BirdLife 3/2023

Käpytikat

ennätysvaelluksella s. 4

Hyvä pesimävuosi Tunturi-Lapissa s. 6

Uudet seurantakotkat nousevat siivilleen s. 10

Mitä on suhistelu? s. 23

EL LEGENDA

Pääkirjoitus

Lintuharrastus elää ajassa

Inka Plit

Lintuharrastus on kokenut monia mullistuksia vuosien varrella. Esimerkiksi lintujen valokuvaaminen on nykyään suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin, ja on yhä yleisempää, että lintuharrastus aloitetaan nimenomaan kuvaamalla. Uuden harrastajan kaulassa saattaa nykyään roikkua kiikarin sijasta pelkkä kamera.

Tunnistusapua saa kuvan kanssa helposti sosiaalisesta mediasta. Se suosii kuvallisia julkaisuja niinkin paljon, että asiaa tuntematon saattaa kuvitella lintuharrastuksen nykyään tarkoittavan ensisijaisesti lintujen kuvaamista.

Toinen luonteva, mutta vanhempaa harrastajapolvea ehkä hämmentävä ilmiö on tiedon etsiminen lintukirjan sijaan internetistä ja kännykkäsovelluksista. Hakukoneen avulla voi yrittää löytää tuntomerkkeihin sopivia lintuja tai sovellukselta pyytää tunnistusta kuvan tai äänitteen perusteella. Tekoälyt kehittyvät koko ajan taitavammiksi harrastuskavereiksi.

Digityökalut ovat hyvä renki, mutta valokuvaaminen ei edelleenkään ole kaikille sopiva tapa harrastaa, eikä nettihaku ainakaan toistaiseksi kokonaan korvaa laadukasta kirjaa. Sovellus antaa ehdotuksia, ei varmo-

Tämä lehti on lähetetty kaikille Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan, Lasten lintuviikkoon tai Pönttöbongaukseen osallistuneille. Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 14, 18 ja 19!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Tässä lehdessä:

Osallistu EuroBirdwatchiin 30.9.–1.10. s. 15

ja tunnistuksia. Hyviksi havaitut kiikarit ja muistivihkot ovat edelleen päteviä harrastusvälineitä. Silti nämä uudet työkalut kuuluvat nykypäivään, eikä niiden hyötyjä kannata jättää käyttämättä. Esimerkiksi lintukirjan voi ostaa myös kännykkäversiona.

BirdLife Suomen 50-vuotisen taipaleen kunniaksi (ks. s. 22) haluamme koota ajankuvan siitä, miltä lintuharrastus näyttää Suomessa vuonna 2023. Juhlagalleriaan jo lähetetyt yli 300 kuvaa kertovat, miten monin eri tavoin lintuja voikaan harrastaa: retkeilemällä, tekemällä laskentoja, bongaamalla, valokuvaamalla, videoimalla (ks. s. 24), sataa lajia keräämällä (ks. s. 24), taidetta tekemällä, pönttöjä rakentamalla, ruokkimalla, yhdistyksissä toimimalla, lintuasemia miehittämällä, rengastamalla, tapahtumia järjestämällä ja niihin osallistumalla (ks. s. 28) tai vaikka postimerkkejä keräämällä.

Monia asioita kuitenkin vielä varmasti puuttuu. Lähetä meille kuva juuri sinulle tärkeästä lintuharrastusmuodosta, -paikasta tai -välineestä (www.birdlife.fi/juhlagalleria). Tallennamme kuvat tulevia historiankirjoittajia varten − miltäköhän tämän päivän lintuharrastus näyttää 50 vuoden päästä?

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin.

Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

haaste suojelutyölle s. 9

raSp)

Tervetuloa mukaan juhlimaan s. 22

Jan SöderSved

Kansikuva: KäpytiKKa (pertti

Kolme nuorta (kuvassa) ja kaksi vanhaa avosettia viihtyi ratatyömaalla ja varastoalueella Lieksassa. Havainto viittaa siihen, että laji olisi pesinyt jossain lähialueella, mikä on varsin erikoista, matalia merenrantoja ja on tiettävästi pesinyt Suomessa vain kerran.

Peipot ja pajulinnut vähissä, vaelluslintuja liikkeellä

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

vähissä,

Kesästä numeroin

2 098 LAPINTIIRAA ilmoitettiin Pyhärannan Rihtniemestä 17.7. Tämä on suurin Tiiraan kirjattu päiväsumma. Kuuden aamutunnin aikana laskettiin 200 paikallista ja 1 898 muuttavaa lapintiiraa tai määrittämätöntä tiiraa. Samaa suuruusluokkaa oleva muutto (1 906) kirjattiin samasta paikasta 13.7.2016. Suurin osa tiiroista muuttaa etelään jo heinäkuussa.

Kesän pesintäolosuhteet olivat linnuille pääsääntöisesti hyvät, vaikka tilanne vaihteli jonkin verran eri puolilla maata. Pesivien lintujen runsauksissa on tapahtunut sekä huolestuttavia että ilahduttavia muutoksia. Vaelluslintujen kausi käynnistyi käpytikkojen ennätysryntäyksellä.

Aapo Salmela

Kesäisten pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta oli tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja havaittiin Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa, ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.

Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on kärsinyt lisääntyneistä metsänhakkuista − laji välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheys on suurempi korkeapuustoisimmilla alueilla. Pajulinnun vähenemistä voi selittää Afrikan talvehtimisalueiden kuivumisesta johtuva kuolleisuuden nousu.

Huomattavan runsaita lintulajeja olivat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä, ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Myös maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpymässä erityisesti Pohjois-Suomessa, ja kanta on palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen.

Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja ja petolintuja, kuten piekanoita, pesi Suomessa tänä kesänä eniten sitten vuoden 2019. Lue lisää lintujen pesimäkesästä sivulta 6.

Hurjaa käpytikkamenoa

Loppukesän lintuilmiö oli käpytikkojen voimakas vaellus. Liikehdintä alkoi Pohjois-Karjalasta, missä havaittiin heinäkuun puolivälin jälkeen tuhansia lähinnä luoteeseen suunnanneita tikkoja. Vaellus jatkui Suomen poikki Perämerelle, jossa valtaosa linnuista kääntyi etelään rannikkoa seuraillen. Hailuodossa laskettiin 3.8. yli 6 000 tikkaa ja Kalajoella 1.8. peräti yli 13 000 muuttavaa käpytikkaa. Yhtä isoja muuttajamääriä on aikaisemmin kirjattu vain syksyllä 1962. Vaellus jatkui edelleen Lounais- ja Etelä-Suomeen, mutta määrät jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin vaelluksen alussa.

Käpytikka ei ole varsinainen muuttolintu, mutta hyvin onnistuneiden pesintöjen jälkeen nuoret käpytikat joutuvat jättämään synnyinseutunsa, mikäli ravintoa on niukasti. Käpytikka syö erityisesti kuusen ja männyn siemeniä, ja näiden sato vaihtelee vuodesta toiseen. Havaintojen suunnan ja ajoittumisen perusteella vaeltavat käpytikat ovat lähtöisin Venäjältä. Edellisen kerran käpytikoilla on ollut voimakas vaellus syksyllä 2013.

Muista vaelluslinnuista liikkeellä on toistaiseksi ollut koko kesän liikehtineitä pikkukäpylintuja ja kuusitiaisia, joiden vaellus alkoi syyskuun alussa Pohjois-Kar-

jalasta. Monet muutkin lajit, kuten urpiainen, vaeltavat heikkojen siemensatojen jälkeen, tyypillisesti syys–lokakuussa, joten odotettavissa voi olla mielenkiintoinen vaelluslintusyksy.

Pesimälajiksikin vähitellen vakiintuva jalohaikara esiintyi syksyllä jälleen runsaana, ja Suomen ennätys yhdeltä paikalta havaittujen lintujen määrässä meni uusiksi useampaankin kertaan. Esimerkiksi Porissa laskettiin elokuussa useampi yli 70 linnun päivä. Valtaosa näistä kiertelevistä linnuista on peräisin naapurimaista, kuten Virosta.

Kirjavia harvinaisuuksia

Kevätkesään osui useita hyvin erikoisia lintuhavaintoja. Saarijärvellä nähtiin kaksi arokyyhkyä huhtikuussa ja Ähtärissä siperiantavi toukokuussa. Puolassa rengastettu ja satelliittilähettimellä varustettu etelänharmaalokki kierteli keväällä pitkin Suomea. Sotkamosta löytyi toukokuun alussa harvinainen arohyyppä, joka vietti lopulta koko kesän paikalla töyhtöhyyppäparvessa. Oletettavasti sama lintu löytyi vielä elokuussa uudestaan Loviisasta.

Kajaanista löytyi kesäkuun alussa Suomen neljäs vihermehiläissyöjä, ja ällistyttävää kyllä, samasta puusta myöhemmin myös Kainuun toinen rusorintakerttu. Juhannussunnuntaina rengastettiin Siikajoella Suomen ensimmäinen kesäinen kääpiökerttu, ja Porista löytyi heinäkuussa valkoperäsirri. Avosettiperhe yllätti Lieksassa heinäkuussa. Elokuussa havaittiin Suomelle uusi lintulaji, ruskosuula, Helsingin edustalla Rajavartiolaitoksen aluksella (ks. s. 8).

Syysmuutto käynnissä

Syysmuuton ensimmäisessä aallossa Suomesta lähtevät kahlaajat, joilla vanhojen lintujen päämuutto osuu heinäkuulle. Meillä pesivien lajien, kuten lirojen ja valkoviklojen, lisäksi muutolla havaitaan myös arktisia kahlaajia. Esimerkiksi suosirri on Suomessa suhteellisen harvalukuinen pesimälaji, mutta muuttavina niitä voi nähdä välillä suurinakin parvina, kuten Kuhmoisissa 20.7., jolloin laskettiin yli tuhannen linnun muutto. Kesän vaihtuessa syksyksi muutolle lähtevät hyönteissyöjät, jotka katoavat maisemasta huomaamatta öisin. Elokuussa liikkeellä olivat muun muassa nuoret kahlaajat ja monet petolinnut, kuten mehiläishaukat. Petolintujen muutto jatkuu syyskuussa, jolloin etelään suuntaavat myös kurjet. Lokakuu on arktisten hanhien ja meillä pesivien myöhäisten muuttajien, kuten rastaiden ja punatulkkujen muuttoaikaa.

143 KUOVISIRRIÄ muutti Uudenkaupungin Vasikkarissa 18.7. Suurin, 55 yksilön parvi lensi ”järkyttävän” hienosti aivan havainnoitsijoiden vierestä. Paikallisia kuovisirrejä on syysmuutolla nähty enimmillään runsaat 200, mutta nyt kirjattu muuttavien päiväsumma on Tiiran mukaan uusi syysennätys.

119 JALOHAIKARAA laskettiin Porin Preiviikissä 3.9. Neljän vuoden takainen ennätys (45) rikkoutui Mynämäen Mietoistenlahdella jo 3.8., kun paikalla oli 61 jalohaikaraa. Vähän myöhemmin Porissa nähtiin 64 jalohaikaraa, ja määrät vain kasvoivat kohti kuun loppua. Sadan raja rikkoutui 20.8. Eipä olisi tällaisia lukuja uskonut vielä muutama vuosi sitten!

38 RISTISORSAN parvi nähtiin Rantasalmella 3.8. Haukiveden Pirttisaaren ohittanut parvi lensi matalalla mantereen rantaa seuraillen ja näytti laskeutuvan Selkäsalmen suulle. Tämä on kaikkien aikojen suurin parvi sisämaassa. Vähintään 30 ristisorsan parvia on nähty 2015–2016 Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kangasniemellä.

Koonnut Jan Södersved

Tunturikihulla on näin hyviä pesimävuosia vain pari kertaa vuosikymmenessä. Myyräkantojen ollessa alhaiset useimmat kihut jättävät pesinnän väliin, kerääntyvät tunturijärville hyönteispyyntiin ja lähtevät syysmuutolle aikaisin.

Lapin hyvä myyrävuosi suosi monien lintujen pesintöjä

Kesällä 2023 lintujen pesinnät sujuivat erinomaisesti etenkin Tunturi-Lapissa.

Kesän kynnyksen kylmä jakso ja heinäkuun sateet toivat tappioita monin paikoin, mutta kokonaisuutena pesimävuosi oli hyvä.

Tero Toivanen

Pohjoisen Suomen myyräkannat olivat tänä kesänä pitkästä aikaa runsaat, mikä näkyi odotetusti myyränpurijoiden erinomaisena pesintämenestyksenä. Esimerkiksi piekanat ja tunturikihut tuottivat Lapissa hyvin poikasia. Myyrien paljous auttaa myös muiden lintujen pesintöjä, koska silloin linnunpoikasiin kohdistuva saalistuspaine vähenee. Niinpä esimerkiksi Enontekiöllä keräkurmitsan, suokukon ja monen muun kahlaajan poikastuotto oli paras sitten vuoden 2005. Ylä-Lapin riekkokantakin oli loppukesän laskennoissa erinomaisella tasolla. Erityisen ilahduttavia uutisia kantautui Pohjois-Norjasta, missä kiljuhanhet tuottivat yli 20 poikuetta ja levähdysalueilta laskettiin elokuun lopulla yli 80 nuorta lintua.

Etelän pedot pulassa

Vaikka Ylä-Lapissa ruokaa riitti, Kaakkois-Suomesta aina Etelä-Lappiin asti petolinnut kärvistelivät ra-

vintopulan kourissa. Esimerkiksi Keski-Suomessa ei varmistettu ensimmäistäkään lapinpöllön pesintää, ja tuulihaukka ja helmipöllö pärjäsivät huonosti laajalla alueella yli eteläisen Suomen.

Varsinais-Suomessa pedot onnistuivat sentään paremmin, ja Itä-Suomen vahvat kanalintukannat suosivat kanahaukan pesintää. Luminen talvi ja viivästynyt alkukevät näkyivät monen petolinnun tavallista myöhäisempinä pesintöinä.

Kylmyys haittasi hyönteissyöjiä

Tali- ja sinitiaisen pesinnät epäonnistuivat monin paikoin touko−kesäkuun vaihteeseen, juuri pienten poikasten aikaan osuneen kylmän jakson myötä. Myöhemmin pesivä kirjosieppo pärjäsi paremmin. Leppälintuja pesi pohjoisessa selvästi tavanomaista vähemmän ja pesintöjä myös epäonnistui paljon. Kylmyyden ja siitä johtuneen hyönteisravinnon vähyyden takia tervapääskyemot olivat pesinnän alkuvaiheessa huonokuntoisia, mikä johti paikoin tappioihin.

Kuitenkin loppukesä näytti olleen hyönteissyöjille hyvä, ja paljon myöhäisiä, onnistuneita pesintöjä havaittiin. Pohjois-Suomessa esimerkiksi keltavästäräkillä ja maailmanlaajuisesti uhanalaisella pohjansirkulla oli jälleen hyvä pesimävuosi.

Saariston linnuilla vaihtelevaa

Saaristolintujen pesinnät ovat alttiita esimerkiksi veden korkeuden vaihtelulle ja vieraspedoille. Tänä kesänä esimerkiksi Merenkurkussa haahkan, pilkkasiiven ja kahlaajien pesinnät onnistuivat hyvin.

Suomenlahdella heinäkuun alun kovat tuulet niittivät vesilintujen, kuten tukkasotkan, poikueita, mutta monet lajit selviytyivät pesinnästä aivan kohtuullisesti varsinkin kesäkuun oltua suotuisa. Harmaalokin pesinnät onnistuivat itäisellä Suomenlahdella erinomaisesti, ja uhanalaisen selkälokinkin poikastuotto oli kohtalainen. Suomenlahden valkoposkihanhikanta kasvoi, mutta poikasia lähti maailmalle niukasti ehkä laidunalueiden kuivumisen myötä.

Tietoja pesintäkesästä saatiin jälleen kymmeniltä rengastajilta ja lintuharrastajilta ympäri Suomen. Suuri kiitos kaikille havaintojaan ilmoittaneille!

Miljoona atlashavaintoa pian koossa

Aapo Salmela

Toinen lintuatlaskesä on sujunut hienosti, ja pesintään viittaavia havaintoja on kertynyt ilahduttavalla tahdilla eri puolilta maata. Loppukesällä kolkuteltiin jo miljoonan atlashavainnon rajaa. Kiitos tästä huikeasta määrästä kaikille havaintojaan kirjanneille!

”Nollaruutuja”, eli 10×10 kilometrin atlasruutuja, joilta ei ole vielä ilmoitettu

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10×10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

yhtään pesintään viittaavaa havaintoa, on enää alle 150 lähinnä Lapin erämaissa ja raja-alueilla. Kattavammin kartoitettujen ruutujen osuus on yli kaksinkertaistunut viime kesästä, ja selvitysasteluokkiin ”tyydyttävä”, ”hyvä” ja ”erinomainen” yltää nyt jo yli 1 500 atlasruutua.

Kahden ensimmäisen vuoden ahkera pohjatyö mahdollistaa ensi vuonna monien ruutujen selvitysasteiden nostamisen pienellä vaivalla, kun havainnointia voidaan kohdistaa ruuduilta puuttuviin lajeihin ja pesintöjen varmistamiseen.

Kesän havainnot talteen

Nyt on hyvä aika tarkistaa niiden atlasruutujen tilanne, joilla olet käynyt kevään ja kesän aikana. Monelta ruudulta on ilmoitettu lähinnä kiinnostavampia lajeja tai helposti havaittavia varmoja pesintöjä. Tutultakin ruudulta voi siis vielä puuttua monien yleisten lajien, kuten pikkuvarpusen tai pajulinnun pesintään viittaavia havaintoja.

Tutki esimerkiksi oman mökkiruutusi tiedot lintuatlaksen tulospalvelusta (tulokset.lintuatlas.fi) ja täydennä niitä kesän havainnoillasi. Mahdollinenkin pesimähavainto matalalla pesimävarmuusindeksillä on aina parempi kuin

Virolahden

lajin puuttuminen ruudun listalta kokonaan. Esimerkiksi kerran havaitusta laulavasta koiraasta pesimäaikaan sopivassa ympäristössä voi merkitä pesimävarmuusindeksin numero kaksi, ja pysyvällä reviirillä laulavalle linnulle indeksin neljä.

Tarkempaa tietoa pesimävarmuusindekseistä ja havaintojen ilmoittamisesta löytyy lintuatlaksen verkkosivuilta www.birdlife.fi/lintuatlas ja lintuatlas.fi. BirdLife suosittelee kirjaamaan atlashavainnot Tiira-lintutietopalveluun muiden lintuhavaintojen tapaan.

Luvassa:

Syyslintupäivät

Syksyn odotetuin lintu- ja luontotapahtuma 22.–24.9. klo 9–15

Vilkkilänturan Lintutornit, Talniemi, 49900 Virolahti

Ota Virolahden Syyslintupäivät seurantaan: www.visitvirolahti.fi ja Facebook-sivuilla,Arktika-päivienjoissa tiedotamme tapahtumasta.lisää

• Opastukset paikan päällä

• Linturetkiä

• Opastettu kierros Virolahden käyntikohteisiin

• Kahvila tapahtuma-alueella

• Foto Fennican esittelypiste 23.9. klo 10-15

• Uutta Talniemen lintulavalla! Mika Honkalinnan lintukuvat esillä

• Infopiste

• Pääesiintyjinä muun muassa: petolinnut, hanhet ja vesilinnut sekä muut mahdolliset yllätysvieraat

Services:

• Bird Guides

• Guided excursions

• Optical equipment sale

• Outdoor café

• Info point

TERVETULOA VIROLAHDEN SYYSLINTUPÄIVILLE!

Pajulinnun pesinnän varmistaminen voi olla haastavaa. Kärsivällisyys palkitaan joskus pesimävarmuusindeksillä 74 (ruokaa kantava emo), mutta kannattaa kirjata havainnot myös mahdollisista pesinnöistä, kuten laulavista pajulinnuista.

Micha Fager

Valtamerilintu vartiolaivalla

Jan Södersved

Suomen ensimmäinen ruskosuula (Sula leucogaster) löytyi 7.8. istumassa Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turvan kannella Helsingin edustalla. Laji voitiin määrittää linnusta otettujen kuvien perusteella. Lepäiltyään aikansa harvinainen vieras lähti lentoon ja suuntasi länteen.

Pian tämän jälkeen ruskosuula oli laskeutunut matkustajalaiva Silja Serenadelle ja matkasi sen kyydissä Tukholmaan saakka. Aamulla linnun kunto heikkeni ja se kuljetettiin lintuhoitolaan. Alipainoisen linnun rönt-

genkuvista paljastui kalastuskoukku ruuansulatuselimistössä. Seuraavaan aamuun mennessä ruskosuula menehtyi.

Ruskosuula pesii trooppisilla valtamerillä. Eurooppaa lähimmät pesimäpaikat ovat Punaisenmeren saarilla ja Kap Verdellä. Lajia on havaittu satunnaisesti Atlantin rannikolla esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa, ja viime vuosina havaintoja on tehty myös Ranskassa, Brittein saarilla, Saksassa, Alankomaissa, Tanskassa ja toissa syksynä myös Ruotsissa. Itämereltä on vain yksi aiempi havainto: Tanskan Bornholmista syyskuussa 2020.

BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa on havaittu hyväksytysti 487 luonnonvaraista lintulajia. Edellinen maalle uusi lintulaji oli viime vuoden heinäkuussa Siilinjärvellä havaittu pikkumerimetso.

Ruskosuulahavainnosta kerrotaan laajemmin elokuussa ilmestyneessä Linnut-lehdessä (3/2023).

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Miten?

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä?

Luokkaopetuksessa.

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Suomen ensimmäinen ruskosuula lepäili kolmisen tuntia vartiolaivan kannella.

MirKo MäKinen / raJavartiolaitoS

Lintuinfluenssa on kahtena viime kesänä levinnyt Euroopan lintuyhdyskunnissa. Suomessa eniten ovat kärsineet uhanalaiset naurulokit, joiden onneksi virus levisi vain pieneen osaan yhdyskunnista.

Lintuinfluenssaepidemia jatkuu

Lintuinfluenssa oli loppukesän pääuutisaiheita. Tautia on tavattu lintujen lisäksi turkistarhoilta, mikä on lisännyt riskiä ja huolta viruksen muuntumisesta. Vähemmän on kannettu huolta taudin vaikutuksista lintuihin.

Teemu Lehtiniemi

Etelä-Kiinan siipikarjatiloilla kehittynyt H5N1-tyypin lintuinfluenssaepidemia on levinnyt Euroopan luonnonvaraisten lintujen keskuudessa vuodesta 2021. Lintuinfluenssaepidemiat ovat vaivanneet lintuja perinteisesti syysmuutto- ja talvehtimisaikoina, jolloin linnut kerääntyvät suuriksi parviksi kosteikoille.

Toisin kuin aiemmin, virustyyppi ei ole kahtena viime vuonna hävinnyt kesäkuukausien ajaksi, vaan pesimäyhdyskunnissa levinnyt virus tappoi kesällä 2022 runsaasti muun muassa suulia ja riuttatiiroja. Tänä kesänä tauti on vaivannut erityisesti pieniä lokkilintuja. Suomessakin todettiin naurulokkien joukkokuolemia. Keskikesällä virus pääsi valloilleen Pohjois-Norjan pikkukajavissa, joita kuoli tuhatmäärin.

Suuret joukkokuolemat ovat haaste lintujen suojelulle. Jopa vuosikymmenten suojelutyö voi nollautua. Viime vuonna maailman suurimmassa kiharapelikaaniyhdyskunnassa Kreikan Prespa-järvellä 40 prosenttia pesivistä linnuista menehtyi. Harvinainen keskitetysti pesivä laji voi jopa hävitä – esimerkiksi mustatiira voi hävitä Suomen pesimälinnustosta, jos virus iskee Suomen ainoaan pesimäpaikkaan.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan uskotaan vaivaavan Euroopan lintuja pitkään. Virus muuntuu ja sairastuttaa eri vuosina eri lajeja. Meneillään olevaa epidemiaa pidetään kaikkien aikojen pahimpana.

Raatojen nopea kerääminen ja hävittäminen on toistaiseksi ainoa keino estää virusta leviämästä. Viranomaisten tulee toimia joukkokuolematapauksissa nopeasti.

Turkistarhat uhkana linnuille

Lintuinfluenssatilanne luonnonvaraisissa linnuissa on Suomessa eurooppalaisittain tavanomainen. Suomen

tilanteesta tekee kuitenkin erityisen se, että lintuinfluenssa levisi turkistarhoihin, mikä lisää riskiä viruksen muuntumisesta nisäkkäiden keskuudessa leviäväksi.

Julkisuudessa on syytetty lintuja taudin leviämisestä tarhoille, ja Suomen riistakeskus myönsi luvan lähes 10 000 rauhoittamattoman linnun tappamiseksi turkistarhoilta. Päätös on herättänyt laajaa ihmetystä, sillä esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja Bonnin sopimuksen ohjeissa kielletään lintujen tappaminen lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi.

Lintuinfluenssan leviäminen turkistarhoille ei ole lintujen syytä. Selvitysten mukaan turkistarhojen bioturvallisuus on yleisesti heikko, eli taudinaiheuttajien kulkemista tarhalta luontoon tai toisinpäin ei ole riittävästi estetty. Puutteellisten suojausten ansiosta lokit ja muut linnut voivat ruokailla eläinten luona ja jopa rehuvarastoissa, minkä vuoksi tarhat keräävät runsaas-

ti lintuja. Osa tiloista ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota tautiturvallisuuteen, mistä linnut nyt kärsivät.

Ei aihetta paniikkiin

Lintuinfluenssa on lintujen, erityisesti vesiympäristön lajien tauti. Vaikka tauti voi tietyissä tapauksissa tarttua myös ihmiseen, sairastumisriski on hyvin pieni. Elävien ja kuolleiden vesi- ja lokkilintujen kanssa tekemisissä olevien ihmisten, kuten lintujen rengastajien, on syytä noudattaa varovaisuutta ja kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan. Taudin esiintymiskuva tunnetaan varsin hyvin, eikä se vaikuta esimerkiksi pikkulintujen talviruokintaan, jota voi jatkaa edellisvuosien tapaan.

Lintuharrastajat paljon luonnossa liikkuvina ovat tärkeitä tilanteen seuraamisessa. Lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa heti kunnan viranomaisille. Lisäksi kannustamme kirjaamaan havainnot kaikista kuolleista linnuista Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi) valitsemalla linnun tilan tarkenteeksi ”kuollut”. Näin saadaan perustietoa myös siitä, kuinka paljon harrastajat havaitsevat kuolleita lintuja – myös silloin kun lintuinfluenssaa ei esiinny. Kerätty aineisto voi helpottaa poikkeustilanteiden havaitsemista.

Lintuinfluenssat ovat lintujen virustauteja, joita esiintyy luonnossa koko ajan. Virus leviää ulosteiden, veden ja suoran kosketuksen välityksellä. Suurin osa lintuinfluenssaviruksista aiheuttaa linnuilla vain vähäisiä oireita, mutta korkeapatogeeniset virustyypit voivat tappaa huomattavan osan linnuista.

Lintuinfluenssaa esiintyy vesiympäristön lajeilla, kuten sorsilla ja lokeilla sekä lajeilla, jotka saalistavat näitä tai syövät niiden raatoja, kuten merikotkilla. Muilla luonnonvaraisilla maalinnuilla tautitapaukset ovat satunnaisia.

Korkeapatogeeniset lintuinfluenssatyypit ovat kehittyneet siipikarjatiloilla, joissa valtava yksilömäärä ja lintutiheys edesauttavat virusten muuntumista. Sairastunut lintu voi levittää virusta noin viikon ajan. Ne yksilöt, jotka eivät menehdy tautiin, voivat saada immuniteetin.

Korkeapatogeeniset lintuinfluenssavirukset voivat levitä luonnonvaraisten taudille alttiiden lintulajien kautta siipikarja- ja muille tiloille, mikäli niiden bioturvallisuudessa on puutteita. Toistaiseksi tauti on kuitenkin levinnyt valtaosin ihmisten toimesta tilalta tilalle. Esimerkiksi joulukuun 2021 ja joulukuun 2022 välillä EUmaista raportoitiin yli 1 000 tapausta, joissa lintuinfluenssa levisi tilalta toiselle ihmisen välityksellä.

Edellisten kahden vuoden aikana Suomesta on löydetty hieman yli 50 varmistettua tapausta korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Tautitapauksia on ollut useita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, missä todennäköisyys menehtyneen linnun havaitsemiseen on suuri. Varmistetut tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä valtaosa yksilöistä menehtyy ihmisten silmiltä näkymättömissä.

kevätmuutto 2023.

Uusi seurantamaakotkamme Hilla rengastusikäisenä. Satelliittilähettimen Hilla sai muutamaa viikkoa myöhemmin. Lähetinseuranta tuottaa arvokasta tietoa kotkien muuttoreiteistä, talvehtimisalueista, reviireistä ja eloonjäännistä.

Maakotka Oula palasi vapuksi Suomeen

BirdLife seuraa meri- ja maakotkien elämää

satelliittilähettimien avulla. Viime kesänä Kuusamossa valjastettu maakotka Oula palasi pohjoiseen huhtikuun lopulla. Tänä kesänä lähettimen on saanut peräti kolme nuorta maakotkaa.

Tero Toivanen

Kesällä 2022 syntynyt maakotkakoiras

Oula talvehti onnistuneesti Valko-Venäjällä. Kevätmuutolle nuorukaisella ei ollut kiire, vaan muutamien tunnustelulentojen jälkeen se lähti liikkeelle vasta 19.4. Muuttomatka sujui erinomaisen ripeästi, ja Suomeen Oula ehti jo viikon

kuluttua. Paikannusten mukaan ilmatilaamme saapuessaan kotka lensi lähes kahden kilometrin korkeudessa − näin ylhäällä lentävän petolinnun havaitseminen lienee muutontarkkailijalle liki mahdotonta.

Karjalankannaksen kautta itäiseen Suomeen saavuttuaan Oula jatkoi saman tien Kuhmon korkeuksille, mis-

sä vapun tienoon takatalvi pysäytti sen muutamiksi päiviksi. Matka jatkui yllättäen koukkauksella itään Vienanmeren rannikolle. Venäjän puolelta paikannustietoja saatiin heti aluksi vain harvakseltaan ja kesänsä Oula lienee viettänyt verkon ulkopuolella. Toivottavasti lähettimeen saadaan yhteys jälleen syysmuuton alettua.

Jykä ja sen seuraajat

Jo useamman vuoden seuratun merikotka Jykän loppu oli todennäköisesti surullinen. Linnun lähetin hiljeni viime vuoden lopussa, ja laite löytyi lumien sulettua samalta alueelta, mistä viimei-

simmät paikannukset olivat tulleet. Lähettimen hihnat olivat ihmisen katkaisemat, joten mitä ilmeisimmin kotka on tapettu. Poliisi tutkii epäiltyä luonnonsuojelurikosta ja toivoo havaintoja.

Jykän lähetin pääsi kuitenkin taas käyttöön: tänä kesänä satelliittilähettimen sai peräti kolme nuorta Kuusamossa syntynyttä maakotkaa: Jati, Aarni ja Hilla. Jos lintujen kasvaminen lentokykyisiksi etenee suotuisasti, pääsemme seuraamaan myös näiden kotkien muuttomatkoja syys−lokakuun vaihteesta alkaen.

Seuraa satelliittikotkia: www. birdlife.fi/satelliittikotkat

pohJaKartta: © openStreetMap

SOTKA-hanke herättelee osakaskuntia vesilintutyöhön

Heikki Helle

BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa edistetään vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua syysmuuttoon oman luontaisen rytminsä mukaisesti.

Nykytilanteessa häiriövapaita levähdysalueita on liian vähän, ja 20.8. käynnistyvä metsästys ajaa vesilintuja syysmuutolle ennenaikaisesti. Kaikki nuoret linnut eivät vielä ole varttuneet aikuisiksi, kaikki aikuiset eivät vielä ole saaneet sulkasatoaan valmiiksi eikä kumpikaan ikäluokka ole ehtinyt tankata riittävästi pitkän muuttomatkan rasituksia varten.

Katseet vedestä pintaan

Hankkeen työ on käytännössä metsästäjien kouluttamista levähdysalueiden hyödyistä ja kannustusta häiriöttömien levähdysalueiden perustamiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on kotiuttaa vapaaehtoisista levähdysalueista uusi riistanhoitomuoto Suomeen. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on 150 levähdysaluekohdetta.

Koulutusten pääasiallinen kohderyhmä ovat riistanhoitoyhdistykset, joiden kautta tavoitetaan laajasti paikalliset metsästäjät. Vesialueilla metsästysoikeuden haltija on kuitenkin yleensä yhteisen

Lintulivessä tuhansia kurkia ja merenlahden elämää

BirdLifen suoratoistokanava Lintulive seuraa jälleen kurkien syyskerääntymäaluetta Vaasan Söderfjärdenillä ja Espoon Laajalahden kosteikkoa. Lintulive on auki 24 tuntia vuorokaudessa.

Lintuliven mielenkiintoisimmat hetket on tallennettu Youtubeen, missä on jo yli 600 videoklippiä mielenkiintoisista tilanteista ja mukavista luontohetkistä. Uu-

vesialueen osakkaista muodostuva osakaskunta, ja levähdysalueen perustaminen edellyttää osakaskunnan päätöstä.

Osakaskuntien toiminta painottuu edelleen vahvasti vedenalaiseen maailmaan ja kalakantojen hoitoon, ja toistaiseksi harva osakaskunta on ymmärtänyt rooliaan ja mahdollisuuksiaan taantuvien vesilintukantojen elvyttämisessä. Tähän hankkeessa haetaan muutosta.

Apua lintuinfluenssaan

Riittävän laaja levähdysalueiden verkosto auttaisi myös lintuinfluenssaan varautumisessa. Toistaiseksi lintuin-

fluenssa ei ole Suomessa levinnyt juurikaan sorsalinnuissa (ks. s. 9), mutta tiheissä parvissa esiintyvät vesilinnut ovat yleisesti lintuinfluenssalle altis ryhmä. Lintuinfluenssan leviämisen ennustaminen on erittäin vaikeaa, mutta mahdollisimman pitkään hajautetusti ympäri Suomea viivyttelevillä linnuilla on pienempi riski sairastua kuin ennenaikaisesti talvehtimisalueille suuriin parviin kerääntyneillä linnuilla.

Lue lisää: www.birdlife.fi/sotka

sia tallenteita lisätään jatkuvasti. Tilaa Youtube-kanavamme, ja saat ilmoitukset uusista tallenteista tuoreeltaan.

Lintulive: www.birdlife.fi/lintulive Tallenteet Youtubessa: www.youtube.com/birdlifesuomi

Rantasalmella Pohjois-Haukiveden osakaskunta on pyhittänyt Toralahden vesilintujen syysaikaiseksi levähdysalueeksi.

Kurjet kerääntyvät suuriksi parviksi Vaasan Söderfjärdenille valmistautumaan syysmuuttoon. Seuraa lähetystä Lintulivessä.

Maailma

Arvokkaita luontokohteita nakerretaan

Uusi BirdLifen johdolla toteutettu tutkimus osoittaa, että ihmisen rakentamaa infrastruktuuria löytyy jo noin 80 prosentilta maalla sijaitsevista KBA-alueista (Key Biodiversity Areas). Esimerkiksi 75 prosentille alueista on rakennettu teitä ja yli kolmannekselle voimalinjoja. Suunnitelmissa on lisäksi paljon lisärakentamista.

KBA-alueet on arvioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi, joten vilkas ihmistoiminta näillä alueilla on huolestuttavaa. Tilannetta pahentaa se, että isoimmat rakennussuunnitelmat kohdistuvat maailman lajirikkaimmille alueille eri puolil-

Rakennushankkeiden vaikutukset voivat olla suuria myös yksittäisen lajin kohdalla. Indigoaran koko maailmankanta elää Koillis-Brasiliassa alueella, jonne on suunniteltu tuulivoimaloita.

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Indonesia

Pelastus kuilun partaalta

Äärimmäisen uhanalaisen celebesinparatiisimonarkin kanta on saatu hienoiseen kasvuun Indonesian BirdLifen kekseliäällä työllä. Kaikki alle sata yksilöä elävät Sangihen saaressa sijaitsevan sammuneen tulivuoren rinteiden harvoissa koskemattomissa metsissä. Saarella elää monia muitakin kotoperäisiä lajeja.

Indonesian BirdLife käynnisti kolme vuotta sitten hankkeen, jonka ansiosta lähialueiden asukkaat ovat muuttaneet viljelytapojaan luontoystävällisemmiksi ja sitoutuneet suojelemaan jäljellä olevia metsiä. Hankkeen vastaanotto on ollut lämmin, sillä ihmiset tiesivät metsien vähenemisen lisäävän muun muassa maanvyöryjä.

Avainasemassa ovat kylien naiset, joiden ei enää tar-

Celebesinparatiisimonarkille sopivaa elinympäristöä on jäljellä alle kymmenen neliökilometriä eristyneissä laaksoissa. Nyt näitä metsiä suojellaan entistä paremmin.

Yhdistyneet kansakunnat

YK:n ihmisoikeuspalkinto ympäristötyölle

BirdLifen vuonna 2020 aloittama kansainvälinen ”1Planet1Right”-kampanja keräsi reilussa vuodessa vetoomukseensa yli 120 000 allekirjoitusta eri puolilta maailmaa. Vetoomuksen tavoite toteutui

lokakuussa 2021, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti yksimielisesti lisätä terveen elinympäristön yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi.

Kyseessä oli ensimmäinen lisäys ihmis-

oikeuksiin yli 70 vuoteen. Nykyään ymmärretään paremmin, että luontokato ja elinympäristöjen häviäminen lisäävät esimerkiksi riskiä uusien eläinperäisten tautien leviämiseen ihmisiin. On koko ihmiskunnan etu asua hyvinvoivalla planeetalla.

Kampanjamme oli osa suurempaa yhteenliittymää, jossa monet eri tahot olivat edistäneet samaa asiaa jopa vuosikymmenien ajan. Tälle työlle on nyt myönnetty korkein mahdollinen tunnustus: YK:n ihmisoikeuspalkinto. Ihmisoikeuspalkinnot jaetaan viiden vuoden välein, ja kyseessä on ensimmäinen kerta, kun se myön-

le tropiikkia.

Infrastruktuuri, kuten tiet ja voimalinjat, on yksi merkittävimpiä uhkia ekosysteemeille. Rakentaminen pirstoo ja hävittää elinympäristöjä ja vaikuttaa niihin myös epäsuorasti esimerkiksi saastuttamalla, helpottamalla vieraslajien leviämistä sekä lisäämällä ihmisen aiheuttamaa häiriötä ja metsästystä. Tutkimus alleviivaakin luonnon parempaa huomioimista rakennushankkeissa. BirdLife jatkaa tutkimustyötä, jossa kehitetään työkaluja haittojen minimointiin.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/04/11/infrastructurepresent-in-at-least-80-of-mostimportant-sites-for-nature

Koonneet Aapo Salmela ja Inka Plit

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

vitse kulkea pitkiä matkoja metsissä, vaan he voivat viljellä perheiden tarvitsemia ravintokasveja kotiensa lähellä. Luonnon lisäksi näin säästyy aikaa, minkä ansiosta voidaan kasvattaa myös arvokkaampia kasveja myyntiin ja saada lisätuloja.

Hankkeeseen kuuluu myös yhteistyö viranomaisten kanssa. Metsien käytöstä tehdään sopimus, jossa määritellään suojellun metsän rajat ja ne tavat, joilla asukkaat saavat edelleen kestävästi hyödyntää metsän antimia.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/04/04/backfrom-the-brink

netään eri toimijoiden liittoumalle. Tämä seikka korostaa oivallisesti sitä, että yhteistyö on välttämätön osa ihmisoikeuksien ja luonnon turvaamista jatkossakin.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/07/20/rightto-a-healthy-environmentglobal-coalition-wins-unhuman-rights-prize

ciro albano

1.

2.

2.

3.

3.

Egypti

Jätevedenpuhdistamot tärkeinä lintualueina

Egyptin BirdLife on osoittanut jätevedenpuhdistamoiden olevan aavikkoisessa maassa tärkeässä roolissa muuttolintujen levähdysalueina ja pesivien lintujen suojapaikkoina. Puhdistamoiden vesialtaat toimivat keinotekoisina kosteikkoina, joissa sekä muuttavat että pesivät linnut voivat levähtää ja ruokailla. Puhdistamot hyödyttävät lintujen lisäksi ilmastoa toimimalla hiilinieluina.

Luonnontilaisia kosteikkoja on Egyptissä vähän, ja nekin ovat vahvasti ihmisen vaikutuspiirissä, sillä laajeneva asutus keskittyy Niilin varteen ja muiden kosteikkojen läheisyyteen. Lisäksi maata on kuivatettu viljelykäyttöön, ja ilmastonmuutos uhkaa vähentää kosteikkojen määrää entisestään.

Näissä oloissa jätevedenpuhdistamot ovat linnuille hyvin tärkeitä levähdys- ja ruokailukohteita. Lisäksi niillä lintujen ei yleensä tarvitse kilpailla elintilasta ihmisten kanssa. Toisaalta hyvin hoidettuina puhdis-

Välimeri ja Mustameri

Niilin varsi on tärkeä muuttoreitti monille Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talvehtiville linnuille, kuten pronssi-iibiksille.

tamoaltaiden ympäristöt voivat toimia myös virkistysalueina ja olla houkuttelevia kohteita etenkin lintuharrastajille.

Muovin ja merilintujen kohtaamispaikat tunnistettu

Välimeri ja Mustameri ovat muovijätteen kannalta maailman vaarallisimpia alueita merilinnuille, paljastaa tuore BirdLifen tekemä tutkimus. Ne ovat suljettuja mutta vilkasliikenteisiä sisämeriä, joissa on runsaasti muoviroskaa. Koska niillä myös elää paljon ulappalintuja, on lintujen altistuminen muovin haitoille näillä merillä suurinta maailmassa.

Ennennäkemättömän laajassa tutkimuksessa verrattiin yli 7 000:n lähettimellä seuratun linnun liikkeitä merien muovijätteen esiintymisestä ja määrästä kertoviin tietoihin. Linnut ja merimuovi eivät jakaudu tasaisesti. Tutkimuksen mukaan muovia ja lintuja esiintyy eniten Välimeren seudun ohella eräillä Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Japanin ulkomerialueilla.

Tutkimuksessa oli mukana 77 eri lintulajia. Monet niistä ovat uhanalaisia, ja altistuminen muoville pahen-

taa niiden tilannetta. Muoviroskat aiheuttavat merilinnuille muun muassa myrkytyksiä, vammoja ja nälkiintymistä. Huolestuttavaa on, että jo valmiiksi uhanalaiset lajit vaikuttavat myös olevan suurimmassa vaarassa kohdata merillä muovijätettä.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/07/04/newresearch-highlights-wherethreatened-seabirds-are-mostexposed-to-marine-plastics

Tutkimuksessa mukana olleista merilinnuista kaikkein eniten muovia elinalueillaan kohtaavat uhanalaiset idänpikkuliitäjät. Ne pesivät Välimerellä ja matkaavat usein myös Mustallemerelle.

Zimbabwe

Kosteikon suojelua yhdessä paikallisten kanssa

Driefontein valtava, yli 200 000 hehtaarin kosteikkoalue Keski-Zimbabwessa on tärkeä talvehtimisja pesimäalue laajalle lajijoukolle. BirdLife Zimbabwe on työskennellyt sen suojelun parissa muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa jo 20 vuotta. Tavoitteena on kehittää alueen suojelua tavalla, joka hyödyttää luonnon lisäksi paikallisia asukkaita. Järjestön työn ansiosta alue on aiemmin liitetty tärkeiden lintualueiden IBA-verkostoon (Important Bird and Biodiversity Area) ja nimetty Ramsar-kosteikkosopimuksen kohteeksi.

Parhaillaan alueen asukkaita koulutetaan kosteikkoalueen ennallistamiseen, suojeluun ja linnuston seurantaan. Yli 60 hehtaaria on jo ennallistettu linnuille paremmin sopiviksi. Lisäksi on etsitty ja suojeltu läh-

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/05/11/wetlandsstudy-portends-hope-formigratory-birds-in-egypt

teitä, jotka turvaavat kosteikon vesitalouden myös kuivina kausina ja mahdollistavat karjankasvatuksen ympäri vuoden. Laiduntavat eläimet auttavat alueen ennallistamisessa.

Hankkeen avulla rahoitetut uudet elinkeinot, kuten karjankasvatus ja mehiläistenhoito, ovat kohentaneet alueen elintasoa ja vähentäneet paineita raivata maata viljelykäyttöön. Onnistunutta hanketta on tarkoitus laajentaa edelleen kosteikkoalueen ympäristössä.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/05/11/protectingcritical-wetlands-for-migratorybirds-in-zimbabwe

MohaMed WKry

Kari Korhonen

arne Slotte

Driefontein kosteikkoalueella pesii 85 prosenttia Zimbabwen helttakurjista.

4.

5.

6.

4.

5.

6.

Pönttöbongauksessa ennätysosanotto

Jo yhdettätoista kertaa järjestettyyn Pönttöbongaukseen osallistuttiin innokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Myös pesintöjä havaittiin linnunpöntöissä tavallista enemmän. Yleisimmällä pönttöpesijällämme kirjosiepolla oli hyvä vuosi.

Tero Toivanen

Pönttöbongauksessa 10.–11.6. tarkkailtiin linnunpönttöjä yli 5 600 paikalla, ja osallistujat ilmoittivat yhteensä yli 46 000 linnunpöntön tiedot. Molemmat luvut ovat tapahtuman uusia komeita ennätyksiä.

Pesimävuosi oli keskimääräistä parempi, sillä yli 54 prosenttia pöntöistä oli asuttuja. Pöntöissä riitti asukkaita ympäri Suomen: kaikissa maamme osissa yli puolessa tarkkailluista pöntöistä havaittiin pesintä.

Kirjosieppokanta kasvussa

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hyvin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta.

Kirjosiepolla oli jälleen erinomainen vuosi. Pönttöbongauksen runsain laji havaittiin yli neljällä viidestä tarkkailupaikasta, ja se pesi yli 20 prosentissa pöntöistä. Kirjosieppohavainnot vähenivät Pönttöbongauksessa huippuvuoden 2014 jälkeen, mutta sittemmin laji on jälleen elpynyt. Muutaman viime kesän onnistuneet pesinnät lienevät auttaneet kirjosieppokannan toipumista.

Sekä talitiaisella että pohjoiseen kovaa vauhtia levittäytyvällä sinitiaisella oli huono vuosi. Parin viime vuoden kovat talvet ja myöhäiset keväät ovat voineet haitata näiden lajien pesintöjä. Kesäkuun alun kylmä jakso osui nyt etelässä juuri tiaisten pesäpoikasaikaan.

Kottarainen ja käenpiika hiipuvat

Kottaraispöntöt näyttävät Pönttöbongauksen tulosten perusteella edelleen tyhjenevän monissa osissa Suomea. Myös käenpiian väheneminen syvenee vuosi vuodelta.

Sen sijaan erittäin uhanalaisen räystäspääskyn pesintöjä ilmoitettiin Pönttöbongauksessa enemmän kuin koskaan, mikä kertoo lajin hyväksyvän mielihyvin sille tarjotut pesäpaikat. Pääskyille asennetaan pönttöjä vuosi vuodelta enemmän, mikä onkin ensiarvoisen tärkeää niiden suojelemiseksi.

Pönttöbongauksen 2023 kymmenen runsainta lintulajia ja niiden runsaus (%-osuus kaikista tarkkailluista pöntöistä) eri osissa Suomea.

Useimpina vuosina kirjosiepon pesintöjä havaitaan eniten Pohjois-Suomessa, mutta tällä kertaa idässä. Kylmä loppukevät saattoi pysäyttää sieppojen muuton tavanomaista etelämmäs.

Koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan EuroBirdwatch-tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

ennätysosanotto

PÖNTTÖ

Osallistu retkeilemällä ja tallentamalla viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 1.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Osallistu myös BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala

■ 1.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Keski-Pohjanmaa

■ 27.9.−1.10. Lintuharrastustapahtuma Oktobirdfest Kalajoella.

Keski-Suomi

■ 1.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Kymenlaakso

Pohjois-Karjala

■ 30.9. Muutonseurantaa Rääkkylän Vuoniemessä.

Päijät-Häme

■ 30.9. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella.

■ 1.10. Kotka­ ja hanhiretki Orimattilan ja Nastolan pelloille.

Uusimaa

■ 30.9. Muutonseurantaa Helsingissä Herttoniemen Majavatien kalliolla.

Kirjosiepon, talitiaisen ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2023.

Pesinnät hieman myöhässä

Myöhäinen kevät sai monet pönttölinnut lykkäämään pesinnän aloitusta. Varsinkin moni kirjosieppo lienee odottanut parempia säitä ja siirtänyt pesintäänsä yli kesäkuun alun kylmyyden. Pesästä läh-

teneitä tiaispoikueita havaittiin nyt tapahtumassa tavanomaista vähemmän, ja havaintojen perusteella siepot vasta aloittelivat pesintäänsä.

Lisää Pönttöbongauksen tuloksia: www.ponttobongaus.fi

■ 30.9. Yhteishavainnointipäivä, muutonseurantaa useassa kohteessa.

Lohjan seutu

■ 30.9. Muutonseurantaa Lohjan Kukkumäellä.

■ 1.10. Muutonseurantaa Siuntion Kasabergetillä.

■ 30.9. Muutonseurantaa Espoossa Bergön lintutornilla.

■ 1.10. Muutonseurantaa Vantaalla Pitkäjärven lintutornilla.

Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 28 31) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta. Tapahtumiin voi tulla muutoksia

Hyviä uutisia saariston

IBA-laskennoista

BirdLifen muun muassa Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa toteuttamissa kesän IBA-laskennoissa saatiin jälleen paljon uutta tietoa linnuston muutoksista. Laskennoissa löytyi myös uusia suojelun arvoisia alueita.

IBA-alueet (Important Bird and Biodiversity Area) ovat kansainvälisesti merkittäviä lintujen pesimä-, levähdys- tai talvehtimisalueita, joiden linnustoa seurataan säännöllisesti. Tänä vuonna IBA-seurantoja tehtiin muun muassa läntisen Suomen ja Ahvenanmaan saaristoissa. Jo neljäs laskentakierros aloitettiin Pohjois-Karjalassa Patvinsuon ja Ruunaan alueilla sekä Inarissa Sammuttijängällä.

Ahvenanmaan Föglön saariston laskentatulokset olivat erinomaisen ilahduttavia. Monen vesi- ja kahlaajalinnun kannat vaikuttivat kasvaneen suuresti sitten edellisen, vuonna 2015 tehdyn laskennan. Muun muassa pilkkasiipiä havaittiin pesivän lähes 300 paria ja Suomessa suuresti taantuneita karikukkoja yli 80 paria. Suurikokoisia lokkilintuja lukuun ottamatta lähes

kaikkia lajeja havaittiin enemmän kuin edellisissä laskennoissa.

Uusia löytöjä

Meneillään olevassa IBA-alueiden päivityksessä tunnistetaan sekä uusia alueita että nykyisten alueiden muutostarpeita. Esimerkiksi monien ulkomerelle muuttotai sulkimisaikaan kerääntyvien vesilintujen esiintyminen tunnetaan Suomessa edelleen huonosti. Tähän antoivat lisätietoa etenkin tämän kesän lento- ja venelaskennat.

Esimerkiksi mustalintuja ja telkkiä lepäilee Selkämeren rannikolla, nykyisten IBA-alueiden ulkopuolella niin suuria määriä, että IBA-kriteerit ylittyvät kirkkaasti. Samoin Perämerellä sijaitsevan Iin Astekarin 300 räyskäparin kolonia on kansainvälistä huippua, mutta

alue ei toistaiseksi sisälly läheisen Krunnien saariston IBA-rajaukseen.

IBA-alueilta kaivataan jatkuvasti ajankohtaisia linnustotietoja. Alueet ovat usein syrjäisiä ja vain harvan lintuharrastajan vierailemia. Käynnissä oleva lintuatlas (ks. s. 7) antaa mitä parhaimmat mahdollisuudet yhdistää useita seurantoja: tarkista siis, voisiko atlasretkeilyn ensi vuonna yhdistää IBA-alueiden laskentoihin!

Suomen IBA-alueet: www.birdlife.fi/iba

Lisätietoja laskennoista: tero.toivanen@birdlife.fi

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Kowa 99A

Swarovski Pure NL

Tero Toivanen

Lintumessuilla voi nauttia monipuolisesta ohjelmasta samalla kun tutustuu näytteilleasettajien tarjontaan. Heikki ja Leena Luoto antoivat lavalla vinkkejä lintuystävälliseen puutarhaan.

Monipuolinen ohjelma keräsi väkeä Lintumessuille

BirdLife Suomen 50-vuotisjuhlan kunniaksi messuille oli koottu mininäyttely menneiden vuosikymmenien lintuharrastusvälineistä.

Aki Arkiomaa

Koko yön kestänyt sade lakkasi sopivasti, kun kuudennet Lintumessut avautuivat 19.8. Helsingin Viikissä. Juontaja Paul Segersvärdin haastateltavana ohjelmalavalla kävivät muun muassa petolintuasiantuntija Dick Forsman, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius ja meteorologi Kerttu Kotakorpi

Esitelmäteltassa tutustuttiin kiljuhanhiin, Vanhankaupunginlahden linnustoon ja linturetkeilyyn Virossa Kuvatilassa nähtiin huippukuvaajien otoksia pöllöistä, kotkista ja muista linnuista. Messupäivän linturetket Viikin pelloille ja Vanhankaupunginlahden kosteikolle keräsivät noin 200 osallistujaa.

Näytteillä olivat kaikki keskeiset katseluoptiikan ja

Meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoi innostuneensa Tunnista 100 lintulajia -haasteesta (ks. s. 24). Hän on myös perehtynyt siihen, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan Suomen luontoon.

kameroiden merkit, joten uusimpia lintuharrastustuotteita pääsi kattavasti kokeilemaan. BirdLifen lintuasiantuntijat vastasivat kaikkiin kävijöiden kiperiin kysymyksiin. Myös lapset oli huomioitu: heidän omassa teltassaan muun muassa piirrettiin ja tutustuttiin kiika-

reiden käyttöön.

Messut keräsivät jälleen pari tuhatta iloista kävijää. Tapahtuman järjestivät BirdLife Suomi ja sen kokonaan omistama Suomen Lintuvaruste Oy. Tervetuloa taas ensi vuonna!

Vaikka perhepäivähoidon alle 3-vuotiaat eivät onnistuneet näkemään pöllöjä retkellä, ne tulivat tutuiksi askartelun ja äänien kuuntelun kautta.

”Aivan ihana tapahtuma!”

Perinteinen Lasten lintuviikko 15.–21.5. innosti jälleen tuhansia lapsia ja aikuisia tutustumaan lähiluontoon ja lintuihin. Tässä tapahtumassa yhtään lintua ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Avuksi on tarjolla hauskat materiaalit kolmella kielellä.

Pesinnän merkkejä tarkkaili tänä vuonna 2 900 lasta ja nuorta sekä 600 aikuista 280 ryhmässä eri puo-

lilla Suomea – ja ainakin kaksi ryhmää myös Ruotsin puolella. Pesinnän merkeistä helpoimmin havaittava on laulava lintu, jonka ilmoittikin melkein jokainen osallistunut ryhmä. Myös muun muassa pesänrakennusta, ruuan kantamista ja pesästä lähteneitä poikasia havaittiin.

Osallistuneiden kesken arvottiin kivoja palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kiikarit, matkasivat Taavetin päiväkotiin Luumäelle.

BirdLife, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan taas ensi keväänä!

Tarkemmat tulokset

ja lisää kuvia: www.birdlife.fi/lintuviikko

Kokemäen perhepäivähoidon kolme hoitajaa lapsiryhmineen kävi Valkeajärven luontopolulla. Mukaan otettiin itse tehdyt kiikarit oikeiden lisäksi.

Barnens egna fågelevenemang

Barnens fågelvecka 15–21.5. uppmuntrade igen alla barn och vuxna att bege sig på fågelutflykt i närmiljön. I år letade 2 900 barn och ungdom med 600 vuxna i 280 grupper efter tecken på fåglarnas häckning med hjälp av roliga material. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år!

This year the children’s own birdwatching event

Kids’ Birdwatching Week was for the second time available also in English. During the event week 15th to 21st May in total 2 900 children and youth with 600 adults in 280 groups searched for signs of nesting with the help of fun materials. We wish to thank all participants and welcome you to join again next year!

(www.birdlife.fi/ birdweek)

(www.birdlife.fi/ fagelvecka)

”Tämä on kyllä yksi parhaista lasten

luontosuhdetta tukevista tapahtumista, joihin on matala kynnys osallistua.”

Jurmosta löytyi ruksittavaa lintubingoon.

Familjen från Borgå deltog i fågelveckan.

MiKaelaeK

reginaviSuri antolyytiKäinen

enniJ ehtäläM

Jenni Mehtälä

Tuhansia osallistujia kevään lintuviikonlopussa

Jan Södersved

6.−7.5. vietettiin kevään suurta lintuviikonloppua pihoilla ja lintutorneissa kautta maan.

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma osoitti jälleen, ettei linturetkelle tarvitse lähteä omaa pihaa kauemmas. Ideana oli viettää leppoisa lintupäivä ja laskea, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan korkeintaan sadan metrin päässä kodin tai mökin ovelta. Osallistua sai joko lauantaina tai sunnuntaina.

Tapahtumaan osallistui yli 7 000 ihmistä noin 4 700 pihalla eri puolilla Suomea. Keskimäärin pihoissa havaittiin 17 lintulajia. Vähintään 50 lajia havaittiin noin 50 paikassa, ja suurin lajimäärä, 93, listattiin Uudessakaupungissa. Yhteensä ilmoitettiin havaintoja yli 200 lajista.

Pihojen yleisimmät lajit olivat talitiainen, peippo ja sinitiainen, jotka havaittiin vähintään kolmella pihalla neljästä. Näiden lisäksi mustarastas, räkättirastas, varis, harakka, käpytikka, västäräkki ja sepelkyyhky havaittiin vähintään joka toisessa paikassa.

Lauantaina kisattiin myös perin-

teinen Tornien taisto jo 28. kerran. Leikkimielisessä kilpailussa joukkueet pyrkivät havaitsemaan valitsemastaan lintutornista mahdollisimman monta lintulajia klo 5–13. Tapahtumaan osallistuttiin yli 300 lintutornissa ympäri maan, ja päivän aikana torneissa havainnoi ja vieraili yli 3 000 ihmistä.

Vähintään sata lajia havaittiin seitsemässä rannikkoalueen tornissa Helsingin ja Pyhäjoen välillä. Myös sisämaassa Säkylän Köyliössä rikottiin täpärästi sadan lajin raja. Eniten lajeja, 108, havaittiin Kristiinankaupungin Siipyyssä.

Pohjoisimmassa mukana ollessa tornissa Inarin Kaamasessa yllettiin 28 lajiin.

Tornikisa käytiin samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kisaan osallistui lähes 90 tornia, ja kuuluisalla Hornborgasjönin lintujärvellä yllettiin 110 lajiin, joten ”maaotteluvoitto” meni ensimmäistä kertaa Ruotsiin. Tanskassa oli kylmää ja sateista eikä sadan lajin rajaa rikottu.

Lue lisää: www.birdlife.fi/ bongaapaivapihalla www.birdlife.fi/tornientaisto

Anna arvokas lahja

Tee testamenttilahjoitus

Testamentti on näkyvä kannanotto niiden asioiden puolesta, joita pidät arvokkaina.

Testamenttilahjoituksellasi autat. BirdLife Suomi tekee työtä, jotta myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus iloita linnuista ja kokea upeita luontoelämyksiä. Apua todella tarvitaan, sillä joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen.

Jokainen lahjoitus on yhtä arvokas. Pienistä osista koostuu merkittävä kokonaisuus, jonka käytämme työhön linnuston ja luonnon hyväksi.

Näin tahtosi toteutuu:

● Testamentin tekeminen ei ole koskaan liian aikaista eikä kovin vaikeaa, mutta tiettyjen lain määräysten on täytyttävä, jotta tahtosi toteutuu toivomallasi tavalla.

● Saat halutessasi meiltä lakimiehen apua testamentin tekemisessä. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti.

● Sinun ei tarvitse ilmoittaa testamentista meille, mutta suosittelemme yhteydenottoa etenkin, jos haluat kohdentaa lahjoituksesi tiettyyn toimintaan.

Finnaturen piilokojut ja kurssit

Oulun seudulla

Koe Suomen hienoimmat kuvauskohteet!

Maakotka 1.9.-31.3. | Huuhkaja 15.8.-15.6.

Teeri 15.3.-15.5. | Suokukko 8.5.-31.5.

Muista myös omatoimimatkat Oulun seudulle!

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10%

Lue lisää www.finnature.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264

Muista myös!

Luontoaiheiset keittiö- ja sisustustuotteet www.AweNature.fi

Katso www.birdlife.fi/testamentti tai soita 010 4066 200 (arkisin klo 10–15)

Metsänhoidon uusi FSC-standardi säästää lintujen elinympäristöjä

Uusi metsänhoidon FSC-standardi julkaistiin kesäkuussa. Standardin päivityksessä saatiin aikaan monia linnuston- ja luonnonsuojelua edistäviä parannuksia. BirdLife on osallistunut aktiivisesti päivitystyöhön.

Tero Toivanen

Suomen talousmetsien hoitoon, ja etenkin siihen, miten luonnon monimuotoisuus metsissä huomioidaan, vaikuttavat metsätaloutta koskevat kansainväliset sertifikaatit. Sertifikaatit ovat markkinaehtoisia työkaluja, jotka kannustavat metsänomistajia kestävään metsänhoitoon. Mitä vastuullisemmin puu on tuotettu, sitä enemmän siitä myös maksetaan.

Suomen metsistä yli 10 prosenttia on nykyisin kansainvälisen FSC® (Forest Stewardship Council) -sertifioinnin piirissä. FSC mahdollistaa toimivan vuoropuhelun metsien eri käyttäjäryhmien välillä niin, että eri näkökohdat, myös metsäluonnon suojelu, tulevat otetuiksi tasapuolisesti huomioon. Sertifioitujen metsien hoidon reunaehdot asettava standardi on siis eri tavoitteiden välinen kompromissi. Kansainväliset kriteerit määrittelevät minimitason FSC-metsien hoidolle, mutta tarkemmat vaatimukset kussakin maassa sovitaan kansallisissa

neuvotteluissa.

FSC huomioi luonnon monimuotoisuuden muita metsänhoidon sertifikaatteja paremmin, minkä vuoksi monet ympäristöjärjestöt tukevat sitä. Suomessa FSC-standardia noudattavat nykyisin toiminnassaan useimmat suuret metsäyhtiöt omistamillaan alueilla.

FSC:n kulmakiviä on esimerkiksi, että metsänomistajan on jätettävä viisi prosenttia metsän pinta-alasta kokonaan käsittelyn ulkopuolelle ja toisen viiden prosentin on oltava suojelutavoitteita edistävän hoidon piirissä. Standardissa määritellään joukko arvokkaita elinympäristöjä, jotka on aina säästettävä. Uhanalaisten lajien elinolosuhteiden säilyminen on turvattava.

Standardi parani pitkissä neuvotteluissa

Uudistettuun FSC-standardiin saatiin vuosia kestäneiden neuvottelujen tuloksena useita merkittäviä parannuk-

sia. Muun muassa hakkuissa jätettävien säästöpuiden määrää lisättiin, ja lukuisille lajeille välttämätön kuollut puu on nyt aina säästettävä. Monille arvokkaille elinympäristöille määriteltiin suojavyöhykkeet, jotta ympärillä tehtävät hakkuut eivät vaikuttaisi niihin. Suojelutavoitteita tukevan metsänhoidon määritelmää parannettiin tukemaan aidosti luontoa hyödyttäviä toimia.

FSC suojaa myös lintujen pesintöjä. Pesimäaikaiset hakkuut lajirikkaimmissa ympäristöissä on kielletty, ja monille petolintujen pesille on uudessa standardissa määritelty laajat suojavyöhykkeet.

Uusi FSC-standardi edellyttää myös nykyistä parempaa tiedonkulkua, kuten sertifioitujen alueiden rajojen avointa julkaisua, jolloin myös rikkeisiin ja epäkohtiin on helpompi puuttua.

Vaikka FSC-sertifiointi tekeekin talousmetsien käsittelystä luontoystävällisempää, sen vaatimukset koskevat edelleen vain pientä osaa Suomen talousmetsistä eikä se poista esimerkiksi

tarvetta metsien lisäsuojelulle tai hakkuumäärien vähentämiselle. Esimerkiksi uhanalaisen hömötiaisen ja monen muun metsälinnun vähenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan Suomen metsissä vielä isoja muutoksia.

Suomen uusi FSC-standardi: fi.fsc.org/fi-fi/ uusi-metsanhoidonfsc-standardi/ metsanhoidonfsc-standardi

MarKuS vareSvuo / lintuKuva F

FSC-sertifioiduissa metsissä hakkuut kanahaukan pesän läheisyydessä eivät ole sallittuja maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun.

BirdLife Suomi suosii FSCsertifioituja materiaaleja kaikissa painotuotteissaan.

Edustajisto kokoontuu Helsingissä

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous järjestetään sunnuntaina 19.11. Helsingissä järjestömme 50-vuotisjuhlien yhteydessä (ks. s. 22). Kokouspaikkana toimii Tieteiden talo (Kirkkokatu 6). Kokouksessa on myös etäosallistumismahdollisuus.

Kokouksen merkittävin päätösasia on BirdLife Suomen uusi strategia. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2024 toimintasuunnitelma ja ta-

lousarvio sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja neljän hallituksen jäsenen valinta.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

Tuttu kasvo toimistolla

Kirsi Peltonen

Jos otat yhteyttä BirdLifeen, palvelee sinua todennäköisesti ensimmäiseksi toimistoapulaisena toukokuussa aloittanut Niko Jokinen Niko on keskustoimistolla konkari oltuaan siellä ensin siviipalveluksessa ja myöhemmin vuoden verran työntekijänä. Nyt 30-vuotiaalla Nikolla on sekä ravintolakokin että hierojan koulutus, ja hän on myös tehnyt sekalaisesti eri alojen töitä.

Muun muassa salikuntoilu, metallimusiikki, videopelit sekä psykologian ja filosofian itsenäinen tutkiskelu kuuluvat Nikon mielenkiinnon kohteisiin. Myös luonto on monimuotoisesti kiinnostunut häntä; varsinkin hämähäkit lapsesta asti.

Nikon monipuoliseen työnku-

vaan kuuluvat asiakaspalvelu sähköposteihin ja puheluihin vastaamalla, jäsen- ja tilausrekisterin ylläpitäminen laskutuksineen, postitus sekä muu avustava työ.

Tulevaisuudessa Niko näkee itsensä mieluiten hyvinvointialalla tai luontoon liittyvässä järjestötyössä.

10 kiperää linnuista (s. 25)

Vastaukset:

hienontaminen tapahtuvat linnun lihasmahassa, jossa karkea aines edistää ruoan jauhaantumista. Ruokintapaikan läheisyydessä onkin hyvä olla tarjolla myös hienoa hiekkaa.

8. Ruoan

6. Varpuspöllön. Sen niskassa on takaa katsottuna valkeita kulmakarvoja ja kahta tummaa silmää muistuttava kuvio, joka voi antaa vaikutelman isommasta ja pelottavammasta eläimestä.

5. Kaulushaikara (100–130 cm), jalohaikara (143–169 cm) ja harmaahaikara (155–175 cm).

4. Alli.

3. Lisääntyneistä hakkuista. Peippo pesii monenlaisissa metsissä, mutta sen tiheydet ovat sitä suuremmat, mitä korkeampaa puusto on.

2. Nälkiintymiseen, jonka aiheutti linnun nielemä, syvälle ruuansulatuselimistöön kulkeutunut kalastuskoukku.

1. Lapasorsa (naaras).

Tilaa Linnut-vuosikirja 2022

Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia!

Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin:

• Tilaa Linnut­vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

7. Viiksitimali.

sulaminen ja

9. Uudessa-Seelannissa tavattavan lentokyvyttömän kiivin. Kiivi on kanan kokoinen, mutta sen muna on kuusi kertaa kananmunan kokoinen.

10. 65–80 päivän ikäisenä.

Mari tolvanen

BirdLife Suomi 50 vuotta − juhli kanssamme!

Osallistu synttäreille 18.11.

Koko BirdLife Suomen yhteiset 50-vuotisjuhlallisuudet järjestetään Helsingissä lauantaina 18.11.

Kaikki jäsenet ja tukijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan paikan päälle tai etänä.

Juhlapäivään kuuluvat päiväseminaari ja iltagaala, joissa molemmissa on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa. Tilaisuudet järjestetään Ravintola Töölössä, entisen Kauppakorkeakoulun juhlavissa tiloissa. Paikan päälle mahtuu mukaan noin 400 juhlavierasta, ja päiväseminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.

Ilmoittautuminen on avoinna 24.10. asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Tervetuloa!

www.birdife.fi/50vuotta

Tallenna syksyinen lintuharrastus

Keräämme koko juhlavuoden ajan kuvia siitä, miltä näyttää suomalainen lintuharrastus vuonna 2023. Juhlagalleriassa on jo yli 300 valokuvaa − osallistu sinäkin!

Nyt on aika ottaa kuvia siitä, miten syksyllä harrastetaan lintuja. Myös aiemmin tänä vuonna otettuja kuvia kaivataan, jotta kaikki harrastusmuodot tulevat katettua. Tallennamme kuvat tulevia historiankirjoittajia varten.

Tällä kertaa ei siis etsitä kuvia linnuista, vaan lintuharrastuksesta ja -harrastajista. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan vuoden lopuksi palkintoja!

Jutun kuvat on poimittu juhlagalleriasta: www.birdlife.fi/juhlagalleria

Nimistön uumenista

Haukkoja jos jonkinlaisia

Jukka Hintikka

Suomen yleiskielessä on vain yksi haukkaa tarkoittava sana. Monissa kielissä on kuitenkin useita eri petolinturyhmiin viittaavia sanoja. Suomen haukka voi lajista riippuen olla ruotsiksi hök, vråk, glada tai falk, tai englanniksi esimerkiksi hawk, buzzard, kite tai falcon

Sanoissa näkyy eri lainakerrostumia. Haukka, hawk ja hök ovat samaa germaanista kantaa, kun taas jalohaukkojen sukunimestä tuttu latinan Falco on levinnyt

Pohjois-Eurooppaan romaanisistä kielistä. On mahdollista, että vasta keskiajalla Arabiasta Eurooppaan laajemmin levinnyt metsästyshaukkaperinne on ollut vakiinnuttamassa eri nimeä jalohaukoille. Arvostetuimmat metsästyshaukat ovat perinteisesti olleet suuria jalohaukkoja, vaikka myös esimerkiksi kanahaukkaa on käytetty ja paikoin yhä käytetään haukkametsästyksessä.

Haarahaukkalajien englanninkielinen nimi kite tarkoittaa myös leijaa. Sana on vanhempi linnun nimenä,

tuulihauKKa, tornFalK, coMMon KeStrel (Micha Fager)

eli ilmassa narun päässä kaarteleva lelu on nimetty linnun mukaan, ei päinvastoin.

Yhden nimen käyttö ei tarkoita kielen köyhyyttä, vaan kielellä voidaan luokitella asioita eri tavoin. Suomessa on riittänyt yksi nimitys kotkaa pienemmille päiväpetolinnuille.

MarJo raJala

petri varJonen virva pietilä

Pois piilosta

Suhistelemalla voi houkutella piilottelevia pikkulintuja näkyviin kasvillisuuden kätköistä. Niksiä on kuitenkin käytettävä kohtuudella.

Jan Södersved

Ärsyttävää! Pensaikosta kuuluu erilaisia kutsuääniä, mutta kutsujat ja katsoja eivät kohtaa. Linnut pysyvät visusti katseilta piilossa lukuun ottamatta jokusta pikaista pyrähdystä pensaan sisällä. Vilahdukset ovat niin nopeita, ettei kiikaria ehdi silmille nostaa. Mitä lintuja siellä oikein luuraa?

Tämä on monelle tuttu tilanne erityisesti syksyllä siinä vaiheessa, kun puissa ja pensaissa on vielä lehtiä. Muuttomatkalle valmistautuvat linnut hyödyntävät kasvillisuuden tarjoamaa suojaa tankkaamalla ja lepäilemällä piilossa petojen katseilta. Kutsuäänillä ne pitävät yhteyttä toisiinsa mutta eivät näyttäydy muille.

Monta tapaa suhistella

Joskus kärsivällisyys palkitaan: kun malttaa olla aloillaan ja odottaa, piilottelija saattaa olla pienen hetken edes osin näkyvissä. Jos itse liikkuu ympäriinsä parempaa katselukulmaa etsien, mahdollisuudet heikkenevät, sillä linnut huomaavat helposti liikkeen ja karttavat sitä.

Kärsimättömämpi voi turvautua suhisteluun eli lintujen houkutteluun tuottamalla suhisevia ääniä. Tavallisin tapa on panna huulet törrölle ja hyssytellä kuin tiukkapipoiset kirjastovirkailijat ennen vanhaan, mutta alkuun lisätään painokas p-kirjain: ”pssssh pssssh”

Tästä tulee myös suhistelun englanninkielinen nimi pishing

Jollei tämä toimi, ääntä voi kevyesti muunnella. Kun hyssyttelyn alkuun lisääkin k-kirjaimen, kuulostaa siltä kuin perinteiseen kissakutsuun olisi tullut suhiseva vivahde: ”kssssh kssssh”. Joskus toimii pehmeämpi ”psss” tai ”pssst”, jonka saattaisi tokaista, kun haluaa huo-

maamattomasti kertoa jollekin jotain: ”pst, minulla on asiaa.”

Erilaisia ääniä kannattaa kokeilla, mutta ensin on ehkä hyvä vilkaista, näkyykö lähistöllä muita. Touhu saattaa nimittäin näyttää… no, vähintään erikoiselta.

Hälytys!

Suhistelu on kuin hälytys linnuille. Sen taika piilee siinä, että tuotetut äänet muistuttavat lintujen varoitusääniä ja linnut rientävät joukolla ihmettelemään niitä. Samalla lintujen oma varoittelu

kiihtyy, mikä saa puolestaan lisää lintuja paikalle. Suhistelemalla saa usein kokonaisen parven esiin.

Etenkin tiaiset tulevat nopeasti hyvin lähelle tarkkailemaan, mistä on kyse. Usein myös uunilinnut, kertut, hippiäiset, punarinnat, sinirinnat, sirkut ja monet muut pikkulinnut tulevat hetkeksi näkyville kadotakseen taas kohta kasvillisuuteen. Oravakin saattaa kiinnostua suhistelusta. Varoittelu viestii muille linnuille vaarasta. Nuoret linnut oppivat, mitä pitää varoa, ja saalistaja saa tietää, että se on havaittu. Joukkovaroittelu saa sen usein luopumaan leikistä. Jos vaaraa ei ole, linnut rauhoittuvat pian. Suhisteluun reagoivat linnut huomaavat nopeasti, että ääni on harmiton, eivätkä hetkeen piittaa uudelleen samasta äänestä.

Malttia mukaan

Suhistelua ei pidä käyttää lintujen pesimäaikana, sillä lauluhoukuttimen tavoin se voi aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja altistaa pesän pesärosvojen vierailulle, jos emo houkutellaan pois pesältä. Muulloinkin lintujen tarkkailusta pitää aiheutua mahdollisimman vähän haittaa linnuille. Luonnossa on liikuttava lintujen ehdoilla.

Lintujen houkuttelusta suhistelemalla aiheutuu vääjäämättä hetkellistä stressiä ja häiriötä, joten on muistettava maltti ja kohtuus. Suhistele vain sen verran, että olet saanut haluamasi linnun näkyviin. Hetkellinen suhistelu on yksi monista äänistä, joihin linnut luonnossa reagoivat. Tultuaan hetkeksi esiin ne katoavat taas pian piiloihinsa.

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano lintuhotelliksi!

lintuhotelli

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 90 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Kasvillisuuden kätköissä piilotellut tiltaltti tulee herkästi esiin ja hyvinkin lähelle, jos vain suhistelija malttaa olla aloillaan.

Olin kuvaamassa ankkurointilaiturilla olevia merimetsoja, kun yllättäen siihen laskeutui harmaalokki ison lahnan kanssa. Lokki yritti taltuttaa sätkivää kalaa, mutta merimetso tuli ja ryösti kalan itselleen. Kaikki tapahtui nopeasti, kului vain noin 15 sekuntia, ja kala oli nielaistu. Olen osallistunut alusta asti kaikkiin 100 lintulajia haasteisiin kuvasarjassa.

Kari Hänninen (Kuopio, 21.8.2023)

Vielä ehdit tunnistaa sata

Anna Tuominen

Tunnista 100 lintulajia -haaste innostaa ulos lintujen pariin ja oppimaan uutta. Onnistutko löytämään 100 eri lintulajia kalenterivuoden aikana? Suositun haas-

Kiikarin läpi

teen voi aloittaa vaikkapa syysmuuttoa seuraamalla. Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia

Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Seuraan Tiira-sivustoa, joten tiesin, että viiksitimaleita oli nähty Kuusiston eteläiseltä lintutornilta. Puolen tunnin odottelun jälkeen tärppäsi, kun noin kymmenen nuorta timalia pyrähti tornin edustalle. Siitä seurasi valtava ilon tunne, niin kuin jokaisesta täyttyneestä toivehavainnosta! Aloitin lintuharrastuksen kolmisen vuotta sitten, kun jäin eläkkeelle. Se on tuonut paljon iloa ja sisältöä elämääni. Nyt on koossa 156 lajia, ja vuotta on vielä jäljellä.

Merja Suomi (Kaarina, 17.7.2023)

Lintukuvausta videolle – tärkeätä on skarpata!

petri Merta

kanani, ja samaan aikaan tein lyhytelokuvia 16 millimetrin filmille.

Ensimmäinen lintuaiheinen luontodokumenttini oli Dick Forsmanista kertova “Intohimona petolinnut” (2001) ja viimeisin Avara luonto -sarjaan tekemäni “Kolopesijät” (2022), jolla on ollut katsojia jo yli 700 000. Yle Areenassa sitä on kirjoittamishetkellä klikattu yli 110 000 kertaa. Nämä lukemat osoittavat, että luonto- ja ympäristöaiheet todella kiinnostavat ihmisiä!

Petri Merta

Olen toiminut ammattimaisena videokuvaajana, käsikirjoittajana, ohjaajana ja editoijana koko työurani ajan oman pienen tuotantoyhtiöni kautta. Aloitin tv-käsikirjoittajana Ylelle jo opiskeluai-

Luontodokumenttien tekeminen on välillä aika masokistista. Pitkiä päiviä maastossa kalustoa raahaten, ja kuvaustilanteissa paljain sormin palelua tuulesta ja pakkasesta välittämättä. Hyvinä hetkinä työ puolestaan tarjoaa upeita elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Kaikkea sellaista, mitä tavallisessa toimistotyössä on vaikea tavoittaa.

Lintukuvaus videolle ei ole läheskään yhtä suosittua kuin valokuvaus. Tämä johtuu varmaankin siitä, että videon teko on erilaista ja vaatii aika lailla perehtymistä. Videokameran ja edi-

tointiohjelman saa kuitenkin nykyään jo laadukkaan järjestelmäkameran hinnalla, ja monessa järkkärissä on valmiina myös hyvät videokuvausominaisuudet.

Ehkä suurin ero on se, että erinomaiseen valokuvaan linnusta riittää sekunnin tuhannesosa ja kuva on otettu. Videokuvauksessa monen sekunninkaan otoksella ei usein tee vielä mitään. Elävässä kuvassa pari sekuntia on lyhyt aika, ja katsojan on siinä ajassa vaikea hahmottaa mitä tapahtui.

Lintujen kuvaus videolle vaatii lisäksi jalustaa, koska isoilla telekertoimilla kuva tärisee helposti. Tämä tekee kuvauksesta kömpelömpää ja hitaampaa. Usein tilanne on jo ohi ja linnusta näkyy vain perävalot siinä vaiheessa, kun kalusto on pystyssä ja kuvausvalmiina. Kuvaan lisäksi pääsääntöisesti manuaalitarkennuksella, joten kuvauksissa pitää skarpata koko ajan!

Ohjelman koostaminen vaatii käsikirjoitusta ja tarinaa. Oksalla kökkivä lintu on nopeasti nähty, ja jos mitään erikoista ei tapahdu, alkaa katsoja pian

haukotella. Hyvää jaksoa varten tarvitaan useita hyviä kuvia tilanteesta ja ympäristöstä, eri kuvakokoja sekä toimivaa ääniraitaa. Jotta nämä kaikki saa kuvattua, äänitettyä ja lopuksi editoitua otoksista toimivan videon, tarvitaan aika paljon kärsivällisyyttä ja onnea. Usein käy niin, että tuntikausien kyttäämisen tuloksena muistikortille ei jää mitään käyttökelpoista. Tosin tämähän on tuttua kaikessa lintukuvauksessa.

Hienoa tässä työssä on, että niin suuri määrä ihmisiä näkee omat aikaansaannoksesi.

Ohjelmissani voin kertoa tärkeistä asioista, kuten ilmastomuutoksesta tai liiallisten metsänhakkuiden negatiivisista vaikutuksista, ja tätä kautta vaikuttaa asioihin ja ihmisten mielipiteisiin. Se motivoi kovasti jatkamaan.

Kirjoittaja on pitkän linjan lintuharrastaja, joka pilasi mukavan harrastuksen tekemällä siitä luontodokumentteja.

kesä kesä

Valkoiset metsäkanat

Ville-Pekka Liimatainen

Riekko ja kiiruna ovat ainoat talvipukuun vaihtavat metsäkanalintumme: molemmat ovat talvisin kokovalkoisia lukuun ottamatta mustia pyrstösulkia. Siivet ovat kesälläkin valkoiset, mikä erottaa lajit muista kanalinnuista. Lajit ovat hyvin saman näköiset, mutta suosivat erilaisia elinympäristöjä tunturivyöhykkeen pensasrajan molemmin puolin.

Riekko, dalripa (Lagopus lagopus)

Kiiruna, fjällripa (Lagopus muta)

Väritys talvella Nokan ja silmän väli molemmilla sukupuolilla valkoinen. Koiraalla nokan ja silmän välillä musta ohjasjuova, joka säilyy ympäri vuoden. Naarasta on vaikea erottaa riekosta.

Väritys muina vuodenaikoina Tummien höyhenalueiden pääsävy ruskea: koiraalla punertava, naaraalla kellertävä.

Tummien höyhenalueiden pääsävy harmaa: koiraalla tummempi, naaraalla kellertävä.

Nokka Tukevampi. Hennompi.

Ääni Kurkkusointista käkätystä. Kuivaa narinaa.

Elinympäristö Metsäisemmät maastot, soiden reunat ja tunturien rinteet pensasrajan alapuolella.

Levinneisyys Suomessa Keskinen ja pohjoinen Suomi.

1. Mikä on tämä rehevissä merenlahdissa ja järvissä mielellään pesivä, “etupainoiselta” näyttävä lintu?

2. Mihin ensimmäinen Suomessa havaittu ruskosuula menehtyi?

3. Peippo on laskentatulosten mukaan vähentynyt noin neljänneksellä tällä vuosituhannella. Mistä peipon vähenemisen arvellaan johtuvan?

4. Mikä on Yrjö Kokon vuonna 1966 ilmestyneessä luontokirjaklassikossa “jäänreunan lintu”?

5. Laita seuraavat lajit siipien kärkivälin perusteella järjestykseen pienimmästä suurimpaan: jalohaikara, harmaahaikara, kaulushaikara.

Tunturipaljakat ja rakkakivikot pensasrajan yläpuolella.

Vain pohjoisimmilla tuntureilla.

6. Minkä pöllömme takaraivossa olevat vaaleat laikut muodostavat saalistajaa hämäävän ”valenaaman”?

7. Mikä läpi vuoden ruovikoissa elävä lintu levisi maahamme pesimälajiksi 1990-luvun alussa?

8. Miksi siemensyöjät nielevät välillä hiekanjyviä tai muuta karkeaa ainesta?

9. Minkä linnun muna on suurin suhteessa linnun kokoon?

10. Minkä ikäisenä maakotkan poikanen oppii lentämään?

Oikeat vastaukset sivulla 21.

Lajipari

Riekko Kiiruna talvi talvi

Nuorten palsta

Kesäpäiväilyä pirkanmaalaisittain 4.–6.8.

ti iltavaloissa lähietäisyydeltä. Pääosin samaa linnustoa kuin tornista aiemmin, mutta lähempää ja suurempina määrinä: esimerkiksi taivaanvuohia löytyi 55. Vastustamaton halu kastella saappaat mutavedellä vei osan porukasta niihin kaikista märimpiin kohtiin, joihin vesilinnutkin olisivat hukkuneet. Pääsimme ihailemaan 1 800 kottaraisen hienoa parvilentoa lähietäisyydeltä, ja illan jo ruvetessa hämärtymään poistuimme saaresta mutaisina ja tyytyväisinä. Ilmeisesti kaikki lopulta selvisivät mutaliejusta. Hieno paikka, jossa pitää joskus käydä uudestaan. Taas saunaan ja unille.

Rengastuselämyksiä

Ahti Ihonen

BirdLifen nuorten lintuharrastajien kesäpäivät järjestettiin tänä vuonna Akaan Toijalassa Paul Boijerin johdolla. Koolle saatiin 18 nuorta eri puolilta Suomea. Majoituspaikkana toimi Hostel Vekotin, jonka siisteissä tiloissa nukuimme minkä nukuimme. Kesäpäivät tarjosivat meille hyviä mahdollisuuksia tutustua nuoriin harrastajiin eri puolilta Suomea ja viettää hauska viikonloppu hyvässä porukassa.

Perjantaina jengi valui omia aikojaan paikalle, ja ilta kului lähinnä hengaillessa ja ihmetellessä määrityskuvia hyvässä seurassa. Joonatan Toivanen piti meille ”hyvän mielen” äänikilpailun, josta löytyi esimerkiksi siperiantavin ja idänkaulustrapin ääniä. Vaikeustasosta kertonee jotain se, että kukaan ei muistaakseni keksinyt yhtäkään lajia suorilta käsin. Kisan jälkeen päästiin saunan

Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/nuoret

ja hostellin uima-altaan kautta nukkumaan.

Retkeilyä maastossa ja

kuvien kautta

Seuraavan aamun herätys soi seitsemältä, ja aamupalan jälkeen suunnattiin lähialueelle tutkimaan, voiko Pirkanmaalla todella nähdä lintuja. Uusimaalaisten ennakkoluulot hieman karisivat, kun Lempäälän Ahtialanjärveltä löytyi lintutornista käsin muun muassa punasotkia, muutama pikkusirri, 85 suosirriä ja kuusi lapinsirriä. Osa näki myös hetken metsän yllä lentäneen pähkinähakin.

Seuraavaksi vaihdoimme Vesilahden Kirkkolahdelle, jonne autokuntamme saapui sattuneista syistä hieman myöhässä. Lahden särkiltä löytyi 200 töyhtöhyyppää, pikkusirri ja sisämaalaisittain mukava räyskä. Harvoin näkyvä laji, kaulushaikara plokattiin ruovikon päältä lennossa. Tutustuimme myös Toijalan ABC:n ravitsevaan buffettiin.

Takaisin Vekottimeen päästyämme vuorossa olivat kuvaesitykset, joiden laatu oli odotetun korkea.

Aleksi Mikola kertoi etäyhteydellä linturetkeilystä Lapissa vuo-

Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla. –

Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

denkierron aikana oman runsaan kuvamateriaalinsa kera. Niklas Paulaniemi puolestaan hyvillä esiintyjäntaidoillaan improvisoi setin pirkanmaalaisesta linturetkeilystä eri vuodenaikoina. Suuressa sisämaan maakunnassakin retkeily voi olla monipuolista ja mielenkiintoista, ainakin parhaimmillaan. Kuvaesitysosuuden huipensi Paulin ja Valtteri Rosenbergin erittäin mielenkiintoinen esitys Marokon retkestä. Uskomattoman monipuolista lajistoa siellä ehtii 12 päivässä nähdä, kun pienelle alueelle mahtuu rannikkoa, vuoristoa ja aavikkoa.

Esitysten jälkeen tietty retkelle. Tällä kertaa kohteena jo aiemmin mainitun Ahtialanjärven Lokkisaari, jota on kunnostettu huippulintupaikaksi muutaman aktiivin voimilla. Rannasta nuorisojengi hyökkäsi Lokkisaareen, sentään soutuveneellä. Saaressa yksi paikan aktiiveista, Rainer Mäkelä, kertoi meille saaren kunnostuksesta. Todellista talkoohenkeä!

Lintuja päästiin katsomaan hienos-

Sunnuntaina oli lähtö aamupalan jälkeen noin seitsemältä Akaan Viialan Alkkulanlammille seuraamaan sisämaan seurantapyyntiä Kim Kuntzen kanssa. Moni osallistuja pääsi seuraamaan ensimmäistä kertaa lintujen rengastusta, ja sen huomasi porukan innokkuudesta. Onhan lintuja aina hauskaa katsoa kädessä.

Lajisto koostui pääosin alueen pesimälinnustosta: kertuista, pajulinnuista ja nuorista tiaisista. Mukavin rengastuslaji taisi olla viitakerttunen. Muista havainnoista mainittakoon harmaapäätikka rengastuspaikalla. Kiitos Kimille tästä mahdollisuudesta!

Vekottimessa laitettiin kamat kasaan ja tehtiin Kotipizzaan varmasti Akaan historian suurin ja hankalin tilaus valmiiksi. Mentiin syömään, ja pizzojen jälkeen porukka hajaantui omille teilleen, joko itsenäisesti tai kyydeillä juna-asemalle. Näin päättyivät vuoden 2023 kesäpäivät.

Kiitos erityisesti Paulille ja kaikille muille järjestämisestä vastanneille hienosta tapahtumasta − toivottavasti ensi vuonna uudestaan!

–

Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Kesäpäiväjengi koossa!

Meri öhMan

Kerttusmies Joonatan Toivanen kertomassa, miten viitakerttunen tunnetaan.

Taivaanvuohi. Anni Jarva, 8 v.

Hömötiainen. Felicia Busck-Nielsen, 9 v.

Pikku-Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Mustakurkku-uikku poikasineen. Matias Jukarainen, 8 v.

Punatulkku. Anni Jarva, 8 v.

Kevätlintu. Alexandra Lindström 12 v.

Käpytikka. Kasper Palsamäki, 5 v.

Lintujen kevättalven puuhia. Pesänteko on jo alkanut. Karri Savolainen, 9 v.

Meriharakka. Anni Jarva, 8 v.

Joutsen nousee lentoon ja vesi roiskahtaa. Linnea Mäkelä, 6 v.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

30.9.–1.10. EuroBirdwatch (ks. s. 15)

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta

18.11. BirdLifen 50-vuotisjuhla Helsingissä (ks. s. 22)

19.11. Edustajiston syyskokous Helsingissä (ks. s. 21)

23.12.–7.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta

22.–26.1. Pihabongauksen koululaisviikko

27.–28.1. Pihabongaus

21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

9.12. Syyskokous ja BirdLifen 50-vuotisjuhlatapahtuma

Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Hki). Syyskokousesitelmät klo

16 alkaen (Per Alström ja Petteri Mäkelä). Esitelmiä voi seurata myös etänä. Jatkot Mannerheimintien Iguanassa klo 19 alkaen.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat:

1.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoontuminen klo 8 P-paikalla os. Tiuruniementie 247–249 (entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka). Oppaat ovat paikalla klo 8–12.

23.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18. Paikka ja ohjelma ilmoite-

taan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa. Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@ hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@ birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

17.9. Lintujen syysmuuton seurantaa Merikotka-lintutornilla.

30.9.–1.10. EuroBirdwatch-tapahtuma.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa, jossa kerätään lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisa on henkilökohtainen.

Marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja syyskokouskutsussa.

8.11. Marraskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Pinnakisan purku.

25.11. Pikkujoulujuhla klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla.

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme, khly@ birdlife.fi. P.j Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

www.khly.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Keski-Häme

BirdLife Keski-Häme – Valkeakosken Lintuharrastajat (VLH) ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

www.birdlife.fi/vlh

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@ birdlife.fi.

www.birdlife.fi/apus

Tapahtumat:

16.–19.11. Linturetki Jurmon lintuasemasaarelle. Retken vetäjänä Kari Degerstedt. Majoittuminen täysihoidolla Jurmo Inn -majatalossa. Hinnat ja muut tiedot Apuksen tulevassa uutiskirjeessä.

29.11. Sääntömääräinen syyskokous Hyvinkään Veteraanitalolla (Asemankatu 42, Hyvinkää) klo 18 alkaen. Lintuaiheinen esitelmä sekä kahvi- ja pullatarjoilu. Tervetuloa!

KeskiPohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

27.9.–1.10. Oktobirdfest Kalajoella. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä WhatsApp-ryhmässä.

30.9.–1.10. EuroBirdwatch. Osallistumme koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan tapahtumaan seuraamalla lintujen syysmuuttoa ja tallentamalla havainnot Tiiraan.

Lokakuussa perinteinen Lokakisa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Keski-Pohjanmaan kesken. Mainetta ja kunniaa mitataan kunkin yhdistyksen alueella havaituista lintulajeista, joten muistakaa

ilmoittaa Tiiraan havainnot tavallisistakin lajeista. Marras–joulukuussa sääntömääräinen syyskokous. Kokouksen ajankohta ja kokouspaikka ilmoitetaan kokouskutsussa. Syksyn ja alkutalven muista tapahtumista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä WhatsApp-ryhmässä.

KeskiSuomi

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi.

Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly

Tapahtumat:

16.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen. Pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja lähde mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 14.9. mennessä: seppo. mertanen@pp.inet.fi.

24.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

1.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö.

15.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (Vapaudenkatu 39–41, 1. krs).

Esityslistalla sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2024, hallituksen jäseniä ja BirdLife-edustajat toimikaudelle 2024–25 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Huom! Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi (yhdistyksen nimi).

15.12. Pikkujoulut ja yhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous. Iltaa vietetään klo 17 alkaen Jyväskylän yliopiston Nanosaunalla (Survontie 9 C, Ylistönrinne, Jkl). Huom! Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi. Pikkujouluihin pyydetään ilmoittautumaan tarjoilun vuoksi ke 13.12. mennessä (juho. hartikka@hotmail.com, 040 960 7930). Ilmoitathan mahdollisista erityisruokavalioista. Pikkujoulueväiden kustantamiseksi peritään perinteinen 10 e käteismaksu.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja jaoston toiminnasta antaa Juho Hartikka (juho.hartikka@hotmail.com, 040 960 7930).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Elissa Soikkeli, lissusoikkeli@hotmail.com, p. 050 354 3012. www.kyly.fi

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

16.9. ILO-ralli klo 6–18. Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen, Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen ja BirdLife Päijät-Hämeen yhteinen linturalli naapurikuntien kesken. Rallialueet: KyLY Orimattila, PSLY Iitti ja Päijät-Häme Lapinjärvi.

21.9. Torniopastus klo 17–19 Haminan Lupinlahdella.

28.9. Torniopastus klo 17–19 Haminan Lupinlahdella.

30.9. Yhteishavainnointipäivä klo 7–13. Muutonseurantaa yhdistyksen toimialueella sekä havainnointipaikkojen välinen pinnakisa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

5.10. Torniopastus klo 17–19 Haminan Lupinlahdella.

15.10. Kotkastaijaus klo 9–15 Virolahden Lakakalliolla. Lintuopas paikalla.

21.10. Opastettu syysretki klo 9 Arboretum Mustilassa (Mustilantie 57, Elimäki). Kesto n. 3 h. Puistoon sisäänpääsymaksu.

14.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Valkealan kirjastossa (Kustaa III tie 1). Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistuminen myös etäyhteydellä. Ilmoittaudu 13.11. klo 18 mennessä (kyly@birdlife.fi).

1.12.–29.2. Pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni. rasanen1@gmail.com).

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli. Ralliaika klo 6.30–16.30. Kilpailualueena KyLY:n toiminta-alue. Lisätiedot verkkosivuilta. Lisätietoja ja mahdollisia muita tapahtumia verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

30.9. EuroBirdwatch klo 8–12 Lo, Kukkumäki.

1.10. EuroBirdwatch klo 8–12 Si, Kasaberget.

Ks. lisätiedot ja päivitetty retkilista Hakin verkkosivuilta.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com.

www.lhlhry.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754.

www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissamme.

Ajankohtaista: Xenuksen toimialueen vuoden 2023 lintu on haapana. Merkitse havaintosi Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

www.oa.fi

Tapahtumat / Aktiviteter: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. / Information om aktuella aktiviteter fås via föreningens övriga informationskanaler.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337.

www.pily.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet. Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas

Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012.

Nokian lintukoulu:

Lisätiedot: www.pily.fi/nokian-lintukoulu

Ajankohtaista:

Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com.

www.pklty.fi

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Vihermehiläissyöjä – kesän väriläiskä

• Linnut ja tuulivoima

• Polkupyörällä Lappiin

• Suomen nopeimmat muuttajat

• Syysmuuttoa Kaspianmerellä

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Pesimälinnustotietoja parantamassa

Pohjois-Satakunnassa

aila tarvainen

tiikalla. Kuuntelimme ja katselimme –apuna kiikarit ja kaukoputket.

Mukavia pesinnästä kertovia havaintoja saimme atlakseen lukuisia. Pesimävarmuus jaetaan neljään kategoriaan: epätodennäköinen (pesimävarmuusindeksi 1), mahdollinen (2−3), todennäköinen (4−6) ja varma pesintä (7−8). Samoille lintulajeille saa siis eri suuruisia pesimäindeksejä sen mukaan, kuinka ne käyttäytyvät.

Esimerkiksi indeksi 2 merkitään, kun lintu havaitaan lajille sopivassa elinympäristössä kerran. Näitä lajeja olivat retkellämme muun muassa isolepinkäinen, peippo, pajulintu, sepelkyyhky ja tiltaltti. Indeksillä 3 merkittiin vaikkapa pariutuneet kurjet, rantasipit ja nokikanat.

Kun kuulee poikasien ääntelyä pesässään, indeksiksi tulee 81. Näitä oli sinitiainen. Kaikkein korkeimman pesintäindeksin sai pöntössä pesivä tuulihaukka: pesässään nähdyt poikaset merkitään indeksillä 82.

Kaikkiaan saimme Tiiraan (www. tiira.fi) 183 havaintoa 50 lintulajista ja yhteensä 965 yksilöstä. Kymmenen tuntia kestäneen kimppakyytireissun ansiosta alueen atlastilanne koheni huomattavasti.

Kirjurilla sai kynä käydä, kun neljä tietäjää lateli havaintoja kymmenen tuntia kestäneellä atlasreissulla. Kuvassa ovat Eljas Peltomaa, Jouko Ouramo, Markku Suominen ja Tapio Fagerroos vesilintuja tunnistamassa.

Aila Tarvainen

Kuuden lintuharrastajan porukka Porin

Lintutieteellisestä Yhdistyksestä (PLY) kierteli heinäkuun alussa Kankaanpään, Ala-Honkajoen, Siikaisen ja Jämijärven alueella selvittämässä lintujen pesintätilannetta. Atlashavainnot keskittyvät sinne missä on yhdistyksen jäseniä − Satakunnassa Porin ympäristöön sekä Säky-

Tapahtumat:

30.9. EuroBirdwatch-tapahtuma: Muutonhavainnointia Rääkkylän Vuoniemessä klo 8–10.

Enon Lintukerho:

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

län ja Kokemäen Puurijärven seuduille. Maakuntaa riittää laajemmaltikin selvitettäväksi: PLY:n atlastavoitteesta on saavutettu 33 prosenttia ja lisähavaintoja kaivataan erityisesti alueen pohjoisosista.

Liikkeelle lähdimme jo kello viideltä Kankaanpään keskustasta. Pysähdyimme metsissä, hakkuuaukeilla, jokisilloilla, rannoilla sekä peltojen ja maatilakeskusten lähellä yli 40 pysähdyksen tak-

Juuan Lintuharrastajat: Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita

ovat

Arla, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, UPM ja Ylläksen Yöpuu.

Todennäköisestä pesinnästä kertoivat varoittelevat linnut, joilla pesä taikka poikue on lähistöllä (indeksi 63). Näistä esimerkkeinä mainittakoon sinitiainen ja varis. Varmasta pesinnästä kertoo vaikkapa se, kun lintu säännöllisesti menee pesään ja lähtee sieltä pois (indeksi 72), kuten havaitsemamme räystään alle lentävät haara- ja räystäspääskyt. Ruokaa poikasilleen vievä västäräkki sai indeksin 74.

Poikasineen pesän ulkopuolella nähdyt lintuperheet saivat indeksin 73: kurki, kanadanhanhi, harakka, laulujoutsen, västäräkki, sinisorsa, telkkä, kottarainen, pensastasku ja haarapääsky.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjamaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

17.9. Kaikille avoin, opastettu Möljän lintukävely. Oulun Toppilansaari, Pitkänmöljäntien luoteispään viheralue ja ranta klo 10–12.

1.–31.10. Lokakisa PPLY vs. Keski-Pohjanmaa. Ohjeet verkkosivuilla.

11.10. Kuukausikokous (lintuilta) klo 18 Oulussa Linnanmaan kampuksella (sali SÄ102). Esitelmöijinä Heikki ja Pekka Helle: Iin Krunnien pesimälinnuston muutoksista viimeisten 80 vuoden aikana.

8.11. Kutsu: Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Oulussa Linnanmaan kampuksella (sali SÄ102). Kokouksen jälkeen esitelmöi Tuomas Seimola: Peltosirkun nykytilanne – historiaa ja uutta tietoa.

2.12. PPLY:n talviralli. Säännöt verkkosivuilla.

13.12. Kuukausikokous (lintuilta) klo 18 Oulussa Linnanmaan kampuksella (sali SÄ102).

Mainittakoon, että tätä ennen paikkasimme pienellä porukalla Ahlaisten ruutua. Myös Siikaisten heikoimpia ruutuja havainnoitiin uudelleen. Reissuihin osallistui yhdeksän henkilöä. Ensi kertaa atlasreissuissa olleet tunnustivat saaneensa hyvää oppia ja uskonvahvistusta lintujen havainnoimiseen, tunnistamiseen, Tiira-havaintojen merkitsemiseen ja pesimävarmuusindeksien käyttöön. Merkitseminen tehtiin senkin vuoksi tarkkaan, kun ei koskaan tiedä, mitä alueille voidaan kaavoittaa ja rakentaa.

Pesimävarmuusindeksit voi helposti merkitä samalla, kun muitakin lintuhavaintoja merkitään Tiiraan. Atlaksessa kaikki lintuhavainnot ovat tärkeitä, myös omalta koti- taikka mökkipihalta saadut. Jos olet epävarma indeksin tai Tiiran käytöstä, kysy apuja oman alueesi lintuyhdistykseltä.

Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus -kisa. Kisan pitää edellisen kisan voittaja Juhani Karvonen.

1.–31.1. PPLY:n tammikisa. Ohjeet verkkosivulla.

10.1. Kuukausikokous (lintuilta) klo

18 Oulussa Linnanmaan kampuksella (sali SÄ102). Kuvakavalkadi vuoden 2023 lintutapahtumista

PPLY:n alueella.

Alueelliset harrastajaryhmät:

PPLY:n alueella toimii useita paikallisia harrastajakerhoja ja niiden WhatsApp-ryhmiä. Tutustu: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat:

16.9. SyysTaesto

30.9.–1.10. EuroBirdwatch

2.12. Talvipinnaralli

Seuraa ilmoittelua tapahtumien

lisätiedoista sekä muista tapahtumista viestintäkanavissamme.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006.

www.psly-bnff.com

Tapahtumat:

16.9. Syysmuuton seurantapäivä klo 11 alkaen Lapinjärvellä, Baggkärretin sillan kupeessa. Retkioppaina Henrik Westerholm ja Juha Tuomaala.

16.9. ILO-ralli klo 6–18. Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme.

6.12. IP-ralli klo 00–17. Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (PHLY) / BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

Tapahtumat:

16.9. ILO-ralli. Huom! Säännöt ovat muuttuneet.

30.9. EuroBirdwatch-tapahtuma Asikkalan Pulkkilanharjulla.

1.10. Eurobirdwatch-tapahtumana kotka- ja hanhiretki. Marraskuussa syyskokous, lintuilta sekä lintukävely Heinolassa.

2.12. Talviralli

3.12. Talven lintuja -retki

Suunnitteilla on myös muita retkiä ja lintukursseja. Lisätietoja tapahtumista verkkosivuilla: phly.fi/ toiminta/tapahtumat/tapahtumakalenteri.

Nuortenryhmä:

Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään. Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p. 045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä. Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat:

16.–17.9. Puurijärven–Isosuon kansallispuisto 30 vuotta. Lintuopastusta Kärjenkallion lintutornilla ja katselulavalla. Vapaa pääsy.

24.9. Porin Päivän Linnut yhdessä Porin kameraseuran kanssa Toukarilla. Vapaa pääsy.

7.10. Opastettu lintukävely. Lähtö klo 8 Kirjurinluodon P-alueelta. Vapaa pääsy.

11.10. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa. Heikki Helteen esitys: Vesilintutilanne Suomessa ja SOTKA-levähdysalueet. Vapaa pääsy.

28.10. Pyhäjärviralli 20 vuotta. Juhlaralli yhdessä TLY:n kanssa.

4.11. Luotojen talvilintulaskenta ja lintukävely. Lähtö klo 8 Kirjurinluodon P-alueelta. Vapaa pääsy.

15.11. Syyskokous klo 18 ja lintuilta klo 19 Luontotalo Arkissa.

2.12. Perinteinen Porin talviralli.

3.12. Opastettu lintukävely. Lähtö klo 10 Kirjurinluodon P-alueelta. Vapaa pääsy.

13.12. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa. Vapaa pääsy. Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä syksyn tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY), Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669

1431.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

23.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

7.10. Karsturalli Karstulassa klo 7–15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: santtu.ahlman@gmail.com, p. 044 509 6814.

6.1. Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta.

Lisätiedot: Esko Rajala.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi. www.tringa.fi

Tapahtumat: Retkille tulee aina ilmoittautua etukäteen, ellei retkitiedoissa toisin mainita. Ajantasaiset retkitiedot löydät verkkosivultamme: tringa.fi/ tulevat-retket.

16.9. Lintuopastus Viikin peltotiellä (Hki) klo 11–14. Ei ennakkoilmoittautumista.

24.9. Syysmuuton seurantaa Kallvikissä (Hki) klo 7.30–11.

24.9. Lintuopastus Viikin peltotiellä klo 11–14. Ei ennakkoilmoittautumista.

25.9. Kävelyretki Viikkiin klo 10–13. Maksullinen retki, vain jäsenille.

30.9. Syysmuuton seurantaa Herttoniemen Majavakalliolla (Hki) klo 8–14. Ei ennakkoilmoittautumista.

30.9. Syysmuuton seurantaa Bergön lintutornissa (Espoo) klo 8–14. Ei ennakkoilmoittautumista.

1.10. Syysmuuton seurantaa Pitkäjärven lintutornilla (Vantaa) klo 10–13. Ei ennakkoilmoittautumista.

5.10. Kävelyretki Viikkiin klo 10–13. Maksullinen retki, vain jäsenille.

5.10. Lokakuun lintuilta Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Hki) klo 18–20. Juha Honkalan esitelmä: Mitä tiedämme kehrääjän muutosta? Vapaa pääsy.

7.10. Valokuvausretki Viikkiin klo 8–12. Maksullinen retki, vain jäsenille.

10.10. Retki Vuosaaren täyttömäelle (Hki) klo 11–14.

14.10. Retki Virolahdelle klo 7–19. Maksullinen bussiretki, vain jäsenille.

14.10. Kävelyretki Kivinokkaan ja Fastholmaan (Hki) klo 9–13.

15.10. Kävelyretki Haltialaan (Hki) klo 11–14.

22.10. Muutonseurantaa Vuosaaren täyttömäellä klo 10–14.

1.11. Retki Luonnontieteelliseen keskusmuseoon I (Hki) klo 15.15–16.45. Maksullinen, vain jäsenille.

9.11. Tringan sääntömääräinen syyskokous ja marraskuun lintuilta klo 17.30–20. William Velmalan retkikertomus: Mongolialaisella lintuasemalla. Vapaa pääsy.

11.11. Loppusyksyn retki Suomenlinnaan (Hki) klo 10.45–14.40. Maksullinen, vain jäsenille.

28.11. Retki Luonnontieteelliseen keskusmuseoon II klo 15.15–16.45. Maksullinen, vain jäsenille.

2.12. Talviretki Sipoonkorpeen klo

10–14. Maksullinen retki, vain jäsenille.

6.12. Tringan talviralli klo 00–18. Itsenäisyyspäivän avoin pinnakisa, ks. Tringan rallisäännöt ja ohjeet: tringa.fi/pinnarallit.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

7.12. Joulukuun lintuilta Tieteiden talossa klo 18–20. Vapaa pääsy.

Nuorten linturyhmä:

Nuorten linturyhmän retkiä

suunnitellaan ja lintuhavaintoja

vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan!

Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä

Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/

Tringan nuoret löydät myös

Instagramista: @tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto

Lullula: Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista: Hangon lintuaseman retket ja lintuopastukset. Lähde tutustumaan Haliaksen toimintaan ja seuraamaan lintujen syysmuuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Paikat lintuaseman opastetuille kierroksille ja linturetkille varataan Haliaksen verkkokaupasta: halias.johku.com

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Tapahtumat:

Ajantasaiset tiedot yhdistyksen tapahtumista, kuten lintutorniopastuksista, retkistä ja lintukävelyistä verkkosivuilta: www.tly.fi/yhdistys/ tapahtumakalenteri.

Nuorisojaosto:

TLY:n nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ym. Tervetuloa mukaan jaoston toimintaan! (www. tly.fi/yhdistys/nuorisotoiminta)

Ajankohtaista:

TLY seuraa aktiivisesti

Varsinais-Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi osallistumalla talvilintulaskentoihin. Talvilintulaskentojen ensimmäinen laskenta tehdään 1.–14.11. Lisätietoja talvilintulaskennoista löytyy TLY:n kotisivuilta osoitteesta www.tly.fi/ tutkimus/talvilintulaskennat/.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening. com

Aktiviteter:

September BirdLifes 50 års jubileumsrally. Datum meddelas senare.

18.9. Fågelguidning. Samling kl. 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken. 30.9.–1.10. EuroBirdwatch Oktober Dagsutflykt till Lågskär. Datum och mera information meddelas senare.

7.10. Dagsutflykt till Signilskär. Start kl 7.45 från Käringsunds gästhamn (Bodegan). Pris ca 50 e/pers. Obs! Väderberoende.

Painos 31 600 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2023 kolmena numerona: 20.1., 14.4. ja 15.9.

Nro 3, 28. vuosikerta

Julkaisija

BirdLife Suomi ry

Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka

PunaMusta Oy, Joensuu, 2023

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@birdlife.fi

Ilmoitushinnat

5 e / palstamm, nelipalstainen

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 27 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen Niko Jokinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

luT e m u kaanja osallistutapah t u m !nii

ISSN 2489-7108

NYHET

TÄYSI SUORITUSKYKY

Uusi KOWA TSN-66 PROMINAR

TSN-66 PROMINAR on uusin jäsen Kowan PROMINAR-kaukoputkituoteperheeseen. Siinä on poikkeuksellinen kirkas fluoriittikristallioptiikka, joka on tuonut Kowalle maailmanlaajuista tunnustusta erottelukyvystään ja värintoistostaan.

Kompaktin, kevyen rakenteen ja 66 mm etulinssin ansiosta TSN-66 PROMINAR on täydellinen työkalu niille, jotka haluavat matkustaa kevyesti tinkimättä kuitenkaan yhtään kuvanlaadusta!

• Kompakti ja kevyt rakenne

• Erinomainen optiikka puhtaasta fluoriittikristallista

• Korkea valonläpäisykyky

• Erittäin täsmällinen tarkennustekniikka

Tilaa omasi Kowa-jälleenmyyjiltä!