Lannoitussuunnittelulla päästövähennyksiä.

Paljonko maitolitran hiilijalanjälki olisi pienempi, jos nurmirehun viljelyssä neitseelliset lannoitteet ja kalkit korvattaisiin kierrätetyillä? Ylöskartanon maitotilan isäntä Janne Näsi avasi tilansa lannoitussuunnitelmat, jotta kysymykseen voitiin lähteä etsimään ratkaisua.

Ylöskartanon tilalta maitoa lähtee meijeriin vuositasolla lähes 1,4 miljoonaa litraa. Rehunurmea kasvatetaan satapäiselle karjalle liki 90 hehtaarin alalla. Viljelyssä on myös ohraa, kaura, hernettä ja maissia.

Kun tarkastellaan rehunurmen viljelystä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, on lannoituksen osuus merkittävä. – Meidän tilallamme on 25 vuoden ajan tehostettu sekä viljelyä että karjanhoitoa. Kun resurssit käytetään tehokkaasti, päästöt ovat pienemmät. Tuotantopanosten vaikutusta hiilijalanjälkeen ei ole aiemmin tällä tavalla pohdittu,

Ylöskartanon maitotalon isäntä Janne Näsi sanoo.

Tavoitteena korvata neitseelliset kierrätetyillä Arla on ensimmäisenä meijerinä Suomessa laskenut kaikkien maidontuottajatilojensa hiilijalanjäljen. Näiden laskelmien rinnalle Janne Näsi avasi nyt myös tilansa lannoitussuunnitelmat.

Uudet lohkokohtaiset lannoitussuunnitelmat teki Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ossi Kinnunen. Tavoitteena oli korvata neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä niin paljon kuin mahdollista. – Lohkokohtaisessa suunnitelmassa lähdin siitä, että pääravinteiden määrä pysyi samana tai nousi verrattuna aiempaan. Typen määrän arvioin liukoisen typen mukaan, en kokonaistypen, Kinnunen kertoo.

Uusi lannoitussuunnitelma sekä siihen valittujen kiertotaloustuotteiden päästölaskentatiedot toimitettiin Envitecpolis Oy:lle, joka on Arlan kumppani tilojen hiilijalanjälkilaskennassa.

Väkilannoitteiden käyttö kolmannekseen Uudessa lannoitussuunnitelmassa karjanlanta väkevöitiin lietealtaaseen lisättävillä orgaanisilla Soilfood Boost -lannoitteilla. Tätä kautta väkilannoitteiden käyttömäärät pienenivät kolmannekseen. – Yhdellä seoksella pystyttiin lannoittamaan kaikki ne lohkot, joille karjanlantaa oli mahdollista levittää. Väkilannoitteiden käyttöä jatkettiin niillä pelloilla, joille ei fosforitasojen vuoksi karjanlantaa voida käyttää, Kinnunen kertoo. Kaikki tilalla käytettävät kalkkituotteet suunnitelmassa korvattiin kiertotalouskalkeilla eli neitseellisen kalkin käyttö saatiin nollaan.

Laskennassa lannoitusten ja maanparannusaineiden kustannukset laskivat liki 5 %. Kustannukset laskettiin alkusyksyn 2021 hinnoilla.

Janne Näsi

Soilfood Oy on vuonna 2015 perustettu kiertotalousyhtiö, jonka tavoitteena on korvata neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä paljon ja nopeasti. Valtakunnallisesti toimiva yritys jalostaa kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita teollisuuden sivuvirroista. Kiertotalous on karjatilalla tuttu malli Janne Näsi luonnehtii laskennan tuloksia herättäviksi. Uudessa suunnitelmassa säilörehun hiilidioksidipäästöt olivat 65 % nykytasoa pienemmät. – Tulos on mielenkiintoinen. Kun ravinteita ja kalkkeja jalostetaan teollisuuden sivuvirroista, kohdistuvat hiilidioksidipäästöt isoilta osin teollisuuteen, Näsi pohtii. – Tulos oli itsellenikin positiivinen yllätys, vaikka etukäteen oli tiedossa, että lannoitteiden merkitys nurmen hiilijalanjälkeen on merkittävä, Kinnunen jatkaa.

Entäpä nurmen lannoituksen vaikutus maitolitraan? Nurmirehun osuus maidon hiilijalanjäljestä on tilasta riippuen noin 10–15 %. Ylöskartanon tilalla tehty pitkäjänteinen työ näkyy ja jo lähtökohtaisesti maitolitran päästöt ovat pienet. Lisäksi tilalla hehtaarikohtaiset satotasot ovat korkeat. – Maitolitran CO2-päästöt vähenivät uuden suunnitelman myötä 2,5 % ollen 0,79 kg CO2-e, Kinnunen vastaa kysymyksen.

TAVOITTEENA PAREMPI MAITOKATE?

Pasolan tilalla kokeilu Mahti TR -houkutusrehulla muuttui pysyväksi ratkaisuksi.

Hannu ja Niina Gröhn haluavat tehdä tilalla valintoja, jotka jouduttavat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista ja joilla he voivat samalla hakea mahdollisia kustannussäästöjä. Houkutusrehun vaihto Mahti TR -rehuun oli sellainen valinta.

– Lehmien liike ja aktiivisuus jopa parani. Myös ruokinnan maitokate on parantunut positiivisesti, vaikka kompensoidaan rehujen hinnat, Hannu ja Niina kertovat.

Lue lisää tilan kokemuksista: atriatuottajat.fi/mahtitr