BirdLife 2/2023

Bongaa päivä pihalla

ja muut kevään tapahtumat s. 7

Lintukevät alkoi keikkuen s. 4

Jokainen atlashavainto on arvokas s. 11

BirdLife Suomi

50 vuotta s. 22

NL PURE 32 SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA

Pääkirjoitus

Puhutaan roskaa

Inka Plit

Olemme mukana Ylen Miljoona roskapussia -kampanjassa, joka käynnistyy näinä päivinä. Kuten muutaman vuoden takaisessa miljoonan linnunpöntön tempauksessa, suomalaiset haastetaan taas talkoisiin ympäristön hyväksi: tavoitteena on kerätä kahdessa kuukaudessa miljoona pussillista roskaa pois luonnosta. Voit osallistua merkitsemällä kevään aikana keräämäsi pussilliset Ylen kampanjasivuilta löytyvään laskuriin.

Valitettavasti ainakaan roskien määrästä tavoitteen täyttyminen ei varmasti jää kiinni. Vaikkei Suomi ole maailman roskaisimpia maita, pussillisen kerää ainakin taajamissa ja maanteiden varsilla nopeasti. Paikoin syrjäisempiinkin metsiin kipataan kuormakaupalla jätettä, ja hyvä apaja löytyy usein myös merenrannoilta, joille ajautuu hylkytavaraa aaltojen mukana.

Roskista on monenlaista haittaa: ne pilaavat elinympäristöjä, ja niiden nieleminen tai niihin takertuminen aiheuttaa eläimille vammoja, kehityshäiriöitä, lisääntymisvaikeuksia, myrkytyksiä, nälkiintymisiä ja kuolemia. Yllättävätkin tavarat ovat vaaraksi: esimerkiksi siimat kiertyvät helposti vesilintujen jalkoihin ja juomatölkin avausrengas − tai koko tyhjä tölkki − voi jumittua

Tämä lehti on lähetetty kaikille

Pihabongaukseen osallistuneille.

Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 6!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/ liitytaitue). Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Tässä lehdessä:

tiukasti linnun nokkaan. Pari vuotta sitten sosiaalisessa mediassa kiersi kuva sorsasta, jonka kaulasta roikkui kasvomaski.

Osaksi roskaaminen on varmasti tahatonta, kuten tavaroiden hukkaaminen. Mutta liian suuri osa johtuu edelleen sekä yksilöiden että yhteisöjen piittaamattomuudesta. On helpompaa tai halvempaa hylätä roskat ympäristöön kuin kantaa ne kotiin tai kuljettaa ne jätteenkäsittelyyn.

Tämän vuoksi roskista kannattaa puhua − mitä enemmän asiasta pidetään ääntä, sitä suuremmaksi käy sosiaalinen paine toimia oikein. Jos esimerkiksi retkeilet, muistuta kanssakulkijoita, ettei roskia jätetä taukopaikoille. Jos kalastat, valista muitakin, että siimat ja koukut pitää kerätä pois. Jos tupakoit, levitä esimerkilläsi sellaista kulttuuria, jossa ei tumpata maahan. Keksit varmasti itse lisää esimerkkejä.

Iso osa maapallon jäteongelmasta ei ole yksilön ratkaistavissa, mutta jokainen voi vaikuttaa lähipiiriinsä ja lähiympäristöönsä. Ihannetilanteessa roskia syntyisi niin vähän, ettei roskienkeruutalkoita edes tarvittaisi, vaan voitaisiin keskittyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin ongelmiin.

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin.

Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Jan SöderSved

Erikoisia talvehtijoita ja aikaisia

Aapo Salmela

Alkuvuoden kovat pakkasjaksot, lähes koko maan kattanut lumipeite ja heikko pihlajanmarjasato tekivät talvesta hyvin vähälintuisen. Tämä näkyy hyvin myös Pihabongauksen aineistossa (ks. s. 6).

Värikkään poikkeuksen muodostivat runsaana esiintyneet punatulkut, jotka ruokailivat marjojen puuttuessa muun muassa vaahteran silmuilla. Talven edetessä punatulkut valuivat vähitellen etelämmäksi pakkautuen rannikolle. Kevään mittaan punatulkut siirtyvät pesimäalueilleen ja tuntuvat vähitellen häviävän kokonaan näkyvistä. Laji pesii kuusivoittoisissa metsissä lähes koko maassa ja on pesimäaikaan hyvin huomaamaton.

Talvisista oloista huolimatta Itämeren jääpeite jäi varsinkin Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä hajanaiseksi ja heikoksi. Näillä alueilla tavattiinkin runsaasti talvehtivia vesilintuja, kuten isokoskeloita ja telkkiä. Monien vesilintujen talvikannat ovat runsastuneet Suomessa viime aikoina vähäjäisten talvien yleistyessä.

Onnistuneita talvehtimisia

Vantaalaiselta piharuokinnalta heti alkuvuodesta rengastettu nuori punavarpunen onnistui talvehtimisyrityksessään lähiseutujen ruokintojen turvin. Laji on talvehtinut Suomessa onnistuneesti vain pari kertaa aiemmin. Hangossa puolestaan talvehti ilmeisen onnis-

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

tuneesti pikkusirkku, joka sekin turvautui ruokinnan antimiin. Kirkkonummella vietti jo toista talvea peräkkäin talvisin hyvin harvinainen kiljukotka, joka poistui kuitenkin tänä vuonna näkyvistä jo helmikuun alussa.

Paraisten Jurmossa talvea viettivät punajalkaviklo ja kolme karikukkoa, jotka ovat molemmat Suomessa ainakin toistaiseksi hyvin harvinaisia talvilajeja. Ilmaston lämpeneminen näkyy uusien talvehtijoiden määrässä jatkossa entistä vahvemmin erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Talvehtivien vesilintujen määrä on ollut kasvussa jo pidempään, ja jatkossa myös muut sulaa vettä talviaikaan hyödyntävät lajit, kuten haikarat ja monet kahlaajat, talvehtivat enenevissä määrin myös Suomessa.

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Töyhtöhyyppä on karaistunut laji, mutta takatalven yllättäessä ne ja monet muut varhaiset muuttolinnut voivat palata takaisin Suomen eteläpuolelle odottelemaan lämpimämpiä säitä.

Karikukko viihtyy meren rannoilla kesät talvet. Laji on Suomessa hyvin harvinainen talvivieras, jonka talviaikaiset havainnot keskittyvät Paraisten Jurmoon. Tämä yksilö vietti siellä viime talven kahden lajitoverinsa seurassa.

aikaisia kevään merkkejä

Uskaliaat tiedustelijat

Lumesta ja pakkasesta huolimatta ensimmäiset kevätmuuton tunnustelijat saapuivat Suomeen varsin aikaisin, kun kylmien jaksojen väliin osui lämpimiä tuulahduksia. Esimerkiksi ensimmäinen töyhtöhyyppä saapui Espooseen jo 11.1. ja tundrahanhi Kouvolaan 22.1. Valtaosa näistä tunnustelijoista hävisi kuitenkin pian jo takaisin etelään. Monille ensimuuttajille, kuten kiurulle ja töyhtöhyypälle, tällainen pakomuutto on tyypillistä käyttäytymistä. Ne ovat lähteneet Suomeen esimerkiksi Baltiasta tai Etelä-Ruotsista, ja näin lyhyen muuttomatkan voi tarvittaessa lentää useamman kerran eri suuntiin takatalven yllättäessä. Etelärannikol-

Alkuvuodesta numeroin

637 LAPASOTKAA laskettiin 17.2. Vårdössä. Ahvenanmaalla talvehtii nykyään tukkasotkien lisäksi entistä enemmän lapasotkia. Yli 200 lapasotkan kerääntymiä on havaittu vasta tällä vuosikymmenellä. Lajista on ilmoitettu yksi vielä suurempi talvikerääntymä: 705 lapasotkaa toissa talvena, sekin Vårdössä.

200 PUNATULKKUA arvioitiin olleen Kaarinassa 5.1. Tämä on suurin Tii-

la havaittiin tänä keväänä hyvinkin voimakasta pakomuuttoa maaliskuun lopulla.

Pikkulokit yllättivät maaliskuussa

Maaliskuun yllättävin lintuilmiö oli 14.3. alkanut vanhojen pikkulokkien esiintyminen etelärannikolla. Laji on Suomessa maaliskuussa tavallisesti hyvin vähälukuinen. Pikkulokit saapuivat rannikolle voimakkaan matalapaineen ja lounaistuulen myötä. Laji viihtyy pesimäajan ulkopuolella pääasiassa avomerellä ja lähimmät talvehtimisalueet sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, josta meille saapuneet linnutkin lienevät peräisin. Kevätmuuttavia juhlapukuisia lintuja tavataan Suomessa

raan kirjattu talviparvi. Suurempia päiväkohtaisia määriä on talvella ilmoitettu vain vuonna 1984, jolloin punatulkun syysmuutto huipentui vasta tammikuussa. Silloin Helsingissä nähtiin parhaina päivinä 250 ja 210 muuttavaa punatulkkua.

143 PAJUSIRKKUA liikkui löyhässä parvessa Helsingin Vanhankaupunginlahdella 19.2. Osa pajusirkuista talvehtii

pääasiassa toukokuussa.

Maaliskuun muita yllätyksiä olivat Paraisten Utössa havaitut kivitasku ja sinipyrstö. Sinipyrstöhavainto oli Suomen kautta aikain aikaisin ja kivitasku on havaittu maaliskuussa Suomessa vain muutaman kerran aiemmin.

Paksu lumipeite ja vuodenaikaan nähden kylmät lämpötilat hidastavat kevätmuuton etenemistä Itä-ja Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on huomattavasti vähemmän ja merikin valtaosin auki, mikä mahdollistaa muuttolintujen saapumisen mahdollisista takatalvista huolimatta.

Tuore lintutilannekatsaus 1−2 viikon välein: www.birdlife.fi/lintuhavainnot

merenlahtien ruovikoissa, mutta tavallisesti parvissa on enimmilläänkin vain kymmeniä lintuja. Vähintään 100 yksilön talviparvia on havaittu vain kaksi kertaa aiemmin: helmikuussa 1993 Inkoossa 100 ja Helsingissä 110 pajusirkkua.

132 HAVAINTOA PIKKULOKISTA

ilmoitettiin etelärannikolta maaliskuun aikana. Talvikuukausina pikkulokkeja kiertelee merellä lähinnä yksittäin, mut-

ta maaliskuussa niitä nähdään harvoin. Vaikka osa havainnoista on päällekkäisiä, määrä on poikkeuksellisen suuri. Ennen tätä vuotta Tiiraan on tallennettu vain 15 maaliskuista pikkulokkihavaintoa. Nyt pelkästään huippupäivänä 18.3. ilmoitettiin yli 20 havaintoa yli 50 yksilöstä. Varsinainen kevätmuutto alkaa huhtikuun lopulla.

Koonnut Jan Södersved

eino hiekkanen micha Fager

Pihabongauksessa nähtiin paljon tikkoja

Pihabongauksessa 28.–29.1. tarkkailtiin talvilintuja lähes 16 300 pihalla yli 24 000 osallistujan voimin. Osallistujamäärä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Monilla tikoilla ja punatulkulla oli hyvä vuosi, mutta marjalintuja ja siemensyöjiä nähtiin vähän.

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia 2023.

Laji Yksilöä/ paikka

Tero Toivanen

tujen lintuyksilöiden määrä jäikin lähes ennätyksellisen alhaiseksi monen tavallisen lajin vähyyden vuoksi.

Tikat ja punatulkku huippulukemissa

Ero vuoteen 2022 (%)

Ero vuosien 2006–2022 keskiarvoon (%)

talitiainen 7,4 –4 –9

keltasirkku 5,4 –22 –23

sinitiainen 4,0 –11 –8

pikkuvarpunen 3,5 –11 +22

punatulkku 2,4 –1 +50

naakka 2,1 –12 +2

harakka 1,5 +6 –10

viherpeippo 1,3 +12 –55

varpunen 1,1 –15 –40

varis 0,9 +12 –10

Suomen suurimpaan lintutapahtumaan saatiin tälläkin kertaa havaintoja lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Kaikkiaan Pihabongauksessa havaittiin 101 lintulajia ja lähes 600 000 lintuyksilöä. Edellisten vuosien tapaan yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat talitiainen, sinitiainen, harakka ja käpytikka. Lukumääräisesti eniten laskettiin talitiaisia, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia.

Vaihteleva talvisää toi jälleen omat haasteensa. Suomen yli vyöryneet sadealueet kovine tuulineen haittasivat havainnointia varsinkin lauantaina. Sunnuntaina saatiin kuitenkin monin paikoin pihabongata hyvissä olosuhteissa.

Täksi talveksi Suomeen oli jäänyt selvästi tavanomaista vähemmän lintuja. Sekä pihlajanmarjoja että lehtipuiden siemeniä oli huonosti tarjolla, ja varhainen lumentulo epäilemättä karkotti monen talvehtimista yrittäneen linnun. Keskimäärin pihabongauspaikoilla havait-

Tänä vuonna havaittiin erityisen paljon tikkoja. Käpyja harmaapäätikka ylsivät uuteen runsausennätykseen, ja myös palokärkiä ja valkoselkätikkoja havaittiin huomattavasti tavanomaista enemmän. Hyvä vuosi oli myös punatulkulla, jonka runsaus jäi nyt vain hieman edellisvuotisesta ennätyksestä.

Pitkällä aikavälillä runsastuneista lajeista esimerkiksi pikkuvarpusia ja mustarastaita nähtiin nytkin keskimääräistä paremmin, vaikka mustarastaan yksilömäärä puolittuikin edellisvuoden huipusta. Itämeri oli poikkeuksellisen laajalti jäätön, mikä poiki tavallista runsaammin havaintoja monista vesilintu- ja lokkilajeista sekä merikotkasta.

Vähän metsätiaisia ja marjalintuja

Metsissä elävät tiaislajit ovat taantuneet suuresti pihabongausvuosien mittaan. Erittäin uhanalaiseksi Suomessa luokiteltu hömötiainen sukelsi jälleen uuteen pohjanoteeraukseen, ja vaarantuneen töyhtötiaisen määrät pysyivät hyvin alhaisella tasolla. Kuusitiainen

Käpytikalle maistuu ruokintapaikoilla tarjottu rasva. Laji havaittiin tänä vuonna yli puolella pihabongauspaikoista, mikä on uusi ennätys.

PIHA

Punatulkun runsauden vaihtelu Pihabongauksessa eri osissa Suomea vuosina 2006–2023. Punatulkku on osittaismuuttaja, jonka talvinen runsaus Suomessa vaihtelee suuresti ravintotilanteen mukaan. Talvista punatulkkukantaa voivat vahvistaa myös hyvien pesimäkesien jälkeiset vaellukset.

väheni Pihabongauksessa jo viidettä vuotta peräkkäin.

Talvilinnuston häviäjiä ovat myös viherpeippo ja varpunen. Loistautiepidemian kurittama viherpeippo piristyi nyt hieman muutamaan edeltävään vuoteen verrattuna, mutta varpusia osui pihabongaajien silmiin ennätyksellisen vähän.

Marjalinnuista muun muassa tilhi ja räkättirastas olivat odotetusti hyvin vähissä, samoin lehtipuiden siemeniä hyödyntävät urpiaiset ja vihervarpuset. Näiden lajien talvikannoissa on valtavaa vuosien välistä vaihtelua, eivätkä yksittäiset vuodet siksi kerro niiden vähenemisestä tai runsastumisesta.

Tulokset kertovat linnuston muutoksista

Pihabongauksessa on kerätty tietoa Suomen talvilinnustosta jo 18 vuoden ajan. Tulokset kertovat lintutalvien eroista, mutta myös lajien kannanmuutoksista. Olosuh-

teet vaikuttavat yksittäisten talvien havaintoihin, mutta kokonaisuutena ainutlaatuinen aineisto osoittaa luotettavasti muun muassa mustarastaan ja harmaapäätikan runsastumisen ja metsätiaisten yhä syvenevän ahdingon.

Lisää Pihabongauksen tuloksia: www.pihabongaus.fi

Kevään suuri lintuviikonloppu

Viikonloppuna 6.–7.5. lintuja seurataan pihoilla ja lintutorneissa koko maassa. Osallistu sinäkin!

Bongaa päivä pihalla 6.–7.5. Kuinka monta lintulajia löydät pihalta ja sen välittömästä läheisyydestä yhden kevätpäivän aikana?

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina. Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio.

Talitiaisia eniten myös koulujen havainnoissa

Inka Plit

Pihabongauksen koululaisviikkoa vietettiin jälleen varsinaista tapahtumaa edeltäneinä arkipäivinä 23.–27.1. Havaintojaan lähetti lähes 2 700 osallistujaa yli 150 luokasta tai muusta ryhmästä.

Koululaistenkin tehtävänä on laskea enintään tunnin ajalta kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Samalla voidaan tutustua tarkemmin esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Tapahtuman verkkosivuilta löytyy myös monenlaista apua lajien tunnistamiseen.

Talitiainen oli koululaisviikolla jälleen sekä yksilömäärältään run-

sain että useimmilla paikoilla havaittu eli yleisin lintulaji. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat tällä kertaa naakka, varis ja harakka. Yleisimpien lajien listalla on seuraavina sama kolmikko kuin viimeksi: varis, harakka ja sinitiainen. Lisää tuloksia löytyy tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife. fi/koulupihabongaus).

Osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinto, kiikaripaketti, matkasi tällä kertaa Kirjolan kouluun Parikkalaan. Onnea voittajille!

Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 22.–26.1.2024!

Tornien taisto la 6.5. klo 5–13

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan. Kuinka monta lintulajia havaitsette tornistanne kahdeksan tunnin aikana?

Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita.

www.birdlife.fi/tornientaisto

(kuva: Petri Kuhno)

Kypros

Verkkopyynti kuriin Kyproksella

Lintujen laiton verkkopyynti syyskaudella on vähentynyt Kyproksella lähes puoleen verrattuna syksyyn 2021 ja peräti 91 prosenttia vuodesta 2002, kertoo Kyproksen BirdLifen tuore raportti. Myönteinen kehitys on raportin mukaan ympäristöjärjestöjen ja viranomaisten hyvän yhteistyön ansiota. Myös verkkopyynnistä määrättävät, 2 000 eurosta alkavat sakkorangaistukset ovat auttaneet.

Laiton tappaminen on saarella silti edelleen suuri ongelma: arviolta 345 000 lintua jäi erilaisiin pyydyksiin pelkästään syksyllä 2022. Kyproksen BirdLife vaa-

Tanska

Yhteistyötä petolintujen puolesta

Tanskan BirdLife ja Tanskan metsästäjäliitto ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen petolintujen laittoman tappamisen vähentämiseksi. Tarkoitus on erityisesti jakaa tietoa ja oikaista petolintuja koskevia väärinkäsityksiä. Hankkeessa on jo tuotettu uutta opetusmateriaalia metsästäjille, luonnonhoitajille ja lapsille, ja pidetty petolintujen laittomasta tappamisesta sidosryhmien, viranomaisten ja tutkijoiden välinen konferenssi.

Toiveena on myös, että työ innostaa vastaavanlaiseen yhteistyöhön muuallakin Euroopassa. Tanskan BirdLifen puheenjohtaja painottaa, että on tärkeää pys-

tyä työskentelemään yhdessä yhteisten tavoitteiden hyväksi huolimatta muista mahdollisesti ristiriitaisista mielipiteistä. Suomessa BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteistyönä toteutetaan vesilintujen syyslevähdysalueisiin keskittyvää SOTKA-levähdysaluehanketta (ks. s. 12).

Lue lisää: flightforsurvival.org/ hunters-and-ornithologistspartner-up-to-endraptor-persecution

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

tii viranomaisilta entistäkin tiukempia toimia myös muita pyyntitapoja, erityisesti liimatikkuansoja vastaan. Vuonna 2019 lakkautettu valvontayksikkö pitäisi pikimmiten palauttaa takaisin toimintaan ja liimapyynnin alennetut sakot korottaa taas tuntuviksi.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/03/02/bird-trappingwith-nets-continues-to-declinelimestick-use-levels-worrying

Koonnut Inka Plit

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Ruanda

Paikallinen yhteisö mukana suojelutyössä

BirdLife aikoo ennallistaa 500 hehtaaria ilmastonmuutoksesta ja kestämättömistä maanviljelymenetelmistä kärsinyttä metsämaata läntisessä Ruandassa. Viisivuotisessa hankkeessa istutetaan 300 000 puuta, joista kolmasosa on jo kasvamassa kahdessa paikallisten yhteisöjen vastuulla olevassa taimitarhassa. Ensimmäiset istutukset päästiin tekemään tämän vuoden helmikuussa.

Hankkeen tavoitteena on luonnonsuojelun ohella parantaa yli 5 000 kotitalouden elinoloja. Puiden katoaminen on aiheuttanut esimerkiksi eroosiota ja jokivesien samentumista. Istutettaviin puihin kuuluu hedelmäpuita ja muita lajeja, joista on myös suoraa hyötyä alueen asukkaille. Lisäksi yhteisön jäsenet oppivat hoitamaan taimitarhoja, käyttämään maata kestävämmin ja varautumaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Lue lisää: www.birdlife. org/news/2023/03/17/ restoring-degraded-forestlandscapes-in-rwanda

Puiden istutusta Banamban kylässä. Puut auttavat muun muassa maaperää pysymään kunnossa ja pölyttäjiä viihtymään alueella.

naTure rwanda

Tom lindrooS Mustapääkerttu on yksi halutuimpia laittoman pikkulintupyynnin saaliita.

Muun muassa kanahaukat joutuvat vielä nykyäänkin petovihan kohteiksi useissa Euroopan maissa.

1.

2.

3.

Hong Kong

Perinteet auttavat kultasirkkua

Hong Kongin kokoisella alueellakin on mahdollista tehdä merkittävää suojelutyötä, osoittavat Hong Kongin BirdLifen esimerkit. Vuodesta 2005 lähtien järjestö on elvyttänyt perinteisiä riisinviljelytapoja, mikä on johtanut kosteikkojen palautumiseen ja useiden lintulajien, kuten äärimmäisen uhanalaisen kultasirkun, paikallisen kannan elpymiseen. BirdLife on myös tuonut mark-

kinoille lintuystävällisen ekoriisin, jonka avulla on lisätty tietoisuutta suojelutyön tärkeydestä.

Toisessa hankkeessa on opastettu kalastajia hoitamaan kalalampia lintuystävällisemmin. Yli 600 hehtaaria kalalampia on kunnostettu alueella, joka on tärkeä esimerkiksi erittäin uhanalaiselle pikkukapustahaikaralle. Lisäksi vuosittain järjestettävässä festivaalissa

Argentiina

juhlitaan paikallisia perinteitä ja jaetaan tietoa uhanalaisista vesilinnuista.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/02/13/revivinghong-kongs-cultural-traditionsto-conserve-threatened-birds

Miten yhdistetään kaupallinen viljely ja sademetsien suojelu Uhanalaiset rannikkosademetsät, yli 900 lintulajin elinympäristö, voivat hyötyä yllättävällä tavalla viljelytoiminnasta. Argentiinan BirdLifen hankkeessa sademetsiä suojellaan viljelemällä suositun mate-juoman valmistamiseen tarvittavia yerba mate -puita. Laji on kotoperäinen, ja se kasvaa hyvin suurempien puiden varjossa. Lisäämällä puun viljelyä voidaan samalla suojella sitä varjostavia sademetsiä ja vahvistaa ekologisia yhteyksiä pahasti pirstoutuneiden metsäalueiden välille.

Hankkeessa on luotu sertifikaatti lintuystävälliselle mate-juomalle. Sertifikaatin saamiseksi viljelijän on sitouduttava erilaisiin ympäristötoimiin, kuten luomu-

Ranskan Polynesia

Pelastetaan marquesasinkalastaja

BirdLife työskentelee paikallisten yhteisöjen kanssa pelastaakseen kotoperäisen ja äärimmäisen uhanalaisen marquesasinkalastajan sukupuutolta. Vieraslajit ja metsänhakkuut ovat jo hävittäneet lajin toiselta sen alkuperäisen elinalueen saarista. Kissat, rotat ja erityisesti rottia torjumaan istutetut amerikanhuuhkajat ovat olleet tuhoisia marquesasinkalastajille. Niitä tavataan enää Tahuatan saarella, joka onneksi on toistaiseksi säästynyt huuhkajilta.

Ranskan Polynesian BirdLife on muun muassa kouluttanut paikallisia asukkaita marquesasinkalastajan

ja sen pesien tunnistamisessa ja lisännyt yleistä tietoisuutta lajin ahdingosta. Yhteistyötä tehdään myös kookoksenviljeljöiden kanssa, jotta marquesasinkalastajalle säästyisi pesäpuita. Kannan tilaa seurataan tarkasti, ja samalla pyritään estämään amerikanhuuhkajan leviäminen saarelle.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/02/17/missioncritical-saving-an-endemickingfisher-on-the-brink

tuotantoon. Lisäksi yritysten on suojeltava sademetsiä kaksinkertainen pinta-ala sertifioituun viljelyalaan nähden. Vastineeksi tuotteet voi myydä korkeampaan hintaan. Järjestelmän toimivuus on osoitettu myös kaupallisesti, ja sitä laajennetaan nyt sekä kotimaassa että ulkomaiden markkinoille.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/03/20/how-thisproject-is-using-a-herbal-teato-restore-one-of-the-worldsmost-threatened-forests

Sinivalkoinen marquesasinkalastaja suosii laaksojen sademetsiä, mutta sitä tavataan pesivänä myös kookos- ja mangoviljelmillä.

Riisinviljely loppui Hong Kongissa 1980-luvulla, mikä johti monien riisipelloista riippuvaisten lintulajien vähenemiseen. Nyt käyttöön palautetut luontoystävälliset viljelymenetelmät hyödyttävät muun muassa kultasirkkuja.

4.

5.

6.

3.

1.

2.

4.

5.

6.

Oula maailmalla, Jykä hukassa

Tero Toivanen

6.–7.6.2020

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin!

BirdLife seuraa kahden kotkan elämää satelliittilähettimien avulla.

Viime kesänä Kuusamossa valjastettu nuori maakotkakoiras

Oula saapui talvehtimisalueilleen

Valko-Venäjälle marraskuun puolivälissä ja viihtyi koko talven pienellä, noin 50 × 30 kilomerin suuruisella alueella Dnepriin virtaavan Pripet-joen koillispuolella. Paikannusten mukaan Oula vietti aikansa pääosin metsäisillä seuduilla, välillä suuremmilla viljelysmailla saalistellen.

Maakotkan kevätmuuttokausi on pitkä. Nuoria maakotkia nähdään Suomessa kevätmuutolla jo helmikuun puolivälissä, mutta muutto jatkuu aina vapun tienoille asti. Muiden suurten petolintujen tavoin maakotkat myös kiertelevät ensimmäisinä elinvuosinaan laajalti, eivätkä välttämättä palaa Suomeen lainkaan: rengaslöytöjä talvehtimisalueiden tuntumasta on myös kesäkuukausilta.

Viitteitä Oulan kevätmuuton alkamisesta saatiin maaliskuun viimeisinä päivinä, jolloin se matkasi viitisenkymmentä kilometriä itään, aivan Ukrainan rajan tuntumaan. Muuttomatkan jatkumista seurataan BirdLifen kotkasivuilla. Viimeiset tiedot aikuisen merikotka Jykän liikkeistä ovat marraskuulta, jolloin lintu viivytteli yhä Koillismaan kala-apajilla, sitten paikannukset loppuivat. Jykän lähetin on aiemminkin hiljentynyt pimeimpien talvikuukausien ajaksi, mutta herännyt eloon viimeistään helmikuussa. Nyt uusia tietoja ei kuitenkaan ollut saatu maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli paikannustietoja ei Jykästä enää saada, toiveena on löytää kotka sen kahden edelliskesän reviiriltä Etelä-Kuusamosta. Viime keväänä Jykä palasi Kuusamoon jo maaliskuun alussa.

Seuraa Jykän ja Oulan liikkeitä: www.birdlife.fi/satelliittikotkat

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 14.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

10.–11.6.2023 18.6. palkintoja.

Finnaturen piilokojut ja kurssit

Oulun seudulla

Koe Suomen hienoimmat kuvauskohteet!

Maakotka 1.9.-31.3. | Huuhkaja 15.8.-15.6.

Teeri 15.3.-15.5. | Suokukko 8.5.-31.5.

Luontokuvauksen perusteet -kurssi 9.-11.6.2023

BirdLife Suomen jäsenalennus

normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10% Lue lisää www.finnature.fi

www.ponttobongaus.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264

Muista myös!

Luontoaiheiset keittiö- ja

sisustustuotteet www.AweNature.fi

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Lintuatlas

4 (2022–2025)

Keltavästäräkki on hyvin yleinen pesimälaji etenkin Pohjois-Suomessa. Lajin levinneisyyskartta on kuitenkin vielä aukkoinen, joten havaintoja tarvitaan lisää. Pesintä on helppo varmistaa poikasaikaan, kun emolla on ruokaa suussa.

Toinen atlasvuosi täyteen vauhtiin

Suomen neljännen lintuatlaksen ensimmäinen maastokausi onnistui hienosti, kun kasaan saatiin yli 400 000 pesintään viittaavaa havaintoa. Tekemistä kuitenkin riittää myös tälle vuodelle, kun tavoitteena on atlasruutujen selvitysasteiden nostaminen koko maassa.

Aapo Salmela

Lintuatlaksen tavoitteena on tutkia etelästä Kemijärven korkeudelle asti kaikki 10 × 10 kilometrin atlasruudut vähintään tyydyttävästi. Pohjoisessa tavoitteena on, että 50 × 50 kilometrin suurruuduilla olevista atlasruuduista vähintään 75 % selvitetään tyydyttävästi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan runsaasti pesintään viittaavia lintuhavaintoja jokaiselta ruudulta.

Ensimmäisen atlasvuoden jälkeen katveeseen jäivät etenkin Lappi, Itä-Suomi, saaristoalueet ja paikoin maan keskiosat. Näillä alueilla ollaan siis eniten jäljessä tyydyttävän selvitysasteen tavoitteesta. Pohjoisimpaan Lappiin on ennustettu myyrähuippua täksi kesäksi, joten nyt on hyvä aika tehdä alueella atlasretkiä.

Atlaksen tavoitteiden toteumista voi seurata tulospalvelussa (tulokset.lintuatlas.fi). Tulospalvelusta kannattaa myös aloittaa omien retkien suunnittelu. Heikosti kartoitettujen ruutujen lisäksi tavoitteisiin pääsy edellyttää aktiivista retkeilyä myös ruuduilla, joista on jo havaintoja, mutta joiden selvitysaste on vielä alhainen. Atlas onkin hyvä syy laajentaa omaa retkeilyä tuttujen paikkojen ulkopuolelle.

Atlaskauden aikana kannattaa osallistua aktiivisesti myös muihin linnustonseurantoihin (luomus.fi/lin-

nustonseuranta), sillä niistä kertyy arvokasta aineistoa samalla kertaa niin laskentoihin kuin atlakseenkin. Atlaksessa hyödynnetään esimerkiksi maalintujen linjaja pistelaskennoista, vesilintulaskennoista, IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) laskennoista (ks. s. 14) ja rengastuksesta kertyviä havaintoja. Erityisesti vakiolinjoille kaivataan lisää laskijoita − jo yhdenkin linjan laskemisesta on suuri hyöty!

Miten alkuun atlashavainnoinnissa?

– Tutustu lintuatlaksen verkkosivuihin ja tulospalveluun, joista löydät paljon hyödyllistä tietoa: birdlife.fi/lintuatlas, lintuatlas.fi. Tutustu erityisesti pesimävarmuusindekseihin, joilla havainnot merkitään atlakseen.

– Kaikki linnut ovat atlaksen aikana mielenkiintoisia. Jokainen peippo, pajulintu tai kirjosieppo on arvokas, jos ruudussa ei niitä aiemmin ole havaittu.

Katso lintujen nokkaa. Monella lajilla helpoin tapa havaita varma pesintä on huomata emolla ruokaa suussa. Myös pesänrakennus voi paljastua nokassa olevista rakennusaineista.

Kuuntele emolintujen varoitusääniä. Varoittelu on jo todennäköinen pesintä.

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10×10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

Ennestään melko hyvin kartoitetulla ruuduilla kannattaa keskittyä puuttuvien lajien etsintään ja pesintöjen varmistamiseen jo havaituilla lajeilla. Tässä auttaa atlaksen verkkosivuilta löytyvä lajikohtainen ohje pesintöjen varmistamisesta.

Ruuduilla, joilla on retkeilty hyvin vähän tai ei lainkaan, kannattaa kierrellä monipuolisesti erilaisissa elinympäristöissä nostaakseen ruudulla havaittua lajimäärää. Muista merkitä myös alhaiset pesimävarmuusindeksit.

Jokainen havainto on tallentamisen arvoinen. Harvoin voi olla varma siitä, että ruudulta myöhemmin löytyisi saman lajin pidemmälle edennyt pesintä. Lisäksi monien lajien pesinnän varmistaminen on vaikeaa.

– Pesintöjen varmistaminen helpottuu kesän edetessä – retkeilyä ei siis kannata lopettaa juhannuksena, vaan sitä voi jatkaa aina elokuulle asti.

Atlashavainnot voi tallentaa tuttuun Tiira-lintutietopalveluun. Muista kirjata niille pesimävarmuusindeksi "Lisätietoja"-kentän vierestä. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule mukaan atlakseen.

Pesimävarmuusindeksillä varustetussa havainnossa linnun paikka on pakollinen tieto havainnoijan paikan lisäksi. Kiinnitä huomiota linnun paikan tarkkuuteen erityisesti atlasruutujen rajoilla.

Yksityiskohtainen ohje havaintojen tallentamiseen löytyy atlaksen verkkosivuilta.

Pesintöjen häirintä on kiellettyä myös atlaksen aikana. Älä koskaan häiritse pesiviä lintuja pesinnän varmistamiseksi, vaan käytä mieluummin alempaa pesimävarmuusindeksiä.

SOTKA-levähdysaluehankkeen koulutusta ja neuvontaa keskitetään erityisesti hankkeen pilottikohteiden ympärille. Alavuden Sulkavankylän kosteikolla suunniteltiin talvella pajukon valtaamien saarekkeiden raivausta ja kasvillisuuden tukahduttamista pressuttamalla.

SOTKA-levähdysaluehanke riistanhoitoyhdistyksissä

Heikki Helle

BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteinen SOTKA-levähdysaluehanke on talven ja alkukevään aikana kiertänyt laajasti eri puolilla Suomea esittelemässä le-

vähdysaluemenetelmää uutena vesilintukantojen hoitomuotona. Vapaaehtoisesti metsästyshäirinnän ulkopuolelle jätetty hyvä vesilintukohde tarjoaa vesilinnuille mahdollisuuden valmistautua rauhassa syysmuuttoon.

Vesilintutilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä erityisesti riistanhoitoyhdistysten kanssa. Tilaisuuksissa on selvästi ollut havaittavissa laaja-alainen huoli taantuvista vesilintukannoista sekä metsästäjien että muiden luonnon-

Maatsalulahdella,

tarkkailijoiden keskuudessa.

Osaltaan syksyistä vesilintutilannetta ja lintujen käyttäytymistä muuttaa laajamittainen viljaruokinta. Viljaruokituille kohteille vesilintuja kertyy usein massoittain. Näillä paikoilla metsästysverotuskin voi olla kestämättömällä tasolla. Syksyiset vesilinnut eivät tarvitse viljaruokintaa, joten riistanhoidolla sitä ei voida perustella. Viljaruokinta on myös vastoin luonnonmukaisten levähdysalueiden toimintaperiaatetta, sillä luonnonravintoon perustuvan levähdysalueen on vaikea kilpailla ruokitun kohteen ”noutopöydän” kanssa.

Vesilintujen metsästyskäytänteiden suhteen eletään muutenkin mielenkiintoisia aikoja. Viimeksi kuluneen vuoden mittaan maa- ja metsätalousministeriön nimittämä laajapohjainen työryhmä on valmistellut vastuullisen vesilintumetsästyksen strategiaa. Työryhmän mietinnön ensimmäinen luonnos julkistettiin kevättalvella. Esillä ovat olleet muun muassa nokikanan rauhoitus, hämärämetsästyksen kieltäminen ja saaliskiintiöt.

lintuhotelli

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 90 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Työryhmän esittämien toimenpiteiden ottamista käytäntöön odotetaan mielenkiinnolla. Vesilintujen ruokintametsästyksen suhteen ministeriö tekee vielä lisäselvityksiä.

Lue lisää: www.birdlife.fi/sotka

Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi

OLEMME MUKANA LIMINGANLAHDEN LINTUKUVAFESTIVAALEILLA 22.4.2023.

Autetaan pääskyjä

Haara- ja räystäspääskyn pesimäkannat ovat linnustonseurantojen mukaan selvästi pienentyneet 2000-luvulla.

Ihmisen seuralaisena rakennuksissa pesivät räystäspääsky ja haarapääsky ovat vähentyneet Suomessa voimakkaasti. On tärkeää ryhtyä toimiin lajien elinmahdollisuuksien parantamiseksi.

Teemu Lehtiniemi

Pääskyt pesivät meillä toistaiseksi vielä varsin yleisinä. Räystäspääskyjä on noin 37 000 ja haarapääskyjä noin 90 000 paria. Ne ovat kuitenkin selvästi vähentyneet: räystäspääskyjen määrä on romahtanut 2000-luvulla noin 70 prosenttia ja haarapääskykantakin reilun kolmanneksen. Räystäspääsky onkin arvioitu erittäin uha-

Pesässä odottavat räystäspääskyn poikaset saavat emoilta hyönteisannoksen muutaman minuutin välein. Pääskyt vähentävätkin tehokkaasti esimerkiksi pihapiirin kärpäsiä.

nalaiseksi ja haarapääsky vaarantuneeksi.

Kumpikin pääskylaji valitsee pesimäpaikkansa useimmiten maatiloilta, mutta ne voivat pesiä myös muissa rakennuksissa ja esimerkiksi siltojen alla. Hyvä pääskypaikka on yleensä avoin, ja siellä on hyviä ruokailualueita pesäpaikan lähistöllä sekä mahdollisuus rakentaa pesä säiltä suojaiseen paikkaan.

Pönttöjä ja muita suojelutoimia

valmistettu tekopesä on räystäspääskyille turvallinen, sillä siihen ei tikan nokka pysty.

Olemassa olevien yhdyskuntien ja pesien suojelu on tehokkain tapa auttaa pääskyjä, mutta niille voi myös tarjota uusia pesintämahdollisuuksia. Yksinkertaisimmillaan voi kiinnittää korkeille seinustoille vaaksan mittaisia pesänaluslautoja, joiden päälle pääskyt rakentavat pesänsä. Pesänrakennusta voi auttaa ylläpitämällä avoimella paikalla kosteana pysyviä mutapainanteita, joilta linnut voivat hakea pesämateriaalia.

Suomessa vain harvat ovat tarjonneet pääskyille

pönttöjä, vaikka räystäspääsky pesii mielellään myös tekopesiin. Tekopesät ovat pääskyjen omia pesiä kestävämpiä ja suojaavat paremmin pedoilta. Tekopesämalleja on erilaisia. Niitä voi tehdä huovasta, puusta tai itse tehdystä puun ja betonin sekoitteesta eli puubetonista. Rakennusohjeita on koottu BirdLifen pääskysivuille (www.birdlife.fi/paaskyt).

Jokainen pääsky-yksilö syö kesän aikana jopa satatuhatta hyönteistä. Yksipuolinen ympäristö ja hyönteismyrkyt vähentävät pääskyille tarjolla olevaa ravintoa. Pääskyjen ravinnonhankintaa helpottavat esimerkiksi pesäpaikan läheiset kukkaniityt, kesannot ja kukkivat teiden ja ojien reunukset.

Maatilat, varsinkin eläintilat, ovat avainasemassa pääskykantojen ylläpidossa ja kannan laskun katkaisemisessa. BirdLife on aloittanut Arlan kanssa yhteistyöhankkeen, jossa parannetaan pääskyjen elinmahdollisuuksia maitotiloilla. Hanke käynnistyy tänä vuonna 20 pilottitilalla.

Suomen parhaiden lintualueiden seuranta jatkuu − ilmoittaudu mukaan!

Tero Toivanen

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Area, IBA) seuranta antaa tietoa arvokkaimpien lintukohteiden tilasta ja monien harvalukuisten tai uhanalaisten lintulajien esiintymisestä ja kannan muutoksista Suomessa. Laskentatuloksia käytetään linnustonsuojelussa monin tavoin, ja maamme IBA-alueiden seuranta on myös BirdLife Suomen kansainvälinen velvoite.

Viime vuonna BirdLifen koordinoimia laskentoja tehtiin Suomessa 14 alueella ja linnustotietoa saatiin lisäksi lukuisilta yhteistyökumppaneilta. IBA-alueiden seurannat sisältävät niin lintuvesillä ja saaristossa tehtäviä kartoituksia kuin linjalaskentoja metsissä, soilla ja tuntureilla. Kattavien laskentojen ansiosta IBA-aluei-

den linnusto tunnetaan nyt kolmelta eri vuosikymmeneltä. Linnusto muuttuu kuitenkin jatkuvasti monista syistä, ja on aika aloittaa jälleen uusi seurantakierros.

Maalle, järvelle vai merelle?

Kaikki linnustonseurannasta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan IBA-alueiden laskentoihin. Aiempaa kokemusta lintulaskennasta ei tarvita, mutta alueen pesimälinnut ja niiden äänet on hyvä tuntea.

IBA-alueita, joilta uutta laskentatietoa tarvitaan jo kiireellisesti, ovat esimerkiksi Sammuttijänkä Inarin Lapissa ja Patvinsuo Pohjois-Karjalassa. Monien sisämaan selkävesialueiden linnuston muutokset tunnetaan yhä huonosti – kuka selvittäisi esimerkiksi Linnansaaren tai Pihlajaveden kuikka- ja selkälokkikanto-

jen tilan? Myös saaristoalueilla on paikoin tarve uuteen laskentaan: tulevana kesänä lasketaankin esimerkiksi Föglön saaristossa Ahvenanmaalla.

Meneillään oleva lintuatlaskartoitus (ks. s. 11) antaa erinomaisen mahdollisuuden osallistua myös IBA-laskentoihin. Kysy siis, löytyisikö mahdollisen atlasretkesi varrelta IBA-seurantoja toistettavaksi. IBA-seurantaa tuet myös retkeilemällä millä tahansa Suomen tärkeällä lintualueella ja ilmoittamalla havaintosi niiltä Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

Kysy lisää tai ilmoittaudu laskijaksi: tero.toivanen@birdlife.fi

Suomen IBA-alueet: www.birdlife.fi/iba

haarapääsky räystäspääsky

Huovasta

Lintulaskijat linnustonsuojelun ja -seurannan asialla

Valtakunnallisia lintulaskijoiden tapaamisia on järjestetty vuodesta 2014 alkaen. Koronavuosien jälkeen laskijat pääsivät taas kokoontumaan yhteen. Vapaaehtoisten lintulaskijoiden ponnistukset ovat linnustotiedon keruun selkäranka.

Tero Toivanen

Jo seitsemäs lintulaskijoiden tapaaminen järjestettiin 4.–5.3. Oriveden opistolla. Paikalle saapui kolmisenkymmentä laskennoista kiinnostunutta lintuharrastajaa, ja etäyhteyksien päässä tapahtumaa seurasi aktiivisesti noin 50 henkilöä.

Ilman lintuharrastajien tekemiä laskentoja emme tuntisi Suomen linnuston muutoksia ja lajien tai niiden elinympäristöjen suojelutarpeita. Sekä BirdLifen, Luonnontieteellisen keskusmuseon että valtionhallinnon esityksissä painotettiinkin juuri laskentatiedon tärkeyttä linnuston suojelussa. Harrastajien työ poikii jatkuvasti myös tieteellisiä julkaisuja: hiljattain on osoitettu esimerkiksi, että laulujoutsenen runsastuminen

ei ole johtanut muiden vesilintujen vähenemiseen.

Yhdistä atlas ja laskennat

Tärkeimpiä tulevan laskentakauden ponnistuksia on Suomen neljännen lintuatlaksen edistäminen (ks. s. 11). Esityksissä ja keskusteluissa tuotiin kuitenkin esiin myös huoli siitä, että muihin laskentoihin osallistutaan atlaksen vuoksi aiempaa vähemmän. Näin ei saisi olla, vaan esimerkiksi vakiolinja- ja IBA-alueiden laskennat ovat mitä parhaiten yhdistettävissä juuri atlasretkeilyyn.

Uusiakin laskijoita tarvitaan, ja laskijatapaamisen kokemukset rohkaisevat varmasti lisää harrastajia ehkä vaikeina pidettyjen seurantojen pariin. Minna Hon-

kasaari kertoi, miten vain muutaman vuoden harrastuksen jälkeen jopa vakiolinjalaskenta onnistuu huolellisella valmistautumisella. Ilkka Sahi esitteli, miten yhden kunnan linnusto voidaan selvittää harrastajien pitkäjänteisellä työllä.

Ilkka Sahi palkittiin

Laskijatapaamisessa jaetaan myös vuoden lintulaskija -palkinto. Tällä kertaa valinta osui Ilkka Sahiin, joka on paitsi tehnyt lukuisia laskentoja mökkikunnallaan Ruovedellä – selkävesien ja rantojen linnuston kartoituksista metsä- ja suoalueilla aiemmin tehtyjen laskentojen toistoon – myös innostanut muita harrastajia paikallisen linnustonseurannan pariin. Ennen kaikkea hän on koonnut tiedon kunnan linnustosta viime vuoden lopulla ilmestyneeksi Ruoveden linnusto ja luonto -kirjaksi (ks. BirdLife-lehti 1/2023).

Tapaamisen kooste ja esitykset: www.birdlife.fi/ lintulaskijatapaaminen2023

ARKTIKA VIROLAHDELLA

ARKTIKA-PÄIVÄT 13.-28.5.2023

TULOSSA Opastettuja linturetkiä | Bussiretkiä | Risteilyjä | Arktika-ralli

Foto-Fennican optiikkamyynti | Swarovskin edustus

SEURAA Arktika-päivien ajankohtaisia uutisia Facebook-tilillämme @arktikavirolahti

Valtakunnallisessa lintulaskijoiden tapaamisessa jaetun vuoden lintulaskija -palkinnon sai Ilkka Sahi.

Kuva: Krista Ylinen

15.–21.5.2023

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

BirdLife KantaHäme virallistui

Juhani Kairamo, puheenjohtaja BirdLife Kanta-Häme

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kevätkokous päätti 23.2. 2023 yhdistyksen nimen muuttamisesta BirdLife Kanta-Häme ry:ksi. Päätös tehtiin sääntöjen edellyttämällä tavalla kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistys on jo vuodesta 2017 lähtien käyttänyt toiminnassaan epävirallista nimeä BirdLife Kanta-

Now

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

In English: www.birdlife.fi/birdweek

Häme. Syy on ollut toisaalta emojärjestömme BirdLife Suomen nimen laajan tunnettuuden tuoma hyöty ja toisaalta se, ettei nimen osa ”lintutieteellinen” kata parhaalla mahdollisella tavalla yhdistyksemme kaikkea toimintaa. BirdLife Kanta-Häme -nimen käyttö on jo vakiintunut niin paikallisessa mediassa kuin jäsenistömme keskuudessakin. Yhdistysrekisteriin ilmoitus nimenmuutoksesta tehdään kevään aikana.

Tiiran uudistus testivaiheeseen

Aki Arkiomaa

Tiira-lintutietopalvelun (www. tiira.fi) uudistaminen edistyy. Uudistus toteutetaan vaiheittain, ja uuden ja nykyisen järjestelmän toiminnot ovat käytössä aluksi rinnakkain. Havaintojen ilmoittamisen ja muokkaamisen mahdollistavat toiminnot ovat kevään aikana siirtymässä aktiivisimmista nyky-Tiiran käyttäjistä koostuvalle rajoitetulle testaajaryhmälle kokeiltaviksi. Testivaiheen palautteiden huomioimisen jälkeen ne saadaan kaikkien käyttöön. Tiira on vuonna 2006 käyttöön otettu valtakunnallinen lintuhavaintojen tallennusjärjestelmä, jonka havainnot muodostavat BirdLifen jäsenyhdistysten havaintoarkiston. Vuoden 2022 lopussa Tiiralla oli yli 43 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja järjestelmässä yli

Uusi Tiira on mobiiliresponsiivinen, joten havaintojen ilmoittaminen kännykällä on helpompaa sekä Android- että iOS-puhelimissa.

26 miljoonaa lintuhavaintoa. Kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetussa palvelussa voi tallentaa ja selata lintuhavaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa.

10 kiperää linnuista (s. 20)

Vastaukset:

Ne tarvitsevat pesän rakentamiseen kosteaa maa-

1. Pikkulokki.

2.

ainesta. Jos sopivaa lätäkköä ei luonnostaan ole pääskyjen pesimäpaikan lähistöllä, voi sellaisen tehdä itse kaivamalla maahan matalan kuopan, joka pidetään kosteana.

3. Trooppisessa Afrikassa.

4. Enontekiön.

5. Munat munittuaan naaras jättää hautomisen ja poikasten hoidon koiraalle ja lähtee itse muuttomatkalle.

6. Flamingon kieltä, joka on paksu ja lihaksikas.

7. Isolepinkäinen. Pikkulepinkäiset talvehtivat Afrikassa.

8. 119 lajia, jotka havaittiin vuonna 2004 Porin Leveäkarin tornissa.

9. Kihujen räpylöiden kynnet ovat petolintumaisesti käyristyneet, nokan kärjessä on voimakas koukku ja kihunaaras on koirasta suurempi.

10. Yhden.

Vuoden lintuyhdistys on Tringa Uudeltamaalta

Jaana Sarvala

Jan Södersved

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2023 lintuyhdistykseksi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan. Valinta perustuu monipuoliseen yleisötoimintaan, aktiiviseen suojelutyöhön sekä menestyksekkääseen jäsenhankintaan.

Tringa tarjoaa jäsenilleen ja yleisölle hyvin monipuolista toimintaa. Viime vuonna yhdistys järjesti 230 linturetkeä ja -opastusta, kolme lintukurssia sekä luonnonhoitotalkoot Hangossa ja Helsingissä. Retkille osallistui yhteensä yli 3 600 ihmistä. Lisäksi yhdistys oli mukana muissa yleisölle suunnatuissa luontotapahtumissa.

Tringan aktiivinen suojelutyö on vaikuttanut moniin maankäyttösuunnitelmiin. Yhdistys osallistuu erilaisten hankkeiden työryhmiin, laatii lausuntoja ja muistutuksia sekä järjestää koulutuksia suojeluasioista. Se on myös tehnyt oikeuteen valituksia linnuston hyvinvointia uhanneista päätöksistä. Yhdistys osallistuu myös valtakunnallisiin tutkimushankkeisiin ja toteuttaa säännöllisesti omia kartoituksia.

Tärkeä osa Tringan toimintaa on oma lintuasema, Halias, Hankoniemen kärjessä. Vuodesta 1979 toimineella asemalla seurataan ja tutkitaan lintuja lähes ympäri vuoden sekä perehdytetään vierailijoita lintuharrastukseen ja tutkimukseen sekä suojelutyöhön.

Vuonna 1974 perustettu Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen suu-

rin jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluvat Uudenmaan 20 läntisintä kuntaa. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä yli 4 300 jäsentä. Viidessä vuodessa jäsenmäärä on kasvanut yli tuhannella.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/jarjesto/ huomionosoitukset/muut-huomionosoitukset

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Tringan retki- ja opastustoiminta on hyvin aktiivista ja monipuolista, mikä on tuonut yhdistykseen paljon uusia jäseniä. Viime syksynä muuttolintuja tarkkailtiin EuroBirdwatch-tapahtuman merkeissä Helsingin Herttoniemessä.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Häviääkö helmipöllö?

• Takatalvea pakoon

• Lintujen ikä- ja matkaennätyksiä

• Kadonnut linnunlaulu kuuluviin

• Kalalokin heinei-alalaji

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Inka Plit

Nina Mikander aloitti maaliskuussa BirdLife Internationalin sihteeristössä nimikkeellä Global Director of Policy. Hän johtaa kansainvälistä politiikkaosastoa, jonka tehtävänä on muun muassa edustaa järjestöämme kansainvälisissä ilmasto- ja biodiversiteettisopimusneuvotteluissa. Nina on tuttu varsinkin kansainvälisissä suojelupiireissä ja on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen ympäristöministeriössä, YK:ssa sekä WWF Suomessa.

Lintujen suojelun pariin Nina ajautui sattumalta ottaessaan vastaan ensimmäisen pestinsä YK:ssa AEWA-sopimuksen kansainvälisen kiljuhanhityöryhmän koordinaattorina vuonna 2009. Siitä lähtien hänen arkeensa on kuulunut säännöllinen yhteistyö sekä BirdLife Internationalin että monien kansallisten BirdLife-järjestöjen

kanssa varsinkin kansainvälisissä neuvotteluissa ja suojeluhankkeissa. Vuosien mittaan monista BirdLifen edustajista ympäri maailmaa on tullut hänelle rakkaita ystäviä, minkä vuoksi siirtymä BirdLifeen onkin tuntunut varsin luontevalta. Nina tulee pääsääntöisesti tekemään töitä Helsingistä BirdLife Suomen toimistolta käsin, matkustaen BirdLifen pääkonttorille Cambridgeen tarpeen mukaan.

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajisto kokoontui kevätkokoukseen 18.–19.3. Ouluun. Tilaisuuteen saattoi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Lauantaina kokouksen aattona juhlittiin 50-vuotiasta Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:tä (ks. s. 29).

Kokoukseen osallistui 67 edustajaa (joista 32 etänä) 26 jäsenyhdistyksestä.

– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2022.

Edustajille esiteltiin työryhmän alustava luonnos BirdLife Suomen uudeksi strategiaksi. Kerätyn palautteen perusteella tehdään varsinainen strategiaesitys, joka tulee jäsenyhdistysten kommentoitavaksi kesällä ja edustajiston hyväksyttäväksi syyskokouksessa.

Tiira-lintutietopalvelun uuden version kehityksestä esitettiin tilannekatsaus. Ensimmäiset Tiiran uuden version toiminnot saadaan laajempaan testikäyt-

töön lähiviikkoina. Kehitystyön resurssitilanne on tällä hetkellä hyvä.

– Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa (ks. s. 17).

Edustajisto antoi julkilausuman luontoa koskevan tutkimustiedon paremmasta huomioinnista metsiä koskevassa päätöksenteossa.

Edustajiston syyskokous järjestetään 19.11. Helsingissä järjestömme 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2024 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

Sanaympyrän ratkaisu

Numerossa 3/2022 julkaistun sanaympyrätehtävän oikea ratkaisu vastapäivään: TUKKIPAKKAANSATSARINISSIRAVATSUMAKKI

Kuvasin puutarhamökin ikkunasta ruokintapaikan lintuja, kun varpushaukka lennähti paikalle. Noin vartin ajan se oli pihassa, kunnes syöksyi tuija-aitaan, ilmeisesti lintujen perässä. Saalista en havainnut sen saavan. Olen jo vuosikymmenten ajan kuvannut muun muassa perhe- ja matkakuvia. Tyttäremme, joka myös harrastaa valokuvausta, haastoi minut 100 lintulajia -kuvaamiseen mukaan, ja nyt on viides täysi vuosi menossa. Paras vuosi oli 2020, jolloin sain kuvattua 142 lintulajia.

Markku Lindberg (Salo, 11.3.2023)

Kalkkisten koskella on paljon kuvattavaa talvellakin. Olin juuri lähdössä kuvausretkeltä kotiin, kun kaksi koskikaraa lennähti näkyviin. Toinen istahti rantakivelle ennen kuin katosi hämärtyvään iltaan. Kiinnostuin luonnosta vasta vanhoilla päivilläni. Muutama vuosi sitten tunsin tuskin muita lintuja kuin koiraspunatulkun, mutta 100 lintulajia -ryhmässä olen oppinut kymmeniä lisää. Sataa lajia en tunnista vieläkään, mutta oppia ikä kaikki. Mieletöntä iloa tuottaa uuden lajin havaitseminen. Suojellaan luontoa ja nautitaan siitä!

Helena Joenranta (Asikkala, 7.3.2023)

Lähdin bongaamaan isokäpylintua, mutta eipä sitä löytynyt. Jatkoin linturetkeäni toisaalla, ja lopulta lähtöä tehdessäni jostain kuului ”kip, kip, kip”. Mietin, voisinko erottaa äänen pikkukäpylinnusta. Kun seurasin ääntä, löysin kolme isokäpylintua. Tämä on 100 lintulajia -harrastuksen paras puoli: koskaan ei voi tietää, mitä löytää ja mistä. Toissa vuonna en haasteesta tiennytkään, mutta keräsin listalle 82 lintulajia. Viime vuonna 100 lajia meni rikki jo huhtikuussa, ja lajeja tuli lopulta 183. Olen esimerkki siitä, että vaikka terveys ei ole priima, ei 100 lintulajia ole mahdoton tavoite.

Marianne Kauppinen-Vähä-Erkkilä (Helsinki, 11.2.2023)

Haasta tunnistustaitosi

Muuttolinnut saapuvat – montako lajia löydät ja tunnistat?

Ota 100 lintulajia -haaste vastaan!

Anna Tuominen

Suositun haasteemme ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintu-

lajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Sata lajia on tavoite, johon vasta-alkajakin voi rohkeasti tarttua. Jos olet jo kokeneempi harrastaja, kokeile vaikka-

pa tunnistaa linnut äänen perusteella. Voit myös valita valokuvasarjan tai ekosarjan, jossa lintuja etsitään lihasvoimin liikkumalla. Oma sarjansa on myös nuorille.

Apua lintujen tunnistamiseen löytyy BirdLifen verkkosivuilta sekä haasteen Facebook-ryhmästä. Taitojaan voi kar-

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä rehevillä järvillä ja merenlahdilla pesivä, pääasiassa hyönteisiä syövä siro lintu?

2. Mitä hyötyä haara- ja räystäspääskyille on mutalätäköistä?

3. Missä ruisrääkkä talvehtii?

4. Minkä kunnan vaakunassa on riekko?

5. Millainen työnjako useimmilla kahlaajilla on puolisoiden kesken poikasten hoidon suhteen?

6. Mitä flamingon osaa antiikin roomalaiset pitivät suurena herkkuna?

tuttaa myös osallistumalla lintuyhdistyksen opastetuille retkille. Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/ 100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

7. Kumpi on osittaismuuttaja: pikkulepinkäinen vai isolepinkäinen?

8. Mikä on BirdLife Suomen valtakunnallisessa Tornien taisto -tapahtumassa toistaiseksi suurin yhden joukkueen havaitsema lajimäärä?

9. Kihut ovat lokkilintujen sukulaisia, mutta taitavia saalistajia, joilla on petolintujen ulkoisia piirteitä; mitä?

10. Kuinka monta munaa albatrossi munii yhtenä pesimäkautena?

Oikeat vastaukset sivulla 16.

Lintuharrastus 1973 ja 2023

Harri Högmander

Keväällä 1973 lintupojat fillaroivat lintupaikoille porroprismakiikarin ja Retkeilijän lintuoppaan kanssa. He olivat saaneet tartunnan harrastukseen kaverilta tai keksineet linnut itse. Kirjastosta lainattiin MMM Lintuharrastuskirja. Havainnoista kuultiin illalla lankapuhelimitse. Pihapöntöissä pesi kottaraisia, pellolla lauloi peltosirkku, metsissä oli hömötiaisia. Sinitiainen oli hyvä havainto, ja laulujoutsenen sai elämänpinnaksi ehkä vasta vuosien harrastamisen jälkeen. Pikkuvarpusia oli vain lintukirjassa.

Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (LYL) oli juuri perustettu, mutta lintuyhdistyksiä ei kaikkialla ollut tai niistä ei tiedetty. Jos yhdistykseen pääsi liittymään, havaintoja sai ilmoittaa muuttolomakkeilla ehkä vain suoritettuaan pätevyyskokeen. Tiedotusvälineissä ei juuri linnuista kerrottu. Valtakunnallinen pesimälintuatlas 1974−1979 synnytti monta uutta alueellista lintuyhdistystä. Tietämys vähintään oman maakunnan linnuista kasvoi.

Vuonna 1973 tyyppiharrastaja oli varhaisteinipoika. Ikäluokkamme oli ensimmäinen, joka ei unohtanut lintuja tultuaan ajokortti- ja baari-ikään. Niinpä kohorttimme oli lintuharrastajien ikäpyramidin pullein osa 1990-luvulle asti.

Autoja, kännyköitä, naisia!

1980-luvulla lintuharrastusyhdistykset, joista osa modernisoi nimensä lintumiehistä lintutieteellisiksi yhdistyksiksi, alkoivat näkyä. Yhdistykset väkersivät neljä lehteä vuodessa. Autoilu laajensi retkeilyalueita: arktikaa, kahlaajarantoja, bongausreissuja, atlasta Lapissa. Harrastusmuodot rikastuivat. LYLiin palkattiin pari työntekijää, mikä tuki valtakunnallistumista.

1990-luvulla LYL muuttui BirdLife Suomeksi. Lintuvesille rakennettiin lintutorneja. Netti keksittiin, ja kännykkä. Optiikan ja kirjallisuuden kehitys harppoi. BirdLifen merkitys kasvoi, uudet Linnut- ja Tiira-lehdet olivat edeltäjiään enemmän harrastajien makuun. Sähköpostilistoista syntyi lintuhavaintojen ja keskustelun ykköskanava. Jotkut muistavat puhelinvastaajat ja piipparit. Tiedonkulun murroksessa moni paikallislehti kuihtui ja vähitellen niiden kaipuukin. Ilmastonmuutos alkoi näkyä lintukeväissä; saapujalistat kuvastivat lintujen ohella myös globaalia lämpenemistä.

90-luvun lopulla lintuharrastajien demografian mullistus loksautti leuat: mukaan alkoi tulla naisia ja keski-ikäisiä! Luontokiinnostus laajeni, mediat pursusivat luontojuttuja. Ihmisillä oli vapaa-aikaa ja rahaa, ja lintuharrastuksessa oli imua. Aloittelijat ostivat huippuvermeet. He olivat kuulleet BirdLifesta ennen kuin paikallisyhdistyksestä. Toisaalta, ne teinit katosivat.

Di-gi-dyy

2000-luvulla BirdLifen henkilökunta ja toiminnot kasvoivat. Alueelliset yhdistykset kasvoivat. Luotiin Tiira, upea lintuhavaintojen ilmoitus- ja arkistointijärjestelmä. Kuten 30 vuotta aiemmin, noviisien havaintojen pelättiin pilaavan koko datan. Eivät pilanneet. Digitaalisuus toi skouppauksen ja miljoonat lintukuvat. Viime vuosikymmenellä tiedonvälityksen evoluutio siirsi viestit sähköpostista älypuhelinten pikaviestiryhmiin.

Lintuharrastukseen alkoi myös tulla vanhalle perusretkeilylle vieraita elementtejä: splittejä, risteymiä, karkurispekulaatioita, sonogrammeja, dna-analyysejä. Lintutorneja lahosi kelvottomiksi, mutta uusiakin pystytettiin. Samoin osa vanhoista lintupaikoista menetti

hohtonsa, mutta tilalle löydettiin toisia.

Vuonna 2023 lintuharrastus voi joka tapauksessa hyvin. Aloittelijalle on tarjolla startti, joka olisi ollut scifiä 50 vuotta sitten. Harrastus on yhä monimuotoisempaa. Pihabongauksesta sukeutui paitsi kansanhuvi, myös yllättävän toimiva linnustonseurantakeino (ks. s. 6). 100 lintulajia -haaste (ks. s. 20) koukuttaa etenkin uusia harrastajia. Pandemia innosti lähiretkeilyyn, mitä ei osattu arvata vuosikymmen sitten. Sopivasti nytkin on atlas käynnissä (ks. s. 11).

Varmasti uusia, arvaamattomia juttuja tulee lisää. Silti kaiken ytimessä tärkein pysyy: linnut ovat parasta, niitä on aina ja kaikkialla. Lintuharrastus on edelleen hauskaa ja hyödyllistä. Ilmoittamalla havainnot Tiiraan tekee itsestään kuolemattoman.

Kirjoittajan lintuharrastus on täsmälleen yhtä vanha kuin LYL/BirdLife Suomi. Hän on KeskiSuomen Lintutieteellisen Yhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja sekä BirdLifen edustajiston puheenjohtaja 2002−2007 ja kokeillut kaikkia harrastuksen muotoja paitsi vuodenpinnoja.

Lintutietoa keltanokille

Mikä Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Miten?

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä?

Luokkaopetuksessa.

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Sisämaan arktika keksittiin jo 1980-luvun alussa. Marko Pirttinen, Pekka Kyllönen ja Petri Kuhno ottavat etukenoläheisyyttä saapuvaan arktiseen muuttoon Päijänteellä Sysmän Soiniemessä vuonna 1984.

Osallistu juhlatapahtumiin

Lintuyhdistykset järjestävät pitkin vuotta eri puolilla maata erilaisia juhlatapahtumia, joihin osallistumalla olet mukana juhlinnassa. Tapahtumissa opit myös lisää linnuista ja tutustut alueesi muihin lintuharrastajiin. Tervetuloa!

Etsi lähin juhlatapahtuma verkkosivuiltamme. Tietoja päivitetään vuoden aikana.

www.birdife.fi/juhlatapahtumat

BirdLife Suomi 50 vuotta − juhli kanssamme!

Valokuvaa lintuharrastusta

Miltä näyttää lintuharrastus vuonna 2023? Miten juuri sinä harrastat lintuja? Valokuvaa harrastuksen eri muotoja tämän vuoden aikana ja lähetä kuvasi juhlagalleriaan. Tallennamme kuvat tulevia historiankirjoittajia varten.

Nyt ei siis etsitä kuvia linnuista, vaan lintuharrastuksesta. Toivomme valokuvia kattavasti lintuharrastuksen eri osa-alueista eri vuodenaikoina. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan vuoden lopuksi palkintoja.

Jutun kuvat on poimittu juhlagalleriasta: www.birdlife.fi/juhlagalleria

Miten lintukirja suomennetaan?

Monelle lintuharrastajalle tutun Lintuoppaan kolmas laitos tuli markkinoille maaliskuussa. Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1999, mikä vaati aikoinaan minulta ja Hannu Jännekseltä kuukausien käännöstyön.

Yhtenä haasteena lintukirjan kääntämisessä on oikeiden termien käyttäminen, sillä lintukirjat sisältävät runsaasti erikoissanastoa. Levinneisyyden ja esiintymisen osalta teksti pitää soveltaa Suomen oloihin. Äänien kääntäminen on erinomaisen työlästä, kun ääniä kuvailevia sanoja on runsaasti. Ääniä joutuu itsekin kuuntelemaan, ja sitten on yritettävä mieltää, miten äänet voi kääntää kirjaimiksi.

Omanlaisensa haaste on saada suomenkielinen teksti mahtumaan samaan tilaan kuin muutkin kieliversiot. Se vaa-

tii tekstin tiivistämistä, erilaisten lyhenteiden keksimistä ja esimerkiksi verbien pois jättämistä ilman, että sanoma hämärtyy. Toisinaan alkuperäistä tekstiä on jopa karsittava.

Lintuoppaan kolmannen laitoksen tekstiosuudet olivat suurelta osin jo valmiina edellisistä painoksista, mutta noin 20 prosenttia tekstistä oli uutta tai korjattua. Nämä osat piti nyt kääntää ja sijoittaa oikeille paikoilleen tekstin joukkoon. Lajeja on uuteen kirjaan lisätty ja järjestelty uudelleen, joten suomentamisen lisäksi tekstiosuuksia siirrettiin sivulta toiselle. Kuvatauluja ja niiden tekstejä oli muutettu huomattavasti: noin 100 kuvataulua oli kokonaan tai osittain maalattu alusta asti, ja kaikkien näiden kuvatekstit piti suomentaa ja asemoida uudestaan.

Useat linnunnimet ovat muuttuneet vuosien saatossa tai lajien jaon myö-

tä, ja uusille lajeille piti saada oma nimi. Tässä apuna oli BirdLife Suomen nimistötoimikunta. Nimien muutosten lisäksi piti tarkistaa, viitataanko lajiin jossain muualla tekstissä ja muuttaa myös nämä viittausten nimet oikeiksi.

Käännöstyön ohella erilaisia tarkistuksia oli sadoittain. Hakemisto piti tehdä alusta asti uudestaan, eikä siinä voinut juurikaan käyttää muita kieliversioita. Hakemistossa piti kukin laji käydä vielä yksitellen läpi ja lisätä sivunumerot sellaisiin lajeihin, joihin viitataan varsinaisen lajisivun ohella muualla kirjassa.

Hannu teki pääasiallisen käännöstyön kolmanteen painokseen ja itse taitoin tekstit paikalleen, suomensin ja asemoin kuvatekstit. Lintuoppaan suomentaminen on ollut kunnia, sillä alkuperäisen kirjan tekijät kuuluvat Euroopan arvostetuimpiin. Kirjan kääntämi-

meeriT kämäräinen

nen suomeksi toivottavasti auttaa kehittämään määritystaitoja Suomessa ja ihmisiä kiinnostumaan entistä enemmän ympäristöstään.

Kirjoittaja on harrastanut lintuja lähes 50 vuotta. Lajinmääritys on aina ollut kiinnostuksen kärjessä.

Pekka J. Nikander

J ohanna Taralainen

Johanna inomaa

eSko vanhanen

irma harila

Hernekerttu

Lajipari

Valkokurkkuiset kertut

Ville-Pekka Liimatainen

Harmaansävyinen hernekerttu ja punertavampi pensaskerttu palaavat lähiviikkoina rikastuttamaan kevään äänimaisemaa. Pukutuntomerkkien lisäksi valkokurkkuisen kaksikon voi tunnistaa helposti kuuluvista lauluistaan.

Pensaskerttu, törnsångare (Sylvia communis)

Hernekerttu, ärtsångare (Sylvia curruca)

Siivet ja selkä Siivet laajalti ruosteenruskeat, selkä vaaleanruskea. Yhtenäisen rusehtavanharmaat.

Jalat ja nokka Vaaleat, punertavansävyiset.

Tummat.

Rinta Punertava, selvempi väriero valkeaan kurkkuun. Likaisenvalkoinen.

Pää Melko tasavärinen.

Silmän takana poskella tummempi alue.

Silmät Punertavat. Valkea silmärengas kokonainen, koiraalla voimakkaammin erottuva. Tummat. Ohut valkea silmärenkaan puolikas yleensä vain ”alaluomessa”.

Laulu Karkea, lavertelun täydentämä nopeatempoinen sadattelu. Kuuluvin osuus lyhyt, soinnikas säksätys − kuin hernettä ravistelisi pienessä peltipurkissa.

EUROOPAN LINNUT - TUNNISTUSOPAS

- kattavin ja yksityiskohtaisin määritysopas

- huippulaatuiset kuvat

- käy aloittelijoista määritysguruihin

- tämän oppaan avulla lintujen määrittäminen on helpompaa

Pensaskerttu

Nuorten palsta

Nuoret mukaan lintuyhdistyksiin

22-vuotias Valtteri Salonen aloitti tänä vuonna Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana. Eikö yhdistystoiminta olekaan vanhojen partojen hommaa?

neita hetkiä lintuharrastuksen alkutaipaleelta ovat muun muassa ensimmäinen reissu Virolahdelle ja tuhansien arktisten vesilintujen muodostamien rihmojen vyöryminen suoraan yläpuoleltamme kohti Venäjän tundraa. Myös ensimmäiset rengastusreissut, kuten taivaanvuohen saaminen käteen, ovat syöpyneet ikuisesti mieleen. Lintuharrastuksen myötä tulee lintujen ohella nähtyä paljon upeita paikkoja, joihin ei muuten tulisi ikinä mentyä.

2. Miksi lähdit mukaan lintuyhdistykseen?

Olen aina halunnut ottaa aktiivisen roolin sivusta seuraamisen sijaan. Lintuyhdistyksen toimintaan osallistuminen tuli luontevaksi osaksi lintuharrastusta jo 15-vuotiaana, kun aloitin havaintotoimikunnan jäsenenä, ensimmäisessä vastuutehtävässäni yhdistyksessä.

3. Miksi nuorten kannattaa kiinnostua yhdistystoiminnasta?

Jos pohjalla on jo jonkin asteinen kiinnostus lintuihin, yhdistystoimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Tiedän, että nuoret kantavat syvää huolta luonnosta ja moni saattaa pohtia, miten voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa asioihin. Lintuyhdistykset toimivat lintujen ja lintuharrastuksen hyväksi, useimmiten kokonaan vapaaehtoisvoimin.

4. Mitä yhdistyksen puheenjohtajana oleminen vaatii ja antaa?

Lähinnä se vaatii paljon aikaa, organisointikykyä ja kärsivällisyyttä. Yhdistystoiminnassa on myös hyvä osata sanoa välillä ei. Hyötyjen osalta koetan olla ajattelematta asiaa siitä näkökulmasta, mitä itse saan. Toki yhdistystoiminnassa mukana ollessaan oppii monia arvokkaita asioita, joista on varmasti myöhemmin hyötyä, mutta suurimman nautinnon saa kuitenkin itse tekemisestä. Siitä, että tietää käyttävänsä aikaansa jonkin paljon omaa itseään merkittävämmän asian hyväksi.

Löydä oma lintuyhdistyksesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/nuoret

Yhdistyksissä voidaan yhteisvoimin saada aikaan enemmän kuin yksin toimimalla, muistuttaa Valtteri Salonen.

Inka Plit

1. Miten kiinnostuit linnuista ja lintuharrastuksesta? Mikä niissä on mahtavaa?

Isäni kuljetti minua pienestä pitäen lintupaikoille, ja näiden retkien myötä kipinä lintuihin syttyi. Mieleen painu-

Nimistön uumenista

Itselleni palkitsevinta on päästä tekemään asioita maastossa: kartoittamaan, laskemaan ja rengastamaan lintuja. Myös talkoot, joissa oman työn jälki näkyy suoraan luonnossa, ovat erittäin palkitsevia. Myös erilaisten projektien organisointi ja vetäminen kiehtoo yhä enemmän. Yhdistyksissä riittää kuitenkin tehtävää kaikenlaisille osaajille.

Piekana ei ole kana

Jukka Hintikka

Jos ei tunne lainkaan lintuja, hiirihaukan sukuista piekanaa voi nimen perusteella erehtyä luulemaan kanalinnuksi. Poikkeuksellisen nimen selitystä pitää etsiä pohjoisten pesimäseutujen suunnalta, sillä nimi on lainattu saamenkielisestä nimestä. Pohjoissaameksi se on biehkan, ja nimi perustuu lajin tunnusomaiseen, naukuvaan ääneen.

Suomenkielisessä nimistössä on piekanan lisäksi vain muutama laina saamesta: kiiruna, uivelo ja ruokki. Kaksi ensimmäistä on helppo ymmärtää, sillä molemmat pesivät meillä vain Pohjois-Suomessa. Ruokki sen sijaan voi tuntua erikoiselta, sillä kaikki Suomen ruokit pesivät Itämerellä. Vaikka Suomen saamelaisalueet ovat sisämaata, Suomen Lapista on kuitenkin varsin lyhyt matka ruokkien ja muiden merilintujen kansoittamalle Jäämerelle, jonka ran-

Liity BirdLifen Suomen WhatsAppkeskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

nikoilla saamea on puhuttu vuosisatojen ajan. Suomen ja saamen kontaktit eivät ole siis tuoneet meikäläiseen lintujen nimistöön kuin muutaman nimen. Läheiset yhteydet eivät olekaan tae siitä, että nimiä lainataan. Sama näkyy myös suomen ja ruotsin välillä: vaikka suomenkielisessä linnunnimistössä on lukuisia lainoja ja käännöslainoja ruotsista, toiseen suuntaan nimiä ei ole kulkenut lainkaan.

sarvipöllö, helmipöllö, pajulintu, kuukkeli, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen. Matleena Virranniemi,

Pikku-Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Sinitiainen.IrisBeijar,10v.

Lintutaideteos:

6 v.

Meriharakoita näkee ja kuulee koulumatkalla. Aini Urpelainen, 8 v.

Pikkulokki ja naurulokki. Lyydia Saarinen, 7 v.

Pajusirkku. Vilhelmi Alanen, 10 v.

Harakka, töyhtötiainen, huuhkaja ja käpytikka. Ekku Haussalo, 6 v.

Sarvipöllö. Eetu Tiili, 7 v.

Lentävä lintu. Minttu Tiili, 5 v.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

6.5. Tornien taisto (ks. s. 7)

6.–7.5. Bongaa päivä pihalla (ks. s. 7)

15.–21.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 16)

10.–11.6. Pönttöbongaus (ks. s. 10)

19.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

9.12. Sääntömääräinen syyskokous

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org.

Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail. com, 0500 221 213. Jäsensihteeri liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat:

16.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.

4.5. Foto Fennica esittelee ja myy optiikkaa pop up -maastoesittelyssä Lappeenrannassa, Konnunsuon lintutornilla klo

15–20. Paikan päällä on mahdollisuus kokeilla ja hankkia kiikareita, kaukoputkia, jalustoja ja muita tarvikkeita.

6.5. Tornien taisto

6.–7.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma

15.–21.5. Lasten lintuviikko

7.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21. Kesto 2–3 tuntia. Sadesään sattuessa retki perutaan.

9.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtö klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

10.–11.6. Pönttöbongaus

1.7. Atlasralli Ruokolahden–Rautjärven alueella. Rallin organisoivat Jari Kiljunen ja Ahti Pulli. Seuraa tarkempia tietoja EKLY:n viestintäkanavissa rallin lähestyessä.

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho:

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

20.4. Lintuilta Parikkalassa Kirjolan koulun auditoriossa klo 18 alkaen.

Lintukerholaiset havainnoivat kevätmuuttoa Parikkalan Siikalahden patotien lavalla viikonloppuisin ja usein myös arkisin. Tervetuloa mukaan!

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@ hotmail.com, p. 040 745 0963.

www.oriolus.org

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@ birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

19.4. Huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla.

23.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa

Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalolla. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY.

6.5. Tornien taisto. KLY:n alueelta mukana n. 10 lintutornia. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle.

13.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

15.–21.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot Vesa Hyyryläiseltä.

17.5. Toukokuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Ekopinnakisan tulosten purku.

18.5. Linturetki Kokkolan seudulle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. Linturetken oppaina KLY:n jäseniä.

10.–11.6. Pönttöbongaus

10.–11.6. 24 tunnin pinnaralli Puolangalla.

2.9. 12 tunnin pinnakisaralli. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti.

13.9. Syyskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Pinnarallien purku.

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme, khly@ birdlife.fi. P.j Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747. www.khly.fi

Tapahtumat: Tapahtumiin voi tulla muutoksia ja lisäyksiä. Näistä ilmoitetaan

yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdi, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Retkien tilanne kannattaa tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä. Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

15.4. Pönttöpäivä Lopella klo 9–13 Eräloppi Oy:n pihalla (Kauppatie 11, Loppi).

19.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo.

20.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

6.–7.5. Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtumat.

20.5. Muutontarkkailuretki bussilla Porkkalaan klo 3–noin 17. Retken tarkemmat yksityiskohdat ja ilmoittautuminen 1.4. verkkosivuilla.

21.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka. HUOM: päivä muuttunut.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

27.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki.

31.5. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kerrotaan verkkosivuilla ennen retkeä.

7.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kerrotaan verkkosivuilla ennen retkeä.

10.6. Yhdistyksen kesälinturalli klo 0–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla.

Keski-Häme

BirdLife Keski-Häme – Valkeakosken Lintuharrastajat (VLH) ry. Pj. Olli Haukkovaara,

ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/vlh

Tapahtumat:

Huhtikuussa hanhiretki Akaan peltoalueille. Järjestetään, mikäli hanhia asettuu pelloille levähtämään. Seuraa tiedotusta verkkosivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookissa.

13.4. Huhtikuun lintuilta klo 18 Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski). Timo Havimon esitys: Madagaskar, omituisten otusten saari.

Huhti–toukokuussa mahdollisesti muutamia lyhyitä lintukävelyitä arki-iltoina sekä lintutornipäivystyksiä. Seuraa tiedotusta verkkosivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookissa.

7.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistystornit ovat Saarioisjärven Lapinnokan torni sekä Saarioisjärven Kantalanlahden eli Karvastenlahden torni. Torneissa esitellään yhdistystä ja lintuharrastusta. Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle.

12.5. Juhlasaunailta klo 17 alkaen Mallasmajalla (Valmarintie 110, Valkeakoski). Illan ohjelma tarkentuu kevään aikana. Seuraa tiedotusta verkkosivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookissa.

28.5. Rapolanharjun lintukävely klo 6–8.30. Lähtö Voipaalasta (Sääksmäentie 772, Sääksmäki).

Aamukävely Rapolanharjulla on ollut suosituin kevään lintukävelyistä.

9.6. Yölaulajaretki Keski-Hämeen eteläosiin. Lähtö klo 23.15 Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta omilla autoilla. Mukaan voi tulla myös Sääksmäeltä kirkon P-paikalta n. klo 23.30.

Ajankohtaista:

Keski-Hämeen pesimälinnustoa kartoitetaan tänäkin keväänä lintuatlakseen. Lisää kartoittajia kaivataan. Ota yhteyttä Heikki-Pekka Innalaan: drhpi2011@gmail.com tai p. 040 370 1764.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek j a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@ birdlife.fi.

www.birdlife.fi/apus

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiPohjanmaa

Tapahtumat:

15.4. Muutontarkkailupäivä ja BirdLife Suomi 50 vuotta -yleisötapahtuma. BirdLife Keski-Pohjanmaa, Gamlakarleby Fågel- och naturvänner ja Ostrobothnia Australis järjestävät yleisölle suunnatun yhteistarkkailuaamupäivän. Kello 8−12 on useilla eri peltoaukioilla lintuopas, joka auttaa muuttolintujen tunnistamisessa. Tarkista kohteet yhdistyksen verkkosivuilta!

21.4. Yhdistyksen kevätkokous klo 18 alkaen (Elba, Helmi).

6.5. Tornien Taisto

6.−7.5. Bongaa päivä pihalla

10.6. Yhdistyksen kesäralli

10.−11.6. Pönttöbongaus

Heinäkuussa terassibongaus, järjestään jos riittävästi kiinnostuneita.

Yhteisistä atlasretkistä ilmoitetaan myöhemmin.

KeskiSuomi

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly

Tapahtumat:

19.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636.

19.4. Lintutorni-ilta Jyväskylän Jyväsjärven Pitkäruohossa. Opas päivystää kaukoputkineen Pitkäruohon tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

22.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Piesalankylän tornilla klo 8–12. Lisätiedot: Lauri Ijäs, lauri.ijas@elisanet.fi, p. 040 717 2193.

26.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen.

26.4. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden katselulavalla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö.

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392.

www.kpbirdlife.fi

29.4. Seuturetki Pihtiputaan lintupaikoille. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 6. Paluu n. klo 17. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retken aikana vieraillaan Pihtiputaan lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 30 e/hlö, joka maksetaan käteisellä retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 15.4. mennessä Sami Ylistölle (sami. ylisto@gmail.com). Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle.

Lintukerho Larus kutsuu mukaan toimintaan

Hannu Haikara

Lintukerho Larus toimii entisen Oulun läänin eteläosan kuntien alueella. ”Emoyhdistys” on BirdLife Keski-Pohjanmaa, mutta toiminnassa on mukana harrastajia myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alueelta.

Kerhon toiminta on kaikille lintuharrastajille ja linnuista kiinnostuneilla avointa, ja kerhoiltoihin Nivalan kirjastolle ovat kaikki tervetulleita. Talvikautena kerhoiltoja järjestetään suunnilleen kerran kuukaudessa. Kerhoiltojen aiheina ovat esimerkiksi erilaiset luennot, kuvaesitykset, keskustelut ja leikkimieliset kilpailut vaikkapa lintujen tunnistamisessa.

Kesäkausi alkaa Tornien taistolla, johon kerholaiset keräävät joukkueen, jonain vuotena kaksikin. Kerhon toiminta-alueella on useita lintutorneja. Kesäkaudella tehdään yhteisiä retkiä, kuten yölaulajaretki kesäkuun alkupuolella. Elokuussa järjestetään eloralli vuorotellen eri paikkakunnilla.

Toiminta pyörii vapaaehtoisen kahvimaksun pohjalta, millä rahoitetaan myös verkkosivujen ylläpito. Yhteistyötä tehdään muun muassa Suomen Ladun ja Nivala-Seuran kanssa järjestämällä yhteisiä tapahtumia.

Kerhon toimintaan voi osallistua ihan kuka tahansa: tietoa tapahtumista löytyy verkkosivuilta (www.lintuharrastajat.fi) sekä kerhon Facebook-sivulta.

3.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas päivystää kaukoputkineen Särkilammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Mika-Petri Harju, mipe.orni@ yahoo.com, p. 050 554 7217.

3.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden katselulavalla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö.

3.5. Lintutorni-ilta Jämsän Juokslahti Vilusella. Opas päivystää kaukoputkineen Vilusen lintutornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka, jussi. heikka@gmail.com.

6.5. Lintutornipäivä Jyväskylän Jyväsjärven Pitkäruohossa. Tornien taiston yhteydessä Pitkäruohon lintutornilla on yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan

lintuharrastukseen! Nuorten tornikisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13.

Lisätiedot: Juho Hartikka, juho. hartikka@hotmail.com.

9.5. Lintutorni-ilta Jämsän Alhojärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen Alhojärven lintutornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka.

10.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden katselulavalla klo 17–19.

Lisätiedot: Sami Ylistö.

10.5. Lintutorni-ilta Jämsän Lokalahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Lokalahden lintutornilla klo 17–19. Säävaraus. Lisätiedot: Hannele Ahonen, hannele.ahonen@kotiposti.net.

27.5. Arktinen linturisteily: Loviisan Aspskär ja Haverör. Lähtö tilausajobussilla Jyväskylän

Harjun tilausajolaiturista klo

6. Risteilyllä mahdollisuus päästä havainnoimaan sisä- ja ulkosaariston lintuja. Loviisan Aspskärin erikoisuus ovat etelänkiislat ja ruokit. Maihinnousua saarelle ei ole. Aluksella on lämpimät sisätilat, mutta varaa lämmintä ja tuulenpitävää vaatetta päälle aurinkokannelta tarkkailuun. Retken kesto on 6 tuntia, jona aikana mahdollisuus ruokailuun. Retki toteutetaan yhdessä PHLY:n kanssa. Hinta 70 e/hlö. Maksutiedot toimitetaan ilmoittautuneille erikseen sähköpostilla. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 5.5. mennessä Juho Hartikalle (juho. hartikka@hotmail.com). Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle. 30.5. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa

Kevään lintulivessä metson soidin ja Laajalahden kosteikko

Talviruokintakauden päättyessä BirdLifen lintulive siirtyy päijäthämäläiselle metsojen soidinpaikalle ja jo perinteiseen kohteeseen Espoon Laajalahden kosteikolle. Viime vuonna soitimella oli parhaimmillaan viisi ukkometsoa ja kolme koppeloa. Laajalahden lajivalikoima on suurempi: siellä on havaittu useita harvinaisuuksia kuten mustapyrstökuiri, pikkutiira ja rantakurvi.

Metson soidin hiljenee jo toukokuun aikana, mutta Laajalahdella jatketaan pitkälle syksyyn. Lisäksi tavoitteena on avata kolmas live, kunhan sen paikka saadaan

varmistettua.

(Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla ovat mm. viime vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös.

31.5. Lintutorni-ilta Jämsän Lokalahdella. Opas päivystää kaukoputkineen Lokalahden lintutornilla klo 17–19. Säävaraus. Lisätiedot: Hannele Ahonen.

9.6. Yölaulajaretki Jämsässä polkupyörillä. Kokoontuminen UPM Jämsänkosken tukkiautojen portilla klo 22. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään polkupyörillä ja reitti kulkee ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Osallistujamäärä 10 henkilöä. Säävaraus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Juhani Heikka.

10.6. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen Muuramen Shellin pihassa klo 23. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensaku-

luihin. Säävaraus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö. 12.8. Kahlaajaretki Siilinjärven ja Maaningan lintukohteille. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 6. Paluu Jyväskylään n. klo 18. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retkellä käydään Siilinjärven Raasion altailla sekä muilla alueen lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Hinta on 30 e/hlö, joka maksetaan käteisellä tai mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 28.7. mennessä Mika-Petri Harjulle: mipe.orni@ yahoo.com, p. 050 5547 217. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle.

19.8. Bussikyyti Helsingin Viikkiin lintumessuille. Messuilla esitellään lintuharrastusta ja harrastusvälineitä sekä kuullaan

Livelähetykset ovat päällä ympäri vuorokauden ja sisältävät myös äänet. Verkkosivun kommenttikenttään voit kirjata mielenkiintoisimpia havaintoja. Lintuliven sivulta löytyy myös videotallenteita mielenkiintoisista tapahtumista.

Lintulive: www.birdlife.fi/lintulive Tallenteet myös Youtubessa: www.youtube.com/birdlifesuomi

Lintukerhon toiminta-alueelle, harrastajien pitkään toivomalle paikalle Sievin Salonlammen kosteikolle valmistui maaliskuussa uusi lintutorni.

Metson tapaa lintuliven lähetyksessä todennäköisimmin aamun ensimmäisinä tunteina huhtikuun lopulla, mutta muulloinkin kannattaa olla tarkkana.

lintuasiantuntijoiden esityksiä. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 7.30 ja paluu Jyväskylään klo 20 mennessä. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Hinta on 30 e/ hlö, joka maksetaan käteisellä tai mobilepaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 4.8. mennessä Jarmo Jokiselle. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi oppaalle.

Nuorisojaosto:

KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma Whatsapp-ryhmä.

Lisätiedot: Juho Hartikka, juho. hartikka@hotmail.com, p. 040 960 7930.

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat:

30.4.–11.6. joka sunnuntaina opastettu retki tai lintuaiheinen tapahtuma. Tarkempi ohjelma julkaistaan yhdistyksen viestintäkanavissa.

12.–17.6. Kuusamon lintumaratonin juhlaviikko. Kisaviikolle on luvassa opastettuja retkiä ja lintuaiheista toimintaa jokaiselle päivälle. Viikko huipentuu 40. kerran kisattavaan SM-lintumaratoniin. Lisätiedot: www. kuusamonlintukerho.fi

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Elissa Soikkeli, lissusoikkeli@hotmail.com, p. 050 354 3012. www.kyly.fi

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa. Yhteyshenkilö: Esa Partanen, esa.partanen@yahoo. com.

15.4. Kevättä vastaan Virolahdelle klo 8–12. Kokoontuminen kirkon P-alueella (Kirkontie 500), josta edelleen kimppakyydein lähialueen lintupaikoille. Ilmoittautumiset: eetu.paljakka@ gmail.com.

19.4. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 18–20.

22.4. Yhteishavainnointipäivä klo 5.30–13.30. Muutonseurantaa yhdistyksen toiminta-alueella.

Yhteyshenkilö: Esa Partanen.

26.4. Sääntömääräinen kevätko-

kous klo 18 Kotkassa Kumppanuustalo Viikarissa (Mariankatu 24). Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistuminen myös etäyhteydellä, ilmoittaudu 25.4. klo 18 mennessä: kyly@birdlife.fi.

1.5. Vappuralli klo 3–18. Järjestetään, jos ilmoittautuneita joukkueita on riittävästi. Ilmoittautumiset

28.4. mennessä: jukka. kivilompolo@gmail.com.

3.5. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 18–20.

6.5. Tornien taisto. Yleisöopastukset klo 10: Kouvolassa (Jaalanlahden lintutorni), Haminassa (Lupinlahden lintutorni), Pyhtäällä (Heinlahden lintutorni) ja Virolahdella (Talniemen lintulava).

10.5. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 18–20.

13.–28.5. Arktika-päivät Virolahdella. Lisätietoja: www.arktikavirolahti. fi.

20.5. Ulko-Tammion risteily klo 5–14. Lähtö Kotkan Sapokasta. Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen: www.kyly.fi/tapahtumat/ ulko-tammio-2023/

2.6. Yölaulajaretki Haminan Kirkkojärvelle klo 22. Kokoontuminen Haminan palloiluhallin P-paikalla, kesto 3–4 tuntia.

3.6. Yölaulajaretki Kouvolan Saksanaholle klo 22. Kokoontuminen Ahlmanintien historiikilla.

17.6. Kesäkuun ekopinnaralli. Ralliaika enintään 8 h, lopetus viimeistään klo 15. Yhteyshenkilö: Esa Partanen.

8.7. Koillis-Kymen lintuatlaspäivä klo 5–16. Ilmoittautumiset 5.7. mennessä Eetu Paljakalle: eetu. paljakka@gmail.com.

26.8. Elokuun ekopinnaralli. Ralliaika enintään 6 h, lopetus viimeistään klo 15. Yhteyshenkilö: Esa Partanen.

Lisätietoja ja mahdollisia muita tapahtumia verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan

seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Tapahtumat:

15.4. Sammatin luonto-/lintutapahtuma.

6.5. Tornien taisto klo 5–13 Hakin alueen viidellä lintutornilla.

20.5. Retki Karkalin luonnonpuistoon klo 8–14.

21.5. Lempoonkorven lintu- ja luontokävely klo 8–11.

25.5. Lintukävely klo 19–20, Pähkinäniemi.

1.6. Lintukävely klo 18–19, Porla.

9.6. Yölaulajaretki kävellen klo 22–01. Lähtö Lo, Kirkkokenttä.

11.6. Atlasretki/-kisa Hakin alueella.

17.6. Porlan järviluontoseikkailu.

10.8. Kahlaajaretki klo 18–19.30 Lo, Osuniemen lintutorni.

9.9. Haukkaretki klo 8–12 Pusulan/ Nummen alueella.

Ks. lisätiedot ja päivitetty retkilista Hakin verkkosivuilta.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754. www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Tapahtumat: Touko–kesäkuun vaihteessa 24 tunnin ekolinturalli.

Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissamme.

Ajankohtaista:

Xenuksen toimialueen vuoden 2023 lintu on haapana. Kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista,

yksilömääristä jne. Havainnot voi lähettää myös puheenjohtajalle sähköpostitse.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Tapahtumat / Aktiviteter: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. / Information om aktuella aktiviteter fås via föreningens övriga informationskanaler.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Salonen, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat:

20.4. Lintukävely nuorille Iidesjärvellä. Lähdetään selvittämään, mitä kevätlajeja on ehtinyt saapua Iidesjärven ympäristöön. Lähtö klo 17 Nekalan matonpesupaikalta (Nekalantien ja Kuokkamäentien risteys). Kesto enintään kaksi tuntia. Oppaana Niklas Paulaniemi.

22.4. Pirkanmaan kierros klo

6–16.30. Perinteinen bussiretki Pirkanmaan parhaille lintupaikoille palaa! Lisätietoja tulossa verkkosivuille.

22.4. Lintukävely Vehmaanniemessä Sastamalassa. Havainnoimme reitin varrelta keväisiä muuttolintuja. Kenkävalinnassa huomioi mahdolliset märemmät kohdat polulla. Pituutta reitillä on n. 1,3 km ja kesto pari tuntia. Kokoontuminen klo 9 (Tampereentie 258). Halutessaan voi ottaa mukaan oman kiikarin ja eväät. Oppaana Antti Virta.

22.4. Muutonseurantaa Nokian Alasenlahdella klo 10–12. Nokian Lintukoulun ja Pilyn yhteistapahtuma. Huhtikuussa paikalla näkee jo monipuolisesti muuttolintuja!

Kokoontuminen klo 10 punaisen ladon lähellä (Lukkilantie 65). Huomioi parkkeeraus osoitteeseen Taivalkunnantie 712. Oppaana Jarmo Koivisto.

23.4. Lintukävely Iidesjärvellä klo 10–12. Keväisen Iidesjärven linnustoon kuuluu monipuolinen vesilinnusto, jota voi tarkkailla läheltäkin, etenkin jos jäätilanne on suotuisa. Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona klo 10. Kävely sopii hyvin lintuharras-

tuksen alkutaipaleella oleville ja perheille. Kovalla sateella kävely peruuntuu. Oppaana Jukka T. Helin.

28.4. Nuorisojaoston järjestämä nuorten riekkoretki Parkanoon. Huhtikuun lopussa riekot ovat jo aktiivisia ja soiden äänimaailma monipuolistuu kevään edetessä. Lähtö klo 18 Teivon ABC:ltä (Hiitintie 1) tai lähtijöiden kanssa erikseen sovitusta paikasta. Paluu noin klo 01. Retki on ilmainen. Säävaraus. Vetäjänä Niklas Paulaniemi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: npaulaniemi@ gmail.com.

29.4. Tornitapahtuma Kotamäen tornilla Orivedellä klo 10-13. Kuljemme Kotamäen tornille metsälintuja tarkkaillen ja seuraaamme muuttoa tornilla. Kokoontuminen klo 10 Eräjärventie 946, Rönni, huvikeskuksen P-paikka. Kesto n. klo 13 asti. Oppaina Eila Smolander ja Marjo Toivonen.

4.5. Lintukävely Kotamäen tornilla Oriveden Eräjärvellä, Rönnin kupeessa. Kokoontuminen klo 18 Rönnin takaparkki (Eräjärventie 920). Kesto n. 2 tuntia. Oppaana Kimmo Karppinen.

6.5. Lintutarkkailua Pitkänniemen lintulavalla ja kävelyretki klo 11–13. Kokoontuminen Markluhdanlahden lintulavalla klo 11, josta tarkkaillaan hetken aikaa lintuja, minkä jälkeen lähdetään kävelylle lähiympäristöön. Tornien taiston vuoksi emme viivy lintulavalla kovin kauan. Autot voi jättää Pitkänniemen sairaalan P-paikoille. Oppaana Anne Viitalaakso.

13.5. Tornitapahtuma Oriselän tornilla Orivedellä klo 9–12. Kuljemme Oriselän tornille, matkalla tarkkaillaan metsälintuja, minkä jälkeen seuraamme muuttoa tornilla. Kokoontuminen klo 9 Nokkakiventie 51, Lyytikkälä. Kesto n. klo 12 asti. Oppaana Eila Smolander.

13.5. Lintukävely Seitsemisen kansallispuistossa klo 10–12. Lähtöpaikkana Saari-Soljasen keittokatos klo 10. Kierrämme n. 2 kilometrin reitin Soljastensuon lavalle kuunnellen ja havainnoiden linnustoa. Mahdollisuus makkaran paistoon keittokatoksella kävelyn jälkeen (tuo omat eväät). Oppaina Tuija Palonen ja Jukka T. Helin.

16.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Ensimmäiset satakielet ovat äänessä, laulujoutsenpari on saapunut järvelle pesimään ja kurkiparikin voi näkyä aivan keskustan tuntumassa olevalla luontokeitaalla. Lähtöpaikkana on klo 18 Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona. Kovalla sateella

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 50 vuotta

Esa Hohtola

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys eli PPLY perustettiin 25.2.1973. Kimmokkeena oli Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton perustaminen Lammilla rengastajakokouksen yhteydessä kuukautta aikaisemmin. Paikalla perustavassa kokouksessa oli 23 harrastajaa. Oulun luonnonystävien lintukerho oli sitä ennen toiminut paikallisten harrastajien yhdyssiteenä.

50-vuotisjuhla järjestettiin melko lähellä varsinaista vuosipäivää 18.3.2023 Oulussa. Samana viikonloppuna Oulussa oli myös BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous.

Tapahtuma alkoi iltapäivän juhlaseminaarilla, jonka aiheena oli ”Lintuharrastus kansalaistieteenä”. Paikalle saapui 114 harrastajaa kuulemaan esitelmiä linnustonseurannasta (Heidi Björklund), harvinaisuuksien merkityksestä linnuston muutosten ymmärtämisessä (Petri Lampila), Oulun San-

kävely peruuntuu. Oppaana Jukka T. Helin.

18.5. Helatorstain lintukävely Sastamalan Keskistenjärven lintutornille klo 9–11. Lintujen havainnointia reitiltä ja lintutornilta. Kävelymatkaa tornille on noin 1 km suuntaansa. Oma kiikari kannattaa ottaa mukaan. Tornin juurella on mahdollista nauttia omista eväistä. Kokoontuminen klo 9 ja autoparkki osoitteessa Punkalaitumentie 746. Oppaana Antti Virta.

20.5. Nuorisojaoston suolinturetki Virroille klo 5.30–17. Retkellä käydään Virtojen upeilla kohteilla Hietasalonnevalla, Äijännevalla ja Vermasjärvellä. Lähtö klo 5.30 Ylöjärven Elovainion kauppakeskuksen Nesteen kylmäasemalta (Elotie 1). Paluu n. klo

17 samaan paikkaan. Retki on ilmainen. Vetäjänä Niklas Paulaniemi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: npaulaniemi@gmail. com.

27.5. Lintukävely Tampereella Pappilan Sikosuolla klo 9–11. Mustapääkertut, kultarinnat, sirittäjät, lehtokertut, satakielet ja muut linnut laulavat hivelevässä sekakuorossa. Lähtöpaikkana klo

9 Sikosuonkadun pää (Sikosuonkatu 3). Kovalla tuulella/sateella kävelyä ei pidetä. Oppaana Jukka T. Helin.

28.5. Lintukävely Tampereella Niihamassa klo 10–12. Havainnoimme kesäkuun alun linnustoa

Niihaman alueella ja Soukonvuoren luonnonsuojelualueella.

Alueella tapaa vanhan metsän lajistoa. Kokoontumispaikka klo

10 Niihaman Majan P-paikka (Pikku-Niihamantie 80). Kävely sopii hyvin lintuharrastuksen aloittelijoille. Kävelyä ei järjestetä

ginjoen rauhoitusalueen linnustosta ja suojelun historiasta (Ari Rajasärkkä) sekä harrastajien roolista kiljuhanhen suojelussa ja lajin biologian tutkimuksessa (Juha Markkola). Lisää kuulijoita oli etäyhteyden päässä.

Iltajuhlaan saapui 104 hyväntuulista juhlavierasta. Puheenjohtaja Seija Rannikon tervetulotoivotuksen jälkeen juhlaa jatkettiin illallisella. Juhlatervehdyksen lausui PPLY:n perustajajäsen Antti Rönkä. Ansioituneille harrastajille myönnettiin kolme BirdLife Suomen hopeista ansiomerkkiä ja 12 PPLY:n BirdLife-merkkiä. Ainakin 15 muuta BirdLifen jäsenyhdistystä esitti onnittelut juhlivalle PPLY:lle ja osallistui lahjoituksella lintujen suojelun ja harrastuksen edistämiseen.

Loppuilta sujui vapaan seurustelun, pöytäkunnittain käydyn lintuvisan ja suojeluarpajaisten merkeissä. Välähdyksiä PPLY:n historiasta juhlaväki sai valkokankaalla koko illan pyörineestä kuvakavalkadista.

kovalla tuulella tai sateella. Oppaana Jukka T. Helin.

1.6. Lintukävely Pappilanniemessä

Hiedassa Orivedellä klo 18–20. Havainnoimme paikallisia lintuja. Kokoontuminen Hiedan P-paikalla (Satamaranta 139).

Kesto n. 2 tuntia. Oppaana Kimmo Karppinen.

3.6. Nuorisojaoston yölaulajaretki Pirkanmaalla. Lähtöpaikka ja aika vielä auki. Säävaraus. Vetäjänä Niklas Paulaniemi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset npaulaniemi@

Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. Mukaan lämpimät vaatteet ja eväät. Kiikarillakin on käyttöä valoisassa kesäyössä. Reitti määräytyy yölaulajatilanteen mukaan. Kovalla tuulella tai sateella retkeä ei tehdä. Oppaina Eila Smolander ja Jukka T. Helin. 9.6. Kehrääjäretki Orivedellä/Ruovedellä klo 22.30–3. Havainnoimme muitakin yölaulajia. Kokoontuminen lähtöä varten klo 22.30 Latokartanontien (Latokartanontie 30) päässä olevalla Oriveden keskustan junaseisakkeella. Autottomat pyritään sijoittamaan käytettävissä oleviin autoihin. Kovalla tuulella tai sateella retkeä ei tehdä.

Oppaina Eila Smolander ja Jukka T. Helin.

1.7. Kehrääjäretki Nokian Hempunmaalle klo 22.30–0. Kokoontuminen (Koukkujärventie 148) P-paikalla. Retken järjestää Nokian Lintukoulu. Oppaina Anne Viitalaakso (p. 045 888 3720) ja Jarmo Koivisto (p. 0400 838 457). Rankkasateella retkeä ei järjestetä.

tulossa Pilyn verkkosivuille ja someen.

12.8. Ruoveden linturalli. Pitkän perinteen omaava ralli järjestetään toista kertaa Pilyn isännöimänä. Lisätietoja tulossa yhdistyksen verkkosivuille!

9.9. Muutonseurantaa Nokian Alasenlahdella klo 10–12. Kokoontuminen klo 10 punaisen ladon lähellä (Lukkilantie 65). Huomioi parkkeeraus osoitteeseen Taivalkunnantie 712. Tapahtuman järjestää Nokia Lintukoulu. Oppaana Jarmo Koivisto (p. 0400 838 457).

Nuorisojaosto

Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet. Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas

Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012. Nokian lintukoulu

Lisätiedot: www.pily.fi/nokian-lintukoulu

Ajankohtaista

Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat

Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjamaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@ gmail.com, p. 040-0435569. www.pply.fi

Tapahtumat:

23.4. Lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljässä klo 10–12. Seuraa PPLY:n tiedotteita.

7.5. Lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljässä klo 10–12. Seuraa PPLY:n tiedotteita.

10.5. Kuukausikokous Liminganlahden luontokeskuksen auditoriossa klo 18 alkaen. Mika Honkalinnan kuvaesitys: Limingan Kurranperältä kairamaille. Esityksen jälkeen linturetki tornille. Lopuksi makkaranpaistoa nuotiolla (PPLY tarjoaa).

14.5. Lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljässä klo 10–12. Seuraa PPLY:n tiedotteita.

gmail.com. Tarkempia tietoja myöhemmin verkkosivuilla.

3.6. Yölaulajaretki Nokian Kesäniemessä klo 22–0. Kuuntelemme suviyön laulajia, muun muassa satakieliä, sirkkalintuja ja kerttusia. Kokoontuminen radan varressa (Kesäniementie 82) klo 22. Retken järjestää Nokian Lintukoulu. Oppaana Anne Viitalaakso.

3.6. Yölaulajaretki Orivedellä klo 22.30–3. Lähtöpaikka klo 22.30 Latokartanontien (Latokartanontie 30) junaseisakkeen P-paikka.

5.8. Veneretki Siuron Isosaareen klo 11–14. Siirrymme veneillä Isosaareen ja havainnoimme mm. vesilintuja, haikaroita ja haukkoja. Isosaaressa kävelyä ja omat eväät. Tiedustelut ja ilmoittautuminen, Anne Viitalaaksolle (p. 045 888 3720). Retken järjestää Nokian Lintukoulu. Kanoottien ja kajakkien vuokrausta voi tiedustella: Eräkettu, Timo Lehtonen, Siuro (www.erakettu.com).

5.–6.8. Nuorten lintuharrastajien kesäpäivät. Valtakunnallinen nuorten lintutapahtuma ensi kertaa Pirkanmaalla! Päivämäärät ovat alustavat. Lisää tietoa

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen

Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com. www.pklty.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

19.–21.5. Jäsenretki Parikkalan Siikalahdelle. Retki järjestetään, mikäli riittävä määrä osallistujia ilmoittautuu. Seuraa PPLY:n viestimiä.

27.–28.5. PPLY:n kevätralli. Säännöt ja muut tiedot: www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit/.

Lasten lintukerho:

Lasten lintukerho kokoontuu koko kevään Oulun kasvitieteellisellä puutarhalla ja tekee retkiä lähimaastoon. Kerho on tarkoitettu 7–15-vuotiaille. Kysy, mahtuuko vielä mukaan: Sara Väyrynen, p. 045 867 2001, sara.vayrynen@gmail.com.

SaTu kumPula

PPLY:n puheenjohtaja Seija Rannikko toivotti juhlaväen tervetulleeksi.

Viisi vuosikymmentä talvilintulaskijana

Ilpo Liimatainen

22.2. Terho Jalonen nostaa lumikengät olalle ja aloittaa kevään 2023 talvilaskentaretkensä Jyväskylän Korpilahdella. Hänen laskentansa ovat jatkuneet samalla reitillä peräti 50 vuoden ajan, ja tämä kerta on järjestyksessä numero 148. Laskentavuosia on siis saman verran kuin BirdLife Suomella ikää!

Laskentasarja alkoi 18-vuotiaana vuonna 1973, jolloin Lintumies-lehden artikkeli antoi sysäyksen aiheen pariin. Alkuaikana varusmiespalveluksessa ollut Jalonen jopa anoi lomaa laskentaretkeen, ja se myönnettiinkin − erittäin valveutunut oli tuon ajan komppanian päällikkö. Vain pari kertaa on kierros jäänyt väliin pakottavista syistä. Jalonen on laskenut myös kesäisin pesimälinnuston pistereittejä koko laskennan historian ajan vuodesta 1984 alkaen.

Jalosen 9 kilometrin laskentareitti sijoittuu lähinnä metsämaastoon, vain pari kilometriä on aurattua maantietä. Mukana joutuukin usein kuljettamaan lumikenkiä. Kysyttäessä laskentareissujen mieleenpainuvinta elämystä nousee Terhon mieleen ensimmäisen sinitiaisen tapaaminen uran alkuvuosina. Laji oli tuol-

Alueelliset harrastajaryhmät:

PPLY:n alueella toimii useita paikallisia harrastajakerhoja ja niiden WhatsApp-ryhmiä. Tutustu: www. pply.fi/yhdistys/toimialue/.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat:

15. ja 16.4. Lintutorniopastus Iisalmen Kihlovirralla klo 6–10. Oppaana Jarmo Yliluoma.

16.4. Lintutorniopastusta kaiken ikäisille Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voi nauttia nuotiokahvit. Oppaina luonnonystävien lintuharrastajat.

loin vielä melko harvinainen Keski-Suomessa. Muistiin on jäänyt myös syksyn 2021 räkättirastaiden massamuutto, joka ohitti Terhon kohisevana pilvenä 2 600 yksilön voimalla.

Jalonen on havainnut 50 vuoden aikana luonnossa ja linnustossa negatiivisiakin muutoksia. Leudommat talvet, metsien avohakkuut ja metsäkanalintujen väheneminen ovat kärkipäässä. Luonnonsuojelun sijaan hän puhuu mieluummin luonnon säilyttämisestä.

Tulevia luonnon säilyttäjiä Terho näkee nuorten ja koululaisten joukossa. Heidät olisi saatava metsään ja luonnon elämysten pariin. Mutta onnistuuko tämä nykykoulujen hektisessä arjessa? Jalonen muistelee lämmöllä oman koululuokkansa nuotioretkiä lähialueille. Retkistä voisi viritä luonnon ja lintujenkin ymmärtäminen ja arvostaminen. Tämä voisi johtaa varttuneena luontoharrastajaksi, jopa lintulaskijaksi.

Tietämystä ja oikeaa asennetta tarvitaan myös mahdollisena päätöksentekijänä ja äänestäjänäkin. Jalonen mainitsee innostajina myös painetun median kansantajuiset artikkelit. Jäämme odottelemaan lintutieteen kaipaamia arvokkaita laskentatietoja edelleen Terholta, ja toivottavasti myös uusilta laskijoilta.

23.4. Foto Fennican optiikkaesittely Kallansilloilla klo 13–16, itäpuolen P-paikka.

26.4. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.

30.4. Lintutorniopastusta koko perheelle Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

6.5. Tornien taisto. Lintutorniopastusta kaikenikäisille Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

6.–7.5. Bongaa päivä pihalla

15.–21.5. Lasten lintuviikko

24.5. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.

10.–11.6. Pönttöbongaus Kesäkuussa atlasralli alueella Vehmersalmi–Tuusniemi–Leppävirta. Seuraa ilmoittelua kevään torniopastuksista ja muista tapahtumista viestintäkanavissamme.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Arla, Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, UPM ja Ylläksen Yöpuu.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com

Tapahtumat:

13.4. Lintuilta ja Foto Fennican pop up -kiertue Koddervikenin lintutornilla klo 16–20.

29.4. Linturetki Pikku-Pernajanlahdelle klo 7 alkaen. Kesto n. 3 tuntia. Oppaana Marcus Walsh. Huhtikuun lopulla yhteisstaijaus Tolkislandetilla. Oppaina Jyrki Lehto ja Torbjörn Malmström. Toukokuun alussa yhteisstaijaus Tolkislandetilla. Oppaina Jyrki Lehto ja Torbjörn Malmström.

20.5. Linturetki Pikku-Pernajanlahdelle klo 7 alkaen. Kesto n. 3 tuntia. Oppaana Marcus Walsh. Lisätietoja tapahtumista, retkistä ym. verkkosivuillamme, Corvus-verkossa sekä Facebookissa.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (PHLY) / BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400

972 421.

www.phly.fi

Tapahtumat:

15.4. Hanhi- ja petolinturetki. Retki Orimattilan ja Lahden pelloille ja kosteikoille katsomaan hanhien, kurkien sekä petolintujen muuttoa, joilla on tänä aikana päämuutto alueellamme.

6.5. Tornien taisto. Yhdistystornimme on Luhdanjoki.

9.5. Sataman luonto- ja lintutapahtuma. Perinteisessä Lahden sataman illassa juhlitaan BirdLife Suomen (aiemmin

Paksukaan hanki ei haittaa Terho Jalosta metsäisellä laskentareitillä. Monet talvilintulaskentareitit kulkevat kuitenkin teitä pitkin, jolloin lumikenkiä ei tarvita.

Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) 50-vuotista toimintaa. Noin klo 17.30 järjestön alkuaikoja muistelevat Tapani Veistola, Heikki Setälä, Esa Lammi ja Heikki Kolunen. Keskustellaan myös Suomen luonnon tulevaisuudennäkymistä lyhyellä ja pitkälläkin aikajänteellä. Illan juontaa Asko Hauta-aho.

18.5. Kevään arktiset muuttolinnut. Lähdetään katsomaan arktisten lintujen hanhien, vesilintujen ja kahlaajien muuttoa Suomenlahden rannikolle.

20.–21.5. Perinteinen kevätralli

27.5. Apskärin meriretki. PHLY järjestää yhdessä KSLY:n kanssa meriretken Apskärin suojelualueelle Suomenlahdelle.

9.–10.6. Kuntaralli Mäntyharjulla

10.6. Yölaulajaretki Lahden ympäristöön Elokuussa kesäpäivät Syyskuussa ILO-ralli. KyLY, PSLY ja PHLY järjestävät yhteisen linturallin naapurikuntien kesken.

Tapahtumien tiedot ja lisätapahtumat löytyvät yhdistyksen tapahtumakalenterista: phly.fi/toiminta/ tapahtumat/tapahtumakalenteri.

Tiedotamme myös sähköpostitse ja ryhmäviestein.

Nuortenryhmä:

Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään.

Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p. 045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä. Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.

www.rslh.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston pj. Hannes Halminen, nuorisojaosto.rslh@ gmail.com.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat:

6.5. Tornien taisto

7.5. Linturetki Puurijärvelle. Lähtö klo 6 Luontotalo Arkin pihasta. Reitti Ulvila–Harjavalta–Kokemäki–Huittinen–Raijalanjärven lintutorni ja vankilan pellot–Kärjenkallion P-paikka. Paluumatkalle n. klo 12.30. Ilmoittautumiset Porin kaupungin verkkosivuille. Yhteistyössä Porin kaupungin ja Jokilaakson ympäristöyhdistyksen kanssa.

13.5. Opastettu lintukävely. Lähtö klo 6 Kirjurinluodon P-alueelta. Vapaa pääsy.

3.6. Yölaulajaretki Hannes Tiiran reitillä Porin Toukarilla. Lähtö klo 21 Toukarin lintutornin P-alueelta. Vapaa pääsy. Kesäkuussa atlasretki Pohjois-Satakuntaan.

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.

10.–11.6. Säpin majakan 150-vuotistapahtuma yhteistyössä Metsähallituksen, Väyläviraston, Säppi ry:n, Majakkaseuran ja Reposaaren metsästysseuran kanssa.

Heinäkuussa Säpin kesäpäivät ja niittotalkoot.

5.8. Opastettu lintukävely. Lähtö klo 6 Kirjurinluodon P-alueelta. Vapaa pääsy.

5.–6.8. Talkoot Rauman Nurmeksessa. Yhteistyössä RSLH:n, TLY:n ja Rauman kaupungin kanssa.

2.9. Opastettu lintukävely Porin luodoilla.

8.9. Kurkiretki Puurijärvelle Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä syksyn tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY), Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

22.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

6.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

3.–4.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

2.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan

Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka

Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi. www.tringa.fi

Tapahtumat:

Retkille tulee aina ilmoittautua etukäteen, ellei retkitiedoissa toisin mainita. Ajantasaiset retkitiedot löydät verkkosivultamme: tringa.fi/ tulevat-retket/.

16.4. Villa Elfvikin (Espoo) lintukävely klo 8–10.30.

16.4. Aamuretki Lammassaareen (Hki) klo 8–11.

18.4. Paloheinän (Hki) kävelyretki klo 17–20.

18.4. Viikin iltaretki (Hki) klo 18–20.30 yhteistyössä Helsingin Latu ja Polku ry:n kanssa.

19.4. Viikin iltaretki (Hki) klo 17.30–20.

21.4. Retki Suomenojalle (Espoo) klo 17.30–20.

22.4. Lintukävely Suvisaariston (Espoo) luontopolulle klo 9–12.

23.4. Retki Porkkalaan ja Suomenojalle klo

7–18.30. Maksullinen bussiretki, vain jäsenille.

24.4. Kävelyretki Tullisaaressa (Hki) klo 9.30–12.

26.4. Iltaretki Lammassaareen (Hki) klo 17.30–20.

27.4. Hietaniemen hautausmaan ja Lapinlahden (Hki) kävelyretki klo 18–20.

27.4. Meri-Rastilan (Hki) metsän kävelyretki klo 18–20.30.

29.4. Aamuretki Lammassaareen (Hki) klo 8–11.

4.5. Talosaaren (Hki) kävelyretki klo 18–20.30.

6.5. Suomenojan (Espoo) lintuharrastuspäivä klo 10–16. Koko perheen lintuharrastustapahtuma Suomenojan eteläisellä lintutornilla. Ohjelmassa mm. opastettuja lintukierroksia ja optiikkaesittelyjä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: suomenoja.fi/ tulevat-tapahtumat/

6.5. Paloheinän (Hki) kävelyretki klo 8–11.

7.5. Aamuretki Lammassaareen (Hki) klo 8–11.

8.5. Viikin (Hki) kävelykierros lintuharrastajan taukojumpan kera klo 18–21. Oppaina Paul Segersvärd ja fysioterapeutti Anna Roni. Maksullinen retki, vain Tringan jäsenille.

9.5. Suomenojan (Espoo) lintukävely klo 18–20.

11.5. Iltaretki Sipoonkorpeen klo 18–21. Maksullinen retki, vain jäsenille.

13.5. Nuuksion lammelta lammelle -lintukävely klo 6.40–10.40.

14.5. Lintukävely Pakilan siirtolapuutarhassa (Hki) klo 7–9.30.

14.5. Viikin (Hki) aamuretki klo 8–11.

15.5. Kuninkaansaaren (Hki) kevätretki klo 17–21. Maksullinen retki, vain jäsenille.

10.6. Salmenkallion (Hki) kehrääjäretki klo 21–1. Maksullinen retki, vain jäsenille.

10.6. Pakilan siirtolapuutarhan (Hki) yölaulajaretki klo 22.30–0.30.

17.6. Nuuksion kesäyön kehrääjäretki klo 21–2. Maksullinen, vain jäsenille.

5.8. Tringan kesäralli Vuosaaressa (Hki) klo 4–14. Avoin linturalli. Kokoa oma joukkue ja ilmoittaudu mukaan! Ks. lisätiedot verkkosivujen tapahtumakalenterista.

26.8. Kahlaajaretki Porin Yyteriin klo

6.30–20. Maksullinen bussiretki, vain jäsenille.

2.9. Länsi-Uudenmaan petoretki klo 7–18. Maksullinen bussiretki Hankoniemelle ja takaisin, vain jäsenille.

Nuorten linturyhmä:

Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/ nuorten-linturyhma/ Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @ tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto

Lullula:

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Tapahtumat:

Ajantasaiset tiedot yhdistyksen tapahtumista, kuten lintutorniopastuksista, retkistä ja lintukävelyistä verkkosivuilta: www.tly.fi/yhdistys/ tapahtumakalenteri.

Nuorisojaosto

TLY:n nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ym. Tervetuloa mukaan jaoston toimintaan! (www. tly.fi/yhdistys/nuorisotoiminta)

Ajankohtaista:

Neljännen lintuatlaksen toinen maastokausi on jo hyvällä alulla. Linnut varailevat reviirejään ja pesinnän alku alkaa olla monella lajilla ajankohtainen. Osallistu lintuatlakseen. Lisätiedot: www.tly. fi/tutkimus/lintuatlas-2022-2025/.

Åland –Ahvenanmaa

15.5. Iltakävely Villa Elfvikin (Espoo) alueella klo 18–20.30.

15.5. Kävelyretki Stansvikissä (Hki) klo 18–21.

21.5. Lintuopastus Mölylän kalliolla Viikissä (Hki) klo 6.30–9. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

21.5. Retki Vartiosaareen (Hki) klo 15–19. Maksullinen retki, vain jäsenille.

23.5. Lintukävely Kylmäojalle (Vantaa) klo 18–20.30.

23.5. Paloheinän (Hki) kävelyretki klo 18.30–21.30.

30.5. Iltaretki Kivinokkaan (Hki) klo 19.30–22.30.

3.6. Yölaulajaretki Lammassaareen (Hki) klo 21.30–0.00.

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista:

Kaikille avoimet torniopastukset jatkuvat mm. Helsingin Viikissä ja Vihdin Vanjärvellä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ks. tarkemmat aikataulutiedot verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Porkkalan lintuviikko 15.–21.5. Kirkkonummella. Koko perheen lintu- ja luontotapahtuman ohjelmassa on pitkin viikkoa mm. lintu- ja luontoaiheisia esitelmiä sekä opastettuja retkiä. Ks. tarkemmat tiedot: porkkalanlintuviikko.fi.

Hangon lintuaseman retket ja lintuopastukset. Lähde tutustumaan Haliaksen toimintaan ja seuraamaan lintujen muuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Paikat lintuaseman opastetuille kierroksille ja linturetkille varataan Haliaksen verkkokaupasta: halias.johku.com.

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening. com

Aktiviteter:

18.4.–5.6. Fågelguidning varje måndag under denna period. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

30.4. Dagstur till Sälskär. Start kl 6 från Skarpnåtö i Hammarland, återfärd från Sälskär vid 14 tiden. Pris 40 e/person. Anmälningar till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com.

1.5. Traditionell första maj utflykt. Samling kl 5.15 vid Notgrundet, Svibyviken.

6.5. Tornens kamp. ÅFF deltar med Kungsö batteris utkikstorn, Jurmo utkikstorn samt Svibyvikens fågeltorn. Tornen är bemannade mellan kl 5–13.

Painos 36 100 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2023 kolmena numerona: 20.1., 14.4. ja 15.9.

Nro 2, 28. vuosikerta

ISSN 2489-7108

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka

PunaMusta Oy, Joensuu, 2023

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Tiedottaja, Linnut-lehden

päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 27 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Jaakko Sihvonen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

HÄMMÄSTYTTÄVÄN SELKEÄT VÄRIT

TSN-88

88mm PURE FL UORITE CR YS TA L SERIES

Päivitetty suosikki lintuharrastajille ja ulkoilusta kiinnostuneille - Kowa TSN-88 Prominar

Uudessa TSN-88:ssa on 88 mm:n kupera etulinssi, joka on valmistettu puhtaasta fluoriittikiteestä, joka on kaiken Kowa Prominar -optiikan sydän. Kaukoputken ainutlaatuinen linssinrakenne mahdollistaa uskomattoman elävät värit, poistaa väripoikkeamat ja näyttää aiemmin katsojalle näkymättömiä yksityiskohtia. Kun aiemmin näit linnussa mustan kentän, näet nyt täysin uuden värien kirjon ja entistä enemmän yksityiskohtia.

NYHET