ympäristökorvAuksen sitoumuksen jA luomukorvAuksen ennAkoitA mAksuun

mArrAskuussA 2023

Ruokavirasto aloittaa tänä keväänä haussa olevien ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen maksamisen maatiloille marraskuussa 2023. Alkuperäisen aikataulun mukaan maksujen oli määrä alkaa huhtikuussa 2024, mutta aiemmasta tiedosta poiketen korvauksista on mahdollista maksaa ennakkoa. Ennakoiden maksaminen on mahdollista EU-komission kanssa käytyjen keskustelujen ansiosta.

– Ympäristökorvauksen ja luomukorvauksen ennakoiden maksaminen marraskuussa siirtää tukimaksujen painopistettä enemmän hakuvuoden syksylle. Maksamme syksyn 2023 aikana arviolta 75 prosenttia samana vuonna haetuista tuista, kertoo Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka .

Ympäristökorvauksen sitoumuksen ennakkoa maksetaan marraskuussa seuraavista toimenpiteistä:

• tilakohtainen toimenpide

• kerääjäkasvit

• suojavyöhykkeet

• turvepeltojen nurmet

• puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

• maaparannus- ja saneerauskasvit

Ennakkoa ei makseta korvauksen toimenpiteistä kiertotalouden edistäminen, valumavesien hallin - ta ja lintupellot.

Ennakoita maksetaan maatiloille 75 prosenttia korvausten kokonaismäärästä. Ympäristökorvauksen ennakkoa maksetaan yhteensä arviolta 101,5 miljoonaa euroa ja luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen ennakkoa 37,8 miljoonaa euroa. Arviot summista perustuvat Suomen CAP-suunnitelman tavoitteisiin. Korvausten loppuosat maksetaan maatiloille keväällä 2024.

Ruokavirasto on julkaissut syksyn 2023 viljelijätukien tavoitteellisen maksuaikataulun. Osa tuista maksetaan samaan aikaan kuin aiempina vuosina, mutta aikatauluun on tullut myös pysyviä muutoksia. Muutokset johtuvat uusista viljelijätukien ehdoista. EU:n maatalouspolitiikan tukijärjestelmään tuomat muutokset näkyvät uusien ehtojen lisäksi tukien maksuaikataulussa.

Jenni Harmaajärvi haluaa vaalia ”Meidän meijerin” henkeä

TUOMAS KOIVUNIEMI

Kankaanpääläinen Jenni Harmaajärvi aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksessa tänä keväänä. Nainen on pyörittänyt yhdessä miehensä Rikun kanssa Maunulan luomumaitotilaa kotikaupunkinsa Vihteljärven kylässä vuodesta 2009 lähtien.

– Meillä on yhden robotin navetta ja 60 lehmää. Peltomme siirtyivät luomuun 2017 ja luomumaidon tuotanto alkoi sitten vuonna 2019, hän kertoo.

Maunulan tila siirtyi Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajien joukkoon kuusi vuotta sitten, kun aikaisemmin maito meni Satamaidolle.

– Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli meidän suuntaan kaikella taval- la avoin hinnoittelusta ja toiminnastaan, mikä oli tärkeä tekijä ratkaisussa.

– Olemme pieni, mutta sitkeä meijeri, Jenni Harmaajärvi sanoo.

Harmaajärvi lähti pian mukaan myös meijerin hallintoon. Ensin edustajistoon ja sitten hallintoneuvostoon.

– Halusin tietää ratkaisujen taustat ja osallistua, sillä meijerin hallintoelimissä päätetään myös meidän tilamme toimintaan vaikuttavista asioista.

Nyt Harmaajärvi kuuluu meijerin hallitukseen, missä hänen toimikautensa kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Millaiset odotukset hänellä on hallitustyötä kohtaan?

– On tärkeää puhaltaa yhteen hiileen. Vaikeita ratkaisuja varmasti tulee. Hämeenlinnan Osuusmeijerin itsenäisyyden haluan säilyttää sekä edistää ”meidän meijerin” henkeä, joka sillä on ollut vahva. Olemme ”pieni, mutta sitkeä” meijeri, hän sanoo.