3 minute read
"Sponde pere ja kura vuodariksi" (BirdLife 2/2019)
from BirdLife 2/2019
Tutustu lintuharrastusslangiin
Jan Södersved
Lintuharrastajat eli ornit käyttävät toisinaan aivan omaa kieltä, jota asiaan vihkiytymätön maallikko tai aloitteleva lintuharrastaja eli dude ei välttämättä ymmärrä. Jos lintutorniin saapuja kysyy, mitä on näkynyt, vastaukseksi saattaa pienen mutinan päätteeksi kuulua ”pari hihaa plusmiikasta, sponde pere ja kura vuodariksi”. Anteeksi, mitä? Kysyjälle ei välttämättä heti selvinnyt, että suoraan päältä oli muuttanut pari hiirihaukkaa ja lisäksi vastaaja oli nähnyt odottamatta muuttohaukan sekä vuoden ensimmäisen kulorastaan.
Lintuharrastajat eivät ole kehittäneet omaa slangia aloittelevien harrastajien karkottamiseksi, vaan se on harrastuksen piirissä kehittynyttä oman alan sanastoa ja lyhenteitä. Slangia käytetään ennen kaikkea monista linnuista, mutta myös monista muista harrastukseen liittyvistä sanoista. Lintuja tarkoittavat slangisanat on tavallisimmin johdettu lajin tieteellisestä nimestä tai lyhennetty suomenkielisestä nimestä esimerkiksi liittämällä yhdyssanan osien ensimmäiset tavut toisiinsa. Näin esimerkiksi kulorastaasta tulee kura ja laulurastaasta laura.
Kun seurataan lintujen muuttoa, puhutaan staijaamisesta. Erilaisista lintuparvista käytetään hyvin monia sanoja. Potti, poka tai lössi voi tarkoittaa lintuparvea yleensä, pallo kuvaa tiiviimpää, pilvi valtavaa ja rähmä tai sumu hyvin kaukana olevaa lintuparvea. Letka, nauha tai rihma on jonomaisesti etenevä parvi, tolppa taas kuvaa nousevassa ilmavirtauksessa kaartelevia eli kretsailevia lintuja. Jos linnut ohittavat staijarin vasemmalta lintujen tulosuuntaan katsottaessa, ohituspuolta on sovittu merkittäväksi miinuksella eli linnut menevät miikasta. Vastaavasti oikealta ohittavat lentävät plussasta ja suoraan päältä plusmiikasta
Kun orni komppaa, hän ei välttämättä ole samaa mieltä muiden kanssa vaan etsii järjestelmällisesti lintuja vaikkapa ruohikon tai pensaikon kätköistä. Havainnot linnuista kirjataan havikseen eli havaintovihkoon. Toisaalta havis tarkoittaa myös havaintoa ylipäätään. Kun havaitsee lajin, jota ei ole havainnut milloinkaan ennen, saa eliksen eli elämänpinnan. Vuodari on vastaavasti vuoden ensimmäinen havainto lajista. Bongarit keräävät monia muitakin pinnoja, kuten vaikka työmatkalla tai unessa havaittuja lintulajeja. Vain mielikuvitus on rajana.
Kun bongari saa tiedon harvinaisesta linnusta eli rarista, hän voi lähteä bongaamaan tuota tiettyä yksilöä nuottien eli saapumisohjeiden mukaan. Jos lintu löytyy, hän hoitaa pinnan. Muussa tapauksessa hän nuijaa eli mähertää eikä pinnakahville ole asiaa. Jos bongari löytää itse harvinaisuuden, havainto on sponde ja hän tekee hälyn eli ilmoittaa havainnosta muille. ”Nyt on kova”, voidaan todeta, jos on kyse hyvin harvinaisesta lajista. Aivan tavallinen laji voi puolestaan olla räkälaji.
Kun perehtyy vielä alla oleviin linnuista käytettyihin slangisanoihin, maastossa voi asiantuntevasti keskustella ornien kanssa. Onnea kieliopintoihin!
100 slangisanaa linnuista
AB (aabee): hanhilaji Anser/Branta
akki: varpus- tai kanahaukka Accipiter
argari: harmaalokki L. argentatus
aru: rastaskerttunen A. arundinaceus
asko: ruokokerttunen A. schoenobaenus
borso: lehtokerttu S. borin
botte: kaulushaikara Botaurus
deka: turkinkyyhky S. decaocto
dumari: viitakerttunen A. dumetorum
ere: tunturikiuru Eremophila
eru: punarinta Erithacus
esko: pajusirkku E. schoeniclus
faba: metsähanhi A. fabalis
fala: merimetso Phalacrocorax
flava: keltavästäräkki M. flava
fluvari: viitasirkkalintu L. fluviatilis
frinkku: peippolaji Fringilla, joskus peippo
frugi: mustavaris C. frugilegus
fune: helmipöllö A. funereus
fyllari: uunilintulaji Phylloscopus
gavia: kuikkalaji Gavia
gee: kuikkalaji Gavia
hali: merikotka Haliaeetus
hasi: harmaasieppo
HDR (hoodeeär): pääskylaji Hirundo/ Delichon/Riparia
heke: hernekerttu
helmari: helmipöllö
hemari: meriharakka Haematopus
hiha: hiirihaukka
hiipö tai hipö: hiiripöllö
hiru: haarapääsky Hirundo
hysy: hyönteissyöjälintu
iduli: idänuunilintu
ihahaa: isohaarahaukka
IK (iikoo): iso kahlaaja
ili: punakylkirastas T. iliacus
IP (iipee): iso petolintu
isti: niittykirvinen (kutsuäänestä ”ist”)
kanikka: kalalokki L. canus
kapula: kapustarinta
kara: koskikara
kesi: keltasirkku
kikke: kattohaikara Ciconia
kirsikäli: kirjosiipikäpylintu
klarina: kiljukotka tai pikkukiljukotka A. clanga/pomarina
klypari: lapasorsa A. clypeata
knölis: kyhmyjoutsen, ruotsinkielisestä nimestä knölsvan
kreksi: ruisrääkkä Crex
kura: kulorastas
kyhmäri: kyhmyjoutsen
käppäri: käpytikka tai käpylintu
laura: laulurastas
lepy: leveäpyrstökihu
luotsi: luotokirvinen
lymnari: jänkäkurppa Lymnocryptes
milkkari: isohaarahaukka Milvus
mukuru: mustakurkku-uikku
muleli: mustaleppälintu
mupäke: mustapääkerttu
mura: mustarastas
mäsi: mäntysirkku
nisari: varpushaukka A. nisus
nisse: varpushaukka A. nisus tai nokkavarpunen, lempinimestä nokkanisse
pampula: leveäpyrstökihu, keskimmäisistä pyrstösulista
pandari: sääksi Pandion
pasi: pajusirkku
pere: muuttohaukka F. peregrinus
pile: pikkulepinkäinen
pisi: pikkusieppo, pilkkasiipi, pikkusirri tai pikkusirkku
piva: pikkuvarpunen
PK (peekoo): pieni kahlaaja
pläide: sinisorsa A. platyrhynchos
plätäri: sinisorsa A. platyrhynchos
puikku: pikku-uikku
punkyra: punakylkirastas
RHD (ärhoodee): pääskylaji Riparia/Hirundo/Delichon
ripa: törmäpääsky Riparia
ruskis: ruskosuohaukka
rusti: tunturihaukka F. rusticolus
sarvari: sarvipöllö
satri: mustapääkerttu S. atricapilla
seplu: sepelhanhi tai sepelkyyhky
sera: sepelrastas
skirppi: rytikerttunen A. scirpaceus
skolo: lehtokurppa Scolopax
skvatti: tundrakurmitsa P. squatarola
skönäri: ruokokerttunen A. schoenobaenus
subari: nuolihaukka F. subbuteo
tadde: ristisorsa Tadorna
tallari: talitiainen
tinnu: tuulihaukka F. tinnunculus
tuplabutski: hiirihaukka Buteo buteo
tuplakikke: kattohaikara Ciconia ciconia
turbo: tundraurpiainen
tuskelo: tukkakoskelo
tuso: tukkasotka
uuttari: uuttukyyhky
valkkari: valkoposkihanhi tai valkoselkätikka
vaseti: valkoselkätikka
väiski: västäräkki
