Pääkirjoitus

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

12. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite:

PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin:

050 3831755

Sähköposti:

maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:

Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

Grano, Vaasa

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Inflaation paluu

Yhteisvaluutta euron myötä 1.1.2002 inflaation hillitseminen on ollut rahapolitiikan keskeinen tavoite. Samoin on ollut kansantalouksien velkaantumisen rajoittaminen EU:ssa 60 %:iin bruttokansantuotteesta. Sitten tuli koronapandemia ja kaikki muuttui.

Yhdysvalloissa alkukesästä inflaatio kipusi jo viiteen prosenttiin. Se on korkein taso 13 vuoteen. Euro-alue tulee perässä. Elokuun inflaatioksi arvioitiin kolme prosenttia. Vain vuonna 2002 euroalueella inflaatio on ylittänyt kahden prosentin rajan. Tilanne on uusi monelle nuorelle talouspäättäjälle ja poliitikolle. Tuudittautuminen matalaan inflaation ja korkoihin on vaarallista. Siitä talouspolitiikan historiassa on paljon esimerkkejä. Rahaa luodaan keskuspankissa nyt vailla vastinetta. Se on aina vaarallista. Maatilojen kannalta euroalueen tilanne on haastava. Elintarvikkeiden hinnat nousivat kaksi prosenttia ja palveluiden hinnat 1,1 prosenttia. Energiassa inflaatio oli hurja 15,4 prosenttia. Viime vuonna energian hinta aleni ja inflaatio elokuussa 2020 edelliseen vuoteen oli -7,8 prosenttia.

Maatilojen kustannukset laskivat merkittävästi vuonna 2020. Tänä vuonna on palattu vuoden 2019 tasolle ja yli. Talousosaaminen ja hankintojen oikeaaikaisuus korostuvat nyt päätöksenteossa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on energia ja energiaintensiiviset panokset kuten lannoitteet. Energian hintaan taas vaikuttaa rajusti politiikka. Ilmastopolitiikka ja päästökauppa aiheuttavat isot yhteiskunnalliset kustannukset. Maatalous on joutunut jälleen maksumieheksi.

Tilojen on hyvä tarttua nyt erilaisiin vaihtoehtoihin pienentää energiakustannuksia. Aurinkopaneelit ja isommilla tiloilla tai tilojen yhteishankkeina biokaasuinvestoinnit ovat investointitukien takia oiva keino pienentää riskejä. Energia on merkittävin kustannuspaine tiloille.

Maitotiliin voi vaikuttaa myös tuotannon huippuihin vaikuttamalla. Kausihinnoittelu suosii nyt entistä enemmän syksyllä tuotettuja litroja. Asiantuntijamme ja tilallisemme kertovat keinoja, mitä kannattaa kokeilla.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tiedämme tilojemme vastuullisuuden. Olemme laskeneet kaikkien tilojen hiilijalanjäljen ja 30 tilalta on tiedot biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta. Todellisuudessa ilmastonmuutosta oikeasti isomman haasteen eli biodiversiteetin kannalta lehmät ja laiduntavat lypsykarjat ovat supertekoja. Jos tila lopettaa maidontuotannon, laskee tilan 11 mittarista jopa 10 biodiversiteetin osalta.

Tiloilla tehdyt laskelmat ovat huipputärkeitä. Tuottajien etujärjestöt ja monet muut tahot suoltavat kannanottoja maatalouden puolesta, mutta ”mitäpä se hyvejää”, jos ei ole osoittaa numeerisia faktoja. Meillä nämä faktat ovat pöydässä. Ministereiden, esikunnan ja virkamiesten kanssa on keskustelun sävy muuttunut, kun on lyöty numerot pöytään. Tiedämme mistä puhumme.

Ruoan tuottamisen ja tehokkuuden ohella kuluttaja odottaa tuotannon ja tuotantoympäristöltä kestävyyttä. Hiililaskennan ohella se on toimia, jotka maitotiloille ovat vuosikymmeniä olleet luontaisia: laiduntaminen, eläinten liikkumisen lisääminen, lajinmukainen ruokinta ja monipuolinen viljely. Uudistavassa maataloudessa tehdään maaperästä entistä ehompi. Maatalouspolitiikan tukiuudistus lisää eläinten hyvinvointikorvauksia ja laiduntamiseen esitetään merkittäviä tukia. Markkinoille odotetaan myös uutta eläinten hyvinvointimerkkiä, parempi eläimille -merkkiä. Paljon on uutta, mutta toimet ovat melko luontevia tilojen kannalta.

Titta ja Aatu Liukkala pitävät ammattiaan maailman tärkeimpänä ja heille on tärkeää sen jatkaminen.

MAIDONTUOTANTOA ELÄINTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI EDELLÄ

Liukkalan luomutilalla maitoa tuotetaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi edellä. Tilaa kehitetään eteenpäin yrittäjämäisellä otteella ja tulevaisuuden vaatimukset vahvasti mielessä. Säännölliset tapaamiset ja ajatustenvaihto tutun kumppanin kanssa ovat yrittäjäparille, Titta ja Aatu Liukkalalle, tärkeitä.

Titta ja Aatu Liukkalalle eläinten hyvinvointi on tärkeää ja siihen on panostettu monin tavoin, navettasuunnittelusta lähtien. Eläimillä on tilaa liikkua, mahdollisuus lajiomaiseen käyttäytymiseen ja ulkoiluun. Eläinten hyvinvointia kuvaavassa Welfare Quality -auditoinnissa tilan tulokset ovat huipputasoa. Yhtä hyviin tuloksiin Suomessa yltää vain kourallinen tiloja.

Myös tilalle laskettu maidon hiilijalanjälki on huomattavasti kansainvälistä vertailuarvoa pienempi. Sen takana ovat paitsi luomutuotanto, myös tilan korkeat satotasot ja maitotuotos.

”Peltoviljelyyn on panostettu. Luomuun siirryttäessä satotasot ovat pysyneet vähintään samana tai kasvaneet. Nurmipuolella kuivinakin vuosina sadot ovat olleet hyviä ja rehua on tullut yli oman tarpeen”, kertoo Aatu Liukkala.

Tapaamiset Atrian asiantuntijan kanssa tärkeitä

Tila on tehnyt yhteistyötä Atrian kanssa kymmenkunta vuotta teuraseläinten ja vasikoiden välityksessä. Niihin Liukkalat ovat tyytyväisiä.

”Eläinkuljetukset ovat toimineet oikein hyvin ja eläimet ovat liikkuneet nopeasti”, kiittää Aatu.

Atrian asiantuntijaa tavataan muutaman kerran vuodessa. Tapaamisissa vaihdetaan ajatuksia tuotannosta, maatalouspolitiikasta, markkinoista ja muista ajankohtaisista asioista. Yrittäjäpari arvostaa henkilökohtaisia asiantuntijan tapaamisia ja toivoo niiden jatkuvan koronasta huolimatta. ”Kyllä täällä maalla on tilaa pitää se pari metriä turvaväliä, jos tarve vaatii”, tuumaa Titta.

SISÄLTÖ

22

12

Kesän satoa eri puolilta Suomea

Tuottajat kertovat, kuinka kesä 2021 sujui.

30

Kesätyöntekijöiden kokemuksia

Julianna Soranta, Valtteri Haapaniemi ja Elena Piri arvostavat saamaansa palautetta. 12

30

Muut

3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 8 Arlan laaja biodiversiteetti- selvitys maitotiloilla: laiduntaminen osoittautui superteoksi luonnon monimuotoisuudelle. 10 ”Biodiversiteetistä suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti”. 18 Ari Hännisen kolumni: Onko maitotilojen pakko tuottaa litroja, vai kannattaisiko tuottaa pitoisuuksia? 20 Laaksojen Maitokunta ja Paavolan Osuusmeijeri yhteen vuodenvaihteessa. 22 Maitotölkkeihin lehmien hyvinvoinnista kertova merkki. 25 Lisää pitoisuuksia indekseillä. 26 Biokaasu voi sopia monenlaisille tiloille. 29 Harrastuksena verenluovutus: ”Pelasta elämä - luovuta verta” .