7 minute read
Yhteistyöryhmän maitomäärät vuonna 2021.
by Arla Oy
MaitoMäärät 2021
SAMI KILPELÄINEN
Advertisement
liMingan osuusMeijeri
Paavolan osuusMeijeri*
*(11 kuukautta)
laaksojen Maitokunta
kaustisen osuusMeijeri
häMeenlinnan osuusMeijeri
arla oy Pohjois-suoMi
arla oy Itä-suoMi
PorlaMMin osuusMeijeri
ruhan Meijeri oy
yhteensä
arla oy
Tuottajamäärä laski Arla Suomi -ryhmässä neljällä prosentilla
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajien määrä laski vuonna 2021 vajaalla neljällä prosentilla. Ryhmän tuottajamäärä viime vuoden lopussa oli 439. Vuoden 2020 lopussa määrä oli 457.
Koko Suomessa maidontuottajien määrä laski alle 5 000:n ja vuoden lopussa tuottajia oli 4 963.
Valtakunnallisesti luopumistahti oli tupla Arla Suomi -yhteistyöryhmään nähden, sillä luopujia oli -8,1 prosenttia. Samalla valtakunnallisesti tilojen keskikoko saavutti joulukuussa tasan 50 lehmän keskikoon.
Suomessa tilarakenne on edelleen jakautunut varsin tasaisesti ja yli 42 prosenttia kaikista tiloista on alle 30 lehmän tiloja. Meijeriin toimitetun maidon perusteella keskituotos oli 8 770 kiloa lehmää kohden maitoa meijeriin. Arla-ryhmän keskikoko tiloilla oli viime vuonna noin 55 lehmää tilaa kohden.
Rasvat nousivat etelässä ja idässä Maidon rasvapitoisuudet nousivat viime vuonna eniten Porlammin Osuusmeijerin alueella, jossa keskirasvat kohosivat 4,49:stä 4,53:een.
Kysyimme Porlammin osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikaiselta, mikä vaikutti rasvapitoisuuksien nousuun. – Väkirehujen määrää on jouduttu vähentämään, jolloin karkearehun osuus on ollut normaalia suurempi. Tällä on siis ollut vaikutusta rasvapitoisuuden nousuun, Ollikainen kertoo.
Rasvapitoisuudet nousivat myös Arla Itä-Suomen ja Arlan Sipoon hankintameijereissä kolme sadasosaa ja Ruhan meijerissä yhden sadasosan. Muiden meijereiden alueella pysyttiin edellisen vuoden tasolla tai oltiin niukasti laskussa.
E-luokan osuus vakaa E-luokan osuus maidosta on Arla Suomi -yhteistyöryhmässä ollut viime vuosina yli 97 prosenttia. Vuonna 2021 E-luokan osuus jäi niukasti 97 prosentin rajan alle. E-luokan määrä on perinteisesti käynyt matalalla elokuussa, kuten tapahtui myös vuonna 2021.
Vuonna 2021 Maitohygienialiiton tilaston mukaan Suomen valtakunnallinen E-luokan osuus laski kymmenyksellä ja E-luokassa maidosta oli 96,8 prosenttia.
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä marraskuun loppuun asti itsenäisenä toiminut Paavolan Osuusmeijeri oli koko vuoden 100 prosentin osalta E-luokassa. Paavolan Osuusmeijeri liittyi Laaksojen Maitokuntaan.
Arla Pohjois-Suomen tuottajat tuottivat maitoa melkein 99-prosenttisesti E-luokassa koko vuoden 2021.
Mitkä tekijät ovat olleet keskeisiä, että pohjoisen tiloilla niin iso osa maidosta on E-luokassa, hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu? – Maidon hinnoittelu ohjaa vahvasti laatutyöhön. Tilojemme perustekeminen maidon laadun varmistamiseksi on ammattimaista. Toimintakulttuurinamme pohjoisessa on, että me olemme yhteydessä tuottajiimme ja tuottajat meihin. Yhteinen tavoite on maidon laadussa, sanoo Linjakumpu.
Linjakummun mukaan tiloilla on tuntuma koko ajan siihen missä mennään. – Esimerkiksi utareterveyden osalta asioihin reagoidaan nopeasti. Toisena on tietenkin toimiva näytteenottojärjestelmä, jota edelleen kehitetään, taustoittaa Linjakumpu.
Kaustisen Osuusmeijeri on ollut korkealla maidon laadussa jo vuosia ja vuonna 2021 meijerin tuottajat ylsivät reilusti yli 98 prosentin E-luokan tasolle.
Mikä on vaikuttanut, että Kaustisen maidosta niin iso osa on E-luokassa toimitusjohtaja Peter Prest? – Laatutyöhön ja tuottajaneuvontaan alettiin panostamaan enemmän vuodesta 2017 alkaen ja työ on tuottanut tulosta. Tietenkin täytyy muistaa, että E-luokan maidosta maksetaan paremmin ja laatukylttilisä houkuttelevat tuottajia panostamaan hyvään maidon laatuun, arvioi Prest.
Maitomäärä laski -1,4 % Maitomäärät olivat maltillisessa laskussa vuonna 2021. Yhteensä Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä laski 1,4 prosentilla.
Vuosi 2020 oli karkausvuosi, joten vertailukelpoinen tuotannon alenema oli -1,1 prosenttia.
Maitomäärät olivat vuonna 2021 päivätasoitettuna korkeimmillaan maaliskuussa ja matalimmillaan lokakuussa. Koko kuukauden maitomäärä oli noin yhdeksän prosenttia korkeampi maaliskuussa kuin lokakuussa.
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä oli vuoden 2021 lopussa yhdeksän hankintameijeriä, joissa yhteensä oli joulukuussa 439 tuottajaa. Maitomäärä vuonna 2021 oli yhteensä 213 797 803 litraa.
Peter Prest
Tuija Linjakumpu
Kari Ollikainen
Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Tikan Maatila Oy:n lähellä tankataan tulevaisuudessa nesteytettyä biokaasua maitoauton tankkiin. Maitotilan yrittäjien
Tuomo Mäkisen ja Veera Peijariniemen kanssa hanketta ovat olleet rakentamassa Arla Oy,
Hämeenlinnan Osuusmeijeri, energiapalveluyritys One 1 ja
Energiaosuuskunta Seo.
Mäkinen ja Peijariniemi ovat perustaneet Biomuu Oy:n, minkä omistamaan biokaasureaktoriin syötetään tilalla syntynyt lanta eli 16 000 kuutiota liete- ja 4 000 kuutiota kuivalantaa sekä pelloilta tulevaa olkea ja nurmea. One 1 jalostaa syntyvän raakakaasun nesteytetyksi biokaasuksi ja SEO jakelee sen tankkausasemalla tilan välittömässä läheisyydessä.
Merkittävä investointi Biokaasureaktori-investoinnin arvo on arvioiden mukaan kaksi miljoonaa euroa. Jalostusyksikön ja tankkausaseman rakentamisen myötä investointien yhteisarvo nousee muutamaan miljoonaan euroon. – Arla toteutti viime vuonna hiilijalanjäljen laskennan kaikilla tuotantotiloillaan. Keskeisimpänä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keinoina nousivat esiin logistiikka ja biokaasulaitokset, Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen sanoo.
Suomessa tilastojen mukaan päästökaupan ulkopuolella olevan ns. taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjen suurimmat lähteet ovat liikenne (37 prosenttia) ja maatalous (22 prosenttia). Arla ja tuottajien tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2025 mennessä 30 prosentilla. Päästövähennystavoitteen saavuttamisen tärkeimmäksi keinoksi on linjattu biokaasun tuotanto. – Nyt etenemme puheista käytännön toimiin. Tilojen päästöjen vähetessä maidon keräilyn päästöt vähenevät, kun fossiilinen diesel vaihdetaan nesteytettyyn biokaasuun, Kilpeläinen toteaa.
Tuomas Koivuniemi
Tilan päästöt alenevat neljänneksellä Biokaasuinvestoinnin valmistuttua kurikkalaisen maitotilan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt alenevat neljännekselle eli noin 700 000 kilolla. Biokaasua hyödyntävän maitoauton hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa 1,2 miljoonaa kiloa eli 90 prosenttia pienemmän kuin fossiilista dieseliä käyttävällä autolla.
Kilpeläisen mukaan Biomuu Oy:n tuottaman, One1:n jalostaman ja SEO:n jakeleman nesteytetyn biokaasun tuottamien päästöhyötyjen laskennassa on hyödynnetty Envitecpolis Oy:n osaamista. – Tuotettu biokaasu vastaa noin 600 000 litraa perinteistä dieseliä, hän sanoo.
Biomuun reaktorista tulevan raakakaasun lämpötila alennetaan One 1:n nesteytysasemalla 163 miinusasteeseen, jolloin kaasu nesteytyy. Nesteytyessään kaasun vaatima säilytystila putoaa yhteen kuudessadasosaan. Nesteytetty biokaasu tankataan sitten SEO:n jakeluasemalla Arlan maitoautoihin.
Maitoauton ympäristöystävällisemmän polttoaineen lisäksi biokaasun tuotannosta ylijäävä kiinteä aine hyödynnetään luomutuotannossa olevan Tikan Maatilan peltojen lannoitteena.
Biokaasulla merkittävä potentiaali Envitecpolis Oy:n toimitusjohtajan Mika Arffmanin mukaan biokaasun tuotannon energiapotentiaali on Suomessa merkittävä. Biokaasuyhdistyksessäkin vaikuttava mies toteaa, että laskennallisesti maasta löytyy teknillistaloudellisesti tuottaa biokaasua kymmenen terawattitunnin verran. Yksi terawattitunti vastaa noin 100 miljoonaa litraa dieseliä. – Maan hallituksen ohjelmassa on tavoitteena asetettu nostaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä neljään terawattituntiin. Nyt biokaasua tuotetaan yhden terawattitunnin verran, mutta maatalouden osuus tästä tuotannosta on pieni, Arffman tietää.
Maataloudella ja maatiloilla onkin hänen mielestään tulevaisuudessa mahdollisuus lisätä biokaasun tuotantoa. Myös valtiovalta suhtautuu hankkeisiin myönteisesti.
– Tukitilanne näihin investointeihin on tällä hetkellä hyvä. Raakakaasun tuotantopäähän on mahdollisuus saada korotettua investointitukea, joka on tämän tiedon mukaan 50 prosenttia. Nesteytyslaitoksen osalta on mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön energiatukia, Arffman sanoo.
Hankkeita tulossa lisää Kurikkalaistilan nesteytetyn biokaasun jalostushanke on Arlan, One 1:n ja SEO:n ensimmäinen. Kilpeläisen, One 1:n teollisten ratkaisujen johtajan Mika Kallion ja SEO:n toimitusjohtajan Arto Viljasen mukaan vastaavia hankkeita on tulossa lisääkin.
One 1:n Kallion mukaan energiapalveluyrityksessä uskotaan Arlan, SEO:n ja Envitecpolisin sekä Biomuun kehitetyn ja hiotun konseptin tulevaisuuteen. Mika Kallion mukaan yritykselle hanke on askel uudelle liiketoiminta-alueelle. – On erinomaista laajentaa liiketoimintaa biokaasulaitosten toteuttamisesta biometaanin nesteytysliiketoimintaan Suomen tarpeisiin sopivalla kokoluokalla. Uskomme tämän ulostulon avaavan uusia ovia ja mahdollistavan meille vahvan kasvun, Kallio sanoo.
Vastuullinen ratkaisu SEO:n toimitusjohtaja Viljanen toteaa Kurikan hankkeen tukevan yrityksen vastuullisuusohjelmaa, mihin kuuluu uusiutuvien vaihtoehtojen selvittäminen perinteisten fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Nestemäinen biokaasu täyttää yritykselle lain mukaan asetettua uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta.
Suomen autokannasta on arvioitu neljänneksen muuttuneen vuoteen 2030 mennessä jollain muulla polttoaineella tai energialähteellä kulkeviksi kuin bensiinillä tai dieselillä. Viljasen mukaan tämä tulevaisuusnäky on myös tärkeä syy olla mukana kehittämässä uutta. – Kun neljännes nykyisestä markkinoista katoaa, on polttoainejakelijoiden haettava uutta, jos aiotaan olla jatkossakin bisneksessä mukana. Nestemäinen biokaasu on hyvä ja vastuullinen ratkaisu. Se myös edustaa tärkeitä arvoja, jotka ovat paikallisuus, kotimaisuus ja uusiutuvuus, hän linjaa. Valmista kesällä 2023 Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi ovat olleet Tikan Maatila Oy:n yrittäjinä vuodesta 2018 lähtien. Luomutuotannossa oleva tila kuuluu Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin. Tilalla on 350 eläintä ja se työllistää yhteensä 8–10 henkeä.
Tilalla on hyödynnetty uusiutuvaa energiaa jo aiemminkin, sillä tuotantorakennusten katoille on asennettu aurinkopaneelit.
Biokaasun tuotanto on ollut maatalousalallakin tapetilla pitkään. Myös Tikan tilalla on mietitty biokaasun mahdollisuuksia. Kun aloite Arla Suomi -ryhmän puolelta tuli, siihen tartuttiin. – Toivon mukaan hankkeeseen saadaan valtion tukea. Monta mutkaa on vielä matkassa, mutta ehkä ensi syksynä rakentamissuunnitelma on valmis, Mäkinen sanoo.
Jos biokaasureaktorin sekä jalostus- ja jakeluaseman rakentamiseen päästään ensi syksynä, nesteytettyä biokaasua tankataan Kurikassa ensi vuoden kesällä.
