BirdLife 2/2019

Västäräkkikin päätyi

Punaiseen kirjaan

s. 6

Kaikki retkelle

Lasten lintuviikolla! s. 14

Kevätmuutto

käynnistyi aikaisin s. 4

Mitä lintuja

pöntöissäsi asuu? s. 12

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

Pääkirjoitus

Puolueetonta mutta puolueellista politiikkaa

Inka Plit

BirdLife Suomi on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Se tarkoittaa, ettemme ole sidoksissa mihinkään tiettyyn puolueeseen tai sen poliittisiin linjauksiin. Mutta se ei tarkoita, että emme järjestönä millään tavoin osallistuisi poliittiseen päätöksentekoon. Itse asiassa olemme sitä mieltä, että se on yksi tärkeimpiä keinojamme toteuttaa järjestön tarkoitusta, ja kannustamme myös kaikkia muita osallistumaan esimerkiksi äänestämällä vaaleissa.

Kukaan lintuja rakastava ei voi sulkea silmiään niitä kohtaavilta uhkilta. Häkellyttävästi peräti puolet Suomen lintulajeista löytyy tuoreesta Suomen eliölajien Punaisesta kirjasta, ja suunta on huonompaan päin (ks. s. 6). Merkittävimpiä uhanalaisia lintujamme uhkaavia tekijöitä ovat elinympäristöjen tilan heikentyminen ja ilmastonmuutos, ja on velvollisuutemme lintujen suojelu- ja harrastusjärjestönä toimia näitä uhkia vastaan mahdollisimman tehokkaasti.

Osaan uhkista voidaan vaikuttaa esimerkiksi valistuksella, tiedottamisella ja yhteistyöllä muiden organisaatioiden kanssa, ja näitä kaikkia BirdLife tekee. Kuitenkin monessa tapauksessa poliittinen vaikuttaminen on olennainen osa työtä, sillä päättäjillä on suuri valta vaikuttaa käytännössä kaikkiin lintuja uhkaaviin tekijöihin. Esimerkiksi linnuille tärkeiden alueiden suojelu vaatii vaikuttamista kunta- ja maakuntatason päätöksiin kaavoituksesta ja muusta maankäytöstä. Lausunnoilla, aloitteilla sekä erilaisissa työryhmissä työskentelyllä vaikutetaan minis-

Anna palautetta!

teriöiden päätöksiin ja eduskunnan lainsäätäjiin kansallisella tasolla. EU:n päätöksentekoon, kuten lintudirektiivin soveltamiseen, voidaan vaikuttaa sekä Suomesta että BirdLifen Euroopan toimistolta. Ja koska BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto, vaikutamme luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin maailmanlaajuisesti, mikä onkin ensiarvoisen tärkeää useiden muuttavien lintulajien suojelutyössä. Poliittinen vaikuttaminen on usein vaikeaa, jopa turhauttavaa, sillä politiikan ytimessä on erilaisten intressien yhteensovittaminen. Kansalaiset kuitenkin pääsevät säännöllisesti valitsemaan, minkälaisia intressejä haluavat vaaleilla valittujen poliittisten päättäjien

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastaukset 12.5. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

– Lapset visailevat linnuista Liminganlahdella

– Hippiäinen on ruokinnalla harvinaisuus

Harrastuksena luonnonvaraisten loukkaantuneiden lintujen hoito

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Ari Juola, Pirjo Kainulainen, Maija Ovaskainen, Esa Polvinen ja Arto Wiljanen.

puolustavan. Jos tulevien päättäjien halutaan tekevän luontomyönteisiä päätöksiä, paras tapa vaikuttaa on äänestää luontomyönteisiä ehdokkaita. Tänä keväänä on loistava tilaisuus valita sekä eduskuntaan että europarlamenttiin sellaisia edustajia, jotka pitävät lintujen ja luonnon puolta, haluavat aidosti pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ovat valmiita tekemään tarvittavia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

BirdLife Suomi ei tee puoluepolitiikkaa, mutta teemme sitäkin enemmän puolueellista politiikkaa: puolustamme aina lintuja ja luontoa. Luonnon puolustajia tarvitaan kaikista puolueista. Käytä sinäkin äänesi hyvin.

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä.

www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

FI75 8000 1200 1636 33

Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille.

Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 16!

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman BirdLife-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi (www.birdlife.fi/liity).

Lehden lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Kansikuva: Västäräkki (Matti Rekilä). Piirros: Silkkiuikku (Petri Kuhno)

Jan Södersved PIHA

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

joukosta voi usein löytää muitakin lajeja, kuten valko-otsaisia tundrahanhia ja

Komeita hanhikerääntymiä

Kevätmuuton 2019 alkutahteja lyötiin jo helmikuussa, mutta sen jälkeen seurasi pitkä hiljaisempi jakso. Suuret hanhiparvet ilahduttivat jälleen lintuharrastajia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Kokonaisuutena alkukevät on ollut keskimääräistä aikaisempi.

Petri Lampila

Lintukevät alkoi tänä vuonna toden teolla etelärannikolla jo helmikuun puolivälissä, kun lauhojen säiden myötä kiuruja alkoi ilmestyä pelloille ja joutomaille muutamien talvehtineiden yksilöiden jatkoksi. Myös ensimmäiset töyhtöhyypät tulivat samoihin aikoihin, mutta tämän lajin varhaisimmista saapujista moni todennäköisesti joutui ottamaan uudestaan vauhtia etelämpää ilmojen jälleen viilennyttyä maaliskuun alkupuolella. Kiurut eivät yleensä palaa suurin joukoin takaisin, vaan jäävät odottelemaan kevään etenemistä. Vielä lumisille pelloille kertyi harvoihin suliin laikkuihin tai muuten otollisille alueille kiuruja varsin mukavia määriä, Maskussa ja Naantalissa ylitettiin jopa tuhannen yksilön raja. Viimeksi vastaavia lukuja on ilmoitettu Tiira-lintutietopalveluun viisi vuotta sitten. Tässä näkyykin vaihtelevien kevätsäiden vaikutus: suuret kerääntymät ja hienot muutot vaativat ajoittain muuttajia patoavia heikompia muuttosäitä.

Hanhimäärät huimassa kasvussa etelärannikolla

Vielä jokin aika sitten keväinen hanhien lepäily pelloilla oli Suomessa lähes Pohjanlah-

den alueen (Turku–Pori–Kristiinankaupunki–Pohjanmaa–Oulun seutu) yksinoikeus. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti ja radikaalisti: nykyään Etelä- ja Kaakkois-Suomessa nähdään jo jopa suurempia hanhimääriä kuin perinteisillä Pohjanlahden alueilla. Taustalla on osin monien hanhipopulaatioiden aito kasvu, mutta osin lienee kyse myös muuttoreittien muutoksesta. Lajiston yleiskuva etelärannikon ja Pohjanlahden muuttoreiteillä on nimittäin tyystin erilainen: Etelä- ja Kaakkois-Suomen kautta muuttaa pääasiassa tundrahanhia ja tundrametsähanhia (metsähanhen alalaji rossicus), länsirannikolla puolestaan havaitaan etupäässä taigametsähanhia (alalaji fabalis) ja enenevässä määrin myös lyhytnokkahanhia.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla suurimmat metsähanhien lepäilijämäärät olivat vielä reilu kymmenen vuotta sitten kymmeniä tai korkeintaan pari sataa yksilöä, mutta tänä keväänä nähtiin Vihdin Vanjärvellä 26.3. jo 3 400 lepäilevää metsähanhea. Samalta paikalta laskettiin myös tundrahanhen kevään suurin määrä, 1 100 lintua. Vielä suurempia olivat Pukkilan Kantelejärven ja Loimaan Alastaron 4 000 (enimmäkseen) tundrametsähanhen parvet.

Taigametsähanhien suurin yhdeltä paikalta laskettu määrä oli puolestaan maaliskuun

Tummapäisten metsähanhien

ja vaihtelevasti edistyvää kevättä

loppuun mennessä Ulvilan Vainiolasta laskettu 1 020 yksilöä, mutta taigametsähanhien muutto oli tätä kirjoitettaessa vielä pahasti kesken.

Isohaarahaukkoja ja aikaisia muuttajia

Alkukevät ei ole yleensä harvinaisuuksista kiinnostuneiden parasta aikaa, mutta joitakin piristysruiskeita maaliskuu kuitenkin tarjosi. Ehkä eniten huomiota saivat rannikkoa Pori–Porvoo-välillä liikkuneet useat isohaarahaukat.

Laji on runsastunut ja levittäytynyt pohjoiseen Ruotsissa, ja Suomen ensipesintää voitaneen odotella lähitulevaisuudessa. Hangossa 15.3. havaittu mustapäätasku oli puolestaan Suomen varhaisin havainto lajista. Liperissä 14.3. nähty tunturipöllö oli talven ainoa Pohjois-Lapin ulkopuolella. Tuntureille on ennustettu hyvää sopuli- ja myyrätilannetta ensi kesäksi, joten toivottavasti isoja valkoisia pöllöjä löydetään myös pesimästä Suomen puolelta.

Yleisesti ottaen kevätmuuton alku on monen lajin kohdalla ollut aikaisessa: alkukevään ensisaapujat havaittiin eteläisessä Suomessa keskimäärin kymmenisen päivää pitkän ajan keskiarvoa aiemmin. Esimerkiksi kurkia havaittiin runsaasti jo maaliskuun puolella. Selvästi aikaisempiakin keväitä on silti ollut viime vuosina, etenkin vuodet 2014 ja 2015.

Tutustu lintujen muuttoaikatauluihin ja niiden

muutoksiin:

Muuttolintujen saapuminen: www.birdlife.fi/ havainnot/muuttolintujen-saapuminen

Lintujen muuttoajat: www.birdlife.fi/ havainnot/lajien-vuosiesiintyminen

Hangon lintuaseman uusi muuttolintuselain

Haahka: haahka.halias.fi

Taigametsähanhen (vihreät pallot) ja tundrametsähanhen (siniset pallot) maaliskuun loppuun mennessä ilmoitetut yli 50 yksilön kerääntymät. Alalajien erilaiset muuttosuunnat tulevat hyvin esille: tundrametsähanhet suuntaavat idemmäs kuin Suomessakin pesivät taigametsähanhet.

1  100 PILKKASIIPEÄ nähtiin Pyhämaan Vasikkarilla 18.3. ja 1 000 yksilöä vielä viisi päivää myöhemmin. Suurimmat alkukevään kerääntymät havaitaan säännöllisesti länsirannikolla Uudenkaupungin ja Närpiön välillä. Huhtikuun alkupuolella Vasikkarissa on nähty enimmillään yli 2 000 pilkkasiipeä, mutta tuhannen rajaa ei ole aiemmin katkaistu maaliskuun puolella.

158 KIURUA muutti 27.2. Paimion Paimionlahdella neljän tunnin havainnointijaksolla. Suunnilleen samanlainen meno oli Mynämäellä, jossa vähän lyhyemmässä ajassa muutti 112 kiurua. Lämpimän föhn-tuulen mukana kiuruja saapui helmikuussa tavallista runsaammin. Tiiraan ei ole aiemmin ilmoitettu helmikuussa yli 100 kiurun päiväsummia.

Alkukeväästä numeroin mustavalkopäisiä kanadanhanhia.

51 RAUTIAISTA kirjattiin 31.3. Jurmon lintuaseman lomakkeelle Paraisilla. Näistä 15 rengastettiin. Edellinen maaliskuinen ennätys –36 rautiaista – on viiden vuoden takaa ja Jurmosta sekin. Ensimmäiset rautiaiset saapuvat lounaisimpaan Suomeen, ja kaikki maaliskuiset vähintään 15 yksilön havainnot ovatkin Jurmosta, Utöstä tai Hangon lintuasemalta.

27 PIKKUJOUTSENTA laidunsi 31.3. Pyhtään Hirvikosken pelloilla. Hanhet ja joutsenet saapuivat monen 2000-luvun kevään tapaan hyvin aikaisin, ja pikkujoutseniakin havaittiin maaliskuussa tavallista enemmän. Vanhaa päiväsummaennätystä sivuttiin samana päivänä Kouvolassa, jossa havaittiin 20 vanhan pikkujoutsenen parvi.

2 PUNAKAULAHANHEA löytyi paikallisesta hanhiparvesta 29.3. Sastamalan Vaunusuolla. Lajin saapumisennätys parani päivällä: 30.3.1998 punakaulahanhi nähtiin Kemiönsaaressa ja 31.3.2009 Helsingissä. Sastamalasta hanhikaksikko siirtyi seuraavana päivänä Valkeakoskelle ja sitten Somerolle, seuraavina päivinä vuorossa olivat Koski Tl ja aprillipäivänä Salo.

Koonnut Jan Södersved

Micha Fager

kirjasta

muun muassa kultasirkku (hävinnyt Suomesta), punasotka (äärimmäisen uhanalainen), tervapääsky (erittäin uhanalainen), pyy (vaarantunut) ja kiuru (silmälläpidettävä). Uhanalaisuusluokat perustuvat lajin häviämistodennäköisyyteen, eli esimerkiksi kannan vähenemisen nopeuteen.

Uhanalaisarviointi kertoo lintujen tilanteen heikentyneen

Uuden uhanalaisarvion mukaan jo puolet Suomessa pesivistä lintulajeista on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

Teemu Lehtiniemi

Maaliskuussa julkaistun uuden Suomen eliöiden uhanalaisarvion mukaan joka toinen pesimälintulajimme on nyt Punaisessa kirjassa. Punaisen kirjan lajeiksi luetaan hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät. Uudessa arvioinnissa Punaisen kirjan lintulajeja on peräti 121: uhanalaiseksi todettiin 86 lajia, silmälläpidettäväksi 34 lajia ja yksi, kultasirkku, todettiin hävinneeksi Suomesta.

Punaisen kirjan lintulajien lukumäärä on koko 2000-luvun kasvanut. Lajeja on nyt 50 enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa ja 32 lajia enemmän kuin vuonna 2010. Neljän vuoden takaisesta väliarviostakin

Punaisen kirjan lintujen lajimäärä kasvoi 11 lajilla.

Linnut kertovat luonnon tilasta

Arvioiduista eliöryhmistä linnuissa uhanalaisten lajien osuus lajistosta on kaikkein suurin, eli 35 prosenttia, mikä on lähes kolminkertainen lukema verrattuna koko arvioidun eliölajiston uhanalaisten osuuteen (12 %).

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että linnuilla menee muita lajiryhmiä heikommin, sillä lintuharrastajien tekemien laskentojen ja huolella kirjaamien ha-

vaintojen ansiosta linnut ovat selvästi parhaiten tunnettu eliöryhmä. Tiedot useimpien muiden eliöryhmien lajien kantojen koosta tai muutoksista ovat huomattavan puutteellisia, joten on mahdollista, että uhanalaisten lajien määrä muissa eliöryhmissä on aliarvioitu.

Edellisen vuoden aikana on uutisoitu Keski-Euroopan hyönteismäärien romahtamisesta. Suomesta ei ole käytettävissä seuranta-aineistoa hyönteisten luku- ja lajimäärien muutoksista. Linnut ovat kuitenkin tutkitusti hyviä luonnon tilan indikaattoreita, eli ne ilmentävät niiden elinympäristössä ja ravintokohteissa tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi ilmasta hyönteisiä pyydystävät haarapääsky, räystäspääsky, törmäpääsky ja tervapääsky ovat kaikki uhanalaisia, mikä todennäköisesti ilmentää sopivien ravintohyönteisten määrien laskua.

Keinot tiedossa, tahtoa puuttuu

Lintujen uhanalaisuuden syyt ovat monitahoisia, mutta syille on yksi yhteinen nimittäjä – ihminen. Yleistäen tärkein syy lintukantojen heikentymiselle on elinympäristöjen muutos. Vuonna 2018 julkaistun luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan luontotyyppien eli elinympäristöjen tila on edelleen heikentynyt, mikä näkyy elinympäristöjen lajistossa. Esimerkiksi

metsätiaisten talvikuolleisuudella tiedetään olevan yhteys talvireviirin metsien laatuun. Metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, ja metsän peruslinnuista hömötiainen todettiin nyt jo erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi.

Arviointi osoittaa Suomen epäonnistuneen tavoitteessaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Tilanteen muuttaminen vaatii luonnon nykyistä parempaa huomioimista kaikessa toiminnassa. Myös luonnonsuojelualueverkostoa on laajennettava ja erityisesti Natura 2000 -verkostossa olevien lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon on satsattava kosteikkojen umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Yhdenkään lajin ei saa enää antaa kadota Suomen linnustosta.

Punaisen kirjan luokat:

Suomesta hävinneet lajit (RE)

Uhanalaiset lajit, kolme luokkaa: – Äärimmäisen uhanalaiset (CR)

Erittäin uhanalaiset (EN) – Vaarantuneet (VU)

Silmälläpidettävät lajit (NT)

Uuteen uhanalaislistaan voi tutustua

BirdLifen verkkosivuilla: www.birdlife.fi/ suojelu/lajit/uhanalaisuus

Punaisesta

löytyvät

Hannu Eskonen Tom Lindroos Petri Vainio

Tom Lindroos

MichaFager

Eduskunta vaihtuu – voittaako luonto?

Juhlavista puheista ja hyvistä tavoitteista huolimatta luonnon monimuotoisuus on edelleen vähentynyt. Uudella eduskunnalla on entistäkin suurempi tarve vastata luonnon huutoon ja huolehtia ympäristömme tilan paranemisesta. Millainen olisi lintujen kannalta hyvä hallitusohjelma?

pääongelma on edelleen elinympäristöjen heikentyminen. Elinympäristöjen tilan parantaminen hyödyttää sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa on ollut jo vuosisadan ajan luonnonsuojelulainsäädäntöä ja vuonna 2015 säädettiin ilmastolaki. Ne eivät riitä ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi. Uudessa eduskunnassa jokaisen lain tulee olla ilmasto- ja luontolaki. Lainvalmistelussa on pyrittävä siihen, että lait hyödyttävät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta varsinaisen tavoitteensa lisäksi. Se on hyvä perusperiaate hallitusohjelmaan.

Teemu Lehtiniemi ja Tero Toivanen

Suomen tavoitteena oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitetta ei saavutettu, joten tavoitevuosi siirrettiin vuoteen 2020. On selvää, ettei tavoitetta edelleenkään saavuteta. Tilanne on huonontunut – jo puolet Suomen lintulajeista on luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi.

Edelliset neljä vuotta ovat olleet Suomen luonnolle synkkää aikaa. Esimerkiksi luonnonsuojelun rahoitus puolitettiin ja metsien taloudellista hyödyntämistä lisättiin. Norminpurkutalkoissakin keskityttiin erityisesti ympäristön- ja luonnonsuojelun heikentämiseen talouskasvun kustannuksella.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, jo muutenkin vanhanaikaiseksi todettua kaivoslakia heikennettiin.

Vuoden 2020 tavoitteen saavuttaminen olisi ollut mahdollista. Se ei ollut kiinni tiedon vaan tahdon puutteesta. Edellisiltä eduskunnilta olisi tarvittu päätöksiä suunnanmuutoksista. Suuntaa on muutettava nyt, jotta luonnon monimuotoisuuden tila on nousukiidossa vuonna 2030.

Luonto ja ilmasto osaksi kaikkea lainvalmistelua

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ollut yksi eduskuntavaalien suurista teemoista. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan rinnalle tarvitaan myös kunnianhimoista luontopolitiikkaa. Luonnon

Kosteikko-, metsä- ja maatalouspolitiikka

Uhanalaisuusarviot osoittavat kosteikkolinnuston tilan hälyttäväksi. Esimerkiksi punasotka on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Kosteikkolinnuston pelastamiseksi on viipymättä käynnistettävä koko maan kattava tärkeimpien lintuvesien kunnostusohjelma, johon varataan 10 miljoonaa vuodessa.

Joidenkin metsien peruslintujen, kuten hömö- ja töyhtötiaisen, pesimäkanta on puolittunut lyhyessä ajassa. Koko vuoden suomalaisesta metsästä riippuvaisten lajien taantuminen kertoo kestämättömästä metsien käytöstä. Hakkuutavoitteita on siksi laskettava ja metsä-

talouden lähtökohdaksi otettava ekologinen kestävyys ja hiilinielujen kasvattaminen. Eduskunnan tulee pienentää Metsähallituksen metsätaloustoimien tulostavoitetta ja vahvistaa Etelä-Suomen metsiensuojelualueiden verkostoa.

Peltoympäristön linnuston taantuminen on suuri huolenaihe koko Euroopassa. Erityisen huolestuttavaa on hyönteisiä syövien lintujen, kuten pääskyjen, jyrkkä väheneminen. Se liittyy tehotuotantoa suosivaan maatalouspolitiikkaan. Suomen on ajettava Euroopan unioniin ympäristöystävällisempää maatalouspolitiikkaa ja suunnattava kansalliset tuet luonnon monimuotoisuutta hyödyttäviin toimenpiteisiin.

Ympäristön edunvalvonta turvattava

Luonnon monimuotoisuutta ei turvata vain kunnostushankkeilla tai metsäpolitiikalla. Keskeistä on luonnon huomiointi kaikessa toiminnassa. Ympäristön edun puolustaminen on siirtynyt viime vuosina enenevässä määrin kansalaisille, koska ympäristöhallinnon resursseja ja vaikuttamismahdollisuuksia on jatkuvasti vähennetty. Ympäristönja luonnonsuojelun lainsäädäntöä onkin jatkossa vahvistettava ja riippumaton ympäristön edunvalvonta turvattava esimerkiksi aluehallinnon uudistuksen yhteydessä.

Ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanja kirittää puolueita ilmastotoimiin

Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea meille korvaamatonta. Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa 1,5 asteen tavoitteeseen, vain harva oli valmis tarvittaviin toimenpiteisiin. Hallitusneuvotteluissa tähän ei ole enää varaa.

Aki Arkiomaa

Jotta Suomi tekisi osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisessa 1,5 asteeseen, päästöjä pitäisi vähentää vähintään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista kokonaisuudessaan vuoteen 2035 mennessä.

Sipilän hallituksen lopputulos oli ilmastolle tappiollinen. Myönteisiä päätöksiä ilmastolle olivat kivihiilen kieltolaki, raideinvestoinnit ja Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen tukeminen. Hallitus kuitenkin kiihdytti metsähakkuita, edisti turpeen käyttöä, epäonnistui ilmastolle haitallisten tukien karsinnassa, leikkasi merkittävästi sekä luonnonsuojelun rahoitusta että kansainvälistä il-

Kiiruna, kuva Petri Vainio mastorahoitusta ja jarrutti merkittävästi EU-lainsäädännön kunnianhimoa ja uskottavuutta.

Ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanjan tavoitteena on ollut pitää ilmastonmuutosasia julkisuudessa eduskuntavaalien alla, tuottaa päättäjille ja äänestäjille tietoa päätösten tueksi sekä tukea kansalaisaktiivien ilmastotyötä. Eduskuntavaalien jälkeen kampanjassa keskitytään EU-vaalityöhön sekä seurataan aktiivisesti hallitusneuvotteluja, tempaisten tarvittaessa niiden vauhdittamiseksi.

Korvaamaton-kampanjassa ovat mukana BirdLife, Greenpeace, Fingo, Luon-

to-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

www.korvaamaton.fi

Uuden hallituksen on tehtävä selkeä suunnanmuutos, jotta Suomen luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytettyä.

Pekka Holmström

MeoStar B1.1 HD series

MeoStar B1.1 32 mm

MeoStar B1.1 42 mm

MeoStar B1.1 42 mm HD

MeoStar B1.1 50 mm HD

MeoStar B1.1 56 mm HD

MeoPro HD series

MeoPro 32 mm HD

MeoPro 42 mm HD

MeoPro 8×56 HD

LAATUOPTIIKKAA JOKAISELLE

MeoSport HD

S1 MeoPro 80 HD

Meopta on valmistanut eurooppalaista maailmanluokan laatuoptiikkaa Tsekin tasavallassa jo vuodesta 1933 lähtien. Meopta-kiikarit ovat kompakteja, kestäviä, ergonomisesti muotoiltuja sekä varustettu erinomaisella pölyn-, iskun- ja vedenkestävyydellä.

• MeoStar B1-kiikarit edustavat Meoptan kovinta optiikka-osaamista Edullisemman MeoPro-malliston kiikarit pitävät sisällään kevyen magnesiumrungon ja HD-linssit.

• MeoStar S2 huippuluokan kaukoputkella erotat hienoimmatkin yksityiskohdat ja se täyttää kaikista vaativimmankin harrastajan tarpeet.

• MeoStar S1-kaukoputkimallisto tarjoaa luontoharrastajalle laatua voittamattomaan hintaan.

• Meopro 80 HD-kaukoputki täydentää Meopta-malliston ja sisältää integroidun okulaarin 20-60 -kertaisella suurennoksella.

Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.remes.fi/jalleenmyyjat

Kenia

Valpas riistanvartija pelasti jopa 100 korppikotkan hengen Viime tammikuussa Masai Maran kansallispuiston rajalla valvontakierroksellaan ollutta riistanvartijaa kohtasi kaamea näky: 20 kuollutta ja kuusi vakavasti sairasta korppikotkaa hyeenanraadon ympärillä, kaikki uhanalaisten lajien edustajia kuten korvakorppikotkia ja suomukorppikotkia.

BirdLifen ja muiden kenialaisten suojelujärjestöjen laatiman toimintasuunnitelman ja koulutuksen ansiosta riistanvartija tiesi onneksi heti, mitä tehdä: hän hälytti paikalle apuvoimia, jotka ottivat elossa olleet linnut hoitoon, keräsivät näytteitä rikostutkimusta varten ja hävittivät kuolleet eläimet. Myrkyllinen hyeenanraato olisi voinut tappaa todennäköisesti vielä jopa 100 korppikotkaa lisää.

Tapaus ei ole ainutlaatuinen, sillä alueella yritetään usein suojella karjaa pedoilta myrkytetyillä raadoilla. Vaaralliset myrkyt päätyvät tätä kautta myös korppikotkiin. Vaikka karjanomistajien tarkoituksena ei sinänsä ole tappaa korppikotkia, suurin osa lajeista on tällä hetkellä uhanalaisia.

Neljä sairastunutta, hoitoon otettua korppikotkaa on jo pystytty päästämään vapaaksi. Kaksi muuta oli helmikuussa vielä eläinlääkärin seurannassa.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/ news/100-vulture-deaths-prevented-rapidresponse-poisoning

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Koonnut Inka Plit

Mauritius

Mauritiuksenkyyhky pelastui sukupuutolta

Kerran yleisiä mauritiuksenkyyhkyjä oli luonnonmetsien katoamisen, haitallisten vieraslajien ja metsästyksen takia 1970-luvulla jäljellä enää yksi 20 yksilön populaatio ja vuonna 1990 enää yhdeksän lintua.

Mauritiuksen BirdLifen 30 vuotta kestäneiden ponnistelujen ansiosta mauritiuksenkyyhky ei kuitenkaan joutunut jakamaan sukulaisensa dodon kohtaloa. Vuonna 1976 aloitettiin kyyhkyjen kasvattaminen vankeudessa ja vuonna 1987 vapautettiin ensimmäiset yksilöt vahvistamaan pientä luonnonkantaa. Haitallisia vieraspetoja, kuten rottia, on hävitetty ja villejä kyyhkyjä ruokitaan, sillä vieraslajit ovat korvanneet niiden

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

luontaisia ravintokasveja.

Tällä hetkellä mauritiuksenkyyhkyjä on jo 470 yksilöä yhdeksällä elinalueella, joista yksi sijaitsee vieraspedoista vapaalla pikkusaarella. Jokainen yksilö on värirengastettu, joten esimerkiksi pesimäbiologiasta voidaan kerätä tarkkaa tutkimustietoa. Aikanaan äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu laji voitiin vuoden 2018 uhanalaisluokittelussa siirtää jo paljon parempaan vaarantuneiden luokkaan. Työ jatkuu, ja vuosien varrella opittuja taitoja voidaan nykyään jakaa myös muihin kyyhkynsuojeluhankkeisiin.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/how-did-pink-pigeon-bounce-back-just-nine-birds

2.

2.

Mauritiuksenkyyhkyille tarjotaan lisäruokaa automaatista, josta vain ne yltävät syömään.

Mauritian Wildlife Foundation

Suomukorppikotkat sukulaisineen tekevät tärkeää työtä siivoamalla raatoja ja estämällä tautien leviämistä.

1.

1.

Singapore

Ympäristöystävällisempää luonnonkumia

BirdLife on tiiviisti mukana maailmanlaajuisessa työssä kumipuun viljelyn aiheuttamien haittojen pienentämiseksi. Laajoja kumipuuviljelmiä varten on varsinkin Kaakkois-Aasiassa muun muassa hävitetty trooppisia sademetsiä ja kaapattu laittomasti maata. Luonnonkumin kysyntä etenkin autonrenkaiden valmistukseen on kasvussa, ja viljelmien on ennustettu tarvitsevan jopa viisi miljoonaa hehtaaria lisämaata, ellei tilanteeseen puututa.

BirdLife on perustajajäsen hiljattain perustetussa, Singaporesta käsin toimivassa Global Platform for Sus-

tainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteisössä. Yhteisöön kuuluu järjestöjen lisäksi muun muassa kumin tuottajia ja jalostajia, ja siinä on mukana jo 65 % maailman autonrenkaiden tuottajista.

GPSNR pyrkii yhteistyöllä vaikuttamaan koko kumin tuotannon ja käytön ketjuun niin, että prosessista saadaan sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävä. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi maakaappausten ja metsäkadon pysäyttäminen, monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä tuotantoketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/towards-nature-friendly-rubber

Myanmar

Uusi suojelualue auttaa lusikkasirriä

Äärimmäisen uhanalaisen lusikkasirrin tärkeä talvehtimisalue on saatu suojeltua Myanmarin (Burman) BirdLifen ja alueen paikallisten asukkaiden yhteistyöllä. Myanmarissa talvehtii jopa 12 % lusikkasirrin koko 456 yksilön maailmankannasta, ja uusi suojelualue hyödyttää myös muita rantavyöhykettä käyttäviä eliöitä, kuten munivia merikilpikonnia.

Myanmarin BirdLife on tehnyt lujasti töitä saadakseen paikalliset asukkaat suojelun puolelle. Asukkailla oli tapana metsästää alueella lintuja, mutta kävi ilmi, ettei se ollut merkittävä osa heidän elantoaan, vaan toi pikemminkin vaihtelua ruokavalioon. Tiedottamisen ja koulutuksen ansiosta asukkaat olivat lopulta järjestön kanssa yhtä mieltä siitä, että luonnoltaan arvokas alue olisi syytä suojella, ja hanke pääsi etenemään hallinnossa. Päätös varmistaa myös, että koulutushankkeet voivat jatkua alueella entistäkin laajempina.

Lusikkasirri tarvitsee talvehtimisalueikseen mutaisia rantoja, joilta se etsii pikkueläimiä erikoisella nokallaan.

Ranskan Polynesia

Teuauan saari on taas turvallinen merilinnuille

BirdLifen ponnistelut Tyynenmeren saarten arvokkaan luonnon ennallistamiseksi ovat jälleen tuottaneet hienoa tulosta: nyt alkuperäisluonnolle haitalliset rotat on saatu hävitettyä ensimmäiseltä Marquesassaarten saariryhmään kuuluvalta saarelta, Teuaualta. Aiemmin rottavapaiksi on voitu julistaa jo viisi Acteonin ja Gambierin saariryhmiin kuuluvaa saarta (ks. Tiira-lehti 3/2017).

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/mud-glorious-mud-spoonie%E2%80%99s-winter-wetland-declaredprotected-area

Teuaua on pieni saari, jolla ei ole ihmisasutusta. Sen sijaan siellä pesii muun muassa 90 000 nokitiiraa, ja se on tärkeä pesimis- ja levähdyspaikka monille muillekin merilinnuille. Vieraslajina saarelle päässeet rotat olivat kuitenkin jo ehtineet tehdä pahaa tuhoa syömällä paitsi lintujen munia ja poikasia, myös saaren alkuperäistä kasvillisuutta.

Työ ei ollut helppoa, sillä ylänkömäiselle, litteälle saarelle päästäkseen pitää kiivetä ylös kymmenmetrinen kalliojyrkänne, eikä ylhäällä ole tarjolla mitään suojaa auringolta ja tuhansilta hyökkäileviltä tiiroilta. Useamman kuukauden kestänyt urakka antoi kuitenkin myös paljon oppia seuraavien, suurempien saarten hoitamista varten.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/momentous-mission-first-successful-invasive-species-removalmarquesas

5.

3.

5.

Kumipuuviljelmä Vietnamissa. Luonnonkumi on puun maitiaisnestettä, jota kerätään kaarnaan tehdyistä viilloista.

Lauri Mäenpää

4.

3.

Ken Doerr/CC-BY

2.0

4.

Teuauan nokitiirat eivät aina osanneet arvostaa suojelijoiden työtä, mutta nyt ne voivat kasvattaa poikasensa turvassa rotilta.

PÖNTTÖ

8.–9.6.2019

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin!

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pönttöbongaus ei ole kilpailu,

Näin osallistut Pönttöbongaukseen:

Kerro meille:

• Mitä linnunpönttöjä pihassasi, tontillasi tai mökilläsi on?

• Mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt?

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2019 toimittaja ja kirjailija

Juha Laaksonen

• Lisäksi voit halutessasi kertoa, missä vaiheessa pesinnät ovat (pesänrakennus, haudonta, poikasten ruokinta, poikaset lähteneet). Tärkeää on, että lintujen pesintää ei häiritä, joten ethän kurki pönttöihin tai avaa niitä.

• Ilmoita havaintosi BirdLife Suomelle viimeistään 16.6. verkkolomakkeella: www.ponttobongaus.fi

• Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla: BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin myös ilmoittajan nimi ja osoite.

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Kolumni

Luonnollista vai luonnotonta?

Teemu Lehtiniemi

suojelu- ja tutkimusjohtaja, BirdLife Suomi

Kosteikko- ja saaristolintujen heikko tila heijastuu varisvihana. Siellä täällä luonnonsuojeluväenkin piirissä on näkynyt kommentteja siitä, kuinka luppovaristen parvet piinaavat kosteikko- ja saaristolintuja. Munia pesistä näpistelevät varikset on koettu suurrikollisiksi, jotka ovat vastuussa heikosta poikastuotosta ja kantojen alamäestä. Variksesta on tehty nisäkäs – syntipukki.

Kosteikkolintujen kannat olivat Suomessa yleisesti kasvussa 1990-luvun puoliväliin saakka, ja useimpien lajien alamäki on tapahtunut edellisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyinen variskantamme on noin kolmanneksen pienempi kuin 1970-luvun puolivälissä. Kanta väheni erityisesti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen se on edelleen hiljalleen pienentynyt. Kuulostaa oudolta, että variksen rooli vesilintukantojen ku-

kaistiin kokoomatutkimus, jonka mukaan ennen pesimäaikaa tapahtuva varislintujen tehopoisto ei vaikuta muiden lintujen syysmääriin. Muut lajit ovat sopeutuneet siihen, että varikset verottavat osansa. Varis on kaikkiruokainen ja nokkela. Muiden lintujen munat ovat kuuluneet sen luontaiseen ravintoon ammoisista ajoista saakka. Se, että varis syö munia, on luonnollista – yhtä luonnollista kuin kärpäset vaarantuneen haarapääskyn ravintona, äärimmäisen uhanalaiset suokukot vaarantuneen muuttohaukan ravintona tai erittäin uhanalaiset haahkat merikotkan ravintona.

Elinympäristön yksipuolistumisen on arveltu lisäävän saalistuspainetta, koska pesät sijoittuvat keskittyneemmin. Joidenkin spekulaatioiden mukaan nisäkäspedot, kuten supikoirat, hyödyttäisivät varista lisäämällä häiriöitä, joiden ansiosta variksilla olisi enemmän tilaisuuksia munien näpistelyyn. Tiedä häntä – ei se ainakaan ole variskantaa kasvuun kiihdyttänyt.

– ja ruskeita pikkulintuja

Jukka Hintikka

Tänä keväänä uutisoitiin, että uusimman uhanalaistarkastelun mukaan kultasirkku on hävinnyt kokonaan Suomesta. Moni esitti sosiaalisessa mediassa vastalauseita ja kertoi, että kyllä minun pihallani vielä käy kultasirkkuja. Selitys on helppo: ei tarvita kuin yhden kirjaimen ero, niin keltasirkku muuttuu kultasirkuksi. Sekaannus on mahdollinen myös ruotsiksi, sillä gulsparvista on varsin lyhyt matka gyllensparviin

Sirkkujen nimeämisessä näkyy mainiosti sääntö, jonka mukaan koreat lintulajit nimetään usein höyhenpuvun kuvioinnin mukaan ja vaatimattoman näköiset lajit jonkin muun piirteen mukaan, esimerkiksi

äänen tai elinympäristön. Kulta- ja keltasirkkukoiraat ovat huomiota herättävän kirkkaankeltaisia, kun taas paju-, pohjan-, pikku- ja lapinsirkut ovat enemmän tai vähemmän ruskeaviiruisia.

Suomen sirkku on sirkuttavasta äänestä johdettu sana, aivan kuten hyönteisen nimenä käytettävä lähes samanlainen sirkka. Naisen etunimenä Sirkkua on käytetty vasta 1800-luvun lopulta alkaen. Muiden eurooppalaisten kielten sirkkujen nimistä erikoisin on keltasirkkua tarkoittava englannin Yellowhammer. Nimen lopussa näyttää olevan vasaraa tarkoittava sana hammer, mutta nimi juontaa kuitenkin juurensa saksan sirkkua tarkoittavasta sanasta Ammer

remmilta ongelmilta eli elinympäristöjen, kuten kosteikkojen tilan heikkenemiseltä. Kosteikkojen rakenteen vähittäistä yksipuolistumista ja rehevöitymisen aiheuttamia vedenalaisia muutoksia on vaikea huomata. Ihmissilmä ei näe yhdenkään pesän, poikasen tai munan tuhoutuvan niiden vuoksi. Ei ole syntipukin nokassa matkaavan munan kaltaista konkreettista merkkiä tappiosta.

Variksen elo on loppujen lopuksi ihan tavallista linnun eloa. Se ei eroa esimerkiksi ruskosuohaukan tai kaulushaikaran elosta. Nekin syövät kosteikoilta sitä ravintoa, johon ovat erikoistuneet – muun muassa lintuja ja niiden poikasia. En ole kuullut kenenkään vaativan niitä vähennettäväksi. Toivottavasti en koskaan kuulekaan.

Olen muutamana viime vuonna kiinnittänyt erityistä huomiota varisten touhuihin niin pelloilla, kosteikoilla kuin saaristossakin. Ne käyttävät tehokkaasti hyväkseen erilaiset häiriötilanteet ja näpistävät munan pesästä sopivan tilaisuuden ilmaantuessa. Se on toki ikävä näky, kun toisen huolella vaalima ja vai-

valla ponnistama muna matkaa taivaalla pesästä poispäin. Minun silmääni tehokkaimmaksi varisparvien kontrolloijaksi on paljastunut varis itse. Pesivät varisparit puolustavat omaa ruokapöytäänsä ja lähtevät jo satojen metrien päästä ajamaan vieraita lintuja ja luppovariksia pois. Pisimmillään emot ovat karkottaneet vieraat varikset reilusti yli puolen kilometrin päästä. Pesivä syntipukki on mainettaan parempi kaalimaan vartijana, vaikka ottaakin osansa sadosta.

Tornien taisto

la 4.5. klo 5–13

Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Tornien taistossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Osallistua voivat kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Kerää joukkue ja ilmoittaudu tapahtuman verkkosivuilla!

Lähde linturetkelle!

Kaikki ovat tervetulleita jokaiseen tapahtumassa mukana olevaan torniin tutustumaan lintuihin ja lintuharrastukseen. Monilla torneilla järjestetään lisäksi maksuton yleisöretki klo 10 alkaen. Katso lista joukkueista ja retkitorneista: www.birdlife.fi/tornientaisto

13.–19.5.2019

Lasten lintuviikolla lähdetään retkeilemään kouluissa, päiväkodeissa ja perheissä!

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Lapsille ja retken vetäjälle on tarjolla runsaasti maksutonta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja lintuaiheisia palkintoja!

Lasten lintuviikon järjestävät BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

Kaakkureilla värirenkaita

Kalevi Eklöf

Suomen kaakkureita on rengastettu värirenkain. Suuri osa värirengashavainnoista koskee valokuvattuja lintuja. Rengas voi paljastua yhtä hyvin pesälammella suunnitellusti kuvatusta kuin kalastus- tai muuttolennossa sattumalta ikuistetusta linnusta. Hieman yllättäen valtaosa värirengastetuista linnuista saaduista kuvista on toistaiseksi tullut pesäpaikkojen ulkopuolelta. Jos kuvaat kaakkurien pesälammilla, vältäthän kaikin keinoin lintujen häirintää. Antoisin kuvausaika lammilla niin kuvauksellisesti kuin renkaiden havaitsemiseksikin on huhtikuun puolivälistä touko-

kuun puoliväliin sekä jälleen kesäkuun puolivälin jälkeen, joko aamuvarhain tai iltakuuden jälkeen.

Säilytä kaikki kaakkurikuvat, joissa näkyy vaikka pirstalekin värillistä rengasta, koska ilman numerokoodiakin se voi paljastaa tutkijoiden kaipaamaa tietoa. Kun kuvastasi näkyy väri- tai merkkirengas, ota yhteyttä Kalevi Eklöfiin (juha.eklof@gmail.com). Saat vastineeksi tiedon yksilön rengastuksesta ja elämänkulusta. Tiedot tallennetaan myös Rengastustoimiston tietokantaan.

Mitä enemmän kaakkurien liikkeistä ja elämästä tiedetään, sitä tehokkaammin niitä voidaan suojella. Sinunkin kuvasi voivat auttaa.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu. com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Kaakkureita kannattaa kuvata myös lennossa – värirenkaat näkyvät tässä kuvassa hienosti.

Naakka sai rauhoitusajan

Teemu

Lehtiniemi

Naakan reilut kaksi vuosikymmentä kestänyt rauhoitus purettiin kesällä 2018, kun laji säädettiin metsästyslaissa rauhoittamattomaksi lajiksi. Rauhoituksen purun taustalla oli hallituspuolueiden huoli naakkakannan runsastumisesta sekä naakkojen aiheuttamien maatalousvahinkojen määrän kasvu.

Kaikille rauhoittamattomille lajeille on metsästysasetuksessa määrätty lajikohtainen lintudirektiiviin perustuva rauhoitus kevätmuuton ja pesimäkauden ajaksi.

Maa- ja metsätalousministeriö esitti alkuvuodesta naakan rauhoitusajaksi 1.5.–15.7. ja pyysi esityksestä lausuntoja. BirdLife kokosi lausuntoonsa lintuharrastajien Tiira-lintutietopalveluun tallentamista havainnoista tiedot naakan kevätmuuton ja pesinnän aloittamisesta ja esitti näiden perusteella naakan rauhoitusajan määrittelemistä ajalle 1.3.–31.7.

Ministeriö muutti esitystään lausuntojen perusteella huomat-

Kaikille linnuille kuuluu pesimärauha. Naakan pesimärauha-ajaksi asetettiin 10.3.–31.7.

tavasti, ja naakan rauhoitusajaksi säädettiin 10.3.–31.7. Kiitos muutoksesta kuuluu paitsi ministeriölle, joka otti palautteen varsin hyvin huomioon, mutta erityisesti lintuharrastajille. Tiiraan tallennetut kymmenet tuhannet naakkahavainnot osoittivat kansalaistieteen voiman ja määrittelivät raamit naakan rauhoitusajalle.

Uusittu EuroBirdPortal näyttää kevätmuuton etenemisen

Peter Uppstu

EuroBirdPortal (EBP) kerää yhteen eurooppalaiset lintuhavainnot. Lintuharrastajat ja muut linnuista kiinnostuneet ovat voineet tähän asti katsoa EBP:n verkkosivuilta Euroopan laajuisina animaatioina eri lintulajien edeltävien vuosien havaintoja. EU:n myöntämän LIFE-hankerahoituksen ansiosta tieto on nyt saatu siirtymään reaaliajassa, ja EBP:n kartat päivittyvät ajankohtaisen lintutilanteen mukaan joka päivä.

Sivustolla voi valita suomenkielisistä lajinimistä haluamansa ja tarkastella missä lajia on havaittu. Joko haarapääskyt ovat lähellä? Minne käet ovat ehtineet? Onko pajulintuja jo saapunut Eurooppaan?

Suomesta mukana on Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineisto.

EBP-yhteenliittymä tekee myös havaintoihin perustuvaa tutkimusta ja antaa muun muassa EU:lle vankkaa tietoa lintuja ja luonnonsuojelua koskevien päätösten pohjaksi. BirdLife Suomi on aktiivinen EBP-partneri.

Ilmoittamalla havaintosi Tiiraan ne ovat samalla mukana EBP:n aineistossa. Myös tavanomaisesta lajista kirjattu havainto kiinnostaa –ei pelkästään Suomessa vaan kaikkialla Euroopassa!

Tutustu: eurobirdportal.org/fin/fi

Ilmoita havaintosi

Tiiraan: www.tiira.fi

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja.

tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

YKSIN, KAKSIN PIENELLÄTAI PORUKALLA

AINUTLAATUISIA LINTU- JA LUONTOMATKOJA

FÄRSAARET 13.–19.8. / PAUL SEGERSVÄRD

Färsaarten luonto on kallisarvoinen ja suojeltava. Tälle matkalle mahtuu vielä ja varaukset tehtävä 31.5. mennessä.

GEORGIA, BATUMIN RANNIKKO 15.–26.9. / LASSE J. LAINE

Petolintujen muutonseuranta on parhaimmillaan Georgian rannikolla syyskuussa. Matka toteutuu ja mahdollisesti 1 pääsee enää mukaan h1-huoneeseen, hintaan 2590+120 €/hlö.

LÄNSI-PAPUA, INDONESIA 27.9.–15.10. / HANNU KLEMOLA

Monen lintuharrastajan unelmien matka on nyt tässä. Arfakin vuoristomaisemat, suosademetsät, korallirannat, extreme-retkeilyä vaativissa maastoissa. Matkan kokonaishinta 6590 €/hlö/h2. Jos emme saa ryhmää tälle vuodelle, matka siirtyy vuodelle 2020.

BOTSWANA 17.–30.10. / PAUL SEGERSVÄRD

Okavango-joen suisto muodostaa Botswanan Moremissa ja Kalaharissa maailman suurimman suistoalueen ja samalla maailman kiehtovimman villieläinnäyttämön. Matkan kohokohtina ovat mm. telttasafarilla koettu kosketus Afrikan luontoon, Choben kansallispuistossa ja Viktorian putouksilla. Matkan kokonaishinta 5690 €/hlö/h2.

PANAMAN LINTUMATKA 21.10.–4.11. / MIKKO OIVUKKA

Mikko Oivukan toinen kotimaa, smaragdin-vihreä ja vehreä Panama on mahtava lintumaailmaltaan. Suuntaamme maan parhaimmille Canopy Familyn linturetkeily-paikoille. Matkan kokonaishinta 5290 €/hlö/h2. Varaukset jo 18.4. mennessä lodgejen suuren kysynnän vuoksi!

ANDIT, ARGENTINA 15.11.–2.12. / JUHA HONKALA

Argentiinan lintumatka ei ehtinyt 2018 edes julkiseen myyntiin, kun se oli jo täynnä linturetkeilijöitä. Tänä vuonna matkaa johtava Juha Honkala vie uuden porukan reissuun ja kutsuu sinut mukaansa Andien korkeuksiin. Huippu reissu, jota ei kannata ohittaa. Matkan kokonaishinta 5690 €/hlö/h2.

ENNAKKOMAISTIAISIA VUODESTA 2020

MAURITANIA HELMI-MAALISKUUSSA / JARMO PIKKUJÄMSÄ

Mauritanian luontomatka nelivetoautoilla, dyyneillä, vuorilla, keitailla. Yöpymisiä tähtitaivaan alla.

RONDÔNIA JA AMAZONAS -LINTUMATKA BRASILIAAN

MAALIS-HUHTIKUUSSA / JUHA HONKALA

Luonteeltaan seikkailu- ja tutkimusmatka alueelle, josta on hiljattain löydetty uusia lajeja. Yritämme nähdä tieteelle kuvaamattoman, eli toistaiseksi nimettömän pienen Tody-Tyrant -linnun. Matkan huippulintuja ovat harvinaiset Rondonia Bushbird ja Campina Jay. Liikumme alueella jossa hyvin harva lintumatkailija on käynyt.

UGANDA LOKAKUU 2020 / HEIDI ARPONEN

Ugandan luontomatka siirtyi vuodelle 2020 matkanjohtajan pyynnöstä.

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

KUVA: MIKKO OIVUKKA

BirdLife

– yhteistyökumppanien lintumatkat 2019

BirdLifen yhteistyökumppanien lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat.

Norja, Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 24.6.–2.7. Lintu- ja kasvimatka tuntureilta Hornøyalle. Hotellimajoitus Saariselällä ja Vardössä. Mukana Lapin kasviopas. Hinta n. 1 500 €. Järj Skaftung Nature.

Hollanti, 1.–4.7., 4.–7.7., 8.–11.7., 11.–14.7., 15.–18.7. ja 18.–21.7. Yksinoikeudella Suomessa! Nyt on upea mahdollisuus kuvata villejä torni- ja minervanpöllöjä Hollannissa. Hinta 1 250 €. Järj. Finnature.

Norja, Varangin lintukuvausmatka, 15.–22.7. Kuvaamme Hornøyan lintuvuoren merilintuja, Varangin ylängön lintuja ja teemme veneretken Stauranin suulakoloniaan. Hinta 3 650–3 910 €. Järj. Finnature.

Romania, Tonavan suisto, 27.7.–3.8. Valokuvausmatka Tonavan suiston lintuparatiisiin, jonne teemme veneretkiä sekä kuvaamme piilokojuista ja sähköautojen kyydistä runsasta linnustoa suiston sydämessä. Oppaina Kaisa ja Jari Peltomäki. Hinta 2 450 €. Järj. Finnature.

Färsaaret, luonto- ja lintumatka, 13.–19.8.

Paul Segersvärd johtaa toistamiseen linnuista ja Färsaarten luonnosta innostuneita matkalaisia. Hinta 2 490 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours.

Espanja, Navarra–Galicia, n. 26.8.–4.9.

Navarran kautta Galiciaan. Kohteina vuoristot, arot sekä valtameri lintuineen ja delfiineineen. Matkan hinta n. 1 700 €. Järj Skaftung Nature.

Ruotsi, Falsterbo, 29.8.–1.9.

Koe Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Falsterbon legendaarinen petomuutto! Retkellä tutustutaan monipuolisesti myös muuhun Skånen erikoislajistoon. Hinta 730 €. Järj. Avescapes Travels.

Irlannin merilinturetki, 4.–11.9. Perinteinen Irlannin etelä- ja länsirannikon kierros, jonka aikana tutustutaan merilintuihin ja vuorovesirantojen kahlaajiin. Hinta 1 790 €. Järj. Avescapes Travels.

Espanja, Andalusian kierros, 6.–14.9. Alkusyksyn lintupaljous Espanjassa on mahtava kokemus. Kierrämme tuttua reittiä vieraillen parhailla lintu- ja muutonseurantapaikoilla.

Hinta 1 850 €. Järj. Avescapes Travels

Georgian lintumatka, 15.–26.9.

Lähde Lasse J. Laineen mukaan seuraamaan petolintumuuttoa Batumin rannikolle ja Kaukasusvuoristoon. Hinta 2 590 €/hlö.

Järj. Kon-Tiki Tours.

Viron lintusyksy, 16.–20.9.

Syysmatka tarjoaa paljon nähtävää. Mukana on myös retki Kablin lintuasemalle. Hintaluokka 700 €. Järj. Skaftung Nature.

Panaman lintumatka, 21.10.–4.11.

Mikko Oivukka johtaa upeaa lintureissua toiseksi kotimaakseen muodostuneeseen Panamaan ja sen huikeisiin lintukohteisiin. Hinta 5 290 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours.

Etelä-Espanjan syksy, lokakuu

Lintuja on tarjolla monipuolisesti aina valtamerilajeista vuoristolajeihin. Luvassa 9 retkipäivää Etelä-Espanjan parhailla lintupaikoilla. Hintaluokka 1 700 €.

Järj Skaftung Nature.

Argentiinan lintumatka, 15.11.–2.12.

Juha Honkala uusii Argentiinan lintumatkan pienin ohjelmamuutoksin. Ennakkoilmoittautumisia otetaan vastaan: susa@kontiki.fi.

Järj. Kon-Tiki Tours

Portugali, n. 18.–24.11. Hieno ja monipuolinen lintuviikko eteläisen Portugalin lintumassojen keskellä. Hinta n. 1 450 €.

Järj Skaftung Nature.

Linnut ja tarkkailijat palelivat Pihabongauksessa

Pihabongaus keräsi ennätysosanoton. Mutta löysivätkö pihabongaajat kylmän sään keskeltä lintujakin?

Petri Lampila

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestetty neljästoista Pihabongaus oli olosuhteiltaan yksi arktisimmista: koko maassa lämpötila oli reilusti pakkasella ja Pohjois-Suomessa mitattiin paikoin jopa selvästi alle 30 pakkasasteen lämpötiloja. Tämä ei kuitenkaan hyydyttänyt havainnoijia, päinvastoin: osallistuvia pihoja oli

lähes 16 000 ja osallistujia yli 24 000, molemmat uusia ennätyksiä. Pihabongaajia löytyi 307:sta Suomen kunnasta vain neljän kunnan saldon näyttäessä nollaa –kaikissa niissäkin on kuitenkin pihabongattu ainakin jonain vuonna.

Kylmyys näkyi lintujen määrässä kaksijakoisesti: toisaalta monet ruokintojen peruslajit, kuten tiaiset, olivat kerääntyneet hyvin ruokinnoille, mutta

Harmaapäätikan runsaus Pihabongauksessa 2006–2019.

Pihabongauksen kymmenen yleisintä (useimmilla pihoilla tavattua) lintulajia 2019

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia 2019

Pihabongauksessa

toisaalta monia vähälukuisempia pihalajeja ja varsinkin vesilintuja ja lokkeja tavattiin niukemmin.

Varislinnut ja marjansyöjät vähissä

Totuttuun tapaan talitiainen valtasi ykköspaikan niin runsaudessa (yksilömäärässä) kuin yleisyydessä (asutettujen pihojen osuudessa). Talitiaisia löytyi 96 %:lta pihoista ja keskimäärin 8,5 yksilöä per piha. Toiseksi runsain laji oli keltasirkku ja kolmanneksi runsain sinitiainen, joka oli myös toiseksi yleisimmin havaittu laji.

Kolmanneksi yleisimmän lajin mitalisijan nappasi puolestaan reilulla puolella pihoista tavattu harakka.

Huomattavaa oli kuitenkin harakan alhaisin yksilömäärä koko Pihabongauksen historiassa. Harakan taantuminen näkyy muissakin laskenta-aineistossa ja niinpä se monelle ehkä yllättäen päätyi tuoreeseen Suomen punaiseen kirjaan silmälläpidettäväksi lajiksi. Myös variksen tulos oli historian alhaisin ja korpin yksi niukimmista. Varislintujen vähenemiseen lienee vaikuttanut etenkin ravinnon heikompi saatavuus kaatopaikkojen sekä maaseutuympäristön siistiytymisen kautta.

Niukkuutta podettiin myös monien marjalintujen osalta. Mustarastaan yksilömäärä putosi viimevuotisesta 30 prosenttia ja samalla lajin havainneiden pihojen osuus putosi puolesta kolmannekseen. Pihlajanmarjoista vielä riippuvaisempien räkättirastaiden määrä putosi 89 prosenttia ja tilhen peräti 97 prosenttia edellistalvesta, joka oli erinomainen pihlajanmarjatalvi. Tällainen marjasadosta johtuva voimakas vuosien välinen vaihtelu on näillä lajeilla kuitenkin normaalia, eikä kerro pitkän ajan kannankehityksestä.

Harmaapäätikka

runsastuvat

ja pikkuvarpunen

Pikkuvarpusen hurjalle voittokululle ei tunnu tulevan loppua ja laji nousi jälleen uusiin ennätyslukemiin. On mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa nousu taittuu, ja seuraako sitä monelle lajille tyypillinen kannan notkahdus. Niin ikään runsastunut harmaapäätikka kirjautti sekin ennätyslukemat.

Hyvin talvisissa oloissa ainoa Pihabongaukselle kokonaan uusi laji on hivenen yllättävä, mutta erikoiset ovat sen havainto-olosuhteetkin: Kolarissa talvehti navetassa kesäntuojana pidetty haarapääsky. Muutamia muitakin vastaavia tapauksia tunnetaan historiasta. Toivottavasti Kolarin linnun talvehtiminen onnistuu ja kevätkin sujuu paremmin kuin Lieksassa 1945/46 talvehtineella linnulla, jonka keväällä saapuneet lajikumppanit jahtasivat hengiltä!

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Lajikohtaiset ja alueelliset tulokset sekä vertailut aiempiin vuosiin: www.pihabongaus.fi

Ihastuttavat pyrstötiaiset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla. Niitä miellyttävät etenkin rasvapötköt. Nykysuositusten mukaan rasvapötköt ja talipallot kannattaa tarjoilla ilman verkkoa.

PIHA

Pertti Rasp

Ensimmäisiä kevään merkkejä

Seppo Hovilehto

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Kirsi Hovilehto, Taipalsaari

Lintujen havainnoijalle kohtuullisen tammikuun jälkeen tuli hiljainen helmikuu, jolloin ei kertynyt yhtään uutta havaintoa. Tammikuun 23 vuodaria (vuodenpinnaa) ei ole kuitenkaan minulle huono tulos, viime vuonna tuli 17. Erityisen iloinen olen oman pihan 16 ekopinnasta. Muista havainnoista onkin ekoilu kaukana, sillä ajokilometrejä on linturetkillä kertynyt. Asumme haja-asutusalueella Taipalsaaren saaristokunnassa, jossa suurempia metsäalueita ei ole lähellä. Siksiköhän ruokintapaikoillemme ei eksy runsaampaa lajikirjoa? Saimaan rannalla asuminen on plussaa sulaveden aikaan, mutta talvella on hiljaista. Maaliskuun alussa tulivat lokit ensimmäiselle tiedustelulennolleen. Sitten saapuivat sinisorsat, telkät ja kanadanhanhet.

Vuoden iloisin pihapinnani on kuusitiainen, joka kävi ahkerasti lintulaudalla tammi–helmikuun ajan.

Pakkasten mentyä se katosi, lienee palannut metsiin varaamaan pesimäpaikkaa. Yksi upea ekopinna jäi saamatta isolepinkäisen istahdettua omenapuuhun ollessani hetken pois kotoa. Puoliso siitä otti pinnan ja valokuvan! Talven kohokohdat olivat valkoselkä- ja pikkutikka (elis, elämänpinna) samalla reissulla havaittuina ja kuvattuina.

Pihapiirissä on talvehtinut mustarastas. Laulu kuului maaliskuun lopulla ensi kertaa. Nyt se on pariutumassa, linnut juoksevat peräkkäin pihalla. Palokärki tikkasi yhden pihan kelopuun jättäen meille hyvää kompostiin kelpaavaa puusilppua. Käpytikat ovat pitkin talvea vierailleet talipötköillä ja lintulaudalla kaapimassa nokallaan auringonkukansiemeniä.

Peippo on juuri tullut. Laulua ei vielä kuulu, luultavasti se tankkaa pitkän muuttomatkan jälkeen. Hanhiretki lähikylissä ei vielä tuottanut tulosta. Aiempien keväiden tapaan hanhet tulevat joukoittain, kunhan pellot sulavat.

Rakas kesävieras, härkälintu, saapunee huhtikuun lopulla. On onni saada seurata sen pesintää. Koiras ja naaras hautovat vuorotellen toisen käydessä kalassa. Kun poikasia alkaa kuoriutua, on hellyttävää nähdä miten kalastava puoliso ruokkii koko perhettä, myös hautovaa emoa.

Nyt havaintojen määrä on 42. Haasteellisin aika on tulossa, kun kaikki pienet ruskean- ja vihreänharmaat linnut saapuvat!

Lähde mukaan 100 lintulajia -haasteeseen!

Haasta itsesi: onnistutko havaitsemaan 100 lintulajia Suomessa vuoden 2019 aikana? Nyt on mainio vuodenaika aloittaa!

Havainnoi lintuja omaan tahtiisi missä tahansa Suomessa. Sekä näkö- että kuulohavainnot lasketaan.

Kirjaa havaintosi kätevällä 100 lintulajia -verkkosovelluksella.

Jaa kokemuksia tai kysy neuvoja innostavassa Facebook-ryhmässä.

Käy alueellisten lintuyhdistysten opastetuilla retkillä oppimassa lisää ja kerryttämässä havaintoja.

Kyseessä ei ole kilpailu vaan henkilökohtainen haaste. Osallistumalla opit paljon uutta linnuista ja syvennät hienoa harrastusta.

100 lintulajia on sopivan haastava tavoite aloittelevalle harrastajalle. Jos linnut ovat sinulle jo tuttuja, kokeile ekosarjaa: havaitsetko 100 lintulajia vuoden aikana käyttämättä moottoroituja kulkuneuvoja?

100 lintulajia -haaste sai alkunsa Suomen juhlavuonna 2017, jolloin yli 1 700 ihmistä ilmoitti havainneensa vähintään 100 lintulajia. Nyt verkkosovellukseen havaintojaan kirjaa jo yli 2 600 osallistujaa ja Facebook-ryhmässä on yli 4 800 jäsentä.

Näillä sivuilla kolme haasteeseen tarttunutta kertoo kokemuksistaan.

Tule mukaan: www.birdlife.fi/100lintulajia

Tavataan tuttuja

Riikka Leppänen

Riikka Leppänen, Vantaa

Alkuvuosi oli linturetkeilyn osalta varsin hiljainen. Koirien kanssa lähimaastoja on kierretty päivittäin, mutta varsinaisille lintupaikoille on ehditty vasta viitisen kertaa. Omilla kulmilla on toki hauska odottaa tuttujen lintujen saapumista: ensimmäinen sepelkyyhky huuteli kuusikossa jo maaliskuun alussa, kiurut ja töyhtöhyypät valloittivat lumisen pellon vain reilu viikko myöhemmin ja lehtokurppa tuli ajallaan maaliskuun lopussa.

Toisaalta nyt huhtikuussa se varsi-

nainen linturyntäys vasta alkaakin, vaikka maaliskuussa oli jo näkyvissä kevään ja joidenkin lintujen aikainen saapuminen. Tätä kirjoittaessa vuodareita (vuodenpinnoja) on kasassa 68, mikä on viimeisen 10 vuoden vuosivertailussa varsin keskikastia. Tosin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erot vuosien välillä ovat melko pieniä tässä kohtaa.

Tänä vuonna olen pitänyt kirjaa myös lajien kuukausikertymistä, joten joka kuu olen saanut aloittaa uuden listan. Omalla tavallaan hauskaa vaihtelua, kun niin sanotut peruslajit eivät menetä

Pohjoisessa oli kunnon talvi – ja hyvä niin!

sempia talvivieraita ei yhtä ruokinnalla värjötellyttä naaraspeippoa ja sulassa sukellellutta pikku-uikkua lukuun ottamatta juuri näkynyt. Maaliskuussa ilmestyneen uhanalaisuusraportin julkaisun jälkeen muutamat hömö- ja töyhtötiaishavainnot ilahduttivat poikkeuksellisen paljon. Kulmakarvoja nostatti myös Hiirosen kerrostalolähiön pihamaalle pariksi viikoksi asettunut naarasmetso.

Iikka Kivi, Oulu

Talvi oli Oulussa mukavan kylmä helmikuun lämpöaaltoa lukuunottamatta. Hyytävien kelien takia harvinai-

Ilmeisen hyvä myyrätilanne toi piristystä ihan kaupungin keskustan tuntumaan: Hietasaaresta löytyivät tammikuun aikana sekä varpuspöllö sekä helmipöllö, joka intoutui soitimelle jo tammikuun puolivälissä. Kaksivuotiaalle tyttärelleni pimeästä metsästä kantautunut puputtelu oli sen mittaluokan elämys, että sitä on puitu lintukirjan äärellä viikkotolkulla.

merkitystään vuoden mittaan. Koska huhtikuu on linturikkaimpia kuukausia, on satasen rikkoutuminen odotettavissa varsin pian. Oikeastaan se on kiinni vain retkille ehtimisestä. Seuraavaksi odotamme saapuvaksi västäräkkiä, loppuja rastaita ja sen jälkeen muita hyönteissyöjiä. Eikä mene kauaakaan, kun aamun täyttää huumaava konsertti ja lähimetsä on täynnä lintujen laulua.

Pari etelän reissua kartuttivat muutoin hieman lyhyttä pinnalistaa mukavasti. Lehtopöllö napsahti lopultakin elämänpinnaksi helsinkiläisen kartanon puutarhasta, pyrstötiaisparvi löytyi jyväskyläläisen katsastuskonttorin reunapuista, pikkutikka pärryytteli pontevasti Lohjalla.

Tällä hetkellä vuodenpinnoja on kasassa 45 ja ekopinnoja 21. Retkiaikaa on ollut käytössä hyvin vähän, joten pitkällisille kävelyreissuille on ollut vaikea löytää rakoa. Hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole silti unohtunut: yksinäisen autoilun sijaan reissuja on tullut tehdyksi enemmän kimppakyydillä ja linja-autoyhteyksin. Kevääksi hankin pyörän, jolla ekoretkialue laajenee paljon taaperrusetäisyyttä pidemmälle.

Huippunopea automaattitarkennus ja ylivertainen zoomausalue

-

-

- 315 pisteen vaihetarkennus kennolla

- Nopea jatkuva kuvaus jopa 24fps

-

20,2Mpx 1.0-tuuman Exmor RS™-kenno

Zeiss Vario-Sonnar T*24-600mm F2,4-4 objektiivi

4K Videokuvaus Kuva: Aamulenkillä. Lassi Kujala, DSC-RX10M4 (24mm, F4.0, ISO 100, 1/500s) Vuoden Luontokuva 2018 kilpailun Luonto ja Ihminen kategorian voittaja.

Iikka Kivi

”Sponde pere ja kura vuodariksi”

– tutustu lintuharrastusslangiin

Jan Södersved

Lintuharrastajat eli ornit käyttävät toisinaan aivan omaa kieltä, jota asiaan vihkiytymätön maallikko tai aloitteleva lintuharrastaja eli dude ei välttämättä ymmärrä. Jos lintutorniin saapuja kysyy, mitä on näkynyt, vastaukseksi saattaa pienen mutinan päätteeksi kuulua ”pari hihaa plusmiikasta, sponde pere ja kura vuodariksi”. Anteeksi, mitä? Kysyjälle ei välttämättä heti selvinnyt, että suoraan päältä oli muuttanut pari hiirihaukkaa ja lisäksi vastaaja oli nähnyt odottamatta muuttohaukan sekä vuoden ensimmäisen kulorastaan.

Lintuharrastajat eivät ole kehittäneet omaa slangia aloittelevien harrastajien karkottamiseksi, vaan se on harrastuksen piirissä kehittynyttä oman alan sanastoa ja lyhenteitä. Slangia käytetään ennen kaikkea monista linnuista, mutta myös monista muista harrastukseen liittyvistä sanoista. Lintuja tarkoittavat slangisanat on tavallisimmin johdettu lajin tieteellisestä nimestä tai lyhennetty suomenkielisestä nimestä esimerkiksi liittämällä yhdyssanan osien ensimmäiset tavut toisiinsa. Näin esimerkiksi kulorastaasta tulee kura ja laulurastaasta laura

Kun seurataan lintujen muuttoa, puhutaan staijaamisesta. Erilaisista lintuparvista käytetään hyvin monia sanoja. Potti, poka tai lössi voi tarkoittaa lintuparvea yleensä, pallo kuvaa tiiviimpää, pilvi valtavaa ja rähmä tai sumu hyvin kaukana olevaa lintuparvea. Letka, nauha tai rihma on jonomaisesti etenevä parvi, tolppa taas kuvaa nousevassa ilmavirtauksessa kaartelevia eli kretsailevia lintuja. Jos linnut ohittavat staijarin vasemmalta lintujen tulosuuntaan katsottaessa, ohituspuolta on sovittu merkittäväksi miinuksella eli linnut menevät miikasta. Vastaavasti oikealta ohittavat lentävät plussasta ja suoraan päältä plusmiikasta

Kun orni komppaa, hän ei välttämättä ole samaa

100 slangisanaa linnuista

AB (aabee) hanhilaji Anser/Branta akki varpus- tai kanahaukka Accipiter argari harmaalokki L. argentatus aru rastaskerttunen A. arundinaceus asko ruokokerttunen A. schoenobaenus

borso lehtokerttu S. borin

botte kaulushaikara Botaurus

deka turkinkyyhky S. decaocto

dumari viitakerttunen A. dumetorum

ere tunturikiuru Eremophila

eru punarinta Erithacus

esko pajusirkku E. schoeniclus

faba metsähanhi A. fabalis

fala merimetso Phalacrocorax

flava keltavästäräkki M. flava

fluvari viitasirkkalintu L. fluviatilis

frinkku peippolaji Fringilla, joskus

peippo

frugi mustavaris C. frugilegus

fune helmipöllö A. funereus

fyllari uunilintulaji Phylloscopus

gavia kuikkalaji Gavia

gee kuikkalaji Gavia

hali merikotka Haliaeetus

hasi harmaasieppo

HDR (hoodeeär) pääskylaji Hirundo/ Delichon/Riparia

heke hernekerttu

Staijarit revittävät turhuuden kallioilla eli muutontarkkailijat havainnoivat aktiivisesti hyvällä muutontarkkailupaikalla. Seipiö kiikarin tukena helpottaa katselua.

mieltä muiden kanssa vaan etsii järjestelmällisesti lintuja vaikkapa ruohikon tai pensaikon kätköistä. Havainnot linnuista kirjataan havikseen eli havaintovihkoon. Toisaalta havis tarkoittaa myös havaintoa ylipäätään. Kun havaitsee lajin, jota ei ole havainnut milloinkaan ennen, saa eliksen eli elämänpinnan. Vuodari on vastaavasti vuoden ensimmäinen havainto lajista. Bongarit keräävät monia muitakin pinnoja, kuten vaikka työmatkalla tai unessa havaittuja lintulajeja. Vain mielikuvitus on rajana.

Kun bongari saa tiedon harvinaisesta linnusta eli ra-

helmari helmipöllö

hemari meriharakka Haematopus

hiha hiirihaukka

hiipö tai hipö hiiripöllö

hiru haarapääsky Hirundo

hysy hyönteissyöjälintu

iduli idänuunilintu

ihahaa isohaarahaukka

IK (iikoo) iso kahlaaja

ili punakylkirastas T. iliacus

IP (iipee) iso petolintu

isti niittykirvinen (kutsuäänestä ”ist”)

kanikka kalalokki L. canus

kapula kapustarinta

kara koskikara

kesi keltasirkku

kikke kattohaikara Ciconia

kirsikäli kirjosiipikäpylintu

klarina kiljukotka tai pikkukiljukotka

A. clanga/pomarina

klypari lapasorsa A. clypeata

knölis kyhmyjoutsen, ruotsinkielisestä

nimestä knölsvan

kreksi ruisrääkkä Crex

kura kulorastas

kyhmäri kyhmyjoutsen

käppäri käpytikka tai käpylintu

laura laulurastas

lepy leveäpyrstökihu

luotsi luotokirvinen

rista, hän voi lähteä bongaamaan tuota tiettyä yksilöä nuottien eli saapumisohjeiden mukaan. Jos lintu löytyy, hän hoitaa pinnan. Muussa tapauksessa hän nuijaa eli mähertää eikä pinnakahville ole asiaa. Jos bongari löytää itse harvinaisuuden, havainto on sponde ja hän tekee hälyn eli ilmoittaa havainnosta muille. ”Nyt on kova”, voidaan todeta, jos on kyse hyvin harvinaisesta lajista. Aivan tavallinen laji voi puolestaan olla räkälaji

Kun perehtyy vielä alla oleviin linnuista käytettyihin slangisanoihin, maastossa voi asiantuntevasti keskustella ornien kanssa. Onnea kieliopintoihin!

lymnari jänkäkurppa Lymnocryptes

milkkari isohaarahaukka Milvus

mukuru mustakurkku-uikku

muleli mustaleppälintu

mupäke mustapääkerttu

mura mustarastas

mäsi mäntysirkku

nisari varpushaukka A. nisus

nisse varpushaukka A. nisus tai

nokkavarpunen, lempinimestä nokkanisse

pampula leveäpyrstökihu, keskimmäisistä pyrstösulista

pandari sääksi Pandion

pasi pajusirkku

pere muuttohaukka F. peregrinus

pile pikkulepinkäinen

pisi pikkusieppo, pilkkasiipi, pikkusirri tai pikkusirkku

piva pikkuvarpunen

PK (peekoo) pieni kahlaaja

pläide sinisorsa A. platyrhynchos

plätäri sinisorsa A. platyrhynchos

puikku pikku-uikku

punkyra punakylkirastas

RHD (ärhoodee) pääskylaji Riparia/

Hirundo/Delichon

ripa törmäpääsky Riparia

ruskis ruskosuohaukka

rusti tunturihaukka F. rusticolus

sarvari sarvipöllö

satri mustapääkerttu S. atricapilla seplu sepelhanhi tai sepelkyyhky

sera sepelrastas

skirppi rytikerttunen A. scirpaceus

skolo lehtokurppa Scolopax

skvatti tundrakurmitsa P. squatarola skönäri ruokokerttunen A. schoenobaenus

subari nuolihaukka F. subbuteo

tadde ristisorsa Tadorna

tallari talitiainen

tinnu tuulihaukka F. tinnunculus

tuplabutski hiirihaukka Buteo buteo tuplakikke kattohaikara Ciconia

ciconia

turbo tundraurpiainen

tuskelo tukkakoskelo

tuso tukkasotka

uuttari uuttukyyhky

valkkari valkoposkihanhi tai

valkoselkätikka

vaseti valkoselkätikka

väiski västäräkki

Jan Södersved

Petri Lampila aloitti suojeluasiantuntijana

kuivat aina väitöskirjaan asti. Väitöskirjan aiheena oli lintujen selviäminen ihmistoiminnan puristuksessa; pirstoutuneissa metsissä ja metsästyspaineen alla. Väitöskirjan jälkeen Petri on työskennellyt muun muassa Metsähallituksella Liminganlahden luontokeskuksessa sekä suojelubiologina Rovaniemellä. Nykyisin Petri asuu Kirkkonummella, reilun parinkymmenen Oulun seudulla vietetyn vuoden jälkeen.

distyksen aluerariteettikomiteassa hän ehti toimia 15 vuotta, joista kymmenen puheenjohtajana. Valtakunnallisen rariteettikomitean jäsen Petri on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Petri on 43-vuotias lintuharrastaja, jonka harrastus virisi jo pikkupoikana Suomenselän Kivijärvellä. Opiskelupaikka löytyi lukion jälkeen Oulusta biologian laitokselta, jossa opinnot jat-

Lintulajeista Petrin tärkein kiinnostuksen kohde on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimmista lintulajeista, kiljuhanhi. Petri on tällä hetkellä WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja ja viettänyt paljon aikaa inventoimalla kiljuhanhia Suomen lisäksi muun muassa Kazakstanissa ja Iranissa. Kiljuhanhen talvehtimis- ja levähdysalueet tunnetaan edelleen heikosti, mikä on yksi keskeisistä ongelmista lajin suojelussa.

Lintujen määrittämisen haasteet ovat aina kiehtoneet Petriä. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yh-

Linturetkeilystä Petri hakee elämyksiä jostain ennen kokemattomasta. Hienoimpia retkeilyelämyksiä ovat kotimaassa tarjonneet syksyiset komppaukset ulkosaarilla ja ulkomailla lajirikkautta pursuavat subtrooppiset ja trooppiset metsät.

Kiljuhanhen ohella Petrin toinen suosikkilaji on sirittäjä, jonka tyylikkään puhtaat ja toisiinsa sointuvat värit tekivät vaikutuksen jo harrastuksen alkutaipaleella.

Toimistolla Petrin toimenkuvaan kuuluvat monenlaiset lintujen suojeluun ja viestintään liittyvät tehtävät, kuten lausunnot viranomaisille, laskentojen organisointi ja materiaalin tuotto Linnut- ja BirdLife-lehtiin sekä verkkosivuille.

ME VÄLITÄMME LUONNOSTA

Elenia huolehtii sähkönjakelusta 425 000 asiakkaalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Rakennamme säävarmaa sähköverkkoa yli 3000 kilometriä vuodessa tavoitteena nostaa maakaapeloidun verkon osuus 75 prosenttiin vuonna 2028. Säävarma verkko on ympäristöystävällinen ja turvallinen myös luonnolle. Ilmajohtoihin olemme asentaneet pariin sataan kohteeseen yli 3000 lintupalloa joutsenten ja muiden lintujen turvaksi. Lisätietoja: www.elenia.fi

Kirsi Peltonen

Petri Lampila aloitti BirdLife Suomen toimistolla suojeluasiantuntijana helmikuussa.

Nuoren lintuharrastajan mietteitä

Pitääkö olla eko vai ei?

Hannes Halminen

Lintuharrastajat jakautuvat otsikon kysymyksen suhteen pääasiassa kahteen kategoriaan ja jonnekin niiden välille. Vihreimmässä ääripäässä ovat ne ekojyrät, jotka kiertävät Suomea isävainaan vanhalla Helkamalla jokaisen suolampareen koluten, suoden ohikiitäville tai bongausnuotteja pyytäville moottoribongareille korkeintaan paheksuvan katseen. Tähän kategoriaan voitaneen lukea myös ne yliopistokaupunkien cappuccinonryystäjät, jotka ovat sitä mieltä, että lintuharrastaja ei saisi missään nimessä tuottaa minkäänlaisia ilmastopäästöjä, ja mieluiten tulisi niitä muitakin kanssaeläjiä heidän diesel-Volvojensa maailmantuhoavuudesta enemmän tai vähemmän kohteliaasti muistuttaa.

Toisesta ääripäästä löytyvät niin kutsutut hälläväliä-harrastajat, jotka rahanmenoa, polttoaineenkulutusta ja peltipoliiseja välttelemättä vuokraavat vaikka vesitason käyttöönsä päästäkseen Utsjoelle tapittamaan sitä kuuluisaa E-kategorian indigopeippoa, joka olikin sitten jo harmillisesti häipynyt. Ilmeisesti alle 20 % alalajin edustajista osaa lukea pyöreällä keltaisella pohjalla olevia numeroita sadasta alemmas. Alalajin erityispiirteenä voidaan pitää myös sitä, että tietyllä osalla populaatiosta kuvan tai pinnan saaminen kohoaa hierarkiassa kaiken muun yläpuolelle – väliäkö sillä, jos se talvehtiva jänkäkurppa vähän häiriintyy tästä yhdestä kerrasta vain.

Moni saattaa tässä vaiheessa alkaa kysellä, minkälaista liikkumis- ja harrastusmuotoa sitten tulisi pitää kunnon lintuharrastajalle sopivana? Pitäisikö autot tai ekointoilu kieltää lintuharrastajilta kokonaan? Vastaus molempiin on ei.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta saasteita ilmaan tupruttavan autoilun vähentäminen (lentämisestä puhumattakaan) on tärkeässä asemassa, eikä lintuharrastaja ole tässä mitenkään erikoisasemassa vain sen vuoksi, että tarkoitus pyhittää keinot. Saattaisin minäkin yhtyä kriitikoiden soraääniin, jos itse näkisin lähiseudun äijäporukan kaartavan katumaasturilla pihaan, rynnivän piirittämään puskaa, jossa sen viimeisen kultasirkun tällä kertaa piti majailla, ja lyhyen ahdistelun jälkeen lähtevän kulmapubiin huurteisille rankan ponnistuksen jälkeen.

Autobongareita kritisoivien tulisi kuitenkin muistaa, että moottorikulkuneuvot ovat mahdollistaneet huomattavasti tehokkaamman havainnoinnin monella suunnalla Suomea. Jos kaikki lintujen havainnointi tulisi toteuttaa lihasvoimin, kärsisi havainnoijien ja havaintojen määrä ja sitä kautta saatavan tieteellisen ja suojelullisen hyödyn määrä melkoisesti. Tietenkin pyörällä, kävellen tai soutaen näkee matkallakin enemmän lintuja, mutta vastaavasti autoillen ehtii nähdä paikan päällä enemmän, ainakin jos ei ole valmis tinkimään muutenkin vähistä yöunistaan. Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa, että on olemassa yhtä monta tapaa harrastaa lintuja kuin on harrastajiakin. Niin kauan, kun harrastus ei häiritse muita ihmisiä tai lintuja eikä karkaa luonnon arvostamisen rajan toiselle puolen, jokainen toteuttakoon lintuharrastustaan miten tykkää. Kultainen keskitie on monessa asiassa paras – ja vaikein – vaihtoehto.

Hannes

Tommi Glorioso

kin pelto- tai tunturilinja. Etelässä olen pyrkinyt hoitamaan ainakin ne harvoin lasketut linjat, jotka sijaitsevat alle kahden tunnin ajomatkan päässä kotoa. Vähintään tältä etäisyydeltä etelän isojen yhdistysten pitäisi muuten hoitaa linjat myös oman alueensa ulkopuolelta! Esimerkiksi Helsingistä ehtisi tässä ajassa Kanta- ja Päijät-Hämeeseen sekä Kymenlaaksoon.

Kim Kuntze

”Kuinkas monta vakiolinjaa nuoriso on muka laskenut?” Näin kuittasi minulle eräs lintuharrastajaystäväni vuonna 2013, kun pyysin yhdistykseltä avustusta nuorisojaoston toimintaan. Talvilintu-, vesilintu- ja pistereittilaskennat olivat muodostuneet osaksi harrastustani jo vuosia aiemmin, mutta vakiolinjoille en ollut vielä lähtenyt. Kommentti ärsytti siinä määrin, että varasin seuraavalle kesälle tukun linjoja itselleni ja muille silloisen nuorisojaoston jäsenille. Tästä eteenpäin kesäkuu on ollut pyhitetty vakiolinjoille.

Valmistautuminen vakiolinjakauteen alkaa jo syksyllä, kun käyn läpi potentiaalisia linjoja tulevalle kesälle –laskentojen suunnittelu on lähes yhtä hauskaa kuin työ maastossa. Yritän valita harvoin laskettuja tai seurannan kannalta tärkeitä biotooppeja sisältäviä reittejä, mutta pöpelikköjen vastapainoksi on mukava laskea myös jo-

Vakiolinjoja kutsutaan usein kärsimysornitologian huipentumaksi, ja joskus tämä on ihan totta. Kun on rämpinyt 30 kilometriä suomaastossa vuotavilla saappailla ilman ruokaa, alkaa juhannussauna kesämökillä kuulostaa leppoisammalta tavalta viettää kesää kuin Inarin Turkkacumman vakiolinja nro 599. Suomen parhaan lintuaineiston keräämiseksi on kuitenkin oltava valmis tarpeen tullen kärsimään. Ja oli maastossa kuinka ikävää tahansa, laskennan valmistuttua mielen valtaa samanlainen euforia kuin urheilusuorituksen jälkeen – etenkin sitten, kun on saanut jalkaansa kuivat sukat.

Linjojen laskeminen on myös opettanut minulle valtavasti Suomen pesimälinnustosta. Ilman linjoja tuskin tietäisin, kuinka yleinen laji metso on, saati kuinka paljon pohjansirkkuja Etelä-Lapissa pesii. Jopa pari elämänpinnaa olen kuitannut vakiolinjoja laskiessani. Jokaisesta linjasta on jäänyt mieleen jotain ikimuistoista, hyvässä tai pahassa, mutta erityisen rakkaita ovat Lapin soilla ja tuntureilla kulkevat reitit. Kun jänkäkurppa kopisee taivaalla, mustaviklo varoittelee poikasiaan ja riekko nauraa rämeen reunalla, on elämä mallillaan. Vakiolinjakauden alkuun on enää seitsemän viikkoa!

Lisätietoja vakiolinjalaskennoista: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Vastaukset: 10 kiperää linnuista (s. 23)

10. Tanska (perustettu 1906), Ruotsi (1945), Norja (1957), Islanti (1963) ja Suomi (1973).

9. Pesäpakoisten, sillä niiden munissa on enemmän vararavintoa, jotta poikaset ovat kuoriuduttuaan kehittyneempiä.

8. Hömö- ja töyhtötiainen.

7. Hippiäinen (8,5–9,5 cm), joka on Euroopan pienin lintu.

6. Meriharakan.

5. Kultasirkun, joita pyydetään suuria määriä ravinnoksi Kiinassa, vaikka pyynti on siellä ollut kiellettyä vuodesta 1997 lähtien.

4. Ampuhaukka.

3. Tukkakoskelon.

2. Uhanalaisia 35 prosenttia ja silmälläpidettäviä 14 prosenttia.

1. Alli (kuvassa naaras).

Kiikarin läpi

Vertailussa laulurastas ja kulorastas

Aki Aintila

Esittelyssä kaksi yleistä rastaslajia. Molemmat ovat yleisväritykseltään vaaleanruskeita, vaaleavatsaisia sekä pilkullisia rinnasta ja vatsasta. Koko ja lentoääni ovat parhaita tuntomerkkejä. Kokoa voi olla vaikea hahmottaa, jolloin oikea laji paljastuu mustien täplien muodosta, pään kuvioinnista ja siiven alapinnan väristä.

Laulurastas (Turdus philomelos)

Kulorastas (Turdus viscivorus)

Koko Pituus 20–22 cm, räkätti- ja mustarastasta pienempi Pituus 26–29 cm, räkättirastasta hieman suurempi

Asento maassa Typäkkä, pitää päätä hieman kumarassa Ryhdikäs, pitää päätä pystyssä

Rinnan ja vatsan täplät Täplät kauttaaltaan teräviä ja nuolenpään muotoisia Rinnan alaosan ja vatsan täplät pyöreitä, teräviä täpliä vain rinnan yläosassa

Rinnan väritys Rinnassa usein (ei aina) kellanbeige pohjaväri, joka jatkuu kupeille Rinnan pohjaväri valkoinen, joskus rinnan sivulla siiventaipeen kohdalla tumma laikku

Pään kuviointi, ”ilme” Tumma poski, selkeämpi silmäkulmajuova, ohjasjuova ja leukajuova antavat ”tuimemman ilmeen”

Vaalea poski ja heikommat päänkuviot antavat ”kiltimmän ilmeen”

Siiven alapinta Ruosteenkellertävä, näkyy lennossa tai linnun nostellessa siipiään Valkoinen Lentotapa Lento nopeaa ja nykivää

Lento suoraviivaista ja pitkäaaltoista

Kutsu- ja lentoääni Terävä tiksahdus ”tsik” Pitkä, kuiva rätinä

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä kuvan Venäjän tundralla ja harvalukuisena Suomen Tunturi-Lapissa pesivä pyöreäpäinen lintu, jonka laulu luo tunnelmaa toukokuisiin aamuihin Suomenlahdella?

2. Kuinka monta prosenttia Suomessa pesivistä linnuista on uuden uhanalaisarvion mukaan uhanalaisia ja kuinka monta prosenttia silmälläpidettäviä?

3. Kumman niskatöyhtöä luonnehditaan hapsottavammaksi ja ”epäsiistimmäksi”: iso- vai tukkakoskelon?

4. Mikä on Suomen pienin haukka?

5. Minkä Kaakkois-Aasiassa talvehtivan, viimeksi Suomessa vuonna 2007 havaitun lajin luokka on uusimmassa uhanalaisluokituksessa ”hävinnyt”, ja mikä on häviämisen syynä?

6. Minkä suomalaisen kahlaajan nokka on kokonaan punainen?

7. Kumpi on pienempi: peukaloinen vai hippiäinen?

8. Mitkä tiaisistamme kaivertavat mielellään oman pesäkolon?

9. Kumman munat ovat suurempia: pesäpakoisten vai pesäviipyisten lintujen?

10. Luettele Pohjoismaiden BirdLife-järjestöt maittain perustamisvuoden mukaan vanhimmasta nuorimpaan? Oikeat vastaukset viereisellä sivulla.

Laulurastas Kulorastas

Swarovskin esittelypäivä Lintuvarusteessa 9.5.2019 klo 11.00–17.00

Lintuvarusteessa laaja valikoima Swarovskin optiikkaa

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife. , puh. (09) 386 7856 www.suomenlintuvaruste.com

Tule tutustumaan Swarovskin huippuoptiikkaan sekä Swarovskin upeaan esittelyvaunuun toukokuussa

Birds of Thailand

Swarovski EL Swarovski CL

Swarovski BTX Swarovski CL Companion

Petolinnut Suomen Luonnossa

Britain’s Birds HWPB vol 1 HWPB vol 2

Katselun uusi tulevaisuus

Heidi Björklund

Lintuharrastajan

kevään kohokohta:

ARKTIKA VIROLAHDELLA

Kylttiopastus tarkkailupaikoille 19.4.–5.6.

Arktika-päivät 10.–26.5. Leerviikissä

Margus Ellermaa palkittiin Vuoden lintulaskijana tämänvuotisessa lintulaskijapaamisessa.

Lintulaskijat kokoontuivat Lammille

BirdLife ja Luonnontieteellinen keskusmuseo järjestivät valtakunnallisen lintulaskijatapaamisen jo viidettä kertaa. Lintulaskennoista saadaan tärkeää tietoa Suomen linnuston muutoksista, ja sopivia laskentoja löytyy kaikille harrastajille.

Tero Toivanen

Lammin biologisella asemalla 9.–10.2.2019 järjestettyyn lintulaskijoiden tapaamiseen osallistui 30 linnustonseurannasta kiinnostunutta yhteensä 16 alueellisesta lintuyhdistyksestä. Tapaamisessa kuultiin jälleen mielenkiintoisia esityksiä lintulaskennoista eri puolilta maata ja opastettiin laskentojen suorittamiseen.

Laskennat ovat suojelutyön kulmakivi

Lintulaskentojen tuloksia käytetään monipuolisesti sekä tieteellisissä julkaisuissa että linnustonsuojelussa. Esimerkiksi lintujen uhanalaisuusarviointi perustuu valtaosin vapaaehtoisten laskijoiden keräämään aineistoon. Laskentojen perusteella on osoitettu myös lintulajien levinneisyyden muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä. Tietoa linnuston muutoksista tuovat sekä valtakunnalliset vakiolinja-, piste- ja talvilintulaskennat että suojelu- ja IBA-alueiden kohdennetut lintulaskennat.

Linnustonseuranta ei ole vain vakiomuotoisia laskentoja, vaan lajiseurannat ja alueelliset kartoitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä suojelutyössä. Suomen valkoselkätikkoja on seurattu 1980-luvulta asti ja kanta on tänä aikana kasvanut muutamasta kymmenestä jopa 250 tunnettuun reviiriin. Petolintuseurannassa etsitään vuosittain lajien reviirit yli sadalta sadan neliökilomet-

• Arktika-näyttely avoinna

• Arktika-ralli

• Lintu- ja luonto-opastukset

• Ravintola- tai kahvilapalvelut päivittäin

• Myynti- ja infopisteitä: kirjallisuutta, optiikkaa,taidetta, Arktika- ja luontotuotteita

• Luentoja, ohjelmaa

• Koululaispäivät

• Laurin Luontokirkko

• Risteilyt ja venekuljetukset

• VALOkuvia linnuista.

rin ruudulta ympäri Suomen. Vuoden lintu -hankkeissa on selvitetty monen harvalukuisen tai taantuneen lajin kannan tila.

Sopivia laskentoja löytyy kaikille

Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti linnustonseurannan alueellisesta kehittämisestä. Lintulaskijoita tarvitaan lisää, jotta tietämyksemme Suomen linnustosta säilyy korkealla tasolla. Erityisen tärkeää onkin lintulaskentojen markkinointi alueellisissa lintuyhdistyksissä. Piste- ja vesilintulaskennat ovat helppoja, kaikille harrastajille sopivia seurantoja, joista on helppo ponnistaa kohti vaativampiakin laskentoja.

Viikonlopun juhlavimmassa osuudessa palkittiin Vuoden lintulaskijana Margus Ellermaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringasta. Margus on kunnostautunut erityisesti alueellisten linnustokartoitusten organisoinnissa: esimerkiksi Nuuksion kartoituksiin osallistui vuonna 2015 yli 100 lintuharrastajaa! Margus on myös käynnistänyt IBA-alueiden seurannan Suomessa ja vastannut Viron Pöösaspean syksyisestä muutonseurantaponnistuksesta.

Markus Varesvuon näyttely Bunkkerimuseolla 11.5. alkaen

Majoitu mukavasti

Opastettuja lintu-ja

• Harjun oppimiskeskus, www.harjunopk.fi, 044 739 4040

• Seudun majoitus- ja palvelutarjonta: www.visitkotkahamina.fi

Nopeasti kohteessa VIROLAHTI

KOUVOLA 50 min

LAPPEENRANTA 60 min

LEERVIIKKI 20 min

PIETARI 180 min

Lisätiedot: www.arktikavirolahti.fi

Raportti laskijatapaamisesta ja tapaamisen esitykset: www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/ valtakunnallinen/lintulaskentatapaaminen-lammilla-9-10-2-2019

Kullan arvoiset:

Seppo Keränen

Inka Plit

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Koko luontoharrastukseni alkoi lintujen tarkkailusta pikkupoikana 1950-luvulla. Lintujen lisäksi harrastukseeni kuuluivat alusta saakka myös kasvit ja hyönteiset, oikeastaan kaikki, mitä luonnosta löytyi. Vasta parikymppisenä hankin ensimmäisen kamerani, mutta ensimmäisen lintukuvani, joka esitti mehiläishaukkaa, otin jo aiemmin tätini laatikkokameralla.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Linnut ja muu luonto sekä niiden suojelu ovat merkinneet minulle elämäntapaa, josta vähitellen tuli myös työ. Saatuani kolmivuotisen taiteilija-apurahan vuon-

na 1993 uskalsin vihdoin jättää ”kunniallisen työni” ja heittäytyä päätoimiseksi luontokuvaajaksi. Sitä ennen olin jo julkaissut viisi luontokirjaa.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta!

Ansiomerkin myöntämisperusteena oli muun muassa suojelutyö merikotkan hyväksi. Merikotkat olivat 1970-luvulla Suomessa sukupuuton partaalla lähinnä ympäristömyrkkyjen takia. Aloitin omatoimisesti merikotkien ruokinnan vuonna 1972. Kun WWF perusti merikotkatyöryhmän samana vuonna ja käynnisti suojelutoimet aloittamalla laajamittaisen talviruokinnan, osallistuin työryhmän työhön alusta saakka. Ruokintaretkillä kuvasin merikotkia, ja kuvani ovat olleet koko ajan korvauksetta WWF:n käytössä suojelutyössä. Sanotaan, että annoin kuvillani merikotkille kasvot.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Aloittelevalle lintuharrastajalle sanoisin, että kannattaa alusta saakka tutustua myös lintujen elinympäristöön ja käyttäytymiseen sekä kaikkeen muuhunkin luonnossa näkyvään. Siitä saa retkille paljon enemmän mielenkiintoa ja oppii ymmärtämään kokonaisuuksia.

Martti Soikkeli

son harrasti lintuja jo lukiolaisena, joten siinä oli yhteinen elämänsävel.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut? Tärkeimpiä ovat jatkuvat luontoelämykset ja ystävät. Lintuja, muun muassa etelänsuosirriä, tutkimalla sain pätevyyden ammattiin eli yliopistovirkoihin aina professoriksi asti.

tani Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL, BirdLife Suomen vanha nimi) edustajistolle Suomessa alettiin vuonna 1974 tehdä lintujen levinneisyyden atlaskartoitusta, johon olin käynyt tutustumassa Englannissa. Vaikuttaakseni asioihin puhun ja kirjoitan mielelläni.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Nuorena harrastin Porissa lintuja ja jalkapalloa. Molemmat kasvattivat kuntoa ja toivat kavereita. Lintujen harrastaja ei ole luonnossa koskaan yksin, sillä aina on nähtävää ja kuultavaa. Tuleva vaimoni Anja Fredriks-

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta! Olen Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen sekä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen perustajajäsen. Olen luonteeltani aloitteiden tekijä ja johtamaan pyrkivä. Kerran vaimoni sanoi minua kotipuheenjohtajaksi. Toimin muun muassa Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana, kahdesti Ornis Fennica -lehden päätoimittajana sekä Satakunnan Linnusto -kirjan (1984) päätoimittajana. Ehdotukses-

Hopeisia ansiomerkkejä

Kirsi Peltonen

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja

Esa Aalto (Haukipudas)

Tuomo Hurme (Eura)

Petteri Lehikoinen (Espoo)

Sami Luoma (Nakkila)

– Matti Mäkelä (Pori)

yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuoden 2019 tammi–maaliskuussa hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:

Ari Rantamäki (Pori)

Markku Saiha (Pori)

Matti Sillanpää (Pori)

Kari Soilevaara (Espoo)

– Anssi Vähätalo (Helsinki)

Kannattaa nähdä itse vaivaa lintujen tunnistamiseksi eikä vain mennä katsomaan muiden löytämää harvinaista lintua. Netistä löytyy paljon kuvia ja ääninäytteitä. Kärsivällisyyttä. Kallein kiikari ei ole tarpeen, sillä halvempi riittää aluksi.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Seppo Keräselle ja Martti Soikkelille.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Markku Saiha

Markku Saiha

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Rariteettikomitea kokoontui 150. kerran

William Velmala

Lintuharvinaisuushavaintoja tarkastava BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) perustettiin vuoden 1974 lopulla ja ensimmäinen kokous pidettiin alkuvuonna 1975. Noin 44 vuotta myöhemmin, 15.12.2018, pidettiin RK:n 150. kokous Helsingissä.

Tasaluvun kunniaksi järjestettiin varsinaisen kokouksen jälkeen juhlaillallinen, jonne kutsuttiin kaikki RK:n entiset jäsenet. Paikalle päässeistä 16:sta kaksi, Karno Mikkola ja Jörgen Palmgren, olivat kuuluneet alkuperäiseen komiteaan.

Tiedot ja taidot kehittyneet huimasti

Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja. RK:n nykyinen puheenjohtaja William Velmala kertoi toiminnan nykyhaasteista ja mahdollisuuksista. Toisin kuin ennen, valtaosaan havaintoilmoituksista – tällä vuosikymmenellä keskimäärin 68 prosenttiin – liittyy ny

kyisin niin sanottu kova dokumentti, eli valokuva, äänite tai video. Määritystietous on lisääntynyt valtavasti ja maastomääritysten tarkkuus myös alalajitasolla on kasvanut. Taksonomia on jatkuvassa muutostilassa ja DNA-tutkimukset tuovat lisämausteensa harvinaisuuksien dokumentointiin.

RK:n alkuperäisjäsen ja pitkäaikainen sihteeri Karno Mikkola valaisi komitean alkuaikojen käänteitä. Toiminta oli tuolloin varsin erilaista: esimerkiksi määrityskirjallisuutta oli saatavilla hyvin niukasti, ja kesti aikansa, ennen kuin havaintojen julkaisukriteerit saatiin muotoiltua johdonmukaisiksi. Alkuaikoina toiminta perustui vahvasti Ruotsin malliin, koska sinne oli hyvät henkilökohtaiset yhteydet.

Toinen RK-konkari, 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun vaikuttanut entinen puheenjohtaja Lasse J. Laine antoi omassa puheenvuorossaan evästystä nykyjäsenille ja esitti myös pari määrityshaastetta arkistojen kätköistä. Illan lopuksi Tom Lindroos piti upean valokuvaesityksen Alaskasta. Monet

kuvissa

Rariteettikomitea on BirdLife Suomen toimikunta, joka vastaa harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta, arkistoinnista ja julkaisusta sekä Suomessa tavattujen lintujen lajiluettelon ylläpidosta. Komiteaan

tys oli opettavainen ja sopi hienosti illan teemaan.

kuuluu seitsemän lintujen määrityksen asiantuntijaa. Komitea kokoontuu nykyään kolme kertaa vuodessa.

www.birdlife.fi/havainnot/ harvinaisuudet/rk

Kristiinankaupunki

Pohjanlahden rannoilla kevään linnut kohdataan hienoissa olosuhteissa niin saaristossa, hanhipelloilla, kosteikoilla kuin metsissäkin. Monipuolinen lajisto ja vilkkaat muuttopäivät tarjoavat

Kristiinassa lintuelämyksiä ympäri vuoden. Myös kameroille on tarjolla paljon mielenkiintoisia kuvauskohteita. Kun ruokailut ja eväät, siirtymiset lintupaikoilla ja majoitus on mietitty valmiiksi, niin lintuhin keskittyminen on helppoa. Jokainen voi katsoa lintuja omalla tavallaan, vaikkapa tiukasti määrittäen tai lintujen eloisaa käytöstä, kiehtovaa laulua ja upeita pukuja ihaillen.

Kevätmuutto, 18.-21.4.

Pohjanlahden arktika, 9.-12.5. Kahlaajakurssi, 16.-18.7.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 3.-6.10.

Lappi ja Jäämeri

Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 24.6.-2.7.

Saariston syksy

Utön syksy, syyskuu 2019 (kysy)

Oma retkesi

Skaftung Nature suunnittelee ja toteuttaa juuri sinun ja ryhmäsi toiveiden mukaisen linturetken tai lintumatkan.

Kysy rohkeasti.

Viron lintuhelmet

Niin lähellä mutta niin paljon kaikkea nähtävää lintumaailman täydeltä. Viron kevätlinnut, 29.4.-3.5. (täynnä) Viron lintusyksy, 16.-20.9.

Kroatian aarteet, 17.-24.5. Hienot maisemat ja kiehtova linnusto palkitsevat Kroatian valloittajat. (täynnä)

Espanja ja Portugali

Euroopan lounaiskulman lintupaikoilta löytyy jokisuistoja, rantoja, vuoristoja, viljelyksiä ja paljon muuta.

Navarra - Galicia, n. 26.8.-4.9.

Etelä-Espanjan syksy, lokakuu 2019

Portugali n. 18.-24.11.2019

Rariteettikomitean juhlakokoukseen osallistui 22 nykyistä ja entistä jäsentä.

William Velmala

esiintyneet lajit ovat vierailleet Suomessa harvinaisuuksina, joten esi-

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Työn alla on muun muassa uusi Tiira-lintutietopalvelun havaintolomake, joka mukautuu erikokoisille näytöille.

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Inka Plit

Edustajiston kevätkokous pidettiin Porissa 17.3.

Paikalla oli 34 edustajaa 20 jäsenyhdistyksestä.

– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2018.

– Tiira 2:n (Tiira-lintutietopalvelun uusi versio) tilannekatsaus ja tuleva aikataulu esitettiin. Taustalla tapahtuvaa, näkymätöntä kehitystyötä on tehty paljon, ja nyt edustajille voitiin myös näyttää kuvia ensimmäisen näkyvän osan, havaintolomakkeen, kehitysversiosta. Kehitystyö etenee nyt vauhdilla ja erikokoisille näytöille mukautuvan havaintolomakkeen odotetaan olevan julkistusvalmis heinäkuussa 2019.

Vuoden lintuyhdistyksenä palkittiin Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys (ks. viereinen sivu).

Esiteltiin konseptia jäsenistölle tarjottavasta kuukausitukijuudesta paikallistoiminnan ja keskusjärjestön vahvistamiseksi.

Pöntöt & linnut -opas n Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun vihkosen ohjeilla teet turvallisia ja kestäviä linnunpönttöjä ja tunnistat kaikki pöntöissä pesivät lintumme.

Kottaraispinssi

n Hieno lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Edustajisto tiedotti mediaa vaatimuksestaan varata tulevaan hallitusohjelmaan kunnollinen rahoitus lintukosteikkojen hoitoon.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa, seuraavan kerran Hämeenlinnassa 16.–17.11.2019. Edustajisto koostuu jäsenyhdistysten valitsemista edustajista. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto

Majoitusta Virolahdella myös Arktikan aikana

p. 044-357 1451, Tervetuloa

Vuoden lintuyhdistys on Päijät-Hämeestä

Markku Meriluoto

Inka Plit

BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY). Valinta julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa.

PHLY palkitaan monipuolisesta järjestö- ja suojelutoiminnastaan. Yhdistys ylläpitää esimerkillisesti alueensa lintuhavaintoarkistoa Tiira-lintutietopalvelussa eikä epäröi toimia, mikäli jokin hanke uhkaa Päijät-Hämeen linnustoa.

Tarvittaessa lintujen etua puolustetaan myös oikeusteitse. Viime kesänä korkein hallinto-oikeus kumosi PHLY:n valituksen perusteella luvan, jonka mukaan lahtelaisen tuotantolaitoksen alueella olisi saanut tappaa kaikkiaan 1 500 kesykyyhkyä viiden vuoden aikana.

Viime vuonna PHLY sai valmiiksi selvityksensä maakunnallisesti tärkeistä lintualueista (MAALI-alueet).

Hankkeen tulokset on julkaistu Päijät-Hämeen lintupaikkaoppaana sekä yhdistyksen kotisivuilla että uunituoreena kirjana (ks. s. 37).

Yhdistyksen monipuoliseen toimintaan kuuluvat myös retket ja muut yleisötapahtumat, joista osa on lapsille suunnattuja. Yhdistys osallistuu aktiivisesti BirdLife Suomen valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten Pihabongaukseen, ja on usein esillä alueellisessa mediassa.

Päijät-Hämeen lintutieteellisessä yhdistyksessä ollaan valmiita vaikka siirtämään vuoria luonnon ja lintujen hyväksi. Puheenjohtaja Tapani Saimovaara (vas.), Pekka Saikko, Jukka Kiviluoto ja Ilkka Kamppila tutkivat viime vuonna PHLY:n avulla toteutettua Asikkalan Salonsaaren Metsäpolkua.

PHLY on perustettu vuonna 1970, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 550 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta sekä Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/jarjesto/huomionosoitukset/muut-huomionosoitukset

Bongaa kevätkirjat!

Suomen harrastetuimmat hyönteiset ensimmäistä kertaa samojen kansien välissä!

Mika Honkalinna

Lintumies

Kauniisti kuvitettu herkkä tarina, jossa luonnosta tulee murheellisen miehen paras ystävä.

Nils Sundberg, Benjam Pöntinen, Arno Rautavaara

Merilinnun siivin

Kahden arvostetun luontokuvaajan lumoavia lintukuvia ja merellisiä tarinoita.

Markku Saiha, Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry.

Linnut ja lintuharrastajat

Valokuvat kertovat omaa tarinaa lintuharrastuksen vaiheista.

Jussi Murtosaari

Lukijoilta

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen

birdlife-lehti@birdlife.fi

Aineiston on oltava perillä viimeistään 16.8.

Kevättä ilmassa silkkiuikuilla. Silkkiuikut pesivät Kirkkolammelle viime vuonna. Hauska oli seurata läheltä pesäpuuhia.

Jarno Luiro (Rovaniemi 19.5.2018) Viirupöllö viihtyi pihallamme neljän tunnin ajan. Se saalisti hiiriä.

Sakari Hakalisto (Imatra 19.1.2019)

Aurinkoisella säällä saa tosi hyviä kuvia pihan syömäreistä. Äkäisen näköinen sinitiainen!

Pekka Mäki (Ruovesi 4.2.2019)

Sain keittiön ikkunan läpi epätavallisia kuvia. Isommat linnut eivät luonnostaan osaa ruokailla näillä telineillä kuten pikkulinnut. Harakka kävi ensimmäistä kertaa. Tällaiset kohtaukset kestävät vain muutaman sekunnin.

Rafael de Swarte (Kaarina, tammikuu 2019)

Rubiinikurkkukolibri.

PikkuTiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut kuvat ja tekstit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 16.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Olivia Lahtinen, 11 v.

Lumiukko ja punatulkku yöllä. Leo Mustonen, 7 v.

Punatulkut. Sofia Uusitalo, 11 v.

Punatulkku. Hanna Lääperi, 5 v.

Helmipöllö. Asta, 6v.

Puukiipijä. Elsi Urpelainen, 7 v.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

4.5. Tornien taisto

13.–19.5. Lasten lintuviikko

8.–9.6. Pönttöbongaus

24.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla

5.–6.10. EuroBirdwatch

16.–17.11. Edustajiston syyskokous Hämeenlinnassa

Bongariliitto

Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi

Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com

Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2019: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat:

16.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 15 Tieteiden talolla (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 104). Kokouksen jälkeen on kaikille avoin esitelmäosuus.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina. fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut: www.ekly.org

Facebook: www.facebook. com/pages/Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista:

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@ yahoogroups.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tervetuloa mukaan!

14.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

22.4. Tornipäivystys klo 9–15 Lappeenrannan Konnunsuon lintutornilla. Klo 11–15 FotoFennican kaukoputki- ja kiikariesittely ja myynti.

27.4. Pönttötalkoot klo 12–16 Imatralla Kaukopään koulun veistosalissa (Niskapietiläntie 1).

4.5. Tornien taisto

5.5. Kuuntelupainotteinen retki Lappeenrannan Pappilanniemeen (sään salliessa). Kokoontuminen Pappilanniemen P-paikalla klo 7.

5.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21.

7.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

26.10. Iltapäivällä EKLY:n 50-vuotisjuhla Imatran Valtionhotellissa. Pyydämme alustavaa ennakkoilmoittautumista tilaisuuteen 30.4. mennessä Jari Kiljuselle (jari.kiljunen207@gmail.com, p. 040 579 8990). Tapahtuman tarkemmat tiedot tulevat yhdistyksen verkkosivuille syksyllä.

Lisätietoja tapahtumista Jari Kiljuselta (yhteystiedot edellä).

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho:

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Jos et vielä kuulu foorumiin tai WhatsAppryhmään, laita viestiä osoitteeseen hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@ hotmail.com.

Verkkosivut: www.oriolus.org

Facebook: www.facebook.com/

Oriolusry

Sähköpostilista:

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups. com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

27.4. Opastettu retki klo 9–11 Mikkelin lintupaikoille kevään muuttolintuja katselemaan. Kokoontuminen Kenkäveron P-alueella.

11.5. Linturetki Parikkalan Siikalahdelle yhdessä Suomen

luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistyksen kanssa. Lähtö klo 3 Mikkelin kirjaston pysäkiltä Porrassalmenkadulta ja takaisin olemme noin klo 15. Ajamme Parikkalaan Puumalan kautta. Hinta jäsenille 20 e, muut 30 e. Ilmoittautumiset Aune Niiraselle (aune.niira@gmail. com, p. 044 036 1306).

2.6. Yölaulajien kuunteluretki klo 21–23 Mikkelissä. Retki alkaa Kenkäveron P-alueelta, mistä ensimmäisen kävelykierroksen jälkeen jatketaan autoilla seuraaviin kohteisiin. Tuulen tai sateen sattuessa ajankohta voi vaihtua. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa tai Facebookissa!

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

ja tietoja tulevista tapahtumista (mm. Paltaniemen lintuharrastuspäivä, Tornien taisto, ekopinnaralli). Muuttolinturaportti, Jouni Ruuskanen. Lintujen tunnistaminen: rastaat, kyyhkyt, metsäkanalinnut ja tikat, kuvaesitys Jouni Ruuskanen.

27.–30.4. Kajaanin Ladun ja KLY:n yhteinen linturetki Viron Haapsaluun. Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle: Kirsi Kilpeläinen (p. 044 279 0384).

28.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 Paltaniemen kylätalolla. Kuvaesitykset kylätalolla klo 11 ja 12.30, Vesa Hyyryläinen. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

11.5. Ekopinnakisa. Kisa kestää 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

14.–20.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot: Vesa Hyyryläinen (vesa. hyyry@gmail.com).

15.5. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Tilaisuuden avaus ja tietoja loppukevään sekä alkukesän tapahtumista. Ekopinnarallin purku ja tulokset. Lintujen tunnistaminen: kerttuset, kertut ja yölaulajat, kuvaesitys Ari Tervo. Lintujen äänitunnisteet, Juha Mannermaa.

30.5. Helatorstaina Kajaanin Ladun ja KLY:n yhteinen linturetki Pohjois-Savoon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle: Kirsi Kilpeläinen (p. 044 279 0384).

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Sähköpostilista: Sähköpostilistaa on muokattu ja päivitetty. Nyt listalle voivat liittyä kaikki halukkaat oma-aloitteisesti (ei tarvitse olla KLY:n jäsen) lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen kly-email+subscribe@googlegroups. com ja vahvistamalla sen jälkeen liittymisen sähköpostiin tulevasta vahvistuslinkistä. Sähköpostilistan osoite on: kly-email@googlegroups. com.Toivomme mahdollisimman monen KLY:n jäsenen liittyvän sähköpostilistallemme, koska se on tärkeä tiedotuskanava. Listalla voimme myös keskustella kaikista lintuihin, luontoon ja yhdistyksemme toimintaan liittyvistä asioista. Lisätiedot Samuli Lappalaiselta (samuli.lappalainen@ kajaani.net, p. 044 384 8766).

Tapahtumat:

17.4 Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Tilaisuuden avaus

jonka aihe ja esittäjä kerrotaan myöhemmin jäsentiedotteessa.

23.11. KLY:n pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla. Ohjelmassa on jouluateria ja KLY:n jäsenten kuvaesityksiä.

Kanta-Häme

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista:

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat:

15.4. Lintukurssi klo 18–20. Kurssin viimeinen luento. (Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

17.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

18.4. Lintuilta klo 18 (Stone Gallery Lunnikivi).

24.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki. RMK Sammalistonsuo.

8.–9.6. Puolangalla 24 h pinnaralli. Ralli alkaa 8.6. klo 10 ja päättyy seuraavana aamuna klo 10 Joukkueiden tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia kilpailualueella.

11.6. Pop-Up Kajaanin Paltaniemen venesatama. Kiikarien ja kaukoputkien sekä niihin liittyvien oheisvarusteiden esittely ja myynti. Järjestäjänä Foto Fennica. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

14.–15.6. Yölintulaulajaretki. Lisätiedot: Juha Mannermaa (p. 044 589 2563).

31.8. Syyspinnakisa 12 h, jossa kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Kisan ajankohdasta kukin osallistuja päättää itse vapaasti. Kilpailuaika päättyy viimeistään klo 24. Kisan aikana saa käyttää myös moottoroituja avoneuvoja.

11.9. Kuukausikokous Paltaniemen kylätalolla. Tilaisuuden avaus. Syyspinnakisan 12 h purku ja tulokset. Kari Haatajan esitelmä ja kuvaesitys, jonka aihe kerrotaan myöhemmin jäsentiedotteessa.

22.9. Lintujen syysmuuton seurantaa klo 9–15 Ari Partasen puutarhan lintutornilla. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Kisa on henkilökohtainen, ja siinä kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta.

6.11. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Tilaisuuden avaus. Lokakuun pinnakisan purku ja tulokset. Kuvaesitys,

27.4. Kosteikkoretki 2 klo 9–13, paikallisretki, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan.

4.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet. Lintuopastusta yleisölle tai lyhyt linturetki klo 10 järjestetään Hämeenlinnassa Honkalanrannan lintutornilla, Riihimäellä Sammalistonsuon lintukummulla ja Tervakoskella Luulionlahden lintutornilla.

18.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.

25.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula.

5.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

12.6. Lintukävely klo 18–20 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Ks. tarkemmat retkikohteet verkkosivuilta ennen retkeä.

15.6. Linturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla. Kalenteri on alustava ja tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia tulla lisää. Mahdollisista muutoksista ja tarkennuksista ilmoitetaan yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdi, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannatta tilanne

tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään

retkimaksu 2–3 e. Kukin retki kestää

2–4 tuntia. Kokoontumis- ja lähtö-/ päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Facebook: www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat:

20.4. Yhteishavainnointi klo 8 alkaen Kallinkankaan lintutornilla. Kiinnostuksen kohteena on mm. petolintumuutto. Tervetuloa tornille! Muidenkin tornien samanaikainen miehitys on toivottavaa.

27.4. Yleisöretki Tornion Raumojärvellä. Kokoontuminen klo 8 Heinijängäntien risteyksessä. Vetäjänä Jouni Ylipekkala (p. 040 867 2192).

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Xenuksen alueella kilpailussa on mukana viisi lintutornia: Tornion Alkunkari, Simon Ruunakari, Keminmaan Kallinkangas sekä Kemin Rytikarin Kattilanlahti ja Kemin Kiikeli. Kemin Kiikelin lintutornilla järjestetään Kemi 150- v juhlavuoden kunniaksi yleisötapahtuma Tornien taiston yhteydessä.

18.5. Yleisöretki Tuhka-altaalle. Kokoontuminen klo 8 Kattilanlahden lintutornin P-paikalla. Vetäjinä Jouko Kärkkäinen ja Raimo Koskenkorva.

25.5. Yleisöretki Tornion Kaupunginlahdelle. Kokoontuminen klo 8 Aineen taidemuseon P-paikalle. Vetäjänä Pentti Rauhala.

26.5. Arktisen muuton seurantaa. Paikkana Simon Ykskuusi. Seuranta alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 3 Säävaraus, sade ja kova tuuli voi peruuttaa tapahtuman. Ilmoittautumiset: Jouko

Kärkkäinen (p. 040 827 6176).

Kuukausittaiset torstaipalaverit joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18 (Majakkatalossa, Pohjoisrantakatu 5, Kemi).

Seuraa myös Xenuksen verkkosivuja sekä yhdistyksen Facebook-sivuja.

Keski- ja PohjoisUusimaa

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@ birdlife.fi. Pj. Mika Asikainen, mika. asikainen@saunalahti.fi, p. 0400 251 389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus

Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

WhatsApp: Kaikille avoin WhatsApusryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle, ApusHavis mielenkiintoisille lintuhavainnoille sekä Tikli-hälytysryhmä harvinaisuushavainnoille.

Ryhmiin voi liittyä lähettämällä nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron osoitteeseen apus@birdlife.fi tai

tekstarilla 0400 251 389.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 26 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, kannattajajäsen 50 e.

Tapahtumat: Huhti–toukokuussa järjestetään lähiretkiä ja perheretkiä oman alueen lintukohteille. Retket julkaistaan Apuksen sähköisissä kanavissa (verkkosivut, Facebook-ryhmä, sähköpostilista ja WhatsApus-whatsapp-ryhmä).

4.5. Tornien taisto. Apuksen joukkue kisailee kahdella lintutornilla: Hyvinkään Ridasjärvellä ja Järvenpään Kaakkolassa. Molemmilla torneilla on kaikille avoin opastettu lintukävely klo 10.

18.5. Bussiretki Virolahdelle. Lähtö on hyvin aikaisin, jotta ehditään aamuksi seuraamaan arktista muuttoa rannikolle. Loppupäivä kierrellään Kymenlaakson hyviä lintukohteita. Oppaana Mika Asikainen. Retken alustava hinta 25 e/hlö, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Ilmoittautumiset verkkosivujen lomakkeella.

25.5. II ekoralli. Tapahtumassa liikutaan lihasvoimin Apuksen alueella ja pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia annetussa ajassa. Kisa-aika on 25.5. klo 00–15 ja alue Apuksen kuusi kuntaa (Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä). Kisan saa aloittaa ja lopettaa vapaasti kisa-ajan puitteissa. Kisaan voi osallistua 1–3 hengen joukkueella. Purkutilaisuus, jossa tulokset selviävät, klo 18 alkaen erikseen ilmoitettavassa paikassa. Ilmoittautumiset verkkosivujen lomakkeella. Tarkemmat säännöt verkkosivuilla.

22.9. Kukkulan kuningas -muutonseuranta

27.–29.9. Syysretki Utön saarelle

KeskiPohjanmaa

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi.

Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307.

Verkkosivut:

www.kply.fi

Facebook: www.facebook.com/ KeskiPohjanmaanLintutieteellinen-

Yhdistys

Sähköpostilista:

Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@ yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat:

13.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous klo 15 alkaen Kalajoen Letolla (Meriheinä). Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä.

Toukokuussa yleisölle lintukävelyt keskiviikkoisin klo 18 alkaen. Seuraa yhdistyksen kotisivuja.

3. tai 10.5. Kokkolan Ladun opastettu linturetki Harjukarin lintutornille. Varmistuu myöhemmin.

4.5. Tornien taisto. Varatkaa oma torni!

25.5. 24 tunnin KPLY-kevätralli klo 6 alkaen. Joukkueiden ilmoittautumiset Juhani Hannilalle sähköpostitse.

8.–9.6. Pönttöbongaus

2.–6.10. Kalajoen Oktobirdfest. Tiedot ilmoittautumisesta ja ohjelmasta yhdistyksen verkkosivuilla myöhemmin.

Ajankohtaista: Tankarin lintuaseman kunnostustalkoot jatkuvat taas huhtikuusta alkaen. Lisätiedot: va. asemanhoitaja Hannu Tikkanen (hannu.tikkanen@ hotmail.fi). Myös miehitysvaraukset. Toukokuun lopulla Tankarin lintuasemalla arktikamuuton seurannan ja rengastuksen merkeissä yhdistyksen retkiviikonloppu. Tiedustelut Jarno Rasmus (yaparasmus@gmail.com).

KeskiSuomi

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626.

505 6246) ja Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, p. 0400 518 222).

27.4. Seuturetki Muuramen lintupaikoille. Kokoontuminen klo

7 Muuramen Shellin pihassa. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Jyväskylästä. Paluu iltapäivällä. Retkellä vierailemme mm. Saarenkylässä, Muuramenlammella, Rannankylässä, Riskoperässä sekä

Jyväskylän puolella Tikkalassa ja Viljaspohjassa. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö.

2.5. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Saarijärven Pajupuron Lautajärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö ja Saarijärvi Hannu Tammelin.

3.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas päivystää kaukoputkineen Uuraisten Särkilammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Mika-Petri Harju (mipe.orni@ yahoo.com, p. 050 554 7217).

4.5. Lintutornipäivä Laukaan Lapinjärvellä. Laukaan Hohon Lapinjärvellä järjestetään Tornien taiston yhteydessä yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen!

Kisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13. Lisätiedot: Jarmo Jokinen.

9.5. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Saarijärven Pajupuron Lautajärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö ja Saarijärvi Hannu Tammelin.

14.9. Syysretki Saarijärven lintukohteille. Lähtö klo 7 pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retken aikana vieraillaan Saarijärven lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 9.9. mennessä Sami Ylistölle. (ensisijaisesti sähköpostilla).

21.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä vs. syysrallimestarille 18.9. mennessä (tuomas.syrja@gmail. com, p. 040 776 6794).

29.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla, jossa asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut: Sami Ylistö.

6.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Ks. edellisen kohdan tiedot. Perinteisen kattauksen lisäksi tarjolle tulee myös muuta retkiohjelmaa. Ajankohtaisuuksista tiedotellaan Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa. Pysythän kuulolla!

Kuusamo

Kuusamon lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/ kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/ listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@ jyu.fi).

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat:

13.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Piesalankylän tornilla klo 8–12. Tarjolla myös kahvia ja pullaa. Lisätiedot: Asko Ijäs (asko.ijas@gmail.com, p. 040 843 4783).

17.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@ tintti.net, p. 044 5654 636).

24.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Ks. edellisen kohdan tiedot.

25.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Saarijärven Pajupuron Lautajärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, p. 041

1.6. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen klo 23 Muuramen Shellin pihassa. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö.

7.–8.6. Keski-Suomen XXIII Kuntaralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 4.6. mennessä vs. rallimestarille (tuomas.syrja@ gmail.com, p. 040 776 6794).

10.8. Suotalkookesätapaaminen. Tule mukaan palauttamaan Toivakan Vuorilammen Natura-alueen korpia luonnontilaansa. Tarjolla luovia lapiohommia ja maukasta talkoomuonaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Marjo Pihlaja (marjo.pihlaja@latvasilmu.fi).

24.8. Bussikyyti Helsingin lintumessuille. Yhdistys tarjoaa bussikyydin Helsingissä järjestettäville lintumessuille. Messuilla esitellään lintuharrastusta ja lintuharrastusvälineitä sekä kuullaan tunnettujen lintuasiantuntijoiden esityksiä. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 7, paluu Jyväskylään klo 20 mennessä. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Kyydin hinta on 15 e ja kyyti järjestetään, mikäli osallistujia on riittävästi. Sitovat ilmoittautumiset 19.8. mennessä Sami Ylistölle (sami.ylisto@gmail. com, 041 505 6246). Ilmoittautumiset ensisijaisesti sähköpostilla.

WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat:

Kevään aikana opastettuja linturetkiä lähialueen parhaille paikoille. Tarkka kohde selviää samalla viikolla lintutilanteen mukaan:

27.4. Mahdollinen bussiretki Liminganlahdelle.

1.5. Retkikauden avaus Vuotunki–Riekki suuntaan.

4.5. Tornien taisto

5.5., 12.5., 19.5., 26.5. Sunnuntairetket Kuusamon lintupaikoille.

30.5. Helatorstain aamuretki Valtavaaran ympäristöön.

14.–15.6. Kuusamon SM-lintumaraton Lisätietoja tapahtumista lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen,

antto.makinen@gmail.com, p.

050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

Verkkosivut:

www.kyly.fi

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista:

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

20.4. (varapäivä 21.4.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen kevätmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistyksen joukkueet ovat Haminan Lupinlahdella sekä Kouvolan Jaalanlahdella.

10.–26.5. Arktika-päivät Virolahdella. Lisätietoja: www.arktikavirolahti.fi

25.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö klo 5 laivalla Haminan Tervasaaresta, paluu samaan paikkaan n. klo 14. Hinta 30 e, etukäteen ilmoittautuneilta KyLY:n jäseniltä 20 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e (sekä jäsenet että ei-jäsenet). Ilmoittautumiset: Joni Räsänen (joni.rasanen@ parma.fi). Kerro jäsenyydestäsi ilmoittautuessa.

8.6. Ekoralli. Kesto 8 tuntia. Lisätietoja myöhemmin. Yhteyshenkilönä Esa Partanen. Kesäkuussa yölaulajaretki Kouvolan Saksanaholle. Tarkemmat tiedot myöhemmin.

24.8. Ekoralli. Kesto 6 tuntia. Lisätietoja myöhemmin. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on edelleen käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@ lly.fi, p. 040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi

Facebook: https://www.facebook. com/LapinLintutieteellinenYhdistys/

Sähköpostilista:

Listalle voi liittyä osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly.

Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@dnainternet. net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2019:

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua LLY:n verkkosivuilla.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki

Facebook: www.facebook.com/

hakkiry

Instagram: www.instagram.com/ hakki_ry/

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat:

13.4. Pusulanjärven lintupäivä klo

8–12 Pusulan lintutornilla.

27.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo

8–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle.

2.5. Lintutunnistuksen alkeet 3 (vesilinnut) klo 18–20 Lohjan pääkirjastossa. Kaikille avoimessa tapahtumassa tutustutaan yleisimpiin vesilintuihin ja niiden tunnistamiseen.

4.5. Tornien taisto klo 5–13 Savijärven, Katteluksen ja Tjusträsketin torneissa opastetaan yleisöä.

11.5. Retki Karkalin luonnonpuistoon klo 8–12 yhdessä Tringan kanssa. Lähtö klo 7.30 Kirkkokentältä.

23.5. Lintukävely Kirkniemeen. Lähtö Kirkkokentältä klo 18 ja Virkkalan St1 klo 18.15.

6.6. Lintukävely Porlaan klo 18. Kokoontuminen veneenlaskupaikalle.

7.6. Yölaulajaretki klo 21. Lähtö Kirkkokentältä.

8.6. Yölaulajaretki klo 22 ratsain Hestbakkin tallilla. Retkelle mahtuu 5 osallistujaa. Hinta 50 e. Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin Hakin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@ hotmail.com.

Facebook:

www.facebook.com/

lounais-hämeenlintuharrastajat

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

23.4. Huhtikuun lintuilta: linturetki Pehkijärvelle. Kokoonnutaan Pehkijärven lintutornilla lintujen seuraamisen ja nuotiolla istuskelun merkeissä.

27.4. Huhtiralli. Rallikuntana Ypäjä ja ralli-aikana klo 6–13. Rallin purku klo 13.15 alkaen (paikka vielä avoin).

4.5. Tornien taisto, LHLH:n edustusjoukkue on mukana jollain alueemme torneista. Ehkäpä jouk-

kueita löytyy muitakin. Torneille voi tulla seuraamaan kisaamista ja kyselemään lintuharrastuksesta, linnuista jne.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@ yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

de till adressen oaves-subscribe@ yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2019/

Medlemsavgift 2019:

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat/Evenemang:

4.5. Tornens kamp vid Nojärv träsk. Kontaktperson: Ditte SmedsWeijola (t. 040 937 1109, dittesw@hotmail.com).

18.5. Dagsutflykt till Valsörarna (reservdag 19.5). Begränsat deltagarantal och deltagaravgift. Anmälning gärna per e-post eller sms (oa@oa.fi, t. 040 161 5142).

29.6. Sommarexkursion under planering. Kontaktperson: Karl Hamberg (t. 050 566 3197, karl. hamberg@ntm-centralen.fi, karl. hamberg@gmail.com).

Juli/augusti Vresrostalko på Valsörarna i juli och början av augusti.

Kontaktperson: Lotta Flemming (t. 040 720 0389, gärna sms).

Under sommaren Stationstalko på Valsörarna. Kontaktperson: Niclas Fritzén (t. 050 322 2347, nrfritzen@ gmail.com).

Pirkanmaa

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www. arkisto-pily.fi/foorumi/viewtopic. php?f=2&t=273

Foorumi:

Tutustumme alueen keväiseen äänimaisemaan. Oppaana toimii Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana on Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla.

27.4. Pirkanmaan kierros klo 6–16. Kiertoajelu bussilla Pirkanmaan parhaille lintupaikoille. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä klo 6, paluu noin klo 16. Hinta 13 e jäsenille, 18 e muille. Nuorisojäsenet ilmaiseksi! Oppaana Petri Seppälä. Ilmoittautumiset Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@ gmail.com) tai verkkosivujen kautta. Lisätietoja PiLYn verkkosivuilta.

4.5. Tornien taisto. PiLYllä on kolme yhdistystornia mukana (Orivedellä, Pirkkalassa ja Nokialla).

7.5. Keväinen lintukävely Tampereella Iidesjärven rannalla. Oppaana Olavi Kalkko. Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää Lokintaival klo 18. Kävely kestää pari tuntia ja sopii erityisen hyvin perheille ja aloittelijoille.

11.5. Tornitapahtuma klo 10–13 Orivedellä Rönnillä. Tarkkailemme lintuja Kotamäen lintutornilla, josta on hyvät näkymät Rönninsalmen ja Välikönsalmen lintuihin. Kokoontuminen klo 10 Rönnin pohjoisella P-paikalla. Oppaana Eila Smolander.

21.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärven rannalla. Oppaana Jukka T. Helin. Lähtöpaikka on Iidesjärven länsipää Lokintaival klo 18. Kävely kestää pari tuntia ja sopii erityisen hyvin perheille ja aloittelijoille.

23.5. Toukokuinen kävelyretki Tampereella (noin 5 km). Lähtö Nurmista Lintukalliontie 2. Yhteyshenkilö Anne Viitalaakso (p. 045 888 3720). Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan, kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

14.4. Lintukävely Vanhassa-Vaasassa klo 9.30–11. Lähtö P-alueelta osoitteesta Kauppiaankatu 2. Lisätietoja puheenjohtajalta.

27.4. Tuovilanjokisuun tornin korjaustalkoot klo 10 alkaen. Tarjoilua talkooväelle. Tervetuloa mukaan!

28.4. Perhepäivä lintutornilla. Tule seuraamaan lintujen kevätmuuttoa! Oppaat paikalla Söderfjärdenin Meteoriihen lintutornilla klo 9–13. Paikalla myös Foto Fennica esittelemässä kiikareita ja kaukoputkia klo 10–13. Tule testaamaan ja ostamaan mieleisesi!

4.5. Tornien taisto. Lintuopastusta yhdistyksen tornilla Ryövärinkarilla klo 10.

Lisää retkiä ja tapahtumia on tulossa. Seuraa MLY:n verkkosivujen tapahtumakalenteria!

Ostrobothnia

Australis

Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@ oa.fi. Tf ordförande Anette Bäck, t. 040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor:

www.oa.fi

Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista:

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelan-

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www. arkisto-pily.fi/foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2019: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

13.4. Lintutapahtuma klo 10–13 Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella. Nokian Lintukoulun ja PiLYn yhteisessä tapahtumassa seurataan muuttoa ja havainnoidaan paikallisia lintuja. Tapaamispaikkana on Lukkilantiellä oleva iso punainen lato. Tapahtuma sopii erinomaisesti aloittelijoille ja perheille.

14.4. PiLYn uusien jäsenten päivä klo 10–12 Tampereella Hatanpäällä Arboretumin kesäkahvilan terassilla (Hatanpään puistokuja 1). Paikalla on Foto Fennica esittelemässä optiikkaa ja muita lintuharrastusvälineitä. Tapahtuman lintukävely lähtee klo 9 Takon soutustadionin P-paikalta (Hatanpäänkatu 6). Oppaana Jukka T. Helin. Lisätietoja PiLYn verkkosivuilta.

25.4. Huhtikuun lintuilta. Tampereen Valokuvausseura ry on aktiivinen 250 jäsenen seura ja myös monelle lintukuvaajalle tuttu. Pj. Raimo Korpela esittelee seuran toimintaa. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metsossa Pirkankatu 2 Lehmus-salissa. Lintuilta alkaa klo 18 (saliin pääsee

17.50 alkaen).

25.4. Lintukävely klo 18–20 Orivedellä Pappilanniemessä.

24.5. Lasten lintuviikon ja Nokia-viikon tapahtumana Nokialla järjestetään lintukävely klo 18–20. Kokoontuminen Liukuslahden uimarannan P-paikalla (Harakkakalliontie 2). Tapahtuma sopii etenkin lapsiperheille. Yhteyshenkilö Keijo Rantanen (p. 050 574 9064). Järjestäjänä SLL/Nokia ja PiLY.

30.5. Lintukävely klo 18–20 Orivedellä Pappilanniemessä. Tutustumme alkukesän hivelevään äänimaisemaan. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana on Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla.

5.6. Lintukävely klo 18–20 Orivedellä Onnistaipaleella monipuolisella lintualueella Myllyjärven tuntumassa. Lähtö Onnistaipaleen entisen koulun kohdalta jätepisteen luota. Koulun pihaan ei pidä mennä! Oppaana Eila Smolander.

7.6. Yölaulajaretki Orivedellä, joka kuuluu Pirkanmaan parhaimpiin ja monipuolisimpiin yölaulaja-alueisiin. Oppaana Jukka T. Helin. Lähtöpaikkana on Latokartanontien junaseisakkeen P-paikka klo 22.30. Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. Kovalla tuulella tai sateella retkeä ei tehdä.

8.6. Yölaulajaretki Nokialla klo 22.30 alkaen. Oppaana Jarmo Koivisto. Paikka tarkentuu yölaulajatilanteen mukaan. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

15.6. Kehrääjäretki Hämeenkyröön Ulvaanharjulle. Kokoontuminen klo 22 Hämeenkyrössä Sarkkilan tornilla, josta lähdetään kimppakyydein kohteeseen, jossa ollaan perillä noin klo 23. Paikalla voi yöpyä laavussa tai teltassa, ja kuunnella nukuttavaa kehrääjän

surinaa. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

14.7. Peukaloisretki Nokialla Siurossa klo 8. Kokoontuminen Siuron koululla. Kävelyretki Siuron kallion polkuja pitkin Pyymäen kedolle, jossa aamupala. Patikkamatka jatkuu Sora-ahteen kautta metsäautotietä Siuron urheilukentälle ja edelleen Siuron koululle. Eväät mukaan! Retken vetäjänä Anne Viitalaakso. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

Elokuussa suunnitelmissa on kahlaajaretki ja lintukävelyitä ainakin Tampereelle Iidesjärvelle. Mahdollista pitkän viikonlopun syysretkeä saaristoon suunnitellaan. Lisätietoja näistä myöhemmin.

Seuraa säännöllisesti PiLYn verkkosivujen tapahtumia, jonne päivitetään uusia tapahtumia ja josta löytyy tapahtumista lisätietoja.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu : Tietoja Nokian Lintukoulusta: www. pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista:

PiLYn uudet jäsenet 2019 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016 ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta PiLYn verkkosivuilta. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen

kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLYn että Luonnonperintösäätiön verkkosivuilla on kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, pts. 23.7.2015). Lupa on voimassa

1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoitustili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail.com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut: www.pklty.fi

Facebook: www.facebook.com/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista:

Sähköpostilistallemme pk_lintulista@uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

13.4. Toritapahtuma Joensuun tori klo 9–13. Pönttömyyntiä ja yhdistyksen esittäytymistä.

20.4. Foto Fennican optiikka- ja laite-esittely Joensuun Jokiasemalla Hasaniemessä klo 12–16. Lintuopastusta yhdistyksen toimesta.

4.5. Tornien taisto. Yhdistyksen yleisötorneina: Juuka Vuokonjärvi, Polvijärvi Ruvaslahti, Rääkkylä Oravilahti ja Tohmajärvi Hopeakallio.

15.5. Lintukävely Noljakassa. Kokoontuminen klo 18 Suiston luonnonsuojelualueen P-paikalla.

8.6. Yölaulajapyöräily Pyhäselässä. Kokoontuminen klo 22 Reijolan St1-asemalla.

Heinäkuussa kahlaajaretki mm. Siilinjärvelle Raasioon. Tarkemmat tiedot myöhemm verkkosivuilla. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautumiset Anniina Kontiokorvelle (anniina.kontiokorpi@gmail.com).

Muilla retkillä ei ennakkoilmoittautumista.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p. 040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista:

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Huhti–toukokuussa Möljän opastetut lintukävelyt sunnuntaisin klo 10. Paikka Oulun Toppilansaari, Pitkänmöljäntien pään viheralue. Varmista tapahtuman toteutuminen PPLY:n verkkosivuilta tai Facebookista.

4.5. Tornien taisto. PPLY:n yhdistysjoukkueita on viidellä tornilla: Lumijoki Sannanlahti, Haukipudas Kellon Kiviniemi, Oulun Kempeleenlahti, Utajärvi Ahmasjärvi ja Pyhäjoki Parhalahti. Torneissa on opastettua lintujen tunnistusta klo 10–11.

8.5. Toukokuun kuukausikokous Limingan Luontokeskuksen auditoriossa. Lintuaiheisen esitelmän aihe varmistuu myöhemmin, seuraa yhdistyksen verkkosivuja, Facebookia ja sähköpostilistaa.

24.–26.5. Lasten lintuleiri Siikajoen Tauvon lintuasemalla. Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot antti.pollanen@student.oulu.fi tai pply@pply.fi.

25.–26.5. PPLY:n kevätralli. Kisan purku 26.5. klo 13 alkaen Limingan Luontokeskuksessa. Tarkemmat tiedot yhdistyksen verkkosivuilta ja seijarannikkoester@gmail.com.

Lasten lintukerho:

Mitä? Lintukerho lapsille ja nuorille, 7–15 vuotta.

Missä? Oulun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla. Kerhon yhteydessä tehdään linturetkiä Oulun alueella. Milloin? Maanantaisin 18.3. alkaen klo 17–18.

Lisätiedot: Veera Kohtamäki (045 320 5818, veera.kohtamaki@student. oulu.fi).

Positiivinen lintuteko –

huomionosoitus Juha Hartikaiselle

Hannu Lehtoranta

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on nimennyt vuoden 2018 positiiviseksi lintuteoksi liperiläisen Juha Hartikaisen pitkäaikaisen toiminnan loukkaantuneiden ja nälkiintyneiden lintujen hoitajana.

Juha on harrastuksenaan ja omalla kustannuksellaan hoitanut suuren määrän loukkaantuneita ja nälkiintyneitä lintuja. Hoidontaso on hyvä, kun taustalla on Juhan vuosien työskentely Heinolan lintutarhalla ja Ähtärin eläinpuistossa.

Kuuluisin Juhan hoidokeista on Mauno-maakotka, joka löytyi lokakuussa 2013 Sotkamosta haulikolla siipeen ammuttuna. Lintu toimitettiin Juhalle, ja kirurgisten toimenpiteiden jälkeen hoito eteni niin hyvin, että Mauno voitiin vapauttaa tammikuussa 2014 maastossa olleen haaskan lähelle. Mauno oli rengastettu pesäpoikasena Inarissa 29.6.2011 ja oli löydettäessä noin 2,5-vuotias.

Vapautettaessa Maunolle asennettiin satelliittilähetin, joka osoittautui toimimattomaksi. Maunosta on kuitenkin saatu useita seurantahavaintoja, jotka todistavat kotkien laajoja liikkeitä etenkin ennen pesimäalueelle asettumista. Marraskuussa 2015 se nähtiin haaskalla Utajärvellä ja sen jälkeen Kajaanin lähistöllä kahdellakin paikalla. Seuraava havainto tuli Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä tammikuussa 2017. Reilun vuoden jälkeen Mauno oli vierailemassa Pohjois-Pirkanmaalla olleella haaskalla.

Ajankohtaista:

Raahen Pattijokisuun opastukset jatkuvat tänäkin keväänä. Seuraa Raahen Seutu -lehden ilmoituksia.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa. tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18-v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat:

14.4. Tornipäivystys klo 6–11 Iisalmen Kihlovirralla. Oppaana Jarmo Yliluoma (p. 040 721 2618).

17.4. Lintutorniopastus klo 17–19 Joroisten Pasalan lintutornilla. Oppaana Eino Repo (p. 040 845 4983).

19.4. Foto Fennican pop-up maastoesittely Kuopiossa klo 12–15. Paikka: Kallansillat, Tikkalan-

Huomionosoitus jaettiin nyt seitsemännen kerran. Ensimmäisen huomionosoituksen sai Pohjois-Karjalan Sähkö, joka aktiivisesti on merkinnyt linnuille vaaralliseksi osoittautuneita sähkölinjoja. Toinen nimeäminen kohdistui Markku Haloseen aktiivisesta tiedotustoiminnasta ja lintutornihankkeen edistämisestä. Kolmantena palkittiin sanomalehti Karjalainen monipuolisesta lintu-uutisoinnista. Seuraavina vuosina huomioitiin Enon lintukerhon aktiivinen toiminta ja Valkkari P-K:n toiminta valkoselkätikan suojelussa. Viime vuonna huomionosoituksen sai laajat taajamalintulaskennat Pohjois-Karjalassa käynnistänyt Matti Koivula

saaren P-paikka. Kuikan ja Foto Fennican yhteinen tapahtuma, jossa tarkkaillaan ja tunnistetaan lintuja ja saadaan tietoa harrastuksesta ja harrastusvälineistä. Mahdollisuus kokeilla ja hankkia eri merkkisiä kiikareita, kaukoputkia, jalustoja, phonescopingia ja tarvikkeita. Opastustiedot verkkosivuilla (myös www.fotofennica.fi).

20.4. Yleisölinturetki klo 6–11. Lähtö Iisalmen Luontomuseon edestä. Oppaana Jarmo Yliluoma.

21.4. Opastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voi nauttia nuotiokahvit. Oppaina luonnonystävien lintuharrastajat.

21.4. Iltaopastus Lapinlahdella Akkalansalmen sillan P-paikalla klo 17–19. Sillan tienoille aukeaa varhain sula, jossa voi nähdä vesilintuja. Sulaa katsellaan myös ylätasanteelta, polun kunnon takia kannattaa varautua kunnon saappailla tai maastokengillä. Tied. Juha Koponen (p. 050 67854).

22.4. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen lintutornilla klo 9–12. Oppaina Pertti ja Eini Räsänen, (p. 040 764 5458).

27.4. Lintukuvausretki Konnuksen kanavalle. Yhteislähtö klo 7.30 Kuopion pesäpallostadionin P-paikalta. Voit osallistua ilman kameraakin, vietetään leppoisa päivä veden äärellä jutustellen ja makkaraa paistellen. Säävaraus sateen varalta. Ilmoittautumiset viimeistään 25.4. Ilkka Markkaselle (p. 0400 871 539).

28.4. Opastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

28.4. Opastus Lapinlahden Linnansalmen lintutornilla klo 10–12. Pitkospuilla voi olla vettä, joten saappaat voivat olla tarpeen. Tied. Asta Lähdesmäki (p. 050 562 3935).

4.5. Tornien taisto/Taesto klo 5–13. Yleisöopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

7.5. Iltaopastusta Siilinjärven Raasion tornilla klo 18–20. Oppaana Mikko Pärssinen (p. 040 967 4008). 13.–19.5. Lasten lintuviikko.

Kesäkuussa viikolla 23 iltaopastusta Siilinjärven Raasion lintutornilla myöhemmin ilmoitettavana iltana. Oppaana Eelis Rissanen (p. 050 569 9091).

Seuraa verkkosivujamme, tapahtumia voi tulla lisää!

Porvoon seutu

Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail. com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@ countdeal.fi.

Verkkosivut:

www.birdlife.fi/psly

Facebook:

www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista:

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti

Hannu Lehtoranta

Palkittu Juha Hartikainen ja onnistuneesti kuntoutettu maakotka Mauno.

Tapahtumien toteutumisista tiedotamme verkkosivuilla, Facebookissa ja sähköisellä jäsenkirjeellä. Yleisotilaisuuksista tulee tieto paikallismedian Menoinfoon. Lisätietoja myös Tapani Saimovaaralta (p. 0400 972 421). Lisää toiminnasta ks. Tapahtumakalenteri (phly.fi/toiminta/ tapahtumakalenteri).

Rauman seutu

Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info

Kattohaikaran tekopesiä itäiselle Uudellemaalle

Porvoon seudun lintuyhdistys on pystyttänyt yhteistyössä Porvoon Sähköverkon kanssa Itä-Uudellemaalle neljä kattohaikaran tekopesää. Pesät sijaitsevat Labbyn kartanon mailla Isnäsissä, Sannaisissa, Piirlahdessa sekä Strömsbergissä.

Lintuyhdistyksen puolesta projektia vetävä

Juha Tuomaala ja tekopesien rakentamisesta

Itä-Uudellemaalle aloitteen 2.2.2018 tehnyt yhdistyksen kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste etsivät yhdessä seuraavana kesänä ja syksynä pesille soveliaat paikat.

Tekopesäprojektissa yhteistyökumppanina

ollut Porvoon Sähköverkko lahjoitti pesiä varten pylväät ja tukirakenteet sekä pesätolppien pystytyksen. Risuiset pesäaihiot valmisti Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden aikuisten puutyöverstas. Tekopesät nousivat paikoilleen vuoden 2019 tammi–helmikuussa.

Tuomaala ja Kajaste uskovat, että etsityt neljä paikkaa mahdollistavat kattohaikaranpesinnän Itä-Uudellamaalla – ennemmin tai myöhemmin. Valkomusta, komea kattohaikara tavataan nykyi-

osoitteeseen corvus-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, kannatusjäsen 40 e. Tapahtumat

Huhti–toukokuussa torniopastuksia: Ruskis Pohjoisniityn lintutorni, Ruskis vanha lintutorni, Tolkkinen Koddervikenin lintutorni.

18.5. Arktika-retki Virolahdelle. Lähtö Porvoosta klo 3. Oppaana Juha Tuomaala.

Kesäkuun alussa yölaulajaretki. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisätietoa verkkosivuilta ja Corvus-verkossa.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista:

PSLY:n vuodarikisa 2019 on käynnissä (www.tringa.fi/kisa). Tarkemmat säännöt PSLY:n verkkosivuilla.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook. com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri

sin joka kevät yhä useammin näilläkin seuduilla. Virossa kattohaikaroita arvioidaan olevan 5 000 paria. ”On vain ajan kysymys, milloin haikarapariskunta päättää asettua tänne pesimään”, toteavat Tuomaala ja Kajaste. Vuonna 2015 kattohaikara pesi ensimmäisen kerran Suomessa. Varsinais-Suomessa olleeseen pesään ei lintupariskunta kuitenkaan ole palannut.

Kimmo Kajaste muistuttaa, että vaikka nyt haetaan Suomessa uudelle lintulajille pesimisen mahdollisuuksia, ei alkuperäisen luonnon suojelua ole lupa unohtaa. Hän painottaa, että jokapäiväisessä elämässä ja yritystoiminnassa on kaikki syy suosia ekologisia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja. ”Liian monet lintu- ja eläinlajit ovat tänään uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuus kapenee huolestuttavaa vauhtia”, murehtii Kajaste.

Tekopesien pystytyspaikkojen maanomistajien kanssa neuvoteltiin ja käytiin kaavaillut pesäpaikat läpi. Kaikki suhtautuivat positiivisesti ja antoivat luvan pesien pystyttämiseen.

Päivi Nousiainen, p.nousiainen@ phnet.fi, p. 040 508 0492.

Verkkosivut:

www.phly.fi

Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@ phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18-v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat:

13.4. Perinteinen hanhi- ja petolinturetki Orimattilaan. Oppaana Paavo Posti.

4.5. Tornien taisto. Mukana olevat tornit tiedotetaan Tapahtumakalenterissa ja Facebook-sivulla.

5.5. Retki Luhtikylään. Vetäjinä Jorma Heinonen ja Seppo Leirilaakso. Kokoontuminen Lahdessa Launeen perhepuiston P-paikalla klo

8, josta siirtyminen omin autoin/ kimppakyydein Luhtikylään.

8.5. Lintu- ja luontotapahtuma klo 17

Lahden satamassa. Yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelut. Lisätiedot Tapahtumakalenterissa.

11.5. Nuorten linturetki Hangon lintuasemalle. Seuraamme mm. lintumuuttoa ja rengastusta. Ennakkoilmoittautuminen.

11.5. Retki Lahden Kilpiäisiin ja Ritamäkeen. Kokoontuminen klo

7.30 Mukkulan kartanon uimarannan tuntumassa. Oppaana Antti Paavola.

18.–19.5. Kevätralli vanhoin säännöin. Purkupaikka Kutajärven Sarvikuutti Hollolassa.

23.5. 100 lajia -linturetki klo 18 Lahden Kariniemeen. Kokoontuminen sataman kahviloiden luona. Oppaana Sirkku Niemi.

26.5. Metsäretki klo 7.30 Lahden Viuhan luonnonsuojelualueelle. Lähtö ja kokoontuminen P-paikka osoitteessa Ojakorven metsätie

5. Oppaana Antti Paavola.

6.6. Yölaulajakurssi klo 18 Lahden pääkirjastolla. Pohjustamme alkukesän yölaulajaretkiä. Kurssittajana Tapani Saimovaara.

7.6. Yölaulajaretki. Lähtö klo 22 Lahden Marolankadulta. Maksuton. Oppaana Paavo Posti.

14.–15.6. Kuntaralli Hartolassa. Lisätiedot Tapahtumakalenterissa. Elokuussa yhdistyksen Kesäpäivät. Ennakkoilmoittautumiset osoitteessa: phly.fi/toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan tai Päivi Nousiainen (p.nousiainen@phnet.fi, p.040 508 0492).

Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Instagram: Nuorisojaoston ylläpitämän RSLH:n Instagram-tilin löydät palvelusta käyttäjänimellä @ rslh_linnut

Sähköpostilista:

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Sähköpostilista:

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen raumaverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Tapahtumat:

Tapahtumia koskevat tiedustelut voi osoittaa yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen, puheenjohtajalle tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

25.4. Lintutorni-ilta klo 18–20 Unajanlahden lintutornilla. Keväiset torni-illat alkavat jälleen, ja niitä jatketaan joka torstai klo 18–20 toukokuun loppuun asti. Paikkana vuorottelevat Unajanlahden ja Kauklaistenjärven lintutornit sekä Otajärven Nuuskin lintulava (esteetön). Säävaraus. Saapumisohjeet torneille löydät RSLH:n verkkosivuilta.

2.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Kauklaistenjärven lintutornilla. Säävaraus.

4.5. Tornien taisto klo 5–13. Kerää oma joukkue tai tule vierailemaan kisaan osallistuvilla torneilla! RSLH:n yhdistysjoukkueet kisaavat Kauklaistenjärven ja Unajanlahden lintutorneilla, joilla järjestetään klo 10 myös maksuton lintuopastus.

9.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Otajärvellä Nuuskin lintulavalla (esteetön). Säävaraus.

16.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Unajanlahden lintutornilla. Tervetuloa erityisesti Lasten lintuviikkoon osallistuvat lapset ja perheet etsimään pesinnän merkkejä!

Säävaraus.

19.5. Kevätretki Isokariin. Päiväretken keväiseen majakkasaareen Uudenkaupungin ulkosaaristossa. Lähtö Raumalta kimppakyydein

noin klo 5, paluu noin klo 18 mennessä. Aikataulu tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Retken hinta 38 e/jäsen, 50 e/ei-jäsen. Mukaan mahtuu 12 henkilöä. Mukaan omat eväät, saaressa on myös mahdollisuus ostaa lounas. Sitovat ilmoittautumiset 14.4. mennessä Tarja Pajarille (tlpajari@ gmail.com, p. 040 839 5543).

23.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Kauklaistenjärven lintutornilla. Säävaraus.

30.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Otajärvellä Nuuskin lintulavalla (esteetön). Tervetuloa kevään viimeiseen Lintutorni-iltaan Otajärven Nuuskiin! Säävaraus. 8.–9.6. 24h Kesäralli. Tervetuloa haastamaan oma lintu- ja paikallistuntemus moottorittomassa ekopinnakisassa. Kisan purku on Uotilan nuorisotalolla su klo 19 alkaen. Kisakutsu julkaistaan toukokuun aikana verkkosivuilla ja Raumaverkossa. Säännöt ja vanhoja tuloksia löydät verkkosivuilta. Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisäksi jaosto järjestää talvisaikaan valtakunnanlaajuista ruokintapinnakisaa. Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen (nuorisojaosto. rslh@gmail.com).

Ajankohtaista:

Otajärven lintutornia ja tornin pitkosreittiä kunnostetaan kevään aikana talkoilla yhdessä SLL Rauman seudun kanssa. Seuraa tiedotusta yhdistyksen kanavilla ja tule antamaan oma työpanoksesi Otajärven lintuharrastusmahdollisuuksien hyväksi.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 0400 187 028.

Verkkosivut:

www.satakunnanlinnut.fi

Facebook: www.facebook.com/ PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: PLYverkko on Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen sähköpostilista. Liittyäksesi PLYverkkoon lähetä sähköposti siitä osoitteesta, jolla haluat verkkoon liittyä, osoitteeseen plyverkko-subscribe@yahoogroups. com. Jätä otsikko ja viestikenttä tyhjiksi. Hetken kuluttua saat englanninkielisen vahvistusviestin. Vastaa viestiin sähköpostiohjelman ”vastaa”/”reply” -toiminnolla. Älä muuta otsikkoa tai viestikenttää. Tämän jälkeen pääset listalle. Ongelmatilanteissa auttaa ylläpitäjä Martti Uusitalo (martti.uusitalo@ pp1.inet.fi).

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

4.5. Tornien taisto. Yleisöretket klo 10 yhdistystorneissa: Yyterin Sannannokan sekä Leveäkarin torneilla.

Kattohaikaran tekopesän ”istutusta” viimeisteltiin talvella Porvoon Piirlahdessa.

6.–7.7. Perinteiset Säpin kesäpäivät sekä talkoot.

Lintukerho:

Lasten toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille.

Ajankohtaista:

Verkkokauppa: www.fiola.fi/asiakaskauppa/?a=301476

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855).

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@ sslty.fi, p. 040 574 3645.

Verkkosivut: www.sslty.fi

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista:

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2019:

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

4.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

8.5. Luontoilta klo 17.30–19 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Lisätiedot: Hannu Tuomisto (p. 040 504 3236).

8.–9.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

7.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

21.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Blogi: www.suupohjanlinnut. blogspot.fi

Facebook: www.facebook.com/

SuupohjanLTY

WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups. com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Päijät-Hämeen lintupaikkaopas ilmestyi

Petri Kuhno

Suuri työ saatiin vihdoin valmiiksi, kun Päijät-Hämeen lintupaikkaopas näki päivänvalon 27.3.2019.

Verkkosivut: www.tringa.fi

Facebook: www.facebook.com/Tringary

Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@helsinki. fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat:

13.4. Helsingin Vuosaaren lintupaikat tutuiksi: Levähtävien vesilintujen tarkkailua Vuosaaren Auringonnousunrannalla, jonka jälkeen katsaus Niinisaaren, Porvarinlahden ja täyttömäen linnustoon. Retki tehdään jalan. Liikkuminen autolla ja polkupyörällä myös mahdollista. Lähtö klo 7 Tryvikintien päästä (kartassa Fotängen-niminen niitty), paluu noin klo 11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi

13.4. Lintutorniopastus Vihdin Vanjärvellä. Torniopas päivystää klo 7.30–11.30 Vanjärven lintutornissa. Vapaa pääsy. Säävaraus.

17.4. Iltaretki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lähtö klo 18 Matinsillan Pornaistenniemen puoleisesta päästä. Paluu noin klo 20.30. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com

22.4. Kevätretki Kivinokkaan. Retkellä tutustutaan Kivinokan linnustoon, kävelyä noin 3 km. Lähtö klo 18 Kivinokan päätieltä puomin kohdalta, paluu noin klo 20.30. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: aapo.salmela@gmail. com

27.4. Hanhiretki Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle. Bussiretki. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2), paluu noin klo 18. Ilmoittautumiset 19.4. mennessä. Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com

pysäkiltä, paluu noin klo 18.30. Ilmoittautumiset 27.4. mennessä. Tiedustelut: sirkkala.teemu@ gmail.com.

5.5. Suomenojan lintuharrastuspäivä. Koko perheen tapahtuma Espoon Suomenojan lintualtaan eteläisellä lintutornilla klo 10–16. Opastettuja lintukierroksia, optiikkaesittelyä ja muuta ohjelmaa. Vapaa pääsy.

8.5. Iltaretki Espoon Laajalahdelle. Aloitus Maarin tornilta, josta kävellään Villa Elfvikiin ja takaisin. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Lähtö klo 18 Konemiehentien ja Sähkömiehenpolun risteyksestä lintutornin opastuskyltin luota, paluu samaan paikkaan noin klo 21. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com.

8.5. Iltaretki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lähtö klo 18 Matinsillan Pornaistenniemen puoleisesta päästä. Retkellä käydään Lammassaaressa. Paluu noin klo 20.30. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com.

9.5. Iltaretki Laajasalon Stansvikiin. Retkellä liikutaan Tahvonlahden pohjukan rantalehdoissa ja Stansvikin kartanopuiston maisemissa. Reitti kulkee osin ulkoiluteitä, osin luonnonpolkuja, nousu kallioille paikoin jyrkkä. Lähtö bussin 84 reitin toiseksi viimeiseltä pysäkiltä (Gunillantie 16) klo 19. Retki päättyy noin klo 21. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

11.5. Retki Lohjalle Karkalin luonnonpuistoon. Luonnonpuistossa kuljetaan noin 6 km:n kierros polkuja pitkin vaihtelevassa maastossa. Lähtö klo 7 Kiasman tilausliikenteen bussipysäkiltä (Mannerheiminaukio 2), paluu Helsinkiin klo 13. Ilmoittautumiset

3.5. mennessä. Tiedustelut: petri. lehto@hotmail.com.

14.5. Iltaretki Viikkiin. Retkellä kierretään kävellen Viikin lintupaikkoja. Retki soveltuu hyvin aloittelijoille. Lähtö klo 18 Gardenian edustalta (Koetilantie 1), paluu noin klo 21. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail. com.

15.5. Iltaretki Espoon Suomenojalle. Retkellä tehdään kävelykierros lintualtaan ympäri. Lähto klo

18.30 Suomenojan pohjoiselta

laulajia. Lähtö klo 19 Kuninkaantammentien päästä (mihin autotie päättyy), paluu noin klo 21.30. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail. com.

22.5. Iltaretki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lähtö klo 18 Matinsillan Pornaistenniemen puoleisesta päästä. Retkellä käydään Lammassaaressa. Paluu noin klo 20.30. Retki sopii hyvin aloittelijoille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com.

25.5. Yölaulajaretki Vihdin Vanjärvelle. Lähtö Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio) klo 21, paluu noin klo 2. Ilmoittautumiset 17.5. mennessä. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com.

1.6. Helsingin Vuosaaren lintupaikat tutuiksi. Mustavuoren lehdon laulajien kuuntelua varhaisaamun kävelyretkellä. Lähtö klo 5 Niinisaarentie 12:n P-paikalta, paluu klo 8 mennessä. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet. fi.

5.6. Iltaretki Kivinokan lintulavalle. Retkellä tutustutaan Kivinokan linnustoon, kävelyä noin 3km. Lähtö Kivinokan päätien puomin kohdalta klo 18, paluu noin 20.30. Retki on esteetön ja maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

7.6. Yölaulajaretki Helsingin Haltialaan. Lähtö klo 23 Haltialan tilan P-alueelta (Laamannintie 17), paluu klo 2 mennessä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

8.6. Yölaulajapyöräily Vantaan Pitkäjärven lintutornilta. Lähtö tornilta klo 22. Retkellä pyöräillään noin 6–8 km. Retki päättyy noin klo 1.30. Sopii myös aloittelijoille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: myllysenanna@ hotmail.com.

Päijät-Hämeen lintupaikkaopas, 2019. Ilpo Kekki, Petri Kuhno, Esa Lammi, Timo Metsänen (toim.). Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. 240 s.

Opas on tarkoitettu kaikille maakunnassa retkeileville lintujen ja luonnon ystäville. Kirja esittelee kaikki PHLY:n maakunnallisesti arvokkaat MAALI-kohteet sekä muut alueen parhaat lintupaikat. Kohdekuvauksissa kerrotaan luonnon yleispiirteistä ja tavattavista lintulajeista sekä annetaan havainnointivinkkejä ja yksityiskohtainen saapumisohje. Esiteltyjä kohteita on runsaat sata.

Sisämaan lintualueena Päijät-Hämeen sijainti on erinomainen lintujen harrastamiseen. Lintupaikkojen kirjo on laaja, ja retken voi suunnata makunsa mukaan metsiin, soille, pelloille, jokien ja järvien rannoille, selkävesille, suurjärvien saaristoon, kaupunkien puistoihin – tai vaikkapa kaatopaikalle.

27.4. Lintutorniopastus klo 7.30–11.30 Vihdin Vanjärven lintutornissa. Vapaa pääsy. Säävaraus. 28.4. Lasten linturetki Espoon Suomenojalle. Retkellä seurataan Suomenojan altaan lintuja oppaan seurassa ja liikutaan rauhalliseen tahtiin. Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita! Lähtö klo 10 Suomenojan pohjoiselta P-paikalta (Hyljeluodontie), paluu noin klo 12. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.4. mennessä: toimisto@tringa.fi.

2.5. Toukokuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy.

4.5. Tornien taisto. Yleisöopastusta järjestetään kaikilla yhdistystorneilla klo 10. Ks. lista Tringan alueen yhdistystorneista: www. tringa.fi/events/tornien-taisto-2019/

5.5. Retki Hankoon. Bussiretki. Kierretään Hankoniemen lintupaikkoja. Paluumatkalla poiketaan Karjaan Lepinjärvelle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen

P-paikalta (Hyljeluodontie), paluu noin klo 20.30. Retki on esteetön ja maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com.

18.5. Lasten linturetki Helsingin Kivinokkaan. Retkellä kuljetaan Kivinokan luontopolkua ja poiketaan Kivinokan lintulavalla. Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita! Lähtö klo

10 Kivinokan P-paikalta, paluu noin klo 12. Retki on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset

16.5. mennessä sähköpostitse: toimisto@tringa.fi.

18.5. Vuosaaren lintupaikat tutuiksi: Muutonseurantaa Särkkäniemeltä ja Skatanniemeltä sekä metsäkierros kevään laulajia kuunnellen. Retki tehdään jalan, kävelyä kertyy noin 5 km. Lähtö klo 6 Uutelan koirapuiston P-paikalta (Uutelantie), retki päättyy klo 11 mennessä. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: mikkomes@elisanet.fi.

21.5. Iltaretki Helsingin Haltialaan. Retkellä kuljetaan ulkoilureiteillä, pitkospuilla ja metsäpoluilla noin 5 km kuunnellen loppukevään

Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Mikäli retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, niistä kerrotaan tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä! Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Karjaan ja Pohjan alue). Pj. Kimmo Virta (ko.virta@ gmail.com). Hallitus: lullulanhallitus@gmail.com.

13.4. Linturetki Prästkullan peltoaukeille yhteistyössä Raaseporin Luonto ry:n kanssa. Prästkullan peltoaukeille ja kosteikolle kerääntyy keväisin joskus jopa tuhansia muutolta saapuvia lintuja! Opastus molemmilla kielillä. Mennään kimppakyydeillä. Lisätiedot ja kyydit: Solja Kvarnström (p. 040 822 6096, soulaen@gmail.com).

20.4. Pönttötalkoot yhdessä Raaseporin Luonto ry:n kanssa. Tule kokoamaan oma pönttösi ja kuulemaan lyhyt esitelmä toimivan pöntön teosta sekä sijoittelusta eri lintulajeille. Lisätiedot: Kimmo Virta (p. 040 727 2412, ko.virta@ gmail.com).

4.5. Tornien taisto. Tule mukaan johonkin Lulluan alueen joukkueista. Myös aloittelijat tervetulleita! Lisätiedot: Kimmo Virta.

Nro 2, 24. vuosikerta

Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2019

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 33 600 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2019 kolmena numerona: 18.1., 12.4. ja 13.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta

ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja

Aki Arkiomaa

Suojelu- ja

tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden

päätoimittaja

Jan Södersved

Hallintopäällikkö

Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Petri Lampila

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Eliel Auvinen

Ohjelmoija

Antti Häkkinen

Ohjelmoija

Aleksi Salmela

Puheenjohtaja

Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung

Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

7.–9.6. Superviikonloppu. Keräämme 48 tunnin aikana mahdollisimman suuren lajimäärän Lullulan toimialueella. Viikonlopun aikana pidetään myös opastettu yölaulajaretki. Samaan aikaan käynnissä myös Pönttöbongaus. Tule mukaan lajitalkoisiin! Lisätiedot: Risto Willamo (p. 050 539 4055, risto.willamo@helsinki.fi).

31.8. Suomen luonnon päivä. Retki Tammisaaren Trollskogeniin Grabbskog Storträsketin maisemiin. Opastettu patikointiretki halukkaille, minkä jälkeen tapaaminen laavulla ja esitelmä vanhasta metsästä nuotion äärellä. Yhteistyössä Raaseporin Luonto ry:n kanssa. Lisätiedot: Solja Kvarnström.

Ajankohtaista:

Tringan lintutorniopastukset Vanhankaupunginlahdella. Torniopas päivystää Vanhankaupunginlahdella Purolahden lintutornissa huhti- ja toukokuussa sunnuntaisin klo 12–14. Torniopastusta toukokuussa myös Lammassaaren lintulavalla joka perjantai klo 18–20. Säävaraus. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/events/categories/ torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi 40-vuotiaalle Hangon lintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@ tringa.fi Lisätietoja: www.halias.fi Tringan ekopinnaskaba 2019 ja muut kisat. Ekopinnaskaba jatkuu. Tämän vuoden uutuus on Kymppiskaba: kuinka monta lajia voit havaita 10 km:n säteellä kotoasi? Lisätietoja näistä ja muista kisoista sekä osallistumisohjeet: www.tringa.fi/kisa/

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@pp.inet.fi, p. 040 738 3386.

Telegram:

VLH:n Lintukeskustelu

Facebook: www.facebook.com/ groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat

Twitter: twitter.com/vlhry

Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen sähköisissä kanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 010 406 6200.

Verkkosivut: www.tly.fi

Facebook: www.facebook.com/ turunlty

Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoi-

nen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e. Jurmon asemamaksut:

Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/vuosi.

Tapahtumat:

13.4.–29.5. Torniopastuksia useilla lintutorneilla Lisätiedot verkkosivuiltamme.

27.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 9–12. Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

18.5. Kevätretki Örön saarelle Kevätmuutto on hienoa lintuaikaa, ja Örön saari on monipuolinen lintuparatiisi. Retken hinta riippuu osallistujamäärästä, mutta on n. 30–50 e. Ilmoittautuminen retket@tly.fi viimeistään 8.5. Lähtö klo 5 Turun tuomiokirkolta.

12.8.–12.9. Torniopastuksia useilla lintutorneilla. Lisätiedot verkkosivuiltamme.

17.8. Opastettu retki Yyteriin. Lähtö Turun tuomiokirkon edestä myöhemmin ilmoitettavana aikana. Paluu samaan paikkaan. Retken hinta riippuu osallistujamäärästä. Ilmoittautuminen retket@tly.fi. Lisätiedot myöhemmin verkkosivuiltamme.

31.8. Suomen luonnon päivä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin verkkosivuillamme.

14.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 9–12 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. Kaikista tapahtumista on lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilla.

Nuorisojaosto:

TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille. Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan toimintaan, ota yhteys jaoston puheenjohtajaan, Tommi Gloriosoon (nuoriso@tly.fi, p. 044 306 7773). Jaoston tapahtumista löydät tietoa myös verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Jurmon lintuasema

Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: (jurmo@tly.fi).

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

25.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa Lähtö Hevoskarintien ja Rantapromenadin (entinen Tammenterhon portti) risteyksestä klo

5–8. Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

29.5. Yölaulajakävely pitkin Aurajoen rantoja. Lähtö klo 22.30 Tuomaansillan kaupungin puolen päästä, jonne myös palataan puolen yön jälkeen. Lisätiedot verkkosivuiltamme. Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

8.6. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 5–8 Hevoskarintien ja Rantapromenadin (entinen Tammenterhon portti) risteyksestä. Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

28.–29.6. Opastettu yölaulajaretki Salon suuntaan. Lähtö klo 20.30 Turun tuomiokirkon edestä. Paluu samaan paikkaan noin klo

3. Retken hinta riippuu osallistujamäärästä, mutta on noin 20–30 e. Ilmoittautuminen retket@tly.fi. Lisätiedot verkkosivuiltamme.

6.7. Perinteinen kesäralli. Lisätiedot kotisivultamme.

19.–21.7 Nuorisoretki Jurmoon. Mikäli osallistujilla on kiinnostusta, voidaan retkeä myös pidentää molemmista päistä, esim. to–su tai pe–ma. Mukaan mahtuu seitsemän nuorta. Yhteydenotot havainnot@tly.fi.

10.8. Opastettu lintukävely Ruissalossa Lähtö klo 9–12 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Jos haluat olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor:

www.fagelskyddsforeningen.ax

Facebook: Ålands fågelskyddsförening r.f.

Medlemsavgift 2019:

Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Evenemang:

Hela året Kommun/eko åskådning. Närmare info på hemsidan. Gemensamma utflykter. Vi samlas vid Rökkakiosken, Strandnäs och samåker. Exakta datum och tider på Facebook-sidan. Dagsutflykt till Björkör och till Sälskär, mera info kommer på hemsidan. 19.4. ÅFF:s vårrally.

ISSN 2489-7108

17.4., 24.4., 8.5., 15.5. Vårfågelguidningar. Samling kl 18 på flygfältet parkering. Kläder efter väder.

1.5. Traditionell första maj exkursion. Samling kl 5.30 vid Rökkakiosken, Strandnäs.

4.5. Tornkampen kl 5–13. Herrötornet, Torpfjärdentornet och Kungsöbatteritornet.

22–26.5. långhelg och 25.5. dagsutflykt, Lågskär. Pris 60 e/person. Begränsat antal platser till båda resorna. Anmälningar till Johan Ekholm (jekholm78@yahoo.se).

Början av juni Nattsångarutflykt. Mera info kommer på hemsidan.

ÅFF lockar med nya medlemmar

Johan Ekholm

År 2018 hade Ålands Fågelskyddsföreningen (ÅFF) sitt lägsta medlemsantal på 2010-talet: endast 66 betalande medlemmar. Året tidigare hade vi 120. Ändå finns det många som är intresserade av fåglar. På vårt diskussionsforum på Facebook är det nästan 200 medlemmar men när det kommer till aktiva skådare ligger vi runt 10–15 stycken. Så vi i styrelsen tyckte att vi skulle försöka på olika sätt locka nya medlemmar till föreningen.

Det föreningen jobbat med de tre senaste åren är ekoskådning och att man skall försöka se på fåglar i sin närmiljö. Under dessa år har intresset ökat och i fjol deltog 16 personer i ekotävlingen utspridda i sex kommuner. I år har vi startat en ny tävling som vi kallar kommunkampen. Den är uppbyggd i två klasser. I den individuella klassen tävlar alla deltagare mot varandra, medan i lagdelen sammanställer vi allas individuella observationer från varje kommun till ett resultat. Just nu deltar sex kommuner och cirka 12 skådare.

Vi har också gjort upp nya planer på att utveckla vår verksamhet och få mera synlighet.Vi kan konstatera att de tidigare år vi försökt locka med nya skådare i vår verksamhet skall aktiviteterna inte börja före kl. 9 på morgon. Helst skall man försöka hålla dem på kvällar i veckorna.

Vi hade en pröva i mitten av mars med tanken att vi kunde visa olika skådningssätt. Vi samlades 9 tiden i fiskehamn i Mariehamn, sträckskådade efter insträckande flyttfåglar och tittade på stationära fåglar runt i fiskehamn. Dagen avslutades med en promenad genom bostadsområdet och tillbaka. Förutom styrelsen kom det sex stycken personer. Alla tyckte jättemycket om dagen och upplägget, och dessutom hade vi en del riktigt bra fågelobservationer, till exempel smådopping och strömstare som alla fick se bra i tuberna. Under vandringen hade vi turkduva på en meters avstånd.

Nästa steg inom våra planer är att göra flera sådana tillfällen. Vårt mål är att få ihop två gemensamma turer i veckan från halva april till halva maj. Vi kommer också att göra fyra kvällsguidningar: vi samlas på flygfältets parkering kl. 18.00 och därifrån gör vi en 2–3 timmars kvällstur. Sedan skall vi även försöka göra en tidig morgonutflykt varje vecka till bra sträcklokaler. Och för dem som inte vill stiga upp så tidigt tänkte vi att de kunde ansluta sig senare under förmiddagen till oss.

Vi har även sett att åldersstrukturen i föreningen blir bara äldre och äldre. Det skall vi nu göra ett försök att ändra på. Föreningen skall i samarbete med föreningen Hem och skola i Strandnäs skola i norra Mariehamn göra ett pilotprojekt under våren. Föreningen kommer att göra två guidningar i veckan under april och maj för årskurs 1–3 och 4–6. Upplägget som vi har tänkt är att göra 1–1,5 timmes vandringar i området kring skolan och på Nabben. Vi hoppas att vi får många intresserade elever med på dessa vandringar. Blir det bra så kommer vi att fortsätta på samma sätt på hösten.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Gänget beundrar turkduvan i Västernäs.

Johan Ekholm

FLUORITE CRYSTAL

ero on kristallinselvä

on ainoa kiikarien ja kaukoputkien valmistaja, joka käyttää puhdasta fluoriittikristallia optisissa linssielementeissään.

Fluoriittikristalli poistaa käytännössä katsoen kaiken kromaattisen aberraation, eli värivuodon. Se mahdollistaa parhaan mahdollisen katseluelämyksen, joka tämän päivän teknologialla on mahdollista. Yhdessä legendaarisen optisen suorituskyvyn ja johtavan valmistustekniikan kanssa, Kowan kaukoputket tarjoavat täysin vertaansa vailla olevan kuvan ulkomaailmasta.

Tutustu Kowan 880- ja 550-kaukoputkisarjoihin ja koe ero itse. Se on kristallinselvä!

Kowa

55MM / 88MM FLUORITE CRYSTAL

KOWA TSN-553 / TSN-883