![](https://assets.isu.pub/document-structure/230516054615-fdaeea4542887794747a9a451bf1fdc0/v1/79f7cf06d1282c0b67128e112e9de7b7.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
1 minute read
Jukka Sarivaaran mielestä WE-kultamitali on tunnustus sukupolvien työstä
by Arla Oy
TUOMAS KOIVUNIEMI
Kemijärvellä sijaitseva Jukka Sarivaaran , 54, ja Riitta Matomaan, 50, tila on yksi tämänvuotisista Walter Ehrströmin säätiön myöntämien kultamitalien saajista. Kultamitali myönnetään maidontuottajalle, jonka tilalla on tuotettu korkeimpaan laatuluokkaan kuuluvaa maitoa 25 vuoden ajan.
Advertisement
Sarivaarat ovat toimineet isännän kotitilalla maidontuottajina vuodesta 2005 lukien. Jukka Sarivaara toteaa, että mitali tuli yllätyksenä, ”puun takaa”.
– Samalla se on tunnustus ylisukupolvisesta työstä tilalla, kun maito on ollut E-luokassa 25 vuotta. Kun tieto mitalista tuli, äiti ja isäkin herkistyivät. Mitali on palkinto ja tunnustus myös heidän työstään, isäntä pohtii.
Laaduntarkkailusta ei lipsuta
Isäntä kehuu Ehrströmin säätiön palkintotilaisuutta Helsingissä, missä pariskunta kävi noutamassa kultamitalin.
– Se oli hieno, ”once in a lifetime” -tilaisuus, hän kiittelee.
Kemijärveläistilan eläinluku on 50–60 välillä kahdessa navetassa. Toisessa navetassa on kolmekymmentä lehmää ja toisessa navetassa on nuorkarja.
– Maidon laadun säilyttämiseksi on huolehdittu hygieniasta ja eläimistä hyvin sekä pidetty kiinni laa - duntarkkailusta niin, ettei siitä yhtään lipsuta, Jukka Sarivaara sanoo.
Jukka Sarivaara ja Riitta Matomaa kiittelivät WE-säätiön kultamitalien jakotilaisuutta Helsingissä ”once in a lifetime” -tilaisuudeksi.
Työvoimapula lomituspalveluissa
Maitotilan pyörittämisessä edellisellä sukupolvella on tärkeä rooli isäntäparin apuna.
– Haasteena ovat olleet lomituspalvelut, sillä ne tökkivät täällä suuresti työvoimapulan vuoksi. Siitä on annettu palautetta Pohjois-Suomen lomituspalveluille, jota hallinnoi Muhoksen kunta. Molemmat vanhempani ovat täydessä työn touhussa lähes päivittäin, Jukka Sarivaara kertoo.
Isännän 75-vuotias äiti on toiminut lomittajana, kun taas 78-vuotias isä auttaa rehunteossa ja lämmityshakkeen teossa.
Valtion velkaantuminen on johtamassa siihen, että tiloilla juuri nyt hakuun tulevat ympäristökorvaukset ovat vaarassa leikkaantua. Varmaa tietoa ei vielä ole.
![](https://assets.isu.pub/document-structure/230516054615-fdaeea4542887794747a9a451bf1fdc0/v1/75498136da987e10d65be101812848b7.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmistelussa eri tavat, joilla tarvittaessa voitaisiin leikata uudesta ympäristökorvauksesta vuosilta 2023–2027 tai viimeistään tulevalta ohjelmakaudelta.
Tilojen pitää sitoutua viideksi vuodeksi tukiehtoihin. Tiloille maksetaan melko matala korvaus vaativista ja erittäin laajoista yleisistä vaatimuksista. Sen sijaan tilakohtaisista toimista tukitasot ovat korkeampia ja todennäköisesti viiden vuoden aikana mahdollisia leikkauksia kohdentuisi juuri näihin toimenpiteisiin.