Nurminen Logistics Oyj Nurminen News 2/2013

Vuosaaressa tapahtuu

Sappi keskittää Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurmiselle. s. 6

Pettämätöntä projektilogistiikkaa Onnistunut projekti vaatii erityisosaamista. s. 8

Paljon melua TIR:stä

nurminenlogistics.com

sidosryhmälehti 2/2013

News

Nurminen Logistics

Nurminen

Haastattelussa viipurilaisen tullihuolintayhtiön johtaja Juri Leontiev. s. 22

Sisältö

V.Somerpuro

2

Nurminen Logistics

16 Dmitri Hmara myy Nurmisen palveluita Virossa.

V.Somerpuro

20 Fedor Larionov johtaa Nurmisen Suomen- ja Venäjän-rautatieliiketoimintaa.

19 Alpo Kekkosen akut latautuvat traktoreita korjatessa.

2/2013 8 3

Pääkirjoitus Sateen jälkeen tulee aina pouta.

4 Luotettava

kumppani

Nurminen on mukana torjumassa harmaata taloutta, tarjoaa uusia palveluita – ja paukuttelee ennätyksiä.

5

Nurminen Nyt Ajankohtaista logistiikassa ja Nurmisella.

6

Helsingin sataman suurin paperin- ja kartonginkäsittelijä Paperiyhtiö Sappi keskittää Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurmisen Vuosaarenterminaaliin.

Nurminen News 2/2013

Pettämätöntä projektilogistiikkaa Tutustumme sellutehtaan laitteiden toimitukseen Valko-Venäjälle.

14 Keskiaukeamalla näkymä yhden projektikokonaisuuden logistisiin ratkaisuihin.

16 Myyntitykki

ääressä

sorvin

Dmitri Hmara myy Nurmisen palveluita Virossa.

19 Alpo

keräilee traktoreita Terminaalityöntekijä Alpo Kekkosen akut latautuvat traktoreita laitellessa.

20 Uusissa

tehtävissä

Uudet nurmislaiset esittäytyvät.

22 Venäjän

länteen

portilla

Viipurilaisen tullihuolintayrityksen OOO Telkin johtaja Juri Leontiev kertoo tullauksesta ja tulevasta TIR-muutoksesta.

26 Referenssi AGCO on maailman kolmanneksi suurin maatalouskonevalmistaja.

3

PÄÄKIRJOITUS

Sateen jälkeen tulee aina pouta ja meidän on mietittävä kaikkien yhdessä, miten maan kilpailukykyä voidaan parantaa. Yksittäisiä tekoja on suunnitteilla ja tehdään, mutta ne eivät riitä.

Venäjä teki oman kansallisen ratkaisunsa kesällä, kun Venäjän tulli ilmoitti aikeistaan ryhtyä perimään rajalla lisävakuuksia transitokuljetuksista. Ratkaisun perimmäisiä syitä voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. Yhden näkemyksen asiaan tuo tämän lehden sivuilla 22–25 viipurilaisen tullihuolintayrityksen johtaja Juri Leontiev. Nurminen haluaa reagoida tämänkaltaisiin muuttuviin tilanteisiin nopeasti ja tarjoaa uusia logistiikkaratkaisuja silloin, kun vanhat eivät enää ole syystä tai toisesta toimivia.

Pitkäjänteinen ja tiivis yhteistyö auttaa meitä ymmärtämään paremmin asiakkaamme liiketoiminnan lainalaisuuksia ja muutoksia. Tällöin myös palveluistamme koituva hyöty näkyy parhaiten sekä omille asiakkaillemme että heidän asiakkailleen. Tässä lehdessä kerrotaan kahdesta palvelukokonaisuudesta, jotka perustuvat pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön: Andritzin projektitoimituksesta ValkoVenäjälle sekä Sappin Suomen-paperituotannon käsittelyn keskittämisestä Helsingin satamassa Nurmiselle. Tällainen yhteistyö tuo valoa synkkään syksyyn. Uskon vahvasti, että sateen jälkeen tulee aina pouta niin liiketoiminnassa kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Sen vuoksi haluan toivottaa kaikille tämän lehden lukijoille aurinkoista loppuvuotta ja antoisia lukuhetkiä! s

Haasteellinen tilanne huolestuttaa kaikkia: meitä, asiakkaitamme ja kilpailijoitamme.

V.Somerpuro

T

arina toistaa itseään – tulosvaroitukset, sopeuttamiset ja irtisanomiset ovat jokapäiväistä uutisvirtaa. Totuus on, että liiketoimintaympäristö muuttuu erityisesti Suomessa koko ajan vaikeammaksi.

Teollisuuden rakennemuutos ja erilaiset yksittäiset asiat, kuten esimerkiksi rikkidirektiivin voimaantulo vuoden 2015 alussa, tekevät lähitulevaisuudessa toiminnastamme vieläkin haastavampaa. Ikävintä tilanteessa on se, että kärsimään joutuu yhtiöiden tärkein voimavara – henkilöstö. Jokainen yhtiö joutuu vaikeassa tilanteessa pitämään huolta omasta kilpailukyvystään, reagoimaan rakennemuutoksiin ja markkinatilanteen vaihteluihin. Nurminenkin on valitettavasti juuri nyt keskellä vaikeita ratkaisuja, joilla on myös henkilöstövaikutuksia. Nurmislaiset ovat osoittaneet uskomatonta yhteishenkeä ja jaksamista tilanteessa, jossa oma henkilökohtainen ura voi olla uhattuna, ja siitä huolimatta on tehtävä joka päivä parhaansa asiakkaidemme eteen. Kiitos siitä koko henkilöstöllemme.

Haasteellinen tilanne huolestuttaa kaikkia: meitä, asiakkaitamme ja kilpailijoitamme. Suomesta puuttuu tällä hetkellä riittävä yhteisymmärrys siitä, miten maamme kilpailukykyä voidaan kehittää globaalissa kilpailussa. Maailmassa, jossa nyt elämme, ei voi olla enää kansallisia lainsäädännöllisiä tai muita rajoitteita, jotka estävät meitä kilpailemasta tasavertaisesti muun maailman kanssa. Suomi sijaitsee melko yksinäisellä saarekkeella,

Topi Saarenhovi on Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja

Nurminen News 2/2013

4

Nurminen Nyt

Top3: Luotettava kumppani Nurminen Logistics on mukana Luotettava Kumppani -ohjelmassa rehellisen kilpailun tukemiseksi logistiikka-alalla. Asiakas voi tarkistaa tilaajavastuulain edellyttämät tiedot Nurmisesta yhdestä osoitteesta. Asiakaspalvelun parantamiseen tähdätään myös uudella palvelulla, jossa Nurminen välittää autokuljetuksia omista terminaaleistaan silloin, kun rautatiekuljetus ei ole paras vaihtoehto. Tänä syksynä on paukuteltu ennätyksiäkin – Nurminen siirsi historiansa korkeimman kuorman Haminassa.

Nurminen News 2/2013

V.Somerpuro

Nurminen Logistics siirsi historiansa korkeimman koskaan kuljetetun kuorman syyskuun alussa ­Haminan satamassa. 19 metriä korkea, 48 tonnin painoinen ja halkaisijaltaan 11-metrinen öljysäiliö siirrettiin ­sataman sisällä uuteen sijoitus­paikkaansa. Kuljetus ylitti tähän­astisen korkeusennätyksen metrillä.

Nurminen on siirtänyt ennenkin saman asiakkaan vaativia säiliöitä. Vuonna 2008 neljä entistä öljysäiliötä siirrettiin lähemmäksi rantaa Oulun Vihreä­saaressa. Tuolloin yksi 180 tonnia painava ja halkaisijaltaan 26,5-metrinen säiliö siirrettiin samanaikaisesti kahdella yli 40 metriä pitkällä lavetilla.

V.Somerpuro

S.Kekkonen

1

Ennätyskuorma siirrettiin Haminassa

2

3

Uutena palveluna Nurminen välittää autokuljetuksia omista terminaaleistaan. Autoliikenteellä halutaan palvella asiakkaitamme entistä paremmin, muun muassa, kun tarvitaan joustavaa kuljetusta paikkoihin, joihin rautateitse ei pääse. Autoilla Nurminen voi hoitaa myös kuljetukset ovelta ovelle, ja jos asiakas ei halua pitää esimerkiksi Venäjällä suurta varastoa, autolla voi vaunua kustannustehokkaammin kuljettaa pienempiä tavaramääriä.

Tällä hetkellä Nurmisen käytettävissä on hieman yli sata kuljetusyksikköä, joilla asiakkaan tuotteet saadaan joustavasti ja nopeasti paikkoihin, joihin rautatiekuljetus ei ole mahdollinen tai kustannustehokas ratkaisu.

Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä uudistui 25. huhtikuuta 2013. Uudessa laissa on merkittävä määrä uusia kuljetusasiakkaiden velvollisuuksia. Uudistuneen lain mukaan kuljetuksen tilaajan on varmistettava, että kuljetuksen suorittaja on huolehtinut velvoitteistaan asianmukaisesti. Laki asettaa tilaajalle selvitysvelvoitteen, jonka laiminlyönti on rangaistavaa. Velvoite koskee kaikkia, lukuun ottamatta yksityishenkilöitä. Lakimuutoksen taustalla on harmaan talouden kitkeminen kuljetusalalta.

Nurminen Logistics on mukana Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -palvelussa. Palvelussa osoitteessa www.tilaajavastuu.fi voi tarkistaa, mitkä yritykset toimivat tilaajavastuulain edellytysten mukaisesti. Rekisteröitymällä palveluun voi nähdä kerralla kaikki tilaajavastuulain mukaiset todistukset Nurminen ­Logisticsista. s

Autokuljetuksia omista terminaaleista

Nurminen Logistics on Luotettava Kumppani

Nurminen Nyt

EU:n tullietuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2014 lähtien

Vastuuta myös lasten liikenneturvallisuudesta

Äänestä tämän lehden parasta juttua ja voita Wiesenthalin bluetooth-kaiutin!

Nurminen Logistics haluaa kantaa vastuunsa muiden tielläliikkujien turvallisuudesta. Oman kuljetuskalustomme kunnosta ja kuljettajiemme ammattitaidosta huolehtiminen on meille itsestäänselvyys ja jokapäiväistä työtä, mutta sen lisäksi olemme halunneet tänä vuonna panostaa myös lasten liikenneturvallisuuteen.

Yhteistyössä Kouluinfon kanssa olemme Nurminen hankkineet viime ja tänä syksynä kahden toimipisteemme lähikouluille liikenneturvallisuuskirjoja, joiden avulla pienet koululaiset voivat opetella liikenteen pelisääntöjä ja välttää liikenteen vaaratilanteita. Kirjojen lisäksi Nurminen jakoi syyskuussa toimipisteidensä lähikoulujen ekaluokkalaisille 800 heijastinta. s

Nurminen Newsin 1/2013 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valinneet Haminassa huolitsijana työskentelevän Lea Salosen ja hänen koiransa suojeluharrastuksesta kertoneen Taisto suo­ jelee Leaa -jutun, joka sai hulppeat 43 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten tykättiin Uusissa tehtävissä -palstasta. Sitä äänesti lehden parhaaksi sisällöksi 20 prosenttia vastanneista. Transitoliikenteestä kertonut pääjuttu sekä laskentapäällikkö Eila Kiretin päivästä kertova Tarkka tuloksen tekijä saivat molemmat 11,5 prosenttia äänistä. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin softshell-takki, jonka voitti Aki Saarinen Mikko Saarinen Ky:stä. Onnea voittajalle!

Tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Wiesenthalin bluetooth-kaiutin. Äänestysaikaa on 15. tammikuuta 2014 asti. s

V.Somerpuro

SQAS-järjestelmässä arvioidaan yhtiöiden toiminta liittyen muun muassa laatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja jatkuvaan kehittymiseen. Nurmisen toimintaa arvioitiin jälleen Packed Warehouse-kategoriassa, johon kuului katselmuksen aloitus pääkonttorilta ja katselmukset jokaisessa yhtiön terminaalissa. Arvioinnin tulokset julkaistaan marraskuussa 2013.

Edellisellä arviointikierroksella 2010 Nurminen Logisticsin toiminnan arvioitiin olevan erinomaisella tasolla.

SQAS-järjestelmän mukaisessa arvioinnissa katselmoitavan kohteen toimintatavat pisteytetään noin 600 kysymyksen vastausten perusteella. SQAS-arvioinnin läpikäyneiden organisaatioiden tulokset ovat Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö CEFIC:n jäsenyritysten nähtävillä järjestön extranetin kautta. s

Euroopan yhteisö on myöntänyt vuodesta 1971 lähtien kehitysmaille tullietuuksia yleisellä tullietuusjärjestelmällään (GSPjärjestelmä, Generalized System of Preferences). GSP-järjestelmän yleisen menettelyn piiriin kuuluville maille on myönnetty alennettuja tulleja tai tullittomuutta. GSP-järjestelmästä aletaan soveltaa uutta asetusta 1.1.2014 lähtien. Uusi asetus N:o 978/2012 kumoaa nykyisen asetuksen N:o 732/2008.

Huomioitavaa uudessa GSP-asetuksessa on erityisesti yleisen menettelyn alaisuuteen kuuluvien edunsaajamaiden väheneminen. Muun muassa Venäjä poistuu GSP-tullietuuden piiristä. Venäjältä tuodut alkuperätuotteet eivät saa enää alennettua GSP-kohtelua, vaan niistä kannetaan Euroopan yhteisön integroidun tullitariffin, TARIC:n, mukainen kolmansien maiden yleinen tulli. Tämänhetkisen tiedon mukaan yleisen tullin kanto tulee olemaan nykyisen tulliprosentin tasoa, eikä siihen olisi tulossa korotuksia. Lisätietoja aiheesta löytyy muun muassa Suomen tullin verkkosivuilta. s

oa Tiukkaa transit kertoo a Kaksi asiantuntija transiton lääkkeensä Suomen 8 pelastamiseen. s.

Lea ja Taisto Lea ohjaa, ja Taisto haukkuu. s. 19

nurminenlogistics.

s

1/2013 sidosryhmälehti

Nurminen Logistic

NEWS

com

V.Somerpuro

Nurmisen toiminta arvioitiin lokakuussa SQAS-auditoinneissa

ierahtiVenäjän rautat äjä maailman yhdist aja oston toimitusjoht Rautatieoperaattorineuv 22 haastattelussa. s.

Nurminen News 2/2013

5

6

Vuosaaressa

kuvat: Veikko Somerpuro

Nurmisesta Helsingin sataman suurin paperinja kartonginkäsittelijä Eteläafrikkalainen paperiyhtiö Sappi keskittää kaiken Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurminen Logisticsin Vuosaaren-terminaaliin. Kokonaisvaltainen logistiikkapalvelu yhdeltä toimittajalta yksinkertaistaa toimitusketjua ja parantaa kilpailukykyä.

T

ammikuun 2014 alusta Sappin Kirkniementehtaan koko Helsingin sataman kautta kulkeva paperilogistiikka hoidetaan Nurmisen Vuosaaren-terminaalin kautta. Yhteistyö alkaa pienemmillä erillä tämän vuoden viimeisellä

Nurminen News 2/2013

neljänneksellä, ja tammikuun 1. päivästä lähtien Nurminen vastaa koko volyymista.

– Toimitusketjumme Kirkniemen-tehtaaltamme kolmansien maiden markkinoille yksinkertaistuu, kun annamme koko paperivolyymin Nurmisen hoidettavaksi Vuosaaressa.

Keskittäminen on kustannustehokasta ja parantaa omaa kilpailukykyämme, kertoo Sappin Logistics Process Leader Markus Höft.

Nurminen Logistics ja Sappi ovat tehneet pitkään yhteistyötä paperinkäsittelyssä. Nurminen on hoitanut Sappin IVY-maiden logistiikkaa Luu-

Vuosaaressa

mäen-terminaalinsa kautta vuodesta 2009.

– Nurminen on kilpailukykyinen ja joustava logistiikkatoimija.

Olemme erittäin tyytyväisiä pitkään yhteistyöhömme ja vakuuttuneita siitä, että Nurminen pystyy tarjoamaan meille jatkossakin samanlaista luotettavaa logistiikkaa kuin tähänkin asti, Höft jatkaa.

Vuosaari on valmiina – Vuosaari on suhteellisen uusi ja erittäin nykyaikainen terminaali, joten meillä on koko ajan ollut olemassa kaikki tarvittavat tilat, koneet ja ohjelmistot Sappin kaltaisen suuren paperiasiakkaan palvelemiseksi juuri tälle sopivalla tavalla. Paperinkäsittelymäärien kasvuun on valmistauduttu erikseen vain hiomalla vähän trukkikalustoa paperinkäsittelyn nopeuttamiseksi, kertoo Nurmisen logistiikkakoordinaattori Leif Relander.

Sappin paperit tuodaan yhtiön Kirkniemen-tehtaalta rautateitse Nurmisen terminaaliin. Vuosaarenterminaalin rautatiehalliin tulee 250 metriä pitkä pistoraide, ja vaunut voidaan ajaa purkuun sisään terminaaliin. Paperi kontitetaan samassa terminaalissa merikontteihin ja lähetetään Vuosaaren satamasta pääasiassa Euroopan ulkopuolelle.

– Sappi on meille merkittävä asiakkuus, joka tuo Vuosaareen erittäin tervetulleita lisävolyymeja. Kasvavat tavaramäärät tuovat muun muassa yhden ylimääräisen yövuoron terminaaliin maanantaista perjantaihin, Relander jatkaa.

Metsä Board jatkaa Vuosaaressa Sappin kanssa tehdyn sopimuksen lisäksi Nurminen Logistics on allekirjoittanut kahden vuoden jatkosopimuksen Metsä Boardin kanssa kartongin käsittelystä Vuosaaren-terminaalissaan. Sappin ja Metsä Boardin sopimusten tuoma vuosittainen

Vuosaaresta flätillä maailmalle Tavallisen terminaalikäsittelyn lisäksi Nurminen tarjoaa asiakkailleen Vuosaaren-terminaalissa erilaisia ylimittaisten kappaleiden lastaus- ja purkupalveluita oheispalveluineen. Terminaalissa on erikoiskuljetusvarasto, heavy-halli, jossa on erikoisvahva lattia ja 80 tonnin siltanosturi, jolla esimerkiksi koneet tai muut ylisuuret kappaleet saadaan helposti nostettua flat rack -merikuljetusalustoille.

Flat rackillä eli flätillä koneet ja muut alle 50 tonnin painoiset kappaleet pystyvät jatkamaan joustavasti matkaansa satamasta, sillä niitä voidaan kuljettaa konttialuksilla, joita on pääosa Helsingin sataman rahtilaivoista.

Ilman flättiä kappaleet kuljetetaan projektilaivoilla, joita käy satamassa huomattavasti harvemmin.

Nurminen voi hoitaa koko kuljetusketjun sisältäen kuljetuksen terminaaliin, lastauksen flätille, siirron satamaan ja lastauksen laivaan. Tämän lisäksi tarjoamme erilaisia suojaus- ja pakkauspalveluita. Kappale voidaan suojata merikuljetuksen ajaksi esimerkiksi pakkaamalla se laatikkoon, kutistemuoviin tai tyhjiöpakkaukseen.

Vuosaaren-terminaalin lisäksi Nurminen tarjoaa flätityspalvelua myös Mussalon satamassa Kotkassa. s

liikevaihto on yli 5 miljoonaa euroa.

Paperin ja kartongin käsittelyvolyymi Vuosaaressa tulee olemaan noin

350 000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 31 000 konttiyksikköä TEU:ta. s

Nurminen News 2/2013

7

8

Projektilogistiikkaa

J. Martikainen

Projektilogistiikkaa

Pettämätöntä

projektilogistiikkaa Projektilogistiikasta voi hyvällä omatunnolla sanoa, että kahta samanlaista päivää ei ole. Vaativien kokonaisuuksien hallinta vaatii erityisosaamista ja erinomaista vuorovaikutusta.

Seuraavassa tutustumme sellutehtaan laitteiden toimitukseen Valko-Venäjälle.

Nurminen News 2/2013

9

10

Projektilogistiikkaa

Nurminen Logistics Nurminen Logistics

Projekti­toimitus Svetlogorskiin on toistaiseksi suurin suoma­ laisen logistiikkayhtiön hoitama projekti ValkoVenäjälle.

Nurminen News 2/2013

Y

li 450 kuormaa, noin 25 000 m3 toimitettavaa tavaraa, suunnilleen 30 lastauspaikkaa ympäri maailmaa ja kohteena Valko-Venäjä – konepajakonserni Andritzin sellutehdastoimitus kiinalaiselle asiakkaalle Svetlogorskiin on projektilogistiikaa parhaimmillaan. Andritz valitsi yhteistyökumppaninsa Nurmisen hoitamaan projektin kuljetuslogistiikan. Svetlogorsk-projektin toimitukset alkoivat toukokuussa 2013.

Projekti on Andritzin kaltaiselle suurelle konepajayhtiölle melko tavallinen, mutta Valko-Venäjä maana uusi. Valko-Venäjä on viime vuosina panostanut teollisuutensa ja infrastruktuurinsa kehittämiseen, ja maan kiinnostavuus investointikohteena on kasvanut. Nurminen Logisticsin projektitoimitus Svetlogorskiin on toistaiseksi suurin suomalaisen logistiikkayhtiön hoitama projekti Valko-Venäjälle.

– Valko-Venäjällä on tapahtunut paljon kehitystä ja maassa on käynnissä useita erilaisia projekteja. Kyseessä ei todellakaan ole mikään takapajula, kertoo Andritz Oy:n logistiikasta vastaava Procurement Manager Satu Aronen.

Lokakuun alussa projektiin kuuluvista kuormista kolmannes oli jo toimitettu onnistuneesti perille työmaalle Svetlogorskiin. Kuljetukset tehdään asiakkaan pyynnöstä vain maanteitse, sillä rautatiekiskoilla on tulevan sellutehtaan ympäristössä kolme eri omistajaa ja rautatiekuljetusten hallinta olisi näin ollen hankalampaa kuin maantiekuljetusten. Yli 450 kuorman kokonaistoimitusmäärästä noin kolmasosa on ylileveitä, ylikorkeita tai raskaita maantie-erikoiskuljetuksia. Svetlogorsk-projektin tavaraeriä lastataan noin 30 paikassa ympäri

maailmaa, pääosin Suomessa, Ruotsissa, Unkarissa ja Itävallassa. Pienempiä eriä lähtee myös useista muista Euroopan maista. Kaukaisimmat lastauspaikat ovat USA:ssa. Kuljetusreitit on optimoitu ja tavarat kulkevat Valko-Venäjälle pääosin Nurmisen eri toimipisteiden kautta Suomessa ja Baltiassa. Mittavan projektikokonaisuuden logistiikan arvo on yli 2 miljoonaa euroa.

Tiedonkululla ei ole hintaa Nurmisella logistiikkaprojektia vetää liikenteenhoitaja Harri Autio. Harrilla on projektissa apuna Nurmisen Haminan-toimipiste jaostopäällikkö Miia Sakin johdolla. Haminassa tehdään suurin osa projektissa tarvittavasta kuljetusdokumentaatiosta ja hallinnoidaan projektin dokumentointia asiakkaan, Nurmisen ja vastaanottajan välillä. Lisäksi Nurmisen huolitsijat konsultoivat asiakasta tulliteknisissä kysymyksissä. Harri vastaa kuitenkin kokonaisuudesta eli siitä, että asiakas pysyy tyytyväisenä niin logistiikan, projektinhallinnan kuin tiedonvälityksenkin osalta. Andritz arvostaa projektinhallinnan osaamista ja rehellisyyttä.

– Logistiikkaprojektin johdolla on erittäin suuri merkitys toimitusten onnistumisessa. Kun logistiikalle lasketaan hintaa, tarjouksessa muistetaan mainita kaikki mahdolliset osaalueet, paitsi tiedonvälitystä. Sille ei ole hintaa. Ilman toimivaa tietojen vaihtoa koko logistiikkaprojekti epäonnistuu. Meille on tärkeää, että saamme heti tietoomme kaiken, mitä toimituksissa tapahtuu. Projektipäällikkömme Harri Autio tietää mistä puhuu, on taitava viestimään ja pitää meidät hyvin ajan tasalla. Projekti on mennyt siltä osin erittäin hyvin, Aronen kehuu.

Projektit ovat valtavia kokonaisuuksia, joiden logistiikassakin sattuu ja tapahtuu. Projektikuljettaja on suu-

Projektilogistiikkaa

Suunnitelmissa Valko-Venäjä?

Asukkaita: 9,6 milj.

Pinta-ala: 207 600 km² Pääkaupunki: Minsk Rahayksikkö: Valko-Venäjän rupla (BYR) Etniset ryhmät: Valko-venäläiset 78 %, venäläiset 13 %, puolalaiset 4 %, ukrainalaiset 3 % Suurimmat kauppakumppanit: Vienti: Venäjä, EU, Ukraina, Kiina, Puola Tuonti: Venäjä, Saksa, Kiina, Yhdysvallat.

J. Martikainen

Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1991.

Valko-Venäjän talous perustuu vielä suurelta osin viisivuotissuunnitelmiin, minkä ansiosta maan talouden painopisteet ovat tiedossa etukäteen. Valko-Venäjän koneteollisuus on tunnettu Belarus-traktoreista, Maz-kuorma-autoista ja Golselmashin puimureista. Maa kuuluu Venäjän ja Kazakstanin kanssa Tulliliittoon, mutta WTO-neuvottelut ovat Valko-Venäjän osalta vielä alkuvaiheessa. Valko-Venäjällä on useita vapaatalousalueita, joissa yritykset nauttivat veronalennuksista.

Valko-Venäjän vienti perustuu koneisiin ja laitteisiin, kivennäisainetuotteisiin, kemianteollisuuteen ja tekstiileihin sekä metalleihin ja elintarvikkeisiin. Maa on riippuvainen tuontiöljystä ja -kaasusta, ja vaihtoehtoiset energiamuodot, kuten turve, on määritelty kehittämistoimien kohteeksi. Maan sähköverkko kaipaa investointeja, samoin maatalouden alkutuotannon tehostaminen, ja maataloustuotteita jalostavan teollisuuden kehittäminen.

Valko-Venäjän valtio ohjaa, kontrolloi ja myös rahoittaa monia investointiprojekteja. Toisaalta maan on asteittain yksityistettävä suuria teollisuuslaitoksiaan tehokkuuden parantamiseksi. Valtion rautainen kontrolli vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi rikollisuuden määrään.

Valko-Venäjällä tuotetut tuotteet ovat helposti kuljetettavissa niin Keski-Euroopan kuin Itä-Euroopankin sekä erityisesti Venäjän markkinoille. s

Lähde: www.sarus.fi

Nurminen News 2/2013

11

12

Projektilogistiikkaa

Projekteissa on aina kysymys suurista kokonaisuuksista, päätöksistä ja rahoista.

Nurminen News 2/2013

rimpien haasteiden edessä juuri silloin, kun asiat eivät mene ihan nappiin.

– Meille on tärkeää se, miten yhteistyökumppani ratkaisee eteen tulevia ongelmia. Jokainen valmistamamme laite räätälöidään tietylle asiakkaalle tiettyyn kokonaisuuteen. Laitteiden valmistusaika voi olla kuukausia ja sen vuoksi ne on toimitettava ehjänä ja ajoissa perille. Myöhästymiset ja epäonnistumiset tulevat kalliiksi, Aronen muistuttaa.

Svetlogorsk-projektin logistiikassa Satu Aronen näkee yhden haasteen ylitse muiden – projektin työkielet ja kommunikoinnin heidän oman asiakkaansa kanssa.

– Asiakkaamme on kiinalainen ja projektia viedään Valko-Venäjälle. Työ-

kielet asiakkaan suuntaan ovat siis kiina ja venäjä, Aronen kertoo.

Yhden yhteistyökumppanin periaate Andritz valitsee logistiikkakumppaninsa suuriin projekteihin pääasiassa kahdella perusteella: samalta toimittajalta pitää saada koko palvelu ja yhteistyökumppanista pitää olla aiempaa kokemusta. Projekteissa on aina kysymys suurista kokonaisuuksista, päätöksistä ja rahoista.

– Haluamme tehdä suurten projektiemme logistiikkaa yhden yhteistyökumppanin kanssa. Silloin yksi toimija vastaa meille päin koko logistiikkaprojektin onnistumisesta. Emme ole kiinnostuneita pitkistä alihankintaketjuista, vaan arvostamme yhteis-

Projektilogistiikkaa

Nurminen Logistics

J. Martikainen

työkumppanin valmiuksia toteuttaa kuljetuksia omien toimipisteidensä kautta maailmalla. Svetlogorsk-projektin kaltaisissa suurissa logistiikkakokonaisuuksissa ei voi harjoitella, vaan asioiden on mentävä kerralla oikein.

Haluamme kehittää yhteistyötämme myös logistiikkayhteistyökumppanimme kanssa pitkäjänteisesti, Aronen toteaa.

Nurmisella iloitaan siitä, että yhtiön kyky toimittaa vaativia projektikokonaisuuksia kansainvälisesti toimiville asiakkaille on huomioitu ja Andritz on valinnut Nurmisen jälleen kerran suuren projektitoimituksensa logistiikkakumppaniksi.

– Valko-Venäjä on meille tuttua toiminta-aluetta, olemme toimittaneet sinne suuria erikoiskuljetuksia aiem-

minkin muun muassa Baltian satamien kautta. Tehokas kokonaisuuden hallinta kuormasuunnittelusta raportointiin tuo sekä tehokkuutta itse toimituksiin että kustannussäästöjä asiakkaille, kun kollikokoja ja toimituseriä voidaan optimoida parhaalla mahdollisella tavalla. Svetlogorsk-projekti vaatii juuri sellaista erityisosaamista, jossa Nurminen on parhaimmillaan, sanoo Nurminen Logisticsin projekti- ja erikoiskuljetusliiketoiminnasta vastaava Senior Vice President Hannu Vuorinen.

Viimeisten Svetlogorsk-projektin kuormien arvioidaan saapuvan perille elokuussa 2014. Projektin kulkuun voi tutustua lisää tämän lehden keskiaukeamalla. s

Yhdessä tulee parasta jälkeä Onnistunut logistiikkaprojekti vaatii aina tekijäkseen joukon todellisia oman alansa ammattilaisia. Svetlogorskprojektin projektiryhmä kokoontui aloituspalaveriin huhtikuussa Nurminen Logisticsin toimistolla Vuosaaressa. Ryhmä projektin takana on: Miia Sakki (Nurminen Logistics) (takarivi vas.), Satu Aronen, Harri Autio (Nurminen Logistics), Timo Niemi (Nurminen Logistics), Christian Gutmeyer, Arja Rantanen, Ammi Stemberg (alarivi vas.), Nina Rönkkö, Kirsi Sutela, Martina Klöckl ja Jaana Siippainen. s

Nurminen News 2/2013

13

Palaset paikoilleen Suuren projektin kuljetuslogistiikka hoituu vaivattomasti, kun itse kuljetuksen lisäksi projektin kokonaishallinnan sekä tarvittavat huolinta-, dokumentointi- ja varastointipalvelut voi jättää saman luotettavan palveluntarjoajan käsiin. Nurminen vastaa koko kuljetusprojektista ja asiakas säästyy hankalalta ja aikaavievältä palasten hallinnalta. Seuraavalla aukeamalla kerätään projektikuormia Andritzin sellutehdastoimitukseen Valko-Venäjälle.

Svetlogorsk -projekti

Pettämätöntä projektilogistiikkaa

• sellutehtaan laitteiden kuljetuslogistiikka ValkoVenäjälle Svetlogorskiin

Nurminen Logisticsissa projektipalvelut räätälöidään aina vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita, ja Nurminen pystyy tarjoamaan koko toimitusketjun alusta loppuun käyttäen pääasiassa omaa kalustoaan ja omia terminaalejaan. Nurminen hoitaa myös tuonnin ja viennin tullauspalvelut, jotka kattavat kaikki kuljetuksiin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät dokumentointipalvelut.

• projektikokonaisuuden logistiikan arvo yli 2 miljoonaa euroa

USA Vietnam

• Nurminen vastaa kuljettamisen lisäksi kuljetuslogistiikan kokonaishallinnasta

Oma kalusto ja omat terminaalit

• projektin kuljetus­ dokumentaatio tehdään pääosin Nurmisen Haminan-toimipisteessä • projektikuljetukset alkoivat toukokuussa 2013

Norja

Iso-Britannia

• lastauspaikkoja noin 30 ympäri maailmaa, pääosin Suomessa, Ruotsissa, Unkarissa ja Itävallassa

Alankomaat Latvia

• Projektitoimitukset päättyvät elokuussa 2014.

Nurmisen oma rautatiekalusto käsittää 1 000 junanvaunua.

Vaunut liikkuvat nopeasti ja turvallisesti Suomesta itään.

Asiakas voi seurata vaunujen liikkumista Nurmisen extranetin kautta tai saada päivittäin tiedon vaunuista omalta yhteyshenkilöltään Nurmisella.

Nurmisen terminaalit sijaitsevat Suomen itärajan tärkeimmillä rajanylityspaikoilla sekä Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa. Yhteensä yli 130 000 neliömetrin terminaaliverkosto mahdollistaa projektien välivarastoinnin logistisesti parhailla paikoilla.

Viro

Normaalikuorma

Saksa

Oman kalustonsa lisäksi Nurmisen käytössä on laajan yhteistyökumppaniverkostonsa monipuolinen kalustovalikoima.

Liettua

Kaikki palvelut yhdeltä tiskiltä

• normaalikuormat viedään Suomesta pääosin Venäjän kautta Valko-Venäjälle

• Kontit kulkevat Nurmisen Klaipedan-toimipisteen kautta

Venäjä

Tanska

• kaukaisimmat lastauspaikat USA:ssa ja Vietnamissa

• Euroopasta tulevat normaalikuormat kuljetetaan Puolan ja Baltian kautta, kuten myös erikoiskuljetukset

Suomi

Ruotsi

• yli 450 kuormaa, joista noin kolmannes maantieerikoiskuljetuksia • kokonaistavaramäärä noin 25 000 m3

Projektit kulkevat Nurmisen kyydissä sekä rekoilla, junan­vaunuilla että laivoilla. Nurmisella on toistakymmentä omaa veto­autoa ja lähes 40 erikoiskuljetuslavettia, joiden maksimikantavuus on 450 tonnia. Pisimmillä laveteilla on mittaa 44 metriä.

Puola

Tšekki

Svetlogorsk

Itävalta

Valko-Venäjä Slovakia

Slovenia

Ukraina Unkari

Erikoiskuljetus

Projektisuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa voidaan aloittaa jo ennen kuin kappaleita aletaan valmistaa.

Kollikokojen optimointi hyvissä ajoin ennen tulevaa kuljetusta tuo sekä aika- että kustannussäästöjä. Nurmisen henkilöstö antaa kaiken asiantuntemuksensa asiakkaan käyttöön jo tarjouspyyntö­vaiheessa.

Nurminen tarjoaa kaikki projektipalvelut yhdeltä tiskiltä.

Yhdessä projektikuljetuksessa voidaan käyttää useita eri kuljetusmuotoja. Laaja yhteistyökumppanien verkosto takaa sen, että kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus ei ole ongelma. Luotettavan logistiikan ansiosta välimatkat ja kuljetusajat lyhenevät.

16

Sorvin ääressä

Nurminen Logistics

Myyntitykki Tallinnasta

1

Nurmisen myyntipäällikkö Dmitri Hmara istuu yhdeksän kollegansa kanssa maisemakonttorissa uudenaikaisessa toimistotalossa Tallinnan keskustan tuntumassa.

Täältä operoi Nurmisen Viron-tytäryhtiö Nurminen Maritime Estonia. Viron-toimipisteellä on asiakkaina sekä huolin-

Nurminen News 2/2013

taliikkeitä että suoria asiakkaita. Tavara kulkee Nurmisen kautta transitona Viron läpi Venäjälle ja muualle IVY-maihin.

2

Dmitrin lisäksi Viron-myynnissä on kaksi muuta myyjää, jotka ovat virkaiältään vielä nuoria. Tällä hetkellä Dmitri

kokeneempana ohjaa ja neuvoo heitä, mutta tulevaisuudessa kaikki kolme tulevat tekemään täysipainoista myyntityötä itsenäisesti. Dmitrin vastuulla ovat Nurmisen Viron-toimipisteen suurimmat asiakkaat. Hän ei kuitenkaan vain katso, että avainasiakkaat pysyvät tyytyväisinä, vaan osallistuu aktiivisesti myös

Sorvin ääressä

FAKTA Myyntipäällikkö Dmitri Hmara • työskentelee Nurmisen Virontoimipisteessä • yhtiön palveluksessa 6 vuotta • 32-vuotias • valmistunut kauppatieteistä, jonka jälkeen asunut 5 vuotta Lontoossa • vapaa-aikanaan kasvattaa rotukissoja.

uusasiakashankintaan. Dmitri painottaakin kokemuksen merkitystä myyntityön onnistumisessa. Pienessä työyhteisössä myynti hoitaa koko prosessia hinnoittelusta operatiivisen toiminnan seurantaan. Dmitrin mukaan myyjälle on ensiarvoisen tärkeää tuntea koko tuotantoprosessi läpikotaisin.

3

Dmitrin mukaan logistiikka muuttuu koko ajan ja sen vuoksi logistiikkayhtiöidenkin on etsittävä jatkuvasti uusia tapoja toimia. Viron eduksi Dmitri laskee

nopean digitaalisen kehityksen, myös logistiikassa. Nurminen pystyy tarjoamaan asiakkailleen yhä enemmän sähköisiä palveluita. Baltian maista Viro on digitaalisessa kehityksessä Latviaa ja Liettuaa edellä.

4

Dmitri saa eniten irti työstään silloin, kun pitkän väännön jälkeen asiakkaan kanssa allekirjoitetaan yhteistyösopimus tai satunnaisesta asiakkaasta tulee pysyvä asiakas. Dmitrin aika meneekin pitkälle asiakastapaamisissa. Tällä het-

kellä Viron-toimipisteen asiakkaista suurin osa on Venäjällä ja muualla IVY:ssä, mutta Dmitrin suunnitelmissa on myös muun Euroopan valloitus.

5

Dmitrin mukaan myyntipäälliköltä vaaditaan kunnianhimoa, määrätietoisuutta ja tuloshakuisuutta. Halu ja kyky pärjätä digitaalisessa maailmassa auttaa aina. Hyvästä stressinsietokyvystäkään ei ole ainakaan haittaa ja sen lisäksi pitää olla valmis hulluun vauhtiin ja alati muuttuviin tilanteisiin. s

Nurminen News 2/2013

17

kuvat: Veikko Somerpuro

18

Akkuja lataamassa

FAKTA • Nuffield–Leyland Club Finland on traktoriharrastajien oma järjestö Suomessa • toiminnan tarkoituksena on Nuffield- ja Leyland-traktoreiden sekä niihin liittyvien maatalouskoneiden historian säilyttäminen ja tallentaminen • yli 460 jäsentä ympäri Suomea • järjestää kesäisin alan tapahtumia ja näyttelyjä sekä kerhomatkoja • tarjoaa seikkaperäistä remonttineuvontaa.

Akkuja lataamassa

Alpo keräilee vanhoja traktoreita Nurmisen terminaalityöntekijä Alpo Kekkosen vapaa-aika kuluu kunnostaessa vanhoja traktoreita. Kesät kierrellään traktorikerhon tapahtumia ja näyttelyitä ihailemassa toisten harrastajien ajokkeja – yhdessä vaimon kanssa tietenkin.

Kuinka monta traktoria omistat tällä hetkellä?

Tällä hetkellä minulla on neljä traktoria: Nuffield 4/60 vuosimallia 1963, Leyland 384 vuosimallia 1971, Ford vuosimallia 1987 ja Nuffield Universal Four vuosimallia 1960. Vanhin traktorini on siis vuodelta 1960 ja uusin vuodelta 1987.

Mistä ­traktoriharrastuksesi sai alkunsa?

Isoisäni osti Nuffieldin traktorin vuonna 1970. Itse en ollut silloin vielä syntynytkään, mutta tuolla vuoden 1963 Nuffield 4/60:llä on edelleen minulle eniten tunnearvoa.

Siihen aikaan se oli talon ainoa traktori, jolla tehtiin kaikki tilan työt.

Sen jälkeen on tullut muutama traktori lisää.

Kuinka paljon aikaa traktorit vievät?

Kaikki vapaa-aikahan tähän menee – traktoreissa riittää laitettavaa ja korjattavaa. Mutta ei tämä ole vain yksinään puuhastelua, vaan harrastuksessa on myös sosiaalinen puoli.

Osallistun aktiivisesti Nuffield–Leyland Club Finland -kerhon toimintaan.

Se on järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki Nuffield- ja Leyland-trakto-

reista kiinnostuneet Suomessa. Olen aiemmin ollut kerhon hallituksen puheenjohtajana ja nykyisin olen hallituksen varajäsen. Kerho osallistuu erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomea ja järjestää kerhomatkoja. Tänä vuonna kerho järjesti matkan Englantiin, maailman suurimpaan vanhojen höyrykoneiden messutapahtumaan The Great Dorset Steam Fairiin.

Mitä kotona ajatellaan, kun olet kaiken vapaa-aikasi traktoreiden kimpussa?

Itse asiassa vaimonikin on mukana tässä harrastuksessa. Vaimon innostus alkoi, kun vein hänet kerran kerhon vuosikokoukseen. Nykyisin käymme kaikissa tapahtumissa yhdessä. Hän ei tosin osallistu traktoreiden laitteluun, vaan korjaushom-

mat ovat enemmän minun heiniäni.

Vaimolle tämä on enemmän sosiaalinen harrastus.

Ovatko kaikki traktorisi toimintakunnossa?

Kolme neljästä traktoristani ovat tällä hetkellä kunnossa. Traktorit ovat hyötykäytössä, eivätkä vain pölyttymässä tallissa. Nuffield 4/60:llä pyöritetään nykyään klapikonetta eli tehdään polttopuita. Leylandilla taas kuljetetaan puita ja Fordilla tehdään lumitöitä talvisin. Naapurilta alun perin ostamani Nuffield Universal Four on ainoa traktori, joka ei tällä hetkellä toimi. Moottorin lohko halkesi ja ajattelin laittaa sen kuntoon talvella, kun on enemmän aikaa.

Minulla on jo osa varaosistakin valmiina odottamassa. Kerhosta on tässäkin hyötyä – sain moottorilohkon kerhon puheenjohtajalta, kun hänellä sattui olemaan ylimääräinen.

Missä olet oppinut ­kunnostamaan traktoreita?

En ole koskaan käynyt mitään kouluja vaan olen oppinut kaiken itse tekemällä. Näin vanhoissa masiinoissa kaikki toimii mekaanisesti eli kaiken pystyy korjaamaan itse, kunhan on tarvittavat varaosat. Usein käytettyjä varaosia voi löytyä kerhon kautta.

Kerhon nettisivuilla on foorumi, mistä minäkin etsin ensimmäiseksi tarvitsemiani osia. Siellä myös jaetaan erilaisia tekniikkavinkkejä.

Kasvaako traktorikokoelmasi tulevaisuudessa?

Ehdottomasti, jos sopiva yksilö osuu kohdalle. Leylandin ostin oikeastaan sen takia, että sain sen halvalla. Se oli tavallaan myös 30-vuotislahja itselleni. Suoraan sanottuna traktori oli silloin ihan romu. Olen laittanut sen melkein kokonaan uusiksi – vaihdoin sähköt, tein moottoriremontin ja vaihdoin renkaat. s

Nurminen News 2/2013

19

20

Uusissa tehtävissä

Veikko Somerpuro

Fedor johtaa rautatieliiketoimintaa Fedor Larionov Senior Vice President, Rautatielogistiikka, Pietari

Aloitit Nurmisella heinäkuussa Rautatielogistiikka-liiketoimintayksikön vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä.

Missä työskentelit ennen Nurmiselle tuloa?

Aiemmin johdin ranskalaisen Daherin tytäryhtiötä Pietarissa. Yhtiö tekee erilaisia teollisuusprojekteja, esimerkiksi kuljettaa ja tuo maahan energia-alan lait-

Nurminen News 2/2013

teistoja. Ennen Daheria työskentelin Eurosibin palveluksessa.

suurta potentiaalia, vaan on myös valmis investoimaan sinne.

Miksi valitsit Nurmisen?

Nurminen on minulle tuttu yritys jo 15 vuoden takaa. Aikoinaan teimme tiivistä yhteistyötä vaunuoperoinnissa silloisen Huolintakeskuksen kanssa, josta myöhemmin tuli Nurminen Logisticsin tytäryhtiö. Kiinnostukseni heräsi heti kuultuani mahdollisuudesta työskennellä Nurmisella. Nurminen on yksi harvoista ulkomaalaisista yrityksistä Venäjällä, joka ei näe Venäjän markkinoilla vain

Miten yhteistyö suomalaisten ­kollegojesi kanssa on alkanut?

Kulttuurieroista huolimatta suomalaiset ja venäläiset ovat ajattelutavoiltaan melko lähellä toisiaan. Joissain aiemmissa työpaikoissani minulta on voinut viedä puoli vuotta sopeutua ja alkaa ymmärtää kollegoitani, mutta Nurmisella olimme samalla aaltopituudella heti.

Oikeastaan ainoa haaste yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten välillä on

Uusissa tehtävissä

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Liikun paljon, koska se on hyvä tapa tyhjentää pää työpäivän jälkeen. Erityisen paljon pidän pyöräilystä. Toinen harrastukseni on maalaaminen – jäljittelen impressionistisia teoksia, joissa minua kiehtovat erityisesti värit. s

Sales, Tallinna

Olet aivan tuore nurmislainen. Miten työ on alkanut ja millaisia ovat ensivaikutelmasi yhtiöstä?

Minulla tuli juuri kuukausi täyteen Nurmisella – myynnissä.

Työni on uusasiakashankintaa. Tällä hetkellä opettelen vielä uusiin tehtäviini, ja jokainen päivä tuo eteen jotain uutta ja mielenkiintoista. Työyhteisössämme on valtavasti kokemusta ja ammattitaitoa. Haluan kehittyä yhtä hyväksi kuin kollegani, mutta se vaatii vielä aikaa ja paljon työtä.

Sofja Tirman

Sales, Tallinna

Työskentelet myynnissä. Mitä tehtäviisi kuuluu?

Työni on myydä aktiivisesti palveluitamme, etsiä uusia asiakkaita ja ylläpitää asiakassuhteitamme. Myyntityön lisäksi osallistun myös tuotantoprosessiin eli suunnittelen kuljetuksia lähtien reittivalinnoista ja kuljetusmuotojen optimoinnista yhteistyökumppaneidemme kanssa. Hoidan myös laskutusta.

Olet ollut puoli vuotta Nurmisella. Miten sinut on otettu työyhteisössä vastaan?

Minut on otettu hyvin vastaan ja pidän kovasti työkavereistani. Olen ystävystynyt koko porukan kanssa myös työn ulkopuolella. Tiedän, että voin koska tahansa kysyä keneltä tahansa apua ja saan sitä aina kun tarvitsen.

V.Somerpuro

Miten näet rautatieliiketoiminnan tulevaisuuden Venäjän markkinoilla?

Venäjä on suuri maa ja rautatiet merkittävin kuljetusmuoto. Nurmisen strategia perustuu tietyn vaunutyypin kohdemarkkinaan ja se on mielestäni erittäin hyvä ratkaisu. Myös Venäjän markkinoilla on viime aikoina ollut havaittavissa hintapaineita ja kysynnän heikkenemistä, mikä johtuu yleisestä taloudellisesta tilanteesta.

Uskomme kuitenkin, että aktiivisella ja tehokkaalla myyntityöllä saavutamme haluamamme tulokset.

Elena Balašova

Tulit aivan toiselta alalta. Mikä logistiikassa kiinnostaa?

En ole aiemmin työskennellyt logistiikka-alalla, mutta se on kiinnostanut minua aina.

Monet tuttavani ovat töissä logistiikkayhtiöissä ja heidän puheensa alan kiinnostavuudesta saivat minutkin ajattelemaan, että voisin kokeilla siipiäni logistiikassa. Enkä ole katunut. Toivon, että minusta on tulevaisuudessa paljon hyötyä Nurmiselle.

Nurminen Logistics

Miten Nurmisen toimintaa tullaan kehittämään Venäjällä?

Näen, että tulevaisuudessa palvelutarjontamme Venäjällä tulee kasvamaan. Haluamme tarjota nykyisille ja tuleville asiakkaillemme yhä monipuolisempia palveluita. Venäjällä on tällä hetkellä kysyntää erityisesti erikoiskuljetus- ja projektipalveluille. Markkina on vakaa ja kasvaa 10–15 prosenttia vuodessa. Lisäksi Venäjällä kasvaa kiinnostus logistiikan ulkoistamiseen, vaikka vain harvat ovat sitä vielä tehneet. Me haluamme olla edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia palveluita.

Nurminen Logistics

yhteisen kielen puuttuminen. Pietarissa englannin kielen taitoon pitää kiinnittää huomiota uusia työntekijöitä rekrytoidessa ja kannustettava nykyistä henkilöstöä tehokkaampaan englannin kielen opiskeluun. Meidän pitäisi vaihtaa sähköpostit puheluihin, niin kielitaitokin kehittyisi nopeammin.

Jana Korobtchenko viestintäassistentti, Vuosaari Olet ensimmäisessä viestinnän työpaikassasi.

Miltä viestintä tuntuu?

Valmistuin tosiaan vasta viime keväänä yliopistosta, jossa opiskelin markkinointia pääaineena. Siitä huolimatta työskentely viestinnässä on tuntunut luonnolliselta. Onhan viestintä ja markkinointi eri asioita, mutta näkökulmasta riippuen viestinnän voi nähdä markkinoinnin osana. Lisäksi Nurmisella viestintäosasto tekee paljon sellaisia tehtäviä, jotka jossain toisessa yrityksessä saattaisivat olla markkinointiosaston vastuulla. Esimerkiksi esitteiden tekeminen ja messujärjestelyt ovat selkeästi markkinointia.

Uusi työ edellytti muuttoa Turusta Helsinkiin. Kuinka olet viihtynyt?

Olin harkinnut muuttoa Helsinkiin jo jonkin aikaa. Hainkin viime keväänä töitä pääosin pääkaupunkiseudulta. Olen viihtynyt Helsingissä erinomaisesti. Monet opiskelukavereistani ovat myös muuttaneet tänne äskettäin, mikä on varmasti helpottanut sopeutumista ja tutustumista kaupunkiin. Olen myös ihminen, joka pitää siitä, että ympärillä tapahtuu, ja Helsinki on juuri sellainen paikka. s

Nurminen News 2/2013

21

kuvat: Ruslan Shamukov

Samassa veneess채

22

Samassa veneessä

Venäjän portilla länteen Vuosi toisensa perään Venäjän-kauppaa tekeviä suomalaisyrityksiä haastaa yksi asia yli muiden – tullaus. Kohta 20 vuotta logistiikkaalalla ja tullauksen parissa työskennelleen OOO Telkin johtaja Juri Leontievin mukaan ongelma eivät ole epäloogiset tai arvaamattomat tullikäytännöt, vaan enemmänkin tiedon puute Venäjän tullin toiminnasta.

V

iipuri on kautta aikojen ollut Venäjän portti länteen ja ihmiset ovat eläneet rajasta.

Viipurin tullissa, Viipurista Svetogorskiin ulottuvalla alueella, työskentelee edelleen lähes 1 500 työntekijää. Haasteet tullauksessa eivät johdu ainakaan henkilöstön puutteesta. Olisiko kysymys enemmän siitä, että suomalaisesta näkökulmasta katsottuna kaikki, mikä toimii erilailla kuin meillä, toimii huonosti? Juri Leontievin mukaan Venäjän tullauskäytännöissä voi olla kansallisia erityispiirteitä ja tullin organisaatio saattaa olla hieman hitaasti kääntyvä, mutta kaikista puutteistaan huolimatta Venäjän tulli on tärkeä viranomainen, joka tekee työnsä hyvin.

– Usein ajatellaan, että Venäjän tullin kanssa tekemisiin joutuminen on ihan hullun hommaa. Mutta ei asia niin ole, tullausprosessi on Venäjälläkin puolueeton. Pitää muistaa, että Venäjän tulli on ollut olemassa nykymuodossaan vasta reilut 20 vuotta. Se ei ole kovin pitkä aika.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Juri Leontiev johtaa viipurilaista tullihuolinta­ yhtiö OOO Telkiä.

Venäjän tullijärjestelmä muuttui.

Perestroikan aikana tullissa otettiin mallia eurooppalaisista tullijärjestelmistä, muun muassa Saksasta. Järjestelmä on hyvä ja toimiva, mutta Venäjä on suuri maa ja myös tullin näkökulmasta hieman erilainen kuin esimerkiksi Suomi. Suomessa kulkevat tavaravirrat ovat pääasiassa transitoa, kun taas Venäjälle tuotavat tavarat jäävät kuluttajien käyttöön. Sen vuoksi laitkin ovat tiukempia kuin transitomaissa, Leontiev selittää.

Leontiev painottaa, että jokaisella maalla on ja tuleekin olla järjestelmänsä, jotka suojelevat maan taloudellisia intressejä. Yksi tällaisista intresseistä on oman maan tuotannon elinkelpoisuus tuontitavaroihin verrattuna. Leontievin mukaan on täysin normaalia, että Venäjä pitää huolta omasta tuotannostaan. Hänen mukaansa Venäjän hallituksen tulisi kuitenkin pitää huolta myös siitä, että oman tuotannon suosiminen ei heikennä venäläisen kuluttajan oikeutta saada markkinoille edullisempia ja kilpailukykyisempiä tuotteita.

– Venäjällä valtaosa valtion budjettivaroista tulee veroista ja melkein puolet tullimaksuista. Tullauksessa on siis kyse valtavista valtion tuloista. Nämä tulot eivät tule kui-

tenkaan tuontihyödykkeiden tullauksesta vaan energiavarojen viennistä.

Tulli ylpeili aikoinaan sillä, että yli 50 prosenttia valtion budjetin varoista oli heidän ansiotaan. Energiavarojen vienti on kuitenkin hieman lyhytnäköistä, Venäjän pitäisi kehittää omaa tuotantoaan ja siitä perittävillä veroilla hoitaa budjettiaan, Leontiev toteaa.

Tullihuolinnassa tuulee Juri Leontiev lähti valtiollisesta tullihuolintayrityksestä Rostekista vuonna 2012 ja perusti OOO Telkin. Rostek on ollut suurin peluri Venäjän tullausmarkkinalla vuodesta 1992.

Rostekin perusti Venäjän tulli, joka omistaa 100 % yrityksestä. Konserniin kuuluu pääkonttori Moskovassa, 13 sivukonttoria ja 35 suljettua ja avointa osakeyhtiötä ympäri Venäjää, joiden palveluksessa on noin 6000 ihmistä. Vuonna 2012 Vladimir Putin antoi lähtölaukauksen Rostekin toiminnan lopettamiselle todetessaan, että valtionyhtiöillä, kuten tullilla, ei voi olla voittoa tavoittelevia tytäryhtiöitä.

– Venäjällä on käynnissä aktiivinen tullihuolintayhtiöiden muuttaminen tulliin sidonnaisista puhtaasti kaupallisiksi yhtiöiksi. Tullihuolintayrityksen perustaminen on ollut

Nurminen News 2/2013

23

24

Samassa veneessä

koko ajan vapaata, mutta kilpailla on pitänyt voimakkaan valtiollisen yhtiön kanssa. Nyt hallituksen tarkoitus on poistaa tullausmarkkinalta kaikki yhtiöt, joilla on kytköksiä valtioon. Mielestäni tämä onkin ainoa oikea tapa toimia. Kilpailun on oltava vapaata ja rehellistä, Leontiev sanoo.

” Vaikuttaa siltä, että TIR-carnet’ista saatavat tulot halutaan jäävän Venäjälle.

Juri Leontiev

Paljon melua TIR:stä Juri Leontievin puhelin soi taukoamatta, kun asiakkaat kyselevät tulevasta TIR-carnet -muutoksesta.

Heinäkuun 5. päivänä Venäjän tulli ilmoitti, että se joutuu sanomaan irti sopimuksensa tullivakuuksista Venäjän kuljettajien liiton ASMAP:n kanssa 1. joulukuuta johtuen maksamattomista tullimaksuista. TIR-järjestelmässä tullivakuuksista vastaavat kansalliset kuljetusalan järjestöt kunkin maan alueella, oli kyseessä kotimainen tai ulkomainen kuljetusyritys. Venäjän tullin mukaan ASMAP:lla oli 1. kesäkuuta maksamattomia TIR-carnet -rikkeistä johtuvia tullivelkoja yli 20 miljardia ruplaa. Tulli ilmoitti, että se alkaa vaatia lisävakuutta TIR-kuljetuksista taatakseen sen, että tullit tulevat ­maksettua.

– Venäjä haluaa lopettaa kuljetukset TIR-carnet’lla Venäjän alueella ja ottaa käyttöön omat passitusmenetelmänsä. Uskon, että kyseessä on poliittinen toimi, josta on sovittu hal-

Nurminen News 2/2013

litustasolla. Venäjän tulli ei olisi ottanut tällaista askelta ilman hallituksen mahdaattia. Vaikuttaa siltä, että TIR-carnet’ista saatavat tulot halutaan jäävän Venäjälle sen sijaan, että ne kerää joku sveitsiläinen järjestö.

Kansainvälisissä passituksissa Venäjällä pitää olla jatkossa aina vakuus, jonka tulli voi periä suoraan takaajan tililtä, jos toimitus ei saavu perille. Silloin velkaantumisongelma poistuu automaattisesti, kun tulli pääsee suoraan käsiksi vakuuksiin. Kuljettaja voi hakea palautusta oikeusteitse, mutta rahat ovat käytännössä jo valtiolla. Nyt tulli joutuu etsimään keinoja periä maksamattomia tulleja ASMAP:lta, Leontiev selittää.

TIR-sopimus on vuodelta 1975 ja osa sen pykälistä alkaa olla auttamattomasti vanhentuneita. Sopimus on kuitenkin kansainvälinen ja kaikki sopijaosapuolet ovat sitoutuneet sitä noudattamaan. Uudempi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostaman tulliliiton tullilaki sotii kuitenkin joitain TIR-sopi-

muksen pykäliä vastaan liittyen ­passituksiin.

– Totuus on, että kansallinen lainsäädäntö voi huonosti kilpailla kansainvälisten sopimusten kanssa. Jos Venäjän viranomaiset olisivat toimineet oikein, he olisivat katsoneet TIRsopimuksesta, mitä siinä sanotaan lakkauttamisesta tai purkamisesta, ja toimineet sen mukaisesti. Meikäläiset virkamiehet päättivät kuitenkin tehdä toisin. Niin kuin entinen pääministerimme Viktor Tšernomyrdin sanoi: ”Halusimme tehdä niin kuin on parasta, mutta tulos oli niin kuin yleensä”, Leontiev sanoo.

Muutokset voimaan joulukuussa Joulukuun 1. päivän jälkeen, kun muutos astuu voimaan, TIR-carnet suljetaan Venäjän rajalla ja siitä avataan uusi venäläinen passitusdokumentti. Kuljettajat ovat tilanteen suhteen voimattomia, sillä muita keinoja, kuin ostaa lisävakuus, ei ole.

– Venäjän omasta transitopassituksesta rajalta hankittuna tulee

Samassa veneessä

FAKTA Juri Leontiev • tullihuolintayritys OOO Telkin johtaja • koulutukseltaan insinööri ja ekonomi • työskennellyt aiemmin Rostekin palveluksessa • syntynyt Pietarissa, asunut yli 20 vuotta Viipurissa • työskenteli opintojen jälkeen ammattikalastajana • harrastaa työntekoa ja matkustelua.

luultavasti huomattavasti TIRcarnet’ta kalliimpi. Toiminta on mo­nopolisoitu, ja kriteerit sille, kuka lisävakuuksia voi antaa, ovat tiukat. Käytännössä katsoen Rostek ja vakuutusyhtiö Arsenal ovat ainoat toimijat, jotka täyttävät nämä kriteerit. Rostekin tulevaisuus on avoinna, joten voidaan sanoa, että Arsenalilla on monopoliasema. Lisävakuuden antaminen vaatii lisäksi sähköistä järjestelmää, jollainen on tässä vaiheessa olemassa vain Arsenalilla, Leontiev selittää.

Kuljetusyrityksellä on joulukuun ensimmäisen päivän jälkeen muutama eri vaihtoehto selvitä lisävakuudesta: yrittäjä voi esimerkiksi hankkiutua Venäjän tullin ylläpitämään tullikuljettajien rekisteriin, hankkia tullilta yleispassitusluvan tai ostaa lisävakuuden Rostekilta tai Arsenalilta, jos muut palveluntarjoajat eivät saa sähköisiä järjestelmiään toimimaan määräaikaan mennessä. Sekä tullirekisteriin pääsy että yleispassituslupa vaativat, että hakija on pysyvästi kirjoilla Venäjällä.

Tullikuljettajien rekisteriin pääsy vaatii muun muassa nuhteetonta taustaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiöllä ei tule olla avoimia rikesak-

koja tullille. Rikesakkojen kirjoittaminen on helppoa ja niitä tehtaillaankin tullissa ahkerasti.

Yleispassitusluvan saa pankkitakauksella tai rahavakuudella hakemalla sitä monimutkaisella menettelyllä tullilta. Yleispassitusluvan lisäksi jokainen kuljetusyksikkö tarvitsee erikseen takuutodistuksen, jolla kulku onnistuu Venäjän alueella.

Tullihuolitsijat, kuten Telk, auttavat tässä prosessissa. Telkille TIR-muutos on liiketoimintamahdollisuus, josta yhtiö on iloinen. Yksityishenkilönä Juri Leontiev näkee asian hieman toisin.

– Uudella menettelyllä transitopassituksista saatavat tulot saadaan jäämään Venäjälle. Toisaalta taas autokuljetukset kallistuvat, mikä näkyy vääjäämättä myös lopputuotteen hinnoissa kuluttajalle. Hinnat nousevat ja venäläisten ostokyky heikkenee. Mitä siitä seuraa, jos ei inflaatio? Venäjän hallitus on käynyt pitkää taistelua inflaatiota vastaan, mutta nyt tämä vesittää kaikki ponnistelut, Leontiev toteaa.

Lopuksi on pakko kysyä, pitävätkö tarinat villistä tullausbisneksestä, jossa liikkuu valtavat rahat eikä ihmishenki maksa mitään, paikkansa?

– Venäjällä oli vallalla ennen vuotta 1917 ja uudelleen taas 1990-luvun alussa vaihe, jossa kaikki pyrkivät keräämään pääomia. Rahaa yritettiin tehdä kaikilla mahdollisilla konsteilla. Sama päti myös tullaukseen 1990-luvun alussa. Nyt tilanne on tasoittunut, mutta poikkeuksiakin toki on. Useimmat pyrkivät rehelliseen toimintaan, koska epärehellisyys tulee nykyään kalliimmaksi.

Ehkä meillä jonain päivänä on Venäjälläkin samanlainen liiketoimintakulttuuri kuin Suomessa. Olemme oppineet paljon suomalaisilta ystäviltämme. Kiitos heille, Leontiev toteaa ja vastaa jälleen kerran soivaan puhelimeen. s

Poiminnat

1

TIR eli Trans­ ports Internatio­ naux Routiers on kansainvälinen tullitransitojärjestelmä.

TIR-merkityt kuljetukset kulkevat sinetöitynä lähtömaasta kohdemaahan ilman normaaleja tullimuodollisuuksia rajoilla. Käytäntö nopeuttaa ja helpottaa kansainvälistä tavaraliikennetta. Kauttakulkumaan tullimaksut turvataan kansainvälisellä takuulla.

2

TIR-passitusjärjestelmän työstäminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) tuella.

Ensimmäinen TIRsopimus tehtiin vuonna 1949 muutaman Euroopan maan kesken. Tämän rajoitetun mallin menestyksellisyys johti neuvotteluihin TIR-yleissopimuksesta, joka hyväksyttiin vuonna 1959 UNECE:n sisämaan kuljetuskomiteassa ja tuli voimaan 1960. Ensimmäistä TIR-yleissopimusta tarkistettiin vuonna 1975, jolloin siinä otettiin huomioon järjestelmän toiminnasta saatu käytännön kokemus ja pyrittiin hyödyntämään teknistä kehitystä sekä muuttuneita tulli- ja kuljetussääntöjä.

3

TIR-järjestelmässä on mukana 68 sopijaosapuolta neljällä mantereella, mukaan lukien EU. Viimeisen kymmenen vuoden aikana TIR-carnet -dokumentteja on myönnetty vuodessa noin 3 miljoonaa kappaletta. s

Nurminen News 2/2013

25

26

REFERENSSI

Nurminen Logistics

Yhdysvaltalainen AGCO-yhtymä on maailman kolmanneksi suurin maatalouskonevalmistaja. Nurminen Logistics on ollut AGCO-yhtymään kuuluvan Valtran logistiikkapartneri erilaisissa projekteissa vuodesta 2010. Nurminen kontittaa Valtran Suolahden-tehtaalta toimitettavia traktoreita Vuosaaren-terminaalissaan, josta ne laivataan maailmalle. Tämän vuoden kesäkuussa Nurminen toimitti 48 traktoria Kiinan Dalianista Kotkaan, mistä ne siirretään ensin jatkojalostukseen Suomessa ja sen jälkeen valmiit koneet kuljetetaan pääosin Venäjälle. Kesäkuussa Nurminen hoiti myös 20 traktorin kuljetuksen ja kuljetusdokumentoinnin Dalianista Etelä-Afrikan Durbaniin.

Tekijä kertoo

”Olen tyytyväinen Nurminen Logisticsin palveluihin. Kontitukset ovat sujuneet joustavalla asenteella ja ammattitaidolla tiukassakin aikataulussa.

Nurminen Logisticsilta löytyy kuljetusratkaisujen lisäksi asiantuntemusta myös globaaleista tullauspalveluista.”

”Vuosaaren-rautatieterminaalissa traktorit ajettiin sisätiloissa vaunuista ulos, takarenkaat irrotettiin ja eturenkaiden tilalle vaihdettiin rautapyörät kuljetuksen ajaksi. Kontin oviaukon korkeus on pienempi kuin kontin sisäkorkeus ja sen vuoksi konttia piti lastauksen yhteydessä nostaa, jotta traktorin hytti mahtui sisään. Kontituksessa käytettiin tätä tarkoitusta varten rakennettua kontinnostolaitetta. Tämä kuvastaa hyvin toimintaamme: kehitämme räätälöityjä ratkaisuja, jotta asiakkaidemme arvokkaat lastit saadaan ehjänä turvallisesti perille.

Globaalissa toiminnassa myös hyvät yhteistyökumppanit ovat kullanarvoisia.” s Timo Niemi Key Account Manager, Nurminen Logistics Oyj

Sami Pulli Dealer Central Manager Valtra/AGCO-yhtymä

Nurminen News 2/2013

Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

”” Asiakas kertoo

Nurmisen Pietarin-myynnin Pavel Novožilov ja itsekin videolla esiintyvä Larisa Zolotova seurasivat videoiden kuvauksia omakotitalon vintillä Helsingissä.

Arkielämän haasteiden kanssa videoilla painii venäläinen näyttelijä Roman Hardikov.

Katso video!

Nurminen haluaa menestyä erottumalla hyvällä asiakaspalvelulla ja kyvyllä löytää luoviakin logistiikkaratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan. Kuvasimme viime keväänä kuusi lyhyttä videota, joissa pääosassa ovat ne samat ihmiset, jotka palvelevat teitä oikeassakin elämässä. Sotkimme hieman tavallisen ihmisen arkea ja BtoB-yrityksen palveluita. Mitä syntyi?

Katso ja kerro mielipiteesi videoistamme Paras juttu -äänestyksen yhteydessä nettisivuillamme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa ja erikois- ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka.

Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muut Itä-Euroopan maat. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimittaja: Jana Korobtchenko. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Jana Korobtchenko, Risto Holopainen, Fedor Larionov, Janne Lehtimäki ja Hannu Vuorinen. Kannen iso kuva: Jaakko Martikainen ja muut kuvat Nurminen Logistics.

Keskiaukeman grafiikka: Sebastian Söderlund. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.

P채채konttori Satamakaari 24 00980 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com