BirdLife 1/2024

Nro 1. tammikuu 2024

Milloin pöllöretkelle? s. 22 Kuusitiaisten ennätysvaellus

s. 4

Miljoona atlashavaintoa

s. 12

Juhlavuosi koosteena

s. 21

SEEING THE FIRST SMART BINOCULARS

AX VISIO

Pääkirjoitus

Arkipäivän ympäristökasvatusta Inka Plit ”Miksi lapselle pitäisi sanoa ’katso, lintu’, kun voi yhtä hyvin sanoa ’katso, varis’?” Perhetuttavan lausahdus jäi mieleeni, kun teininä olin auttamassa häntä lapsenhoidossa. En ollut ajatellut asiaa aiemmin, mutta huomasin olevani samaa mieltä. Jos itse tunnistaa jonkin lajin, ei kai ole mitään syytä pimittää tietoa lapsilta.

Oman lapseni esikouluopettaja puolestaan järkytti minua muutama vuosi sitten kertomalla, etteivät kaikki kuusivuotiaat nykyään pysy pystyssä metsäpolulla, koska he eivät ole tottuneet kävelemään epätasaisessa maastossa. Totta tosiaan − ei sellainenkaan perustaito synny itsestään.

Me aikuiset olemme vastuussa lasten myönteisen luontosuhteen kehittymisestä. Se tarkoittaa, että lasten on saatava tulla tutuiksi luonnon kanssa. Mutta uskon, ettei sen tarvitse olla mitään erikoistaitoja vaativaa, vaan pientä ja arkista, osa tavallista elämää. Hyvä esimerkki on kivien, keppien ja muiden luonnonmateriaalien käyttäminen leikeissä − luontokontakti konkreettisimmillaan.

Uskon myös esimerkin ja yhdessä tekemisen voimaan. Lapsen kanssa kannattaa kulkea lähiympäristös-

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille.

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat liittymällä jäseneksi tai tukijaksi.

Lehden lisäksi julkaistaan 6−9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Seppo Alanko

sä, tutkia jännittäviä oikopolkuja ja kiivetä pienten kallioiden huipuille. Voitte harjoitella havainnointia kiinnittämällä huomiota hauskanmuotoisiin puunrunkoihin, kiinnostaviin ääniin ja erilaisiin tuoksuihin. Kevään ensimmäistä kukkaa tai linnunlaulua voi hyvin ihastella, vaikka ette tietäisi sen lajia.

Kannattaa toki tehdä enemmänkin mahdollisuuksien mukaan. Vie lähipiirisi lapsia erilaisiin luontokohteisiin jakamaan yhteisiä elämyksiä. Kun omat tiedot loppuvat, eliöistä ja niiden elintavoista voi opiskella lisää yhdessä. Kotipiha voi olla arkisten luontohavaintojen aarreaitta, ja esimerkiksi Pihabongaukseen (s. 11) voi osallistua koko perhe. Koulumaail­maan vinkkejä tarjoaa tämänkertainen kolumnistimme (s. 23).

Aikuisten ei siis tarvitse tunnistaa kaikkia vastaantulevia lajeja, eikä viedä perhettä joka viikonloppu kansallispuistoon. Tehtävämme on antaa lapsille mahdollisuus luoda arvostava, kunnioittava tai jopa rakastava luontosuhde, jotta heistä voi kasvaa yhteisestä maailmastamme huolta pitäviä aikuisia. Ja koska tällä hetkellä vastuussa planeetasta olemme me, kannattaa välillä myös tarkistaa, minkälaista esimerkkiä itse siinä suhteessa näyttää.

Tue linnustonsuojelua Liity jäseneksi

Ryhdy tukijaksemme

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Tässä lehdessä: Jyrki Mäkelä

PIHA

Tunnista 100 lintulajia s. 24 1 | 2024

Kansikuva: Viirupöllö (Markus Varesvuo / Lintukuva . fi)

Seuranta­kotkien syksy s. 15

Osallistu Pihabongaukseen s. 10–11 3

Kiivaimman vaelluksen aikaan kuusitiaisia saattoi laskeutua mihin tahansa. Tämä yksilö seurusteli Kökariin matkustavien lintuharrastajien kanssa.

Vaelluslintujen syksy oli Syksy 2023 jää historiaan hienona vaelluslintusyksynä. Pääosassa olivat ennätyksiä rikkoneet kuusitiaiset, mutta myös monilla muilla vaelluslinnuilla havaittiin hienoja muuttoja. Huono pihlajanmarjavuosi ja varhainen talvi hiljensivät lintumaailman toisaalta nopeasti.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

4

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

ohjaamina. Vaeltavien lintujen määrä ja vaelluksen pituus vaihtelevat suuresti vuosittain. Viime syksyn aikana Suomessa liikkui runsaasti vaelluslintuja: esimerkiksi pähkinähakkeja, pähkinänakkeleita, hömötiaisia, närhiä, punatulkkuja, pikkukäpylintuja ja urpiaisia.

Valtaosa Suomessa havaittavista vaelluslinnuista on peräisin Venäjältä. Monet linnut empivät meren ylitystä viimeiseen asti, ja siksi suurimmat muuttajamäärät lasketaan tyypillisesti rannikon niemenkärjissä, joihin linnut pakkautuvat. Osa vaelluslinnuista jää Suomeen talvehtimaan, ja niiden määrää onkin nyt poikkeuksellisen mielenkiintoista seurata osana Pihabongausta (ks. s.

11). Jotkut jäävät myös kesäksi vahvistamaan pesivien lintujen kantoja.

Kuusitiaisten rynnistys

K atja Korhonen

Kuusitiaisten vaellus alkoi Itä-Suomessa elokuun lopulla ja voimistui nopeasti. Joensuussa Höytiäisen kanavan suistossa rengastettiin 3.9. yli 550 kuusitiaista, ja lisäksi havaittiin yli tuhat muuttavaa lintua. Vaellus saavutti etelärannikon syyskuun puolivälissä, ja määrät kasvoivat hurjiksi. Tuhansien lintujen päivämuuttoja havaittiin päivittäin eri puolilla maata, ja rannikon lisäksi myös sisämaan johtolinjoille kerääntyi todella paljon lintuja.

Vaelluslinnuistaan kuuluisalla Hangon lintuasemalla laskettiin edellisen suurvaelluksen aikaan 2009 kuusitiaisten päiväkohtainen Suomen ennätys, 9 757 yksilöä. Viime syksyn vaelluksen voimakkuutta kuvaa hyvin se, että vanha ennätys rikottiin nyt pelkästään Hangossa kahdeksan kertaa. Hurjin päivä koettiin lokakuun ensimmäisenä, kun pohjoisvirtaus työnsi Hankoniemen kärkeen käsittämättömät liki 70 000 kuusitiaista!

Lokakuussa vaellus jatkui enää lähinnä rannikolla ja saaristossa. Signilskärin lintuasemalla Ahvenanmaan Hammarlandissa havaittiin vielä 10.10. yli 13 000 lähinnä länteen matkannutta kuusitiaista. Lokakuun puolivälissä vaellus oli käytännössä jo ohi.

Vaellukset näkyvät talvilinnustossa

vilkas Aapo Salmela Vaelluslinnuilla tarkoitetaan lajeja, jotka eivät muuta säännöllisesti vuodenaikojen mukaan, vaan ne liikkuvat esimerkiksi ravintotilanteen tai pesintämenestyksen

Näin voimakkaan vaelluksen osuminen Suomeen on harvinaista. Kuusitiainen on eteläinen laji, jonka vaellukset tapahtuvat usein Suomenlahden eteläpuolella.

Valtaosa syksyllä Suomessa vaeltaneista kuusitiaisista jatkoi matkaansa eteenpäin, enimmäkseen länteen. Talvilintulaskentojen syyskierroksella marraskuun alussa kuusitiaisia havaittiin viime vuosia enemmän, mutta määrä ei ollut poikkeuksellisen suuri.

Kuusitiaisen lisäksi syys−lokakuussa liikkui paljon muitakin vaelluslintuja. Hömötiaiset aloittivat lupaavasti Kajaanissa 24.9., kun Paltasalmella laskettiin peräti 755 länteen matkannutta tiaista. Tämä jäi kuitenkin syksyn suurimmaksi lukemaksi: vaellus jatkui Pe-

rämeren rannikolle, mutta hiipui varsin nopeasti. Yli sadan hömötiaisen päiväsumma ylitettiin Kajaanin ja Perämeren lisäksi kerran sekä Joensuussa että Hangossa.

Osa hömötiaisista jatkoi todennäköisesti Ruotsin puolelle, osa jäi Suomeen: Pohjois-Pohjanmaan talvilintulaskennoissa laji oli tänä vuonna edellisvuosien aallonpohjia runsaampi. Kesällä voimakkaasti vaeltaneita käpytikkoja jäi puolestaan koko Suomeen paljon: laji esiintyi talvilintulaskentojen syys- ja talvikierroksilla runsaampana kuin koskaan aiemmin laskentojen aikana.

Harhailijoita Vaelluslintusyksyt ovat usein antoisia myös harvinaisuuksien kannalta. Odotuksiin nähden syksy jäi kuitenkin hieman vaisuksi varsinkin itäisten harhailijoiden osalta. Suurin uutinen oli elokuisen ruskosuulan jälkeen toinenkin kokonaan uusi lintulaji Suomelle: isoliitäjä yllätti Mänttä-Vilppulassa syyskuun alussa (ks. s. 6).

Muita kohokohtia olivat Suomen viides phoenicuroides-alalajin mustaleppälintu Utössä, maan kymmenes ruostesiipirastas Inarissa ja sekä Hangon että Jurmon lintuasemilla marraskuun alussa havaitut vaaleakiitäjät. Ylivieskassa vieraili lokakuussa etelänisolepinkäinen, ja tuttu pikkukanadanhanhi pysähtyi syysmuutollaan Tyrnävällä. Loppuvuoden yllätys oli Pohjois-Pohjanmaalla navetassa talvehtiva tornipöllö.

Talvella tarvitaan ruokarauhaa Vilkas lintusyksy päättyi varsin aikaisin, kun talvi valtasi koko maan ajaen linnut ruokinnoille tai jatkamaan matkaansa jo marraskuun alkupuolella. Talvehtivat vesilinnut kerääntyivät nopeasti Ahvenanmaalle ja muille jäistä vapaille alueille. Pihlajanmarjasato oli tänä vuonna varsin heikko, ja monin paikoin pihlajat tyhjenivät jo varhain syksyllä. Suomessa onkin tänä talvena niukasti marjalintuja, kuten tilhiä ja räkättirastaita.

Kova pakkastalvi on haastavaa aikaa linnuille, sillä koko valoisa aika menee niillä käytännössä ruuan etsintään. Syksyllä aloitettua lintujen ruokintaa ei saakaan lopettaa kesken talven, ellei korvaavaa ruokapaikkaa ole tiedossa lähistöllä.

Kovissa oloissa korostuu myös lintujen vastuullinen havainnointi. Hyvää tarkoittava innokas lintujen tarkkailija voi häiritä lintujen ravinnonsaantia esimerkiksi oleskelemalla liian lähellä, jolloin linnut eivät uskalla ruokailla tarpeeksi selvitäkseen seuraavasta yöstä. Taataan yhdessä linnuille mahdollisuus onnistuneeseen talvehtimiseen.

Kuusitiaisten ennätysvaellusta on analysoitu tarkemmin Linnut-lehdessä 4/2023.

Alkutalvesta numeroin 1 206 KYHMYJOUTSENTA laskettiin 9.1. Föglön saaristossa 50 kilometrin mittaisella venereitillä. Tiiraan on talvikuukausina tallennettu vain kaksi suurempaa summaa (1 403 ja 1 253), molemmat toissa talvena matkustajalautan kannelta Ahvenanmaan vesillä Kihdin selän ja Herrön niemen väliltä. Sisäsaariston jäädyttyä Ahvenanmaalla on nyt tavallista enemmän talvehtivia vesilintuja.

1 | 2024

123 LINTULAJIA ilmoitettiin Tiiraan 1.1. Viimeksi yhtä pieni lajimäärä vuoden ensimmäiseltä päivältä kertyi vuonna 2013. Kahtena edellisenä vuonna vuosi alkoi 125 lajilla, mutta edellisen kymmenen vuoden aikana havaintopalveluun on kirjattu tammikuun ensimmäisenä päivänä keskimäärin 133 lajia (125–149). Aikainen talventulo näkyi taas vuodenvaihteen lajimäärässä.

32 VUORIHEMPPOA enimmillään nähtiin Vaasan Sundominlahdella Suvilahden entisellä kaatopaikalla loppusyksyn ja alkutalven aikana. Vuorihemppo on harvalukuinen talvehtija ja läpimuuttaja erityisesti länsirannikolla. Viime talvena Saltvikissa nähtiin 65 vuorihemppoa, mikä on tämän vuosituhannen suurin talviparvi. Huhtikuussa Vaasassa on nähty jopa satoja vuorihemppoja.

30 PÄHKINÄHAKKIA kävi 5.12. lohjalaisella ruokinnalla. Eri yksilöt voitiin tunnistaa yksilöllisten värirenkaiden avulla. Paikalla on rengastettu pähkinähakkeja vuosien ajan, ja tuollakin kertaa paikalla kävi vain yksi renkaaton yksilö.

Paikan päiväennätys yhdeksän vuoden takaa on 44 yksilöä, ja koko talven aikana on havaittu yli 50 eri pähkinähakkia.

Koonnut Jan Södersved

5

Valtteri Rosenberg

Mänttä-Vilppulassa Kolhon Ukonselällä viikon päivät viipynyt isoliitäjä hakeutui pelottomasti veneilijöiden viereen.

Isoliitäjä ensi kertaa Suomessa Jan Södersved Suomen ensimmäinen isoliitäjä (Puffinus gravis) löytyi viime syksynä pirkanmaalaiselta järvenselältä. Mänttä-Vilppulassa Kolhon Ukonselällä veneillyt Juha Hakanen kuvasi 10.9. venettään seurannutta erikoisen näköistä lintua ja lähetti kuvan määritettäväksi BirdLife Suomen Pirkanmaan yhdistykselle.

Läheltä otetuista kuvista lintu oli helposti tunnistettavissa isoliitäjäksi, eteläisellä pallonpuoliskolla pesiväksi valtamerilinnuksi. Myöhemmin selvisi, että erikoinen vieras oli nähty järvellä jo pari päivää aikaisemmin. Peloton lintu viipyi järvellä viikon verran ennen

kuin katosi kylmän pohjoisvirtauksen myötä.

Isoliitäjä pesii Tristan da Cunhalla ja Falklandsaarilla mutta kiertelee pesimäajan ulkopuolella laajalti Pohjois-Atlantille saakka – kesällä pohjoiseen Amerikan rannikkoa seuraten ja syksyllä takaisin pesimäalueille Euroopan puoleisilla vesillä. Pohjois-Euroopassa laji on kuitenkin hyvin harvinainen: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa laji on nähty kaikkiaan noin 50 kertaa, eikä kertaakaan Itämerellä. Laji on kuitenkin havaittu kerran Ruotsin Vänernillä.

Isoliitäjä on hieman harmaalokkia pienempi. Kaikki liitäjät ovat valtamerilintuja, joilla on hyvin luonteenomainen lentotapa: ne lentävät matalalla vuoroin voimak-

kain siiveniskuin ja vuoroin liitäen. Suomessa on aikaisemmin havaittu kolme nokiliitäjää ja kaksi pikkuliitäjää.

BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomessa on havaittu hyväksytysti 487 luonnonvaraista lintulajia. Rariteettikomitea ei ole vielä käsitellyt havaintoja isoliitäjästä eikä elokuussa havaitusta ruskosuulasta.

Isoliitäjähavainnosta voi lukea lisää Linnut-lehdestä 4/2023.

Micha Fager

Nimistön uumenista

Valloittava pikkuvarpunen Jukka Hintikka Etelä-Suomessa tällä vuosituhannella voimakkaasti runsastuneen pikkuvarpusen nimi on ihmetyttänyt monia lintujen tarkkailijoita. Se kun ei ole kovin paljon tavallista varpusta pienempi. Vähäisen eron huomaa parhaiten silloin, kun lintu on kädessä esimerkiksi rengastusta varten.

6

Ensimmäinen lajin suomenkielinen nimi oli metsävarpunen, joka oli suora käännös ruotsin vanhasta nimestä skogs­ sparv. Nykynimi korvasi metsävarpusen lopullisesti vasta 1950-luvun alussa.

Laji ei viihdy metsissä vaan viljelysalueilla ja puutarhoissa, joten nimenmuutos oli tarpeen. Elinympäristöä kuvaavan ruotsin nykynimen pilfink alku viittaa lajin mieltymykseen paju- tai salavapen-

saisiin. Loppuosa on taas hieman epätäsmällinen, sillä laji ei tietenkään ole peippo (fink).

Hieman erikoinen on myös tieteellinen nimi Passer montanus, joka tarkoittaa vuorilla asuvaa varpusta. Se on vanha nimi, joka on otettu käyttöön jo ennen Linnén aikaa. Kovin korkealta vuoristoista pikkuvarpusia on silti turha etsiä.

Elämyksiä linturetkillä.

Retkikummit ja muut vapaaehtoisemme järjestivät eri puolilla maata satoja retkiä, lintuopastuksia, talkoita ja muuta toimintaa.

Me

rik ot

ka

.M

ich

a

Fag

er

Oikeutta linnuille.

Valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen merikotkien tappoluvasta, ja teimme EU:n komissioon kantelun peltosirkun suojelun laiminlyönnistä.

K ati G rönholm

Kiitos, että olet mukana!

Saavutuksiamme vuonna 2023 Heikki H

elle

Suojelimme tärkeitä lintualueita.

Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla. Hankkeeseen kuuluvat IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueet (ks. s. 12-13).

Haarapä

äsky.

Petri Vai

n io

Pääskyille toivoa. Aloitimme yhdessä Arlan maitotilojen kanssa hankkeen haara- ja räystäspääskyjen suojelemiseksi. Hankkeessa jaetaan tietoa pääskyjen vähenemisestä ja niiden auttamiskeinoista sekä parannetaan pääskyjen pesimismahdollisuuksia maitotiloilla.

– Yhdessä lintujen puolesta. BirdLife Suomen 50-vuotisjuhlia vietettiin yhdessä jäsenten ja tukijoiden kanssa (ks. s. 21). Uusi strategiamme vuosille 2024–2027 hyväksyttiin.

– Lintutieto ajan tasalle. Suomen lintujen levinneisyyttä kartoittava neljäs lintuatlas jatkui. Pesintään viittaavia lintuhavaintoja on atlakseen kertynyt jo yli miljoona. (ks. s. 12).

– Tutkimustietoa kotkista. Satelliittilähettimillä varustetut maakotkat toivat uutta tietoa lintujen elintavoista ja -paikoista suojelutyön edistämiseksi (ks. s. 15).

– Arvokkaita havaintoja. Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin yli kaksi miljoonaa lintuhavaintoa.

Tiirassa oli vuoden lopussa yli 28 miljoonaa havaintoa. Suomen linnuston tilan seuranta ja tärkeiden lintualueiden tunnistaminen perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon.

– Asiantuntijana lausumassa. Annoimme yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa kymmeniä lausuntoja lakiesityksistä, rakennushankkeista 1 | 2024

–

–

–

–

ja kaavoista. Monet lausunnot johtivat parempaan lainsäädäntöön ja lintujen parempaan huomioimiseen hankkeissa.

Lintuystävällistä tuulivoimaa. Edistimme tuulivoimaloiden linnut huomioivaa sijoittumista.

Lausunnoilla, tapaamisilla ja artikkeleilla jaoimme tietoa tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista, ja siitä, miten tuulivoimaa voidaan lisätä harmoniassa lintujen hyvinvoinnin kanssa.

Vesilinnuille lepäilyrauhaa. Jatkoimme yhteishankkeessa Suomen Metsästäjäliiton kanssa vesilintujen häirintävapaan syyslevähdysalueverkoston kehittämistä (ks. s. 14). Levähdysaluekohteita on nyt perustettu yli 20 ympäri Suomea.

Kosteikot kuntoon. Vuosien kampanjointimme erityisesti lintuvesien kunnostuksen ja hoidon lisäämiseksi johti vuoteen 2030 ulottuvaan Helmi-elinympäristöohjelmaan.

Lyijy pois luonnosta. Lyijyhaulien käytön kosteikoilla kieltävä laki astui voimaan helmikuussa 2023.

– Vaikutimme Euroopassa. Teimme työtä, jotta EU suojelisi paremmin yhteistä eurooppalaista luontoamme.

– Kannustimme suomalaisia luontoon. Tunnista 100 lintulajia -haaste (ks. s. 24) innosti vähintään 6 000 osallistujaa lintuharrastuksen pariin.

– Luonto tutuksi lapsille. Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia ja tietoa lintuharrastuksesta Lasten lintuviikko -tapahtumassa, Pihabongauksen koululaisviikolla sekä alueellisten yhdistystemme järjestämissä muissa tapahtumissa.

– Kymmeniä tuhansia osallistujia.

Tapahtumissamme oli yhteensä yli 50 000 osallistujaa. Pihabongaus (ks. s.

11) on 25 000 osallistujallaan Suomen suurin luontoharrastustapahtuma.

– Pystymme tekemään enemmän. Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenyhdistyksiimme liittyi 3 300 uutta jäsentä ja tukijaa.

Yhdessä olemme vahvempia!

7

Jan Södersved

Miljoonille linnuille tärkeä Doñanan kosteikko on pahasti kärsinyt kuivumisesta. Flamingot ovat alueen tunnetuimpia asukkaita, mutta myös suomalaisia muuttolintuja levähtää siellä runsaasti.

1. Espanja Uutta toivoa Doñanalle Doñana on yksi Espanjan 16 kansallispuistosta. Arvokas kosteikko ja Unescon maailmanperintökohde on tärkeä muuttolintujen ja monien uhanalaisten lajien elin­ ympäristö. Kuivuus ja tehomaatalous ovat luoneet uhkia alueelle, ja ilmastonmuutos sekä laiton vedenotto ovat pahentaneet tilannetta.

Espanjan BirdLifen, muiden ympäristöjärjestöjen ja Unescon kahden vuoden ponnistelut alueen pelastamiseksi näyttävät vihdoin tuottaneen tulosta. Espanjan ja

Andalusian hallitukset ovat nyt sopineet haitallisista viljelymenetelmistä luopumisesta sekä mittavista investoinnista kestävän maatalouden tukemiseksi Doñanan alueella. Myös aiemmista suunnitelmista laajentaa kasteltavaa maata kansallispuiston ympärillä on luovuttu.

Sopimus on tärkeä virstanpylväs ennallistamispyrkimyksissä ja osoittaa, että eri osapuolet voivat yhdessä suojella luontoa myös maanviljelijät huomioon ottaen.

Jotta ympäristön heikkeneminen todella saadaan kään-

tymään, on tärkeää valvoa suojelutoimien toteutumista ja säännöllisesti arvioida niiden riittävyyttä.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/11/30/ the-rebirth-of-the-donana

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonneet Kirsi Peltonen ja Inka Plit Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Pertti R asp

2. Liettua Tiirojen pesimäpaikkoja turvattiin Liettuan suurin joki Niemen on ollut pikkutiiralle ja kalatiiralle ihanteellinen elinympäristö monine saarineen ja hiekkarantoineen. Tiirojen suojelemiseksi joelle on nimetty neljä SPA-aluetta (Special Protection Area).

Seurantatiedot vuosilta 2009–2019 kuitenkin paljastivat, että alueet olivat pesimiselle epäsuotuisia. Suurimpia haittoja olivat vesiväylän kunnostamiseksi tehdyt kaivuutyöt sekä suuri vedenkorkeus pesimäkaudella.

Liettuan BirdLifen asiantuntemuksella maan sisävesistä vastaava viranomainen loi Niemenin SPA-alueille sorasta ja hiekasta 17 uutta saarta sekä viisi saarta joen suistoon. Saaria myös vahvistettiin ja kohotettiin sen varmistamiseksi, että tiirat löytävät pesäpaikkoja veden ollessa korkealla. Lisäksi vesiväylän kunnossapi-

dosta tehtiin aiempaa valvotumpaa.

Seurannat osoittavat tiirojen pesintöjen merkittävästi lisääntyneen alueella. Myös muut rantalinnut, kuten silmälläpidettäväksi luokiteltu meriharakka, ovat hyötyneet hankkeesta. Alueen oikeanlainen hoitaminen on välttämätöntä lintujen menestymiselle jatkossakin.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/10/18/making-thenemunas-river-in-lithuaniaa-home-again-for-thelittle-and-common-tern

Jopa 80 prosenttia Liettuan pikkutiiroista pesii Niemen-joen saarilla. Nyt niillä on taas paremmat mahdollisuudet onnistua.

3. Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia BirdLife vahvistuu yhteistyöllä BirdLife Suomi on viiden muun eurooppalaisen BirdLife-järjestön kanssa mukana vahvistamassa ympäristöjärjestöjen kehittymistä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Recovering Nature in the East eli RENATE-hankkeen tavoitteena on suojella hankealueen ainutlaatuista luontoa kansallisten ympäristöjärjestöjen tukemisen kautta. Luotettavat ja vakaat kansalliset jär-

8

jestöt ovat erittäin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden puolustajia ja BirdLifen edustajia omissa maissaan.

Jo kaksi uutta järjestöä on kasvanut täyttämään BirdLife-järjestön kriteerit: Albania ja Armenia ovat viime syksystä alkaen kuuluneet BirdLife-perheeseen. Seuraavana vuorossa saattaa olla Bosnia ja Hertsegovina, jossa työ toiminnan kehittämiseksi on edennyt hyvin.

Georgian BirdLife on puolestaan hyvä esimerkki järjestöstä, joka on tuen avulla kasvanut omillaan toimivaksi ja toteuttaa nyt itsenäisesti kahta suurta ennallistamishanketta. Muun muassa Uzbekistanin BirdLifen toimintaa pyritään tukemaan samaan suuntaan.

2.

1.

3.

4.

5.

Länsi-Afrikan tuottoisia vesiä hyödyntävät lukuisat lintulajit, kuten pelikaanit.

Pertti R asp

4. Länsi-Afrikka Opaskirja merilintujen suojelemiseksi Merilinnut ovat yksi maailman uhanalaisimmista linturyhmistä. Niitä uhkaavat muun muassa liikakalastus, ilmastonmuutos, vieraslajit sekä kalastuksen sivusaaliiksi joutuminen.

Länsi-Afrikassa, jossa elää monia merilintulajeja, on suojelutyötä haitannut tiedon puute. BirdLife on vuodesta 2010 lähtien kerännyt tietoa alueen merilinnuista ja niitä uhkaavista tekijöistä. BirdLife on myös työskennellyt merialueilla sijaitsevien IBA-alueiden (Important Bird

and Biodiversity Areas) tunnistamiseksi ja suojelemiseksi.

Nyt BirdLife on julkaissut oppaan Länsi-Afrikan merilintujen suojelun tehostamiseksi. Käsikirjassa on uusinta tietoa uhkatekijöistä, suojelun kannalta tärkeimmistä alueista sekä käytännön suojelutoimista alueen tärkeimmissä rannikkokohteissa Mauritaniassa, Senegalissa, Gambiassa, Guinea-Bissaussa, Sierra Leonessa ja Kap Verdessä.

Käsikirjan toivotaan edistävän merilintujen suojeluun osallistuvien ja päätöksentekijöiden yhteistyötä.

Tavoitteena on siirtyä kestävämpiin toimintatapoihin, mikä hyödyttää sekä ihmisiä että luontoa.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2023/09/07/birdlife-launchesseabird-conservationhandbook-for-west-africa

Guinée Ecologie

5. Guinea Mangrovemetsiä pelastamassa Guinean BirdLife on ollut mukana hankkeessa, jossa ennallistettiin Tristaon saarilla vuosina 2019–2022 yli 1 400 hehtaaria mangrovemetsiä.

Rannikon ekologialle mangroven merkitys on korvaamaton. Se suojaa myrskyiltä ja eroosiolta ja on muita metsätyyppejä tehokkaampi hiilinielu. Tärkeänä lisääntymisalueena monille kaloille, äyriäisille ja simpukoille mangrove tarjoaa paikallisyhteisöille toimeentulon.

Hankealueella on myös tavattu yli 200 lintulajia.

Mangrovemetsä pienentyi vuosina 2010–2015 peräti 7 000 hehtaarilla. Varsinkin hakkuut polttopuun saamiseksi, rantojen rakentaminen ja alueelle perustetut katkarapufarmit ovat hävittäneet mangrovea.

Jotta mangrovemetsät saadaan säilymään tulevaisuudessakin, on kasvien istuttamisen lisäksi asukkaiden tietoisuutta mangroven suojelun tärkeydestä vah-

Tristaon saarten mangroverannat ovat IBA- (Important Bird and Biodiversity Area) ja MPA- (Marine Protected Area) -kohde, ja mukana myös kosteikkoja suojelevassa Ramsar-sopimuksessa.

vistettu. Hakkuut on saatu vähenemään rakentamalla tehokkaampia ja vähemmän puuta kuluttavia uuneja kalanjalostuksen ja kotitalouksien tarpeisiin. Yhteisöille on myös esitelty vaihtoehtoisia tuotantomuotoja sekä ryhdytty tukemaan kestävämpiä ansaintatapoja.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2023/10/19/restoring-vitalmangrove-ecosystems-in-guinea

Bjorn O lesen

6. Intia Käyttökielto korppikotkille vaarallisille lääkkeille Intian korppikotkakannat ovat olleet jyrkässä laskussa yli kahden vuosikymmenen ajan. Vuonna 2003 tutkijat selvittivät, että paljon korppikotkia kuoli myrkytykseen niiden syötyä diklofenaakki-tulehduskipulääkkeellä lääkittyjen nautojen ruhoja. Intian BirdLifen työn ansiosta diklofenaakin käyttö kiellettiin eläinlääkinnässä vuonna 2006.

Vuoteen 2010 mennessä ilmeni, että myös ketoprofeeni ja aseklofenaakki olivat dik6. lofenaakin kaltainen uhka korppikotkille. Intian BirdLife alkoi yhdessä muiden korppikotkien suojelua edistävien tahojen kanssa 1 | 2024

vaatia näidenkin lääkkeiden kieltämistä. Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta: korkeimman oikeuden hiljattain tekemän päätöksen mukaan Intiassa ei saa enää valmistaa, myydä tai jakaa eläinlääkkeenä ketoprofeenia ja aseklofenaakkia.

Vaikka lääkkeiden tuotanto päättyy, voi niiden jakelun ja käytön lopettaminen kestää kauemmin. Intian BirdLife pyrkii varmistamaan, että käyttökiellot saadaan kunnolla täytäntöön. Tavoitteena on myös luoda korppikotkille turvavyöhykkeitä, joista ne löytävät luonnonvaraista ja turvallista ravintoa.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2023/09/01/bans-on-twomore-veterinary-drugs-linkedto-vulture-deaths-in-india

Monet korppikotkakannat ovat romahtaneet lyhyessä ajassa. Esimerkiksi bengalinkorppikotkat ovat vähentyneet yli 99 prosenttia kolmen sukupolven aikana, ja laji on äärimmäisen uhanalainen.

9

Juha Juuti

Opastetuissa Pihabongaus-tapahtumissa on hyvä mahdollisuus oppia uutta talvilinnuista. Pirteä pakkanenkaan ei haitannut tätä iloista joukkoa Lappeenrannan Pappilanniemessä.

Pihabongataan porukalla Lintuyhdistysten tapahtumat kokoavat linnuista kiinnostuneet yhteen pihabongaamaan ja tutustumaan talvilinnustoon.

Anna Tuominen Pihabongaus järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna, tällä kertaa 27.–28.1. Moni lintuharrastaja osallistuu tapahtumaan omalla kotipihallaan, mutta jäsenyhdistyksemme järjestävät myös yleisötapahtumia eri puolilla maata.

Etelä-Karjala aktivoi kaksi kaupunkia Jäsensihteeri Liisa Laitinen kertoo, että Etelä-Karjalassa pihabongataan aktiivisesti. Se näkyy myös lintutieteellisen yhdistyksen pihabongaustapahtumissa Lappeenrannassa ja Imatralla.

Yleisötapahtumat järjestetään kahdella vilkkaalla ruokintapaikalla, joilla pysähtyy tavallisesti paljon ihmisiä. Paikalla on joka vuosi myös uutta linnuista kiinnostunutta yleisöä. Tapahtuman resepti on simppeli: − Katsellaan lintuja ja jaetaan lehtiä ja tietoa. Vastaillaan kysymyksiin. Tapahtumat ovat eri päivinä, jotta innokkaimmat voivat osallistua halutessaan molempiin.

Ruokintapaikka Lappeenrannan Pappilanniemessä lähellä suojelualuetta on ollut mukana jo ainakin kymmenen vuotta. Siellä vierailee laajasti tuttua talvilinnustoa, kuten talitiaisia, punatulkkuja ja keltasirkkuja. Laitisen mukaan paikalla poikkeaa lähes aina myös pähkinänakkeli.

Viitisen vuotta sitten tapahtuma laajennettiin Imat-

10

ralle Kupariin, missä ruokintapaikka on lähellä Vuoksen rantaa. Siellä listaan kirjataankin joka vuosi myös vesilintuja, kuten telkkiä ja isokoskeloita. Lisäksi ainakin kertaalleen on päästy ihastelemaan nokkavarpusta. Valkoselkätikka on odotettu laji molemmilla ruokinnoilla.

Laitisen mukaan tieto tapahtumasta tavoittaa osallistujat tehokkaasti paikallislehtien kautta. Pihabongaus on tullut jo tiedotusvälineillekin tutuksi, joten yhdistyksen tarvitsee vain muistuttaa, kun tapahtuma lähestyy. − Monet ihmiset katselevat lintuja, vaikka eivät olisikaan aktiiveja. Heille tämä on sellainen tapahtuma, jossa on kerran vuodessa mukavaa olla mukana.

Loviisassa testataan uusi ruokintapaikka Myös Porvoon Seudun Lintuyhdistys järjestää pihabongausviikonloppuna kaksi tapahtumaa.

Susanne Nakari kertoo, että lauantaina klo 10–11 tarkkaillaan Porvoossa Tolkkisten ruokintapisteellä.

Paikka on tunnettu tikoistaan. − Ruokinnalla voi tavata lähes kaikki tikkalajit tavanomaisten talvilintujen lisäksi, Nakari sanoo.

Paikalle autoilevan on syytä tarkistaa etukäteen pysäköintiohjeet, sillä ruokintapisteen lähellä on Puolustusvoimien varikkoalue, jonne täytyy säilyttää esteetön kulku.

Sunnuntaina samaan kellonaikaan pihabongataan puolestaan Loviisan Garnisonissa, johon on vastikään perustettu uusi ruokintapaikka. On siis aika selvittää,

mitä lintulajeja paikalla käy syömässä. Siivekkäille on tarjolla talipötköjä ja auringonkukansiemeniä.

Oulussa perinteenä on yhdistysten yhteistyö − Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys oli alullepanijana, kertoo Mikko Ojanen Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Kahden yhdistyksen voimin järjestettävästä perheystävällisestä pihabongaustapahtumasta Tuirankartanossa on nyt muodostunut jo monivuotinen perinne. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu tavallisesti pieni rastirata lintujen ruokintapaikoilla sekä mehutarjoilu sisätiloissa. Järjestöjen aktiivit kertoilevat paikan päällä linnuista ja Pihabongauksesta.

Yleisö on ottanut tapahtuman ilahtuneena vastaan.

Ojaselle merkityksellistä on toive siitä, että yleisötapahtuma lähentää ihmisten suhdetta luontoon.

Hän kertoo ilahtuvansa, mikäli hömötiainen saadaan vieraaksi tapahtumaan, mutta harvinaisemmat lajit ovat kuitenkin vain Pihabongauksen mauste. − Seurantojen kannalta tavalliset ja yleiset lajit ovat ne tärkeimmät, sillä niistä saadaan tietoa kannan muutoksista.

Tarkempia tietoja tapahtumista löytyy yhdistysten omilta verkkosivuilta.

Osallistu Pihabongaukseen omalta pihaltasi: www.pihabongaus.fi

PIHA 27.–28.1.2024 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo vuodesta 2006 kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille.

Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana on tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio.

: abongaukseen ih P t tu is ll sa o Näin in ajan lintuja n Tarkkaile tunn la tai muussa omalla kotipihal 28.1. ssa la 27.1. tai su sopivassa paika emasi lintulajit. ts ai av h ta is n n n Tu n lajia ko yksilöä kutaki n Laske monta n äkyvissä samaa n n ää ill m im en on aikaan. ntosi BirdLife n Ilmoita havai stään 2.2. verkko Suomelle viimei s.fi ww.pihabongau lomakkeella: w s i ilmoittaa myö n Havainnot vo dLife Suomi, postikortilla: Bir nki.

16, 00100 Helsi A 9 2 tu ka an n n A s merkittävä myö Postikorttiin on havaintopaikan havainnoijan ja ta ja nnointiajankoh osoitteet, havai rä. osallistujien mää

Opettaja!

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 22.–26.1.2024!

www.pihabongaus.fi Pihabongaus järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.

Kuvat: Petri Kuhno

– ja siihen kuluu vain tunti!

Markus Varesvuo / Lintukuva . fi

Mustaviklosta ja muista pohjoisten soiden harvalukuisista pesimälajeista kerätään havaintoja ensi kesän laskennoissa.

Miljoona atlashavaintoa jo koossa Yhdistä atlasretkeily tärkeiden lintualueiden laskentoihin Tero Toivanen BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Area, IBA) linnuston muutoksia. Suomen IBA-alueiden linnustoa on tutkittu jo kolmella vuosikymmenellä 1990-luvun lopulta alkaen, ja monilla alueilla on jo neljäs seurantakierros ajankohtainen. Lintukantojen muutoksia seurataan lähinnä linjalaskennoin. Lintuatlas tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää huonosti tunnetuilla alueilla retkeily IBA-laskentoihin!

Retkeily ja laskennat ovat tarpeen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Olvassuon ja Litokairan alueilla, Etelä-Lapissa Kemihaaran soilla sekä Suomen päälaen kyljessä Sammuttijängällä. Kaikki nämä IBA-kohteet ovat myös atlaksen puutealueita, joilta linnustotietoa kaivataan kiireellisesti.

Matkatukea tarjolla BirdLife tukee kesällä 2024 retkeilyä alueilla, joilla sekä lintuatlaksessa että IBA-seurannassa on puutteita. Matkakorvauksia ja päivärahoja voidaan maksaa retkistä, joilla lasketaan useampi IBA-linja sekä ilmoitetaan atlashavainnot alueilta Tiiraan.

Atlas+IBA-retkeen voivat hyvin osallistua myös harrastajat, joilla ei ole kokemusta linjalaskennoista: tärkeintä on saada molempia tavoitteita tukevia havaintoja puutealueilta. Kasaa ryhmä atlas- ja IBA-retkelle tai kysy lisätietoja: tero.toivanen@birdlife.fi.

12

Aapo Salmela Vuonna 2022 alkanut Suomen neljäs lintuatlas on nyt puolivälissä. Kaksi ensimmäistä atlasvuotta ovat sujuneet hienosti, ja hanke on edennyt valtaosin tavoitteiden mukaan. 2.11.2023 saavutettiin merkittävä rajapyykki, kun atlakseen ilmoitettiin miljoonas havainto.

Pesintään viittavia havaintoja on nyt koossa liki 250 lajista joka puolelta maata. Kiitokset näistä huikeista saavutuksista kuuluvat kaikille havaintojaan kirjanneille!

Vuoden 2023 havaintoja voi edelleen ilmoittaa. BirdLife suosittelee kirjaamaan atlashavainnot Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) muiden havaintojen tapaan. Näin havainnot päätyvät alueellisten lintuyhdistysten havaintoarkistoon ja suojelutyön tueksi sen lisäksi, että ne ovat mukana lintuatlaksessa.

Väri Selvitysaste Ei havaintoja Satunnaishavaintoja Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen

Työ jatkuu ja kaikkia tarvitaan Tänä vuonna jatketaan atlasta uudella innolla, sillä tekemistä riittää edelleen runsaasti. Tavoitteena on selvittää vähintään tyydyttävästi eteläisen Suomen kaikki atlasruudut ja pohjoisessakin kolme neljäsosaa ruuduista. Eniten lisäpanostusta tarvitaankin juuri Pohjois-Suomeen ja muille vähemmän kuljetuille seuduille, mutta retkeiltävää riittää edelleen koko maassa aina eteläisintä Suomea myöten.

Voit tarkistaa oman retkeilyalueesi tilanteen ja mahdollisesti puuttuvat lajit atlaksen tulospalvelusta (tulokset.lintuatlas.fi). Lapin osalta tärkeimmät puutealueet ja ohjeet retkeilyn suuntaamiseen päivitetään talven aikana verkkosivuille (www.birdlife.fi/lintuatlas).

Atlasruutujen selvitysasteet tammikuussa 2024.

Selvitysasteluokkiin ”tyydyttävä”, ”hyvä” ja ”erinomainen” yltää nyt yli 1 700 atlasruutua, eli hieman alle puolet koko maan ruuduista. Eteläisen Suomen atlasruuduista yli puolet on selvitetty vähintään tyydyttävästi. Täysin vailla havaintoja on enää kolme prosenttia kaikista ruuduista.

Suosittuun Tunnista 100 lintulajia -haasteeseen (ks. s.

24) lisätään uutuutena atlassarja, jossa kerätään pesintään viittaavia havaintoja. Atlassarjasta tiedotetaan lisää pesimäkauden lähestyessä.

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinnei­syydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10×10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

Hannu Eskonen

Selkälokki on selkävesien ja saariston tunnusomaisimpia lintuja. Selkälokkikolonioiden pesimämenestyksen turvaaminen on tärkeää niin sisävesillä kuin merensaaristossakin.

Taantuuko maailman suomalaisin lintu yhä?

BirdLife Suomen vuoden lintu on selkälokki. Selkälokkikannan seurannalla on pitkät perinteet: laji on ollut vuoden lintu myös vuosina 2003 ja 2013.

Tero Toivanen Selkälokin fuscus-alalaji on kenties maailman suomalaisin lintu: mustaselkäisen fuscuksen maailmankannasta jopa lähes puolet pesii Suomessa. Selkälokki on karujen sisävesien ja saariston tunnuslintu, joka muista lokeista poiketen on myös pitkän matkan muuttaja: valtaosa kannastamme talvehtii itäisessä Afrikassa, kun monet muut lokit odottelevat kevättä Itämeren piirissä.

Suomen selkälokkikanta on taantunut viime vuosikymmeninä huolestuttavasti, ja selkälokki onkin nykyisin Suomessa erittäin uhanalainen laji. Vuonna 2003 selkälokin pesimäkanta arvioitiin noin 8 800 pariksi,

vuonna 2013 enää 7 300 pariksi.

Nykyään enemmistö Suomen selkälokeista pesii Pohjanlahden rannikolla, missä laji lienee hyötynyt esimerkiksi turkistarhauksen tuottamasta ravinnosta. Sisävesien selkälokkikannat ovat sen sijaan 2000-luvulla jatkaneet pienenemistään, eikä Suomenlahdenkaan selkälokkipopulaatio ole voinut hyvin.

Selkälokki on avomerellä viihtyvä laji, joka osaa hakea ravintonsa pesimäaikaan kaukaakin ulkomereltä. Selkälokin pesintämenestystä heikentävät niin talvehtimisalueilla kerätyt ympäristömyrkyt kuin kilpailu lähisukuisten lajien kanssa sekä saalistuspaine pesimäalueilla. Esimerkiksi merikotkan runsastuminen voi tuottaa vaikeuksia kituville selkälokkikolonioille.

VUODEN LINTU

Suurimmat syyt selkälokin taantumiselle lienevät silti muuttoreitillä tapahtuneet ympäristönmuutokset, jotka ovat heikentäneet pesivien aikuislintujen kuntoa.

Osallistu ilmoittamalla havaintosi Selkälokkien pesimäkannan tila selvitetään jälleen tänä vuonna. Erityisen tärkeää on toistaa laskennat edellisinä vuosikymmeninä kartoitetuilla kohteilla, mutta havainnot kaikista selkälokin pesinnöistä ovat enemmän kuin tervetulleita. Havainnot hyödyttävät samalla myös lintuatlasta (ks. s. 12).

Katso ohjeita selkälokkihavaintojen ilmoittamiseen BirdLifen verkkosivuilta (www.birdlife.fi/vuodenlintu).

Aiemmin laskettujen kohteiden inventoinneista kannattaa kysyä omasta alueyhdistyksestä.

MAALI-hanke etenee: Suupohjan tärkeät levähdysalueet tunnistettu Tero Toivanen Kristiinankaupungin ja Närpiön rannikolta Etelä-Pohjanmaan lounaisosiin ulottuva Suupohjan alue on yksi tärkeimmistä muuttavan linnuston keskittymistä Suomessa etenkin kevätmuuton aikaan.

Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen alueelta on nyt tunnistettu maakunnallisesti tärkeät lintualueet 1 | 2024

(MAALI-alueet). Valitut kohteet kattavat niin hanhille tärkeät ruokailupellot Pohjanmaan jokilaaksoissa, lukuisia lintulajeja keväin syksyin keräävät rannikon kosteikot kuin merensaariston tärkeimmät kerääntymäalueetkin.

Selkämerellä tehdyissä lento- ja venelaskennoissa on löydetty myös uusi kansainvälisesti tärkeän lintualueen (Important Bird and Biodiversity Area, IBA) kriteerit

täyttävä alue, jolla lepäilee tai ruokailee vuosittain esimerkiksi merkittävä osa mustalinnun maailmankannasta. Tavoitteena onkin vahvistaa osin Merenkurkun puolelle ulottuva Närpiön−Korsnäsin matalikkoalue tulevaisuudessa myös uudeksi IBA-alueeksi.

Tutustu MAALI-alueisiin: www.birdlife.fi/maali

13

Entiselle turpeennostoalueelle perustetulla kosteikolla turvesuon sarkaojat erottuvat maastossa pitkään. Linnut eivät kuitenkaan tästä välitä, vaan kelpuuttavat otollisen elinympäristön: kuvan Joutsan Haapasuolle naurulokit asettuivat jo kosteikon ensimmäisenä kesänä.

Heikki Helle

Turpeennostoalueesta lintukosteikoksi ja levähdysalueeksi Heikki Helle Suomessa on vuosisatainen historia kosteikoiden kuivaamisessa metsätalousja peltomaaksi. Viimeisen sadan vuoden aikana on kuivattu tuhansia erilaisia kosteikkoja, mikä on vähentänyt vesi- ja muiden kosteikkolintujen käytössä olevaa elinympäristöä.

Paljon soita on kuivattu myös turvetuotannon käyttöön. Nyt energiaturpeen käyttö on romahtanut ja käytöstä poistuneita turvesoita on siirtymässä seuraavaan maankäyttömuotoon. Onneksi varsin monen kohteen luontevin jatkokäyttö on lintukosteikko.

Entisille turvesoille perustettavat kosteikot palvelevat lintujen pesimäalueina ja toivottavasti mahdollisimman

moni myös syysaikaisena häiriöttömänä levähdysalueena. Happamalle turvemaalle perustetun kosteikon syntymisessä kestää vuosia, mutta sopivalla tuhkalannoituksella ja elinympäristön hoidolla turvekosteikko voi kehittyä lintupaikaksi varsin pian.

Hyviä kokemuksia Joutsasta Tuore esimerkki lintujen käyttöön palautetusta turvealasta on Joutsan Haapasuo Keski-Suomessa. Valtionyhtiö Neovan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä perustettu 70 hehtaarin kosteikko on houkutellut jo kahtena ensimmäisenä kesänään kymmeniä naurulokkeja pesimään. Haapasuo liittyi maanomistajan päätöksellä mukaan myös SOTKA-le-

vähdysalueiden verkostoon: koko kosteikon alueella vesilintuja ei metsästetä.

Vuosien mittaan alueesta odotetaan merkittävää vesilintukohdetta. Haapasuo on hyvä esimerkki, miten valtionyhtiö voi osallistua vesilintukantojen elvyttämiseen sekä ennallistamalla kosteikkoelinympäristöä että tarjoamalla häiriövapaan levähdysalueen.

SOTKA-hankkeen levähdys­ alueet auttavat lintuja Vesilintujen syysaikaisista levähdysalueista huolehtiminen kuuluu kaikille vesilintualueiden metsästysoikeuden haltijoille. Elokuussa käynnistyvä vesilintujen metsästyskausi ajaa vesilintuja ennenaikaiselle syysmuutolle. Tilannetta

Heikki Helle

Nivanniemi, Tuusniemi. Yksittäisen maanomistajan kosteikko.

14

korjaamaan tarvitaan merkittäviä määriä lisää häiriövapaita levähdysalueita eli hyviä syksyisiä vesilintualueita, joilla vesilintuja ei metsästetä. Levähdysalueilla vesilinnut voivat valmistautua syysmuutolle oman luontaisen rytminsä mukaisesti.

BirdLifen ja Metsästäjäliiton SOTKA-hankkeessa perustetaan näitä levähdysalueita. Alla on kolme erilaista esimerkkiä, joista jokainen on paikallisesti merkittävä: kaikille kerääntyy kolminumeroinen määrä levähtäviä vesilintuja. Levähdysaluetoimintaa voidaan toteuttaa hyvin monenlaisilla vesialueilla ja kosteikoilla − ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää!

Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi

Heikki Helle

Kråkholmanjärvi, Pietarsaari. Kaupungin omistama matala lintujärvi.

Heikki Helle

Saarioisjärvi, Valkeakoski. Metsästysseuran metsästysalueeseen kuuluva lintujärvi.

Pohjakartta: O penStreetMap

Aarnin (vihreä), Jatin (sininen) ja Hillan (punainen) syysmuuttoreitit 2023.

Jati-maakotka sai selkäänsä kevyen lähettimen ennen kuin jätti pesänsä Kuusamossa.

Nyt se auttaa keräämään tietoa nuorten maakotkien elämästä.

Jyrki Mäkelä

Satelliittikotkien ensimmäinen syysmuutto BirdLifen seurannassa oli syksyllä kolme maakotkanuorukaista. Yhden tavoitellessa maakotkien muuttoennätystä lounaisimmassa Ukrainassa toisen talvehtimisyritys Etelä-Suomessa epäonnistui.

Tero Toivanen Viime kesänä satelliittilähettimen sai peräti kolme komeaa, Kuusamossa varttunutta nuorta maakotkaa: Aarni, Hilla ja Jati. Kaikkien kotkien lähettimet toimivat syksyn ajan moitteettomasti, ja niiden syysmuutto sujui ongelmitta.

Talvi kolkutteli Koillismaata jo lokakuun alussa, joten nuorten kotkien syysmuuton aika oli tullut. Hilla ja Jati olivat kiireisiä: jätettyään synnyinreviirinsä 5.10. ne olivat reilua viikkoa myöhemmin ehtineet jo eteläiselle Venäjälle jokseenkin edeltäjiensä Klasun ja Oulan viitoittamaa reittiä pitkin. Aarni taas viivytti lähtöään muutaman päivän kauemmin eikä pitänyt kiirettä, vaan pysähteli lokakuun mittaan niin Kainuussa kuin Pohjois-Karjalassakin.

Jati havittelee muuttoennätystä Jo marraskuun alkupäivinä sekä Hilla että Jati olivat lopullisten talvehtimisalueidensa tuntumassa Ukrainassa, onneksi etäällä vaarallisimmista alueista. Hieman itäi1 | 2024

sempää reittiä noudattanut Hilla päätyi Pultavan pohjoispuolelle, missä avointa viljelysmaata rikkovat laajat, puustoiset jokilaaksot.

Jatin matka jatkui aina Ukrainan lounaiskulmaan asti, missä avointa maastoa kirjovat vain harvat puurivit ja pienet kosteikot, joilla lintu näyttikin ahkerasti vierailevan. Pisin lenkki on Jatilla toistaiseksi ulottunut lähelle Romanian rajaa ja Tonavan suistoa, millä kilpaillaan jo Suomesta pisimmälle matkanneen maakotkan tittelistä. Rengaslöydöt kertovat parin maakotkan päätyneen aiemmin aina Mustanmeren rannalle asti.

Aarni jäi Etelä-Suomeen Nuoria maakotkia tiedetään talvehtivan myös Suomessa. Aarni antoi mielenkiintoista lisätietoa meillä talvehtivien kotkien liikkeistä, koska se kierteli koko loppusyksyn hyvin laajalla alueella eteläisessä Suomessa edeten vuoroin pitkiä matkoja itään, vuoroin länteen.

Pääkaupunkiseudun se ohitti kolmesti ja kävi välillä lyhyesti myös Venäjän puolella.

Suomessa talvehtiville maakotkille ravintoa voivat

tarjota erityisesti hirvieläinten teurastusjätteet ja muut haaskat. Mitä todennäköisimmin Aarnikin asettui tällaisille aina muutamaksi päiväksi ja jatkoi sitten etsimään seuraavaa ruokapöytää.

Joulun tienoilla Aarni vaikutti asettuneen aloilleen jo kerran tarkistamilleen seuduille Varsinais-Suomeen.

Sen lähettimen lämpötila kuitenkin painui 12.1. pakkaselle, ja 16.1. Aarni ja lähetin onnistuttiin löytämään Salosta lumihankeen hautautuneina. Nälkiintyminen on nuorten kotkien yleinen kuolinsyy, ja se on todennäköisesti koitunut myös Aarnin kohtaloksi.

Seuranta jatkuu keväällä Mikäli kahden muun kotkan talvehtiminen onnistuu, niiden liikkeitä seurataan jälleen kevätmuuton ajan verkkosivuillamme. Pesiminen ei tulevana kesänä ole vielä ajankohtaista, sillä maakotkat ovat sukukypsiä vasta 4−5-vuotiaina.

Edellisen talven yli seuratun Oula-maakotkan kohtalo näyttää jäävän arvoitukseksi lähettimen toiminnan loputtua keväällä 2023 Vienanmeren rannikolla. Toiveena kuitenkin on, että ensi keväänä ja kesänä lähettimillä saataisiin vihdoin lisätietoa myös esiaikuisten maakotkien elämästä.

Seuraa satelliittikotkia: www.birdlife.fi/satelliittikotkat

15

Marko Teivonen on vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Henna Mitrunen

Aleksi Mikola

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa: • Kuusitiaisten ennätysvaellus • Mitä linnut tuntevat?

• Vaaralliset valot • Lämpökamerat testissä

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Karkkilalainen Marko Teivonen kuuluu maan aktiivisimpiin Tiira-­ lintutietopalvelun (www.tiira.fi) yhdistyskäyttäjiin. Hän on jo useamman vuoden ajan ollut Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan havaintojenkeruualueen ylivoimaisesti työteliäin koontihavaintojen tekijä, ja viime vuonna hän sijoittui siinä tehtävässä koko maan tilastossakin toiseksi.

Teivosen työpanoksen ansiosta Tringan alueen koontihavainnot ovat parhaalla tasolla hänen vastuullaan olevissa kunnissa, eli Vihdissä ja Karkkilassa. Koontihavainnoksi yhdistetään useita samalta paikalta samasta linnusta tai linnuista ilmoitettuja havaintoja.

Tämän ohella Teivonen tallentaa itsekin Tiiraan parituhatta havaintoa vuodessa. Hän on myös Luoteis-Uudenmaan lintutieteellinen yhdistys Aplan pitkäaikainen sihteeri.

Tiiran uudistus etenee

Uudistetulla Tiiralla havaintojen kirjaaminen on selkeämpää kuin nykyisellä ja onnistuu kätevästi myös puhelimella. Uudistetun kirjauslomakkeen käyttö on toistaiseksi rajoitettu testiryhmälle, mutta se tulee laajaan käyttöön lähikuukausien aikana.

Teemu Lehtiniemi Tiira-lintutietopalvelun (www. tiira.fi) modernisoitu versio havaintojen kirjauslomakkeesta on pilottikäytössä pienehköllä joukolla käyttäjiä. Rajoitetulla käyttöönotolla varmistetaan, että havaintojen tallentaminen toimii eri laitteilla ja selaimilla oikein. Mahdollisten korjausten jälkeen lomake avataan kaikille Tiiran käyttäjille.

Uusi kirjauslomake mukautuu eri kokoisiin näyttöihin. Tietokoneella

16

Yhdistyskäyttäjät ovat lintuyhdistysten valtuuttamia vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka seuraavat, tarkistavat ja tekevät koontihavaintoja Tiira-lintutietopalveluun tallennetuista havainnoista.

Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä 2023 on Marko Teivonen.

ulkonäkö on samankaltainen nykyisen Tiiran kanssa, mutta puhelimessa varsin erilainen. Kirjauslomake on myös selvästi nykyistä käyttäjäystävällisempi: käyttäjien ei esimerkiksi tarvitse osata lintujen ikään, pukuun tai tilaan liittyviä lyhenteitä. Paikannus onnistuu laitteen paikannuksen avulla, joten havaintojen kirjaus on helppoa suoraan maastosta.

Kirjauslomake on ensimmäinen merkittävä käyttäjille näkyvä osa Tiiran modernisaatiota. Uudistettu Tiira toimii kokonaan eri järjestelmässä kuin nykyinen Tiira. Nykyinen Tiira ja uudistettu versio toimivat aluksi rinnakkain, ja monet tutuista toiminnoista löytyvät vielä pitkään vain perinteisestä Tiirasta. Havainnot kopioituvat modernisoidun ja nykyisen Tiiran välillä, joten lintumaailman menosta pysyy ajan tasalla myös nykyistä Tiiraa seuraamalla.

Uusia ominaisuuksia lisätään uuteen järjestelmään sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Ennen kesää on tarkoitus julkaista esimerkiksi kokeneille harrastajille suunniteltu havaintojen pikatallennuslomake.

Sen avulla voi esimerkiksi kirjata muuttoa siinä järjestyksessä, missä linnut havaintopaikan ohittavat, ja järjestelmä yhdistää kirjaukset kunkin lajinimikkeen alle yhdeksi havainnoksi.

Tiiran uusiminen on suuri hanke, joka etenee BirdLifen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tavoitteena on saada koko järjestelmä uusittua vuoteen 2026 mennessä.

Anne Viitalaakso on vuoden retkikummi Marja Ruotsalainen

Valtteri Rosenberg Nokialainen Anne Viitalaakso aloitti virallisesti Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (Pily) retkikummina 15 vuotta sitten, mutta on toiminut vastaavissa tehtävissä jo ainakin 20 vuoden ajan. Hän oli vuonna 2003 perustamassa Nokian lintukoulua, jossa hän edelleen opastaa.

Yhdessä muiden vetäjien kanssa Viitalaakso järjestää monipuolista toimintaa, kuten retkiä, pönttötalkoita, valokuvailtoja, laskentoja ja rengastusta. Hän on asiantunteva ja innostava opas, jonka johdolla on esimerkiksi kierretty omaa talvilintulaskentareittiä jo 16 vuoden ajan. Toiminnallaan hän on innostanut monen ikäisiä ihmisiä lintuharrastuksen pariin.

Lapsille Viitalaakso on tarjonnut ympäristökasvatusta myös työssään Tampereen kaupungin luontokoulu Korennon varhaiskasvatusryhmien vetäjänä. Hän on toiminut neljä vuotta myös Pilyn hallituksessa.

Vuoden retkikummi on valittu vuodesta 2005 alkaen. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivat noin 200 retkikummia ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. Vuoden retkikummi 2023 on Anne Viitalaakso.

Uusia BirdLifeyhdistyksiä BirdLife Keski-Häme Risto Vilpas Valkeakosken lintuharrastajat ry:n perustava kokous pidettiin 14.3.1974.

Syyskokouksessa 14.11.2023 ja kuukausikokouksessa 9.12.2023 yhdistys päätti nimen muuttamisesta BirdLife Keski-Häme ry:ksi. Nimeä on käytetty epävirallisesti jo vuo-

desta 2018 esimerkiksi paikallislehden lintutiedotuksissa.

Nimenmuutos oli jäseniemme toive. Jäsenistö koostuu Valkeakosken ja sen ympäristökuntien lintuharrastajista. BirdLife-nimen tunnettuus antaa julkisuudessa leveämmät hartiat.

Yhdistysrekisteriin nimenmuutos tehdään kevään 2024 aikana.

BirdLife Keski-Suomi Ossi Nokelainen Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry on päättänyt muuttaa nimeään BirdLife Keski-Suomi ry:ksi.

Vanha nimi oli perinteikäs, täysin suomenkielinen ja korosti lintutiedon merkitystä yhdistyksen arvona. Toisaalta tieteen korostamisen alueyhdistyksen nimessä on koettu nostavan uusien harrastajien mukaan liittymisen kynnystä.

BirdLife on maailman tunnetuimpia ympäristöjärjestöjä myös jäsenistön ulkopuolella. BirdLife on johtava linnustonsuojelun asian1 | 2024

tuntija, mikä tuo painoarvoa myös alueyhdistyksen suojelutyölle. Nimenmuutoksen myötä yhteys BirdLife-yhteisöön on selvä, minkä toivotaan lisäävän toiminnan houkuttelevuutta ja madaltavan kynnystä liittyä mukaan.

Samaista nimenmuutosta yritettiin aiemmin noin 20 vuotta sitten, mutta silloin se hylättiin toisessa käsittelyssä yhdellä äänellä. Tuolloin KSLY olisi ollut maailman ensimmäinen paikallistason BirdLife-järjestö. Nyt siitä tulee jäsenmäärältään suurin BirdLife-nimeä kantava alueyhdistys Suomessa.

BirdLife Suomen edustajiston terveisiä Edustajiston syyskokous pidettiin 19.11. Helsingissä 50-vuotisjuhlien (ks. s. 21) yhteydessä.

– Kokoukseen osallistui 70 edustajaa (joista 25 etänä) 25 jäsenyhdistyksestä.

– BirdLife Suomen uusi strategia vuosille 2024−2027 hyväksyttiin.

– Vuoden 2024 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin ja vahvistettiin.

– Mika Asikainen valittiin jatkamaan liittohallituksen puheenjohtajana kauden 2024–2025.

– Liittohallitukseen valittiin kaudelle 2023–2024 Pirkka Aalto (uusi), Olli Haukkovaara (uusi), Aila Tarvainen (uusi) ja Petri Varjonen. Hallituksessa jatkavat kaksivuotiskautensa toisen vuoden varapuheenjohtaja Hanna Aalto sekä jäsenet Jaakko Asplund, Hannu Lehtoranta, Jyrki Mäkelä ja Jyrki Normaja.

– Rannikkoyhdistysten havaintojenkeruualueita päätettiin laajentaa merialueilla talousvyöhykkeelle. Näin rariteettikomitea voi tarvittaessa tarkastaa havaintoja myös talousvyöhykkeeltä, valtakunnan merialueen rajan ulkopuolelta.

– Keskustelussa Tiira-lintutietopalvelun uuden version tilanteesta tuotiin ilmi huolia hankkeen kestosta ja kustannuksista. Keskustelun päätteeksi annettiin tuki oman havaintojärjestelmän kehittämiselle, ja sitä koskevat kirjaukset toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksyttiin.

– Kokouksessa palkittiin vuoden nuori lintuharrastaja Juho Hartikka (ks. s. 26), vuoden retkikummi Anne Viitalaakso (ks. s. 17) ja vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Marko Teivonen (ks. s. 16).

– Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vaaditaan luontokadon torjuntaan lisää panostusta rahoituksen vähentämisen sijasta.

Kevätkokous ja satavuotisjuhlat Vaasassa Edustajiston kevätkokous järjestetään 23.–24.3. Vaasassa. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2023 vuosikertomus ja tilinpäätös. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös jäsenyhdistyksemme Ostrobothnia Australis rf:n 100-vuotisjuhla.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

17

Kullan arvoiset

Haastattelu­ kysymykset:

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt juhlavuoden 2023 kunniaksi seitsemän kultaista ansiomerkkiä.

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta!

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Lue lisää: www.birdlife.fi/tiedote-20231119a

1. Kiinnostuin linnuista 3−4 vuotiaana, jolloin aloitin niiden piirtämisen. Siitä lähtien linnut ovat olleet merkittävä osa elämääni. Tuskin on ollut sellaista päivää, etteivät linnut olisi tavalla tai toisella olleet mukana. Aikuisuuden kynnyksellä rakkaasta harrastuksesta muotoutui ansiotyö − päätös, johon olen edelleen tyytyväinen. Helppoa ei aina ole ollut, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.

2. Varmaankin ne lukemattomat ja unohtumattomat hetket luonnossa lintujen parissa, yhtä lailla eksoottisissa paikoissa Afrikassa tai Aasiassa kuin Suomen metsissä, rannikoilla ja tuntureilla.

Harrastuksen myötä olen saanut tutustua suureen määrään kiinnostavia ihmisiä, joista osasta on tullut kavereita ja ystäviä. Myös monenlaiset lintuihin

/ Luontoak ateemi

iM

m

To

Juhani Kairamo 1. Linnut ja niiden parissa eri tavalla harrastaminen on ollut 1970-luvun lopulta asti suuri osa elämää. Kouluja opiskeluaikojen staijaus- ja retkeilyvoittoinen harrastus alkoi 90-luvun puolessa välissä muuttua enemmän

ja enemmän järjestötoiminnaksi BirdLifessa sekä keskusjärjestössä että paikallistasolla.

2. Lukemattomat hienot elämykset luonnossa, kokemus siitä, että on järjestötoiminnassa muiden mukana vaikuttamassa tärkeisiin asioihin ja tietysti useat ystävät, joihin harrastuksen myötä on päässyt tutustumaan.

3. Merkittävin syy lienee pitkähköt ajat järjestön eri luottamustoimissa. Olen ollut muun muassa Lintuvarusteen hallituksessa 28 vuotta, joista 10 puheenjohtajana ja BirdLife Suomen

Markku Mikkola-Roos

ar

n ko

4. Alussa kannattaa opetella peruslajisto mahdollisimman hyvin: niin ulkonäkö, äänet kuin käyttäytyminenkin.

Kun oppii nauttimaan tavallisten lintujen katsomisesta, on helppo löytää mielekästä katsottavaa.

Jos mahdollista, hakeudu kokeneemman harrastajan seuraan, se voi olla oikotie onneen. Itse opittu on paremmin opittu, mutta tie on pidempi. Tärkeintä on tuntea oppivansa jotakin uutta joka retkellä.

ai

ne

taloudenhoitaja 17 vuotta, joista 15 myös hallituksen jäsenenä. BirdLife Kanta-Hämeen hallituksessa olen nyt 16:tta vuotta, joista 11 viimeistä puheenjohtajana. BirdLife KantaHämeen taloudenhoitajana olen ollut 18 vuotta.

4. Rohkeasti mukaan oman alueyhdistyksen tapahtumiin ja erityisesti retkille. Retkillä oppii lintujen ja lintupaikkojen lisäksi tuntemaan myös paikallisia harrastajia. Yhdistykseltä voi myös tiedustella, olisiko alueella kokeneempia harrastajia, jotka voisivat opastaa harrastuksen alkumetreillä.

n

uk

Al a

3. Jos sinulla on tietoa, mitä muilla ei ole, on velvollisuutesi jakaa tuota tietoa muille. Näin ajattelen. Ainoastaan näin edistetään tiedettä ja osaamista. Olen pyrkinyt jakamaan oman erikoisalani osaamista kirjojen ja kirjoitusten kautta, joista suurin osa on julkaistu englanniksi kansainvälisillä foorumeilla. Myönnän, että näiltä osin olisin voinut olla isänmaallisempi.

1. Lintuharrastus rytmittää vahvasti elämääni.

Vuodenkierrossa lintujen tarkkailu, laskennat ja rengastus tuovat iloa ja merkitystä vapaa-aikaani.

2. Lintuharrastuksesta olen saanut erinomaisen tavan hahmottaa luontoa ja sen muutosta. Harrastus on ylläpitänyt terveyttä ulkoilun ja erityisesti mielen rauhoittumisen kautta. Lintujen muutonseuraaminen on erityisen meditatiivista ehkä kiireisimpiä massamuuttoja lukuun ottamatta. Kuuluminen lintuharrastusyhteisöön on myös tosi tärkeää.

3. Olin nuorempana aktiivinen Tringassa etenkin suojelutoiminnassa ja lehden teossa. BirdLife

18

Suomen suojelutoimikunnan kautta aloitimme tärkeiden lintualueiden kartoitustyön 1990-luvun lopulla. IBA-alueiden lintulaskennat jatkuvat ja Suomen ympäristökeskus on ottanut vastuulleen vaikeasti saavutettavia alueita. Helsingin Vanhankaupunginlahden suojelu- ja seurantatyön

iJ

ku

en

liittyvät tutkimustyöt ovat olleet hyvin inspiroivia.

Ai l

M

k ar

uu

Dick Forsman

on kk

aloitin vuonna 1986. Tämä työ jatkuuu edelleen.

4. Lintuharrastuksen perusta on lajintuntemus.

Siihen kannattaa satsata harrastuksen alussa, jotta lintujen lajikirjo tulee tutuksi. Toki ei tästä kannata ottaa liikaa paineita vaan harrastaa lintuja oman mieltymyksen mukaan.

1. Luonto ja luonnossa liikkuminen tulivat minulle todella tärkeiksi, kun muutimme Nokialle vuonna 1972. Olin silloin 8-vuotias. Asuntomme takametsässä virtasi tammukkapuro. Pikkuhiljaa uskaltauduin kalastusreissuilla syvemmälle ja syvemmälle laajalle metsäalueelle, ja löysin sieltä muun muassa kaakkurilammet ja yöllä surisevat kehrääjät. Nautin hiljaisuudesta. Jo tuolloin ymmärsin, mikä antaa minulle voimia.

ro

To

m

Lin

os

3. On vaikea kehua itseään, mutta uskoisin, että intohimoinen ja pitkäjänteinen omistautuminen eri projekteihini on tässä taustalla.

Omalla tavallani jaksan väsymättä tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden eteen ja hankkia paljon omakohtaistakin tietoa sen pohjaksi. Tämä innostus kokemukselliseen tiedonhankintaan juontaa juurensa jo sinne lapsuuden voimakkaisiin luontokokemuksiin.

4. Oma harrastaminen alkoi itsenäisesti, ensin pikkuhiljaa lähilintuja tunnistellen, mutta päivittäin retkeillen.

Pian jo kiinnostuin hakemaan lintujen pesiä ja tein niistä pesäkortteja.

Heti alusta alkaen rakentelin linnunpönttöjä.

Hyvin nopeasti löysin myös samanhenkisiä kavereita, ja hakeuduin mukaan nokialaisen luontokerho Marteksen toimintaan. Hakeudu siis maastoon mahdollisimman monin tavoin.

os

To

m

Lin

d

2. Ensinnäkin se on antanut laajan kaveri- ja tuttavaverkoston. Toisekseen lintuharrastuksen kautta olen paremmin oppinut ymmärtämään luontoa ja kunnioittamaan sitä.

d

Rainer Mäkelä

ro

Pekka J. Nikander on BirdLifen toimintaan lahjoitetuilla rahoilla saatu luontoa hyödyttäviä asioita tehtyä.

1. Se on erittäin tärkeä lähes kaikilla osa-alueilla elämässä.

2. Ystävät ja syventävä suhde luontoon.

3. Täytyy myöntää, että merkki tuli yllätyksenä.

Ajattelisin, että pitämällä Lintuvarusteen iskussa

2. Kiinnostuksen luonnon tarkkailuun ja herätteen sen puolustamiseen.

3. Olen erikoistunut luonnon­suojelukysymyksiin varsinais­ten suojelualueiden ulko­puolella: miten viljelijöiden, metsänomistajien ja kalastajien arkiset päätökset ja asenteet vaikuttavat luontoon. He nimittäin ratkaisevat lopulta sen

1 | 2024

iM

en

m

Marcus Walsh 1. Se on kulkenut mukana pikkupojasta lähtien.

Lohduttaa, inspiroi, vie luontoon. Enää en hirveästi keräile lajilistoja, vaan nautin ulkona olosta ja luonnon tavattomasta monimuotoisuudesta.

on kk

To

3. Myönnön yhteydessä kerrottiin perusteita, mutta nykypolvi ei tunne kaikkia taustoja. Toimin 1970-luvulla Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton ja myöhemmin Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksessa. Järjestötoimintaa kertyi 20 vuotta. 1970-luvulla tein Etelä-Savon seutukaavaan luonnonsuojelusuunnitelman.

Avustin valtioneuvoston asettaman kansallispuisto­ komitean sihteeristöä ja laadin komiteamietintöön useita kansallis- ja luonnon­puistosuunnitelmia.

4. Harrasta luontoa monipuolisesti! Ole kiinnostunut linnuista, kasveista, perhosista ja muista hyönteisistä.

Harrasta yhdessä muiden kanssa.

Lintujen löytämisessä ja tunnistamisessa äänet ovat erityisen tärkeitä.

Siksi näe sitkeästi vaivaa selvittääksesi havaitsemasi äänen aiheuttaja. Mitä vaikeampaa, sitä paremmin opit. Opiskele kaikenlaista – se auttaa näkemään harrastuksesi yleisemmän merkityksen.

He

on rz

kohtalon. Erityisesti metsä­kysymyksissä olen pehmeämpien hoitomenetelmien kehittäjä, siitä olen saanut kiittävää palautetta.

4. Ihan pienten aloittelijoiden vanhemmille sanon: lähtekää ulos ja opetelkaa

na

2. Lintu- ja muun luonto­harrastukseni ansiosta halusin tulla biologiksi. Onnekseni pääsin opiskelemaan eläin- ja kasvitiedettä. Keikuin kahden vaiheilla, kumpi olisi pääaine, mutta linnut ratkaisivat. Halusin tutkijaksi ja

sellaiseksi päädyin. En ole tutkinut vain lintuja, mutta ne ovat olleet tärkeimpiä tutkittaviani.

Lintuharrastukseni jalostui siis ammatiksi, mutta samalla pysyin myös harrastajana.

Iri

1. Linnut ovat aina läsnä, kun olen ulkona.

Niiden äänet tarttuvat korvaan välittömästi.

Nautin lintujen näkemisestä: ne tuottavat iloa.

Olen aloittanut harrastuksen 11-vuotiaana ja muistan yhä erinomaisen hyvin niitä havaintoja, olosuhteita ja tunnelmia, joita koin ensimmäisten vuosien aikana ja myöhemminkin. Opin kunnioittamaan lintuja – ja muita eläimiä – yksilöinä. Ja samalla luontoa ja elämää.

uu

Juha Tiainen

4. Kulje avoimin mielin luonnossa.

Polku on pitkä, mutta todella antoisa, jos sille antaa mahdollisuuden.

lintuja ja muita eliöitä yhdessä. Minulle isä maksoi pienen palkkion lajeista, jotka itse tunnistin.

Vähän vanhemmalle aloittelijoille sanoisin: mene vapaaehtoisiksi sekä yhdistykseesi että lintuasemille. Siellä tapaa hyviä vanhempia tyyppejä, jotka ovat kiitollisia avustasi. Samalla opit.

19

Finnaturen piilokojut ja kurssit Oulun seudulla Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet!

Maakotka 1.9.-31.3.

Varpushaukka 1.9.-31.9 Teeri 15.3.-15.5.

Huuhkaja 15.8.-15.6.

Kanahaukka 1.1-15.4.

Suokukko 8.5.-31.5.

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10% Lue lisää valokuvauskursseista ja kojuistamme www.finnature.fi Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264 Muista myös!

Lintuaiheiset keittiö- ja sisustustuotteet www.AweNature.fi

Pertti R asp

Nina Mikander

Uusi pääsihteeri BirdLife Internationalin johtoon Inka Plit

10 kiperää linnuista!

Brittiläinen Martin Harper on aloittanut kansainvälisen BirdLifen pääsihteerinä viime marraskuussa. Biologin koulutuksen saaneella Martinilla on 27 vuoden kokemus suojelutyön johtamisesta eri järjestöissä, mukaan lukien Ison-Britannian BirdLife-järjestön sekä BirdLifen Euroopan toimiston johtajan toimet. Hän on myös innokas lintuharrastaja.

Martinin ja hänen tiiminsä tärkeimpiin tehtäviin kuuluu järjestömme 100-vuotisjuhlavuonna 2022 hyväksytyn uuden, kunnianhimoisen strategian täytäntöönpano.

− On suuri kunnia johtaa BirdLifea tänä ratkaisevana vuosikymmenenä. Olen ollut mukana BirdLife-perheessä 19 vuotta, ja olen nähnyt, millä voimalla yhteisömme pystyy toimimaan luonto- ja ilmastokriisiä vastaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Martin kertoo.

Martin toimi väliaikaisena pääsihteerinä jo kesäkuusta alkaen, tehtävää kahdeksan vuotta hoitaneen Patricia Zuritan siirryttyä uusiin haasteisiin.

Meillä oli ilo saada Martin kunniavieraaksemme BirdLife Suomen 50-vuotisjuhliin marraskuussa (ks. s. 21).

1.

Mikä on tämä ihmisenkin naapurina viihtyvä valpas osittaismuuttaja?

2. Kuinka monta kuusitiaisparia Suomessa arvellaan pesivän?

3. Miksi monilla kahlaajakoirailla (suokukko pois lukien) on samanlainen maastoon naamioituva suojaväri kuin naarailla?

4. Minkä Suomessa tavatun linnun nimessä esiintyy jalokivi?

5. Mikä on lapinpöllön levinneisyysalue (koko maailmassa)?

6. Mikä on Euroopan pienin koskelo?

7. Mitkä tiaisistamme kaivertavat mielellään oman pesäkolon?

8. Missä maissa toimivat kolme vanhinta BirdLife-järjestöä?

9. Suomen ja Ruotsin talvilinnut ovat nykyään pienempiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Totta vai tarua?

10. Kuinka monta lintulajia tai lintulajiryhmää esiintyy Raamatussa?

Oikeat vastaukset sivulla 30.

20

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoi-

minnan hyväksi.

Vuonna 2023 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille: – Toni Eskelin (Tampere) – Juhani Hannila (Kokkola) – Johan Hassel (Kokkola) – Eero Parkko (Hamina) – Jukka Piispanen (Oulu) – Kalevi Tunturi (Oulu)

Inka Plit

Syntymäpäivä 20.1.

iK o

n

er

ne

i

M

ar ut

ai

Su

hm

hi

le

Ter

Virallista syntymäpäivää juhlittiin tammikuussa haastamalla kaikki lintuharrastajat tekemään hyvä lintuteko, esimerkiksi antamaan herkkuruokaa talvilinnuille tai viemään ystävä retkelle. Uudet jäsenet saivat tavallista muhkeammat liittymislahjat, ja Lintuvaruste-myymälämme ilahdutti harrastajia juhlatarjouksin.

Perustajajäsenet ja entiset toiminnanjohtajat kutsuttiin keskustoimistolle kakkukahville.

Lintuharrastus kuvina Kutsuimme kaikki lintuharrastajat osallistumaan ”Miltä näyttää lintuharrastus vuonna 2023?” -kuvakeräykseen. Nyt ei etsitty kuvia linnuista, vaan siitä, miltä suomalainen lintuharrastus näyttää eri vuodenaikoina ja eri puolilla maata. Haasteeseen vastattiin upeasti: galleriaan kertyi vuoden aikana yli 900 erilaista valokuvaa, jotka talletamme tulevia historiankirjoittajia varten. Miltä lintuharrastus mahtaa näyttää 50 vuoden päästä?

Juhlatapahtumia eri puolilla maata Jäsenyhdistyksissä järjestettiin vuoden mittaan noin viisikymmentä erilaista tapahtumaa, joiden ohessa juhlittiin 50-vuotiasta kattojärjestöä eri tavoin. Valikoimassa oli lintuiltoja, kävelyretkiä, opaspäivystyksiä, juhlaesitelmiä, yleisötapahtumia ja yhdistysten omia­ kin juhlia. Koko Suomen harrastajille tarjottiin 9.12. etäyhteydellä Bongariliiton järjestämät esitelmät.

Kuvagalleria: www.birdlife.fi/juhlagalleria

9.12. esitelmien tallenne: www.youtube.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi 50 vuotta

– juhlavuoden 2023 huippuhetkiä aj

a

rk

iN

o

m

Jy

Kunniapuheenjohtajan kunniavierailu

r

Seppo Alanko

Kansainvälisen BirdLifen kunniapuheenjohtaja, hänen keisarillinen korkeutensa Japanin prinsessa Takamado kunnioitti läsnäolollaan BirdLife Suomen 50-vuotiskahvitilaisuutta 22.6. Suomenlinnassa, Helsingissä.

Puheessaan hän muun muassa korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä linnustonsuojelussa. Lintukuvaajana tunnettu prinsessa ehti myös tutustua paikalliseen saaristolinnustoon.

Pääjuhla Helsingissä 18.11.

Noin 250 juhlavierasta kokoontui huipentamaan juhlavuoden lauantaina 18.11. Ravintola Töölöön Helsinkiin. Päiväseminaari tarjoili viisi hienoa esitystä muun muassa toiminnan menestystarinoista. BirdLife Internationalin tervehdyksen toi järjestön uusi pääsihteeri Martin Harper (ks. s. 20). Iltajuhlassa nähtiin videoesitys BirdLife Suomen saavutuksista, palkittiin ansioituneita aktiiveja, ihasteltiin Markus Varesvuon lintukuvia ja kuultiin stand up -koomikko Iikka Kiven esitys. Molemmat tilaisuudet juonsi Paul Segersvärd.

Seminaaritallenne ja saavutusvideo: www.youtube.com/birdlifesuomi Juhlan kuvakooste: www.birdlife.fi/50vuotta-juhlakooste 1 | 2024

21

Pöllöjen aktiivisin laulukausi on helmi−maaliskuussa yön pimeinä tunteina. Huuhkaja on äänessä erityisesti ilta- ja aamuhämärissä.

Arto Juvonen / Lintukuva . fi

Missä säässä pöllöt huhuilevat?

Pöllöjen huhuilukausi lähestyy. Moni harrastaja on palannut pettyneenä pöllöjen kuunteluretkeltä, vaikka sään piti olla hyvä. Mistä kiikastaa?

Mitätönkin tihkusade on turmiollista ja sama koskee myös niin lievää lumisadetta, että sitä ei edes huomaa auton valoissa eikä tunne paljaalla kädellä. Kun kuitenkin kääntää kasvonsa taivaalle, tuntee pienenpieniä hiutaleita. Ne riittävät hiljentämään pöllöt.

Pilvisyys Raimo Seppälä

Tuuli Tuulinen sää estää tehokkaasti äänen kuulumista, joten pöllöt ovat tuulella hiljaa. Täysin tyyntä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kevyt tuulenvire vielä menettelee. Pöllöille siedettävä tuulenvoimakkuus on peltoaukeilla ja muissa avoimissa maastoissa noin 2−3 ja yhtenäisillä metsäalueilla 3−4 metriä sekunnissa.

Lintuharrastajien näppituntuman mukaan tuulisia säitä olisi tullut ilmastonmuutoksen myötä lisää, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan tälle ei löydy tilastollista tukea. Joka tapauksessa hyviä kuuntelukelejä on harvassa.

Sade Kaikenlainen sade, hyvin hentokin, haittaa äänen kantautumista. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan sade myös muuttaa äänen sisältöä, jolloin huhuilun sisältämät viestit vääristyvät. Tiedämme tutkimusten perusteella, että pöllöt tunnistavat toisensa yksilöllisesti huhuiluista, mutta muutoin meillä ei ole vielä mitään käsitystä siitä, kuinka monenlaisia viestejä huhuilut sisältävät.

22

Pilvisyys ei sinänsä ole este huhuilulle, mutta pilvinen sää tarkoittaa usein sitä, että ilmassa on kosteutta, ja se taas vaientaa pöllöt.

Ilmeisesti niinkin vähäinen kosteus, että ihmisen on vaikea huomata sitä omilla aisteillaan, riittää hiljentämään pöllöt. Peltoaukeille ja maanteiden notkelmakohtiin kertyvä sumu on selvä merkki siitä, että pöllöretki kannattaa kohta lopettaa.

Pakkanen Pöllöjen pakkasraja tuntuu olevan noin −10 astetta. Se ja sitä kylmemmät pakkaslukemat lopettavat huhuilun.

Luultavasti kyse on siitä, että kylmän ilman vetäminen keuhkoihin on pöllöille epämiellyttävää. Esimerkiksi −6 astetta tuntuu vielä olevan siedettävä pakkaslukema pöllöille, mutta sen jälkeen pakkasen kiristyessä huhuilu nopeasti lyhenee ja lopulta päättyy kokonaan.

Kuutamo Yleisen pöllöretkeilijöiden havainnon mukaan pöllöt ovat aktiivisimmillaan kirkkaalla kuutamolla. Tälle löytyy tukea, sillä huuhkajaa koskevat eurooppalai-

set tutkimukset osoittavat, että äänen lisäksi huhuileva huuhkaja viestii myös visuaalisin signaalein, ja ne näkyvät parhaiten kuutamolla.

Vastaavia tutkimustuloksia löytyy myös joistakin ulkomaisista pöllöistä. Varmaankin kaikilla pöllöillä on jotain visuaalista viestitettävää, koska kuutamo tuntuu olevan huhuilijoiden suosiossa.

Ihanteellinen kuuntelukeli Hyvän huhuilusään voi tiivistää niin, että äänen pitäisi kantaa kauas eikä kurkkuun saisi sattua. Ihanteellinen sää pöllöretkelle on siis tyyni ilta, jolloin tähdet tuikkivat kirkkaalta taivaalta ja kuu loimottaa. Lämpötila on plussalla tai pikkupakkasella.

Valitettavasti tällaisia kelejä on vain harvoin. Tuskin koskaan ne kestävät koko yötä, joten kun sääennuste lopputalvesta näyttää, että illalla on tällaista säätä tulossa edes parin tunnin ajaksi, kannattaa pöllöretki ilman muuta toteuttaa.

Toisinaan hyvä kuuntelusää muodostuu vasta aamuyöllä. Harva meistä viitsii silloin nousta lämpimän peiton alta ja lähteä pöllöretkelle.

Kaikkiin sääntöihin on luonnossa poikkeuksia. Ehkä näistä ajatuksista on kuitenkin apua, kun mietit, milloin lähtisit pöllöretkelle ja milloin pysyt kotona.

Jutun teossa ovat auttaneet useat pöllötutkijat, lintuäänittäjät, meteorologit, ääniasiantuntijat ja tavalliset lintuharrastajat, joille kaikille kirjoittaja esittää lämpimän kiitoksensa.

Kiikarin läpi

Kokemuksia linnuista kouluopetuksessa Jyrki Mäkelä

Pirkka Aalto Luonto on lähellä. Sitä seuratakseen ei tarvitse katsella Avara luonto -ohjelmia tai matkustaa jonnekin maailman ääriin.

Luontoa löytyy heti, kun astuu ulos tai katsoo ikkunasta. Linnut taas ovat erinomainen lajiryhmä siksi, että niitä löytyy lähes aina ja kaikkialta.

Esimerkiksi oppitunnilla BirdLifen Lintuvisan materiaalien avulla opetellut lintulajit eivät suinkaan ole vain kuvia tietokoneen näytöllä tai lintukirjassa, vaan niitä löytää ihan oikeasti, kun vaan lähtee ulos ja pitää silmät ja korvat auki. Tammikuinen Pihabongaus-tapahtuma on mukava tapa saada nuoret kiinnostumaan kotipiirin talvilinnuista, ja Pihabongauksen koululaisviikkoa varten meillä onkin koulun lähimetsässä oma ruokintapaikka. Myös toukokuinen Lasten lintuviikko kannustaa viettämään oppitunnin ulkona lähiluontoa tarkkailemassa.

On tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään, että kaikki eläimet

ovat eläviä ja tuntevia luontokappaleita.

Niitä ei saa vahingoittaa tai tappaa huvikseen. Opettamalla heille, että esimerkiksi rupikonna ja harmaalokki voivat elää yli 30-vuotiaiksi, huomataan, että tututkin eläimet voivat olla jopa omien vanhempien ikäisiä. Toisaalta vajaan kymmenen gramman painoinen pajulintu voi ehtiä elämänsä varrella käymään puolenkymmentä kertaa Afrikassa, mikä on kunnioitettava saavutus sekin.

Opetuksessa on hyvä tuoda esiin myös se, että pulassa olevaa eläintä voi monesti auttaa. Esimerkiksi talven yllättämän, jäällä tai tiellä toikkaroivan vesilinnun voi ottaa kiinni ja toimittaa lähimpään läpi talven sulana olevaan vesistöön.

Se, että lintuihin voi yleensä koskea ihan huoletta, onkin monelle yllätys.

Niihin ei jää mitään ”ihmisen hajua”, ja luonnon eläimet ovat yleensä puhtaita.

Noin 34 000 rengastetun linnun kokemuksella voin todeta, että eipä noista ole tauteja tullut. Ajotielle eksyneen linnunpoikasen voi aivan hyvin nostaa turval-

lisempaan paikkaan ilman pelkoa taudeista tai emon hylkäämisestä. Missä on poikanen, siellä on lähes aina myös emo, vaikkei sitä heti näkyisikään.

Itselleni päätyy silloin tällöin loukkaantuneita lintuja hoidettavaksi. Hoitoon otetun helmipöllön, ampuhaukan tai nokikanan näyttäminen oppilaille onkin ollut tapahtuma, jota he ovat jaksaneet muistella vielä vuosienkin jälkeen.

Teoriaopetuksen seassa kannattaakin oppitunneilla olla myös elämyksellisiä elementtejä. Maastokäyntien avulla teoria muuttuu käytännöksi.

Toisaalta paineita ei tarvitse ottaa.

Tunneilla katsotut hienot luontodokumentit saavat levottomankin oppilasryhmän rauhoittumaan − ja kiinnostus luontoon syttyy usein juuri niiden kautta.

Kirjoittaja on elämäntapaorni ja BirdLife Suomen hallituksen jäsen, joka ansaitsee leipänsä opettamalla ympäristöoppia, biologiaa ja maantietoa 6.−9. luokkalaisille Kemijärvellä Hillatien koululla.

Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Swarovski Pure NL

Kowa 66A

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856 1 | 2024

www.suomenlintuvaruste.com

23

Kuvausmatkalla luontopolun varressa huomasin lehtokurpan pienessä virtaavassa ojassa. Lintu katsoi minua pitkän aikaa, mutta kun en liikkunut, se alkoi etsiä ojanpohjalta syömistä. Ikimuistoinen itsenäisyyspäivä. 100 lintulajia on mukaansatempaava ja hauska haaste, joka koukuttaa joka vuosi.

Tämän sinitiaisen löysin päivittäisellä kävelylenkilläni, joka suuntautui ulkoilualueelle Kemin keskustan lähellä. Kameraa kuljetan aina mukanani. Lintu oli sen näköinen, että ruokaa oli ollut riittävästi tarjolla.

Olen useana vuonna osallistunut 100 lintulajia -haasteeseen. Vuoden 2023 saldoksi tuli 152 lajia, kuvattujen saldoksi 139. Haaveeni on, että löytäisin joka vuosi vähintään yhden minulle uuden lajin. Päättyneenä vuonna näitä löytöjä ovat olleet nokkavarpunen, lehtokerttu, mustalintu, pilkkasiipi ja tiibetinhanhi.

Seppo Mäkitalo (Kemi, 13.11.2023)

Tiina Miettinen (Pieksämäki, 6.12.2023)

Uuden haasteen aika Suosittu Tunnista 100 lintulajia -haaste alkaa jälleen, nyt uuden sarjan kera.

nistukseen tai huomaavaisen lintukuvauksen periaatteisiin. Tänä vuonna tarjolla on lisäksi atlassarja, jossa lasketaan pesintään viittaavia havaintoja (ks. s. 12). Sarjasta kerrotaan lisää keväämmällä.

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia.

Jaa kokemuksesi Facebookin ”100 lintulajia” -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Montako lintulajia havaitset Suomessa yhden kalenterivuoden aikana? Meneekö satanen rikki?

Kyseessä ei ole kilpailu muita vastaan. Päin vastoin, yhdessä haaste etenee kuin siivillä. Lintuyhdis-

tykset järjestävät opastettuja retkiä (ks. s. 28−31), joihin osallistumalla voi kartuttaa lajihavaintojaan. Haasteen omassa Facebook-ryhmässä voit kysyä ja kertoa havainnoistasi.

Aiempien vuosien tavoin haasteessa on erilaisia sarjoja, joiden parissa voi uppoutua vaikkapa äänten tun-

Nämä tilhet olen kuvannut vapaa-ajan paikassamme.

Ruokintapaikalle pyrähti toistakymmentä tilheä, ja pääsin kuvaamaan niitä hyvin läheltä.

100 lintulajia -haasteessa olen ollut useita vuosia mukana. Lisäsin haastetta niin, että linnut täytyy kuvata. Alkuun onnistuin hyvin, mutta pari viime vuotta jäivät muutamaa lintua vajaaksi. Lintutieto on lisääntynyt tämän harrastuksen myötä valtavasti, ja tietenkin luonnossa liikkumisen riemu.

Kuvailin kuistin suojista puutarhan ruokinnalla hääräileviä närhiä, kun kuvan räkättirastas lennähti kirsikkapuun oksalle ja jatkoi siitä nopeasti matkaansa.

Olen katsellut lintuja vuosikaudet kiikareiden läpi. Tämän joulukuun aikana olen käynnistellyt uudelleen lintujen kuvaamista, ja vuonna 2024 on tarkoitus ottaa osaa 100 lintulajia -haasteen kuvasarjaan. Aion tehdä sen toki rennolla otteella ja kuvaillen silloin, kun muutoinkin liikun luonnossa.

Anne Nyman (Luumäki, 3.3.2018)

Juha Mielikäinen (Muurame, 23.12.2023)

Anna Tuominen

24

Aija Lehikoinen

Hömötiainen

Lapintiainen

Lajipari

Isopäiset metsätiaiset Ville-Pekka Liimatainen Hömö- ja lapintiainen ovat kumpikin muodoltaan paksuniskaisia ja muistuttavat kuvioinniltaan toisiaan. Pohjoisessa lajien esiintymisalueet osuvat päällekkäin, ja vaikka tavallisesti kaksikon värierot ovatkin selkeät, saattavat yksittäiset linnut toisinaan jäädä askarruttamaan.

Hömötiainen, talltita (Poecile montanus)

Lapintiainen, lappmes (Poecile cinctus)

Päälaki

Musta.

Ruskea, tummenee silmän ympärillä.

Selkä

Harmaa.

Lämpimänruskea.

Kupeet

Likaisenvalkeat, joskus hieman beigensävyiset.

Vaihtelevasti ruosteenpunertavat.

Kurkkulappu

Melko kapea.

Leveämpi, yleensä rajaa valkean posken kokonaan erilleen rinnasta.

Esiintyminen

Koko maa, pohjoisessa hajanaisemmin.

Pohjois-Suomi karkeasti Kuusamon korkeudelta ylöspäin. Vaellusvuosina satunnaisesti myös etelämpänä.

Lintulive

Seuraa Lintuliven elämää Lintulive

BirdLifen suoratoistokanava Lintulive seuraa jälleen talviruokintapaikan elämää vuorokauden jokaisena tuntina. Päivällä nähtävien talvilintujen lisäksi öisin vierailijoina ovat yleensä nisäkkäät, kuten kauriit ja rusakot. Tänä kautena on nähty jopa saukkoemo kahden poikasensa kanssa. Linnuista lehtopöllö on nähty ja kuultu yöllä useasti.

Lintuliven mielenkiintoisimmat hetket on tallennettu Youtubeen, missä on jo lähes 700 videoklippiä erikoisista tilanteista ja mukavista luontohetkistä. Uusia tallenteita lisätään jatkuvasti. Tilaa Youtube-kanavamme, ja saat ilmoitukset uusista tallenteista tuoreeltaan.

Eloisat pyrstötiaiset vierailevat säännöllisesti Lintulivessä.

1 | 2024

Lintulive: www.birdlife.fi/lintulive Tallenteet Youtubessa: www.youtube.com/birdlifesuomi

Myös pimeään aikaan ruokinnalla voi olla ruuhkaa, esimerkiksi valkohäntäkauriita.

25

Nuorten palsta

Juho Hartikka on vuoden nuori lintuharrastaja Ossi Nokelainen

Ossi Nokelainen Jyväskyläläinen 26-vuotias Juho Hartikka on harrastanut lintuja kymmenen vuotta, ja on nykyään oman lintuyhdistyksensä, BirdLife Keski-Suomen, kantavia voimia. Hän on aktiivinen lintuharrastaja, joka muun muassa rengastaa ja osallistuu laskentoihin.

Hartikka koordinoi BirdLife Keski-Suomen nuorisotoimintaa ja on nostanut sen aivan uudelle tasolle.

Hän tarjoaa helposti lähestyttävän esikuvan nuorille, ja matalan osallistumiskynnyksen retkiä järjestämällä hän on saanut nuorisoryhmään mukaan uusia kiinnostuneita jäseniä.

BirdLife Suomen edustajistossa Hartikka on ollut vuodesta 2018 ja BirdLife Keski-Suomen hallituksessa

vuodesta 2019. Hän osallistuu myös yhdistyksensä viestintään ja tapahtumiin. Pro gradu -työssään Jyväskylän yliopistossa hän selvittää tavien alkuperää isotooppitutkimuksin.

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastukseen ja järjestötoimintaan.

Vuoden nuori lintuharrastaja 2023 on Juho Hartikka.

Nuori, tule mukaan! www.birdlife.fi/nuoret – Liity BirdLifen Suomen WhatsAppkeskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön.

Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Lintutietoa keltanokille – opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla Mikä Lintuvisa?

Miten?

Missä?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Luokkaopetuksessa.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa 26

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Sinitiainen ja hieno taivas. Niilo Riipi, 7 v.

Laulujoutsenia. Stella Lahti, 6 v.

Helmipöllö.

Iida Kettunen, 5 v.

Pihabongaus. Tuuli Suomela, 7 v.

Talitiainen, sinisorsa ja sarvipöllö.

Kaisa Meriläinen, 5 v.

Pikku-Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi. birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki 1 | 2024

Huuhkaja sammaleisella kivellä.

Maiju Pulkkinen, 11 v.

Töyhtötiainen.

Aino-Linnea Blom, 9 v.

27

Tapahtumakalenteri 22.–26.1. Pihabongauksen koululaisviikko (ks. s. 11) 27.–28.1. Pihabongaus (ks. s. 11) 21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta 23.–24.3. Edustajiston kevätkokous Vaasassa (ks. s. 17) 4.5. Tornien taisto 4.–5.5. Bongaa päivä pihalla 13.–19.5. Lasten lintuviikko 8.–9.6. Pönttöbongaus

Bongariliitto Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

9.5. Linturetki Kainuun Ladun kanssa.

17.3. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

11.5. Ekopinnakisa, 10 h.

20.3. EKLY:n kevätvuosikokous klo 18. Paikka ja muut tarkemmat tiedot ilmoitetaan yhdistyksen viestintäkanavissa ennen kokousta.

15.5. Yhdistyksen kokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla.

8.–9.6. Ylä-Kainuun pinnakisa Suomussalmella, 24 h.

BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392.

KESKI-POHJANMAA

31.8. Syyspinnakisa, 12 h.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa henkilökohtaisena kisana koko kuukauden ajan.

14.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

6.11. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.

28.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6 aukiolla.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

BirdLife Kanta-Häme, khly@ birdlife.fi. P.j Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

11.2. Koskikararetki Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9 ja kokoontuminen Simpeleen Teboililla klo 10.

25.2. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6 aukiolla.

Keski-Häme BirdLife Keski-Häme ry.

Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat: 27.–28.1. Pihabongaus 20.3. Yhdistyksen kokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla.

9.4. Luontokuvailta klo 18–21 Kajaanin Kaukametsän salissa.

1.3. tai 8.3. Pöllöretki Imatralla sää huomioiden. Kokoontuminen klo 18 Imatran uimahallin P-paikalla.

17.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla.

6.3. Lintuilta Lappeenrannassa klo 18 Marttojen tiloissa (os. Valtakatu 45, 53100 Lappeenranta).

Aleksi Lehikoisen esitelmä: ”Mitä

21.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 yhdessä Paltaniemen kyläyhdistyksen kanssa.

4.5. Tornien taisto.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. denmaan L Uu in s-

i ski- ja Poh Ke jo

Keski- ja PohjoisUusimaa

Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@ birdlife.fi. Pj. Juha Honkala, honkala. juha@gmail.com. www.birdlife.fi/apus

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

25.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Kävely kestää noin 1,5 h.

Pakkasraja −20 °C. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami.ylisto@ gmail.com.

11.4. / 18.4. / 25.4.

Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 565 4636.

Nuorisojaosto:

rrastajat ry ha tu

28.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–11.

Tapahtumat:

www.birdlife.fi/keh

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Pekka Helo, pekka.helo@kajaani.net, p.

050 361 4041. Yhteydenotot varapj.

Juha Mannermaa, surfjulli@gmail. com, p. 044 589 2563.

28.1. Pihabongaus Kouvolassa Arboretum Mustilan ruokinnalla klo 11–12.

Nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma WhatsApp-ryhmä. Lisätiedot: Juho Hartikka, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

n

sallistu ja o t

ahtumiin! ap

27.1. Pihabongaustapahtuma Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9–11.

28.1. Pihabongaus Kotkassa Katariinan tervaleppälehdon ruokinnalla klo 11–12.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

KeskiSuomi

www.birdlife.fi/ks

EteläKarjala

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä, osallistumisohjeet verkkosivuilla.

KantaHäme

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@ hotmail.com, p. 040 745 0963.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053.

www.khly.fi

www.oriolus.org

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Elissa Soikkeli, lissusoikkeli@hotmail.com, p. 050 354 3012. www.kyly.fi

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

23.11. Yhdistyksen pikkujoulu (ruokailu ja kuvaesitykset) klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla.

Etelä-Savo

Tapahtumat:

Tapahtumat:

8.–9.6. Pönttöbongaus.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.ekly.org

www.kpbirdlife.fi

24.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6 aukiolla.

Tapahtumat:

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org.

Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p.

040 843 6280.

Kymenlaakso

KeskiPohjanmaa

linnut kertovat viimeaikaisista ympäristönmuutoksista?”.

le mukaa u T

Valtakunnalliset

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

17.2. Talvilintukävely Haminassa klo 10–12. Kokoontuminen Haminan palloiluhallin pysäköintialueella (Karjakatu 26).

16.3. Pöllöretki Virolahdelle klo 19.

Pakollinen ilmoittautuminen: eetu. paljakka@gmail.com. Retkelle mahtuu 10 osallistujaa. Etusija niillä, jotka eivät ole olleet KyLYn pöllöretkellä v. 2022 tai 2023.

26.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kotkassa Kumppanuustalo Viikarissa (Mariankatu 24), kokoushuone Ulappa. Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistuminen myös etäyhteydellä.

Ilmoittautumiset 25.3. klo 18 mennessä Elissa Soikkelille (lissusoikkeli@hotmail.com).

Mahdollisista muista alkuvuoden tapahtumista ilmoitamme verkkosivuilla ja Facebookissa.

Vaihda verkkolehteen!

Vaihda e-laskuun!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi.

Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

28

"Linnut ovat joka päivä osa elämää, ja harvassa ovat päivät, ettemme näkisi niitä. Luonnon tasapaino ja lajikato ovat usein mielessäni. On mahtavaa, että voin taiteellani edistää lintujen suojelua", taiteilija Siina Levonoja kertoo.

Petra Haikonen

Siina ja pääskyset Arja Krossbeck-Juhola

Tyhjenevä seinä

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys (Pily) kiittää taiteilija Siina Levonojaa mittavasta lahjoituksesta. Lahjoitussumma, 8 211 euroa, jaettiin Levonojan pyynnöstä Pilyn ja Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Tampereen yhdistyksen kesken.

Levonojan monialainen työskentely rakentuu performatiivisista installaatioista, lajienvälisestä taiteesta ja kuvanveistosta. Teosten lähtökohtana ovat usein havainnot ihmisen eläinsuhteesta ja siihen liittyvistä normeista. Hänen läheisin materiaalinsa on poltettu ja polttamaton savi. Levonoja valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Visual Cultures and Contemporary Art (ViCCA) -ohjelmasta 2019. Levonojan teoksia on Valtion taideteostoimikunnan, Aalto-yliopiston opiskelijasäätiön sekä yksityiskokoelmissa.

Eläimet ja etenkin niiden kokemusmaailma ovat kiehtoneet Siinaa lapsesta saakka ja kuvataiteilijana niistä on tullut hänelle tärkeä tutkimuksen kohde. Kuinka ihminen näkee eläinten roolin ja oikeudet maailmassa on inspiroiva aihe, jota hän haluaa nostaa esiin taiteen kautta. Linnuista Siina kiinnostui pari vuotta sitten. ”Kuulun Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringaan. Nautin suuresti lintujen tarkkailusta ja saatan unohtua pariksi tunniksi metsään seuratessani lintuja.”

Pääskysestä ei päivääkään -teos syntyi, kun Levonoja tutustui lintujen punaiseen listaan, ja ymmärsi ensimmäistä kertaa, millainen Suomen linnuston tila on nyt. ”Halusin, että jokainen teoksen katsoja joutuu väistämättä osaksi teosta tekemällä valinnan, ottaako linnun itselleen vai ei ja hupenevatko linnut hänen ansiostaan.

Tyhjentyvästä seinästä tuli näin oleellinen osa teosta, ja se oli minusta hyvin kiehtovaa myös installaatiotaiteen kannalta – voisiko tyhjä seinä olla taidetta?”

Ensimmäinen Siinan Pääskysestä ei päivääkään -teos oli esillä vuonna 2022 Galleria Himmelblaun pop up -galleria Himmelissä Tampereella. Tähän installaatioon Siina sai SLL Tampereelta ja Pilyltä sponsoriapua materiaalikuluihin. Lyhytaikaisen ja yllättävän installaation ideana oli huomion ja lintutietoisuuden herättäminen. ”Yleisö sai ottaa pääskyjä ilmaiseksi ja kaikki hävisivät ensimmäisen viikon aikana. Jotkut näyttelyvieraat pettyivät nähdessään tyhjän seinän.”

Lahjoitus suojelutyölle Toinen Siinan Pääskysestä ei päivääkään -teos oli esillä kaksi kuukautta Taidekeskus Purnun 40. Balanssi / Nykytaiteen kesänäyttelyssä 2023. Purnun näyttelypavil-

Lappi

Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487.

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi.

www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

LounaisHäme

Lohjan seutu

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com.

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754.

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi

www.lhlhry.fi

www.lly.fi

Tapahtumat:

1 | 2024

jongeissa vieraili 7 000 vierasta. Levonojan teoksen lähtökohtana oli, että tuotantokustannusten jälkeen tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan suojeluun. ”Idea lahjoituksesta syntyi yhteistyönä näyttelyn kuraattorin Eerika Malkin ja tuottaja Jari Granholmin kanssa, joten kiitos kuuluu myös heille.”

Teoksen pääskyjä sai ostaa, ja ostajilla oli tieto siitä, että pääosa teoksen tuotosta menee lintujen ja luonnon hyväksi. Installaatio koostui 120 mustasavisesta räystäspääskystä, jotka symboloivat punaisen listan uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai hävinneitä lintulajeja.

Teoksessa seinällä oli 121 naulaa – kultasirkku on listan ensimmäinen hävinnyt lintu. Installaatio toteutui lopullisesti, kun näyttelykävijät saivat ostaa teoksen pääskyjä ja ne hävisivät hiljalleen näyttelytilasta.

Teoksesta myytiin kesän aikana 80 pääskyä. ”Oikeat lahjoituskohteet olivat tietenkin SLL Tampere ja Pily, jotka ennakkoluulottomasti lähtivät taideprojektiini mukaan. Näyttelystä sain palautetta, että teokseni oli koskettava ja tärkeä. En osaa sanoa, mihin kukin pääskysistä lensi. Jäljelle jäi 40 pääskyä odottamaan uutta kotia.”

www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lisää Siina Levonojan taiteesta ja teoksista: www.siinalevonoja.com

MeriLappi Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Tapahtumat:

Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi). Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, pesimispaikan ympäristöstä, yksilömääristä jne.

Ostrobothnia Australis

Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissamme.

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi.

Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

Ajankohtaista:

www.oa.fi

Xenuksen toimialueen vuoden 2024 lintu on törmäpääsky, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi!

Syynä on mm. pesimispaikkojen väheneminen. Merkitse havaintosi

Tapahtumat / Aktiviteter: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. / Information

29

Enon lintukerho täytti 10 vuotta Tapio Piipponen

Enon lintukerho järjestää muun muassa pönttötalkoita tarpeen mukaan.

www.pily.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto: Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet.

Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012.

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Ajankohtaista: Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat

PohjoisKarjala Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com. www.pklty.fi

Tapahtumat: 14.2. Vuosikokous hybridinä klo 18.

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Lisätiedot lähempänä ajankohtaa verkkosivuilta.

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat Arla, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, UPM ja Ylläksen Yöpuu.

30

Juuan Lintuharrastajat: Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat: 1.–31.1. PPLY:n tammikisa. Ohjeet: www.pply.fi/pinnat-ja-rallit/ linturallit/.

27.–28.1. Pihabongaus. Ohjeet: www.pihabongaus.fi.

Helmikuu Lasten lintukerho 7–15-vuotiaille järjestetään taas tänä keväänä. Kerho kokoontuu Oulussa kasvitieteellisen puutarhan tiloissa. Keväämmällä on myös linturetkiä. Ilmoittaudu tammikuun loppuun mennessä lähettämällä sähköpostia pply@ pply.fi (otsikkoon ”Lasten lintukerho” ja viestiin nimi, ikä, puh).

14.2. PPLY:n sääntömääräinen kevätkokous. Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18. Kokouksen jälkeen Petri Lampilan esitelmä “Shackletonin jalanjäljissä lintuharrastajana Antarktiksella”.

13.3. Kuukausikokous. Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18.

Esitelmän aihe avoin.

10.4. Kuukausikokous. Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18.

Antti Piirosen esitelmä “Suomen merihanhien muuttoreitit ja muuttokäyttäytyminen” ja kesän lintuatlasretkien suunnittelu.

8.5. Kuukausikokous klo 18 Oulun Sanginjoen Loppulan luontokahvilassa. Ari-Pekka Auvisen esitelmä arosuohaukan pesinnöistä ja muuttoreiteistä.

Kuukausikokousten (ei toukokuu) paikka kartalla: www.pply.fi/ sali-sa102-sijainti/ Etäyhteys: https://oulu.zoom. us/j/61427222769

Alueelliset harrastajaryhmät PPLY:n alueella toimii useita paikallisia harrastajakerhoja ja niiden WhatsApp-ryhmiä. Tutustu täällä: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/.

PohjoisSavo Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

10 kiperää linnuista (s. 20)

Vastaukset:

1.

2.

3.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337.

Enon Lintukerho:

Lisätiedot: www.pily.fi/nokian-lintukoulu

4.

5.

Pirkanmaa

Nokian lintukoulu:

7. Hömö- ja töyhtötiainen.

8. Intiassa (perustettu 1883), IsoBritanniassa (1889) ja Saksassa (1899).

9. Totta. Lämpötilan vaihtelu ja ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen vaikuttavat lintujen painoon ja siiven pituuteen. Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on vähemmän suhteessa ruumiin tilavuuteen.

10. Noin 35.

om aktuella aktiviteter fås via föreningens övriga informationskanaler.

Ota yhteyttä: tapsapiipponen@gmail.com

Mustarastas (naaras).

Noin 60 000 paria.

Monilla lajeilla kahlaajanaaraat lähtevät muuttomatkalle heti muninnan jälkeen, jolloin koiras huolehtii hautomisesta ja poikasten hoitamisesta.

Rubiinisatakielen.

Skandinaviasta itään Venäjän halki Tyynellemerelle asti sekä Pohjois-Amerikassa Alaskasta etelään aina Kaliforniaan ja idässä Suurille järville saakka.

Uivelo (38–44 cm).

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (PKLTY) itsenäisenä alajaoksena toimiva Enon lintukerho saavutti

kymmenen vuoden iän 1.10.2023. Kerho käynnistyi Enon Luonnonystävien vuonna 1990 alkaneiden kevättarkkailupäivien seurauksena vuonna 2013, erityisesti linnuista kiinnostuneiden toiveista.

jaesityksiä on kuultu muun muassa petolinnuista, lokeista ja rengastuksesta.

Lintujen äänet ovat jokakeväisiä aiheita, samoin muuttoon liittyvät kysymykset. Yhteiset tapahtumat ja retket lähialueen lintukohteisiin ovat osa toimintaa. Lintuharrastusvälineiden hankinnassa on kerholaisia myös opastettu.

Kesäisin kerhoa on pidetty vapaamuotoisena keskustelukerhona Enon torikahviossa.

Kerho on kokoontunut yhteensä yli 200 kertaa, ja osallistujia on ollut yli 80 eri henkilöä. Sähköpostilistalla on 38 henkeä, joille ilmoitukset kerho-ohjelmasta lähtevät parin viikon välein. Kymmenen henkeä on ollut toiminnassa mukana alusta saakka. Osallistujia tapahtumissa on keskimäärin noin 15 henkeä kerrallaan.

Tervetuloa mukaan!

6.

Tapio Piipponen

Maksuttoman kerhotilan saaminen Enon seurakunnalta helpotti kerhon perustamista. Kerholaisten ikärakenteesta johtuen kerhon ajankohdaksi muodostui keskipäivä. Kahvitarjoilusta peritään vapaaehtoinen maksu, ja sen turvin kerho on toiminut. Pieniä toimintarahoja on jäänyt muihinkin pienimuotoisiin kuluihin.

BirdLife on tukenut toimintaa esimerkiksi antamalla Tiira- ja myöhemmin BirdLife-lehtiä jaettavaksi niille, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Myös PKLTY:ltä on saatu pientä materiaali- ja ohjelmatukea. Muuten kerho toimii itsenäisesti pääyhdistyksen periaatteita noudattaen.

Kerho-ohjelmien sisältö on ollut varsin laaja, lähtien lintujen tunnistamisen opettelusta, jonka tiimoilta on erillisiä kurssejakin pidetty. Lintujen nimistä pidettyä laajaa esitystä ”Lintujen nimet Enon paikannimissä” esitettiin ulkopuolisillekin ryhmille. Kirjallisuuden avulla on pidetty esityksiä lintujen käyttäytymisestä, ja vähän laajempia asiantunti-

Tapahtumat:

Tapahtumat:

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

3.2. Lintukävely klo 9. Vapaa pääsy.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) / BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuortenryhmä:

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat:

20.3. Luontotalo Arkissa kevätvuosikokous jäsenille klo 18.

Lintuilta klo 19. Juha Heinon esitys atlastilanteesta. Esitykseen vapaa pääsy.

6.4. Lintukävely klo 7. Vapaa pääsy.

10.4. Perinteinen ulkoilmatapahtuma Porin Toukarilla. Vapaa pääsy.

4.5. Tornien taisto 5.5. Polkupyöräretki luontokohteisiin ja lintupaikoille (varapäivä 12.5.). Vapaa pääsy.

11.5. Lintukävely klo 6. Vapaa pääsy.

Ks. ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä syksyn tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY), Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi

Tapahtumat: 10.–11.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

20.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala.

4.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

8.–9.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lisätietoja tapahtumista verkkosivuilla sekä Suomenselän Linnut -lehdessä.

Satakunta

Suupohja

Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com.

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

www.satakunnanlinnut.fi

www.suupohjanlinnut.fi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi. www.tringa.fi

Tapahtumat: Tringa järjestää opastettuja linturetkiä oman alueensa parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin.

Suurin osa retkistä on maksuttomia ja kaikille avoimia. Kaikille retkille on ennakkoilmoittautuminen, ellei toisin ilmoiteta. Ajantasaiset retkitiedot ilmoittautumisohjeineen: tringa.fi/tapahtumakalenteri/.

Lintuiltoihin on vapaa pääsy.

27.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–12 Helsingin Tapanilassa, Fallkullan kotieläintilalla (Malminkaari 24) yhdessä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

27.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–12 Helsingin Vanhassakaupungissa, Annalan huvilan pihassa (Waseniuksen puistotie 1).

Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

28.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–12 Talosaaren torpan pihassa (Talosaari, 00890 Helsinki) yhdessä Helsyn kanssa.

Saunomismahdollisuus torpan pihasaunassa.

Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

28.1. Kävelyretki Pitkäkoskella klo 10–12. Maksullinen retki, vain Tringan jäsenille. Ilmoittautumiset 26.1. mennessä.

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

1 | 2024

Ulkoasu

Seppo Alanko

Tringan ekopinnaskaba 2024 on leikkimielinen kisa, joka kohottaa kuntoa ja kestää koko vuoden. Ks. osallistumisohjeet: kisa.tringa.fi.

n

sallistu ja o t

Åland – Ahvenanmaa Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478. www.alandsfagelskydds­forening.com

Aktiviteter: Januari Atlas informationstillfälle samt plan för 2024. Tid och plats meddelas senare.

27.–28.1. BirdLifes Gårdskryss. ÅFF har guidade turer vid Ramsholmen/Solhem. Tider meddelas senare.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Januari–mars Fågelvandring en gång i månaden.

Tid och plats meddelas senare.

Mars/april Hackspettssafari till Brändö.

Exakt datum fastställs senare.

8.4.–3.6. Fågelguidning varje måndag. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

1.5. Traditionell första maj utflykt.

Samling kl 5.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

7.3. Maaliskuun lintuilta klo 18–20 Tieteiden talossa.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi.

11.5. Dagsutflykt till Lågskär.

4.4. Huhtikuun lintuilta ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous klo 17.30–20 Tieteiden talossa.

Nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n.

Tapahtumat: 27.1. Pihabongausta klo 11–13 Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.

Verkkolehti

Ilmestyminen

BirdLife Suomi ry

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2024 kolmena numerona: 24.1., 17.4. ja 11.9.

Aineisto

Ilmoitusmyynti

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti.

Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

8.–12.5. Långa resan till Lågskär.

www.tly.fi.

Painos

PunaMusta Oy, Joensuu, 2024

5 e / palstamm, nelipalstainen

Opi lisää linnuista Tringan lintukursseilla! Kevään kurssiohjelmassa on mm. huhti–kesäkuussa ”Lintujen ekologian ja määrityksen peruskurssi” ja huhti–syyskuussa ”Lintujen ekologian ja määrityksen jatkokurssi”. Ks. tarkemmat kurssitiedot ja ilmoittautumisohjeet: tringa. fi/lintukurssit/.

TLY:n nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ym. Tervetuloa mukaan jaoston toimintaan! (www. tly.fi/yhdistys/nuorisotoiminta)

4.5. Tornens kamp. ÅFF deltar med tornen i Jurmo, Kungsö och Sviby.

Painopaikka

Ilmoitushinnat

Ajankohtaista:

Nuorisojaosto:

VarsinaisSuomi

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@ gmail.com

Ajantasaiset tiedot yhdistyksen kaikista tapahtumista: www.tly.fi/ yhdistys/tapahtumakalenteri.

1.2. Helmikuun lintuilta klo 18–20 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Ohjelmassa Tringan määrityskisa.

26 200 kpl

Nro 1, 29. vuosikerta ISSN 2489-7108

Raaseporin paikallisjaosto Lullula:

28.1. Pihabongausta klo 11–13 Rauvolan entisellä jätevedenpuhdistamolla (Rauvolantie 151).

ahtumiin! ap

Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään.

Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p.

045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä.

Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.

2.3. Luotojen talvilintulaskenta ja lintukävely klo 8. Vapaa pääsy.

Uusimaa

le mukaa Tu

Porvoon seutu

7.2. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa. Petri Varjosen esitys: Kuusamon linnut ja lintumaraton.

Vapaa pääsy.

12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan!

Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

issuu.com/birdlifesuomi BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 27 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen Järjestökoordinaattori Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Niko Jokinen Puheenjohtaja Mika Asikainen

31

TÄYSI SUORITUSKYKY PIENI KOKO ILMAN KOMPROMISSEJA

NYHET

Uusi KOWA TSN-66 PROMINAR TSN-66 PROMINAR on uusin jäsen Kowan PROMINAR-kaukoputkituoteperheeseen.

Siinä on poikkeuksellinen kirkas fluoriittikristallioptiikka, joka on tuonut Kowalle maailmanlaajuista tunnustusta erottelukyvystään ja värintoistostaan.

Kompaktin, kevyen rakenteen ja 66 mm etulinssin ansiosta TSN-66 PROMINAR on täydellinen työkalu niille, jotka haluavat matkustaa kevyesti tinkimättä kuitenkaan yhtään kuvanlaadusta!

• • • •

Kompakti ja kevyt rakenne Erinomainen optiikka puhtaasta fluoriittikristallista Korkea valonläpäisykyky Erittäin täsmällinen tarkennustekniikka

Tilaa omasi Kowa-jälleenmyyjiltä!

www.focusnordic.fi