BirdLife 3/2022

Nro 3. syyskuu 2022 Kesä s.hyönteissyöjiäsuosi6100vuottas.14Lähdekatsomaanjoutsenias.17Miksilintujarengastetaan?s.24

MORE SEE THE UNSEEN NL PURE 32 SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA

FI75Lahjoitustili80001200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suo men omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.suomenlintuvaruste.com Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo lin nuista, lintuharrastuk sesta, lintujen suoje lusta ja tutkimukses ta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle kiinnostuneelle.linnuista

Pääkirjoitus Naapurisi saattaa olla lintuharrastaja

Tiesitkö, että lähes joka neljäs suomalainen on lintuharrasta ja? Luonnonvarakeskuksen tänä vuonna julkaisemassa ”Luonnon virkistyskäyttö 2020” -kyselytut kimuksessa 23,7 prosenttia Suo men aikuisväestöstä ilmoitti esi merkiksi tarkkailevansa, laske vansa tai ruokkivansa lintuja. Luku on kasvanut reippaasti vuo den 2000 14 prosentista. Tämä on huikea tulos: se tar koittaa noin miljoonaa suoma laista. Esimerkiksi työpaikalla si tai harrastusporukassasi on hyvin todennäköisesti muitakin, jotka ovat kiinnostuneita linnuis ta. Oletko tullut kysyneeksi? Kah vitaukokeskustelujen lisäksi voi sitte ehkä sparrata toisianne 100 lintulajin haasteessa (ks. s. 22) tai viettää tiimin seuraavan vir kistyspäivän linturetkellä. Lintu- ja luontoharrastuksen kasvu näkyy myös BirdLifen jä senien ja tukijoiden määrässä. Vuosina 2020–2021 yhteenlas kettu jäsen- ja tukijamäärämme nousi yli 2 800 henkilöllä, mistä olemme erittäin iloisia. Isommal la järjestöllä on enemmän resurs seja toteuttaa tarkoitustaan ja painavampi sana lintuharrastajienluultavastiKoronaviruspandemiallavaikutustyössä.ontässäosansa,muttamääräonollut nousussa jo ennen sitä. Uskomme, että iso merkitys on ollut kaikille linnuista kiinnostuneille avoimil la tapahtumilla, joita olemme jär jestäneet sekä valtakunnallisesti että paikallisesti jo pitkään. Esimerkiksi tästä lehdestä voit lukea tänä kesänä kymmenennen kerran pidetyn Pönttöbongauk sen tuloksista (ks. s. 16) sekä Tu run Ruissalossa jo vuodesta 2004 järjestetyistä lintukävelyistä (ks. s. 33). Lokakuussa lasketaan jout senia (ks. s. 17), ja tammikuussa Suomen suurin luontotapahtu ma Pihabongaus tulee jo 18. ker ran. Lintuyhdistykset järjestävät tänäkin syksynä paljon mukavia lintutapahtumia esimerkiksi Eu roBirdwatch-viikonloppuna 1.–2.10. (ks. s. 19). Näistäkin tapah tumista voi jutella siellä kahvitau olla ja rohkaista kiinnostuneita osallistumaan.Ihmistenkanssa

juttelu kan nattaa myös silloin, jos lintuyh distykseen kaivataan lisää teki jöitä. Jäsenmäärästä riippumat ta yhdistys ei nimittäin toimi il man vapaaehtoisia, vaan jonkun pitää olla tekemässä niitä asioi ta, joita jäsenet yhdistykseltä toi vovat. Paras tapa saada uusi ih minen mukaan on kysyä hän tä henkilökohtaisesti. Lähde rohkeasti mukaan tutustumaan toimintaan, jos sinua pyydetään –tai vaikka ei pyydettäisi! Monen lainen apu on tervetullutta, eikä useissa hommissa tarvita kor keaaHaastanlintutuntemusta.jokaisenlukijan tänä syksynä osallistumaan johon kin lintutapahtumaan tai yhdis tystoimintaan ja pyytämään mu kaan vähintään yhden uuden ka verin. Meitä lintuharrastajia on nyt enemmän kuin koskaan.

Tue linnustonsuojelua

www.birdlife.fi/linnut-lehti Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintu asioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Ris sa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lin tujen hyväksi helposti ja säännöllises ti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausi tukijaksi! www.birdlife.fi/tue

PÖNTTÖ

Jan Södersved

Inka Plit

Kansikuva: Kirjosieppo (Micha Fager)

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille! Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi Tämä lehti on lähetetty kaikille Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan, Lasten lintuviikkoon tai Pönttöbongaukseen osallistuneille. Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 16, 21 ja 26!

33 | 2022

SOTKA-levähdysaluehanke sai jatkoa 9 Jykän ensipesintää odotellaan yhä 9 Tiiran salaukset ovat lintujen turvaksi 10 IBA-laskentaa Suomenlahdelta Lappiin 11 Ensimmäinen atlaskesä onnistuneesti takana 12 Vuoden lintujen pesintöjä kartoitettiin aktiivisesti 13 BirdLife 100 vuotta 14 Pönttöbongauksessa tarkkailtiin yli 40 000 linnunpöntön elämää 16 Joutsenbongaus 17 Lintumessut järjestettiin taas koronavuosien tauon jälkeen 18 Sanaympyrä 18 Suuri BirdLife-kysely tulossa! 19 EuroBirdwatch -22 19 Siperianlepinkäinen Lappeenrannassa 20 Nuori, tule mukaan! 20 Lasten Lintuviikko kutsui retkelle lähiluontoon 21 Haasta itsesi ja tunnista sata! 22 Rengastus tuottaa arvokasta tietoa 24 Uusia voimia toimistolla 25 Edustajisto kokoontuu Joensuussa 25 Vaihda e-laskuun! 25 Kiikarin läpi 26 Kevään suuri lintuharrastuspäivä innosti tuhansia 26 Vaihda verkkolehteen! 26 Lajipari 27 10 kiperää linnuista! lintuystävällistä lasirakentamista 200 Luonnontieteellisen keskusmuseon yh teistyössä BirdLifen kanssa koordinoimien linnustolaskentojen mukaan Suomessa pesi tänä kesänä erittäin runsaasti muun muas sa käpy- ja harmaapäätikkoja, kottaraisia ja pohjansirkkuja. Myös viime vuosikymme ninä suuresti runsastuneita sepelkyyhkyjä, mustarastaita ja pikkuvarpusia havaittiin ke sän laskennoissa ennätyksellisen paljon. Toisaalta tänä kesänä havaittiin poikkeuk sellisen vähän Suomen runsaimpiin lintulajei hin kuuluvia punarintoja ja pajulintuja. Afrikas sa talvehtivan pajulinnun niukkuus voi johtua epäsuotuisista säistä lajin päämuuttoaikaan toukokuussa tai tappioista talvehtimisalueella. Monen lintulajin huolestuttava taantumi nen jatkui. Erittäin uhanalaisia hömötiaisia ha vaittiin vain puolet kymmenen vuoden takai sesta määrästä. Jyrkässä laskussa ovat myös esimerkiksi pensastaskun, lehtokertun ja pu navarpusen pesimäkannat. Myyräkannat olivat koko maassa varsin alhaiset Pohjois-Pohjan maata lukuun ottamatta, mikä näkyi monien petolintujen ja pöllöjen vähäisinä pesintöinä.

4

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi Sisällys Kylmä kevät ja harvinaisuuksien kesä 4 Kesästä numeroin 5 Lämmin kesä suosi pesintöjä 6 Harjalinnun pesintä onnistui Pyhärannassa 7

Suomen ensimmäinen pikkumerimetso härnäsi bongareita 7 Nimistön uumenista 7 GPS-seurannalla tärkeää tietoa heinäkurppien suojelemiseksi 8

Aapo Salmela Kevätmuutto eteni varsin verkkaisesti huh tikuulle asti, kunnes sulavat lumet levittivät lintuja ympäri maan ja kevättulvilta lasket tiin paikoin komeita lintumääriä. Huhtikuun loppupuolelle osui pitkä ja kylmä pohjoisvir taus, joka hidasti etenkin hyönteissyöjälin tujen saapumista. Toukokuun mittaan nämä pitkän matkan muuttajat kirivät aikataulua kiinni, mutta esimerkiksi lehtokertun ja luh takerttusen muutto jatkui vielä pitkälle kesä kuun puolelle. Pesimäkausi alkoi koleissa merkeissä Monien lintulajien pesinnät alkoivat tänä vuonna myöhässä kolean toukokuun vuoksi. Pesintöjen lykkääminen viileillä keleillä run saampaa hyönteisravintotarjontaa odotel lessa on tyypillistä monille lajeille. Viivästy nyt aikataulu näkyy myös esimerkiksi Pönt töbongauksen aineistossa (ks. s. 16).

31 Lintukävely numero

33 Alueuutisia 34

Kylmä kevät ja harvinaisuuksien

Pesimäkausi alkoi tänä vuonna hieman myöhässä. Loppukesän näkyviä ilmiöitä olivat muun muassa käpytikkojen ja punajalka haukkojen vaellukset. Kesän lintulaskennat kertovat puolestaan pesimälinnuston muutoksista. Punajalkahaukka pesii yhdyskunnissa. Ennätyksellisen vaelluksen aikana nuoria lintuja tavattiin Suomessa paikoin

27 Pikku-Tiira 28 Tapahtumakalenteri 30 Kohti

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuoli sesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havain toja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokai nen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

820 KORPPIA laskettiin illalla 2.7. Mikkelissä. Korp pien oletettiin olleen matkal la jätekeskukselta yöpymis alueelle. Suurimmassa löy hässä parvessa oli 196 korp pia. Hitusen isompi iltalen to, 824 korppia, on ilmoitettu Muuramesta 16.7.2015. Näi tä suurempia määriä on vain talvikuukausilta Lappeenran nan jätekeskuksella runsaat kymmenen vuotta sitten.

Mielenkiintoisia keväthavaintoja olivat toukokuun puo livälissä Oulussa havaittu nunnatasku ja Joensuussa havait tu mustakurkkurautiainen. Molempien lajien osalta kysees sä ovat vasta toiset keväiset havainnot. Suomen kautta ai kain ensimmäinen keväthavainto eskimosirristä tehtiin Porissa 26.5. Muita kevään harvinaisuuksia olivat muun muassa ruskosotka Salossa ja amerikanmustalintu Lap peenrannassa.Kesäkuunharvinaisin havainto oli Suomen kuudes kyh mypilkkasiipi Mustasaaressa. Sonkajärvellä äänitettiin 11.6. Suomen kahdeksas kirjorastas, ja niin ikään maan kahdeksas havainto tehtiin suohyypästä 20.7. Lappeenran nassa. Heinäkuussa Rovaniemellä havaittu aavikkotasku yl lätti, sillä havainto oli Lapin alueen ensimmäinen ja Suo men ensimmäinen heinäkuinen. Koko kesän hurjin havainto oli kuitenkin Siilinjärvel lä 22.7. havaittu pikkumerimetso, Suomelle uusi laji (ks. s. 7). Toinen sensaatio oli Pyhärannassa varmistunut Suomen kautta aikain toinen harjalinnun pesintä (ks. s. 7).

harvinaisuuksien kesä paikoin isoissakin parvissa. Kuvan linnut saalistelivat Loviisassa.

10 540 VIHERVARPUSTA muutti Luodossa 16.8. Tämä on suurin Tiiraan kirjattu päiväsumma kesäkuukau silta. Vihervarpusia havait tiin tavallista enemmän pit kin kesää, ja elokuussa todet tiin useita yli tuhannen yksi lön muuttoja etelärannikolla ja Imatralla. Suurempia, jopa kymmenientuhansien yk silöiden muuttoja on huhti kuulta ja syys–lokakuulta.

Koonnut Jan Södersved Kesästä numeroin Harvinaisuuksia läheltä ja kaukaa Harvinaisuuskevään avasi Poriin palannut pikkukanadan hanhi maaliskuun lopussa. Kyseessä on sama yksilö kuin samalla seudulla viime syksynä havaittu lintu. Havainto on vasta Suomen toinen tästä hutchinsii-alalajin edustajasta.

Markus Kanninen Yksilömäärä12–56–14>15

2 SININÄRHEÄ nähtiin kesän aikana, yksi 24.7. Uu dessakaupungissa ja toinen 1.–2.8. Brändössä. Eksootti sen näköisestä sininärhes tä on tullut suurharvinai suus, jota ei havaita Suomessa edes joka vuosi. Tällä vuositu hannella Tiiraan on ilmoitet tu vain 17 havaintoa ja kolme havaintoa kertyi vain parhaa na vuonna 2006.

Syksyn 2022 punajalkahaukkahavaintoja Suomessa. Luvut ovat 5×5 kilometrin ruutujen alueelta Tiiralintutietopalveluun kirjattuja maksimimääriä.

Pesimälinnustoomme vakiintumassa oleva jalohaikara pesi tänä vuonna Suomessa yhteensä ainakin kahdeksan parin voimin. Heinä−elokuussa Suomeen vaeltaa muualla kin pesineitä jalohaikaroita, joita on tänä vuonna ollut liik keellä suuria määriä. Yli viidentoista linnun parvia on ha vaittu pitkin etelä- ja länsirannikkoa sekä sisämaassa Iitis sä ja Parikkalassa. Heinä−elokuun vaihteesta alkaen ihmeteltiin useam man palmukyyhkyn liikkeitä eri puolilla pääkaupunkiseu tua. Lajia pidetään Suomessa häkkikarkurina, mutta tilan ne voi muuttua tulevaisuudessa. Laji on havaittu Suomessa aiemmin alle kymmenen kertaa. Vaelluslintuja ja kiihtyvää syysmuuttoa Heinäkuun lopusta alkaen on havaittu voimakasta vaellus ta käpytikoilla ja vihervarpusilla. Vaeltavia käpytikkoja ha vaittiin ensin itäisessä Suomessa, mikä viittaa ainakin osan linnuista saapuneen kauempaa idästä. Suurimmat käpytik kasummat on laskettu sittemmin lännessä. Sekä käpytikan että vihervarpusen vaellusten taustalla on niiden ravinnok si käyttämien puiden siementen satojen vaihtelu. Lauantaina 20.8. alkoi ennennäkemättömän voimakas punajalkahaukkojen rynnistys. Suomeen vaelsi tuolloin kaakosta ja idästä satoja nuoria lintuja, joita havaittiin ym päri maan parhaimmillaan jopa kahdenkymmenen linnun parvina. Voimakkaan vaelluksen taustalla lienee lajin on nistunut pesintävuosi itäisessä Euroopassa. Nyt alkavat parhaat ajat näkyvän syysmuuton tark kailuun. Syksyisillä linturetkillä kannattaa suunnata lähi seudun muutontarkkailupaikoille ihmettelemään etelään suuntautuvaa lintuliikennettä. Nähtäväksi jää, miten Eu roopan ennätyksellinen kuivuus vaikuttaa muuttolintujen matkantekoon.

1 907 KÄPYTIKKAA muut ti Kalajoella 10.8. viiden aa mutunnin aikana. Jo edeltä vinä päivinä Itä-Suomessa muutti satoja käpytikkoja län tisiin ilmansuuntiin, ja Kala joella tikat olivat kääntyneet seuraamaan rannikkoa ete lään. Isompi syysvaellus on ol lut viimeksi vuonna 2013, ja kaikkien aikojen voimakkain vaellus koettiin syksyllä 1962.

724 TYLLIÄ piipersi 17.8. Porissa Yyterin hiekkaran noilla. Vanhojen tyllien muut to huipentuu elokuun puoli välissä, ja suurimmat määrät havaitaan perinteisesti län sirannikolla, jossa Yyteri on omaa luokkaansa. Kaikki yli 500 tyllin kerääntymät ovat sieltä, ja vielä suurempi pai kallisten määrä, 792 yksilöä, on laskettu 14.8.2014.

53 | 2022

tuminen jatkuu: merikotkan saalistuksen ohella poiku eet kuolivat Ahvenanmaalla myös ilmeisesti tauteihin. Kovan talven ja lintuinfluenssaepidemian jäljiltä niin kyhmyjoutsenen kuin valkoposki- ja merihanhen pe sinnät sujuivat merialueilla nihkeästi. Myöhäisestä keväästä huolimatta kesän säät olivat esimerkiksi tiirojen pesinnälle suotuisat, ja kala- ja la pintiiran raportoitiinkin onnistuneen sekä Suomen lahdella että Saaristomerellä keskimääräistä parem min. Myös naurulokin pesinnät sujuivat sekä sisämaas sa että merialueilla monin paikoin hyvin. Murheellises ti vähentynyt selkälokki menestyi ilahduttavasti muun muassa Etelä-Päijänteellä ja itäisellä Suomenlahdella, mutta Itä-Suomessa ja Hämeessä monet koloniat am mottivat tyhjyyttään.

Lintujen6

Markus Kaakkurin pesimätulos on heikentynyt Suomessa viime aikoina. Siksi uutiset tämän kesän onnistumisista olivatkin erittäin tervetulleita. Esimerkiksi Keski-Suomessa monelle lammelle hiljattain rakennetut tekosaaret ovat auttaneet kaakkurien pesintää.

Varesvuo / Lintukuva.fi

Pedot pärjäsivät Suomen keskiosissa Myyräkannat olivat mainiot Pohjois-Pohjanmaalla, missä riittikin lähes kaikkien pöllölajien pesintöjä, ja myös pesimälinnustoomme viime vuosina vakiintu nut arosuohaukka pesi muutaman parin voimin. Hy vän myyrätilanteen johdosta myös Kainuun helmipöl lökanta oli Etelämpänävahva.vaihtelu oli suurta. Keski-Suomessa la pinpöllön pesinnät keskeytyivät monin paikoin alkuun sa, mutta viirupöllö ja hiirihaukka suoriutuivat yllättä

vän hyvin. Sen sijaan esimerkiksi Uudenmaan myyrä tyhjiössä petojen pesinnät sujuivat erittäin huonosti ja moni reviiri oli myös autioitunut hakkuiden seurauk sena. Varsinais-Suomessa muun muassa lehtopöllö ja huuhkaja pärjäsivät huonosti, kun taas merikotkan pe simätulos oli hyvä. Lappiin odoteltiin hyvää sopulivuotta, mutta kanto jen nousu oli vasta aluillaan eikä ehtinyt näkyä petolin tujen pesinnöissä. Niin piekana kuin hiiri- ja suopöllö kin olivat Lapin linjalaskennoissa hyvin harvinaisia. Sil ti muun muassa Käsivarressa havaittiin myös onnistu neita piekanan pesintöjä, ehkä tulevaa huippuvuotta enteillen. Hyönteissyöjät porskuttivat Kylmä toukokuu haittasi etenkin varhain pesivien laji en, kuten tiaisten, pesintöjä. Monin paikoin raportoitiin pienistä poikueista ja suurista pesätappioista. Toisaalta moni lintu innostui keskikesällä myös aloittamaan toisen pesinnän, mikä varmasti paikkasi alkukesän tappioita. Myöhään Suomeen saapuvien hyönteissyöjien pe sintöjä kylmyys ei ehtinyt haitata, ja kesäkuun lämpi mät ja sateettomat säät olivat näille lajeille erityisen suosiollisia. Esimerkiksi kirjosiepon pesinnät onnistui vat hyvin, ja rengastajien seurantapyynneissä loppuke sällä muun muassa kertut olivat varsin runsaita, mikä kertoo hyvästä Syysmuutollapesimävuodesta.havaittiinelokuussa erittäin paljon keltavästäräkkejä, ja alustavat tiedot kertovat myös pohjansirkkuja olleen loppukesällä maastossa paljon. Pikkulintujen pesinnän voi siis ounastella sujuneen La pissa erinomaisesti. Myös Pohjois-Lapin hyönteistar jonnasta nauttivien kahlaajien pesinnät onnistuivat heinäkuisten maastoretkien perusteella mainiosti.

Lämmin kesä suosi pesintöjä

pesimävuosi oli jälleen vaihteleva. Myöhään Suomeen saapuvat hyönteissyöjät pärjäsivät erinomaisesti, sen sijaan aiemmin pesintänsä aloittavat la jit kokivat tappioita. Petolinnut menestyivät Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta Lapissa vasta odoteltiin jyrsijäkantojen nousua. Muutamalla uhanalaisella vesija lokkilinnulla havaittiin ilahduttavia onnistumisia.

Tero Toivanen, Aleksi Lehikoinen ja Jarkko Santaharju Lintujen pesimävuotta 2022 vaikeutti myöhäinen ke vät, mutta tärkeimpään poikasten kasvatusjaksoon osuneet verrattain lämpimät, sateettomat ja heikko tuuliset säät johtivat onnistumisiin monilla lajeilla. Lin tujen rengastajille lähetetyn kyselyn tulokset sekä lu kuisien harrastajien havainnot kertovat vaihtelevasta, mutta monin paikoin suotuisasta vuodesta.

Taantuneilla vesilinnuilla menestystä Suomen vesilinnut ovat ahdingossa, ja niiden pesinnäs tä on viime vuosina ollut lähinnä huonoja uutisia ker rottavana. Tänä vuonna esimerkiksi sinisorsan, telkän ja uhanalaiseksi luokitellun haapanan pesinnät sujui vat valtakunnallisten poikaslaskentojen perusteella keskimääräistä paremmin. Kaakkurin poikastuotto oli ilahduttavan hyvä muun muassa Keski-Suomessa, mut ta härkälinnun pesinnät eivät tunnu nykyään suuril la järvillä onnistuvan. Tukka- ja isokoskelo saivat isoja poikueita Suomenlahdella ja Päijänteellä, mutta pohjoi sempana havaittiin myös epäonnistumisia. Uhanalaisen tukkasotkan onnistuneita pesintöjä raportoitiin ilahduttavan paljon sekä Saaristomereltä että Suomenlahdelta. Haahkan mollivoittoinen suoriu

kuuluva harjalintu pesi tänä kesänä onnistuneesti Pyhärannas sa. Pesintä varmistui, kun Kaunissaaren ja Reilan kylissä nähtiin heinäkuun puo livälissä emon ruokkivan kolmea pesäs tä lähtenyttä Ensimmäisenpoikasta.kerran harjalintu näh tiin Pyhärannassa toukokuun puolivä lissä. Pian kuultiin myös lajin tunnus omaista onttoa puputtavaa soidinään tä ja Kaunissaaressa nähtiin kaksi har jalintua. Haudonta on alkanut touko–ke säkuun vaihteessa ja poikaset ovat kuo riutuneet kesäkuun puolivälin jälkeen.

On syytä muistaa, että säilyneet nimet eivät kerro koko totuutta. Tuhansia vuosia sitten eläneillä kie lenpuhujilla on todellisuudessa saattanut olla paljon enemmän nimiä linnuille, mutta ne eivät ole säilyn eet meidän päiviimme saakka.

Jukka Hintikka Linnuilla on epäilemättä ollut nimiä yhtä kauan kuin on ollut kieltäkin. Tarve nimetä jokainen lintulaji omalla, uniikilla nimellään on suhteellisen tuoretta perua, mutta muinaisilla metsästäjä-keräilijöilläkin on ollut varmasti tarve nimetä joitakin lintulajeja. Nykynimistössä on yhä sellaisia linnunnimiä, joille tunnetaan vastine kaukaisemmista suomen sukukielistä. Nimien on siis täytynyt olla olemassa jo tuhansia vuosia sitten, kun puhuttiin vielä kielten yhteistä kantamuotoa. Suurille ja näyttäville, saaliik si kelpaaville tai ihmisen läheisessä vaikutuspiirissä viihtyville linnuille on tarvittu omat nimet. Näyttäviin lintuihin, joiden nimet ovat vanhin ta kielen kerrostumaa, kuuluvat muun muassa sääk si, kotka ja joutsen. Viimeksi mainittu on epäilemättä kelvannut myös saaliiksi, kuten myös pyy, jolle tun netaan vastineita kaikkein etäisimpiä samojedikie liä myöten. Nimi sotka on myös ikivanha, ja sitä on nykyisen Aythya-suvun ohella käytetty myös telkäs tä ja joskus muistakin vesilinnuista. Ne ja niiden mu nat ovat aikoinaan olleet tärkeä lisä ravintoon.

Pikkumerimetso pysytteli kolme päivää kaivosalueella Siilinjärvellä. Pertti Renvall BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinai set lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritys perusteet riittävät ja onko lintu luonnonva raisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa on havaittu hyväksytysti 486 luonnonvaraista lintulajia. Viime vuonna havaittiin peräti neljä maalle uutta lajia.

Jan Södersved Suomen ensimmäinen pikkumerimetso (Phalacroco rax pygmaeus) havaittiin 22.7. Siilinjärvellä Yaran kai vosalueella. Alueella työskentelevä Marko Hartikai nen otti kuvia linnusta, jota kuvitteli merimetsoksi. Lin tuharrastajat Pertti Renvall sekä Eetu ja Marko Kelo pääsivät käymään paikalla, jolloin laji varmistuikin pik kumerimetsoksi.Lintubongarien harmiksi pikkumerimetso pysyt teli pienellä altaalla kaivosaluetta ympäröivien vallien takana. Alueen ulkopuolelta pikkumerimetso nähtiin vain muutaman kerran, kun se nousi lentoon ja lähti tai saapui takaisin jostain kauempaa. Viimeisen kerran se nähtiin aamulla Pikkumerimetso24.7.on vain sinisorsan kokoinen eli paljon pienempi kuin merimetso. Pikkumerimetso pe sii yhdyskunnittain Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aa siassa rehevillä järvillä. Euroopan kanta on viime vuo sina kasvanut ja levittäytynyt Itävaltaan ja Slovakiaan. Baltian maissa pikkumerimetso on havaittu neljä ker taa: kolmasti Liettuassa ja kerran Latviassa. Pohjois maiden ainoa havainto oli vuonna 1913 Ruotsissa am mutustaHavainnostalinnusta.kerrotaan laajemmin elokuussa ilmes tyneessä Linnut-lehdessä (3/2022).

bongareita

Harjalinnun pesintä onnistui Pyhärannassa Suomen pikkumerimetsoensimmäinenhärnäsi

Lisäksi nimille pääsky, västäräkki ja kuukkeli tun netaan vastineita etäsukukielissä. Näillä linnuilla ei ole ollut arvoa saaliina, mutta ne tulevat huomiota herättävän lähelle ihmistä joko hankkimaan ravin toa tai pesimään.

73 | 2022 Jan Södersved Säihkylintuihin

Ikivanhoja linnunnimiä

Harjalintu ruokki poikastaan heinäkuun puolivälissä. Edellisen kerran harjalintu on pesinyt Suomessa 82 vuotta sitten. Roosa Hatakka

Nimistön uumenista RaspPerttiPyy.

Harjalintu on yleinen suuressa osas sa Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa. Poh jois-Euroopassa se on kuitenkin harvi nainen pesimälintu. Baltian maissa kan ta on hieman kasvanut viime vuosina, ja Virossa arvioidaan pesivän 5–20 paria. Ruotsissa harjalintu pesii satunnaisesti. Suomessa harjalintuja nähdään enimmäkseen keväällä ja syksyllä. Vii me vuosina vuosittaiset havaintomää rät ovat nousseet pitkälti yli sadan. Laji on kuitenkin tiettävästi pesinyt vain ker ran aikaisemmin, Porissa vuonna 1940. Harjalinnun pesinnästä kerrotaan laajemmin elokuussa ilmestyneessä Linnut-lehdessä (3/2022).

Kurpat muuttivat parhaimmillaan noin viiden ki lometrin korkeudessa. Muuttomatkan seurantaan luo oman jännityksensä pienikokoisten laitteiden vikaherk kyys ja rajallinen toiminta-aika sekä GSM-verkon rajalli suus todennäköisillä talvehtimisalueilla Afrikassa.

8 merta korkealla Kreikan eteläpuolella.

Seuraavana muutolle ponkaisi 10.8. Henrik. Se len si ensin Kreikkaan, jossa se joutui ilmeisesti toteamaan, ettei ravintoa ole saatavilla kuivuuden vuoksi, ja palasi aluksi pohjoiseen Romaniaan, mistä matka jatkui Puo laanTeuvosaakka.viihtyi Suomessa muita pidempään. Se lähti muutolle vasta 25.8. ja valitsi ensimmäiseksi välilasku maaksi Tšekin. Ossin lähetin valitettavasti hiljeni jo pal jon ennen muuttokautta.

Päivi Ronkainen Heinäkurppatyöryhmän toimintaa rahoitetaan muun muassa BirdLifen tukijoiden lahjoituksilla ja Tornien taiston osallistumismaksuilla. Heinäkurppatyön rahoittamiseen ovat viime vuosina osallistuneet myös Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä ympäristöministeriö.

BirdLifen heinäkurppatyöryhmä laittoi kesällä heinäkurpille paikantimia. Niiden avulla kootaan tietoa äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelemiseksi. Äärimmäisen uhanalaisten heinäkurppien soitimen voi löytää Kaakkois-Suomen pelloilta.

GPS-seurannalla tärkeää tietoa heinäkurppien suojelemiseksi

Niiden avulla kootaan tietoa lajin suojelutyön avuksi. Koiraat eivät poistuneet soitimelta juuri lainkaan soidinkauden aikana. Ne oleskelivat vain noin hehtaa rin alueella soidinareenan ympäristössä. Kun soidin kausi päättyi heinäkuun alussa, linnut alkoivat liikkua enemmän ja vaihtoivat ruokailupaikkaa, kun nurmire hun korjuu tai muut peltotyöt muuttivat olosuhteita. Seuranta osoittaa soidinpaikkojen tärkeyden heinä kurpan suojelussa. Maanomistajat ovat avainasemassa lajin suojelutyössä. Soidinten olosuhteita on tärkeää yl läpitää. Soidinpaikkojen viljelytapoja ei pidä muuttaa tai tehostaa, eikä vesitalouteen pidä vaikuttaa esimer kiksi salaojittamalla. Matkalla Afrikkaan Lähettimien avulla voidaan saada tietoa myös kurppien muuttomatkasta. Ensimmäisenä matkaan lähti 7.8. Ka lervo, joka lensi kerralla koko Euroopan ja Välimeren ylitse mahdollisesti jopa suoraan trooppisen Afrikan talvehtimisalueille saakka. Viimeinen paikannus saa tiin iltapäivällä 9. elokuuta, jolloin Kalervo ylitti Väli

Teemu Lehtiniemi Heinäkurppa on Suomessa harvinainen, äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu laji, jonka koiraat kokoontu vat öisin yhteissoitimille. Koiraiden määrässä on jon kin verran vuosittaista vaihtelua. Viime kesänä havait tiin 45 soivaa kurppaa. Baltian maissa ja Puolassa soitimet sijaitsevat yleen sä matalilla rantaniityillä, mutta Suomessa soitimet ovat pelloilla. Satunnaisesti soidinpaikaksi voi kelvata melkein minkälainen pelto vain, mutta Suomen muu tamat monivuotiset usean koiraan soitimet ovat olleet valtaosin nurmilla. Vaikka heinäkurppa suosii taivaan vuohta kuivempia alueita, ovat monet monivuotiset soidinpaikat keväisin veden vaivaamia. Soidinta ei jätetä BirdLifen heinäkurppatyöryhmä asetti touko−kesä kuussa Etelä-Karjalassa neljälle heinäkurppakoiraalle − Henrikille, Kalervolle, Ossille ja Teuvolle − hyvin pie nikokoiset, GSM-verkossa toimivat GPS-paikantimet.

Onnistuneen kaksivuotisen pilottihankkeen jälkeen SOTKA-levähdysaluehanke sai tänä kesänä jatkorahoi tuksen maa- ja metsätalousministeriöltä myös seuraa viksi kahdeksi vuodeksi. Pilottivaiheen esimerkkejä hyödyntäen jatketaan vapaaehtoisuuteen perustuvien syysaikaisten vesilintujen levähdysalueiden levittämis tä koko maan laajuiseksi verkostoksi. Hanketta toteut tavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto. SOTKA-levähdysaluehanke on osa Helmi-elinympä ristöohjelmaa, jossa turvataan Suomen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Taantuvien vesilintujen ahdinkoa helpotetaan muun muassa lintuvesien kun nostuksilla, vieraspetopyynnillä ja uusia levähdysaluei ta perustamalla.Hankkeenpääpaino on koulutuksessa ja tiedonvä lityksessä – tavoitteena on levittää tietoisuutta syysle vähdysalueista uutena riistanhoitomenetelmänä sekä metsästäjille että muille metsästysoikeuden haltijoille, kuten osakaskunnille ja metsästysseuroille. Häirintävapailla levähdysalueilla vesilinnut viipyvät pidemmälle syksyyn ja pääsevät siten lähtemään syys muutolle omaan tahtiinsa ja parempikuntoisina. Tämä tarjoaa lähtökohdat onnistuneeseen talvehtimiseen, minkä ansiosta vesilintujen voidaan odottaa palaavan Suomeen parempikuntoisina vahvistamaan seuraavan kevään pesivää kantaa. Syksyiset levähdysalueet ovat ennen kaikkea lintujen etu, mutta vesilintujen viipyi lystä pidemmälle syksyyn ilahtuvat myös vesilinnuista kiinnostuneetHankkeessalintuharrastajat.tullaanjatkamaan erilaisten vesilintutilai suuksien järjestämistä eri puolilla maata. Levähdysaluei den markkinoinnin lisäksi tilaisuuksissa voidaan käsitellä vesilintuasioita laajalla skaalalla – esimerkiksi lajintunnis tuskoulutusta voidaan järjestää. Useimpien metsästettä vien vesilintulajiemme kannat ovat laskusuunnassa ja yli puolet lajeista on uhanalaisia, joten vesilintutietoisuudel le on huutava tarve. BirdLifen ja Metsästäjäliiton lintuve siasiantuntijat ovat käytettävissä – ota yhteyttä!

Tero Toivanen BirdLifen satelliittimerikotka Jykä palasi tänä vuonna Kuusamoon hyvissä ajoin ja asettui siellä välittömästi edellisvuo tiselle reviirilleen. Alueella riittää sekä mainioita kalavesiä että vanhoja pesä pohjia, joilla kotkan sopisi jälkikasvun sa kasvattaa.Jykänkäytös viittasi alkukeväällä pe sintään. Jykä vietti mahdollisella pesäl lä paljon aikaa koristellen sitä ja yöpyen kin sen läheisyydessä, ja alueella havait tiin viime vuoden tapaan myös toinen merikotka, ilmeinen naaras. Etsinnöis tä huolimatta pesinnästä ei kuitenkaan löydetty enempää todisteita. Mahdolli sesti jo yhdeksänvuotiaan Jykän ensipe sintä lienee silti vain ajan kysymys. Kun Jykä on jättänyt reviirinsä, sen syys- ja kevätmuuttoa seurataan jälleen BirdLifen verkkosivuilla (www.birdli fe.fi/satelliittikotkat). Jykän aiemmis ta vaiheista voit lukea myös edellisistä BirdLife-lehdistä.

sai jatkoa

Jykän ensipesintää odotellaan yhä

93 |

SOTKA-levähdysaluehanke2022

Juuan Kaajanlampi Pielisen kupeessa on rauhoitettu osakaskunnan päätöksellä vesilintujen metsästykseltä. Kaajanlampi toimii kuten hyvän häirintävapaan levähdysalueen kuuluukin: lammelle kerääntyy kymmenittäin puoli- ja kokosukeltajia koko syksyksi aina lokakuulle asti.

Heikki Helle Lue lisää: www.birdlife.fi/sotka Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi Heikki Helle

Tiiran salaukset

10 Pitkä odotus on palkittu ja kovasti kysytyt Syyslintupäivät järjestetään vihdoin ensimmäistä kertaa mitä parhaimpaan ajankohtaan: pe 23.9.–su 25.9.2022, klo 9–15 Vilkkilänturan Lintutornit, Talniemi, 49900 Virolahti Ota SyyslintupäivätVirolahdenseurantaan: www.visitvirolahti.fi ja lisäaikoinaFacebook-sivuilla,Arktika-päivienjoissatiedotammelisäätapahtumasta. ENSIMMÄISILLETERVETULOAHISTORIANVIROLAHDENSYYSLINTU-PÄIVILLE! Hanketta rahoitetaan osana Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Luvassa: • paikanOpastuksetpäällä•Linturetkiä • Opastettu kierros käyntikohteisiinVirolahden • Kahvila tapahtuma-alueella • Foto Fennican tuote-esittely- ja myyntipiste la 24.9. • Infopiste • Pääesiintyjinä muun muassa: petolinnut, hanhet ja vesilinnut sekä muut yllätysvieraatmahdolliset Services: • Bird Guides • Guided excursions • equipmentOpticalsale•Outdoorcafé•Infopoint Syyslintu-Virolahdenpäivät

Osa Tiira-lintutietopalvelun havainnois ta salataan, jolloin havainto ei näy muil le käyttäjille. Välillä salauksista tulee har mittelevaa palautetta: haluttaisiin, että oma erikoinen havainto näkyisi kaikille, tai toisaalta haluttaisiin tietää erikoisis ta havainnoista. Salauksilla on kuitenkin tarkoituksensa. Ne ovat olemassa lintujen hyvinvoinninHavainnonturvaamiseksi.salaaminenvoi olla tar peen esimerkiksi uhanalaisten tai arko jen pesimälajien, kuten petolintujen pe sintähavainnoissa. Vaikka petolintujen vaino onkin Suomessa selvästi vähäisem pää kuin aikaisempina vuosikymmeninä, ei se valitettavasti ole kokonaan hävinnyt. Avoin tieto pesästä voi toimia laukaisijana hämärätoimille.Havaintojasalataan myös meidän lintu harrastajien vuoksi. Lintuharrastus on ny kyään hyvin suosittua, ja erikoista lintua voi käydä katsomassa kymmeniä, jopa sa toja ihmisiä. Linnun hyvinvointi ei tule aina kaikille mieleen, kun on kyse itselle ainut kertaisesta havainnosta tai valokuvista. Esimerkiksi sulapaikoille talvehti maan jääneitä kuningaskalastajia ei saa häiritä. Häiriö vähentää linnun kalastus aikaa sekä lisää energiankulutusta ja saa liiksi joutumisen riskiä. Havaintoja voi daan salata myös herkän tai muuten bon gaamiseen sopimattoman paikan vuoksi. Valtaosa Tiiran salauksista tapahtuu au tomaattisesti tiettyjen laji- ja aluekohtais ten sääntöjen mukaisesti. Jäsenyhdistysten ylläpitämien sääntöjen perusteella salau tuu myös havaintoja, joiden salaaminen ei olisi todellisuudessa tarpeen: esimerkiksi aikaisina keväinä sulapaikoista riippuvais ten lajien varhaiset kevätmuuttajahavain not voivat salautua, jos lajilla on talviaikai nen salaus häiriön minimoimiseksi. Näistä ei kannata mieltään pahoittaa. Sen lisäksi, että lintuyhdistykset salaa vat havaintoja, kukin käyttäjä voi itse sala ta minkä tahansa havainnon. Kaikki sala tut ja salaamattomat havainnot ovat Bird Lifen jäsenyhdistysten havaintoarkistos sa ja siten käytettävissä muun muassa suojelutoimintaan.

Teemu Lehtiniemi

ovat lintujen turvaksi Talleta havaintosi www.tiira.fiTiiraan: Muista myös! Lintuaiheiset keittiö- ja sisustustuotteet www.AweNature.fi Finnaturen piilokojut ja kurssit Oulun seudulla Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet! Maakotka 1.9.-31.3. | Huuhkaja 15.8.-15.6. Teeri 15.3.-15.5. | Suokukko 8.5.-31.5. BirdLife Suomen normaalihintaisistajäsenalennuskursseista ja kojuista -10% Lue lisää valokuvauskursseista ja kojuistamme Lisätiedotwww.finnature.fimyössuoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264

Seuranta jatkuu Linnuston muutosten seuranta on pitkäjänteistä työ tä. Vaikka nykyinen lintukantojen tila on saatu selvi tettyä useimmilla IBA-alueilla, monille paikoille on pian tarve palata uudestaan. IBA-laskennoista kertyy myös valtavasti tietoa tänä vuonna alkaneeseen lin tuatlakseen. Laskennat jatkuvat siis ensi kesänä − ter vetuloa mukaan!

113 |

Lappiin

Heikki Helle

Aiemmin ulkosaariston tunnusomaisimpiin lintuihin kuuluneen karikukon pesimäkannan arvioidaan huvenneen 1980-luvun jälkeen viidennekseen entisestä. Krunnien IBA-alueella Perämerellä karikukot vielä menestyvät. BirdLifen yhdessä muun muassa Metsähallituksen kanssa toteuttamissa IBA-las kennoissa saatiin jälleen paljon uutta tietoa harvoin vierailtujen alueiden lin nustosta. IBA-alueet ovat kansainvälisesti merkittäviä lintujen pesimä-, leväh dys- tai talvehtimisalueita, joiden säilymisessä Suomellakin on suuri vastuu. van poikkeuksellisia määriä liroja ja pajusirkkuja. Liro ja pesii alueella jopa yli kymmenen paria neliökilomet rillä, millaisiin tiheyksiin ei ylletä juuri missään muual la Suomessa. Monen ”arvokahlaajan” levinneisyyden vetäytymi nen pohjoiseen sen sijaan valitettavasti jatkuu: esimer kiksi jänkäsirriäinen ja mustaviklo ovat käyneet Läm sänaavallakin kovin harvalukuisiksi. Pohjoisempana ehdoton huippukohde on Puljun erämaa Käsivarren kainalossa, missä linnut vaihtu vat eteläosien pohjantikoista ja kirjosiipikäpylinnuis ta pohjoisnurkan vesipääskyihin, punakuireihin ja tun turikihuihin. Puljun lintumäärät ovat pohjoisille leveys asteille harvinaisen suuria, ja tämä vähän retkeilty alue tarjoaa varmasti elämyksiä kaikille lintuharrastajille.

Lue lisää: www.birdlife.fi/iba Tero Toivanen BirdLife tekee vuosittain laskentoja kansainvälisesti tär keillä lintualueilla (Important Bird and Biodiversity Area, IBA) seuraten niiden linnuston muutoksia. Tänä kesänä saatiin päätökseen kolmas laskentakierros, minkä jälkeen lähes kaikilta Suomen IBA-alueilta on kattava linnustotie to kolmelta eri ajanjaksolta: 1990-luvulta, 2000-luvun al kupuolelta ja 2010−2020-lukujen taitteesta. IBA-alueiden linnustoa kartoitettiin tänä vuonna niin Suomenlahden vesilinnuille tärkeillä matalikoil la, Pohjanlahden saaristossa kuin laajalla alueella Itäja Pohjois-Suomen erämaissa. Tiedonkeruuseen osal listuivat lukuisat BirdLifen vapaaehtoiset, ja tärkeää linnustotietoa saatiin myös Metsähallituksen monista IBA-alueille kohdistuneista laskennoista. Erämaiden helmiä Iin Krunnien saaristo Perämerellä on syrjäisen sijain nin ja maihinnousukieltojen vuoksi säilyttänyt erämai sen luonteensa. Esimerkiksi Suomessa erittäin uhan alaiseksi luokiteltu karikukko pesii kesän havaintojen mukaan Krunneilla vielä käytännössä jokaisella saarel la. Krunnien IBA-alueelta löytyvät myös Suomen poh joisimmat merimetsot ja pikkutiirat sekä Perämeren suurinItä-Suomessaruokkiyhdyskunta.laskentakohteita olivat muun muas sa Koitajoen alue Pohjois-Karjalassa ja Elimyssalon iki metsä Kainuussa. Koitajoki on yksi Itä-Karjalan helmis tä, jonka linnustoon lukeutuu vanhoissa metsissä laule levien pikkusieppojen ohella muun muassa alueen laa joilla soilla pesivä mustapyrstökuiri. Elimyssalo tunne taan varsinkin sinipyrstöistään: laskentojen perusteel la niitä pesii soiden ja ikimetsien kirjomalla alueella lähes 200 paria.

SuomenlahdeltaIBA-laskentaa2022

Missä pesivät Suomen lirot? Maltion tunturien erämaassa Lapin kaakkoisosas sa esimerkiksi pohjantikan kanta on Suomen vahvim pia. Lämsänaavalta Keski-Lapista löytyy puolestaan ai

Leppälintu pesii ympäri Suomen, mutta lajin levinneisyyskartta on atlasaineistossa vielä aukkoinen. Muista kirjata havaintosi lajista.

Mahdollinenkin pesimähavainto matalalla pesimä varmuusindeksillä on aina parempi kuin lajin puuttumi nen ruudun listalta kokonaan. Esimerkiksi pesimäaikaan kerran havaitusta laulavasta koiraasta sopivassa pesi mäympäristössä voi jo merkitä pesimävarmuusindeksin numero kaksi. Kaikki havainnot kannattaa kirjata. Ruudulla havaittujen lajien listan pesimävarmuu sindekseineen löydät atlaksen tulospalvelusta (tulok set.lintuatlas.fi). Yksittäisen ruudun lajilistaa voi tar kastella myös ruudun maastolomakkeen kautta, jolla esitetään lisäksi vertailu edellisen atlaksen havaintoi hin samalla ruudulla. Lomakkeen löydät sivulta havis tin.biomi.org. Mitä seuraavaksi Syksyn mittaan atlasaineistoa täydennetään vie lä muun muassa erilaisilla linnustonseurantatiedoil la. Kertyneen aineiston alue- ja lajikohtaista tilannet ta käydään myös tarkemmin läpi, ja tulospalvelun sekä materiaalien päivitystarpeita tarkastellaan. Seuraavina atlasvuosina kannattaa panostaa nol laruutujen kartoittamiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristossa. Vain satunnaishavaintoja sisältävien ja välttävästi kartoitettujen ruutujen selvitysastetta tu lee nostaa koko maassa, jotta pesimälinnuston nykyle vinneisyydestä saadaan todenmukainen kuva. Myös ensi kesänä kaikki pesintään viittaavat havainnot ovat arvokkaita!

12

Lintuatlaksen verkkosivuilta löytyy runsaasti lisätietoa, kuten tulospalvelu, yksityiskohtaiset ohjeet pesimävarmuusindeksien käytöstä ja eri lajien pesintöjen Lintuatlaksenbirdlife.fi/lintuatlasvarmistamisesta:lintuatlas.fitoteuttavatyhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi Aapo Salmela Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulaji en nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aika na sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtunei ta muutoksia. Havainnot kerätään aiempien atlashank keiden tapaan koko Suomen kattavilta 10×10 kilomet rin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua. Atlaskauden ensimmäinen pesimäkausi sujui hienos ti, ja havaintoja on kertynyt tasaisella vauhdilla vuoden mittaan, mistä kiitos kuuluu kaikille ilmoittajille. ”Nolla ruutuja”, eli atlasruutuja, joilta ei ole vielä yhtään pesin tään viittaavaa havaintoa, onkin enää lähinnä syrjäseu duilla ja merellä. Noin puolet koko maan atlasruuduista on ensimmäisen atlaskesän jälkeen selvitetty kuusipor taisen asteikon toiselle tasolle ”satunnaishavaintoja” ja lisäksi noin neljännes kolmannelle tasolle ”välttävä”. Kattavasti kartoitetut, eli asteikon parhaille selvi tysasteille ”hyvä” ja ”erinomainen” yltäneet ruudut kes kittyvät tähän mennessä varsin odotetusti enimmäk seen suurten kaupunkien lähelle. Atlaksen tulospalve lun kartalta löytyy kuitenkin ilahduttavia keskittymiä myös harvaan asutuilta alueilta, kuten Kainuusta, Ete lä-Savosta ja LajikohtaiseenPohjois-Pohjanmaalta.tarkasteluunyhden vuoden aineisto on vielä suppea, mutta monien lajien osalta on nähtä vissä jo pidempään jatkunut kehitys. Esimerkiksi läm penevistä talvista hyötynyt peukaloinen on laajenta massa levinneisyysaluettaan pohjoiseen. Muun muassa sopivien pesimäsoiden hupenemisesta kärsivän mus taviklon tilanne on päinvastainen: lajista on toistaisek si hyvin niukasti pesimäaikaisia havaintoja napapiirin eteläpuolelta. Muista tallentaa vuoden havainnot Nyt on hyvä aika tarkistaa niiden atlasruutujen tilan ne, joilla olet käynyt kevään ja kesän aikana. Monelta ruudulta on ilmoitettu lähinnä kiinnostavampia lajeja

Jussi Vakkala

Suomen neljänteen lintuatlakseen on kerätty havaintoja tämän vuoden alusta lähtien. Pesimäkauden loppuessa atlashavaintoja on kertynyt jo yli 350 000. Nyt on hyvä aika käydä läpi kesän havainnot ja täydentää arvokasta aineistoa. tai varmoja ja helposti havaittavia pesintöjä. Tutultakin ruudulta voi kuitenkin vielä puuttua monien yleisten lajien, kuten tervapääskyn tai peipon pesimähavain to. Oletko havainnut esimerkiksi oman mökkiruutusi puuttuvia lajeja kesän käynneilläsi?

Ensimmäinen atlaskesä onnistuneesti takana

pesintöjä kartoitettiin aktiivisesti

Margus Ellermaa Lue lisää: www.birdlife.fi/vuodenlintu

Talvipukuisella naurulokilla ei ole tummaa huppua, vaan tumma korvatäplä. Lajin paras tuntomerkki kaikissa puvuissa on käsisiiven valkoinen etureuna.

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

3 | Vuoden2022lintujen

Naurulokkeja havaittiin pesimäai kana varsin tasaisesti ympäri Suo men. Koko maan mittakaavassa la jin levinneisyydessä ei tämän vuo den aineiston perusteella ole ta pahtunut suuria muutoksia. Le vinneisyys vastaa edelleen var sin hyvin edellisen lintuatlaksen (2006–2010) havaintoja. Naurulok keja pesii ympäri maata aina Rova niemen korkeudelle asti, jonka poh joispuolella pesintöjä on harvassa.

BirdLifen vuoden lintu -hankkeessa on tutkittu tänä vuonna tehostetusti nauru- ja pikkulokkien esiinty mistä. Tavoitteena on kartoittaa lajien pesimäpaikat, pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet.

LINNUTVUODEN sesti pesimäaikaisista naurulokeis ta havaintoja tallennettiin runsaasti − yli kaksi kertaa viime vuosien kes kiarvoa enemmän. nykyinendaannut-vuosikirjassa.täru-tosvoipikkulokkihavaintojenPesimäaikaistenmääräkasmilteipuolitoistakertaiseksi.Kiikaikillehavaintojaankirjanneille!YksityiskohtainenraporttinaujapikkulokinesiintymisesjulkaistaanmyöhemminLinSamallaarvioimyöslajienpesimäkantojenkoko.

Aapo Salmela

oikullisem man pikkulokin pesintöjä todet tiin tänä vuonna siellä täällä ympä ri maan. Kolonioita vaikuttaisi ole van nyt harvemmassa kuin edelli sen lintuatlaksen aikoihin, mutta tähän vaikuttavat kartoituksen te hokkuus ja vuosien välinen vaihte lu, joka korostuu pikkulokin kaltai sella, usein pesimäpaikkaa vaihta valla lajilla. Yli 50 yksilön pikkulok kikolonioiden määrässä ei vaikuta olevan selkeää muutosta vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna. Havaintoja kertynyt mukavasti Vuoden lintujen Tiira-lintutietopal veluun kirjattujen havaintojen mää rät kasvoivat selvästi vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin. Erityi Tilaa Linnut-vuosikirja 2021 Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia!

Muuttohavainnot talteen Pesimäaikaisten havaintojen lisäk si vuoden lintu -hankkeessa kerä tään tietoa nauru- ja pikkulokeille tärkeistä muutonaikaisista leväh dys- ja ruokailualueista. Vaikka suu rin osa yksilöistä on jo lähtenyt Suo mesta, kaikki havainnot molemmis ta lajeista kannattaa edelleen kirjata Tiira-lintutietopalveluun.Kirjaathansyksyisetkin havain not huolellisesti: erityisesti on syy tä erotella muuttavat ja paikalli set linnut toisistaan. Pääsääntö on, että muuttolennossa havaittu lin tu kirjataan muuttavaksi − tilamer kintä m − ja muut linnut paikalli siksi − tilamerkintä p.

Naurulokkeja tavataan yhä tutuil la pesimäpaikoilla, mutta pesivien parien määrä on ilmeisesti monin paikoinEsiintymisessäänvähentynyt.

Toimi näin: • Tilaa Linnut­vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Isoja, yli 500 linnun pesimäyh dyskuntia löytyi tänä vuonna vä hemmän kuin edellisessä vastaa vassa kartoituksessa vuonna 2008.

ICBP uudistuu ja ottaa uudeksi nimekseen BirdLife International. Logoon valitaan kansainväliselle järjestölle sopiva lintu, maapallon navalta navalle lentävä lapintiira.

1883 Vanhin nykyisis tä töistä,BirdLife-järjesintialainen Bombay Natural History Society, perustetaan. 1900 Yhdysvalloissa aloitetaan lintuyhdistys ten myötävaikutuksella lintujen joulu laskenta, Christmas Bird Count, vaihto ehtona perinteiselle lintujenmetsästys kilpailulle. Laskenta on nykyään suo sittu ja laajalle levinnyt tapahtuma. 1912 Hollanti rauhoittaa kaikki lintulajinsa ensimmäisenä maana maailmassa.

BirdLife

141889

BirdLife Suomi järjestää Euroopan-kokouksenBirdLifenLappeenrannassa.

Ison-Britannian nykyinen BirdLife-järjestö, The Ro yal Society for the Protection of Birds, perustetaan. Sen perustaja Emily Williamson vastusti eksoottis ten lintujen sulkien käyttämistä naisten hatuissa. Jä senet olivat aluksi pelkästään naisia. Taustalla oli tur hautuminen British Ornithologists Unioniin, joka ei ollut ryhtynyt toimiin höyhenkaupan suitsimiseksi, ja jonka jäsenyys oli sallittua vain miehille. Vastaavasti Yhdysvalloissa Bostonissa Harriet Hemenway ja Minna B. Hall järjestivät teekutsuja hienostorouville tarkoituksenaan saada heidät luo pumaan höyhenten käytöstä asusteissa. Kokoontu miset johtivat lopulta vuonna 1896 Massachusetts Audubon Societyn perustamiseen; ensimmäiseen alueellisista yhdistyksistä, jotka myöhemmin muo dostivat kansallisen suojelujärjestön Yhdysvalloissa.

Euroopan unionin syntymisen myötä perustetaan Brysseliin BirdLifen Euroopan toimisto vaikuttamaan EU:n luontoa koskevaan päätöksentekoon.

ICBP aloittaa IBA-hankkeen (Important Bird Area, nykyään Important Bird and Biodiversity Area) tehostamaan kansainvälisesti arvokkaiden lintualueiden tunnistamista ja suojelua. Nykyään IBA-alueita on nimetty yli 13 000, joista sata sijaitsee Suomessa. IBA-alueiden suojelutilanne on mukana YK:n kestävän kehityksen milleniummittareissa kertomassa maapallon tilasta. 1992 Suomen LYL liittyy ICBP:n jäseneksi. Tätä ennen järjestöllä oli pienempi Suomen osasto.

1989 ICBP eliöyhteisöjä.kaavatvieraslajitkanatisesta.jiensaartenvaltamerteneristyneidenohjeistuksenjulkaiseelintulasuojelemiErityisesihmisenmulevinneetuhsaarien

19931993 1994 LYL vaihtaa nimensä BirdLife Suomeksi. 1996 1998 Päivitetty luettelo Euroopan IBA-alueista ilmestyy. Se sisältää 3 600 aluetta. Hattuteollisuus suisti muun muassa silkkihaikaran, silkkiuikun ja paratiisilinnut lähes sukupuuton partaalle. Pilakuvassa lintuja ammuskelevan naisen “noutajakoirana” on ranskalainen hatuntekijä. BirdLife julkaisee selvityksen endeemisten eli kotoperäisten lintujen esiintymisalueista ja niiden suojelun kiireellisyydestä.

100 vuotta BirdLife, maailman suurin ja vanhin kansainvälinen suojelujärjestö, perustettiin tasan sata vuotta sitten. Lintujensuojeluaate heräsi jo sitäkin aikaisemmin. Kokosimme tähän joitakin poimintoja historiasta.

1979 Euroopan BirdLife-järjestöjen työn ansiosta Euroopan yhteisö (nykyinen EU) hyväksyy ensimmäisen luonnon suojelusäädöksensä, lintudirektiivin. 1980 ICBP palkkaa Ison-BritannianToimistovapaaehtoistyöllä.hoidettuastityöntekijänsä.ensimmäisetTähäntehtävätolipalkattomallaperustetaanCambridgeen.

BirdLife julkaisee ensimmäisen lajikohtaisen Euroopan lintujen suojelutilan arvioinnin, jossa lajit luokitellaan SPEC-luokkiin (Species of European Conservation Concern). 2000 1985 1889 1995

1974 Jo

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voimakas teollistuminen vaikutti yhä haitallisemmin luon toon, ihmisten elinympäristöön ja elämänlaatuun. Tiedotusvälineiden kehittymisen myötä kasvoi myös tietoisuus haitoista. Huoli ihmistoiminnan vaikutuksista lintuihin ja luontoon toi sata vuotta sitten yhteen kirjavan jou kon ihmisiä. 20.6.1922 Lontoossa perustetaan maailman ensimmäinen kansainvälinen suoje lujärjestö, International Committee (myöhem min Council) for Bird Preservation, ICBP. Järjes töstä kehittyy nykyinen BirdLife. Ensimmäiset jäsenjärjestöt liittyivät mukaan 18 maas ta, viideltä BirdLifenmantereelta.perustanut ryhmä päätyi siihen, että tehokkain tapa torjua lintui hin kohdistuvia uhkia on kansainvälinen yhteistyö. Sama periaate luotsaa BirdLifea tänäkin päivänä: yhdessä olemme vahvempia. Yhdysvaltalainen T. Gilbert Pearson oli yksi ICBP:n perustajajäsenistä. Lapsena Pearson oli hankkinut taskurahaa myymällä lintujen höyheniä ja munia, mutta hän omistautui myöhemmin lintujen suojelulle.

BirdLife aloittaa työn albatrossien ja muiden merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi valtamerikalastukses sa. Maailman 22 albatrossilajista kaikki yhtä lukuun otta matta ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, ja yksi niiden merkittävimmistä kuolinsyistä on takertuminen ammatti kalastajien pyydyksiin. Työ on ollut erittäin menestyksekästä. BirdLifen asian tuntijoiden paikan päällä kalastusaluksilla kehittämät ja testaamat menetelmät merilintujen suojelemiseksi ovat sekä toimivia että edullisia. Albatrossien turhat kuole mat ovat vähentyneet jopa 99 prosenttia alueilla, joilla toimenpiteet on otettu käyttöön. Etelä-Afrikassa ja Nami biassa ne onkin jo määrätty pakollisiksi. ICBP ostaa Seychelleillä sijaitsevan Cousin-saa ren pelastaakseen seychellienkerttusen, jonka viimeiset 26 yksilöä sinnittelivät tällä 300 heh taarin kokoisella saarella. Suuri osa alkuperäi sistä metsistä oli kaadettu kookosviljelmien tiel tä, mutta ennallistamistoimien ansiosta metsät ja lintu pelastuivat, ja vuonna 1982 saarella eli jo 320Nykyäänseychellienkerttusta.alueensuojelutyötä jatkaa vuonna 1998 perustettu Seychellien kansallinen BirdLi fe-järjestö, jonka toimintaa kehitettiin suojelutyön rinnalla. Seychellienkerttusia on jo yli 3 000 yksi löä viidellä eri saarella, ja BirdLifen työn ansiosta muitakin alueen lajeja on pelastunut sukupuutolta. ICBP ja IUCN laativat ensimmäisen maailman uhanalaisten lintujen ja nisäkkäiden punaisen listan, ”Preliminary list of rare mammals and birds” (”Alustava lista harvinaisista nisäkkäistä ja linnuista”).

153 | 2022 1948 1964 1973 Suomen nykyinen kattojärjestökseenlintuyhdistyksetperustetaan,BirdLife-järjestökunalueellisetmuodostavatLintutieteellisten

BirdLife voittaa nostamansa kanteen EU-tuomioistuimessa, ja Puolassa sijaitseva Rospudan laakso suojellaan. BirdLife oli taistellut jo vuodesta 1996 lähtien pysäyttääkseen Puolan hallituksen suunnitelman rakentaa Via Baltica -valtatie tämän poikkeuksellisen arvokkaan luontoalueen läpi. 2000 2022 1968 1922

2011 BirdLifen

BirdLifen omistama Cousin-saari on luonnon suojelun menestystarina ja maailmanlaajuisesti tunnettu ekoturismikohde.

Klaus FiedlerKuvassalintujenmuidenalbatrossientuhansienvuosittainaluksillatyöuraauurtavaBirdLifenkalastuspelastaakymmenienjamerihengen.hoikka-albatrossi.

BirdLife aloittaa uuden hankkeen, Preventing Extinction Programmen, estämään kaikkein uhanalaisimpien lintulajien häviämistä maapallolta. Ohjelman ansiosta jopa 30 lintulajia on jo pelastunut sukupuutolta. Historiallinen sopimus antaa BirdLifelle oikeuden hallinnoida ja ennallistaa yli 2 000 neliökilometriä arvokasta Harappan sademetsää Sumatralla. ICBP on mukana perustamassa kansainvälistä luonnon suojeluliittoa, IUCN:ää, joka laatii maailman kaikkien lajien uhanalaisuusarviot. ICBP saa alusta asti vastuulleen lintujen uhanalaisuuden arvioinnin, josta BirdLife vastaa edelleen.

perustetaan sodista

työn

2007 2008 2009 2011

Yhdistysten Liiton (LYL). vuodesta 1946 järjestössä vaikuttanut konkari Phyllis Barclay-Smith valitaan ensimmäisenä naisena ICBP:n pääsihteeriksi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1978. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa Patricia Zurita

BirdLife juhlii satavuotista taivaltaan 12.–15.9. maailman kokouksella onkäänneaikana,Cambridgessä.Ison-BritannianJuhlavuottavietetäänjolloinmaapallontilaonkohdassa.Kokouksenviestiselvä:nytonaikatoimia! Romania suojelee Euroopan arvokkaimpiin kosteikkoihin kuuluvan Tonavan suiston. BirdLife kampanjoi pitkään alueen puolesta, sillä sitä ei ollut suojeltu jatkuvastivaanunioniinmukaisestiluonnonsuojeludirektiivienEU:nmaanliittyessävuonna2007,sitäheikennettiinrakentamisella. pitkäjänteisen ansiosta erittäinvakauttasekäkulkevaRauhanpuistonGolanvälinenLiberiankärsineidenjaSierraLeonenrajatylittävämetsiensuojelualue.nimelläpäätössuojeleerauhaa,yhteiskuntienettäalueenarvokastaluontoa.

Yleisimmät Pönttöbongauksessa havaitut lajit (%-osuus havaintopaikoista) eri osissa Suomea. Suomessa, mutta kansoittaa pöntöt etenkin pohjoises sa, missä joka neljännen tarkkaillun pöntön asukas oli nyt kirjosieppo. Tero Toivanen Pönttöbongauksessa 11.–12.6. tarkkailtiin linnunpönt töjä yli 4 900 paikalla, ja osallistujat ilmoittivat yhteen sä lähes 41 000 linnunpöntön tiedot. Molemmat luvut ovat tapahtuman komeita uusia ennätyksiä. Pesimävuosi oli hyvä, sillä yli 57 prosenttia pön töistä oli asuttuja. Tätä suurempi asuttujen pönttöjen osuus on ollut vain vuonna 2014. Pöntöissä riitti asuk kaita ympäri Suomen: eniten pesintöjä havaittiin nyt Länsi-Suomessa, mutta kaikissa maamme osissa yli puolet tarkkailluista pöntöistä oli saanut asukkaat. Kirjosieppo palasi huippuvuosien tasolle

16 Pönttöbongauksessa tarkkailtiin yli 40 000 linnunpöntön elämää Pönttöbongaus järjestettiin tänä kesänä jo kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuma keräsi ennätysosanoton. Myös pesintöjä havaittiin linnun pöntöissä tavallista enemmän. Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi luokiteltu varpunen pesi lähes viidellä prosentilla tarkkailupaikoista. Määrä on suurin Pönttöbongauksessa koskaan havaittu. Koko maa Etelä Itä Länsi Pohjoinen Kirjosieppo 80,1 74,4 84,6 81,7 82,9 Sinitiainen 62,9 66,1 65,1 64,6 49,3 Talitiainen 61,1 60,7 61,7 63,8 55,9 Pikkuvarpunen 19,3 19,7 17,2 24,3 12,7 Telkkä 9,9 5,9 10,5 10,0 17,9 Harmaasieppo 5,3 4,1 7,2 5,9 3,7 Kottarainen 5,0 8,0 3,1 5,2 0,7 Leppälintu 4,8 2,3 5,1 4,4 10,9 Varpunen 4,6 4,4 3,8 6,1 3,2 Kuusitiainen 2,3 2,9 1,5 3,1 0,7 Puukiipijä 2,0 2,3 2,3 2,4 0,1 Isokoskelo 1,3 1,7 1,8 0,9 0,6 Tervapääsky 1,3 1,6 0,7 2,0 0,6 Västäräkki 1,2 0,8 1,5 1,5 1,5 Tuulihaukka 0,9 0,9 0,9 1,1 0,8

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttö pesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hy vin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta. Kirjosiepolla oli erinomainen vuosi: laji havaittiin nyt yli neljällä viidestä tarkkailupaikasta ja se pesi yli 20 prosentissa pöntöistä. Kirjosieppo on ollut Pönttö bongauksessa tätä vuotta runsaampi vain kerran aiem min. Kannan kasvu johtunee ennen kaikkea kahden edellisen kesän hyvästä pesimätuloksesta. Kirjosiep po on ylivoimaisesti tavallisin pönttöpesijä kaikkialla Pitkä ja luminen talvi ei näyttänyt juuri vaikutta neen Suomessa talvehtivien tiaisten kantoihin. Tali- ja sinitiaisia pesi pöntöissä hieman vuotta 2021 enem män, vaikka aivan parhaiden vuosien tasolle lajien run saus ei yltänytkään. Pitkällä aikavälillä sinitiainen on runsastunut Pönttöbongauksessa ja on nyt käytännös sä yhtä runsas kuin talitiainen, jonka pesintöjen määrät ovat puolestaan jopa hieman laskeneet.

Micha Fager

3.Tammikuussa1935Kotkassa.

Vastaukset:10kiperäälinnuista (s. 27)

Joutsenbongaus_mainos_BirdLife_2022_pystypuolikas.indd 1 5.9.2022 19.27

10.Kimalaiskolibri,jonkapaino on1,6gjapituus5,7cm.

Kottaraisia vähän pesintöjä havaittiin Pönttöbongauksen historian toi seksi suurin määrä. Nopeasti run sastuneen lajin kannan kasvu näyt tää silti tasaantuneen vuoden 2019 jälkeen.Kottaraisen pesinnöissä on puo lestaan viime vuosina ollut suurta vaihtelua. Tänä vuonna kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin niukasti, mikä näkyi sekä vähäisempänä havain topaikkojen määränä että pienem pänä asuttujen kottaraispönttöjen osuutena. Kottaraisen pesinnät vai kuttivat kuitenkin onnistuneen hy vin: epäonnistuneiden pesintöjen osuus oli pienempi kuin näSuomessanytdenky,lajejaPönttöbongauksessakoskaan.taantuviaovatesimerkiksitervapääskuusitiainenjakäenpiika,joikaikkienpesintöjäilmoitettiinlähesennätyksellisenvähän.viimevuosikymmenisuurestivähentyneenvarpusen piristyminen sen sijaan ilahdutti − sekä lajin runsaus että yleisyys oli vat tänä vuonna Pönttöbongaus historian parhaimpien joukossa. Pesinnät myöhässähieman Myöhäinen kevät sai monet pönt tölinnut lykkäämään pesinnän aloitusta. Niinpä esimerkiksi pe sästä lähteneitä talitiaispoikueita ilmoitettiin vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka ta pahtuma järjestettiin nyt viikkoa myöhemmin.Vertailu samoille päivämää rille osuneisiin aiempiin Pönttö bongauksiin kertoo esimerkiksi, että kirjosiepon pesäpoikueita ha vaittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2016 mutta kuiten kin enemmän kuin poikkeukselli sen kylmänä keväänä 2017.

29.–30.10.2022JoutsenbongauksessalasketaanSuomessasyysmuutollalevähtävätlaulujoutsenet.Tapahtumallakerätäänarvokastatietoajoutsenkannankasvusta,pesinnänonnistumisestasekäjoutsentenlevähdys-jaruokailualueista.

Pikkuvarpusen

4.Ulosteensisältämävesi, vaikkakinvähäinen,viilentää kuumassailmassa.Jalat valkoiseksivärjääväuloste myösvähentääauringon lämmittäväävaikutusta.

2.Itämerensuolapitoisuus ontarpeeksi alhainenkummallekinlajille.

1.Järripeippo(kuvassanaaras).

Pesimäajan ulkopuolella laulujoutsen viihtyy parvissa ja on helposti havaittava laji. Käy mahdollisilla joutsenten levähdyspaikoilla tapahtumaviikonloppuna, arvioi näkemiesi joutsenten määrä, ja ilmoita havainnot verkkolomakkeella tai postikortilla.

Joutsenbongaus järjestetään nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 Joutsenbongauksessa havaittiin noin 52 000 laulujoutsenta.

KuhnoPetriKuvat: www.joutsenbongaus.fi

7.14metriä,jasesoveltuu erinomaisestihuonosti sulavanravinnonkäsittelyyn.

3 | 2022 2520151050 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 (%)pöntöistäOsuus kirjosieppo talitiainen sinitiainen Kirjosiepon, talitiaisen ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2022. PÖNTTÖ Lisää Pönttöbongauksen tuloksia: www.ponttobongaus.fi

5.Marabounsuklaatehtaan, jonkapakkauksiakoristi afrikanmarabu. 6.85km/h.

8.Kyyhkytyöntäänokan vedenpinnanalleja imeeveden.Muutlinnut ottavatvettänokkaansa janielaisevat päätäsenheilauttamallataakse. 9.Noin70prosenttia.

Joutsenbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Anne Ohje:Kotiharju Sanaympyrätehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjan per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Myötäpäivään sanat ovat lintulajeja, vastapäivään kaikenlaisia sanoja. Sanat ovat yksikön tai monikon perusmuodossa.Valmiiksion annettu vastapäivään ensimmäisen sanan alkukirjain. Myötä päivään luettavien lintulajien alkupistet tä ei anneta.

Sanaympyrä

Aki Arkiomaa

MyötäpäiväänVihjeet (lintuja): Vuoden lintu 2021 • Nokantyvestä kalju • Suurharvinaisuus Suomessa, voisi olla naisen nimi • Viihtyy kirkontornissa Vastapäivään: Uitossa • Korteista tai kankaasta • Paulat • Essayah • Patsassyvennys • Kurat • Tuoksu- tai myrkkyVastaa ja voita!

Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi 30.11. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi ja osallistut pienten palkintojen arvontaan! Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

Viime numeron oikea ratkaisu

RATSUPAKANAKIKONIKKOURALUUSILLATANNIvastapäivään:

18

Aki Arkiomaa Viidennet Lintumessut keräsivät 20.8. Helsingin Viikkiin jälleen yli pari tuhat ta linnuista kiinnostunutta. Ennen ta pahtuman alkua oli mahdollista osal listua aamuretkille, jotka kiersivät Vii kin peltoja ja Vanhankaupunginlahden kosteikkoa. Useita lyhempiä lintukäve lyitä järjestettiin myös messujen aika na, ja erityisen hieno kokemus oli lap sille suunnatulla retkellä havaittu harvi nainen punajalkahaukka. Messuilla oli paikalla maamme par haita lintuasiantuntijoita esimerkiksi BirdLifesta ja Luonnontieteellisestä kes kusmuseosta. Esiintymislavalla ja muis sa esitystiloissa kuultiin mielenkiintoi sia esitelmiä, nähtiin upeita luontokuvia ja kuultiin muun muassa pönttöasian tuntija Urpo Koposen parhaita vinkke jä sekä toimittaja Minna Pyykön koko amia tietoja menneen ajan suomalaisis ta lintututkijoista. Näytteillä olivat kaik ki keskeiset katseluoptiikan ja kameroi den tuotemerkit. Messut juonsi tunnet tu luontotoimittaja ja lintuharrastaja Paul Segersvärd

Lintumessut järjestettiin taas koronavuosien on mahdollisuus tutustua harrastusvälineisiin ja nauttia samalla mielenkiintoisesta ohjelmasta.

Lintumessuilla

Åland − Ahvenanmaa ■ 2.10. dagsutflykt.Signilskär Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 30 35) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkko sivuilta. Tapahtumiin voi tulla 1.−2.10.

Jan SöderSved

lintuharrastustapahtumaEuroopanmuutoksiasuurin

Inka Plit Inka Plit

Suomen Lintuvaruste Oy. Tervetu loa taas ensi vuonna!

3 | 2022 koronavuosien tauon jälkeen

Suuri BirdLife-kysely tulossa! Tarkkaile sähköpostiasi Koko Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan EuroBirdwatch-ta pahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojeluaKannustammekohtaan. retkeilemään ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 2.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteen päin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata. Voit myös osallistua BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin: Etelä-Karjala ■ 2.10. Tiuruniemeen.JoutsenonLappeenrannanSyysmuuttoretki Itä-Uusimaa ■ 1.10. saaressa.LoviisassaMuutonseurantaaLehtisen

Keski-Pohjanmaa ■ 29.9.−2.10. LintuOktobirdfestharrastustapahtumaKalajoella. Keski-Suomi ■ 2.10. aallonmurtajalla.JyväskylänMuutonseurantaaSäynätsalon

SuomiTapahtumanerikoisliikkeeseen.järjestivätBirdLifejasenkokonaanomistama

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme palvellaksemme paremmin jäseniä, tukijoita ja kaikkia linnuista kiinnostuneita. Siksi meille on tärkeää selvittää juuri Sinun mielipiteesi, toiveesi ja ehdotuk sesi BirdLife Suomen toiminnasta ja vaikuttamistyöstä. Avaamme pian verkkosivuillemme mahdollisuuden osallistua BirdLife-kyselyyn, johon toivomme mahdollisimman aktiivista osallistumista. Tiedotamme kyselyn avautumisesta muun muas sa kaikille jäsenille ja tukijoille lähetettävässä sähköpostiviestissä. Edellinen vastaava kysely toteutettiin viisi vuotta sitten suurel la menestyksellä − saimme teiltä yli 5 700 vastausta! Yhteystietonsa kyselyn yhteydessä jättäneiden kesken arvo taan 3 kpl 50 euron lahjakortteja Lintuvarusteeseen, lintuharras tajien

Esiintymislavalla kuultiin muun muassa Jimmy Träskelinin musiikkia linnuista ja ihmisistä.

Kymenlaakso ■ 1.10. useassapäivä,Yhteishavainnointi­muutonseurantaakohteessa. Lohjan seutu ■ 1.10. LohjanMuutonseurantaaKukkumäellä. ■ 2.10. SiuntionMuutonseurantaaKasabergetillä. Pirkanmaa ■ 1.10. Retki Pirkanmaalta Säpin majakkasaareen. Pohjois-Karjala ■ 1.10. JuuanMuutonseurantaaKaajanlammella ja Rääkkylän Vuoniemessä. Päijät-Häme ■ 1.10. Vähäsalmella.AsikkalanMuutonseurantaaPulkkilanharjun ■ 2.10. Linturetki Nastolan ja Orimattilan pelloille. Rauman seutu ■ 2.10. Lintuilta Kuovin nuorisotalolla Raumalla. ■ seuraayhdistyksenMuutonseurantaaalueella,tiedotusta.

Satakunta ■ 1.10. Lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Suomenselkä ■ 1.10. Lintukisa Karstulassa. Uusimaa ■ 1.10. VuosaarenMajavatienHelsingissäMuutonseurantaaHerttoniemenkalliollajatäyttömäellä. ■ 1.10. lintutornissa.HelsingissäTorniopastusPurolahden ■ 2.10. lintutornilla.jaVuosaarentornilla,EspoossaMuutonseurantaaBergönlintu­HelsingissätäyttömäelläVantaallaPitkäjärven ■ 2.10. HelsinginLintukävelyViikissä.

Noin 20 vapaaehtoista avustajaa mahdollistivat messujen järjestämisen nykyisessä laajuudessa. Kiitos jokaiselle!

Siperianlepinkäinen havaittiin myös syyskuussa 2021 Hailuodossa ja lokakuussa 2021 Helsingissä (ks. Linnut-lehti 4/2021 ja BirdLife-lehti 1/2022).

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla. Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille. Nuori, tule mukaan!

Konnunsuon tornilla oli suhteellisen hiljaista. Vain pikkulepinkäiset lenteli vät tornin takana. Otin yhdestä pikku lepinkäisestä kuvan, jossa se istui puus sa. Myöhemmin autossa katsellessani kuvia huomasin, että pikkulepinkäisku vaan oli lennähtänyt toinenkin lepinkäi nen. Silloin ajattelin, että sekin oli var maan pikkulepinkäinen, sillä niitä oli ol lut paikalla useampia. Noin neljä kuukautta myöhemmin selaillessani kesän kuvia linnun väri tys kuitenkin pisti silmääni. Jaoin ku van BirdLifen ”Nuoret lintuharrastajat” -WhatsApp-ryhmään. Sieltä kuva lähe tettiin kokeneemmille harrastajille.

Inka Lavikainen Illalla 8.7.2021 olin retkeilemässä isäni kanssa Lappeenrannan Konnunsuolla. Ensin kävimme katsomassa suokukko ja Kotasaaressa, mutta emme viipyneet kauaa, joten ajattelimme käydä vielä pii pahtamassa lintutornilla.

Mikä Lintuvisa?

20 Nuorten sivu

Luokan tai koulun oma lintujentunnistus kilpailu. Kenelle? Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja. Miten? Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintu tuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille! Missä? Luokkaopetuksessa. Milloin? Milloin vain luokan oman aikatau lun mukaan.

→ www.birdlife.fi/nuoret Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet Löydäverkkosivulla.harrastuskavereita:

Suomen ensimmäinen siperianlepinkäinen paljastui valokuvaa tarkemmin tutkimalla neljä kuukautta havainnon tekemisen jälkeen. Siperianlepinkäinen Lappeenrannassa

Inka Lavikainen

Samana iltana sainkin välitetyn vas tauksen kysymykseeni: lintu oli määri tetty siperianlepinkäiseksi! Oli tosi mu kavaa saada apua tällaisessa tilanteessa. Lähetin tarvittavat tiedostot ja lomak keet rariteettikomitealle, ja 6.3. sain tie tää, että havaintoni oli hyväksytty. Oli tosi jännittävää, että tavallisella kin linturetkellä voi päätyä näkemään kunnon harvinaisuuden. Vielä mahta vampaa oli kuulla, että kyseessä oli itse asiassa Suomen ensimmäinen havainto tästä lajista! Kirjoittaja on 14-vuotias lappeen rantalainen lintuharrastaja ja lintumaalari.

”We

ja

kutsui retkelle lähiluontoon Barnens egna fågelevenemang Barnens fågelvecka 16–22.5. uppmuntrade igen alla barn och vuxna att bege sig på fågelutflykt i närmiljön. I år letade 4 500 barn och ungdom med 850 vuxna i 370 grupper efter tecken på fåglarnas häckning med hjälp av roliga material. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www.birdlife.fi/fagelvecka)

”Ihanalintuviikko,ihanatmateriaalit,ihanatlinnut!” for participatesurenextyearagain!”

Inka Plit Lasten omaa lintutapahtumaa, Lasten lintuviikkoa, vie tettiin tänä vuonna 16.–22.5. kolmella kielellä. Suomen ja ruotsin lisäksi runsaat materiaalit olivat nyt tarjolla ensi kertaa myös englanniksi. Pesinnän merkkejä tark kaili tänä vuonna 4 500 lasta ja nuorta sekä 850 aikuis ta yli 370 ryhmässä eri puolilla Suomea – ja ainakin yksi ryhmä myös Ruotsin puolella. Lasten lintuviikkoon on kenen tahansa helppo osal listua, sillä yhtään lintulajia ei tarvitse tunnistaa. Sen si jaan retkellä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Retki voidaan tehdä päiväkodin, koulun tai kodin lähelle, ja avuksi on tarjolla hauskat materiaalit ohjeineen. Pesinnän merkeistä helpoimmin havaittava on lau lava lintu, jonka ilmoittikin melkein jokainen osallistu nut ryhmä. Muut yleisimmin havaitut pesinnän mer kit olivat linnun käyminen mahdollisessa pesäpaikas sa sekä pesämateriaalin tai ruuan kantaminen nokassa. Tarkemmat tulokset lisää kuvia löytyy tapahtuman

Osallistuneiden ryhmien kesken arvottiin kivoja palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kii karit, matkasivat Niemenrannan päiväkotiin Ouluun. BirdLife, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan taas ensi keväänä!

verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuviikko). ”Räystäspääskyt” räystään reunalla Siuntiossa. Noora Mettinen “Naturfinkarna”, åk 3B från Karis, såg en kanadagåsfamilj under utfärden. Heidi Mangström Tupsukorvat-ryhmässä Pudasjärvellä tehtiin lintuaiheisia askarteluja. Päivi Koppelo Päiväkoti Peukaloisen Peikkoset-ryhmä Polvijärveltä tutustui lintujen ääniin. Hanna Haverinen

”En rolig uppgift som eleverna tyckte mycket om!”

This year the children’s own birdwatching event Kids’ Birdwatching Week was available in English for the first time. During the event week 16th to 22nd May in total 4 500 children and youth with 850 adults in 370 groups searched for signs of nesting with the help of fun materials. We wish to thank all participants and welcome you to join again next year! (www.birdlife.fi/birdweek)

Pikkukuovin kuvasin tänä kesänä Hailuodon lento kentällä Pöllässä. Lähdin mustikoita poimimaan, mut ta mustikkaretki muuttui linturetkeksi. Aikaisemmin olen nähnyt vain isokuoveja, joten tämä elämänpinna ilahdutti kovasti. Liisa Kiljunen (Hailuoto, 3.8.2022)

100 lintulajia -haaste siivittää kaikentasoisten harrastajien syksyisiä linturetkiä. restää taitojaan ensi vuotta varten. Haasteesta on omat versionsa lapsille ja nuorille, valokuvaamisesta kiinnostuneille sekä lihasvoimin liik kuville ekoharrastajille. Kilpailusta ei ole kyse, vaan tar koitus on innostaa itsensä oppimaan uutta. Apua lin tujen tunnistamiseen löydät haasteen verkkosivuilta sekä ”100 lintulajia” -Facebook-ryhmästä. Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Jaa kokemuksesi Facebook-ryhmässä tai muualla so messa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle si vulle kuvia ja elämyksiä! Anna Tuominen Mitä luulet, onnistutko tunnistamaan sata lintulajia Suomessa yhden kalenterivuoden aikana? Suosittuun haasteeseen voi tarttua myös syksyllä ja vaikkapa ve

22

Kuvasin meriharakan 100 lintulajia -haasteeseen, kun se ilmestyi Töölönlahden rantaan. Lajina meriharakka on helposti tunnistettavissa. Aloitin 100 lajin metsästämisen hieman myöhään, mutta onneksi vuotta on vielä jäljellä. Haaste on moti voinut minua liikkumaan luonnossa. Uusien lajien ku vaaminen ja tunnistaminen innostaa jatkamaan lintu Oosaharrastusta.Holm(Helsinki, 19.7.2022)

Haasta itsesi ja tunnista sata!

Simo-Pekka Leppänen (Varkaus, 10.7.2022)

Keväällä 2017 innostuin 100 lintulajia -haasteesta. Linnut olivat kiinnostaneet aina, mutta tunnistin vain muutamia kymmeniä. Osallistuin Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen linturetkille oppiakseni li sää. Joulukuun 28. päivänä sain 100 täyteen. Seuraa vana vuonna innostuin kuvaamaan lintuja.

Olimme puolisoni kanssa lähdössä kohti Inaria, kun päätimme kääntyä vielä kerran katsomaan Pulman kijärven maisemia. Olimme jo aiemmin nähneet siel lä kapustarintoja ja punakuireja. Tällä kertaa onnis tuimme näkemään lähes kymmenen tunturikihua. Se oli molemmille elämänpinna ja 170. laji tänä vuonna. Tämä on vasta toinen vuosi, kun osallistumme 100 lin tulajia -haasteeseen. Haaste on mukava ja motivoiva lisäpiriste luonnossa liikkumiseen. Sami Ukkonen (Nuorgam, 9.7.2022) 100 lintulajia -haaste on saanut minut ja puolisoni lähtemään lintujen perässä paikkoihin, joihin ei muu ten olisi tullut lähdettyä. Se on myös hyvä muistiinpa noväline vuoden Kuvanottopäivänähavainnoista.kävimme lintutornilla Varka udessa. Loppuhuipennus tuli, kun pysähdyimme seu raamaan pensastaskuja. Huomasin, että lähellä autoa puussa istui käki, jota ottovanhemmat ruokkivat. Auto toimi hyvänä piilokojuna.

Flight Id of PasserinesEuropean Kowa 99AKite Falco BTXSwarovskijaATX Swarovski Pure NL PetolinnutLuonnossaSuomenSeabirdsEurope’s Birds Gulls Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille LintuharrastajanNL oma kauppa Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife. , puh. (09) 386 7856 www.suomenlintuvaruste.com Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

tavat etenkin isoimpien teiden lähimaastoissa, mutta suuressa osassa Suomea rengastajien verkosto on hy vin harva ja mielenkiinto kohdistuu vain rajalliseen laji joukkoon. Lintuja siis riittää kaikille uusille rengastajil le, ja tekemistä rengastuksen parissa löytyy mistä päin valtakuntaa tahansa. Miten rengastajaksi? Parhaiten rengastajan uralla pääsee alkuun hakeutu malla kokeneempien rengastajien mukaan maastoon. Yhteys paikallisiin rengastajiin löytyy useimmiten alueen lintuyhdistyksestä – monessa yhdistyksessä on jopa nimetty Ensimmäisenrengastusvastaava.omanrengastusluvan saa suorit tamalla rengastuksen perustentin ja harjoittelemal la kokeneen rengastajan opissa vähintään yhden rengastuskauden ajan. Perustentissä tunnistetaan mu seonahkoista Suomen pesimälajistoa ja tavallisimpia läpimuuttajia.Tentinjariittävän harjoittelun suorittamisen jäl keen rengastuslupaa haetaan Luonnontieteellisen kes kusmuseon Rengastustoimistolta. Aluksi uudelle ren gastajalle myönnetään tyypillisesti rajoitettu lupa, jo hon kuuluu joukko koulutuslajeja ja yksilöllisesti rää tälöity joukko lajeja rengastajan omien mieltymysten mukaisesti. Rajoitetulla luvalla uusi rengastaja pereh tyy ja ansioituu rengastajana muutamien vuosien ajan, minkä jälkeen lupaan voi hakea laajennuksia.

Kuten lintuharrastuksessa muutenkin, myös lintujen rengastuksessa tapoja harrastaa on lukematon määrä. Jokainen rengastaja on suuntautunut omille urilleen, ja useimmille lintulajeille löytyykin joku juuri siihen lajiin erikoistunut rengastaja. Samat rengastusrutiinit vuo desta toiseen tuottavat arvokasta seuranta-aineistoa, ja moni tekeekin omatoimisesti pieniä tutkimuksia. Tär keintä on kaiken aineiston tallentaminen Rengastustoi miston tietokantaan, mistä tieto on kenen tahansa tut kijan käytössä vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Ehkä perinteisin mielikuva lintujen rengastajasta on rauhallisilta salomailta korkeista puista petolintuja et sivä risuparta. Petolintujen rengastaminen on harras tuksena muuttanut muotoaan metsien pirstoutumisen myötä, mutta sitä pidetään edelleen rengastuksen ”ku ninkuusluokkana”. Petolinturengastukselle ominais ta on, että yhtä rengastusta kohti joudutaan tekemään paljon työtä esimerkiksi tekopesiä tai pönttöjä raken tamalla, reviirejä etsimällä ja pesäpaikkoja kiertämällä. Muita suosittuja rengastuksen muotoja ovat erilai set varpuslintujen verkkorengastusprojektit sekä lin tuasemarengastus, joissa kummassakin pyydystetään rengastuspaikan ohittavia lintuja suurempina mää rinä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi vesilintujen ja uikkujen rengastus, mutta uutta innos tusta näihinkin lajiryhmiin on viime aikoina virinnyt. Aktiivisia rengastajia on Suomessa tällä hetkellä noin 750. Eteläisimmässä Suomessa petolintureviireil le on tunkua ja eksoottiset Tunturi-Lapin lajit kiinnos

tuu uuteen nilkkakoruun yleensä nopeasti. Renkaat ovat hyvin kevyitä eivätkä ne kiristä, ja niis tä on linnuille havaittavaa haittaa hyvin harvoin. Pitkä ikäisimmät linnut ovat kantaneet nilkkarengasta mu kanaan yli 30 vuotta. Rengastus on kuitenkin aina ta sapainoilua lintuyksilölle aiheutetun haitan ja rengas tuksella saavutettavan tietämyksen välillä. Esimerkiksi liian suuret pesäpoikaset rengastajan tulee jättää ren gastamatta, jottei aiheuta poikasten ennenaikaista pe sästä lähtöä. Kukin rengastaja tavallaan

Heikki24

Lisätietoja rengastuksesta ja rengastajaksi hakeutu misesta saa myös Rengastustoimistolta ja tämän jutun kirjoittajalta.

Rengastuksen ansiosta tiedetään, että kuvan valkoposkihanhikoiras on syntynyt Turun Ruissalossa kesäkuussa 2010. Vuodesta 2017 lähtien lintu on havaittu Helsingin Kor keasaaressa pesivänä. Tuorein havainto on tämän vuoden toukokuulta, jolloin se vartioi pesässä hautovaa naarasta.

Perinteisten metallisten nilkkarenkaiden lisäksi esi merkiksi lokeilla, kuukkeleilla ja pääkaupunkiseudun kanahaukoilla käytetään myös muovisia lukurenkai ta jaloissa. Hanhilla ja joutsenilla lukurenkaita voidaan laittaa kaulaan. Tällaiset renkaat ovat luettavissa kau empaa ilman linnun pyydystämistä, jolloin tietoa saa daanLintujenhelpommin.rengastus on tarkoin säädeltyä ja luvanva raista. Linnun pyydystäminen rengastettavaksi on aina linnulle stressi. Stressin astetta minimoidaan käyttä mällä kullekin lajille sopivia pyyntimenetelmiä ja käsit telemällä linnut ripeästi. Rengastettu lintu ihmettelee rengasta usein hetken rengastuksen jälkeen, mutta tot

Helle Lintujen rengastus keksittiin reilu sata vuotta sitten. Suomessa rengastus aloitettiin vuonna 1913, ja sittem min Suomessa on rengastettu yli 13 miljoonaa lintuyk silöä. Perusperiaatteiltaan lintujen rengastus ei ole sen alkuajoista muuttunut juuri miksikään: edelleen lintuja merkitään yksilöllisin tunnistein ja toivotaan, että ren gastettu lintu tavataan myöhemmin uudelleen joko elä vänä tai Yksilöllisenkuolleena.tunnistamisen avulla pystytään selvittä mään perusasioita linnuistamme: esimerkiksi muutto reittejä, talvehtimisalueita, elinikää, pesäpaikka- ja pa riuskollisuutta sekä kuolinsyitä. Rengastusaineistojen avulla voidaan paljastaa myös hienovaraisia – esimer kiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia – muutoksia lin tujen perusbiologiassa.

Rengastuslupaa voi laajentaa myös suorittamal la vaativampia tenttejä: seurantapyynti- tai lintuase matentin. Näissä tenttinahoista vaaditaan lajin lisäk si myös iän ja sukupuolen määritys sillä tarkkuudella kuin se kirjallisuuden perusteella on mahdollista.

Rengastus tuottaa arvokasta tietoa

Heikki Helle

Rengastus on kustannustehokasta Tekniikan kehittymisestä huolimatta lintujen rengas tus perinteisillä metallirenkailla on edelleen kustan nustehokkain tapa seurata lintujen liikkeitä. Erilaisil la lähettimillä voidaan toki jäljittää tarkasti yksittäisiä lintuja, mutta jo yhden laitteen hinta mitataan sadoissa tai tuhansissa euroissa. Metallirenkaat ovat sitä vastoin edullisia. Vaikka rengastetuista linnuista löytyy aina vain pieni prosentti, rengastamalla lintuja suuria mää riä löytöjä kuitenkin kertyy.

Lue lisää: www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous järjestetään 12.–13.11. Joensuussa. Kokouksessa on myös tuksenrapuheenjohtajanlousarvio2023käsitelläänetäosallistumismahdollisuus.Sääntömääräisinäasioinamuunmuassavuodentoimintasuunnitelmajatasekäliittohallituksenvajaneljänhallijäsenenvalinta.Kokousvii konloppuun kuuluu myös 50-vuo tisjuhlaansa viettävän Pohjois-Kar jalan lintutieteellinen yhdistys ry:n järjestämääEdustajistoohjelmaa.onBirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa Bird Life Suomen toimintaan, ota yh teyttä oman yhdistyksesi edusta jaan. Edustajat löydät verkkosivul ta tiedot/edustajisto.www.birdlife.fi/jarjesto/yhteys

•

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

•

•

ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.E-laskuon nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen ku lut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten las kujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vä hennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy

3 | 2022 Kirsi Peltonen BirdLifen toimistolla aloitti elo kuun alussa toimistoapulaisena uusi siviilipalvelushenkilö, 19-vuo tias Jaakko Sihvonen Helsingin Itä-Pakilassa asu va Jaakko on valmistunut kokiksi Liiketalousopisto Perhosta vuon na 2021, minkä jälkeen hänelle on karttunut kokemusta keittiötöistä useammassakin ravintolassa. Jaak ko on myös tehnyt aktiivisesti mal lin töitä maailmalla. Lisäksi hänellä on työkokemusta polkupyörien ja pyöräilytarvikkeiden korjaamises ta jaJaakonmyynnistä.mielenkiinnon kohtei ta ovat taide ja eri ilmaisumuodot, vaatteet sekä monipuolisesti tieto tekniikka. Vaikka tietokoneen ää ressä kuluu paljon aikaa, on luonto Jaakolle tärkeä. "Metsässä kasva neena luonto on kasvanut minuun kiinni", kiteyttää hän, "ja kuka tie tää, ehkä väsään lintujen 3D-malle ja jokuJaakonpäivä."toimenkuvaan kuuluu erilaisia toimistotöitä, kuten asia kaspalvelua lintuihin liittyvissä ky symyksissä sekä jäsen- ja tilaus asioissa. Jaakko on viime aikoina myös opetellut tunnistamaan vas taan tulevia lintuja ja niiden ääniä, missä palveluspaikasta BirdLifessa on varmasti hyötyä.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Toimi näin: • tilaa Linnut lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15) Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitet tu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Uusimmassa numerossa muun muassa: • Pyykukon syksy • Hyvän petolintumuuton tekijät Miksi uhanalaisia vesilintuja saa metsästää? Harjalintu pesi Suomessa – vasta toisen kerran Taukojumppaa muutonseuraajalle

Tilaa Linnut-lehti!

Vaihdavaroja! e-laskuun!

JoensuussaBirdLifenjäsenmaksut,tukimaksut

Uusia toimistollavoimia

Edustajisto kokoontuu

Jaakko Sihvonen

ehdoilla

Kasvaviin vahinkoihin herättiin nopeasti, ja ympäristöministeriö tilasi BirdLifeltä tekemäni selvitykset vahinkojen vähentämisestä ja ennaltaehkäisystä. Selvitysten perusteella hanhet ovat oppivaisia ja niiden karkottaminen vaatii aktiivisuutta. Paras ohjauskeino ovat lin nuille rauhoitetut hanhipellot, joihin muilta pelloilta karkotetut han het voivat siirtyä. Niitä on otettu käyttöön myös Suomessa. Viime vuosina olen tehnyt valkoposkihanhityötä Pohjois-Karja lan ELY-keskuksessa, ja vastaan esimerkiksi viikoittaisten valkopos kihanhitiedotteiden kirjoittamisesta. Yhteistyö eri tahojen kesken on sujunut hienosti. Ilman harrastajien havaintoja olisi mahdoton saada käsitystä muutoista ja sen edistymisestä. Maastossa seuraan hanhia. Kokoan esimerkiksi tietoa siitä, mis sä ne oleilevat, mitä tekevät, mitä syövät ja mihin aikaan. Tiedot välit tyvät maaseutuviranomaisille, mikä helpottaa heidän tarkastuskier roksiaan vahinkoalueille. Tämä kevät osoitti, että hanhipeltoja on oltava tarpeeksi, muuten viljelyksiltä karkottamisessa ei ole järkeä. Kun ruoka loppui hanhille varatuilta pelloilta, niiden oli ruokailtava muualla. Hanhikeskustelu on vahinkoalueilla pääosin asiallista. Maanvilje lijät tietävät, että yritämme helpottaa tilannetta. Maastossa tulee kes kusteltua paljon viljelijöiden kanssa. Se on tullut selväksi, että valko poskihanhi on pieni osa viljelijöiden tämän hetken murheista. Popu listipoliitikot ratsastavat hanhivihalla, vaikka pitäisi tehdä työtä mui den paljon suurempien haasteiden ratkaisemiseksi. Kannan kasvun suurin syy ovat olleet talvehtimisalueiden hyvät olosuhteet. Tilanne voi kuitenkin muuttua, eikä valkoposkihanhikan nan tulevaisuutta voi ennustaa. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopeasti ja radikaalisti. Lintuinfluenssa tappoi Huippuvuorten valko poskihanhen pesimäkannasta kolmasosan Skotlannissa viime talvena. Valkoposkihanhi on hieno ja sopeutuva laji. Jääkausien aikana val koposkihanhet ovat arkeologisten löytöjen mukaan pesineet Brit teinsaarten kalliojyrkänteillä ja talvehtineet Välimerellä. Kohta näi tä sopeutujia taas saapuu Karjalaan, mutta selviääkö laji lähitulevai suuden kriiseistä?

Kirjoittaja on ELY-keskuksen suunnittelija, jolla on lintuharrastusvuosia

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlife suomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asen tamista.Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentämi nen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Kevään innostilintuharrastuspäiväsuurituhansia

Lauantaina 7.5. vietettiin suurta lintu harrastuspäivää sekä pihoilla että lintu torneissa kautta maan. Leppoisa Bongaa päivä pihalla -ta pahtuma houkutteli yli 5 400 linnuis ta kiinnostunutta tarkkailemaan piha piirin lintuja. Ideana oli viettää muka va lintupäivä lähtemättä minnekään ja laskea, kuinka monta lintulajia onnis tuu näkemään tai kuulemaan korkein taan sadan metrin päässä kodin tai mö kin ovelta päivän aikana. Kyseessä ei ol lut kilpailu, vaan havaintoja saattoi hy vin tehdä vaikkapa puutarhatöiden lo massa.Tapahtumaan osallistuttiin noin 3 500 pihalla, ja keskimäärin havaittiin 17 lintulajia. Lähes 40 paikassa päästiin yli 50 lajiin. Pihojen yleisimmät lajit oli vat talitiainen, peippo ja sinitiainen, jotka havaittiin vähintään kolmella pihalla nel jästä. Kaikkiaan yksitoista lajia havaittiin vähintään joka toisessa paikassa. Samana päivänä päästiin kisaamaan myös perinteinen Tornien taisto kah den välivuoden jälkeen. Jo 27. kerran järjestettyyn leikkimieliseen kilpailuun osallistui yli tuhat lintuharrastajaa 306 lintutornissa Ahvenanmaalta Inariin. Joukkueet pyrkivät havaitsemaan valit semastaan lintutornista mahdollisim man monta lintulajia klo 5–13. Samalla opastettiin yleisöä lintuharrastuksen sa loihin. Sadan havaitun lajin raja rikkoutui 11 rannikkoalueen tornissa. Eniten laje ja, 113, havaittiin Virolahden Vilkkilän turalla, Talniemen uudella lintulavalla. Sade haittasi havainnointia länsiranni kolla, ja neljän kärjessä peräti kolme tor nia oli Virolahdelta. Kolmikon rikkoi ai noastaan Pyhäjoen Parhalahti 112 lajil laan.Tornikisa käytiin samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kisaan osallistui noin 80 tornia, ja siel lä kärkituloksen teki Gotlannin Stockvi ken 109 lajillaan. Tanskassa kisattiin 16 tornissa, ja suurin lajimäärä oli 95. Maa otteluvoitto tuli siis Suomeen. Lintujen kevätmuutto oli hieman jäl jessä tavanomaisesta. Hyönteissyöjälin nut olivat harvassa, ja esimerkiksi har maasieppo ilmoitettiin vain kahdesta lintutornista ja alle 20 pihalta. Kirjosiep poja saapui kuitenkin runsaasti juuri en nen tapahtumapäivää, ja niitä nähtiin joka toisella osallistuneella pihalla. Käen kukuntaa kuultiin noin 50 lintutornissa ja 275 pihalla. Tapahtumapäivän aikana havaittiin yli 200 lintulajia. Harvinaisin oli Han gossa lentänyt pikkukotka.

Hanhien48.

26Jari Kontiokorpi Valkoposkihanhi on kuulunut elämääni kauan. Lajin muuttoja odot telimme innolla jo 1970-luvulla Etelä-Karjalassa. Kanta oli nykyiseen verrattuna pieni, päämuutto kesti vain pari tuntia, ja usein muutto meni kokonaan ohi Venäjän puolelta. 1990-luvulla tutustuin muut toon Viipurissa, Vienanmerellä ja Laatokalla. Vuonna 2007 pääsin tu tustumaan lajin pesimäbiologiaan Barentsinmerellä Kolguevin saa rella, jossa elää maailman suurin valkoposkihanhikolonia. Kanta on kasvanut lintuharrastusvuosieni aikana vauhdilla. Ba rentsinmeren kanta nousi vuoteen 2017 mennessä nykyiseen rei luun miljoonaan yksilöön, minkä jälkeen se ei ole juurikaan kasvanut. Muuttokäyttäytyminen on sen sijaan muuttunut, ja yhä suurempi osa valkoposkihanhista pysähtyy Suomessa keväin syksyin, minkä vuok si hanhien aiheuttamat satovahingot ovat nousseet merkittäviksi.

KontiokorpiJari Kiikarin läpi Jan Södersved

Vaihda verkkolehteen!

Lue lisää: www.birdlife.fi/tornientaistobongaapaivapihallawww.birdlife.fi/

Pertti Rasp Nuolihaukka, lärkfalk (Falco subbuteo) Tuulihaukka, tornfalk (Falco tinnunculus) Ampuhaukka, stenfalk (Falco columbarius)

2. Miksi Itämeri on maailman meristä ainoa, jossa iso- ja tukkakoskelo pesivät?

10. Mikä on maailman pienin lintu, ja mikä on sen paino ja pituus? Oikeat vastaukset sivulla 17.

Nuoret pikku-Falcot

Ville-Pekka Liimatainen

9. Kuinka monta prosenttia Suomen maakotkareviireistä sijaitsee Lapin maakunnan alueella?

273 | 2022

Olemus ja muoto Virtaviivainen, kauempaa jopa tervapääskymäinen. Siivet pitkät ja kapeat. Pitkäpyrstöinen. Yleissävyltään vaaleampi. Siivenkärki levitettynä tylpempi. Pienikokoinen mutta vanttera. Leveätyviset ja suhteellisen lyhyet siivet.

AmpuhaukkaNuolihaukka Tuulihaukka

1. Mikä on tämä erityisesti pohjoisessa Suomessa runsaslukuisena pesivä ja pihlajanmarjoja mielellään syövä lintu?

6. Mikä on sinisorsan muuttolentonopeus tyynessä säässä?

4. Mitä hyötyä on afrikkalaisten haikaroiden ja Amerikan mantereen kondorien tavasta ulostaa koivilleen?

Pienet jalohaukat ampu-, nuoli- ja tuulihaukka eroavat aikuisina selvästi toisistaan, mutta ensimmäisenä syksynään nuoret linnut voivat aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Tässä vertaillaan lajeja syksyisissä nuoruuspuvuissa.

5. Minkä suklaatehtaan pakkauksia koristi 1960-luvun loppuun saakka haikara?

10 linnuista!kiperää

7. Kuinka pitkä on strutsin suolisto?

3. Milloin ja missä on tehty Suomen ensihavainto tornipöllöstä?

8. Miten kyyhkyjen tapa juoda eroaa muista linnuista?

Lentotapa Liitelee siiveniskusarjojen välillä useammin kuin ampuhaukka. Osaa lekutella paikallaan ilmassa pyrstö levitettynä. Räpyttää siipiään paljon ja nopeasti, liitää vähemmän. Yläpuolen väritys lennossa Harmaanmusta vaalein suomukuvioin. Kellertävän punaruskea mustin kirjailuin, siipisulat mustanharmaat. Ruskea, siivet ruumiinhöyhenystä kirjavammat. Pyrstön kuviointi Yläpinta tasavärisen kuvioton, alapuolella ohutta poikkijuovitusta. Ohutta ja tiheää poikkijuovitusta, selvä musta kärkivyö. Paksua poikkijuovitusta. Istuvan linnun pyrstö ja siivet Siivenkärjet yltävät pyrstön tasalle. Pyrstö ulottuu siivenkärkiä pidemmälle. Pyrstö ulottuu siivenkärkiä pidemmälle. Pään kuviointi Poski ja kurkku erottuvat selvästi vaaleina, viiksijuova paksu ja selkeä. Viiksijuova ohut ja epäselvärajainen “kyyneljuova”. Suttuisen epäselvää, viiksijuova heikko.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi. birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki PikkuTiira Kuukkeli oksalla. Maiju Pulkkinen, 9 v. MiroHuuhkaja.Rahikka, 7 v. AinoKuningaskalastaja.Lehtisalo,10v. EetuMerikotka.Uusitalo, 7 Talitiaiset.v. Hilma Kekäläinen, 5 v. Isla Kuivala, 4 v. Lilja Dyer-glaser, 5 v. Onnittelukortti vaarille. Vilja Lehmuskenttä, 5 v.

293 | 2022 Lapin lasten, Wäinön ja Wilman, kuukkelien ja lapintiaisten talviruokintaa kotitunturin rinteellä. Kuvat: Kirsti Toiva. Törnroos,männyssä.KorppiLenni6v. Laulujoutsen. Anni Jarva, 6 v. Päivinen,perhosia.myöhemminjanäkyiYllätyslinturetkellänaurulokkejaniittykirvinen,myösMatilda7v. Schildt,lintunen.PikkuWilhelm9v. Kurki, kotka, pöllö, punatulkku, sorsa ja talitiainen. Felix Schildt, 8 v. Jespervirtavästäräkki.talitiainenPunatulkku,jaÖstman,8v.

Tule mukaan ja tapahtumiin!osallistu Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leino nen, ks.Sähköpostilistawww.facebook.com/kailintuyhdwww.birdlife.fi/klyleinonen.risto@gmail.com.jaWhatsapp-ryhmä,ohjeetverkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsen maksu 100 e. Tapahtumat: Lisätiedot jäsentiedotteessa. Tapah tumat toteutetaan, jos pandemia ei ole esteenä. Syys–joulukuun aikana sääntömää räinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syysko kouskutsussa. 1.–2.10. EuroBirdwatch. 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa, jossa kerätään lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisa on henkilökohtainen. 29.–30.10. Joutsenbongaus. Marraskuussa juhla!Joulunkylätalolla.(yleisökokous)kuukausikokousPaltaniemenallalisäksiKLY:npikkujoulu Kanta-Häme BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747. birdlifekantahamewww.facebook.com/www.khly.fi

KESKI-POHJANMAA BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307.

Valtakunnalliset30

1.–2.10. EuroBirdwatch (ks. s. 19) 29.–30.10. Joutsenbongaus (ks. s. 17) 1.–14.11.syyslaskentaTalvilintulaskentojen 12.–13.11. Edustajiston syyskokous Joensuussa (ks. s. 25) 25.12.–7.1.talvilaskentaTalvilintulaskentojen 23.–27.1.2023koululaisviikkoPihabongauksen 28.–29.1.2023 Pihabongaus 21.2.–6.3.2023kevätlaskentaTalvilintulaskentojen liittoBongariBongariliitto ry, sihteeri@bongari liitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, SähköpostilistaBongariliittowww.facebook.com/groups/www.bongariliitto.fijasensihteeri@bongariliitto.fi.Bongariverkko,

Jäsenmaksut 2022: Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen laaksoKymenKymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto uotilapaula@gmail.com.379antto.makinen@gmail.com,Mäkinen,p.0503325.JäsensihteeriPaulaUotila,

Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, per heenjäsenet 2 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen Ajankohtaista: Xenuksen toimialueen vuoden 2022 lintu on hömötiainen. Kaikkien jäsen ten toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän ha vaintonsa puheenjohtajannotpaikoista,HavaintojaTiira-lintutietopalveluun.kerätäänmm.esiintymisyksilömääristäjne.Havainvoilähettäämyösyhdistyksensähköpostiin. KeskiUusimaaPohjois-ja Kkse a PohjoisUudenaanLintuharra t j a y Apus Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintu harrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Pj. Pia Hovi, lintuyhdistys.apuswww.facebook.com/www.birdlife.fi/apuspiahovi@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 vuotta) 15 e. 29.9.–2.10.Tapahtumat:Lintuharrastustapah tuma Oktobirdfest järjestetään Kalajoella. Oktobirdfestiin kuuluu yhteisretket, lintuaiheisia esitel miä, mukavaa yhdessäoloa sekä perinteinen Kalajoen linturalli. Ks. tarkemmat tiedot ohjelmasta, ma joituksesta ja ilmoittautumisesta yhdistyksen verkkosivuilta. 1.10. Kalajoen linturalli klo 7–18. Ilmoittautumiset: lainen@gmail.com.mika.k.kumpu 1.–2.10. EuroBirdwatch-viikonloppu 29.–30.10. Joutsenbongaus Loka–marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. Jäsenille lähetetään erillinen Syksynkutsu.yleisöretkistä ilmoitetaan erikseen yhdistyksen verkkosivuilla ja muilla viestintäkanavilla. Ajankohtaista: Tankarin lintuasema täyttää 50 vuotta, joten on sopiva hetki muistuttaa, että asemalle kaivataan rengastajia ja havainnoitsijoita. Ma joitustilanne asemalla on hyvä. Mikäli rengastus- tai havainnointijakso lin tuasemalla kiinnostaa, ota yhteyttä asemahoitajaan: Hannu Tikkanen, p. 0400 162 072. SuomiKeskiYhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. Sähköpostilistawww.instagram.com/ksly_rywww.facebook.com/kslyrywww.birdlife.fi/kslyKaakkuriverkko ja kolme Tulkku-Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e. 17.9.Tapahtumat: KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta ilta kuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoit taudu Tuomas Syrjälle: tuomas. syrja@gmail.com, p. 040 776 6794. 24.9. Syysretki Äänekosken lintukoh teille. Lähtö pikkubussilla Jyväsky län Harjun tilausajolaiturilta klo 7. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Vierailemme Äänekosken lintukoh teilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta on 20 e, joka maksetaan käteisellä linja-au tossa. Sitovat ilmoittautumiset 18.9. mennessä Sami sami.ylisto@gmail.com.Ylistölle: 25.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon muutonseurannanAsiantuntevataallonmurtajalla.staijaritopastavatsaloihinklo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö. 2.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon Tiedustelut8–11.muutonseurannanAsiantuntevataallonmurtajalla.staijaritopastavatsaloihinkloYhdistystarjoaakahvit.SamiYlistö. 4.–6.11. Syysretki Ahvenanmaalle. Tutustumme Ahvenanmaan lintu kohteisiin ja seuraamme alueella levähtäviä muuttolintuja. Ota retkelle mukaan kuvallinen henki löllisyystodistus ja runsaasti läm mintä vaatetta. Lähtö 4.11. klo 3 ja paluu 6.11. noin klo 24 Harjukadun tilausajolaiturille. Myös matkan varrelta pääsee mukaan. Retken hinta 225 e, alle 30-vuotiaat nuoret 175 e. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamatkat, majoitukset sekä aa mupala lauantaina ja sunnuntaina. Muut ruokailut omakustanteisesti. Retki vain KSLY:n jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 2.10. mennessä Sami Ylistölle. 17.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupungin kirjaston monitoimitilassa (os. Vapaudenkatu 39–41, 3. krs). Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2023, hallituksen jäseniä toimikaudelle 2023–24 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja Perinteinentalousarvio.määrityskisa ja mah dolliset pikkujoulut järjestetään koronatilanteen sallimissa puitteissa. Seuraa ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla, Facebookissa ja Tulk kuhöpinä-WA-ryhmässä. Nuorisojaosto: KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Uudelle jaostolle on jo perustettu Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja nuo risojaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@hotmail. com, 040 960 7930). Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 ks.Sähköpostilistakuusamonlintukerhowww.facebook.com/www.kuusamonlintukerho.fi2609.jaWhatsapp-ryhmä,ohjeetverkkosivuilta.

ks. ohjeet verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e. 10.12.Tapahtumat:Syyskokous klo 15. KarjalaEteläEtelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 Sähköpostilistawww.facebook.com/eklyrywww.ekly.org6280.EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua mahdollisista muutoksista ja lisätiedoista EKLY:n verkkosivujen tapahtumakalente rista. 2.10. Syysmuuttoretki Lappeenran nan Joutsenon OppaatTiuruniemen(TiuruniementieKokoontuminenteisestiSeuraammeEuroBirdwatch-viikonloppuna.TiuruniemeensyysmuuttoaperinTiuruniemenkärjessä.klo8P-paikalla247–249,entisensairaalanP-paikka).ovatpaikallaklo8–12. 9.10. Syysmuutonseurantaa Lap peenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15). Oppaat ovat paikalla klo 8–12. 11.10. Lintuilta Imatralla Kult tuuritalo Virran (Virastokatu 1) Kaleva-salissa klo 18. Pitkäaikaisen ARK:n jäsenen ja aktiivisen lintujen äänittäjän Jarmo Pirhosen opastuksella tutustutaan joihinkin haastaviin uunilintu- ja kerttuslajeihin kuvaja ääniesimerkein.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net. Etelä-Savo Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria taiApp-ryhmät.Sähköpostilistawww.facebook.com/oriolusrywww.oriolus.org.p.maria.tirkkonen@hotmail.com,Tirkkonen,0407450963.OrioluspostijaWhatsKs.ohjeetverkkosivuiltamaria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaa ehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumakalenteri Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen Kemi-Tornio Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohta groups/1257825654299957www.facebook.com/www.xenus.fija@xenus.fi.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen PohjanmaaKeski-

Pohjanmaawww.facebook.com/BirdLifeKeskiwww.kpbirdlife.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen seutuLohjan Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487.

Lintujen ikkunatörmäyskuolemat

Jos asut Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, allekirjoita kuntalaisaloite. Lisätiedot: www.tringa.fi/kohti-lintuystavallista-lasirakentamista/ Asutuksen lähellä parveilevat tilhet törmäävät joskus suurinakin joukkoina ikkunoihin ja muihin lasiesteisiin.

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käyn nissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen. Lappi Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, sivuilta.Sähköpostilista,linenYhdistyswww.facebook.com/LapinLintutieteewww.lly.fipuheenjohtaja@lly.fi.ks.ohjeetverkko

Kohti lintuystävällistä lasirakentamista

313 | 2022 verkkosivuilta.Sähköpostilista,LintutieteellinenYhdistyswww.facebook.com/Kymenlaaksonwww.kyly.fiks.ohjeet Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 5 e. 21.9.Tapahtumat:Torniopastus Lupinlahdella klo 17.30–19.30. 24.9. ILO-ralli klo 6–18. Kymenlaak son Lintutieteellinen Yhdistys, Porvoon Seudun Lintuyhdistys ja Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys järjestävät yhteisen linturallin naapurikuntien kes ken. KyLY:n joukkueet rallaavat Iitissä, PSLY:n Lapinjärvellä ja PHLY:n Orimattilassa. 1.10. Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuut toa samaan aikaan useassa eri paikassa. Lisätietoa myöhemmin. Yhteyshenkilönä Esa päiväesa.partanen@yahoo.com.Partanen:Vara 2.10. 8.10. Retki Mustilan arboretumiin. Lisätietoa myöhemmin. 9.10. Elimäenjärven syksyinen pelto retki klo 7.30–12. Kokoontuminen Elimäen yhtenäiskoulun (Vanha maantie 26) pysäköintialueella. 15.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Valkealan kirjastossa

Juho Leppänen

(Kustaa III tie 1). Esillä sääntömää räiset asiat. Kokoukseen voi osal listua myös etäyhteydellä Google Meet -ohjelman avulla. Mikäli osal listut etäyhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon viimeistään 14.11. klo 18 sähköpostitse Antto antto.makinen@gmail.com.Mäkiselle: 1.12.–28.2. Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle: joni.rasanen1@ gmail.com 6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli. Ralliaika klo 6.30–16.30 ja rallialueena KyLY:n toimialue. Lisätietoja myöhemmin.

Jäsenmaksut 2022: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

ovat toistaiseksi ol leet hieman pimentoon jäänyt aihe lintuyhdistysten suojelutoiminnassa. Osaltaan tätä selittänee Suomen oloissa tehdyn tutkimuksen vähäinen määrä. Täsmäl lisiä lukuja vuosittain ikkunatörmäyksissä kuolevien lintujen määrästä Suomessa ei ole, mutta varovaisten kin arvioiden mukaan mittakaava liikkuu miljoonissa linnuissa. Ikkunoihin törmäämisen arvioidaan olevan siis myös Suomessa merkittävä ihmisperäinen lintujen kuolleisuuden syy. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Trin ga on kuluvan vuoden keväästä alkaen nostanut asiaa esille pääkaupunkiseudulla yhdessä Suomen luonnon suojeluliiton paikallisyhdistysten kanssa. Laadimme yhteistyössä lintuystävällistä lasirakentamista koske vat kuntalaisaloitteet Helsinkiin, Espooseen ja Vantaal le. Aloitteiden tarkoituksena on nostaa lintujen ikkuna törmäyskuolleisuus keskusteluun ja lopulta johtaa tar peellisten määräysten sisällyttämiseen kuntien asema kaavoihin ja rakennusjärjestykseen. Tässä yhteydessä on myös paikallaan antaa pioneeri työstä suuret kiitokset BirdLife Kanta-Hämeeseen, jonka vuonna 2021 tekemän vastaavan aloitteen innostamina olemme edistäneet asiaa. Aloitetekstimme myös perus tuu osaltaan heidän laatimaansa aloitteeseen. Paikallistason vaikuttamisella on etunsa. Kunnat ovat maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa sangen it senäisiä toimijoita kaavamääräysten suhteen, ja aina kin teoriassa kuntatason sääntelyyn voi olla valtakun nallista tasoa nopeampaa ja helpompaa vaikuttaa. Suu rilla kunnilla on kaavoitusvaltansa vuoksi myös merkit tävä mahdollisuus vauhdittaa lintuystävällistä rakenta mista alueellaan ja lisätä näin painetta myös valtakun nallisella tasolla. Tätä kirjoitettaessa aloitteemme ovat keränneet yh teensä muutamia satoja allekirjoittajia, ja lisää tulee. Edistämme asiaa myös muilla keinoin, kuten median, esiintymisten ja erinäisten yhteistyöhankkeiden kaut ta, ja laadimme syksyn mittaan myös valmiin aloite pohjan kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen käy tettäväksi.Luontokadon torjumiseksi on varovaisuusperiaat teen mukaisesti otettava kaikki keinot käyttöön, ja tör mäysriskien merkittävä vähentäminen on verraten helppoa. Keskeistä on välttää heijastuksia ja vähentää suuria, yhtenäisiä läpinäkyviä lasipintoja esimerkik si erilaisilla ikkunakuvioinneilla tai rakenteellisilla rat kaisuilla.

Tomas Kansanaho

3) Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu 2. painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta verkko sivuilta.

5) Pily ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampan jan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjoistai Luoteis-Pirkanmaalle suoje lualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä Pily:n että Luonnonperintösäätiön verkko sivuille on avattu oma kampanja sivu, josta löytyy lisätietoa 20585.5494LahjoituksienrahankeräysluvallateutetaanMänttä-Vilppulasta.hankittukanmaa).kampanjaan2?sku=kampanja-pirluonnonperintosaatio.fi/lahjoita/(www.KampanjankauttaonjoyksivanhanmetsänalueKampanjatoLuonnonperintösäätiön(RA/2020/921).keräilytili:IBANFI780950022493,viitenumero

Päijät-Häme BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys) phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.sai movaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 508 ks.Sähköpostilistawww.instagram.com/phly1970www.facebook.com/phlyrywww.phly.fi0492.jaWhatsApp-ryhmä,ohjeetverkkosivuilta.

KarjalaPohjoisPohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehto ranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 Sähköpostilista,www.facebook.com/pkltywww.pklty.fi607.ks.ohjeet verkkosi vuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 21 e, perhejäsenet 5 e. 1.10.Tapahtumat:Muutonhavainnointia klo 8 10 Rääkkylän Vuoniemessä ja Juuan Kaajanlammella. Lisätiedot: Jani Varis ja Hannu Lehtoranta. Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254. Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhan nu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

32

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuoti aille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com). Nokian Lintukoulu Ks. tietoja Nokian www.pily.fi/lintukouluLintukoulusta: Ajankohtaista: 1) Tulevan talven linnunruokamyyn ti on avattu Pily:n verkkosivuilla, mistä löydät hinnat sekä tilaus- ja nouto-ohjeet. 2) Uudet jäsenet saavat liittymislah jana Rissa kiikarissa -lintuharras tusoppaan sekä havaintovihkon.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. 24.9.Tapahtumat: ILO-ralli klo 6–18. Päijät-Hä meen lintutieteellinen yhdistys, Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys järjestävät yhtei sen linturallin naapurikuntien kesken. PHLY:n joukkueet rallaa vat Orimattilassa, KyLY:n Iitissä ja PSLY:n Lapinjärvellä. Purkutila osuus ja muut lisätiedot verkkosi vujen Tapahtumakalenterissa. 1.10.TapahtumatarjoaakuinoppaidendessäVähäsalmella.kloEuroBirdwatch-tapahtuma7AsikkalanPulkkilanharjunSeuraammeyhsyysmuuttoaasiatuntevienavustuksellaniinkauanmuuttoariittää.Yhdistysmehuajaretkimuonaa.onkaikilleavoin. 2.10. EuroBirdwatch-retki Nastolan/ Orimattilan pelloille. Hanhia, peto lintuja ja paljon muita siivekkäitä. Lisätiedot verkkosivujen Tapahtu makalenterissa. Syksyllä tulossa lisäksi: Lintuilta Pönttötalkoot.lintutietopalveluntunnistamisestaEtäkurssejakysymyksiin.AsiantuntijatKysykaupunginkirjastolla.Lahdenlinnuista-iltaSysmässä.vastaavatyleisönlintujenjaTiira-käytöstä. ryhmää,Sähköpostilistawww.instagram.com/hakki_rywww.facebook.com/hakkirywww.hakkilohja.fijakaksiWhatsapp-ks.ohjeetverkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen kurkkuMerenMerenkurkun Lintutieteellinen Yhdis tys ry (MLY). mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 verkkosivuilta.Kaksiwww.facebook.com/merenkurkunltywww.birdlife.fi/mly4551.WhatsApp-ryhmää,ks.ohjeet

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. Sähköpostilistawww.facebook.com/psly.rywww.psly-bnff.comCorvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e. 17.9.Tapahtumat:Syysmuuton seurantapäivä Lapinjärvellä klo 11 alkaen. 24.9. ILO-ralli klo 6–18. Porvoon Seudun Lintuyhdistys, Kymen laakson Lintutieteellinen Yhdistys ja Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys järjestävät yhteisen linturallin naapurikuntien kesken PSLY:n joukkueet rallaavat Lapin järvellä, KyLY:n Iitissä ja PHLY:n Orimattilassa. Syys–lokakuun vaihteessa syysretki Söderskäriin. 1.10. Kansainvälinen EuroBirdwatchtapahtuma, jolloin syysmuuton seurantaa Lehtisen saaressa. Varapäivä 2.10. Lokakuussa lasten- ja nuortenretki Pyhtään lintuhoitolalle. 6.12. IP-ralli. Myös Tornit tutuksi -kiertue jatkuu (Kantele, Ruskis, Sammalaviken). Siitä ja kaikista muista tapahtumista lisätietoja Corvus-verkossa, verkkosi vuillamme sekä Facebookissa.

Tapahtumat / Aktiviteter: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen/Information om aktuella aktiviteter fås via förenin gens övriga informationskanaler. Pirkanmaa Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjoh taja@pily.fi, p. 050 356 3231. ohjeetTelegram-ryhmälintutieteellinen.yhdistys.rywww.facebook.com/pirkanmaan.www.pily.fijafoorumi,ks.verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e. 1.1.–31.12.Tapahtumat:Ekopinnakisa ja kuntaki sa Pily:n toimialueella 1.1.–31.12. Pily:n kotiseutukisa 2022. Kuka havaitsee vuoden aikana Pily:n toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? Avoin kilpailu kaikille alueen lintuharras tajille. Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. 18.9. Lintukävely Orivedellä Pappi lanniemellä klo 10 12. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumi nen Satamarannan päässä lähellä Hiedanrantaa olevalla P-paikalla (Satamaranta 147). 22.9. Syyskuun lintuilta pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa klo 18 20. Ohjelma avoin. 1.10. Retki Porin edustalla sijait sevaan Säpin majakkasaareen. Matkaamme kimppakyydeillä rantaan, josta lähdöt klo 7 ja 8 ja paluut vastaavasti klo 14 ja 15. Venekyydin hinta 40 e/hlö. Ks. lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet Pily:n verkkosivuilta. 20.10. Lokakuun lintuilta pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa klo 18 20. Ohjelma avoin. 19.–20.11. Perinteinen laulu joutsenlaskenta Pirkanmaan maakunnassa. Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita ha vainnot Tiira-lintutietopalveluun. Ks. lisätiedot Pily:n verkkosivuilta. 24.11. Sääntömääräinen syyskokous pääkirjasto Metsossa Lehmus-sa lissa klo 18 20. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja seuraavalle vuodellenitelmamaksunKokouksessaminnantarkastajaterovuoroisten2-vuotiskaudelletilallesekätoiensivuodelle.vahvistetaanjäsensuuruus,toimintasuunsekätulo-jamenoarvio2023.

4) Joukko Pily:n veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan”Lintujen viemää – muisteluja lintuharras tuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheen johtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + posti- ja pakkauskulut. Hinnat sisältävät ALV:n. (www.pily.fi/lintujenviemaa)

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsen 6 e. 1.10.Tapahtumat:EuroBirdwatch Lo, Kukkumäki klo 8–12. 2.10. EuroBirdwatch Si, Kasaberget 8–12. 30.11. Sääntömääräinen syyskoko us klo 18 Lohjan pääkirjastossa (Karstuntie 3). Ks. lisätiedot ja päivitetty retkilista Hakin verkkosivuilta. HämeLounaisLounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, www.facebook.com/lintuharrastajatwww.lhlhry.fileino_reijo@hotmail.com.

16.11. Syyskokous klo 18 Vaasan pääkirjaston (Kirjastonkatu 13) Essee-ryhmätilassa. Sääntömää räisten asioiden jälkeen hallitus järjestää viihdyttävää ohjelmaa läsnäolijoille. Kahvitarjoilu. AustralisOstrobothnia Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. instruktionerEpostlistaOstrobothniaAustraliswww.facebook.com/www.oa.fiOaves,seanslutningspåwebbsidor. Jäsenmaksut Medlemsavgift/ 2022: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

PohjanmaaPohjoisPohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. Jäsensih teeri Esa Hohtola, esa.hohtola@oulu. fi, p. 040 751 5572. Sähköpostilista,www.facebook.com/pply.fiwww.pply.fiks.ohjeet verkko sivuilta. Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 42/25 e tukijäsenmaksue,laiset,Aureola-vuosikirja),(painettu/sähköinenopiskelijat,koulueläkeläisetjatyöttömät36/19perhejäsenet5e(eiAureolaa),50e.

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e. 17.9.Tapahtumat:Söderfjärdenin lintutornilla klo 10 alkaen lintuopastusta ja pe rehdytys pelloillekäyttöön.Tiira-lintutietopalvelunKurkienkerääntyminenonhyvässävauhdissa! 1.–2.10.Facebookissa.yhdistyksentarkkailua.EuroBirdwatch-muutonSeuraailmoitteluaverkkosivuillaja

Tapahtumat: Kaikki kokoukset ovat Oulussa, Linnanmaan yliopistokampuksella, Sali SÄ102. Kokouksiin voi osallistua etänä Zoomin kautta (ohjeet verk kosivuilla), mutta sääntömääräisen kokouksen mahdollisiin äänestyksiin voi osallistua vain paikan päällä. Ks. esitelmien aiheet ja muut tarkem mat tiedot PPLY:n verkkosivuilta ja Facebookista. 12.10. Kuukausikokous klo 18. Esitel män aihe avoin. 15.10. Hailuodon syysralli. Varapäivä 9.11.16.10.Syyskokous klo 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Esitelmän aihe avoin. 3.12. PPLY:n talviralli 14.12. Kuukausikokous klo 18. Pohjois-Suomen määrittäjämes taruuskisa. 11.1. Kuukausikokous klo 18. Lintu kuvakavalkadi vuodelta 2022. SavoPohjoisLintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, ohjeetSähköpostilistalintuyhdistyskuikkawww.facebook.com/www.lintuyhdistyskuikka.nettyskuikka.net.jasensihteeri@lintuyhdisKuikkalista,ks.verkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannatusjäsenmaksu 120 e. 17.9.Tapahtumat:Syystaesto. 17.9. Torniopastus Ruokojärven lintutornilla. 21.9. Kuikan Kaiku: Syysmuuton ajankohtaiset. Teams-tapaaminen. 24.9. Puutossalmi Open. 1.–2.10. EuroBirdwatch. Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla. 26.10. Kuikan Kaiku: Talvilintulasken nat. Teams-tapaaminen. 9.11. Syyskokous. 23.11. Kuikan Kaiku: Teams-tapaaminen.Talviruokinta. 3.12. Talvipinnaralli. seutuPorvoon

Tule mukaan ja tapahtumiin!osallistu

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e. Tapahtumat: Tarkemmat tiedot tapahtumista ovat nähtävillä lähempänä tapahtumaa PLY:n verkko- ja Facebook-si vuilla sekä PLY-verkossa. Lisäksi järjestämme syksyn ja talven aikana muita tapahtumia, ja osallistumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin tapahtumiin. Syyskuun lopulla Porin Päivien Linnut-tapahtuma. PLY järjestää tapahtuman osana Porin Päivien (22.–25.9.) juhlintaa vuoden 2021 tapaan. 1.–2.10. EuroBirdwatch. 1.10. Opastettu Lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Paikkana tutut keskustan Luodot. Kokoontu minen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin. Lokakuussa Lintuilta. 29.10. Perinteinen Pyhäjärviralli. 5.11. Opastettu Lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Paikkana tutut keskustan Luodot. Kokoontu minen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin. Marraskuussa Lintuilta. 3.12. Opastettu Lintukävely Porin Kirjurinluodolla. Paikkana tutut keskustan Luodot. Kokoontu minen Kirjurinluodon P-paikalla (asfaltti). Aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin. 3.12. Perinteinen Talviralli. Joulukuussa Lintuilta. selkäSuomenSuomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 ks.Sähköpostilistawww.facebook.com/SSLTYwww.sslty.fi1431.jaWhatsapp-ryhmä,ohjeetverkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjas toille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuo risojäseneksi, jolloin pääset osallistu maan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston pj. Hannes nuorisojaosto.rslh@gmail.com.Halminen,

333 | 2022 Lintukävelyjä mm. Heinolassa. Tarkemmat tiedot näistä ja mahdol lisista muista tapahtumista verkkosi vujen Tapahtumakalenterissa: tumakalenteri.phly.fi/toiminta/tapahtumat/tapahwww. seutuRauman Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 sivuilta.Sähköpostilista,www.instagram.com/rslh_linnutseudunlinnutwww.facebook.com/pages/raumanwww.rslh.info267.ks.ohjeetverkko Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e. Tapahtumat: Lisätietoja tapahtumista tulee lähempänä ajankohtaa yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuille sekä RSLH-verkkoon. Lintuillat Kuovin nuorisotalolla (Kuovinkuja 4, Rauma). Syys–lokakuussa syysretki ulkomeren äärelle Kylmäpihlajan majakkasaarelle. Retkellä havain noidaan saariston syysmuuttajia pensaikoissa piilottelevista var puslinnuista merellä matkaaviin vesilintujen parviin. Retken kesto noin 6–7 tuntia. Osallistujilta pe ritään kuljetusmaksu. Lisätietoja tulossa. 1.–2.10. Euroopan laajuinen muut tolintutapahtuma EuroBirdwatch. Osallistu ilmoittamalla lintu havaintosi tapahtuman vainnoinnin.tystiira.fi).Tiira-lintutietopalveluunaikana(www.OsanatapahtumaayhdisjärjestääalueellaanmuutonhaLisätietojatulossa. 2.10. Lintuilta klo 18 Kuovin nuoriso talolla. Ari Ahlfors: Jalohaikaran pesinnät Järviluodossa. 1.11.–31.3. Valtakunnallinen ruo kintapinnakisa. Ks. lisätiedot ja tulospalvelu www.tringa.fi/kisa. 6.11. Lintuilta ja syyskokous klo 18 Kuovin nuorisotalolla. Seuraa tiedotusta! 4.12. Lintuilta klo 18 Kuovin nuoriso talolla. Seuraa tiedotusta! 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisan purkupaikka ja -aika ilmoite taan erikseen. Kisakutsu ja ohjeet julkaistaan kotisivuilla www.rslh. info, ilmoittautumiset kisatoimi kunnalle 5.12. mennessä. 8.1. Lintuilta klo 18 Kuovin nuoriso talolla.

Lintukävely numero 200

Ruissalon lintukävelyillä on opastettu kaikkia kiinnostuneita lintuharrastuksen saloihin jo 18 vuoden ajan. Tässä etsitään vesilintuja Kansanpuiston rannassa elokuun juhlakävelyllä.

Arto Kalliola Turun Lintutieteellinen Yhdistys on järjestänyt Ruissa lossa yleisölle tarkoitettuja lintukävelyjä vuoden 2004 alusta alkaen. Reitti on aina sama. Se lähtee Kasvitie teellisen puutarhan pysäköintipaikan perältä ja kulkee Kartanonmäen yli Rantapromenadille, jota pitkin kul jetaan Kansanpuiston hiekkarannalle ja Jarno Saarisen tien ruokinnan kautta takaisin pysäköintipaikalle. Kävelyn kestoksi on sovittu noin kolme tuntia. Jos tuo aika on täynnä pysäköintipaikalle saavuttaessa, siirrytään suoraan puutarhan kahvilaan nauttimaan ansaittu munkkikahvi ja hoitamaan retken ”iltahuuto”, jossa käydään havaitut lajit porukalla läpi. Jos aikaa on jäljellä, kierretään ennen kahville siirtymistä pieni kier ros puutarhan alueella. Kävely järjestetään nykyisin 12 kertaa vuodes sa, keskimäärin kerran kuukaudessa, aina kuukauden puolivälin lauantaina. Aloitusaika vaihtelee aamuvii den ja aamupäivän kello kymmenen välillä. Heinäkuus sa ei kävellä, mutta huhti- ja toukokuussa tehdään kol me kävelyä. Kävelyjen historiassa suurin osallistuja määrä on ollut 85 ja pienin puhdas nolla. Oppaita puo lestaan on matkaan lähtenyt 1–10. Nykyisin normi on asettunut 30–40 osallistujaan ja 5–8 oppaaseen. Tänä kesänä elokuun 13. päivänä saavutettiin 200 kävelyn raja. Osallistujia oli upeassa kesäsäässä muka vat 40 lintuharrastajaa. Heitä opastamassa oli 8 opas ta. Lintulajeja havaittiin yhteensä 62 kappaletta, joista mukavimmiksi noteerattiin nuolihaukka ja liejukana. Jälkimmäisen vahdittavana mellasti kolme varsin pien tä untuvikkoa. Kierroksen päätteeksi tarjosi yhdistys kaikille kahvilaan tulleille kävelijöille ja oppaille munk kikahvit. Lisäksi arvoimme osallistujien kesken pari yl lätyspalkintoa.Seuraavalle sataselle voi tulla mukaan esimerkiksi 15.10., 12.11. ja 10.12. Tervetuloa!

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 teellinenYhdistysRywww.facebook.com/PorinLintutiewww.satakunnanlinnut.fi7028.

Arto Kalliola

tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjoh taja@tringa.fi, p. 040 763 2595. sivuilta.Sähköpostilista,www.twitter.com/tringa_rywww.instagram.com/tringa.rywww.facebook.com/tringarywww.tringa.fiks.ohjeetverkko

TaloussihteeriAnttiOhjelmistoasiantuntijaHeikkiLintuvesiasiantuntijaAapoSuojeluasiantuntijaTeroSuojeluasiantuntijaInkaJärjestökoordinaattoriKirsiHallintopäällikköJanpäätoimittajaTiedottaja,TeemututkimusjohtajaSuojelu-AkiToiminnanjohtajaArkiomaajaLehtiniemiLinnut-lehdenSödersvedPeltonenPlitToivanenSalmelaHelleJ.Lind

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Tapahtumat: Tringa järjestää opastettuja linturet kiä alueensa parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Valtaosa retkis tä on maksuttomia ja kaikille avoimia lintukävelyitä ym. lähiretkiä 17.9. Lasten linturetki Espoon Sou kassa (klo 10–13). Lähtö Ala-Sou kan hiekkakentältä (Alatörmä 1). 18.9. Viikin sunnuntaikävely. 18.9. Lintutorniopastusta Viikissä Purolahden tornissa klo 12–14. Ei ennakkoilmoittautumista. 20.9. Viikin tiistaikierros. 24.9. Lintutorniopastusta Viikissä Purolahden tornissa klo 12–14. Ei ennakkoilmoittautumista. 25.9. Viikin sunnuntaikävely. 25.9. Opastettu retki Hangon lintuasemalle. Osallistumalla mak sulliselle retkelle tuet Hangon lin tuaseman työtä linnuston hyväksi! Ks. lisätietoja syksyn opastuksista lintuaseman verkkosivuilta: halias. fi/opastukset 27.9. Vallisaaren syysretki. Retki on maksullinen ja vain jäsenille. 1.10. Syysmuuton tarkkailua klo klo 8–14 Helsingin Herttoniemessä Majavatien kalliolla. Ei ennakkoil moittautumista. 1.10. Syysmuuton tarkkailua klo 10–14 Helsingissä, Vuosaaren täyttömäellä. Ei ennakkoilmoit tautumista. 1.10. Lintutorniopastusta Viikissä Purolahden tornissa klo 12–14. Ei ennakkoilmoittautumista. 2.10. Syysmuuton tarkkailua klo 8–14 Espoon Bergön lintutornilla. Ei ennakkoilmoittautumista. 2.10. Syysmuuton tarkkailua klo 10–12 Vantaan Pitkäjärven tornilla Ei ennakkoilmoittautumista. 2.10. Syysmuuton tarkkailua klo 10.45–14 Helsingissä, Vuosaaren täyttömäellä. Ei ennakkoilmoit tautumista. 2.10. Viikin sunnuntaikävely. 2.10. Opastettu retki Hangon lintuasemalle. Osallistumalla mak sulliselle retkelle tuet Hangon lin tuaseman työtä linnuston hyväksi! Ks. lisätietoja syksyn opastuksista lintuaseman verkkosivuilta: halias. fi/opastukset/ 8.10. Lintutorniopastusta Viikissä Purolahden tornissa klo 12–14. Ei ennakkoilmoittautumista. 9.10. Viikin sunnuntaikävely. 9.10. Opastettu retki Hangon lintuasemalle. Osallistumalla mak sulliselle retkelle tuet Hangon lin tuaseman työtä linnuston hyväksi! Ks. lisätietoja syksyn opastuksista lintuaseman verkkosivuilta: halias. fi/opastukset/ 15.10. Lasten linturetki klo 10–13 Helsingin Lauttasaaressa. Lähtö Koivusaaren metroasemalta. 15.10. Kotkaretki Virolahdelle. Retki on maksullinen ja vain jäsenille. 16.10. Viikin sunnuntaikävely. 9.11. Retki sullinenkeskusmuseoonLuonnontieteelliseen(I).Retkionmakjavainjäsenille.

Merja Taiminen-Vähätalo PuheenjohtajaJaakkoToimistoapulainenSihvonen

KESKI-POHJANMAA ISSN 2489-7906

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi ry (Bird Life Finland rf) on 30 maassamme toimivan lin tuyhdistyksen keskusjär jestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintu jen, niiden elinympäristö jen ja luonnon monimuo toisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä sekä 26 000 jäsentä ja tukijaa. Henkilöstö

menee yhdistyksen linnustonsuoje lurahastoon. 17.9.Tapahtumat:Syysmuuton dot:taipaikoillaMuutontarkkailupäiväyhteishavainnointi.perinteisilläeripuolillaSuomenselkääomallauudellapaikalla.LisätieEskoRajala,p.0405410582. 1.10. Karsturalli Karstulassa klo 7 15. Lisätiedot ja santtu.ahlman@gmail.com,ilmoittautumiset:p. 044 509 6814. 6.1. Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuo sittain yli 20 joukkuetta. Lisätiedot: Esko LisätietojaRajala.tapahtumista Suomen selän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla. Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, ks.Sähköpostilistawww.facebook.com/SuupohjanLTYwww.suupohjanlinnut.fi5440.kataivalmaki@gmail.com,jukkapekp.040831jaWhatsapp-ryhmä,ohjeetverkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen Uusimaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@

34 BirdLife yhteistyökumppaneitaSuomenovatElenia,Finnature,Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy ja Ylläksen Yöpuu. Nro 3, 27. vuosikerta Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 www.birdlife.fitoimisto@birdlife.fi6200 Päätoimittaja Inka Plit birdlife-lehti@birdlife.fiinka.plit@birdlife.fi Ulkoasu Seppo Alanko Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2022 Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen Painos 30 000 kpl Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2022 kolmena numerona: 20.1., 8.4. ja 16.9. Aineisto Aineiston on ilmestymistä.viikkoatoimituksessaoltavaneljäennenlehden Lehden tarkoitus BirdLife on valtakunnalli nen BirdLife Suomen tie dotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife jajäsenyhdistystenSuomenjäsenilletukijoille.

Tankarin lintuasema 50 vuotta Juhlavuottaan viettävä Tankarin lintuasema on toiminut Kokkolan Öjan edustalla sijait sevalla majakkasaarella vuodesta 1972 läh tien. Lintuaseman toiminnasta vastaa Bird Life Keski-Pohjanmaan Tankarin lintuase matoimikunta.Lintuaseman päätoimintamuodot ovat lintujen rengastus, lintulaskennat ja lintujen muuton seuranta. Rengastustoiminta pai nottuu syys−lokakuun ajalle, jolloin varpus lintujen muutto on kiivaimmillaan. Joka syk sy saaressa tavataan itäisiä uunilintuja, eten kinSyksyisintaigauunilintuja.asemalla seurataan myös lintu jen yömuuttoa. Tässä huomattava merkitys on Suomen valovoimaisim malla majakalla, joka hou kuttelee sopivina muuttoöi nä suuret lintumäärät va loihinsa. Asema on myös mukana yliopis tokeskus Chydeniuksen hankkeessa. Tar koituksena on pitkällä tähtäimellä kehittää laitteisto, joka tunnistaa automaattisesti yö taivaalta kuuluvat äänet ja lähettää datan suoraanBirdLifepalvelimelle.Keski-Pohjanmaan seuraava Or nis Botnica -julkaisu käsittelee Tankarin lin tuaseman 50-vuotista toimintaa. Johan Hassel (BirdLife Keski-Pohjanmaa)

Alueuutisia

Mika Asikainen

Kirkkonummen koululaiset linturetkillä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdis tys Tringa ja Kirkkonummen ympäristöyh distys järjestivät huhti−toukokuussa opas tettuja linturetkiä alakoulujen 5. ja 6. luokille Kirkkonummella. Retkillä kävi kahden vii kon aikana kaikkiaan 13 luokkaa ja yli 250 oppilasta. Yksi opastuksista järjestettiin vas ta maahan muuttaneiden valmistavalle luo kalle.Opastuksista vastasi pääoppaan ja 10 apuoppaan tiimi, kaikki kokeneita lintu- ja luontoharrastajia. Retkipäi vä noudatti seuraavaa kaa vaa: alkupuheiden jälkeen luokat jaettiin ryhmiin, jos sa harjoiteltiin havainto jen tekoa ja kirjaamista. Lisäksi tutustuttiin maastoon ennalta vietyihin linnunpönttöi hin ja niiden asukkeihin kuvien kera. Retki lopetettiin yhteenvedolla, ja kaikki osallistu neet saivat lintupinssin. Juha Lindy (Tringa)

Jäsenmaksut 2022: Varsinainen jäsen 35 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 13 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen

Liity jäseneksi!

Åland Ahvenanmaa–Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), fagelskyddsforeningenwww.facebook.com/www.alandsfagelskyddsforening.comjekholm78@yahoo.seyahoo.com.alandsfagelskyddsforening@Ordf.JohanEkholm,t.0405881478.

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellises ti ja kansainvälisesti. Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema: fenologisia erikoi suuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havainto aineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittu vat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havain tojen tekoa linnuista ja niiden elin ympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuo jelutyössä! TLY:n linnustonsuojelu toimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoi massa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: tammikuunlähettämiseentekemiesituksensikaanalueenvapaastituoreeltaan.seentoivotaanTLY:nlinnustonsuojelu@tly.fi.alueenharvinaisuushavainnotlähetettävänosoitteeark@tly.fimahdollisimmanSamaanosoitteeseenvoitlähettääottamiasivalokuviaharvinaisuuksista,vaikketolivarsinaisenharvinaisuusilmoitekijä.Takarajavuodenaikanaharvinaisuushavaintojenonseuraavanvuoden31.päivä.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpai luja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verk kosivuiltamme: nuorisotoiminta.www.tly.fi/yhdistys/

Valkeakoski Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), ks.Sähköpostilistavalkeakosken_lintuharrastajatwww.instagram.com/www.Valkeakosken.Lintuharrastajatwww.facebook.com/groups/vlhry.fi040Torkko,p.vaara,tajat@gmail.com.valkeakosken.lintuharrasPj.OlliHaukkoohaukkovaara@gmail.com,0405025023.JäsensihteeriMeam3ktor@gmail.com,p.7383386.twitter.com/vlhryjaTelegram-ryhmät,ohjeetverkkosivuilta. Jäsenmaksut 2022: Aikuiset 20 e, nuorisojäsen (alle 18-v) 10 e, perhejäsen 10 e, kannatusjäsen 40 e. Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissa.yhdistyksen

3 | 2022 26.11. Retki Sipoonkorpeen. 30.11. Retki maksullinenkeskusmuseoonLuonnontieteelliseen(II).Retkionjavainjäsenille.

Liittymislahjaksi saat:

SuomiVarsinaisTurun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheen johtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 sivuilta.Sähköpostilista,www.instagram.com/turunltywww.facebook.com/turunltywww.tly.fi6200.ks.ohjeetverkko

BirdLifesivua.kannattaamiten,lintuharrastuksessa:alkuunmissäjamilloinretkeillä.66Suomeenkuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin jouk koon! Tutustu omaan www.birdlife.fi/yhdistyksetyhdistykseesi: Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

4.12. Retki Sipoonkorpeen. Retkille tulee aina ilmoittautua ennakkoon, ellei toisin ilmoiteta. Ks. ajantasaiset retkitiedot ja ilmoit tautumisohjeet verkkosivultamme Tringa(tringa.fi/tapahtumakalenteri).järjestääjäsenilleenmyös lin tuaiheisia kursseja (tringa.fi/kurssit). Nuorten linturyhmä: Tringan nuorten linturyhmä järjestää retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Retkiä suunnitellaan ja havaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryh mässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ter vetuloa mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, ks. yhteystiedot: www.tringa.fi/nuorten ryhma. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret. Ajankohtaista: Tringan ekopinnaskaba ja atlasruu tuskaba ovat käynnissä. Osallistu misohjeet: kisa.tringa.fi. Lähde havainnoijaksi Hangon lintua semalle! Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@halias. fi. Lisätietoja: halias.fi.

Medlemsavgift 2022: Vuxna 25 e, ungdomar under 18 år 10 e. Aktiviteter: Se också ÅFF:s hemsida och FB-sida för närmare information om kom mande aktiviteter. 1.3.–15.10. Big Sit Åland. Mera info finns på föreningens FB-sida. 19.9. Fågelguidning. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken. 22.–25.9. Ölandsresa. Anmälan yahoo.com.alandsfagelskyddsforening@till 25.9. Dagsutflykt till Lågskär. Introduktion om ringmärkning. Anmälan till rening@yahoo.com.alandsfagelskyddsfo 29.9.–2.10. Signilskär långhelg 1.–2.10. EuroBirdwatch 2.10. Signilskär dagsutflykt. Anmälan till yahoo.com.alandsfagelskyddsforening@ 16.10. Höstkryss 5.11. Ålands fågelkryss. Samarrange mang med Bongariliitto.

Rissa -lintuharrastusopaskiikarissa n Opas johdattaa

TSN-99 LAAJA JA KRISTALLIN KIRKAS Nature will never look the same again. Consider the game changed. www.focusnordic.fi Huippuluokan luontokokemus Kowan kanssa! TSN-99 Prominar on Kowan ensimmäinen 99 mm tarkkailukaukoputki, jossa on käytetty sekä kuperaa XD-linssiä että puhdasta fluoriittikidelinssiä. Suuren etulinssinsä ansiosta saat erinomaisen optisen suorituskyvyn myös heikossa valaistuksessa. Laadukas optinen rakenne mahdollistaa yksityiskohtaisen ja terävän kuvan ilman värivirheitä. • Suuri 99 mm etulinssi ylivoimaiseen suorituskykyyn heikossa valaistuksessa • Parannetut optiset pinnoitteet sekä likaa ja tahroja hylkivä KR-pinnoite • Kowan ensimmäinen kaukoputki XD-linssillä ja fluoriittikidelinssillä TE-80XW 40x Laajakulmaokulaari Uuden kaukoputken kanssa julkaistiin myös uusi 40x laajakulmaokulaari, jossa on markkinoiden laajin näkökenttä!