Maataloustukiuudistus valmisteltu verhojen takana.

Esimerkkitila 1, C-alue

peltoa 80 ha nurmea 50 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa) maidontuotanto 500 000 kg, keskituotos 8 500 kg/lehmä meijeriin lypsylehmiä keskimäärin 60 kpl eläinyksiköitä 90 kpl

CAP-perustuki

yht. 2023 arvio yks e/yks

CAP-tuet

0 11 200

11 200

80 140

yht. 2021 yks e/yks

0 13 600

13 600

80 170

Luonnonhaittakorv. kansall. korotus Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus 19 200 3 680 80 80 240 46

4 800 19 360 4 320

Laidunnus Talviaikainen jaloittelu 7 620 euroa

1 620 90 18 4 020 60 1 980 60{ 67 33 2 430 euroa { 990

1 440

= EU maksaa

= Suomi maksaa

30 500

40 000 800

40 800

82 500

500 000 80

30 910

Kansalliset tuet (arvio)

8 10 40 000 800

40 800

85 310

80 80 80

60 242 54

90 11

60 24

500 000 80

8 10 * = Luonnonhaitta korvauksen kotieläin korotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35

CAP-Perusosa+viherrytäminen

Luonnonhaittakorv. kotieläink.* Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus

Laidunnus

Maidon tuotantotuki Yleinen hehtaarituki

16,5 tuki senttiä per litra 15,0 ilman eläinten hyvinvointitukea 17,1 tuki senttiä per litra 16,6 ilman eläinten hyvinvointitukea

SAMI KILPELÄINEN

Euroopan unionin seitsemänvuotisen rahoituskauden 2021–2027 maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano lykkääntyy kahdella vuodella ja uudet tukiehdot astuvat voimaan vuoden 2023 alusta.

Maataloustuottajien ja erityisesti maidontuottajien keskuudessa on laajasti ihmetelty, ettei tukimuutoksista ole esitetty tilakohtaisia laskelmia. Vaikka järjestelmät muuttuvat olisi maidontuottajille tärkeää ymmärtää, miten uudistuksiin voidaan varautua.

Maitoa Suomesta -lehti teki yleisen laskelman C-tukialueen tilalle ja ainoa isompi poikkeama A- ja Btukialueiden tiloille on litratuen sijaan maksettava lehmäkohtainen palkkio. Tätä asiaa käsitellään toisessa artikkelissa.

CAP-tuet laskevat Maatalouspolitiikan uudistuksissa maidontuottajat ovat menettäneet ratkaisu ratkaisulta CAP-tukea viimeisen vuosikymmenen aikana.

Ensimmäiset muutokset tapahtuivat, kun vuonna 2006 määritettyä tilatuen kiintiöistä johdettua lisäosaa alettiin jakamaan kaikille hehtaareille. Lopulta viime vuosikymmenen puolen väliin jälkeen koko tilakohtainen lisäosa oli lopetettu.

Esimerkiksi vuonna 2006 yhteensä 500 000 litran kiintiön hallinneelle tilalle lisäosat olivat noin 12 500 euroa ja ne jaettiin tilan tilatukioikeuksiin. EU nimenomaisesti päätti tuolloin, että maidon hallinnollisten hintojen alentaminen kompensoidaan tuotannosta irrotetulla tuella maitotiloille. Pikku hiljaa Suomessa on tämä periaate unohdettu.

Vuoden 2023 uudistuksessa CAP:n perusosa tulee olemaan keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta. Tällä hetkellä taso on noin 170 euroa hehtaarilta. Asian esitteli MTK:n järjestöpäällikkö Juha Lappalainen ennen joulua jäsenille suunnatussa tuki-infossa.

CAP-uudistuksen myötä tilatukioikeudet lopetetaan ja jatkossa tuki maksetaan kaikille tukiehdot täyttäville hehtaareille.

Lfa- ja ympäristökorvaus muuttuvat Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus lopetetaan. Se merkitsee noin 60 euron alenemaa kotieläintiloille luonnonhaittakorvauksessa. Vuodelle 2023 esitetään noin 240 euron per hehtaari tasoa luonnonhaittakorvauk-

selle eli ns. lfa-tuelle.

Vielä tänä vuonna tilat saavat tukea hieman yli 300 euroa kotieläinkorotuksen kanssa pohjoisella alueella.

Luonnonhaittakorvauksen korotus toteutettiin Suomen hallituksen epäonnistuttua vuonna 2003 käydyissä 141-neuvotteluissa. Tuolloin MTK:n johtokunnalle esitettiin maitotilojen tuen leikkaaminen 5,8 sentistä litralta 3,4 senttiin litralta ja vastaavasti Etelä-Suomen lfa-tuen korottamista 470 euroon hehtaarilta. Tuki ei ikinä toteutunut, vaan lfatuki jäi tasolle 300 euroa. Sen sijaan litratuen leikkaus jäi voimaan.

Neuvotteluissa luotettiin ns. 141-ryhmään, joka hyväksyi litratuen leikkauksen. Sittemmin asiaa on korjattu lehmäpalkkiolla ja vuosina 2010–2014 eläinten hyvinvointikorvauksen korotuksina.

Ympäristökorvauksessa muutoksena nykymalliin vuonna 2023 on lannoitusrajojen poistuminen ohjelmasta. Oletettavaa kuitenkin on, että rajat viedään lainsäädäntötasolle. Lisäksi koulutus, laatutesti, viljelysuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma olisivat poistumassa.

Ympäristökorvauksen tuki oli vielä 2010-luvun taitteessa kotieläintiloille 107 euroa hehtaarilta, mutta edellisessä ratkaisussa taso tippui 54 euroon hehtaarilta ja vuodesta 2023 tuki on enää 46 euroa hehtaarilta.

Iso osa ympäristökorvauksesta kohdentuu täsmäviljelytoimiin. Valinnaisista toimenpiteistä on valittava kaksi ja ne voi vaihtaa vuosittain. Toimenpiteitä ovat satokartoitus, sääasema, paikkakohtainen tuotantopanosten levitys, automaattiohjaus, lietelannan levityksessä käytössä oleva hapotuslaita, kasvinsuojeluruiskun automatiikka tai seuranta- ja tunnistussovellusten hyödyntäminen, ruiskun pesupaikka, pölyttäjäpalvelut, pölyttäjien ravintokasvit ja pölyttäjähyönteispellot.

Ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimia ovat mm. kiertotalouden edistäminen (35 euroa/ha), suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet (350 e/ha), kerääjäkasvit (100 e/ha), maanparannus- ja saneerauskasvit (190 e/ha), valumavesien käsittely (70–230 e/ha), vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät puutarhakasveilla (500 e/ha) ja lintupellot 600 (600 e/ha).

Eläinten hyvinvointikorvaus soutaa ja huopaa Eläinten hyvinvointikorvaus on poikkelehtanut summissa alas ja ylös. 2000-luvun puolivälissä tuki otettiin käyttöön vaatimattomalla 16 euron eläinyksikkökohtaisella tasolla. Kesken ohjelmakauden tuki nostettiin 50 euroon eläinyksiköltä nautatiloille ja ohjelmaan liittyi runsaasti uusia tiloja. Myös lisätoimenpiteissä oli maitotiloille sopivia toimia.

Vuonna 2015 eläinten hyvinvointikorvaus lähes tuhoutui monelta tilalta valikoimista. Tukitaso laski 11:een euroon ja vain sopivilla lisätoimenpiteillä tuesta sai järkevän. Laidunnuksen tuki oli esimerkiksi vain 24 euroa eläinyksiköltä.

Nyt vuoden 2023 uudistuksessa tuen esitetään nousevan tasolle 18 euroa eläinyksiköltä. Laidunnuksen tukeen esitetään lisäyksiä laidunnuspäiviin ja tuki nousee esityksen mukaan 67 euroon eläinyksiköltä. Lisäksi pidempi ympärivuotinen jaloittelu laidunnuksen lisäksi toisi 33 euroa eläinyksiköltä lisää.

Laidunnuksen ja jaloittelun kanssa toimenpiteestä voi jotenkin tulla taloudellisesti järkevä tiloille.

Laskelmien puute hämmentää Maidontuottajat ja muutkin maataloustuottajat ovat ihmetelleet, ettei laskelmia ole julkisuudessa näkynyt tukiratkaisuista.

Tilanne on se, että tuottajajärjestö on julkisesti myöntänyt, ettei tilakohtaisia laskelmia ole tehty.

Kun maitotilojen tuet jaettiin peltohehtaareista, eläinyksiköistä ja litratuista tuotetuilla litroilla, päästiin vuonna 2012 noin 23–25 sentin tasoihin molemmilla tukialueilla myös isommilla tiloilla. Nyt vuoden 2023 alusta puhutaan enää noin 17 sentin tasosta. Tukien pienentyminen on osaltaan vaikuttanut myös tilojen kannattavuuteen.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kimmo Kuorikoski

Emolehmille siirretään maidon tukea?

Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski Kaustisilta on myös eri meijereitä edustavan Jalostusmeijereiden liiton puheenjohtaja. Jamelia edustaa maitovaliokunnassa valiolainen Mauri Penttilä, joka on myös Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja.

Kimmo Kuorikoski on huolissaan maidontuotannon tukien kehittymisestä. – Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen leikkaa kolkosti maidontuottajien tukia. Olen myös erittäin huolestunut, että Etelä-Suomen maitotilojen lypsylehmäpalkkion tulevaisuutta vaarannetaan siirtämällä tukea emolehmille, harmittelee Kuorikoski.

Emolehmille on maksettu AB-tukialueella vuonna 2021 yhteensä 360 euron eläinkohtainen palkkio. Lypsylehmille tukea on maksettu 580 euroa lypsylehmältä.

Vuonna 2020 tukea maksettiin lypsylehmistä AB-tukialueelle yhteensä 30,50 miljoonaa euroa sekä Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon lisäksi 1,50 miljoonaa euroa. Emolehmille ja emolehmähiehoille rahan menekki oli 9,25 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2023 emolehmille esitetään huikeaa arviolta 60 prosentin tuen nousua. Emolehmät saisivat jatkossa saman tuen kuin lypsylehmät. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että emolehmien ns. ilmastokuormitus on rajusti maitoa korkeampi ja lypsykarjatalous on huomattavasti työvaltaisempi kuin emolehmätalous.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on itse emolehmäntuottaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen on myös emolehmäntuottaja ja MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen on MTK:n lihavaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja.