Mattilan tilalla suhtaudutaan myönteisesti Arlan Kestävän kehityksen kannustinmalliin

TUOMAS KOIVUNIEMI

Ar la Suomi -ryhmä haluaa edistää kestävää kehitystä maitotiloilla. Siksi ryhmässä otettiin huhtikuussa käyttöön ”Kestävän kehityksen kannustin” -hinnoittelumalli, missä huomioidaan 19 erilaista tiloilla tehtävää toimenpidettä.

Kannustinmalli painottuu ensi vaiheessa tilojen päästöjen vä - hentämiseen. Eri toimenpiteet pohjautuvat tieteeseen ja tiloilla tehtyihin ilmastokartoituksiin.

Tilakeskus, jossa vasemmalla tilan päärakennus ja oikealla käytössä oleva vuonna 2012 valmistunut pihattonavetta.

Kannustinmalli tulee käyttöön muissakin Euroopan maissa kesän aikana, missä Arla Foods -konsernilla on toimintaa.

Tilojen työ ja tulokset näkyville

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajatiloihin kuuluvalla Matti - lan tilalla Janakkalan Tervakoskella kannustinmalliin suhtaudutaan myönteisesti. Maitotilalla on äskettäin tehty sukupolvenvaihdos, kun tilaa kolme vuosikymmentä pyörittänyt Jussi Mattila , 60 luovutti isännyyden pojalleen Joonas Mattilalle , 30.

– Ajan henkeen kuuluu kestävän kehityksen huomioiminen ja se on tärkeää kuluttajille. On selvää, että se auttaa tuotteiden markkinoin - nissa. Meidän tuottajien kannattaa ottaa hyöty tästä järjestelmästä, uusi isäntä sanoo.

Jussi Mattila toteaa, että suomalaisilla maatiloilla on luonnon ja kestävän kehityksen puolesta tehty aina työtä. Toisaalta, kannustinmalli tuo työn ja tulokset näkyville kuluttajillekin.

– On Suomessa kyseessä mikä maatalouden tuotantosuunta tahansa, tuotanto on maailmalle verrattuna hyvin puhdasta. Meijerit tekevät vastuullisuustyötä, jotka vastaavat kuluttajien toiveita. Ryhmässä onkin tehty työtä asian eteen – on vapaan laiduntavan lehmän maidot ja kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin sekä tuotu tekoja esille, Joonas Mattila sanoo.

Rehujen käyttöön kiinnitetty huomiota jo aiemmin

Mattilan tilalla ei ole vielä tehty kannustinmallin myötä muutoksia ruokintaan tai lannoitteiden käyttöön. Miehet näkevät mallin pisteytyksen tukevan muun muassa järkeviä ruokintamenetelmiä, joilla rehun kuiva-aine maksimoidaan

Jussi ja Joonas Mattila vaihtoivat rooleja vuodenvaihteessa.

Joonas oli isällään ”renkinä” vuodesta 2017 lähtien ja nyt isä hoitaa tehtävää nuoren isännän silmien alla. ja kotoisten rehujen käyttö optimoidaan.

Joonas Mattilan mukaan tilalla on näihin asioihin kiinnitetty jo aiemmin huomiota.

– Saamme tuotettua kaiken syötetyn viljan viljelyssä olevilla pelloillamme, mikä on osoittautunut tärkeäksi viljan hinnan noustua ajoittain todella korkealle. Vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet, jää meille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa syötetyn viljan hintaan kuin jos olisimme pelkän ostoviljan varassa.

Tilalla on otettu myös herne osaksi viljaseosta sen valkuaispitoisuuden ja typensidontaominaisuuksien takia.

– Myös ostolannoitteiden suuret hintavaihtelut voivat tulevaisuu - dessa muuttaa niiden käyttöä. Jos vastaavia hinnan korotuksia nähdään tulevaisuudessa, jossa väkilannoitteiden hinnat moninkertaistuvat ”normaalitasosta” täytyy niiden käytön kohdentamista ja lannoitetasojen laskemista erityisesti viljakasveilta harkita. Lisäksi lannoitteiden oston ajoittaminen on näiden hintavaihteluiden myötä muuttunut entistä tärkeämmäksi.

Energiaratkaisuillakin on tärkeä merkitys kestävän kehityksen kannalta. Joonas Mattilan mukaan tällä hetkellä tilalla ei ole muuta uusiutuvan energian lähteitä kuin hakelämmitys.

Kestävän kehityksen kannustinmallin eri toimenpiteillä tilan saama maksimipistemäärä on 80 kappaletta. Mattilan tilalla ruokinta- ja proteiinitehokkuus, pellon ja lannoitteiden käytön tehostus tuovat jo 41 pistettä.

Katkeamaton ketju yli 200 vuotta

Tervakoskella sijaitseva Mattilan tila on ollut saman suvun hallussa 1790-luvulta saakka, jolloin kantatila jaettiin Ruotsin kuninkaan vahvistamalla jakokirjalla Perttulan ja Mattilan tiloiksi.

Jussi Mattila aloitti tilan isäntänä 1993 ja on toiminut siitä lähtien Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoelimissä. Sukupolvenvaihdoksen myötä hän on jäämässä pois meijerin hallinnosta. Työ tilan töissä toki jatkuu.

– Minulla on kolme poikaa ja ilmoitin marraskuussa 2021, että vuosi 2022 on viimeinen vuosi maitotilan isäntänä, kun sen jälkeen EU:ssakin käynnistyy uusi ohjelmakausi. Samalla kerroin, että lopetan, jos kukaan pojista ei jatka.

Uusi polvi jatkaa

Jussi Mattilan mukaan ohjelmakauden vaihtuminen oli sopiva kohta spv:lle, sillä näin uusi polvi pääsee suunnittelemaan tilan kehittämis - tä selvin sävelin.

Tilalle löytyi omasta väestä jatkaja, kun Mustialasta agrologiksi valmistunut Joonas Mattila otti isännyyden. Toki tilan työt ovat olleet tuttuja nuoruudesta lähtien ja hän oli työskennellyt kotitilallaan ”renkinä” jo vuodesta 2017 lähtien. Sukupolvenvaihdoksen myötä isän ja pojan roolit ovat muuttuneet, Jussi Mattila on pojallaan renkinä.

– Myös avopuolisoni Anu on mukana tilan töissä, Joonas Mattila sanoo.

Tilalla on tällä hetkellä yli 60 lehmää vuonna 2012 valmistuneessa yhden robotin pihattonavetassa.

– Eläinten määrä kasvoi pihattonavetan myötä nelinkertaiseksi. Maidontuotannon määrä on ollut hieman yli 500 000 litraa. Omaa peltoa on 113 hehtaaria ja vuokrapeltoa 23 hehtaaria sekä metsää 156 hehtaaria, Jussi Mattila kertoo.

Mattilan tilalla on maidontuotannon lisäksi siemenviljan ja öljykasvien tuotantoa. Tila on Tilasiemen Oy:n sopimustuottaja.

Millaisia suunnitelmia uudella isännällä on tilan suhteen?

– On selvää, että tilakoot eivät tule tulevaisuudessa pienenemään. Tilan kehittämisen hinku ja tahtotila on kova, Joonas Mattila lupaa.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

Hyvät asiakaskokemukset

Jussi Mattilan mukaan suomalaisilla maatiloilla on tehty aina työtä luonnon ja kestävän kehityksen puolesta.

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748