BirdLife 3/2024

Maakotkien seurantahanke jatkuu s. 10

Haastava pesimävuosi s. 4

Kodit kuntoon pönttölinnuille s. 21

Sukella syksyn retkitarjontaan s. 27

KUN HALUAT

LÖYTÄÄ ENEMMÄN

Pääkirjoitus

Jos saisimme miljardin

Inka Plit

Järjestötyölle on tyypillistä, että tekemistä on loputtomasti − onhan meillä koko maailma pelastettavana − mutta rahaa liian vähän. Tähän mielenmaisemaan on myös helppo jumittua niin, ettei suurille ajatuksille enää löydy tilaa, vaikka tarvetta olisi.

Olenkin joskus jumpannut luutuneita käsityksiäni pohtimalla, mitä luonnonsuojelun eteen voisi tehdä, jos raha ei olisi este. Jos saisimme äkkiä miljardin, jolla pitäisi tehdä mahdollisimman vaikuttavaa luonnonsuojelutyötä, miten se kannattaisi käyttää?

”Suoraa toimintaa” olisi ostaa arvokkaita, suojelemattomia alueita, kuten vanhoja metsiä tai lintukosteikkoja. Pidemmällä tähtäimellä voisi tosin saada aikaiseksi enemmän hankkimalla isomman pinta-alan luontoarvoiltaan köyhtyneitä kohteita, joiden antaisi kehittyä luonnontilaisiksi, mutta riittääkö siihen tässä tilanteessa enää aika? Tai pitäisikö jättää kalliit maat ostamatta, ja sen sijaan

ennallistaa koko rahalla iso määrä hyviä kohteita?

Toisaalta jälkien korjaamisen sijasta voisi panostaa ennaltaehkäisyyn: laadukkaisiin luontoselvityksiin ja havaintojen keruuseen, arvokkaiden alueiden tunnistamiseen, suojeluesitysten tekemiseen ja tiedon jakamiseen mahdollisimman tehokkaasti, jotta maankäytön suunnittelu olisi parempaa. BirdLifen tärkeiden lintualueiden verkosto on osoittanut tehonsa juuri tällä tavalla.

Entä jos vaikuttaisikin suoraan päättäjiin? Palkkaisimmeko ammattitaitoisia lobbareita ja ympäristöjuristeja varmistamaan, että lait ja oikeuspäätökset tehdään ympäristön hyvinvointi edellä? Pystyisimmekö kouluttamaan kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja tekemään parempia päätöksiä? Koko kansallekin voisi järjestää valtavan valistuskampanjan. Tuleviin päättäjiin voisimme vaikuttaa esimerkiksi retkeilyttämällä lapsia ja nuoria erilaisilla luontokohteilla.

Aivan uusi ulottuvuus aukeaa, jos mittakaavaksi vaihdetaan koko maapal-

Tämä lehti on lähetetty kaikille Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan, Lasten lintuviikkoon tai Pönttöbongaukseen osallistuneille.

Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 14, 16 ja 18!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Tässä lehdessä:

Patvinsuon linnusto muuttuu

s. 14

lo. Esimerkiksi trooppisia metsiä suojelemalla voisi samalla rahalla auttaa paljon suurempaa lajikirjoa kuin täällä Suomessa.

Tällainen ajatusharjoitus ei ole tyhjänpäiväinen, vaikka yhtä oikeaa vastausta ei olisi − todennäköisesti varoja kannattaisi käyttää monipuolisesti kuten tähänkin asti. Suojelutyö ei nimittäin voi jäädä näpertelyksi, jos haluamme säilyttää maailman elinkelpoisena, vaan on uskallettava ajatella isosti. BirdLifella onkin jo käynnissä esimerkiksi Itä-Aasian muuttoreittien kolmen miljardin dollarin suojeluhanke.

Tästä lehdestä löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten täällä Suomessa käytämme suojelutyön varoja. Paljon näkymätöntä vaikuttamista tapahtuu myös esimerkiksi valtion asettamissa työryhmissä. Jäsenyhdistystemme aktiivit antavat korvaamattoman panoksensa ruohonjuuritasolla. Jos voit lahjoittaa meille euron, miljardin, tai mitä vain siltä väliltä, voit olla varma, että se tulee tarpeeseen.

P.S. BirdLife-lehden päätoimittajana aloittaa ensi numerossa Jukka Hintikka. Minä jatkan BirdLifessa muiden järjestötöiden parissa. Kiitos lukijoille ja tekijöille!

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Osallistu EuroBirdwatchiin 5.−6.10. s. 16

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Miten selkälokeilla menee? s. 7

Seppo AlAnko

Raimo Sundelin SinipyRStö (HenRi JuSSila)

Viiriäinen on laajoilla peltoaukeilla viihtyvä laji, joka osaa piilotella erinomaisesti. Sen havaitsee yleensä vain äänestä, jota voi kuulla miltei mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Vaihteleva

Lintukesä 2024 jää historiaan kaksijakoisena: hyisen alkukevään jälkeen koitti lämmin kesä. Osa linnuista onnistui pesinnässään, mutta monilla lajeilla lisääntymismenestys jäi huomattavasti keskivertoa heikommaksi.

Jukka Hintikka

Kevät ja kesä vaihtelevine säineen olivat vaikeita erityisesti varpuslinnuille. Aikaisten lajien pesinnät olivat monin paikoin myöhässä, ja etenkin tiaisia pesi vähemmän kuin normaalivuosina. Tämä näkyi myös Pönttöbongauksessa, jonka tuloksista voi lukea sivulta 16. Kylmän jakson jälkeen maahan tulleilla linnuilla oli sen sijaan monin paikoin helpompaa. Esimerkiksi touko− kesäkuun vaihteessa saapuvista viitakerttusista ilmoitettiin Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) yli 6 000 havaintoa, mikä on selvästi enemmän kuin parina edellisenä vuonna.

Lämmin toukokuun loppu ja alkukesä toivat Suomeen myös komean määrän harvinaisuuksia. Toukokuu huipentui Luodossa laulelleeseen vuoriuunilintuun ja Kymenlaakson läpi muuttaneeseen munkkikorppikotkaan. Muita loppukevään ja alkukesän harvinaisuuksia olivat muun muassa amerikantaivaanvuohi Inarissa, pääskykahlaaja Paraisten Jurmossa ja keisarikotka Hangossa.

Vihdoinkin viiriäisiä

Yölaulajista viiriäisellä oli koko 2000-luvun runsain esiintyminen. Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin kesän aikana yli 500 viiriäishavaintoa, joista pohjoisin huikkaili byt-y-byt-huutoaan Limingassa. Hyvillä paikoilla viiriäisiä saattoi kuulla yön aikana useita. Eniten havaittiin tällä kertaa Pukkilassa, josta ilmoitettiin seitsemän yksilöä melko pieneltä alueelta. Myös ruisrääkät ja viitasirkkalinnut olivat edellisvuosia runsaampia. Saaristolintujen pesinnöissä näkyi sama vaihtelu kuin varpuslinnuilla. Sorsalintujen pesimätulos jäi saaristossa heikoksi, ja esimerkiksi kyhmyjoutsenpoikueita oli huomattavan vähän. Kahlaajat, lokit ja tiirat saivat silti monin paikoin kohtuullisesti poikasia lentokykyisiksi. Vieraspedot minkki ja supikoira ovat vakiintuneet saaristoon

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

VeSA korhonen

kesä ei hellinyt pesijöitä

ja niiden tuhot olivat paikallisesti merkittäviä.

Lapin suurtuntureilla oli vielä talvella runsaasti sopuleita, mutta niiden kanta romahti ennen lintujen poikaskautta. Jyrsijöiden vähyys johti siihen, että pedot siirtyivät saalistamaan muuta tarjolla olevaa, kuten linnunpoikasia. Tunturilintujen osalta vuosi olikin jyrsijätilanteen vuoksi selvästi edellistä kesää heikompi.

Syysmuutto alkaa kesällä

Kahlaajien syysmuutto alkaa jo kesäkuussa ja päättyy vasta marras−joulukuussa, kun talvehtivat merisirrit saapuvat Suomenlahden ja Saaristomeren ulkoluodoille. Hienoa vanhojen suosirrien muuttoa nähtiin heinäkuussa muun muassa Uudessakaupungissa, jossa muutti parhaana päivänä 1 475 suosirriä. Myös sisämaassa Kuhmoisten Tehillä laskettiin päivässä 1 421 suosirriä. Porissa viihtyi koko kesän pohjoisamerikkalainen nokisorsa, joka osoittautui taitavaksi piilottelijaksi. Lin-

tu saattoi olla päiväkausia kateissa ja näyttäytyä päivän aikana vain lyhyesti uimassa ruovikkosaarekkeesta toiseen. Tämä oli kautta aikain toinen havainto Suomesta. Edellinen havaittiin Sodankylässä tasan 20 vuotta sitten. Myös kaksi muuta sorsaharvinaisuutta ilahdutti lintuharrastajia viipymällä läpi kesän: ruskosotka Salossa ja amerikanhaapana Helsingissä. Muitakin harvinaisuuksia oli liikkeellä: maan kymmenes keltajalkaviklo vietti viikon päivät kosteikolla Loviisan Pernajassa, ja Nivalaan ilmestyi heinäkuun lopussa Suomen kuudes rääkkähaikara. Paraisten Utöstä elokuun alussa löytynyt ruostekurkkusirkku oli samoin kuudes havainto. Utön sirkku teki monien bongarien harmiksi katoamistempun, mutta löytyi uudestaan melkein viikon piilottelun jälkeen.

Vaeltajia eri ilmansuunnista

Heinä–elokuussa nähtiin vaeltavia käpytikkoja ja kirjo -

siipikäpylintuja etenkin Pohjanlahden rannikkoseuduilla. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin selviää, onko luvassa suurempaa vaellusta vai oliko kyse vain pienemmästä, paikallisesta liikehdinnästä.

Elokuun lopussa jalohaikaroita oli monilla kosteikoilla ennätyksellisiä määriä: Porissa samoilta jalansijoilta laskettiin peräti 131 jalohaikaraa, ja yli kymmenen linnun määriä nähtiin ainakin 50 eri paikkakunnalla Lieksaa ja Lumijokea myöten. Valtaosa nyt nähdyistä linnuista on saapunut Suomeen etelän suunnalta.

Syyskuussa syysmuutto on monella lajilla parhaimmillaan. Suurin osa petolinnuista ja hyönteissyöjistä poistuu Suomesta lähiviikkojen aikana. Ilmojen kylmetessä mukaan liittyvät myös kurjet ja peippolinnut. Lokakuussa vuorossa ovat koillisesta lounaaseen matkaavat arktiset hanhet ja vesilinnut, ja marraskuun alkaessa suurin osa muuttolinnuista onkin jo selvästi Suomea eteläisemmillä leveysasteilla.

Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimassa sisämaan seurantapyynnissä (SSP) seurataan varpuslintujen kannanvaihteluja ja poikastuottoa. SSP:ssä rengastetaan lintuja säännöllisin väliajoin samoilla paikoilla läpi kesän.

Useilla SSP-paikoilla oli tänä kesänä poikkeuksellisen vähän lintuja.

”Monilla varhain saapuneilla muuttolinnuilla pesinnät menivät pieleen”, kertoo Parikkalassa rengastava Hanna Aalto. ”Esimerkiksi rastaat puuttuivat meidän SSP-paikaltamme melkein kokonaan.”

Syy vaikuttaa olleen kevään kylmissä säissä. ”Varhain pesivä lajisto kärsi, mutta myöhemmin saapuneilla pusikkolinnuilla sen sijaan meni oikein hyvin. Pensaskerttuja, punavarpusia ja viitakerttusia oli meidän paikallamme enemmän kuin aiempina vuosina”, Aalto toteaa.

Tarkka, kaikki Suomen paikat käsittävä tutkimus SSP:n tuloksista julkaistaan Linnut-vuosikirjassa muutaman vuoden välein, viimeksi vuoden 2023 numerossa.

Linnut-vuosikirja: www.birdlife.fi/vuosikirja

Kesästä numeroin

3 110 PILKKASIIPEÄ laskettiin 4.7. Porvoossa Söderskärin lintuasemalla. Suurin osa linnuista oli pesimättömiä, viime vuonna syntyneitä nuorukaisia. Tätä suurempaa kerääntymää ei Tiiraan ole tallennettu kesäkuukausilta, ja syysmuutoltakin on vain yksi isompi päiväsumma: 4 810 muuttavaa Uudessakaupungissa 6.9.2021. Kevätarktikassa on kirjattu jopa yli 30 000 linnun päivämuuttoja.

Aallon (keskellä) SSP-paikka sijaitsee itärajan lähellä Parikkalassa. SSP-rengastuksen

varpuslintujen poikastuottoa.

220 PIKKULOKKIA muutti 14.7. Espoon Laajalahdella. Lokit tulivat korkealta kahdessa parvessa, joista isommassa oli 160 vanhaa pikkulokkia. Lepäiltyään hetken lahdella ne nousivat jälleen korkealle ja jatkoivat lounaaseen. Uudellamaalla tätä suurempia määriä nähdään tavallisesti vain loppusyksyllä. Heinäkuussa tällainen muutto on aivan poikkeuksellinen.

131 JALOHAIKARAA nähtiin 9.8. Porissa Kaarluodon lintutornista. Jalohaikara pesi Suomessa ensi kerran vasta kuusi vuotta sitten ja on nyt harvalukuinen mutta säännöllinen pesimälaji muutamassa harmaahaikarayhdyskunnassa. Yli sata (119) jalohaikaraa yhdessä paikassa nähtiin ensi kerran viime syksynä, silloinkin Porissa.

5 HAARAHAUKKAA kaarteli 28.6. samassa parvessa Lappeenrannassa Joutsenon Kukkuroinmäen jätekeskuksen vieressä kuin jossain ulkomailla ikään. Kaikki olivat sulkivia, vanhempia lintuja. Muutamia poikueita lukuun ottamatta tämä saattaa olla suurin Suomessa koskaan nähty parvi. Pesimäkantamme suuruudeksi arvioidaan 10–25 paria. Koonnut Jan Södersved

Hanna

avulla seurataan

hArri pArtAnen

Loppukevään ja kesän aikana tavattiin Suomessa ensi kertaa siperialainen kultakulmasirkku sekä Pohjois-Amerikasta harhautuneet eskimohanhi ja tummajunkko.

Kolme Suomelle uutta lintulajia kahdessa kuukaudessa

Jukka Hintikka

12.5. osui Kuopion Juankoskella Juha Väätäisen silmiin eskimohanhi (Anser rossii). Laji on havaittu aiemminkin Suomessa, mutta havaintojen on tulkittu koskevan tarhoista karanneita lintuja. Kuopion linnun jalassa oli kuitenkin rengas, jonka se oli saanut Pohjois-Kanadan Nunavutissa. Kyseessä on siis ensimmäinen havainto luonnonvaraisesti Suomeen harhautuneesta eskimohanhesta.

Sama hanhiyksilö on seikkaillut Euroopassa syksystä 2023 alkaen. Se talvehti toisen, renkaattoman eskimohanhen kanssa Belgiassa, josta linnut lähtivät kevätmuutolle muiden hanhien kanssa maaliskuun alussa.

Vain viikkoa myöhemmin, sunnuntaina 19.5., ilmestyi Suomen ensimmäinen tummajunkko (Junco hyema-

lis) Luodon kunnan Bosundin kylään. Linnun löysi Jonas Björklund

Tummajunkko on sirkkuleihin kuuluva varpuslintu, joka pesii laajalla alueella Pohjois-Amerikassa. Laji on Euroopassa säännöllinen mutta harvinainen vieras etenkin Britanniassa. Tummajunkko on havaittu aiemmin myös muissa Pohjoismaissa ja on siksi odotettu lisäys myös Suomen lajilistalle.

Suomen ensimmäinen kultakulmasirkku (Emberiza chrysophrys) puolestaan lensi 6.7. rengastaja Kalle Hiekkasen verkkoon Siikajoella. Keski- ja Itä-Siperiassa pesivä kultakulmasirkku on Euroopassa suurharvinaisuus, sillä koko maanosasta on alle 20 havaintoa. Suomea lähinnä laji on havaittu kerran Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Kultakulmasirkku muistuttaa Suomessa pesivää pohjansirkkua, mutta kultakulmasirkulla on kirkkaankeltainen silmäkulmanjuova ja kapea valkoinen juova keskellä mustaa päälakea.

Havainnoista kerrotaan laajemmin elokuussa ilmestyneessä Linnut-lehdessä (3/2024).

BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa on havaittu hyväksytysti 489 luonnonvaraista lintulajia.

pAuli-

Arto hAlttunen

Nuoret selkälokit varttuvat lentokykyisiksi usein vasta elokuussa. Ne eivät jää Suomeen oleilemaan, vaan lähtevät kohti talvehtimisalueitaan samaan aikaan kuin vanhempansakin.

Selkälokit lähtevät syysmuutolle

BirdLifen vuoden linnun, erittäin uhanalaisen selkälokin, pesimäkausi on ohi, ja selkälokit ovat jo jättämässä Suomen. Ensimmäiset tiedot kesän selkälokkikartoituksista ovat huolestuttavia. Selkälokin suojelemiseksi tarvitaan kaikki mahdollinen tieto, ja tänä vuonna niitä seurataankin myös satelliittilähettimin.

Tero Toivanen

Kauas Itä-Afrikkaan suuntaava selkälokki on muihin isoihin lokkeihin verrattuna aikainen muuttaja. Muutto käynnistyy jo elokuussa, ja etelään matkaavia selkälokkiparvia, usein perhekuntia, voi suurilla sisävesillä ja merialueilla nähdä erityisesti syyskuun alkupäivinä. Muutto tapahtuu usein huomaamatta, mutta satojenkin selkälokkien muuttopäiviä on Suomessa nähty − huippuna 836 lintua Asikkalassa 13.9.2019. Loppusyksyllä selkälokki on Suomessa

Nimistön uumenista

jo varsin harvinainen näky, vaikka joitain viivyttelijöitä jää meille aina alkutalveen asti.

Satelliittilinnut paljastavat tärkeät alueet

Tänä syksynä BirdLife seuraa viiden selkälokin syysmuuttoa ja talvehtimista satelliittilähettimien avulla. Seurantalinnut ovat kotoisin Selkämeren rannikolta ja ovat kaikki aikuisia, pesiviä lintuja.

Seuranta liittyy laajempaan tutkimukseen, jonka tavoitteena on selvit-

tää erityisesti selkälokin pesimäaikaisia ruokailualueita ja lentoreittejä. Selkälokit tekevät tyypillisesti hyvin pitkiä ruokailulentoja kauas avomerelle, jolloin esimerkiksi merituulivoimahankkeet voivat olla uhka lajille.

Viitteitä kannan romahduksesta

Alustavat tiedot vuoden lintu -hankkeen selkälokkilaskennoista ovat surullista kuultavaa. Esimerkiksi pohjoisessa Merenkurkussa, yhdellä lajin tärkeimmistä pesimäalueista, selkälokkeja oli tänä kesänä vain viidesosa parin vuosikymmenen takaiseen verrattuna. Erittäin tarkkaan seuratussa Satakunnan saaristossa kanta oli huvennut yli kolmanneksen edellisestä hankevuodesta 2013.

Sisävesiltäkään uutiset eivät ole juuri parempia. Erityisesti laskijat ovat kiinnittäneet huomiota surkeaan poikas-

tuottoon: nuorten selkälokkien määrä on saattanut jäädä vain kymmenesosaan viime vuosituhannen lopun lukemista. Vaikka selkälokki onkin hyvin pitkäikäinen laji, näin niukka pesimätulos ei riitä ylläpitämään lajin kantaa. Lopullinen totuus selkälokkikannan tilasta selviää syksyn ja talven mittaan, kun tiedot kaikilta laskenta-alueilta on saatu. Tuloksista raportoidaan seuraavassa Linnut-vuosikirjassa.

Seuraa selkälokkien syysmuuttoa: www.birdlife.fi/satelliittiselkalokit

Jukka Hintikka

Kivitaskun nimen alkuosa liittyy elinympäristöön. Kivitasku pitää avomaiden kivikoista, olivatpa ne jääkauden ulkoluodoille kasaamia tai ihmisen pellon reunaan kokoamia.

Nimen loppuosasta kerrotaan usein sympaattista tarinaa, jonka mukaan kivitaskun ääni kuulostaa kuin kivet koli-

sisivat yhteen taskussa. Todellisuus on vielä yksinkertaisempi. Alun perin nimi on ollut ääneen perustuva taksu, joka on käytössä muuttunut sanaksi tasku. Viron nimessä kivitäks voi vielä nähdä selvemmin alkuperäisen nimen.

Näppärä tasku-nimi on ollut helppo ottaa käyttöön myös muille samansukuisille lajeille. Kun kerran nämä ovat keskenään melko samannäköisiä, mo-

net niistä on eroteltu elinympäristön mukaan: pensastasku, arotasku ja aavikkotasku.

Oma erikoisuutensa on englannin nimi wheatear, jonka voi kääntää suomeksi vehnäkorvaksi. Myös tässä ensivaikutelma pettää. Alkuperäinen nimi olisi nykymuodossa white rear eli valkoinen takapuoli. Tämä perustuu tietysti linnun mustavalkoiseen pyrstöön.

MArguS ellerMAA

Lukemattomien eliölajien lisäksi tuhannet kotitaloudet ovat riippuvaisia Chian kosteikon hyvinvoinnista.

Kosteikon kunnostusta ja metsästäjien koulutusta Malawissa

Malawin suurimman laguunin Chian ennallistamishanke etenee Malawin BirdLifen ansiosta. Chia on 17 neliökilometrin suuruinen kosteikkoalue Njassajärven länsirannalla.

Laguunin vesilintumäärät ovat romahtaneet kestämättömien metsästystapojen, elinympäristöjen tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Metsästys on muuttunut alueella taloudellisesti kannattamattomaksi, mikä on vaikeuttanut koko paikallisen yhteisön toimeentuloa.

Malawin BirdLife on kouluttanut entisiä metsästäjiä lintuoppaiksi ja muihin suojelua tukeviin tehtäviin, pa-

nostanut lintuturismiin alueella ja yhteistyökumppaninsa kautta tarjonnut mikrolainoja alueen asukkaille luontoon liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi alueella on aloitettu kosteikon hoitohanke, metsien ennallistaminen ja vieraslajien poisto.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/06/29/ restoring-malawisiconic-chia-lagoon

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

silmälläpidettävälle ruskosotkalle.

Tärkeä kosteikko pelastui

23 hehtaarin laajuinen Halin kosteikkoalue Ižkovcen lähellä itäisessä Slovakiassa on maan suurimpia luonnontilaisia kosteikkoja, ja myös yksi viimeisistä. Se kärsi pahasta kuivumisesta, koska luontaisten kevättulvien reitit kosteikolle läheiseltä joelta olivat katkenneet ympäröivien alueiden maataloustoiminnan vuoksi. Ilmaston lämpeneminen on pahentanut ongelmaa. Slovakian BirdLife on taistellut alueen ja sen rikkaan linnuston pelastamiseksi muun muassa luomalla uusia vesireittejä ja vaikuttamalla vedenkorkeuden säätelyyn. Viime vuosina kosteikon vuotuinen kuivuminen kokonaan onkin saatu estettyä. Se ei kuitenkaan poistanut pa-

Koonneet Jukka Hintikka ja Inka Plit

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

hinta uhkaa: suojelematonta aluetta olisi haluttu käyttää esimerkiksi puuplantaasina tai kalankasvatusaltaina. Viimeisenä vaihtoehtona Slovakian BirdLife käynnisti viime vuonna mittavan varainkeruukampanjan kosteikon ostamiseksi. Kampanja onnistui hienosti, ja kerätyistä 130 000 eurosta riittää varoja myös kosteikon hoitoon ja ylläpitoon.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/08/05/ saving-hals-marsh

Malawi

WildliFe

Halin kosteikko on tärkeä turvapaikka muun muassa maailmanlaajuisesti

Alankomaat

Alankomaiden on tehostettava lintujen suojelua

Alankomaat on haastettu EU-tuomioistuimeen BirdLifen tekemän valituksen seurauksena. Syynä on niityillä pesivien lintulajien, kuten kiurun, töyhtöhyypän, mustapyrstokuirin ja punajalkaviklon, suojelun laiminlyönti. Monien tällaisten lajien populaatiot ovat olleet jyrkässä laskussa jo vuosia. Alankomaiden BirdLife on pitkään vaatinut tehokkaampia suojelutoimia, mutta edistystä ei ole tapahtunut.

Suurin ongelma on maatalouden tehostuminen: märkiä, luonnoltaan rikkaita niittyjä muutetaan yksilajisiksi, kuivatetuiksi nurmiksi. Alankomaiden BirdLife on aiemmin ollut mukana tekemässä suojelusuunnitelmaa, johon kuuluvat muun muassa tärkeimpien pesimäalueiden laajempi suojelu, lintuystävällisemmät viljelytavat ja taloudellinen tuki viljelijöille. Maan hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt riittäviin toimiin, joten nyt asiaa ratkotaan EU-oikeudessa.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/07/30/ eu-takes-the-netherlandsto-court-over-failure-toprotect-meadow-birds

Mongolia

BirdLife-perhe laajenee

Maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto laajeni jälleen uuteen maahan, kun Wildlife Science and Conservation Center of Mongolia (WSCC) liittyi BirdLife-järjestöjen joukkoon. Mongolia sijaitsee useiden tärkeiden muuttoreittien varrella, ja vuonna 2004 perustetun järjestön juuret ovatkin 1970-luvulla alkaneissa muuttolintujen rengastushankkeissa.

Nykyään Mongolian BirdLife ylläpitää kolmea lintuasemaa, osallistuu useiden lintulajien, kuten kultasirkun, suojeluhankkeisiin ja tuottaa arvokasta tietoa esimerkiksi lähettimillä merkittyjen muuttolintujen liik-

Kosteilla niityillä viihtyvä mustapyrstökuiri on Alankomaiden kansallislintu. Sen kanta on pienentynyt noin 80 prosenttia 50 vuodessa.

Paikallisten asukkaiden saaminen mukaan on metsitystyössä välttämätöntä. Asukkaat huolehtivat itse taimien kasvatuksesta ja istuttamisesta.

Kenia ja Ruanda

Metsäpeitettä palautetaan Itä-Afrikassa Kenian ja Ruandan BirdLife-järjestöt ovat aloittaneet suuret metsityshankkeet. Toistaiseksi hankkeissa on istutettu yhteensä lähes puoli miljoonaa puuta. Molemmissa hankkeissa työskennellään tiiviissä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Näin pystytään varmistamaan, että asukkaat ovat sitoutuneet metsäpeitteen palauttamiseen ja ylläpitoon. Hankkeet tuovat tuloja paikallisille asukkaille esimerkiksi taimien kasvatuksen, istuttamisen ja seurannan myötä.

Afrikasta on arvioitu kadonneen vuoden 2015 jälkeen yli 4,4 miljoonaa hehtaaria metsää, lähinnä mantereen etelä- ja itäosista.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/03/21/ taking-action-toconserve-kenyas-forests www.birdlife.org/news/ 2024/03/21/restoringdegraded-landscapesfor-a-sustainablefuture-in-rwanda

keistä sekä lintuinfluenssan leviämisestä maassa. Suojelutoimintaan kuuluu myös tiedon levittäminen paikallisissa yhteisöissä ja etenkin nuorten keskuudessa. BirdLife-perheessä on nyt 123 järjestöä kuudella mantereella ympäri maailman.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/2024/07/19/ meet-the-partner-wildlifescience-and-conservationcenter-of-mongolia

JAri peltoMäki / FinnAture

Nimiehdotuksia odottava maakotkanaaras on isoveljiensä Jatin ja Klasun jälkeen jo kolmas saman pesän tutkimuslintu. Lähetinseuranta tuottaa arvokasta tietoa maakotkien muuttoreiteistä, talvehtimisalueista, reviireistä ja eloonjäännistä.

Satelliittikotka Jatin poikamiespäivät pohjoisessa

BirdLifen seurantamaakotka Jati palasi Suomeen toukokuussa. Poikamieskesä kului Suomen Lappia ja naapurimaitakin kierrellen. Kesällä lähettimen sai myös kaksi uutta kotkanpoikasta.

Tero Toivanen

Kesällä 2023 Kuusamossa syntynyt ja Ukrainassa talvensa viettänyt maakotkakoiras Jati pysähtyi kevätmuutollaan lähes kuukaudeksi Viroon. Suosiossa olivat erityisesti monet kansallispuistot laajoine erämaisine suoalueineen. Matka kohti synnyinseutuja jatkui vasta vapun kynnyksellä.

Suurille petolinnuille tyypillisesti Jati ei lähtenyt ylittämään Suomenlahtea, vaan kiersi Karjalan kannaksen kautta ja saapui Suomen ilmatilaan Imatralla 2.5. Suunta ei ollut heti kohti tuttua Kuusamoa, vaan reitti kulki suoraviivaisesti ensin Oulun seudulle, sieltä Länsi-Lapin kautta Inarijärven pohjoispuolelle Kaldoaivin erämaahan ja edelleen itäisimpään Norjaan. Ympyrä sulkeutui lopulta 21.5. kun Jati saapui Kuusamoon lennettyään sitä ennen reilussa vuorokaudessa noin 400 kilometriä pääosin Venäjän ilmatilassa.

Kotkanuorukainen ei jäänyt kesän viettoon synnyinseudulleen. Kesäkuukaudet kuluivat kiertolaiselämän merkeissä pääosin Suomen Lapissa. Pidempiä aikoja Jati oleskeli muun muassa Värriön luonnonpuistossa, Lokan tekojärven itärannoilla ja Lemmenjoen kansallispuiston tuntumassa. Mieluisia saalistusmaita löytyi myös Venäjän puolelta, ja ulottuivatpa retket myös Ruotsiin, josta tuli jo kymmenes maa, jossa Jati on vieraillut.

Seuranta jatkuu syksyllä

Kaikesta päätelleen Jati on selvinnyt ensimmäisestä elinvuodestaan mainiosti ja on jo osaava saalistaja. Mikäli syksykin sujuu onnellisissa merkeissä, tulee Jatista BirdLifen ensimmäinen satelliittikotka, jonka toista syysmuuttoa päästään seuraamaan. On mielenkiintoista nähdä, viekö matka jälleen Ukrainan aroille vai jääkö lintu tällä kertaa talvehtimaan pohjoisemmas. Maakotkat pesivät ensimmäisen kerran vasta 5−6 vuoden ikäisenä, joten Jatilla on vielä monta nuoruusvuotta edessään. Kotkaseurantamme jatkuu myös uusien satelliittilintujen kanssa. Kesällä lähettimen saivat Jatin pikkusisko – jo kolmas saman pesän satelliittikotka – sekä koiraspoikanen, joka puolestaan on lähtöisin samasta pesästä kuin viime talvena menehtynyt Aarni. Mikäli uudet linnut varttuvat lentokykyisiksi, seurataan niidenkin syysmuuttoa BirdLifen verkkosivuilla.

Ehdota nimeä kotkalle

Uusi koiraslintumme on saanut nimen Oleg kesällä edesmenneen, satelliittikotkahankkeessa monin tavoin meitä auttaneen Ukrainan BirdLifen toiminnanjohtajan Oleg Dudkinin muistoksi. Naaraspoikanen on vielä vailla nimeä. Ehdota sille nimeä verkkosivuillamme!

Satelliittimaakotka Jatin paluumatka Kuusamoon 25.4.−22.5.2024.

Nimiehdotukset 20.9. mennessä: www.birdlife.fi/nimikotkalle

Seuraa kotkien syysmuuttoa: www.birdlife.fi/satelliittikotkat

Jyrki Mäkelä

Onnistunut atlaskesä takana

Varis on yleinen lintu, joten varishavaintojen ilmoittaminen lintuatlakseen voi helposti unohtua. Tarkista oman retkeilyalueesi tilanne myös tavallisten lajien osalta.

Aapo Salmela

Lintuatlas eteni kesän aikana mukavaa tahtia, mistä isot kiitokset kaikille havaintojaan kirjanneille. Yli kaksi kolmasosaa koko Suomesta on saatu atlak-

Kuluvana kesänä on jälleen ahkeroitu lintuatlaksen parissa joka puolella Suomea. Erityisesti panostettiin Lapin atlasruutujen kartoittamiseen.

sen tavoitteiden mukaisesti selvitettyä vähintään tyydyttävästi. Parhaiten kartoitettujen ruutujen määrä on noussut ripeää tahtia: selvitysasteluokkiin tyydyttävä, hyvä ja erinomainen yltää nyt jo yli 2 500 ruutua.

Kokonaisia maalla sijaitsevia ”nollaruutuja”, eli 10 × 10 kilometrin atlasruutuja, joilta ei ole vielä ilmoitettu yhtään pesintään viittaavaa havaintoa, on jäljellä enää viisi aivan pohjoisimmassa Lapissa.

Viimeiselle atlasvuodelle on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi kartoitustilanne on tavoitteesta jäljessä vielä Savossa, ja puutteellisia ruutuja löytyy muualtakin. Kaikkien lintuharrastajien panosta tarvitaan, jotta atlas saadaan onnistuneesti maaliin.

Tarkista kesän havaintosi

Nyt on hyvä aika tarkistaa niiden alueiden atlasruutujen tilanne, joilla olet käy-

nyt kevään ja kesän aikana. Monin paikoin on ilmoitettu vain kiinnostavimpia lajeja tai helposti havaittavia pesintöjä. Monelta ruudulta voi siis vielä puuttua monien yleisten lajien, kuten variksen tai pajulinnun, pesintään viittaavia havaintoja.

Tutki oman retkeilyalueesi ruutujen tiedot lintuatlaksen tulospalvelusta (tulokset.lintuatlas.fi) ja täydennä niitä kesän havainnoillasi. Mahdollinenkin pesimähavainto matalalla pesimävarmuusindeksillä on aina parempi kuin lajin puuttuminen ruudun listalta kokonaan. Esimerkiksi kerran havaitusta laulavasta koiraasta pesimäaikaan sopivassa ympäristössä voi merkitä pesimävarmuusindeksin numero kaksi, ja pysyvällä reviirillä laulavalle linnulle indeksin neljä.

Tarkempaa tietoa pesimävarmuusindekseistä ja havaintojen ilmoittamisesta löydät lintuatlaksen verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuatlas ja lintuat-

las.fi). BirdLife suosittelee kirjaamaan atlashavainnot Tiira-lintutietopalveluun muiden havaintojen tapaan.

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10 × 10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Tilaa Linnut-vuosikirja 2023

Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia!

Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin:

• Tilaa Linnut­vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Heinäkurpan elintavoista lisää tietoa

Elokuun puolivälissä muutolle lähtenyt heinäkurppa Jari matkasi aiempien seurantakurppien tapaan Itä-Euroopan kautta. Viimeinen paikannus saatiin yli seitsemän kilometrin korkeudesta Egeanmeren yltä, missä pakkanen luultavasti hiljensi laitteen. Todennäköisesti Jari matkasi Saharan eteläpuolelle läntiseen Afrikkaan, missä Ruotsin ja Viron kurppien tiedetään talvehtivan.

Teemu Lehtiniemi

BirdLifen heinäkurppatyöryhmän toteuttama GPS-seuranta osoittaa heinäkurppien oleskelevan tietyllä soidinpaikalla koko soidinkauden. Ne voivat kuitenkin tehdä päivän− parin vierailuja toisille lähiseudun paikoille. Joskus samana yönä lähtee kaksi tai useampiakin kurppia yhdessä toiseen paikkaan soitimelle. Visiittien vuoksi kurppien alueellinen kokonaismäärä saatetaan yliarvioida: yhtenä yönä havaitussa soitimessa voikin olla kyse aidosta yhden yön jutusta. Soidinkauden jälkeen heinäkurpat viettävät kesää pääosin muutamien kilometrien etäisyydellä soitimesta. Silloin ne vaikuttavat olevan kohtuullisen joustavia ja siirtyvät muualle, mikäli paikka muuttuu sopimattomaksi kasvun tai niittojen vuoksi.

Seurannan tavoitteena ei ole muuton selvittäminen, eivätkä pienet seurantalaitteet yleensä toimi kovin montaa kuukautta. Se on kuitenkin paljastunut, että heinäkurppiemme syysmuuttoreitti kulkee Itä-Euroopan kautta.

Tunnustusta kurppien huomioimisesta

Suomen hyvin pieni heinäkurppakanta keskittyy itään, erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Valtaosa havainnoista koskee pieniä soitimia, joilla upeuttaan esittelee yhdestä kolmeen koiraslintua. Tärkeitä vähintään viiden kurpan soitimia havaitaan vuosittain vain kaksi tai kolme. Heinäkurppatyöryhmä inventoi vuosittain aikaisempien vuosien soidinpaikat ja muita potentiaalisia kurppapaikkoja. Tänä vuonna heinäkurppia löytyi Etelä-Karjalasta selvästi keskimääräistä enemmän, mutta muualla määrä jäi keskimääräiseksi.

BirdLife antoi loppukesällä tunnustuspalkinnon parikkalalaiselle viljelijäpariskunnalle, joka on viljellyt heinäkurppien suosimaa peltolohkoa huomioiden ansiokkaasti lajin hyvinvoinnin. Heidän pellollaan havaittiin tänä kesänä parhaimmillaan ennätykselliset 14 heinäkurppaa. Viljelijöiden kanssa pyritään tekemään sopimus, jolla varmistetaan paikan säilyminen myös tulevaisuudessa.

Aiemmin metsästyskohteena toiminut Koroslampi on tästä syksystä lähtien varattu vesilintujen käyttöön. Vesilinnut voivat vetäytyä valmistautumaan syysmuutolle rauhalliselle metsälammelle.

SOTKA-levähdysaluehanke jatkaa työtä vesilintukantojen elpymisen hyväksi

Heikki Helle

Vesilinnut on liian kauan mielletty ehtymättömäksi kansainväliseksi riistaksi. On jo korkea aika kiinnittää huomiota vesilintukantojen jatkuvaan taantumiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Suomi on tärkeä vesilintujen lisääntymisalue. Suomella on siksi erityinen vastuu huolehtia vesilintujen lisääntymispaikoista ja ennallistaa niitä. Vastuuseen kuuluu myös, että linnut pääsevät lähtemään hyvissä voimissa pesimäkauden jälkeen syysmuuttomatkalle. BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteinen SOTKA-levähdysaluehanke tähtää juuri tähän. Hankkeessa koulutetaan ja valistetaan metsästäjiä ja vesialueiden omistajia metsästykseltä rauhoitettujen syyslevähdysalueiden tarpeesta ja hyödyistä. Siinä sivussa kerrotaan myös

(s. 20)

10. Kuori ohenee. Kehittyvä sikiö saa suurimman osan luustonsa tarvitsemasta kalsiumista munan kalkkikuoresta.

9. Noin 25 % (lihakset 50 %, sisäelimet, veri ja luuranko 25 %).

muista vastuulliseen vesilintujen metsästykseen liittyvistä teemoista – esimerkiksi lajintunnistuskoulutuksia on järjestetty jo kahtena syksynä. Hanke on saanut jatkorahoituksen vuosille 2025−2026.

Verkosto kasvaa

SOTKA-hankkeen tärkein tavoite on kannustaa uusien vapaaehtoisten levähdysalueiden perustamiseen vesilinnuille. Tarkoituksena on juurruttaa Suomeen uusi riistanhoitomuoto. Kun jossain metsästetään vesilintuja, olisi aina syytä perustaa lähistölle myös rauhallinen levähdysalue.

Toistaiseksi on perustettu 30 tällaista SOTKA-kohdetta, joiden pinta-ala on yhteensä hieman alle 700 hehtaaria. Tuorein lisäys kohdeverkostoon on Koroslampi

Tervossa Pohjois-Savossa.

Koroslampi on hyvä esimerkki siitä, miten vesilintuasia voi maakunnassa edetä lumipallon lailla.

Tervon etelänaapurissa Karttulan Syvänniemellä rauhoitettiin kolme levähdysaluetta osakaskunnan kokouksessa vuonna 2021. Tervolainen osakaskunta sai vihiä naapurin toiminnasta ja vuorostaan rauhoitti omalta alueeltaan yhden lammen vesilintujen metsästykseltä keväällä 2024. Pontimena rauhoitukselle oli huoli vesilintukannoista ja lammen mustakurkku-uikun pesimärauhasta.

Lisätietoa: www.birdlife.fi/sotka

Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi

8. Yksi laji ja kolme lintua: kaksi ukkometsoa sekä koppelo eli metsonaaras.

7. Jopa yli 20-kertainen. Kevätmuutolla kuolleisuus on suurempaa kuin syysmuutolla hankalampien tuuliolojen vuoksi.

6. Uikkulintuihin kuuluvan härkälinnun.

5. 55 vuotta (alle 30-vuotiaita on 53 ja yli 70-vuotiaita 149). Rengastajista 18 % on naisia.

4. Kaakkois-Aasiassa.

3. Strutsilintuihin kuuluvan lentokyvyttömän kasuaarin, joka elää Uudessa-Guineassa ja Australiassa. Kasuaari on arka, mutta ärsytettynä aggressiivinen, ja sen voimakkaiden raajojen päässä on terävät kynnet. On väitetty, että kasuaari pystyy potkullaan viiltämään ihmisen vatsan auki.

2. Yöllä.

1. Punatulkku (kuvassa nuori lintu).

h

Patvinsuon linnusto muutoksen kourissa

Erämainen Patvinsuon kansallispuisto on yksi Pohjois­Karjalan helmistä ja kansainvälisesti tärkeä lintualue. Patvinsuolla on tehty lintulaskentoja jo 1980 ­luvulta alkaen. Uudet tulokset kertovat suurista muutoksista.

Tero Toivanen

Patvinsuon IBA-alueen (Important Bird and Biodiversity Area) linnut laskettiin vuosien 2023−2024 aikana jo neljättä kertaa. Ensimmäiset seurantatiedot ovat 1980-luvulta. 2000-luvun mittaan seurantalaskennat on tehty kolmesti. Laskentoja ovat tehneet sekä Metsähallitus että BirdLifen IBA-laskijat.

Patvinsuon alueella on niin vetisiä aapasoita kuin aarniometsiäkin, joista arvokkain on säännöllinen sinipyrstöjen esiintymisalue Autiovaara. Osa kansallispuistosta on entistä talousmetsää, joka on

muutamassa vuosikymmenessä kasvanut varsin luonnonmetsän kaltaiseksi. Samalla pusikoissa laulavat pajulinnut ovat vaihtuneet muihin lajeihin.

Pohjoinen kohtaa etelän

Patvinsuo on monien soiden kahlaajien ja varpuslintujen eteläisimpiä jalansijoja Suomessa. Tuoreimmat laskennat kertovat karusti näiden lajien vähenemisestä todennäköisesti ilmaston lämpenemisen myötä. Esimerkiksi niittykirvisiä havaittiin nyt vain noin kuudesosa vuosikymmenen takaisesta määrästä, keltavästäräkin kanta

oli pudonnut kolmasosaan ja lironkin alle puoleen. Kapustarinta ja pikkukuovi sinnittelevät yhä Patvinsuolla, ja pohjansirkun kanta näyttää kääntyneen aallonpohjan jälkeen nousuun muun Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin.

Uusi tulokas Patvinsuon linnustoon on mustapyrstökuiri. Pikkuhiljaa Pohjois-Karjalaa valloittava, Suomessa runsastuva mutta laajemmin Euroopassa taantuva laji on asettunut useiden parien voimin Patvinsuon paikoin jo niittyä muistuttaville soille. Pohjoista tuulahdusta Patvinsuolle tuovat edelleen riekot sekä mahdollisesti yhä pesivät suokukot ja uivelot.

Tärkeiden lintualueiden seuranta on äärimmäisen arvokasta, sillä linnusto muuttuu jatkuvasti. Ilman säännöllisiä laskentoja moni muutos jäisi havaitsematta. Osallistu siis seurantaan jatkossakin!

Inka Plit

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.−5.5. järjestetyissä tapahtumissamme tehtiin uusia ennätyksiä ja nautittiin kevätlinnuista. Lämpimät säät ennen tapahtumaa toivat mukanaan tavallista enemmän hyönteissyöjiä, kuten kirjosieppoja, käkiä, satakieliä ja pajulintuja. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma kasvatti jälleen suosiotaan: lähes 10 000 osallistujaa raportoi havaintoja noin 6 400 eri paikalta. Yhteensä ilmoitettiin havaintoja noin 230 lajista. Keskimäärin pihoissa havaittiin 18 lintulajia, ja vähintään 50 lajiin päästiin noin 80 paikassa. Yleisimpiä havaittuja lintuja olivat talitiainen, peippo ja sinitiainen.

Leppoisa tapahtuma kannustaa ihmisiä tarkkailemaan lintuja omilta pihoiltaan esimerkiksi puutarhatöi-

den lomassa. Ideana on laskea, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan päivän aikana korkeintaan sadan metrin päässä kodin tai mökin ovelta. Osallistua sai joko lauantaina tai sunnuntaina.

Tornien taisto keräsi lauantaina yli 4 000 osallistujaa, jotka kokoontuivat yli 300 lintutornissa ympäri Suomea. Leikkimielisessä kilpailussa joukkueet pyrkivät havaitsemaan valitsemastaan lintutornista mahdollisimman monta lintulajia klo 5–13. Pyhäjoen Parhalahdella havaittiin tällä kertaa 122 lintulajia, mikä on tapahtuman uusi ennätys.

Vähintään sata lajia havaittiin peräti 16:ssa rannikkoalueen tornissa Hailuodon ja Virolahden välillä. Myös kahdessa sisämaan tornissa Parikkalassa rikottiin täpärästi sadan lajin raja. Pohjoisimmassa mukana ollessa tornissa Inarin Kaamasessa yllettiin 27 lajiin. Ruot-

sissa mukana oli yli 100 tornia, joista kuudessa yllettiin vähintään sataan lajiin. Eniten lajeja (109) havaittiin Farhultsvikenillä Skånessa. Tanskassa jäätiin kaikkialla alle sadan lajin.

Tänä vuonna Tornien taisto omistettiin viime kesänä edesmenneelle Lasse J. Laineelle, merkittävälle hahmolle suomalaisessa lintuharrastuksessa. Hänen ideastaan syntyi ensimmäinen Tornien taisto vuonna 1994. BirdLife Suomi on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 2000.

Lue lisää: www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla www.birdlife.fi/tornientaisto

Patvinsuota kirjovat laajat vetiset allikot, jotka ovat monien vesilintujen ja kahlaajien suosiossa.

tero toiVAnen

Jenni Haukio kertoi omasta lintuharrastuksestaan ja kannusti jokaista ainakin pienin askelin mukaan toimimaan ympäristön hyväksi.

Lintumessuilla nautittiin esityksistä, retkistä ja ystävistä

Jukka Hintikka

Seitsemättä kertaa järjestetyt Lintumessut pidettiin 17.8. Helsingin Viikissä. Tapahtuman tarjontaan kävi tutustumassa yli tuhat lintuharrastajaa.

Lintumessut juontanut Jukka Hintikka haastatteli lavalla muun muassa tutkija Anna Haukkaa, pilapiirtäjä Seppo Leinosta ja professori Patrik Byholmia. Eniten yleisöä lavan ääreen veti Jenni Haukio, joka kertoi omasta lintuharrastuksestaan. Pihabongauksen suojelijana vuosikaudet toiminut Haukio kehotti kaikkia mukaan toimimaan ympäristön puolesta omassa arjessaan.

Lintuvaruste-myymälällä ja muilla näytteilleasetta-

jilla oli vetäviä messutarjouksia sekä lintukirjojen että optiikan puolella. Messuilla olikin helppoa vertailla erilaisia kiikareita ja kaukoputkia ja kokeilla, mikä sopii parhaiten omille silmille ja omalle lompakolle. Kuvaesityksiä ja esitelmiä pidettiin kahdessa eri tilassa. Niiden suosio oli niin suuri, että viimeisinä paikalle tulleet joutuivat monesti odottamaan seuraavaa esitystä. Läpi messupäivän vedettiin retkiä ja lintukävelyjä, joille osallistui yhteensä yli 200 ihmistä.

Perinteisen ja suositun lasten puuhateltan lisäksi huomioitiin myös nuoret. Nuorten pisteellä saattoi käydä tutustumassa toisiin nuoriin tai tapaamassa Luonnontieteellisen keskusmuseon Aleksi Lehikoisen kal-

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan kojulla pääsi ilmoittautumaan retkille ja tutustumaan pääkaupunkiseudun lintuharrastustoimintaan.

Monen lavaesityksen aikana istumapaikat olivat viimeistä myöten täynnä.

taisia lintuammattilaisia. Nuoret järjestivät messuilla myös oman retken, jolla onnistuttiin näkemään Viikissä pitkään viihtynyt amerikanhaapana.

Kotimaisen tarjonnan lisäksi mukana oli myös ulkomaisia lintumatkojen järjestäjiä, kaukaisimmat Kolumbiasta asti.

Messuvieraita helli koko päivän kaunis ja lämmin syysmuuttosää. Taivaalta kuului tämän tästä metsäkirvisen psrii-kutsuääniä, ja muutamia varpushaukkoja kauhoi kohti länttä. Ainakin kaksi eri merikotkaa kävi vuorollaan kaartelemassa korkealla messualueen yläpuolella.

Tervetuloa Lintumessuille taas ensi vuonna!

toM Muukkonen / WWW lintukuVAAJA kuVAt F toMi Muukkonen / WWW lintukuVAAJA kuVAt F

Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma

5.−6.10.

Koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan EuroBirdwatch-tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Osallistu retkeilemällä ja tallentamalla viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 6.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Osallistu myös BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala

■ 6.10. Muutonseurantaa Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemen kärjessä.

Etelä-Savo

■ 5.–6.10. Muutonseurantaa Savonlinnassa Punkaharjun levikkeellä.

Keski-Pohjanmaa

■ 2.−6.10. Lintuharrastustapahtuma Oktobirdfest Kalajoella.

Keski-Suomi

■ 6.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Kymenlaakso

■ 5.10. Yhteishavainnointipäivä, muutonseurantaa useassa kohteessa.

Lohjan seutu

■ 5.10. Muutonseurantaa Lohjan Kukkumäellä.

■ 6.10. Muutonseurantaa Pusulanjärven lintutornilla.

Pohjois-Karjala

■ 5.10. Muutonseurantaa Rääkkylän Vuoniemessä.

Päijät-Häme

■ 5.10. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella.

■ 6.10. Syyslinturetki alueen eteläosan pelloille.

Rauman seutu

■ 6.10. Lintuilta Kuovin nuorisotalolla.

Satakunta

■ 5.10. Lintukävely Porin luodoilla.

Uusimaa

■ 5.10. Muutonseurantaa Helsingissä Herttoniemen Majavatien kalliolla.

■ 5.10. Muutonseurantaa Espoossa Bergön lintutornilla.

■ 6.10. Muutonseurantaa Helsingissä Vuosaaren täyttömäellä.

■ 6.10. Lintuopastus Helsingissä Hakalanniemen uudella lintulavalla.

Varsinais-Suomi

■ 5.10. Muutonseurantaa Liedon Linnavuorella.

Åland

■ 5.–6.10. Samskådningsutflykter både lördag och söndag.

Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 27 31) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta. Tapahtumiin voi tulla muutoksia

Tiaiset vähissä

PÖNTTÖ

Pönttöbongaus järjestettiin tänä kesänä jo kahdettatoista kertaa. Linnunpöntöissä oli pesintöjä hieman tavanomaista vähemmän, ja takatalvet näyttivät koetelleen etenkin tiaisia ja kottaraisia.

Tero Toivanen

Pönttöbongauksessa 8.–9.6. tarkkailtiin linnunpönttöjä yli 4 200 paikalla, ja osallistujat ilmoittivat yhteensä yli 35 000 linnunpöntön tiedot. Edellisen vuoden osallistumisennätykseen ei aivan ylletty, mutta tapahtuman suosio on silti

vuosien mittaan kasvanut vakaasti. Pöntöissä havaittiin pesintöjä hieman tavallista vähemmän: niukasti yli puolet pöntöistä ilmoitettiin asutuiksi. Pesintöjä oli hyvin Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta ehkä takatalvien johdosta idässä ja pohjoisessa yli puolet pöntöistä oli tällä kertaa tyhjiä. Kylmyys ja myö -

Yleisimmät Pönttöbongauksessa havaitut lajit (%-osuus tarkkailupaikoista) eri osissa Suomea.

Kirjosieppo

Kirjosiepon, talitiaisen ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013−2024.

vähissä Pönttöbongauksessa

häinen lumien sulaminen olivat saattaneet myös viivästyttää pesimäpuuhien aloitusta.

Kirjosieppoja paljon

Runsaimmat Pönttöbongauksen linnut ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hyvin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta.

Kirjosiepon pesintä havaittiin miltei joka viidennessä tarkkaillussa pöntössä. Tulosten perusteella Suomen kirjosieppokanta oli kesällä 2024 keskimääräistä suurempi. Sen sijaan tali- ja sinitiaisen pesintöjä ilmoitettiin ennätyksellisen vähän. Muutamat kovat talvet ovat voineet verottaa tiaisten kantoja, ja takatalvien myötä osa pesinnöistä on voinut tuhoutua tai linnut ovat jättäneet pesinnän kokonaan väliin.

Aikaiset pesijät vaikeuksissa

Etenkin varhain keväällä pesintänsä aloittavan kottaraisen pesinnät olivat tänä vuonna selvästi myöhässä: pesästä lähteneiden kottaraispoikueiden osuus oli nyt pönttöbongaushistorian pienin. Myös epäonnistuneita kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin enemmän kuin koskaan ennen.

Tavallista niukemmin Pönttöbongauksessa havaittiin muun muassa leppälintuja ja käenpiikoja. Sen sijaan erittäin uhanalaisen räystäspääskyn pesintöjä ilmoitettiin paljon, mikä kertoo lajin hyväksyvän mielihyvin sille asetetut erikoispöntöt.

Vaikka kevät olikin monelle pönttölinnulle nihkeä, havainnot myöhemmältä kesältä viittaavat monen lajin uusintayrityksen onnistuneen hyvin. Esimerkiksi tiaispoikueita oli linnunpöntöissä runsaasti vielä elokuun alussa.

Lisää tuloksia: www.ponttobongaus.fi

Seuraava Pönttöbongaus järjestetään 7.–8.6.2025, tervetuloa mukaan!

Muiden tiaisten tavoin myös kuusitiaisen pesintöjä havaittiin Pönttöbongauksessa tavallista vähemmän. Viime syksyn ennätysvaellus ei johtanut lajin pesimäkannan kasvuun.

hAnnu eSkonen

Onttolan päiväkodin Nuppularyhmä retkeili Kontiolahdella.

Tenavakallion päiväkodin lapset löysivät hienoja sulkia.

Bingo sheets are in good use in Unaja birdwatching tower.

Barnen i Stjärnbackens daghem i Korsholm ritade fina fåglar.

Tuhannet lapset vakoilivat jälleen lintujen kevätpuuhia perinteisellä Lasten lintuviikolla 13.–19.5. Tässä matalan kynnyksen tapahtumassa yhtään lintua ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä lähiympäristössä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Avuksi on tarjolla hauskat materiaalit kolmella kielellä.

Tapahtumaa vietettiin koko maassa tavanomaista lämpimämmässä säässä, ja osallistujia olikin liikkeellä kahta edellisvuotta enemmän: havaintojaan ilmoitti 395

ryhmää, joissa oli kaikkiaan lähes 4 000 lasta ja nuorta sekä 800 aikuista. Yleisimmin havaitut pesinnän merkit olivat linnun laulu, pesämateriaalin kantaminen, linnun lentäminen usein sopivaan pesäpaikkaan sekä varoittelu tai petoeläintä kohti hyökkäily.

Osallistuneiden kesken arvottiin kivoja palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kiikarit, matkasivat Kontiolahdelle kuusihenkiseen perheeseen.

BirdLife, Luontoliitto ja Natur och Miljö kiittävät osallistujia ja toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan taas ensi keväänä!

Lisää tuloksia ja kuvia: www.birdlife.fi/lintuviikko

Thousands of children spied on birds during the traditional Kids’ Birdwatching Week 1319 May. This year almost 4 000 children and youth with 800 adults in 395 groups searched for signs of nesting with the help of fun materials. We wish to thank all participants and welcome you to join again next year! (www.birdlife.fi/birdweek)

Tusentals barn spanade på vårens fågelliv under den traditionella Barnens fågelvecka 13-19 maj. I år letade nästan 4 000 barn och ungdom med 800 vuxna i 395 grupper efter tecken på fåglarnas häckning med hjälp av roliga material. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www.birdlife.fi /fagelvecka)

Pöllö.

Eva Saari, 9 v.

Punatulkku, pensastasku, sinitiainen, hömötiainen ja pähkinänakkeli. Patrik Koskinen, 9 v.

Heinäsorsa vedessä. Sini Lääperi, 7 v.

Mustarastas. Sienna Palmroth, 7 v.

Viljo Rossi, 8 v.

Pikku-Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Joutsen. Veera Pyötsiä, 8 v.

Punatulkku. Anni Jarva, 9 v.

Mustapyrstökuiri. Hanna Lajunen, 12 v.

Vaelsin mieheni kanssa Skaidijärvelle, kun kova ääntely herätti huomion. Hetken kääntyiltyämme näimme linnun kiven päällä. Tunnistin lajin punakuiriksi, vaikka en ennen ollut nähnyt sitä luonnossa. 100 lintulajia -haasteessa olen oppinut paljon uutta linnuista. Lajien määrä ei ole kuitenkaan se tärkein asia vaan retkeily, uuden oppiminen ja avun saaminen tunnistukseen hankalissa tapauksissa.

Helena Päivinen (Nuorgam, 5.6.2024)

Joko tunnistit sata?

Anna Tuominen

Syksy siivittää linnut liikkeelle ja kokoaa niitä parviksi. Nyt on hyvä hetki aloittaa 100 lintulajia -haasteen loppukiri tai jopa liittyä uutena haasteeseen mukaan. Ehditkö havaita sata lintulajia Suomessa ennen kuin vuosi vaihtuu?

Syysmuuton aikaan voi sekä täydentää lajilistaa että tallentaa kuluneen kesän atlashavaintoja. Haasteen uudessa atlassarjassa lasketaan pesintään viittaavat tunnistukset. Havaintojen avulla kerrytetään tietoja Suomessa pesivien lintulajien levinneisyydestä. Onko kesän havaintoja vielä kirjaamatta? Tietoja yleistenkin lajien pesinnöistä tarvitaan lisää. Tutustu atlakseen tämän lehden sivulla 11 ja kurkkaa verkkosivuilta ohjeet tietojen tallennukseen.

Myös vanhat tutut sarjat ovat mukana. Loppuvuoden aikana ehdit vielä testaamaan esimerkiksi ekosarjaa, jos-

sa lintuja havainnoidaan ilman moottoroituja kulkupelejä. Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Jaa kokemuksesi Facebook-ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Tein pihahommmia, kun kiinnitin huomiota leppälintuun, joka kävi ajoittain istuskelemassa raparperien kukinnoissa. En ollut aikaisemmin moista nähnyt. Kävin hakemassa kamerani ja asetin sen niin, että jalavat loivat tummanvihreän taustan. Puolen tunnin odottelun jälkeen lintu palasi, ja sain kuvan. Olen harrastanut luontokuvausta vuosia, mutta tänä vuonna innostunut toden teolla. Sataa lintua en ole saanut vielä täyteen. Haaste on todella hyvä, ja inspiroi lintujen ja luonnon pariin.

Ilari Edelmann (Fiskars, 30.6.2024)

1. Mikä on tämä pörhöisen pullea, pesimäaikaan hiljaiseloa viettävä Kymenlaakson maakuntalintu?

2. Mihin aikaan vuorokaudesta valtaosa hyönteissyöjälinnuista muuttaa?

3. Minkä linnun on Guinnessin ennätyskirja luokitellut maailman vaarallisimmaksi?

4. Missä punavarpunen talvehtii?

7. Kuinka moninkertainen on lintujen kuolleisuus muuttoaikana muihin vuodenkierron vaiheisiin nähden?

8. Kuinka monta lintulajia ja lintua on Ferdinand von Wrightin maalauksessa Taistelevat metsot (1886)?

9. Kuinka monta prosenttia linnun höyhenet ovat sen painosta?

10. Miten linnun munankuori muuttuu haudonnan edetessä?

Oikeat vastaukset sivulla 13. 10 kiperää linnuista!

5. Suomessa on noin 705 lintujen rengastajaa. Mikä on heidän keski-ikänsä, ja kuinka monta prosenttia heistä on naisia?

6. Minkä kotimaisen linnun äänestä tulee mieleen ison nautaeläimen mylvintä?

MichA FAger

Linnunpöntöistä on eniten hyötyä, jos mallien ja mittojen lisäksi myös sisustuksessa ja huollossa otetaan huomioon lintujen lajityypilliset tarpeet. Talvella on hyvä aika tarkistaa pönttöjen kunto.

Sisusta ja huolla linnunpöntöt oikein

Linnunpönttöjen sisustukseen liittyy monia usein kysyttyjä kysymyksiä. Koska linnunpönttö on ihmisen tekemä luonnonkolon korvike, useimpiin kysymyksiin löytyy vastaus luonnon omasta toiminnasta.

Janne Leppänen

Isoille pehmikettä

Suurimmat luonnonkolot ovat lahoamisen kautta järeisiin puihin syntyneitä onkaloita tai onton pystypuun katkettua syntyneitä ”savupiippuja”. Näissä on pohjalla lahoa puuainesta. Isoja koloja kaivaa myös palokärki, joka nakuttaa pesänsä pehmikkeeksi puunpurua.

Pöllöt, telkkä ja koskelot käyttävät näitä koloja. Koska niissä on aina valmista pehmustetta, ei näiden lajien ole tarvinnut evoluutiossaan oppia rakentamaan pesiä. On riittänyt, että kuopii kolon pohjalle syvennyksen, jossa munat hyvin pysyvät emon alla.

Tästä syystä pöllöjen ja vesilintujen pönttöihin on laitettava noin 10 senttimetrin paksuinen kerros pehmikettä. Se voi olla puunpurua, höylänlastua tai vaikkapa ison kuusen alta otettua puolimaatunutta sammalkunttaa.

Sama koskee alun perin vanhoissa varislintujen pesissä mutta toisinaan luonnonkoloissakin pesivälle tuulihaukalle tarkoitettuja pönttöjä.

Pikkulinnuille paljas pönttö

Pienemmät, varpuslintuihin kuuluvat kolopesijät rakentavat itse pesänsä. Siten ne eivät tarvitse valmiita pehmusteita, eivätkä edes hyödynnä mahdollisesti pöntössä valmiiksi olevaa materiaalia.

Poikkeuksia ovat hömö- ja töyhtötiainen. Yleensä nämä metsien tiaiset kaivavat itse pesäkolonsä pitkälle lahonneeseen pökkelöön. Metsään sijoitettuun pönttöön näitä voi saada pesimään, jos täyttää pikkulintupöntön lentoaukkoa myöten puunpurulla. Tällöin ne pääsevät toteuttamaan vaistomaista tarvettaan kaivaa kolo.

Pitääkö puhdistaa?

Hyvä nyrkkisääntö on, että pöntöt kannattaa puhdistaa pesimäkauden jälkeen. Yleisimmät pönttöjen pikkulinnut eivät siivoa kolojaan, vaan rakentavat uuden pesän aina entisen päälle. Näin pönttö vähitellen täyttyy ja muuttuu käyttökelvottomaksi. Vanhat pesäainekset myös säilyttävät kosteutta ja pönttö lahoaa nopeammin. Kottarainen siivoaa valitsemansa pesäkolon hyvin tarmokkaasti, joten kottaraispöntöille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Kevättalvella ennen kottaraisten saapumista on kuitenkin hyvä tarkastaa pönttöjen tilanne. Pönttöön on saattanut talviyönä vaikkapa kuolla jokin eläin, jonka raato on liian hankala kottaraisen poistettavaksi.

Telkän- ja pöllönpöntöistä on hyvä poistaa kuoriutumattomat munat ja mahdolliset oravan tuomat risut, jotka voivat jopa estää linnun pesinnän. Muutoin telkänpönttöä ei yleensä tarvitse puhdistaa, vaan edellisen pesintäkauden untuvat saavat olla pesässä. Sen sijaan esimerkiksi helmipöllön pönttöön kertyy melkoinen mää-

rä oksennuspalloja, saalistähteitä ja ulosteita, joten on hyvä tyhjentää käytetty pesä pois ja laittaa puhtaat pehkut tilalle.

Puhdistamisesta ei kuitenkaan tarvitse stressata. Luonnonkoloissa linnut pesivät vanhojen maatuvien pesäainesten päällä. Kolopesijöiden ensisijainen ongelma eivät ole siivottomat pesäpaikat vaan kolopula, ja sitä voi helpottaa pöntöillä.

Käyttäjiä on talvellakin

Pöntöt voi puhdistaa jo alkusyksyllä pesintöjen päätyttyä, ja kesämökkiläiselle tämä voi olla helpoin aika. Muutoin pönttöjen puhdistukseen on aikaa koko talvikausi. On kuitenkin muistettava, että pöllöt ja töyhtötiainen saattavat aloittaa pesinnän hyvin varhain ja telkkäkin ennen jäiden lähtöä. Pönttöjen olisi hyvä olla katosta avattavia − näin pöntön sisällön voi turvallisimmin varmistaa ennen puhdistusta.

Samalla kun pöntön puhdistaa, kannattaa tarkistaa sen kiinnitys. Onko tarvetta löysätä oksissa tai puun ympäri olevaa rautalankaa puun kasvun mukaan? Onko käytetty köysi tai naru edelleen riittävän luja, ettei pönttö putoa kesken seuraavan pesintäkauden?

Etenkin tiaiset yöpyvät tuulensuojaisissa pöntöissä talvisinkin. Ne eivät rakenna talvipesiä, ja pärjäävät aivan hyvin paljaalla puupohjalla. Yöpyjien mukavuutta voi toki halutessaan lisätä laittamalla pönttöön kourallisen kuivaa puupurua tai jättämällä puhdistamisen kevättalveen.

Linnunpönttöohjeet: www.birdlife.fi/linnunpontot

MAri Meriläinen

Linnunnimiaddiktin tunnustuksia

Jukka Hintikka

Linnut ovat todellisia olentoja. Olen ollut niihin koukussa koko elämäni. Linnut ovat myös sanoja, joita lintuharrastajat toistelevat toisilleen. Olen koukussa myös niihin.

Helpointa tämä on ymmärtää, jos on joskus kuullut Porkkalan kärjessä tai jollakin muulla hyvällä lintupaikalla äkillisen huudon ”Riuttatiira!” tai ”Jääkuikka!”

Sen kokenut ja sydämessään tuntenut ymmärtää, millainen valta lintujen nimillä voi ihmiseen olla.

Toimin ammatikseni sanojen maailmassa. Kommunikoin lajitovereilleni sanoin. Linnuille ihmisten sanat ovat kuitenkin turhuuksien turhuus ja kärpäsen surinaa korvakäytävässä. Lintujen edessä kaikki sanat uupuvat kesken. Minä en tavoita niitä sanoilla, vaikka minun on pakko puhua niistä sanoilla.

Moni kritisoi lintujen slanginimien käyttöä, mutta niilläkin on paikkansa. Ymmärsin sen ensi kerran kotinurkillani Helsingin Kallvikissa yksitoistavuotiaana, kun paikalle porhaltanut harrastajakollega kyseli tadden perään. Siis ristisorsan, Tadorna tadornan

Oivalsin, ettei slanginimi ollut briljeeraamista. Harrastajakollega ilmoitti sen avulla olevansa lintuharrastaja ja pitävänsä myös minua, pientä pojankloppia, tasaveroisena lintuharrastajana. Väärässä paikassa lausuttuna slanginimi ärsyttää, mutta tuona aamuna slangini-

Ota uusi Tiira käyttöön kännykässä

Kaikille avoimeen lintutietopalvelu Tiiraan (www.tiira.fi) on kirjattu kuluvalta vuodelta jo yli puolitoista miljoonaa havaintoa, ja heinäkuun puolivälissä rikottiin 30 miljoonan tallennetun havainnon raja. Kesäkuussa avautui uusi havaintojen tallennuslomake.

Teemu Lehtiniemi ja Jan Södersved

Näin aloitat

Jotta Tiiran uudet ominaisuudet saa käyttöön, on oltava rekisteröitynyt käyttäjäksi perinteisessä Tiirassa (www.tiira.fi). Käyttöönotossa tarvitaan toimivaa sähköpostiosoitetta, joten kannattaa tarkistaa Tiirasta kohdasta Omat tiedot, että sähköpostiosoite on oikein. Uuteen versioon pääsee Tiiran vasemman puolen valikon kohdasta UusiTiira. Ensimmäisellä käyttökerralla on vaihdettava salasana valitsemalla Kirjaudu sisään ja klikkaamalla avautuvan ruudun alaosasta Unohditko salasanasi? -linkkiä. Tämän jälkeen avautuu ikkuna Pyydä salasanan vaihtoa. Salasanan vaihtolinkki tulee sähköpostiin. Voit käyttää samaa salasanaa kuin perinteisessä Tiirassa. Jos kuitenkin käytät eri salasanaa, se vaihtuu molemmissa versioissa.

Tiira-lintutietopalvelun uuden version (uusi.tiira.fi) toimintoja tulee käyttöön vähitellen. Kesäkuussa avattiin uudistuksen ensimmäinen osa: tallennuslomake. Uusi lomake toimii myös kännykässä. Mobiililaitteissa toimintovalikko avautuu näytön alareunassa olevasta hampurilaisvalikosta. Tallennuslomakkeelle mennään valitsemalla Kirjaa havainto. Jos mobiililaitteen paikannus on päällä ja Tiiralle on sallittu paikannuksen käyttö, voi klikata Tässä ja nyt, jolloin järjestelmä täyttää au-

mi lämmitti. Minä en ollut yksin, vaan yhdellä taikasanalla minut oli loihdittu mukaan ryhmään.

Kiinnostukseni sanoihin, nimiin ja lintuihin on johtanut myös siihen, että saatan uppoutua Maanmittauslaitoksen paikannimitietokantaan tuntikausiksi. Missä päin Suomea on sääksi-alkuisia paikannimiä? Millaisia paikkoja ne kuvaavat? Miksi haukka- ja falk-alkuiset nimet ovat huomattavan usein jyrkkiä kallioita? Ovatko ne iäksi kadonneiden muuttohaukkojen pesimäkallioita? Paikannimet ovat ikkuna menneeseen maailmaan ja sen lintuihin.

Olen koonnut paikannimiä, jotka mielestäni viittaavat huuhkajaan. Vaikka nykysuomen huuhkaja on harvinainen paikannimissä, ovat paikannimet täynnä murremuotoja. Eri puolilla Suomea huuhkajaa on kutsuttu hyypäksi, hyypiöksi, huhkaimeksi ja riutaksi. Näin nimettyjä paikkoja Suomessa on satamäärin.

Jos saisin jokaiseen viikkoon ylimääräisen päivän ja jokaiseen vuoteen ylimääräisen kuukauden, kävisin kiertämässä kaikki kotimaiset huuhkajan mukaan nimetyt paikat.

Kirjoittaja on itähelsinkiläinen suomen kielen ammattilainen, joka kirjoittaa BirdLife-lehteen Nimistön uumenista -palstaa (ks. s. 7) ja jolle harrastuksen ja pakkomielteen raja on toistuvasti epäselvä.

tomaattisesti sijainnin ja ajan. Tietoja voi itse muokata tarpeen mukaan. Uuden lomakkeen käyttö on helppoa. Lomakkeen kaikissa kentissä on kysymysmerkkikuvake, josta avautuu kyseistä kenttää koskeva pikaohje. Tarkemmat ohjeet ja muut uudet ominaisuudet löytyvät valikosta. Ohjeita on myös videomuodossa Youtube-kanavallamme. Ohjeisiin kannattaa tutustua etukäteen.

Eräs ero tallennuslomakkeen vanhempaan versioon on, että tila ja tilatarkenne on erotettu toisistaan. Havaitun linnun tila on lähes aina joko paikallinen tai muuttava. Muuttolennossa olevan linnun tilaksi merkitään muuttava, ja muissa tilanteissa tilaksi valitaan yleensä paikallinen. Jos ei tiedä, onko kyse muuttavasta vai paikallisesta linnusta, tilan voi jättää tyhjäksi.

Tilatarkenteeseen kirjataan tarpeen mukaan lisätietoja esimerkiksi linnun muuttosuunnasta tai ääntelystä. Yhdessä havainnossa voi olla useita tilatarkenteita. Vaikka havainnot siirtyvät versioiden välillä ja näkyvät Tiiran molemmissa versioissa, tallennettua havaintoa voi muokata vain samassa versiossa, jossa se on tallennettu. Havaintojen hakutoimintojen teko on vielä osin kesken, joten hakutoiminnot kannattaa tehdä pääosin nykyisessä versiossa. Uusia ominaisuuksia tulee käyttöön syksyn aikana.

Sinisuohaukka Arosuohaukka

Syksyinen suohaukkapari

Ville-Pekka Liimatainen

Matalalla avoimessa maastossa saalistavat pitkäsiipiset suohaukat ovat näkyviä lintuja muuttoaikaan koko maassa. Kotoisan sinisuohaukan kanssa varsin samannäköinen arosuohaukka on yleistynyt, mutta edelleen harvalukuinen, ja tuntomerkkien erottaminen vaatii hyviä havainto-oloja. Vertailussa ovat nuoruuspukuiset linnut syksyllä.

Sinisuohaukka, blå kärrhök (Circus cyaneus)

Siiven muoto Leveämpi. Viisi harittavaa käsisulkaa.

Pään kuviointi Kaulansivu viiruinen, vaalean kaulurin aihe heikko.

Vatsapuolen kuviointi Tummaa viirutusta rinnassa, pohjaväri lämpimän beige.

Siiven alapinta Peitinhöyhenet kirjavammat. Tumman kyynärsiiven ja vaalean käsisiiven sävyero liukuvampi.

Arosuohaukka, stäpphök (Circus macrourus)

Kapeampi etenkin kärjestä. Neljä harittavaa käsisulkaa, joista kolme muodostaa siiven kärjen.

Hyvin kontrastikas. Yksivärisen tummat kaulansivut ja posket korostavat paksua vaaleaa kaulurijuovaa.

Yleensä täysin viiruton, syvän okran tai jopa oranssin sävyinen.

Peitinhöyhenet kuviottomat, vatsan väriset. Kyynärsulat huomattavan tummat, selkeä raja vaaleampiin käsisulkiin.

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan, opetusryhmän tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja (toinen aste).

Miten?

Ryhmä opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

www.birdlife.fi/lintuvisa Tutustu:

Missä? Luokkatilassa.

Milloin?

Milloin vain ryhmän oman aikataulun mukaan.

Lajipari

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Luotokirvinen tutuksi

• Suomen itäisin lintuasema

• Äärirajoilla vuoristoissa

• Kolibrien lumoissa

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Uusi työntekijä BirdLife Suomen viestintään

Uusi viestintäasiantuntija Jukka Hintikka kiinnittää teräsrenkaan etelänkiislan koipeen Loviisan Aspskärillä. Lintujen rengastaminen on yksi Jukan monista kiinnostuksen kohteista.

Jukka Hintikka aloitti viestintäasiantuntijana BirdLife Suomen toimistolla elokuun alussa. Haastattelimme Jukkaa.

Inka Plit

Kuka olet ja mistä tulet? Olen 44-vuotias itähelsinkiläinen lintuharrastaja. Ennen tätä pestiä ehdin tehdä yhden työuran pääkaupunkiseudulla peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana sekä oppikirjailijana. Kotijoukkoihin kuuluu puoliso ja kolme lasta.

Mitä teet BirdLife Suomessa?

Tittelini on komealta kalskahtava viestintäasiantuntija, mutta työ on tietysti arkista. Siihen kuuluu järjestön tapahtumista, linnuista ja suojeluasioista viestiminen. Seuraavasta numerosta alkaen vastuulleni tulee myös BirdLife-lehden toimittaminen. Kotiyhdistykseni on Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, jossa olen tehnyt monenlaista – toimin esimerkiksi viisi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.

Millainen

lintuharrastuspolkusi on?

Mikä on lempilintusi?

Oikeastaan kaikki luonnonvaraiset linnut. Kotimaisista viime aikoina on kiehtonut harmaa ja vaatimaton luotokirvinen, joka elää kaikkein karuimmilla saariston luodoilla. Maailman linnuista parhaiten muistiin tarttunut ilmestys on tuliharjakotinga. Se on räikeän punamusta ja näyttää karanneen sarjakuvalehden sivuilta. Minusta on mahtavaa, miten monenlaisia kokemuksia linnut voivat katsojalleen tuottaa.

Mitä uutta tuot BirdLife Suomeen?

Toivottavasti saan tuotua pienen piristyksen etenkin sosiaalisen median puolelle. BirdLife Suomen suojelutyö on tärkeää, ja erityisesti sitä tahdon tuoda kaikin tavoin entistä paremmin esille.

Olen harrastanut lintuja niin kauan kuin muistan. Sen takia en aina muista, miltä maailma näyttää ei-lintuharrastajan silmin. Mieluiten retkeilen Suomenlahden saaristossa tai kotinurkilla Itä-Helsingissä. Osallistun myös linnustonseurantaan, kuten talvilintulaskentoihin, lintuasematyöhön ja rengastushankkeisiin.

roni VäiSänen

BirdLife Internationalin johtotehtävissä toimii tällä hetkellä kaksikin suomalaista. Nina Mikander, takana keskellä, johtaa kansainvälistä politiikkaosastoa (ks. BirdLife-lehti 2/2023). Mika Asikainen, keskirivissä toinen vasemmalta, on yksi kansainvälisen BirdLifen hallituksen jäsenistä. Kuvassa henkilökunnan ja hallituksen jäseniä kesäkuussa järjestömme päämajan edessä Cambridgessä, Englannissa.

Mika Asikainen BirdLifen

maailmanlaajuisissa johtotehtävissä

BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtaja Mika Asikainen valittiin syksyllä 2022 BirdLife Internationalin Global Councilin jäseneksi. Mika kertoo, mistä on kyse.

Inka Plit

Mikä on Global Council?

Se on kansainvälisen kattojärjestömme, maailmanlaajuisen BirdLifen hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan järjestön maailmankokouksessa.

Mitä hallitus tekee?

Hallitus kokoontuu vuosittain kerran fyysisesti ja kolmesti etäyhteydellä. Työ on osittain hyvin samanlaista kuin minkä tahansa hallituksen: seurataan järjestön talouden kehitystä, käsitellään henkilöstötilannetta ja pidetään huolta tavoitteiden toteutumisesta. Hallitus päättää myös uusien maiden hyväksymisestä BirdLife-verkostoon, viimeisimpinä lisäyksinä Mongolian (ks. s. 9) ja Albanian BirdLife-järjestöt.

Hyvin tärkeä osa hallituksen työtä on hyväksyä järjestömme poliittiset linjaukset. Ympäristö- ja suojelukysymykset ovat entistä monimutkaisempia. Lisäksi BirdLife tekee paljon muutakin kuin perinteistä luonnonsuojelutyötä. Viime kokouksessa hyväksyttiin lin-

jaukset muun muassa syvän meren kaivaustoiminnasta ja luontopositiivisuuden tavoitteista.

Hallituksen päätökset koskevat BirdLifen kansainvälistä henkilöstöä. Mikäli halutaan luoda kaikkia jäsenjärjestöjä sitova yhteinen linjaus, se käsitellään virallisissa kokouksissa.

Mitä kansainvälisessä suojelutyössä tällä hetkellä tapahtuu?

Luonnon monimuotoisuuden uhkat eivät ole pienentyneet, vaan lajeja häviää ja uhanalaisten lajien määrä lisääntyy. Ihmistoiminta levittäytyy yhä uusille alueille, ja suojelutyö muuttuu koko ajan haastavammaksi. BirdLife pyrkii vastaamaan haasteeseen muun muassa etsimällä uusia rahoittajia luonnonsuojelutyölleen. Esimerkiksi Aasian muuttoreittien suojelemiseen ja ennallistamiseen onkin saatu valtava rahoitus.

BirdLife tekee virallisen maailman lintujen uhanalaisuusarvioinnin. Maailmanlaajuisesti uhanalaisia lintulajeja on yli 1 400. Niistä noin joka toinen on viimeisen kymmenen vuoden aikana hyötynyt suoraan BirdLifen tekemästä suojelutyöstä.

Teemme myös runsaasti vaikuttamistyötä kansainvälisissä kokouksissa ja niihin valmistauduttaessa. Kokouksissahan valtiot sitoutuvat tai eivät sitoudu erilaisiin ympäristötavoitteisiin. BirdLife pyrkii saamaan aikaan mahdollisimman hyvät ja sitovat tavoitteet muun muassa keskustelemalla eri valtioiden delegaattien kanssa.

Mitä voit kertoa uudesta pääsihteeristä?

Martin Harper (kuvassa ylhäällä vasemmalla) aloitti pääsihteerinä loppuvuodesta 2023. Martin on saanut erinomaisen alun ja vastaanoton. Hän pitää tärkeänä, että entisestään laajennamme ja tuemme BirdLife-verkostoa, kehitämme osaamistamme vaikuttamistyössä sekä tuomme nuoria ja naisia mukaan päätöksentekoon ja johtoon.

Millainen organisaatio

BirdLife on kansainvälisesti?

Toimimme tällä hetkellä noin 120 maassa kansallisten, jäsenyyteen perustuvien kansalaisjärjestöjen voimin. Kansallisia järjestöjä tukee kansainvälisen kattojärjestön henkilöstö, joka on sijoittunut 25 maahan eri puolille maailmaa. Työntekijöitä on yhteensä 245 edustaen 58:aa eri kansallisuutta.

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous järjestetään sunnuntaina 17.11. Vantaan Tikkurilassa. Kokouksessa on myös etäosallistumismahdollisuus.

Sääntömääräisinä asioina käsitel-

lään muun muassa vuoden 2025 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja neljän hallituksen jäsenen valinta. Viikonlopun aikana myös juhlitaan 50-vuotiasta Hel-

singin Seudun Lintutieteellistä Yhdistystä Tringaa.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdot-

taa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto.

Nuortenretki Tanskan Skageniin

Kuutti Rautaheimo

Minä ja ystäväni Johannes saimme alkukeväästä tiedon, että Ruotsin BirdLifen nuortenjaosto on järjestämässä Tanskan BirdLifen kanssa linturetken Tanskan pohjoisimpaan kohtaan, Skageniin, jota on suitsutettu jopa Skandinavian parhaaksi arktisen muuton seurantapaikaksi. Myös suomalaisia nuoria kutsuttiin mukaan. Retken suunnittelu alkoi aluksi vain vitsinä ja toiveajatteluna. Mutta vitsi taisi mennä liian pitkälle, sillä toukokuussa löysimme itsemme lentokoneesta matkalla kohti Göteborgia. Onneksi siitä eteenpäin pääsimme jatkamaan matkaa lautalla ja junalla ruotsalaisten nuorten seurassa, jotka olivat kaikki todella ystävällisiä. Kun reput ja rinkat oli purettu, kävimme matkaamisesta väsyneenä yölevolle kotoisaan, joskin hieman ahtaaseen Airbnb-asuntoon. Hieman hirvitti kello 23.30 laittaa herätys soimaan puoli neljältä aamulla.

Staijaus alkaa

Herätys oli kitkerä, hetken aikaa jopa hieman kaduin päätöstä lähteä. Se ajatus kuitenkin katosi taivaan tuuliin, kun hyppäsimme pyörän selkään ja käänsimme nokat kohti Skagenin pohjoisrantaa. Sää oli viileä ja tuulinen, maisemat ylväät ja pyörätie tasainen. Kahdeksan kilometriä taittui hujauksessa!

Kun jännittävän matkan jälkeen jätimme pyörät tienpenkkaan, emme tienneet mitä odottaa havainnointipaikasta tai lajistosta. Tilanne kuitenkin selkeni, kun kävelimme kauniin auringonnousun valossa rantaan, josta avautui näkymä korkeille hiekkadyyneille ja rajusti pauhaavalle avomerelle.

Tehokas staijaaminen alkoi heti. Pistimme putket pystyyn, tervehdimme tanskalaisia ja osoitimme optiikan kohti jotakin satunnaista suuntaa. Paikka oli mahtava, elintilaa riitti lähes jokaiselle mahdolliselle linnulle: pitkä ja matala hiekkaranta kahlaajille, avomerta ulappalinnuille, tiheää pensaikkoa pienten hyönteis- ja sie-

mensyöjien piilopaikaksi sekä karua aroa petolintujen saalistusta varten.

Jo ensimmäisen tunnin aikana nähtiin vaikka mitä. Virtavästäräkki ja tunturikiuru lensivät kauniisti yli, mereltä havaittiin tuulien rantaa kohti työntämä pikkukajava, ja neljä lajia suohaukkoja liiteli arojen päällä. Ruotsalaiset ja tanskalaiset oppaat tunnistivat lajeja hurjaa vauhtia ja jakoivat hyviä oppeja paikallisen lajiston määrittämiseen.

Kohokohtana oli kuitenkin ruotsalaisten huutama ”stäppörn!”, joka aiheutti hetkellisen kielten välisen hämmennyksen, kunnes ymmärsimme katsovamme arokotkan uljasta siluettia!

Petopyörteet ja festivaalit

Päivä sujui leppoisasti, kun tutustuimme uusiin ihmisiin, uusiin paikkoihin sekä uusiin lintuihin. Illemmalla siirryimme vuokramajoitusten kautta pienelle metsäkukkulalle, jossa petolintumuuton seurailu jatkui. Illalla kaikilla oli kova kiire nukkumaan, ja pitkän päivän jälkeen uni maittoi. Herätys oli kuitenkin taas jo ennen neljää.

Toisen päivän ilona olivat jälleen uudet ihmiset ja uudet linnut, kuten kuikkaparven seassa muuttanut amerikanjääkuikka. Myös kirkkaankeltainen kuhankeittäjä lensi yli.

Iltapäivästä oli kuuma sää. Lämmön pyörteet nostivat pedot ilmaan liitämään valtavissa korkkiruuvin muotoisissa muodostelmissa. Monissa parvissa suurpetoja oli kymmeniä: haarahaukkoja, mehiläishaukkoja, hiirihaukkoja, suopöllökin!

Teimme myös pikavisiitin BirdLife International -festivaaleille, jotka pidettiin Skagenin lintuaseman majakan pihassa. Hienot matkamuistot, hyvä leipä ja kallis optiikka jäivät erityisesti mieleen.

Värikkäitä vieraita

Kolmantena päivänä lintuonni oli selkeästi retkiporukkamme puolella. Aamu sai vauhtia jonkun

Tunteja kestänyt petostaijaus vaati veronsa. Onneksi tanskalaiset ja ruotsalaiset olivat mukavaa juttuseuraa, ja kaikki puhuivat hyvää englantia!

häkistä karanneella räikeällä indigokardinaalilla, josta hämmästyneinä jatkoimme staijausta, kunnes toinen korea laji, mehiläissyöjä, lensi kovaa vauhtia ylitse.

Räikeiden lintujen putki jatkui, kun pensaiden päällä pomppiva sitruunavästäräkki osui kiikariin. Sitä ihaillessamme saimme yllättäen ilmoituksen kylän toiselta puolelta löytyneestä Tanskan 18. alppirautiaisesta! Pyöräilimme täyttä häkää paikalle, jossa Alppien asukki möllötti muina lintuina dyynin päällä piittaamatta juuri mistään. Varmasti retken paras laji!

Lähtö takaisin Suomeen oli haikea, Skagen ja kaikki retkeläiset olivat neljässä päivässä tulleet yllättävän tutuiksi. Kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Suuret kiitokset BirdLifelle tästä retkestä! On hienoa, että eri maiden BirdLife-järjestöjen välinen yhteistyö pelaa.

www.birdlife.fi/nuoret

–

Liity BirdLifen Suomen WhatsAppkeskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Skagenin kaunis auringonnousu.

Talkoiden ansiosta lintutornista aukeaa nyt paratiisimainen näkymä Vähäjärven kosteikon vesille.

Kunnon kökkä Vähäjärven lintukosteikolla

Asta Uusivirta

Lintukerho Larus kunnostaa talkoilla − tai kuten se kerhon kotipitäjässä Nivalassa ruukataan sanoa, kökällä – Vähäjärven lintukosteikkoa. Kosteikko sijaitsee kuusi kilometriä Nivalan keskustasta itään Kajaanintien varrella. Vähäjärven kosteikko on osa Malisjoen valuma-aluetta. Alue on merkittävä muun muassa satakielen, kerttusten, ruisrääkän, peltopyyn ja erityises-

ti uhanalaisen peltosirkun pesimäalueena. Muuttoaikoina Vähäjärvellä ja sen lähialueilla levähtää ja ruokailee tuhansia vesilintuja.

Vuonna 2013 valmistunut kosteikko oli kipeästi raivaamisen tarpeessa. Polut kolmelle katselulavalle ja kosteikon perällä sijaitsevalle lintutornille olivat ruohottuneet ja kasvaneet umpeen pajua. Raivaaminen helpottaa kulkemista alueella. Tärkeää on, että viiden hehtaarin suuruiselle kosteikolle jää linnuil-

le runsaasti suoja- ja pesimäpaikkoja raivaamisen jälkeenkin.

Kahdesti elokuun aikana pidettyihin talkoisiin osallistui parisenkymmentä lintukerholaista moottori- ja raivaussahojen sekä trimmerien kanssa. Talkooavustus mahdollisti sahojen polttoaineiden ja talkoomuonituksen kustantamisen.

Kökässä alueen polut saatiin raivattua kulkukelpoisiksi ja Vähäjärven lähtöpisteessä sijaitseva nuotiopaikka näky-

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

5.–6.10. EuroBirdwatch (ks. s. 16)

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta

16.–17.11. Edustajiston syyskokous Vantaalla (ks. s. 25)

25.12.–7.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta

20.–24.1. Pihabongauksen koululaisviikko

25.–26.1. Pihabongaus

21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat: 14.12. Bongariliiton ohjelmallinen syyskokous

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat: 6.10. EuroBirdwatch-viikonloppuna seuraamme lintujen syysmuuttoa

ville. Samalla raivattiin katselulavojen ja lintutornin ympäristö siten, että näkymä vesialueille avautui. Lintukerhon suunnitelmissa on jatkaa talkoilua, jotta Vähäjärven luontopolku saadaan merkittyä maastoon tolppien avulla.

Talkoisiin saatiin BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimuksen mukaista talkootukea.

Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemen kärjessä klo 8–12. Kokoonnumme P-paikalla (Tiuruniementie 247–249) klo 8. 13.10. Seuraamme lintujen syysmuuttoa Lappeenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15) klo 8–12.

27.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syysvuosikokous klo 18. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

hAnnu hAikArA

KESKI-POHJANMAA

Tapahtumat: 5.–6.10. EuroBirdwatch. Osallistumme koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan tapahtumaan seuraamalla yhdessä lintujen syysmuuttoa Punkaharjun levikkeellä Savonlinnassa.

9.11. Sääntömääräinen syyskokous Juvalla klo 15. Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen viestintäkanavissa. Asialistalla mm. hallituksen esitys yhdistyksen sääntöuudistuksesta. Yhdistys järjestää syksyn aikana yhteistä muutonhavainnointia Mikkelissä ja Parikkalan lintutornikierroksen. Seuraa yhdistyksen viestintäkanavia.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Pekka Helo, pekka.helo@kajaani.net, p. 050 361 4041. Yhteydenotot varapj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail. com, p. 044 589 2563. www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa henkilökohtaisena kisana koko kuukauden ajan. 6.11. Sääntömääräinen vuosikokous Paltaniemen kylätalolla. 23.11. Yhdistyksen pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla (ruokailu ja kuvaesitykset).

Kanta-

Häme

BirdLife Kanta-Häme ry, info@birdlifekantahame.fi. Pj. Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747. www.birdlifekantahame.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski-Häme

BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, Pj. Juha Honkala, honkala.juha@gmail.com. www.birdlife.fi/apus

Tapahtumat:

4.–6.10. Apuksen syysretki Kristiinankaupungin Skaftungiin yhteistyössä BirdLife Kanta-Hämeen kanssa. Majoitumme Siipyyssä Jonnsborgin leirikeskuksessa, ja teemme päiväretkiä alueen lintukohteisiin. Käymme mm. Trutklobbarnan ja Domarkobbanin saarissa säätilan mukaan. Retkelle mahtuu 20 henkeä. Kimppakyydit Keski-Uudeltamaalta Skaftungiin. Retken hinta 300 e, johon sisältyy majoitus, täysihoito, venekuljetukset saariin ja opastus. Lisätietoja Apuksen verkkosivuilla. Retken vetäjä Kari Degerstedt (kari.degerstedt@ gmail.com).

KeskiPohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

28.9. Ohtakarin lintutapahtuma klo 7–10. Kokoontuminen P-paikalla. Ohjelmassa leikkimielinen kahden tunnin lintukisa sekä tutustuminen lintujen rengastukseen. Tapahtuma päättyy makkara- ja kahvitarjoiluun sekä lintuaiheiseen rupatteluun nuotion äärellä.

1.–31.10. Lokakisa. Perinteinen kisa käydään Pohjois-Pohjanmaan

Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Keski-Pohjanmaan kesken. Mainetta ja kunniaa mitataan kunkin yhdistyksen alueella havaituista lintulajeista, joten muistakaa laittaa Tiiraan myös havainnot tavallisistakin lajeista.

2.–6.10. Oktobirdfest Kalajoella. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä WhatsApp-ryhmässä.

5.–6.10. EuroBirdwatch. Osallistumme koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan tapahtumaan seuraamalla lintujen syysmuuttoa ja tallentamalla havainnot Tiiraan.

19.10. Linturetki Pietarsaaren Fäbodaan klo 8–12. Muutontarkkailua lintutornista sekä lähiretkeilyä. Kokoontuminen klo 8 Kahvituvan P-paikalla (Lillsandintie 263). Makkara- ja kahvitarjoilu.

23.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 17 Kokkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä (Pitkänsillankatu 26).

Syksyn aikana yhdistys pyrkii järjestämään Kokkolassa peruslintutentin ja lintuasematentin. Tiedot tenteistä tarkentuvat myöhemmin.

KeskiSuomi

Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö. 6.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö. 19.10. BirdLife Keski-Suomen 50-vuotisjuhla Jyväskylässä. Päivällä lintuaiheinen seminaari ja myöhemmin iltajuhla. Ks. lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet iltajuhlaan yhdistyksen verkkosivuilta: birdlifekeskisuomi. fi/ajankohtaista/tapahtumat/. Yhteyshenkilö: Ossi Nokelainen (ossi.nokelainen@gmail.com).

15.9. Torniopastus Valkealassa Nisoksen lintutornissa klo 12–14.

19.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

20.–22.9. Virolahden Syyslintupäivät. Lisätiedot: visitvirolahti.fi.

22.9. Torniopastus Valkealassa Nisoksen lintutornissa klo 12–14.

26.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

29.9. Torniopastus Valkealassa Nisoksen lintutornissa klo 12–14.

5.10. Yhteishavainnointipäivä klo 7–13 (varapäivä 6.10.). Muutonseurantaa KyLYn alueella, lisäksi havainnointipaikkojen välinen pinnakisa. Yhteyshenkilö Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

19.10. Arboretum Mustilan syyslintukävely. Kokoontuminen puistokahvilan pihassa klo 9. Retki maksaa puiston sisäänpääsymaksun verran.

luT e m u kaanja osallistutapah t u m !nii

19.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Valkealan kirjastossa (Kustaa III tie 12). Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistuminen myös etäyhteydellä, ilmoittaudu 18.11. klo 18 mennessä kyly@birdlife.fi.

1.12.–28.2. Pihapinnakisa. Osallistumisohjeet verkkosivuilla.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli. Ralliaika klo

6.30–16.30. Kilpailualueena KyLYn toiminta-alue. Lisätiedot verkkosivuilla.

Lisätietoja näistä ja mahdollisista muista tapahtumista verkkosivuilla. Ota seurantaan myös Facebook-sivu.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista: Xenuksen toimialueen vuoden 2024 lintu oli törmäpääsky, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lintulajiksi! Syynä on mm. pesimispaikkojen väheneminen. Merkitse havaintosi törmäpääskystä Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi). Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, pesimispaikan ympäristöstä, yksilömääristä jne.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Tapahtumat / Aktiviteter:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. / Information om aktuella aktiviteter fås via föreningens övriga informationskanaler.

Pirkanmaa

19.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjastolla (Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla sääntömääräiset asiat: valitaan yhdistyksen puheenjohtaja tulevalle vuodelle, toimihenkilöitä seuraavalle toimikaudelle sekä käsitellään ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Nuorisojaosto:

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ks

Tapahtumat: Yhdistys pidättää oikeuden muutoksiin. Seuraa viestintäkanavia.

14.9. Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen. Pelialueena on yhdistyksen toimialue. Kerää 2–5 hlö:n joukkue ja lähde mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 12.9. mennessä: Seppo Mertanen (seppo.mertanen@pp.inet.fi).

21.9. Syysretki Laukaan lintupaikoille. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 7 ja paluu arviolta klo 16. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retken aikana vieraillaan Laukaan lähialueen lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 20 e/ hlö, joka maksetaan käteisellä tai mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 6.9. mennessä Sami Ylistölle (sami.ylisto@gmail.com). Ilmoita myös puhelinnumerosi.

29.9. Muutonseurantaa Jyväskylän

KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma WhatsApp-ryhmä. Lisätietoja jaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@ hotmail.com, p. 040 960 7930).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Elissa Soikkeli, kyly@birdlife.fi, p. 050 354 3012. www.kyly.fi

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Yhteyshenkilö Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

12.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

14.9. Lintukävely Virolahden Häppilässä klo 8–11. Kokoontuminen Häppilän VPK-talolla (Tapiolantie 5).

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754. www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet. Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012. Nokian lintukoulu: Lisätiedot: www.pily.fi/ nokian-lintukoulu

Ajankohtaista: Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com. www.pklty.fi

Tapahtumat:

5.10. Opastettua muutonseurantaa Rääkkylän Vuoniemessä klo 8–10. Enon Lintukerho: Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Juuan Lintuharrastajat: Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Pyöräily on erinomainen tapa tehdä yölaulajaretkiä alkukesän valoisina öinä.

Polkupyöräretkellä Reijolan yössä

Henrik Rantanen

Olen viimeksi ollut ”oikealla” polkupyörämarssilla armeijassa yli puoli vuosisataa sitten. Kun nyt kesäkuun alussa tarjoutui mahdollisuus parin tunnin mittaiseen pyöräretkeen yölaulajia kuunnellen, olihan haaste otettava vastaan.

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (PKLTY) retkikummi Jani Varis järjesti järjestyksessään jo viidennen pyörämarssin Joensuun Reijolan maisemissa. Vuosien varrella osallistujamäärä on vaihdellut, enimmillään on ollut 19 polkijaa. Nyt starttasimme matkaan puolen tusinan retkeläisen kans-

sa hieman koleassa ja tuulisessa säässä. Retken osanottajissa oli niin vasta-alkajia kuin jo pidemmälle harrastuksessa ehtineitä.

Oppaamme Jani eteni kolonnan kärjessä ja pysähtyi aina sopiviin kohtiin, joissa mahdollisuus yölaulajien kuulemiseen oli mahdollisimman hyvä. Reittiä vuosikausia kiertäneenä hänellä on hyvä käsitys alueen lajistosta ja siitä, mitä milläkin pysäkillä voisi kuulla.

Aikaisemmin helteisessä alkukesän säässä reitin varrella oli havaittu lukuisia yölaulajia, joten odotukset olivat suuret. Alueelta oli Tiiraan (www.tiira. fi) ilmoitettu muun muassa lukuisia vii-

ta- ja pensassirkkalintuja, mutta nyt ne olivat harvassa. Sen sijaan viitakerttusia ja ruisrääkkiä oli sitäkin enemmän. Sen lisäksi, että havainnointi oli vilkasta ja keskustelu sen mukaista, pohdittiin myös Tiiran uusia ominaisuuksia (ks. s. 22) ja käyttöä. Kaikille se ei ollut vielä tuttua, mutta varmasti retken jälkeen tuli tutummaksi hyvien ohjeiden ansiosta. Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli valoisa, joten liikkellä oli myös nuorisoa mopoineen. Sen lisäksi, että hieman jopa häiritsivät havainnointia, he varmaan kummastelivat ”eläkeläisten” yöretkeä. Eräs retkeläinen muisteli olleensa taannoin kuuntelemassa yölaula-

jia, kun poliisipartio yhytti hänet ja tuli kyselemään, milläs asialla sitä liikutaan. Hetken päästä partio oli jo paljon viisaampi siitä, mitä lajeja suviyössä ääntelee!

Totesin, että pyöräilyä tulisi harrastaa enemmän, sillä tämä parituntinen tuntui pakaroissa. Toisaalta reitillä olleet muutamat isot mäet laittoivat sähköpyörän hankintalistalle. Suosittelen kuitenkin vastaavanlaisille retkille osallistumista, sillä aina näkee ja kuulee jotain mielenkiintoista. Lintuharrastajien kokoontumiset ovat myös sosiaalisia tapahtumia, joissa tapaa samanhenkistä väkeä.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

11.9. Kuukausikokous klo 18. Jouni Pursiaisen esitelmä: ”Lintuharrastusta 53 vuotta – Pohjois-Karjala 1971–1992”.

14.9. PPLY:n jäsenretki Tauvon lintuasemalle. Seuraa PPLY:n ilmoittelua.

22.9. Möljän opastettu lintukävely. Oulu, Toppilansaari klo 10–12. Pitkänmöljäntien luoteispään ranta ja viheralue.

9.10. Kuukausikokous klo 18. Suuri tiaisilta! Oulun yliopiston tutkijat esittelevät tutkimuksiaan. Ainakin hömö-, tali/ sini- ja lapintiaisesta kuullaan mielenkiintoiset esitelmät.

13.11. Sääntömääräinen syyskokous. Kokouksen jälkeen esitelmä, aihe vielä avoin.

11.12. Perinteinen kuvakisa klo 18: ”Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus”. Mukana myös sarja aloitteleville harrastajille.

8.1. Kuvakavalkadi vuoden 2024 linnuista ja lintutapahtumista.

Kuukausikokousten paikka: Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18. Kokouspaikka kartalla: www.pply.fi/ sali-sa102-sijainti/ Etäyhteys: https://oulu.zoom. us/j/69662024983

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Alueelliset harrastajaryhmät:

PPLY:n alueella toimii useita paikallisia harrastajakerhoja ja niiden WhatsApp-ryhmiä. Tutustu täällä: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/.

PohjoisSavo

Porvoon seutu

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF). Pj. Jari Lehtinen, jari. lehtinen3@outlook.com, p. 050 379 4270.

www.psly-bnff.com

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen verkkosivuilla. Ota seurantaan myös Facebook-sivu.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) / BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421.

www.phly.fi

Tapahtumat:

5.10. EuroBirdwatch Pulkkilanharjulla klo 7–15. Opastettua muutontarkkailua.

6.10. EuroBirdwatch-retki alueemme eteläosan pelloille. Marraskuussa Heinolan lintukävely. Loppuvuodesta lintuilta. Ks. tapahtumien tarkemmat tiedot ja muut tapahtumat: phly.fi/ toiminta/tapahtumat/tapahtumakalenteri/.

Nuortenryhmä:

Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään. Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p. 045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

JAni VAriS

Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.

Rauman

seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat:

Syys–lokakuussa syysretki ulkomeren äärelle Kylmäpihlajan majakkasaarelle. Lisätietoja tulossa – seuraa yhdistyksen tiedotuskanavia!

6.10. Lintuilta klo 18 Kuovin nuorisotalolla (Kuovinkuja 4, Rauma).

3.11. Lintuilta klo 18 Kuovin nuorisotalolla.

1.12. Lintuilta ja syyskokous klo 18 Kuovin nuorisotalolla.

6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisan purku Kuovin nuorisotalolla klo 17. Lisätietoja verkkosivuilta ja kisatoimikunnalta!

Lisätietoja tapahtumista tulee lähempänä ajankohtaa yhdistyksen verkkosivuille, Facebook-sivuille ja RSLH-verkkoon.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com.

www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat:

11.9. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, Pori). Vapaa pääsy.

14.9. Jäsenretki Säppiin. Lähdöt klo 8 ja 9 Porin Kuuminaisista. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Aila Tarvainen (p. 040 838 7171).

29.9. Porin päivän Linnut-tapahtuma Toukarilla (Jokisatamantie 118, Pori). Vapaa pääsy.

5.10. Lintukävely klo 8 (Porin luodot). Vapaa pääsy.

9.10. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa. Vapaa pääsy.

25.–27.10. Lintuasemakurssi Säpissä. Vetäjinä Petteri Mäkelä ja Aila Tarvainen. Ilmoittautumiset ja

lisätiedot: Aila Tarvainen. Kurssi on maksuton ja kaikille avoin (10 hlö).

26.10. Pyhäjärviralli.

2.11. Luotojen talvilintulaskenta ja lintukävely klo 8 (Porin luodot). Vapaa pääsy.

13.11. Syysvuosikokous jäsenille klo 18 ja lintuilta klo 19 Luontotalo Arkissa. Lintuiltaan vapaa pääsy.

7.12. Perinteinen Talviralli.

8.12. Lintukävely (Porin luodot). Vapaa pääsy.

11.12. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa. Vapaa pääsy.

18.1. Perinteinen Kääkkäkokous Ravintola Merimestassa.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Ks. ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä talven tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa. fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@ tringa.fi.

www.tringa.fi

Tapahtumat: Tringa järjestää opastettuja linturetkiä Uudenmaan parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Suurin osa retkistä on maksuttomia ja kaikille avoimia. Kaikille retkille on ennakkoilmoittautuminen, ellei toisin mainita. Ajantasaiset tiedot ilmoittautumisohjeineen: tringa.fi/ tapahtumat/list/.

14.9. Lintuopastus Viikissä, Lammassaaren katselulavalla klo 14–16. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

21.9. SSLTY:n muutontarkkailupäivä. Vastaava kuin keväällä. Omat tarkkailupaikat klo 6.30–12.

5.10. Karsturalli. Suomenselän 12. Karsturalli kisataan edellisvuosien säännöillä klo 7–15. Tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia Karstulan kuntarajojen sisällä.

Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

Suupohja

Suupohjan

Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

15.9. Lintuopastus Viikissä, Hakalanniemen uudella lintulavalla klo 10–12. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

15.9. Lintukävely Helsingin Haltialassa klo 13–16.

21.9. Retki Vallisaareen klo 10–15.

luT e m u kaanja osallistutapah t u m !nii

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Maksullinen, vain jäsenille.

22.9. Viiden tunnin kävelyretki Viikissä klo 8–13. Maksullinen, vain jäsenille.

22.9. Lintuopastus Viikissä, Hakalanniemen uudella lintulavalla klo 15–17. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

23.9. Lintukävely Viikissä klo 13–15.30. Maksullinen, vain jäsenille.

28.9. Lintukävely Helsingin Haltialassa klo 13–16.

29.9. Retki Vuosaaren Uutelaan klo 8–11.

29.9. Lintuopastus Viikissä, Hakalanniemen uudella lintulavalla klo 10–12. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

3.10. Lokakuun lintuilta klo 18–20 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Mauri Leivo: ”Mökkijärven linnut”. Maksuton, vapaa pääsy.

5.10. Lintuopastus Herttoniemessä, Majavatien kalliolla klo 8–14. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

5.10. Torniopastus Espoossa, Bergön lintutornissa klo 9–13. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

6.10. Muutonseurantaa Vuosaaren täyttömäellä klo 9–14. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

6.10. Retki Villa Elfvikin ympäristöön klo 10–12.30.

6.10. Lintuopastus Viikissä, Hakalanniemen uudella lavalla klo 15–17. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

12.10. Bussiretki Virolahdelle klo 7–19. Maksullinen, vain jäsenille.

22.10. Tringan kaavakoulutus klo 18–19.30. Maksuton etätapahtuma. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä.

27.10. Lauttasaaren kävelyretki klo 10–14.

13.11. Sääntömääräinen syyskokous ja marraskuun lintuilta klo 17.30–20 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Aleksi Mikola ja Markku Mikkola-Roos: ”Ulkomeren matalikkojen lintulaskennat”. Vapaa pääsy. 16.11. Tringan suojeluseminaari BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksen yhteydessä Vantaan Tikkurilassa. Ks. tarkempi ohjelma aikatauluineen sekä ilmoittautumisohjeet verkkosivun tapahtumakalenterista. Nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret Raaseporin paikallisjaosto Lullula: Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista: Hangon lintuaseman retket ja lintuopastukset. Lähde tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan ja seuraamaan lintujen syysmuuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Paikat opastetuille kierroksille ja retkille varataan lintuaseman verkkokaupasta: halias.johku.com/

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Tapahtumat: Ruissalon kuukausittaisten lintukävelyjen kesto on noin kolme tuntia, ja ne lähtevät yliopiston kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. Kävelyt ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

14.9. klo 8–11 Opastettu lintukävely Ruissalossa.

5.10. EuroBirdwatch-tapahtuma klo 8–12 Liedon Linnavuorella, jossa seuraamme syysmuuttoa TLY:n oppaiden avustuksella. Huonon sään sattuessa tapahtuma voidaan siirtää seuraavalle päivälle. Mahdollisesta siirrosta

ilmoitetaan TLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa. Vapaa pääsy. 12.10. klo 9–12 Opastettu lintukävely Ruissalossa.

26.10. Pyhäjärviralli. Ks. www.tly. fi/harrastus/pinnarallit-ja-kisat/ pyhajarviralli/. 9.11. klo 10–13 Opastettu lintukävely Ruissalossa.

7.12. Talviralli. Ks. www.tly.fi/ harrastus/pinnarallit-ja-kisat/ talviralli/. 14.12. klo 10–13 Opastettu lintukävely Ruissalossa. Ajantasaiset tiedot kaikista yhdistyksen tapahtumista, kuten lintutorniopastuksista, retkistä, valtakunnallisista lintuaskennoista ja lintukävelyistä löytyvät TLY:n verkkosivujen Tapahtumakalenterista.

Nuorisojaosto:

TLY:n nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ym. Tervetuloa mukaan jaoston toimintaan! (www. tly.fi/yhdistys/nuorisotoiminta)

Ajankohtaista:

TLY seuraa aktiivisesti Varsinais-Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia esim. osallistumalla Luonnontieteellisen museon koordinoimiin talvilintulaskentoihin. Talvilintulaskentojen syyslaskentakausi on 1.–14.11. ja talvilaskentakausi 25.12.–7.1. Ks. lisätiedot talvilintulaskennoista TLY:n verkkosivuilta: www.tly.fi/tutkimus/talvilintulaskennat/.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com Aktiviteter: 16.9. Måndagsguidning. Samling kl. 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken. 23.9. Måndagsguidning. Samling kl. 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken. 28.9. Utflykt till Signilskär. Start kl. 7.30 från Käringsunds gästhamn. Tillbaka ca kl. 16. Anmälningar till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Obs.! Väderberoende.

2–6.10. Ölandsresa. Anmälan till L-O Hellman (t. 040 053 1199).

5–6.10. EuroBirdwatch. ÅFF ordnar samskådningsutflykter både lördag och söndag. Samling kl. 6.30 vid Notgrundet, Svibyviken. November ÅFF Novemberkryss. Vem observerar flest arter under november månad. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Sista anmälningsdag 30.10.

1–14.11. Vintertaxeringar. Vi försöker räkna några vintertaxeringrutter. Mera info kommer senare.

Viime tammikuussa Petri Hakosalo kertoi kääkille Hollannin lintupaikoille joulukuussa 2023 tekemästään reissusta.

Kerran kääkkä aina kääkkä

Aila Tarvainen

Miten (vanhaksi) kääkäksi tullaan? Ensinnäkin täytyy olla vähintään 40-vuotias ja toiseksi Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen (PLY) jäsen. Lintuharrastus on se yhdistävä voima.

Jo 36 vuoden ajan ovat PLY:n lintukääkät kokoontuneet kerran vuodessa vaihtamaan kuulumisia, syömään hyvin ja kuulemaan laadukasta lintuaiheista esitystä. Porin Reposaaressa sijaitseva ravintola on vakiintunut kääkkien tapaamispaikaksi. Viime talvena kokoontui taas 43 kääkkää vaihtamaan kuulumisia. Tänä vuonna Petri Hakosalo kertoi kuvin joulukuisesta Hollantiin suuntautuneesta linturetkestään.

Mistä kaikki oikein alkoi?

Viisi alkuperäistä kääkkää Martti Soikkeli, Ilkka Lilja (†), Arvo Tuominen (†), Alvi Kaukola (†) ja Arvi

Laaksonen (†) olivat tottuneet nuoruudessaan retkeilemään yhdessä. Junalla Mäntyluotoon ja rantojen kautta jalkapatikassa takaisin aina sunnuntaisin, sillä lauantai oli vielä koulupäivä. Retken kruunasivat saunan löylyt.

Uskomattomalta tuntuu innostus linturetkiin ja lintujen rengastamiseen koulutyön ohella, kun menopelinä usein oli polkupyörä. Tapio Meren mukaan koulu oli sivuharrastus. Luotsinmäellä saatettiin käydä ennen koulun alkua ja koulun jälkeen toisaalla. Keväisin ennen koulua poljettiin yli kymmenen kilometrin matka suuntaansa Leveäkarille rengastamaan kahlaajia. Ja silti kaikki herrat ovat saaneet tarpeeksi koulusivistystä ja menestyneet.

Lintujen rengastaminen yleistyi Porissa 1950-luvun lopulla. Kukin miehistä löysi oman erikoislajinsa. Esimerkiksi Arvo Tuominen erikoistui merikihuihin. Lintuharrastus loi kiinteitä ystävyyssuhteita, ja kääkkien nuoruusvuosien suhteita lujitti myös tietty niukkuus. Arvi Laaksosen sanoin: ”Ystävyys ja toveruus synty-

Nro 3, 29. vuosikerta

Julkaisija

BirdLife Suomi ry

Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI

puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka

PunaMusta Oy, Joensuu, 2024

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

32 800 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2024 kolmena numerona: 24.1., 17.4. ja 11.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen

BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

vät ehkä parhaiten puutteellisissa oloissa. Vaivannäöllä on oma arvonsa. Siteitä vaalitaan sitä ahkerammin, mitä enemmän ikää karttuu.”

Tapaamisiin

Kun kääkkätapaamiset aloitettiin vuonna 1988, kokoonnuttiin milloin kenenkin kotona. Kääkkäporukka kuitenkin kasvoi vuosien varrella lisää, joten kodeissa ei voinut enää kokoontua. Vuonna 1992 lintukääkkiin kuului 60 henkilöä – käytännössä koko silloinen PLY:n jäsenistö. Nykypäivänä alkuperäisten kääkkien rivit ovat harventuneet, mutta perinnön jatkajia Satakunnasta löytyy kiitettävästi. Ensi vuonna 18.1. taas kokoonnutaan!

Lähteenä on käytetty Esa-Pekka Avelan Satakunnan Kansaan 2.2.1992 kirjoittamaa artikkelia sekä juteltu ja vaihdettu viestejä Tapio Meren ja Martti Soikkelin kanssa. Kiitos heille!

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 27 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Puheenjohtaja Mika Asikainen

Ail

MATKUSTA KEVYESTI, NÄE KIRKKAASTI.

TUTKI ILMAN RAJOJA.

TSN-55

55mm PURE FL UORITE CR YS TA L SERIES

Uudessa TSN-55 PROMINAR-kiikarissa on kaikki puhtaan PROMINAR-fluorikristallioptiikan edut, jotka takaavat, että kuvat ovat eläviä, teräviä ja todentuntuisia. Sen kompakti koko ja höyhenenkevyt rakenne tekevät siitä vaivattomasti kannettavan, joten se on ihanteellinen valinta retkeilijöille, jotka etsivät poikkeuksellista optista suorituskykyä ilman ylimääräistä taakkaa. Kowa TSN-55 PROMINAR -kaukoputken kanssa ei tarvitse tehdä kompromisseja reissussa - vertaansa vailla olevat visuaaliset kokemukset kevyessä paketissa.

55 MM

17-40X WIDE ZOOM