Tiukkaa transitoa Kaksi asiantuntijaa kertoo lääkkeensä Suomen transiton pelastamiseen. s. 8
Lea ja Taisto Lea ohjaa, ja Taisto haukkuu. s. 19
Venäjän rautatierahtimaailman yhdistäjä
nurminenlogistics.com
sidosryhmälehti 1/2013
News
Nurminen Logistics
Nurminen
Rautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja haastattelussa. s. 22
V.Somerpuro
2
Sisältö
V.Somerpuro
16 Eila Kiretti vastaa Nurmisen numeerisesti oikeasta ja oikea-aikaisesta tuloksesta.
V.Somerpuro
8
Nurminen Logistics on läsnä Haminan, Kotkan, Vuosaaren, Tallinnan, Riian ja Klaipedan satamissa.
19 Lea ja Taisto harrastavat suojelua.
1/2013 3
Pääkirjoitus Logistiikassakin voi olla designia.
4
Kokemusta ja intoa Nurmisen tulevaisuuteen on luvassa vankkaa osaamista ja innokkaita oppijoita.
5
Nurminen Nyt Tilinpäätös 2012: Liikevaihto kasvoi ja operatiivinen liiketulos parani merkittävästi.
6
Asiakastyytyväisyys Asiakkaat arvostavat Nurmisen hyvää palvelua.
8 Tiukkaa
transitoa
Mervi Nurminen ja Olli-Pekka Hilmola kertovat näkemyksensä Suomen transiton tulevaisuudesta.
Nurminen News 1/2013
14 Keskiaukeamalla tutustutaan Nurmisen transitoreitteihin. Nurminen Logistics on läsnä Itämeren suurimmissa konttisatamissa.
16 Laskentapäällikkö
sorvin ääressä
Eila Kiretti vastaa Nurmisen numeerisesti oikeasta ja oikeaaikaisesta tuloksesta.
19 Taisto
suojelee Leaa
Huolitsija Lea Salosen akut latautuvat Taiston kanssa suojellessa.
20 Uusissa
tehtävissä
Uudet ja tehtäviä vaihtaneet nurmislaiset esittäytyvät.
22 Rautatieoperaattori
neuvosto yhdistää Venäjän rautatierahti maailman toimijat Haastattelussa neuvoston toimitusjohtaja Dmitri Korolev.
26 Referenssi Uralchem on Venäjän suurin ja maailman toiseksi suurin ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin typpilannoitteiden valmistaja Venäjällä ja IVYmaissa.
3
PÄÄKIRJOITUS
Uusi kuosi, uudet kujeet V.Somerpuro
P
ääkaupunkimme Helsinki oli vuoden 2012 maailman designpääkaupunki. Designpääkaupungin tavoite on nostaa muotoilua esiin uudella ja monipuolisella tavalla. Hankkeen maaliskuun alussa julkaistussa loppuraportissa todettiin ensimmäisinä johtopäätöksinä muun muassa, että muotoilusta on tullut hankkeen ansiosta yhteiskunnallinen asia ja puheenaihe, ja muotoilulla on pystytty ratkaisemaan ongelmia erilaisissa ympäristöissä. Myös elinkeinoelämä on alkanut ymmärtää muotoilun merkitystä kilpailuetuna. Designvuotta voidaan siis pitää onnistuneena. Onnistunut oli Nurminen Logisticsinkin vuosi 2012. Yhtiö onnistui parantamaan kannattavuuttaan jokaisessa liiketoimintayksikössä ja teki pörssihistoriansa parhaan tuloksen. Tammi-helmikuussa asiakkaat antoivat arvionsa Nurmisen palveluista asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Tuloksista käy ilmi, että asiakkaat arvostavat erityisesti henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelualttiutta ja asennetta. Tarkemmin tutkimuksen tuloksista voi lukea tämän lehden sivuilta 6–7. Nurminen Logistics haluaa tarjota asiakkailleen etumatkaa omassa liiketoiminnassaan korkealaatuisilla palveluratkaisuilla. Parantamalla jatkuvasti omien palveluidensa käytettävyyttä ja laatua Nurminenkin on itse asiassa mukana tekemässä muotoilua. Designvuoden ja jokapäiväisen työmme innoittamana vuonna 2012 syntyi myös Nurmisen oma kuosi, joka on nähtävänä tämän sivun taustakuviona. Kuosi on suomalaista designiä ja sen on suunnitellut Superyellow Design Oy. Kuosissa yhdistyvät pehmeät elementit, tähdet ja linnut, jotka symboloivat jatkuvaa liikettä ja uudistumista, sekä rekat, vaunut ja terminaalit, joiden avulla Nurmisen ammattilaiset tekevät asiakkaidemme logistiikkahaasteista selvää. s
Laura Jokinen on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö
Hyviä lukuhetkiä ja mahtavaa kesää!
Nurminen News 1/2013
4
Nurminen Nyt
Top3: Kokemusta ja intoa Nurminen Logisticsin tavoitteena on olla vuonna 2015 luotettavin ja laadukkain kansainvälinen rautatiekuljettaja sekä merkittävä logistiikan projektipalveluiden tuottaja ja ratkaisuntarjoaja Venäjällä, sen lähialueilla ja Suomessa. Avainroolissa ovat kokemus Venäjän logistiikkamarkkinasta sekä oma moderni kalusto. Tulevai suuteen panostetaan myös innostamalla nuoria logistiikan ihmeelliseen maailmaan.
Nurminen News 1/2013
Nurminen Logistics
Nurminen hoiti suomalaisen kattilalaitosvalmistaja KPA Uniconin projektikuljetuskokonaisuuden Mustanmeren rannalle Novorossiiskiin alkuvuodesta 2013. Projektiin kuului kolme 45 tonnin painoista ja 4,2 metriä korkeaa kattilaa, jotka lastattiin Tanskasta, sekä Suomesta lähteneitä kontteja ja ylileveä säiliö. Toimituksen kokonaisvolyymi oli noin 1 600 m3. Projekti toteutettiin ovelta ovelle -toimituksena. Nurminen vastasi sekä eturahdeista tehtailta, käsittelyistä satamissa, lastauksista laivaan ja merikuljetuksista että jatkorahdeista uudelleenlastauksineen Novorossiiskin satamasta purkupaikalle asiakkaan hoitaman tullauksen jälkeen.
V.Somerpuro
Nurminen Logistics
1
Suuria kattiloita Mustallemerelle
2
3
Venäläisen logistiikkakonserni FESCOn ensimmäinen varapääjohtaja Alexey Grom (41) on ehdolla uutena jäsenenä Nurminen Logisticsin hallitukseen. Alexey Grom on tehnyt 20-vuotisen uran logistiikka-alalla Venäjällä. Hän aloitti uransa vuonna 1993 hollantilaisessa huolintayrityksessä, josta siirtyi ZAO Transkomin pääjohtajaksi vuonna 1996. 2000-luvulla Grom työskenteli myyntijohtajana ZAO Russkiy Mirissä ja toimitusjohtajana ZAO JukosTransservissä. Vuonna 2007 Grom nimitettiin OOO Transgarantin pääjohtajaksi, ja vuonna 2009 FESCO-konsernin rautatiedivisioonasta vastaavaksi varajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Vuodesta 2012 Alexey Grom toimii FESCON ensimmäisenä varapääjohtajana. Päätöksen uuden jäsenen valinnasta tekee yhtiökokous 15.4.2013.
Vuosaaren lukio Helsingissä on Suomen ainoa lukio, jossa voi opiskella logistiikkaa. Nurminen Logistics ja Vuosaaren lukio aloittivat syksyllä 2012 yhteistyön, jonka tarkoituksena on tuoda lukiolaiset lähemmäs logistiikkaa erilaisten vierailuiden ja muun yhteistyön avulla. Logistiikasta tuli oppiaine Vuosaaren lukiossa lukuvuonna 2007–2008. Opetussuunnitelma perustuu mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tuotantotalouden kurssiin, jonka sisällöt on muokattu lukioon sopiviksi. Lukion opettajia on koulutettu logistiikan osaajiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Lukiossa on tarjolla viisi logistiikan kurssia ja niille osallistuu lukuvuonna 2012–2013 noin 70 lukiolaista. s
Alexey Grom Nurminen Logisticsin hallitukseen
Nurminen Vuosaaren lukion kummiksi
Nurminen Nyt
Nurminen Logisticsin vuosi 2012: Liikevaihto kasvoi ja
operatiivinen liiketulos parani merkittävästi
Vuonna 2012 Nurminen L ogisticsille tärkeät strategiset kasvumarkkinat, Venäjä ja sen lähialueet, pysyivät aktiivisena lukuun ottamatta aivan loppuvuotta. Kotimaan osalta markkinatilanne pysyi kohtuullisena, vaikkakin kysyntä ja markkinatilanne vaihtelivat eri liiketoimintojen välillä. Toimitusjohtaja Topi Saarenhovin mukaan vuosi 2012 oli yhtiölle käänteentekevä. – Kannattavuutemme kehittyi jokaisessa liiketoimintayksikössä – kokonaisuutena jopa nopeammin kuin odotimme. Kasvatimme liiketoimintojamme erityisesti Venäjän ja sen lähialueiden aktiivisilla markkinoilla. Yhtiön uusi organisaatiorakenne paransi toiminnan tehokkuutta ja johtamista. Erityisen vahvasti kehittyi yhtiömme suurin liiketoimintayksikkö, Rautatielogistiikka, ja sen toiminnot Venäjällä. Transitologistiikan kannattavuus parani merkittävästi Nurminen Logisticsin Baltian-toiminnoissa. Nousu johtui etenkin Liettuan-yhtiömme saavuttamasta kasvusta konttien vientiliikenteessä sekä Baltian kautta Venäjälle ja Keski-Aasiaan suuntautuneen konttiliikenteen vilkastumisesta. Erikoiskuljetusten ja projektien
FAKTA • Liikevaihto oli 78,4 milj. euroa (2011: 76,6 milj. euroa). • Raportoitu liiketulos oli 5,4 milj. euroa (1,9 milj. euroa). • Liiketulosprosentti oli 6,9 % (2,5 %). • Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli 5,6 milj. euroa (1,1 milj. euroa). • Tulos ennen veroja oli 4,0 milj. euroa (–0,7 milj. euroa). • Nettotulos oli 2,7 milj. euroa (–1,5 milj. euroa). • Tulos per osake, laimentamaton, oli 0,05 euroa (–0,19 euroa). • Tulos per osake, laimennettu, oli 0,05 euroa (–0,19 euroa).
kannattavuus kehittyi positiivisesti. Tämä johtui etenkin Venäjälle ja sen lähialueille suuntautuneiden erikois- ja projektikuljetusten vahvasta kasvusta. Vuonna 2013 liiketoimintakehityksemme painopiste tulee olemaan rautatieliiketoiminnan kasvattamisessa Venäjällä ja sen lähimarkkinoilla. Jatkamme 2011 käynnistämäämme vaunukalustomme
kasvatushanketta. Lisäksi tavoitteenamme on kasvu Venäjän ja sen lähimarkkinoiden projektiliiketoiminnassa sekä kannattavuuden parantaminen Vuosaaressa ja muissa liiketoiminnoissa muun muassa tehokkuutta lisäämällä, Saarenhovi kertoo.
Tulevaisuuden näkymät Nurminen Logistics arvioi sekä liikevaihtonsa että operatiivisen liiketuloksensa olevan vuonna 2013 vuoden 2012 tasolla ja osakekohtaisen tuloksensa paranevan. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on kasvaa nopeammin kuin markkinat, vuosittain keskimäärin yli 15 %. Yli 50 % liikevaihdosta syntyy jatkossa Venäjän ja sen lähialueiden kasvumarkkinoilla. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan ja saavuttaa 10 prosentin liikevoittotaso sekä 20 prosentin oman pääoman tuotto. Teksti perustuu 26.2. julkaistuun Nurminen Logisticsin tilinpäätöstiedotteeseen. Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2012 voi lukea yhtiön vuosikertomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue sähköinen versio osoitteessa www.nurminenlogistics.com. s
Operatiiviset Suomen-toiminnot kahteen eri yhtiöön
Äänestä tämän lehden parasta juttua ja voita softshell-takki!
Nurminen Logistics yhtiöitti vuoden 2013 alussa operatiivisen toimintansa Suomessa. Huolinta- ja lisäarvopalvelut, Rautatielogistiikka ja Transitologistiikka-yksiköt ovat nyt Nurminen Logistics Services Oy, ja Erikoiskuljetukset ja projektit -liiketoimintayksikkö Nurminen Logistics Heavy Oy. Myös Baltian-toimintoja järjesteltiin uudelleen niin, Viron- ja Liettuan-liiketoiminnoista vastaavat yhtiöt siirrettiin suoraan emoyhtiön alaisuuteen loppuvuonna 2012. Konsernin johto ja tukitoiminnot jäivät Nurminen Logistics Oyj:hin, joka tuottaa konserniyhtiöille talous- ja hallintopalveluja. Järjestely on pelkästään hallinnollinen ja sen myötä konserni selkiytti juridista rakennettaan ja kulujen kohdentumista nykyisille liiketoiminnoille. Henkilöstö siirtyi perustettavien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. s
Nurminen Newsin 2/2012 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valinneet Imatralla työskentelevän Slava Gladilinin työstä kertoneen Slava on Nurmisen Traffic Superman -jutun, joka sai 26 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä saivat Vuosaaren-logistiikkakeskuksen palveluiden tuotteistamisesta kertonut juttu sekä juttu sijoittaja Erkki Sinkosta. Niitä molempia äänesti parhaaksi 19 prosenttia vastaajista. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin Silja Linen Päivä Tukholmassa risteily DeLuxe-luokan hytissä, ja sen voitti Seija Hummelin-Uusilehto. Paljon onnea voittajalle ja mukavaa risteilyä! Tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Grizzly Tulsa softshell-takki. Äänestysaikaa on syyskuun loppuun 2013. s
Nurminen News 1/2013
5
Asiakastyytyväisyys
Asiakkaat arvostavat Nurmisen hyvää palvelua Nurminen Logistics toteutti tammi-helmikuussa 2013 asiakastyy tyväisyyskyselyn kaikkien aktiivisten asiakkaidensa keskuudessa. Kyselyyn vastasi noin 200 Nurmisen asiakasta eri puolilta maailmaa.
Kehitettävääkin löytyi Asiakastyytyväisyyskyselyssä pyydettiin valitsemaan listasta kolme tärkeintä kehityskohdetta Nurmisen toiminnassa. Vastaajat valitsivat näiksi kolmeksi hinnoittelun, palveluiden kattavuuden sekä laadun.
Nurminen News 1/2013
Nurminen
NEWS
Palveluista eita tehtiin tuott on kehittänyt Nurminen Logistics malla tuotteista toimintaansa s. 8 palveluitaan.
aroi
Petra tuom vikeltäjiä
tti Petra Skog Johdon assisten uranuur tajia on vikellyksen 18 Suomessa. s.
tics
Logistiikkapalveluiden tarve ei vähene Asiakaskyselyyn vastanneista yhtiöistä vain 3 prosenttia uskoo, että logistiikkapalvelun tarve tulee tulevaisuudessa vähenemään. Kyselyyn vastasi erilaisia yhtiöitä eri aloilta. Vastanneista 43 prosenttia toimii kuljetus- tai varastointialalla ja 40 prosenttia teollisuudessa. Tukku- ja
Kyselyyn vastanneet asiak kaat pitävät Nurminen Newsiä tarpeellisena ja kiinnostavana julkaisuna. Vastaajista 78 prosenttia sanoi saaneensa lehdestä tarpeellista tietoa yhtiöstä tai sen palveluista, ja lehdellä on vastausten perusteella myös paikkansa yritysmielikuvan luomisessa. Haluamme kehittää paitsi palveluitamme, myös tätä lehteä. Sen vuoksi otamme erittäin mielellämme v astaan kaikenlaista palautetta ja juttuideoita. Niitä voi lähettää nettisivujemme www.nurminenlogistics.com kautta tai osoitteeseen info@nurminen logistics.com s
stics.com
Vastanneista 97 prosenttia suosittelisi Nurmisen palveluita kollegoilleen.
Myös Nurminen News sai hyvää palautetta
Sijoittajan elämää
nurminenlogi
Henkilöstö sai kiitosta Asiakastyytyväisyyskyselyssä tiedusteltiin Nurminen Logisticsin myyntihenkilöstön tavoitettavuutta ja osaamista sekä tarjouslaskennan toimivuutta. Asiakkaat totesivat Nurmisen myynnin olevan aktiivista ja hyvin tavoitettavaa. Myös tarjoustenteon nopeus tyydytti vastaajia. Palveluiden tilaamista pidettiin helppona. Asiakkaat arvostavat Nurmisen myyntihenkilöstön ammattitaitoa ja kokevat myynnin osaamisen korkeatasoiseksi. Myynnin lisäksi koko henkilöstö sai hyvän arvosanan osaamisesta ja palvelualttiudesta. Vastanneiden asiakkaiden mielestä palveluasenne Nurmisella on todella hyvä.
Yhtiö tulee kiinnittämään tulevaisuudessa huomiota erityisesti näiden asioiden kehittämiseen. Laatu nousi esiin myös vertailussa kilpailijoihin. Kyselyyn vastanneet asiakkaat pitävät Nurmista kilpailijoihin verrattuna laadukkaana, mikä osaltaan saattaa kertoa koko alaa vaivaavasta laadun kehittämistarpeesta. Muina Nurmisen kilpailutekijöinä pidetiin aktiivisuutta ja joustavuutta.
ti 2/2012 sidosryhmäleh
K
yselyyn vastanneet asiakkaat kokevat, että he saavat Nurmiselta tarvitsemaansa palvelua. Vastanneista 97 prosenttia suosittelisi Nurmisen palveluita kollegoilleen.
Nurminen Logis
6
omaisuus on Erkki Sinkon illa suomalaisiin hankittu sijoituks s. 22 pörssiyhtiöihin.
Asiakastyytyväisyys
Veikko Somerpuro
Kaikki palvelut kattava asiakasarvio (1–5) vähittäiskaupan yrityksiä joukossa oli 8 prosenttia. Liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron yhtiöitä vastaajista oli 65 prosenttia. Lähes kolmasosa vastanneista on käyttänyt Nurmisen palveluita yli 10 vuotta ja vähän yli 10 prosenttia alle kaksi vuotta. Reilun 50 prosentin vastaukset perustuvat asiointiin Vuosaaren-toimipisteen kanssa. 36 prosenttia on erikoiskuljetusten ja projektien asiakkaita ja loput jakautuvat tasaisemmin muiden Nurmisen toimipisteiden kesken. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset käydään Nurmisella läpi liiketoiminnoittain ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin toiminnan kehittämiseksi edelleen. s
Myyjän osaaminen Henkilöstön palveluasenne Myyjän tavoitettavuus Henkilöstön ammattitaito Tilauksen teon helppous Venäjän- ja IVY-alueen osaaminen Henkilöstön tavoitettavuus Tarjousten selkeys Palvelun kattavuus Tarjousten toimitusaika Kuljetusten laatu Palveluiden joustavuus Aikataulujen pitävyys Kaluston saatavuus Laskutuksen paikkansapitävyys Yhteydenpidon riittävyys Laskutuksen selkeys Toimitusaikojen joustavuus Reklamaatioiden hoito Hintakilpailukyky 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00
Nurminen News 1/2013
7
8
Tiukkaa transitoa
kuvat Veikko Somerpuro
Nurminen News 1/2013
Tiukkaa transitoa
Tiukkaa transitoa Miten k채y Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen, kun Ven채j채 panostaa voimakkaasti omiin satamiinsa? Kysyimme transiton tilasta kahdelta asiantuntijalta.
Nurminen News 1/2013
9
10
Tiukkaa transitoa
V Itämeren reitti Itämeren satamien reitti on tärkein Euroopan unionin ja Venäjän välisen tavaraliikenteen kuljetuskäytävistä. Noin 40 % Venäjän ulkomaankaupasta tapahtuu Itämeren satamien kautta. Reitti kulkee Länsi-Euroopan satamista (esim. Antwerpen, Hampuri, Lyypekki ja Rotterdam) Itämeren moottoritietä pitkin Suomen, Baltian maiden tai Venäjän satamien kautta lopulliseen kohdemaahan, etupäässä Venäjälle. s
enäjän talous kasvaa ja elintaso maassa nousee, mikä tarkoittaa myös tavaraliikenteen kasvua. Viime vuosina Venäjä on investoinut satoja miljoonia euroja omien satamiensa kehittämiseen, erityisesti Suomenlahden alueella. Vysotsk, Primorsk, Pietarin satamat ja Ust-Luga kehittyvät, mutta satamien ongelmana pysyy ainakin vielä jonkin aikaa heikko kuljetusverkko ja kuljetuskaluston tarpeet, jotka Venäjän on jotenkin ratkaistava. – Venäjän valtion strategia oli vuoteen 2012 mennessä tuoda 70 prosenttia tuonnista omien satamien kautta ja vuoteen 2020 mennessä 95 prosenttia, kertoo North European Logistics Instituten johtaja Mervi Nurminen. Mervi Nurminen on seurannut logistiikka-alan kehitystä lähietäisyydeltä vuosia. Liike-elämän palveluksesta hän siirtyi North European Logistics Instituten eli NELI:n palvelukseen. NELI on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma vuosille 2007–2013.
”
”Suomeen olisi saatava valtiollinen transitoliikenne strategia”
Mervi Nurminen
– Logistiikka-alan työpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on merkittävä. Logistiikka on maakunnassa neljänneksi suurin työllistäjä. Alalla työskentelee noin 9 500 henkeä, kun se perinteisessä metsäteollisuudessa on enää vain noin 5 600 henkeä. Logistiikan työpaikkojen kerrannaisvaikutus on
Nurminen News 1/2013
”
niin ikään suuri. Liikenne- ja viestintäministeriön logistiikkastrategiassa ensisijaisena tavoitteena onkin parantaa Suomen logistista kilpailukykyä, Mervi Nurminen kertoo.
”Lääke Suomen transiton pelastamiseen on aikataulutettu kokojunaliikenne ja yrittäjyys”
Olli-Pekka Hilmola
Venäjän satamien uhkaan Suomen transitolle Mervi Nurmisella on ratkaisu. – Suomen reitti olisi pikaisesti saatava hyväksytyksi reitiksi Venäjän valmisteilla olevassa, vuoteen 2030 ulottuvassa liikennestrategiassa. Sen lisäksi Suomeen olisi saatava valtiollinen transitoliikennestrategia. Säännöllinen kokojunaliikenne myös Suomesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston logistiikan professori Olli-Pekka Hilmola uskoo säännöllisen kokojunaliikenteen voivan auttaa Suomen transitoliikenteen uuteen nousuun. – Suomella tulee olemaan seuraavan 10 vuoden aikana hyvä tilaisuus transitossa, mutta vain siinä tapauksessa, että se hoidetaan aikataulutetulla kokojunaliikenteellä Venäjän hieman Pietaria kaukaisempiin keskuksiin. Tällöin junarahdin kustannusetu tulee selvästi näkyviin. Venäjän logistiikan pullonkaula on tieinfra, joka investoinneista huolimatta, tulee pysymään tässä hankalassa statuksessa tulevat vuodet. Tulevaisuudessa Venäjän WTO-jäsenyys tulee lisäksi suosimaan rautateitä, kun tullierot ja liikenteen tariffit saadaan harmonisoitua, Hilmola sanoo.
Tiukkaa transitoa
Globaali logistiikka on ydin osaamista Nurminen Logistics on läsnä Haminan, Kotkan, Vuosaaren, Tallinnan, Riian ja Klaipedan satamissa. Nykymaailmassa kilpailukyky vaatii yhtiöiltä maailmanlaajuisia, tehokkaasti toimivia verkostoja. Globaalissa toiminnassa asiakas hyötyy, koska Nurminen Logistics voi ajaa kuormat sieltä, mistä se on asiakkaalle kaikkein kannattavinta, riippuen tarvittavien lisäarvopalveluiden tai muiden palveluiden tarpeesta. Suomen satamien eduksi on voitu laskea turvallisuus ja tehokkuus. Lisäksi esimerkiksi Kaukoidän tuontikuljetusten merirahtihinnat konteille ovat alhaisempia HaminaKotkassa kuin Baltiassa, johtuen Suomen vientiliikenteestä ja sen konttitarpeesta. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen etuna voidaan pitää myös sujuvia rautateiden rajanylityksiä. Baltian satamat on suunniteltu neuvostoaikana ja ne palvelevat infrastuktuuriltaan erinomaisesti Venäjän vientiä. Baltian satamat ovat valtion omistuksessa eikä niissä peritä väylämaksuja. Lisäksi Baltian satamat käyttävät laajasti EU-tukia. Muita Baltian satamien kilpailuetuja Suomen satamiin verrattuna ovat joustavammat työajat, matalampi palkkataso sekä henkilöstön venäjän kielen taito. s
Mussalon kautta kulkee transitona muun muassa kodinelektroniikkaa Venäjälle.
Nurminen News 1/2013
11
12
Tiukkaa transitoa
Baltia elää transitosta Virossa, Latviassa ja Liettuassa nuoret lähtevät leveämmän leivän perässä maailmalle – paitsi ne, jotka työskentelevät joko pankki- tai logistiikka-alalla. Nurminen Logisticsilla on toimipisteet Baltian suurimmissa konttisatamissa Tallinnassa, Riiassa ja Klaipedassa. Baltian maiden konttikuljetuksista 80 prosenttia on transitoa eikä omaa vientiä juurikaan ole. Sen vuoksi transitoliikenne on tärkeä tulonlähde ja työllistäjä myös Baltiassa. Nurminen Logisticsin tytäryhtiön Nurminen Maritime Latvian myyntipäällikkö Andrei Dobrynin uskoo, että tulevaisuudessa kulutus Venäjällä kasvaa ja sen myötä myös konttikuljetukset. – Riika on Itämeren satamista kaikkein lähimpänä suurinta kulutuksen keskusta Moskovaa. Nurminen Logistics on mukana säännöllisessä kokojunaliikenteessä Moskovaan sekä Tallinnasta että Riiasta. Klaipedan kautta voimme taas tarjota edullista ja hyvää transitopalvelua ValkoVenäjän ja Ukrainan markkinoille. Andrei Dobrynin uskoo, että kokojunaliikenteellä tulee olemaan valoisa tulevaisuus Baltiassa. – Kun sähköinen tullaus saadaan toimimaan kunnolla, palvelun kysyntä kasvaa varmasti. s
Nurminen News 1/2013
Olli-Pekka Hilmolan mielestä Suomen pitäisi saada neuvoteltua uusiksi nk. rautatieliikenteen yhdysliikenne sopimus Venäjän kanssa niin, että myös yksityiset yritykset voisivat hoitaa vetoliikenteen, joka on nyt Suomen ja Venäjän valtiollisten rautatieyhtiöiden yksinoikeus. – Tilannehan on sama kuin että Helsingin Vuosaaresta aloittava rekka joutuisi Ouluun suuntautuvalla kuljetuksellaan vaihtamaan vetoauton Jyväskylässä. Nykyinen toimintatapa ei ole järkevä vallitsevassa kireässä kilpailussa eikä ainakaan laske kustannuksia. Oma lääkkeeni Suomen transiton pelastamiseen on aikataulutettu kokojunaliikenne ja yrittäjyys, Hilmola toteaa. s
Haminasta projektisatama HaminaKotkan satamassa kuivarahti liikenne keskitettiin Kotkaan vuoden 2012 lopulla. Muutoksessa kaikki kontti- ja RoRo-linjat siirtyivät joko Mussaloon tai Hietaseen. HaminaKotka haluaa kasvattaa Haminan sataman roolia kemikaali- ja projektisatamana, koska sataman toimiva infrastruktuuri ja uudistettu väylä antavat erinomaiset puitteet esimerkiksi projektilaivojen käynneille. Alueelle onkin saatu uusia investointeja ja uudenlaista liikennettä. Nurminen Logistics käyttää Haminan satamassa sijaitsevaa terminaaliaan suurten projektien konsolidointipaikkana. Haminan satama sijaitsee vain 35 kilometrin päässä Venäjän rajasta. s
Tiukkaa transitoa
Nurminen Logistics
Pitkä kokemus erikois kuljetuksista Valko-Venäjän ja Baltian alueella Nurminen Logisticsilla on pitkä kokemus erikoiskuljetuksista ValkoVenäjän ja Baltian alueelta. Onnistuneet kuljetusprojektit vaativat huolellista suunnittelua, kokeneita kuljettajia ja hyviä paikallisia kontakteja. Viime aikoina Nurminen on hoitanut kaksi suurta projektia transitona Baltian kautta.
S
yyskuun ja joulukuun 2012 välisenä aikana Nurminen Logistics kuljetti useita vesivoimalan osia Klaipedasta, Liettuasta, Valko-Venäjälle. Kuljetuksia vietiin kahteen paikkaan Valko-Venäjällä, Novolukomliin ja Beloozerskiin. Kaiken kaik-
kiaan yksiköitä oli 11 kappaletta. Raskaimmat yksiköt painoivat 137 tonnia. Pituudeltaan vesivoimalan osat olivat 18–26 -metrisiä, leveydeltään 3,65-metrisiä ja korkeudeltaan 3,6-metrisiä. Kalustona käytettiin 4-akselista vetoautoa ja 15-akselista moduulilavettia.
Maaliskuussa 2013 Nurminen kuljetti 110 tonnin painoisen roottorin Minskistä, Valko-Venäjältä, Latvian Ventspilsiin. Kuljetettu roottori oli 12,5 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 3,78 metriä korkea. Roottori kuljetettiin 13-akselisella moduulilavetilla, jota veti 4-akselinen vetoauto. s
Nurminen News 1/2013
13
Transitoa, olkaa hyvä! Itämeren satamien reitti on tärkein Euroopan unionin ja Venäjän välisen tavaraliikenteen kuljetuskäytävistä. Nurminen Logistics on läsnä tärkeimmissä Itämeren konttiliikenteen transitosatamissa: HaminaKotkassa, Tallinnassa, Riiassa ja Klaipedassa.
Riiasta säännöllinen kokojunayhteys Venäjälle
Murmansk
Riian vapaasatama sijaitsee Itämeren satamista lähinnä suurinta kulutuksen keskusta Moskovaa. Riian sataman rahdista 80 % on transitoa IVY-maihin tai IVY-maista. Nurminen Logistics tarjoaa säännöllisen, viikottaisen kokojunayhteyden Riiasta Moskovaan. Lisäksi yhtiö tarjoaa Riian satamassa terminaalipalveluita, satamapalveluita ja huolintaa.
Tallinna hoitaa kontit Muugasta ja projektit Paldiskista
Arkangeli
Tallinnan satama on tonneissa mitattuna Primorskin, Pietarin ja Klaipedan jälkeen Itämeren neljänneksi suurin satama. Tallinnasta on säännöllinen kokojunayhteys Venäjälle. Lisäksi satama on tärkeä projektikeskus, josta on monipuolista RoRo-linjaliikennettä Euroopan pääsatamiin. Muita Nurmisen palveluita Tallinnassa ovat satama- ja terminaalipalvelut sekä huolintapalvelut.
Klaipedasta joustavasti Valko-Venäjän ja Ukrainan markkinoille
Kotka Suomi
Hamina
Klaipedan satama on pohjoisin Itämeren itärannan satamista, joka ei jäädy. Klaipedan satama on Liettuan kuljetuskeskus, jossa yhdistyvät meri- ja maareitit. Paras reitti Valko-Venäjälle ja Ukrainaan kulkee Klaipedan kautta. Nurminen tarjoaa Klaipedan satamassa huolinta-, satama- ja terminaalipalveluita. Nurmisen Liettuantoimipiste toimii myös COSCOn agenttina.
Venäjä
Pietari
HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. HaminaKotkan satamaan kuuluvat Kotkassa Mussalo, Hietanen, Kantasatama, Puolanlaituri, Halla ja Sunila sekä Haminan satama. Haminan satama on Suomen itäisin satama ja se sijaitsee 35 kilometrin päässä Venäjän rajasta. HaminaKotkan vahvuutena on merirahdit, koska tuonti- ja transitokontit käytetään Suomen teollisuuden viennin tarpeisiin.
Tallinna Ruotsi
Viro
Mussalossa vahvuutena varastotilat Riika
Moskova
Latvia
Klapeida
Tanska
Liettua
Nurminen Logistics tarjoaa Mussalon satamassa monipuolista palvelukonseptia sataman parhaalla paikalla. Yhtiöllä on satamassa omaa varastotilaa monenlaiseen tarpeeseen: lämmin- ja kylmäsäilytykseen, erikoisvarastointiin pakatuille vaarallisille kemikaaleille sekä lisäarvopalveluihin. Kaikki varastotilat ovat tullivarastoja. Lisäksi Kotkassa sijaitsee Nurmisen huolintakonttori, josta asiakas saa kaiken tarvittavan dokumentaation. Mussalosta tavarat kulkevat edelleen joko autoilla tai rautateitse.
Hamina on loistava projektien konsolidointipaikka Valko-Venäjä
Puola Saksa
Nurmisen Haminan-toimipisteessä on transiton varastoinnin sekä huolinta- ja lisäarvopalveluiden lisäksi erinomaiset tilat projektien hallintaan: aidattu ulkovarastokenttä, 2 raidetta terminaalille ja lämpötilakontrolloidut sisävarastointitilat. Hamina on loistava konsolidointipaikka projekteille, sillä satamaan on esteetön pääsy projektilaivoilla, junilla ja autoilla.
16
Sorvin ääressä
Tarkka tuloksen takaaja
1 2
Eila Kiretti työskentelee Nurminen Logisticsin pääkonttorissa Vuosaaressa laskentapäällikkönä. Hänen vastuulleen kuuluu yhtiön numeerisesti oikea ja oikea-aikaisesti valmistuva tulos. Eilan tiimiin kuuluu hänen lisäkseen pääkirjanpitäjä ja kolme kirjanpitäjää. Eilan mukaan laskentapäällikön tehtävät vaativat hyvää operatiivisen liiketoiminnan tuntemusta. Lisäksi laskennassa täytyy kyetä ottamaan huomioon logistiikka-alan erityispiirteitä, kuten vaikka jaksotullaukseen liittyviä asioita. Itsekin operatiivissa tehtävissä olleena Eila kokee yhteistyön ja ymmärryksen asioiden vaikutuksesta laskentaan helpommaksi. Laskenta vaatii pitkäjänteisyyttä ja halua kehittää asioita. Oman tiimin hyvä henki on ensiarvoisen tärkeä asia. Esimiehenä on myös osattava kuunnella, sillä Eilan mukaan aito kuuntelemisen taito rikastuttaa myös omaa osaamista. Eila toimii linkkinä operatiivisen liiketoiminnan ja taloushallinnon välissä. Ohjaa, valvoo, tukee ja kehittää. Eilan tiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä Nurmisen Pietarin-toimipisteen kirjanpidon kanssa. Tänä keväänä Eilan on pitänyt kiireisenä yhtiöittämisen lisäksi kaksi projektia: tulosraportoinnin sekä laskutuksen nopeuttaminen. Projektien puitteissa hän on kiertänyt alkuvuonna lähes kaikki Nurmisen toimipisteet ja tavannut ihmiset, jotka vastaavat niissä tuloksen oikeellisuudesta tai laskutusnopeudesta. Henkilöstö on saanut kertoa mielipiteensä ja tuoda haasteelliset asiat pohdittavaksi. Eila on todella iloinen siitä, miten aktiivisia ja positiivisia kaikkialla on oltu. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseen on syntynyt hyviä ideoita ja keinoja. Korvaamattomana apuna projekteissa on ollut osastopäällikkö Anu RaviNurmela Vaalimaalta. Eila on ehtinyt 35 vuoden uransa aikana Nurmisella nähdä monenlaista muutosta. Itsekin hän on jo kaksi kertaa lähtenyt uusiin haasteisiin, mutta molemmilla kerroilla on tullut pyyntö palata takaisin. Eila sanookin itse olevansa pätkätyöläinen – tämä viimeisin pätkä on nyt kestänyt 14 vuotta. Vuosien aikana Eilasta on tullut taitava muutostilanteiden hallitsija. Hän painottaa kuitenkin, että mikä tahansa muutos vaatii selkeät tavoitteet ja riittävästi aikaa ja henkilöresursseja. Silloin kun Eila ei ole tuloksen kimpussa, hän hoitaa Nurmisen työsuhdeautokantaa. Työsuhdeautoihin liittyvät tehtävät ovat Eilan mukaan mukavaa puuhaa, niissä saa tutustua työkavereihin toisesta perspektiivistä. Autot vetoavat aina tunteisiin. s
3 4
Nurminen News 1/2013
Veikko Somerpuro
5
FAKTA Laskentapäällikkö Eila Kiretti • 35 vuotta Nurmisella • nauttii laaja-alaisesta alan osaamisesta • ei pidä epämääräisistä tavoitteista • opiskelee vapaa-aikanaan henkistä hyvinvointia ja pitää sitä todella tärkeänä elämän eri osaalueilla. Harrastaa monipuolisesti kivien hionnasta karaokeen.
Sorvin 채채ress채
17
Akkuja lataamassa
FAKTA • Suojelukoe käsittää jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet. • Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla. Jälki on luokasta riippuen 300–800 askeleen mittainen ja on 20–60 minuuttia vanha. Jäljellä on 2–3 käyttöesinettä, jotka koiran täytyy ilmaista. • Tottelevaisuus koostuu seuraamisesta, pysähtyvistä liikkeistä, noudoista, eteenlähettämisestä ja paikallaolosta. • Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koira kiertää piilot ohjaajan käskyjen mukaan. Kun koira löytää avustajan viimeisestä piilosta, sen on välittömästi aloitettava intensiivinen vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava avustajan hyökkäykset tai pakenemisyritykset puremalla suojahihaan. Lähde: Suomen palveluskoiraliitto
kuvat: Veikko Somerpuro
18
Akkuja lataamassa
19
Taisto suojelee Leaa Haminassa huolitsijana työskentelevä Lea Salonen viettää vapaaaikansa komean uroksen, Black Chance Merlinin alias Taiston, seurassa metsissä ja pelloilla. Molemmat ovat onnellisia, kun haukku raikaa.
Mitä suojelu on? Suojelu on palveluskoiralaji, jossa tavoitteena on suojelukoirakokeen läpäiseminen. Suojelukoirakoe kehitettiin Saksassa 1900-luvun alussa tukemaan jalostusta, kun huomattiin, että koirat sopivat hyvin lammaspaimennuksen lisäksi poliisille ja armeijalle työkoiriksi. Suojelukokeissa on kolme vaativuusluokkaa ja kolme osaa: jälki, tottelevaisuus ja suojelu.
Mistä vapaaehtoisia maalimiehiä löytyy? Maalimieheksi ei voi ryhtyä ihan tuosta vaan, pelkkä halu olla koirien pureksittavana ei riitä. Maalimies on myös valmentaja, jonka täytyy läpäistä pitkä koulutus. Meidän maalimiehemme Jarkko Leinonen on MM-tason suojelun harrastaja. Onko teillä tavoitteita? Suojelussa suoritetaan kolme luokkaa, meillä ne ovat IPO1, IPO2 ja IPO3. Kun viimeinen luokka on läpäisty, voi samana vuonna osallistua suomenmestaruuskisoihin. SMkisojen viisi parasta taas pääsee MM-kisoihin. Taistolla ja minulla on suoritettuna IPO1 viime kesältä, ja tänä vuonna yritämme läpäistä kaksi muuta luokkaa.
Opetetaanko koiria vihaisiksi? Ei tietenkään, suojelu on koirista mukavaa. Niitä opetetaan leikin varjolla ja ne saavat palkan maalimiehen haukkumisesta. Piilo, jossa maalimies seisoo sekä maalimiehen suojahiha laukaisevat leikin. Ilman näitä ärsykkeitä Taistokin heiluttaa vain häntäänsä. En tiedä yhtään suojelukoiraa, joka olisi joskus käynyt jonkun kimppuun. Taisto on lempeä koira, joka nukkuu sohvalla ja tykkää lapsista. Mitä suojelu vaatii? Suojelu on vaativin palveluskoiralaji, jossa menestyminen vaatii taitavan ohjaajan ja ominaisuuksiltaan sopivan koiran. Harrastus pitää aloittaa nuorella koiralla, mutta sekään ei takaa onnistumista. Koiran pitää olla rohkea ja sillä pitää olla kuormitettavuutta. Aktiivinen, selväpäinen ja itsevarma koira pärjää tässä lajissa. Suojeluharrastuksen aloittaminen vaatii myös lisenssin suorittamista.
Missä käytte harrastamassa? Suojelua harrastetaan yleensä yhdessä toisten harrastajien kanssa. Lajin suola onkin, että saa treenata samanhenkisessä porukassa. Aiemmin harjoittelimme Kotkassa, mutta nyt ajamme maalimiehemme perässä Lohjalle. Jälkeä voi tehdä vain kesällä, mutta tottelevaisuutta ja suojelua harjoittelemme talvellakin 2–4 kertaa viikossa. Välillä käymme Saksanpaimenkoiraliiton leireillä tai järjestämme niitä itse.
Miksi juuri suojelu? Sedälläni oli saksanpaimenkoiria kun olin pieni. Pelasin palloa niiden kanssa aina kun oli mahdollista ja kiinnyin rotuun. Olen aika kilpailuhenkinen ja harrastuksissa pitää olla haastetta. Päätin kokeilla Taiston kanssa suojelua ja koira piti siitä. Nyt suojelu on meille jo elämäntapa. Tässä täytyy huolehtia myös koiran fysiikasta: uida, juoksuttaa pyörän vieressä tai rämpiä hangessa. Kaikki harjoittelu on kannattanut, kun näkee, miten tyytyväinen koira on saadessaan maalimiehen suojahihan palkkioksi hyvin tehdystä työstä. s
Nurminen News 1/2013
20
Uusissa tehtävissä
Elina vaihtoi myyntiin Elina Pelkonen myyntiassistentti, Niirala
Siirryit helmikuun alussa huolitsijasta myyntiassistentiksi. Mikä sai sinut hakemaan uutta tehtävää? Tehtävä vaikutti mielenkiintoiselta, on mukava vaihtaa näkökulmaa ja oppia uusia asioita. Miltä työskentely myynnin puolella tuntuu? Vielä en ole ehtinyt saada ihan täysipainoista kokonaiskuvaa, mutta tähän mennessä uudet tehtävät ovat olleet mukavia ja vaihtelevia. Odotan innolla, mitä kaikkea tehtävät tuovat tullessaan. Mitä teet silloin kun et ole töissä? Vietän paljon aikaa ystävien ja perheen parissa, harrastan liikuntaa eri muodoissa ja olen mukana järjestötoiminnassa. Tänä talvena vapaaaikani on kulunut myös tuunatessa moottoripyörääni tulevaa ajokautta varten. s
Nurminen News 1/2013
21
Uusissa tehtävissä
Siirryit Nurmiselle järjestömaailmasta, jossa toimit niin ikään johdon assitenttina. Mitä työ vaatii? Työ johdon assistenttina vaatii ennen kaikkea positiivista asennetta ja ahkeruutta sekä hyvää pelisilmää.
Mitä tehtäviisi myyntiassistenttina kuuluu? Toimin rautatielogistiikan myyntiassistenttina ja ensisijaisesti avustan kokeneempia kollegoitani heidän erittäin vaihtelevissa tehtävissään. Lisäksi ylläpidän erilaisia järjestelmiä ja asiakastietoja, avustan tarjouslaskennassa ja hoidan muita juoksevia myyntiassitentin tehtäviä. s
Natalia Šubarina
Nurminen Logistics
Siirryit myyntiin melkein seitsemän huolitsijavuoden jälkeen. Mitä ajattelet itse vaihdoksesta? Laaja osaaminen on mielestäni aina etu, kun ajatellaan töiden järjestämistä ja asioiden hoitamista. Hyvässä työpaikassa on mahdollisuus vaihtaa tehtäviä talon sisällä ja avata ovia itsensä kehittämiseen ja taitojensa testaamiseen.
Kaduttaako siirto? Mitä kaipaat terminaalityössä? Pätkääkään ei kaduta, olen viihtynyt todella hyvin ja minut on otettu hyvin vastaan. Tunsin muut huolitsijat entuudestaan, ja kaikessa auttaa asenne ”uusi päivä, uudet haasteet”. Nyt vasta ymmärrän, miten paljon terminaalissa vuodesta 1995 lähtien opittua tietotaitoa voi käyttää hyödyksi jokapäiväisessä työssä huolitsijana. Työkavereita terminaalista on välillä ikävä, mutta heitä voin käydä moikkaamassa varastolla tai tavata vapaaaikana. s
v. somerpuro
myyntiassistentti, Vainikkala
huolitsija, Vainikkala Olet ollut nyt vuoden alusta huolitsija. Sitä ennen työskentelit terminaalityönjohtajana. Miten siinä näin kävi? Minulle tarjottiin viime syksynä mahdollisuutta työskennellä väliaikaisesti huolinnassa, ja tilanne muuttui sitten pysyväksi. Olin innokas kokeilemaan uutta. Härkää kannattaa tarttua sarvista silloin, kun mahdollisuus tulee eteen.
Mitä tehtäviisi kuuluu? Toimin toimitusjohtajan ja talousjohtajan sekä muun johtoryhmän assistenttina. Hoidan kalenterinhallintaa ja vastaan muun muassa hallituksen ja johtoryhmän kokousjärjestelyistä. Lisäksi teen matkavaraukset ja matkalaskut sekä hallinnoin sopimusarkistoamme. Toimin myös juristimme assistenttina ja hoidan monia muita hallinnollisia toimistotehtäviä. s
Tarja Turunen
Teppo Suhonen
v. somerpuro
johdon assistentti, Vuosaari
v. somerpuro
Tanja Eskolin
kirjanpitäjä, Pietari Mikä sai sinut kiinnostumaan Nurmisesta työpaikkana? Valmistuin kesällä 2012 yliopistosta pääaineenani kirjanpito. Huomasin ilmoituksen vapaasta paikasta ja kiinnostuin heti mahdollisuudesta työskennellä kansainvälisessä yhtiössä ja kehittää itseäni ammatillisesti. Viihdyn hyvin, toimistolla on hyvä ilmapiiri. Mitä kirjanpitäjänä työskenteleminen vaatii? Kirjanpitäjän työssä pitää olla ennen kaikkea tarkka ja täsmällinen. Lisäksi tarvitaan analysointikykyä. Hyvä kirjanpitäjä kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. s
Nurminen News 1/2013
kuvat: Ruslan Shamukov
Samassa veneess채
22
Samassa veneessä
Rautatieoperaattorineuvosto yhdistää Venäjän rautatierahti maailman toimijat Rautatieoperaattorineuvoston nimi herättää suomalaisessa mielikuvan suurista marmoripylväin koristelluista edustustiloista ja kultareunai sista peileistä. Todellisuudessa neuvosto tekee maanläheistä työtä tavallisessa toimistossa yhdistääkseen rakentavalla tavalla eri toimijat Venäjän rautatierahtimaailmassa.
K
ahdeksankaistaisella kehätiellä autot lentävät ohi ja keväinen katupöly täyttää ilman. Suuren toimistokompleksin viidennen rappukäytävän neljännestä kerroksesta löytyy lasiovi ja sen takaa Rautatieoperaattorineuvosto. Neuvoston perustivat vaunuoperaattorit vuonna 2009. Sen tärkein tehtävä on kehittää Venäjän rautatiekuljetusmarkkinaa koordinoimalla yhteistyötä OAO RZD:n, Venäjän liikenneministeriön, Venäjällä hintoja ja tariffeja säätelevän Federaation tariffiviranomaisen ja muiden valtionhallinnon elimien kanssa. Neuvosto pyrkii vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon ja osallistuu erilaisten toimenpidesuunnitelmien tekoon, tekee yhteistyötä teknisissä kysymyksissä valtion kuljetuksia valvovan viranomisen kanssa, on mukana tariffeihin liittyvien kysymysten käsittelyssä sekä kehittää uusia tapoja tehokkaampaan operointiin. Neuvoston
Rautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja Dmitri Korolev katsoo asioita rahdinlähettäjän näkökulmasta.
perustamisesta asti toimitusjohtajana on toiminut Dmitri Korolev.
Neuvostossa on 33 jäsentä, joiden yhteenlaskettu vaunumäärä on noin 800 000 vaunua – Kun OAO RZD perusti Freight Onen vuonna 2007 ja siirsi tytäryhtiöönsä vok-vaununsa ja erikoisvaununsa, oli selvää, että yksityinen operaattorimarkkina todellakin oli olemassa ja sen yhteistyön koordinointiin tarvittiin uutta toimijaa, Korolev kertoo. Rautatieoperaattorineuvosto on rekisteröity yhtiö, joka toimii Venäjällä käytössä olevalla yhtiömuodolla – itsesääntelevänä organisaationa. Korolevin mukaan itsesääntelevä organisaatio on lähestulkoon ainoa tällä hetkellä Venäjän lainsäädännön mukaan mahdollinen toimintamuoto neuvoston kaltaiselle toimijalle. Itse-
sääntelevä organisaatio tarkoittaa mm. sitä, että toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta, sen tulee yhdistää tietyn alan toimijoita ja jäseniä tulee olla vähintään 25. Itsesääntelevän organisaation toiminnasta säädetään lailla ja yhtiömuodon perusidea on muodostaa tiettyä alaa valvova toimija valtiosta markkinatoimijoihin. Status myönnettiin neuvostolle 20. huhtikuuta 2011. Rautatieoperaattorineuvoston ylintä valtaa käyttää puheenjohtajisto, johon kuuluu 16 henkeä. Puheenjohtajiston puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Sergei Maltsev, Globaltransin pääjohtaja. Puheenjohtajisto käsittelee ja päättää yhtiön tärkeistä ulostuloista. Vaikka neuvosto on yhtiömuotoinen, sillä ei ole tyypillistä yhtiörakennetta, vaan toiminta on rakennettu työryhmien varaan. – Kun keskusteluun tai muuten esiin nousee tärkeä alaa koskeva kysymys, uudistus tai muutos, neuvosto perustaa työryhmän, johon kuuluu sekä yhtiön omia työntekijöitä että ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmä tutkii asiaa ja tekee mahdollisista toimenpiteistä esityksen puheenjohtajistolle. Jos ja kun
Nurminen News 1/2013
23
24
Samassa veneessä
puheenjohtajisto hyväksyy esityksen, se esitetään edelleen asiasta päättävälle toimijalle, oli se sitten OAO RZD tai liikenneministeriö, Korolev kertoo. Koordinointielimestä aktiiviseksi toimijaksi Rautatieoperaattorineuvosto teki jokin aika sitten paljon töitä sittemmin hyväksyttyjen rautateiden tariffimuutosten eteen. Muutoksessa tyhjien vaunujen tariffit yhdenmukaistettiin. Aiemmin tyhjien vaunujen liikkumisesta veloitettiin edellisen kuorman kuljetettavan tuotteen kategorian mukaan, mikä tarkoitti sitä, että kalliita, 3. tariffiluokan tuotteita kuljettanutta vaunua ei kannattanut ohjata kauas seuraavaan lastaukseen. Tämä aiheutti ruuhkaa raiteille, kun operaattorit seisottivat vaunuja odottamassa rahtia lähialueelta. Muutoksen jälkeen tyhjät vaunut liikkuvat seuraavalle lastausasemalle kaikkialla samalla tariffilla. Tällä hetkellä yksi suuri esillä oleva kysymys koskee vaunujen käyttöiän pidennyksiä. Vaununvalmistajat ovat esittäneet hallitukselle lakimuutosta, jossa toistuvista käyttöiän
pidennyksistä luovuttaisiin. Jos rahtivaunujen käyttöikä on noin 15–32 vuotta vaunutyypistä riippuen, käyttöikää voi hakemuksella pidentää kymmeniä vuosia. Tämä ei luonnollisestikaan ole kovin hyvää liiketoimintaa valmistajille. Käyttöiän pidennyksiä vastustaa Kommersant-lehden mukaan erityisesti juuri OAO RZD:n tytäryhtiö Freight One, joka kärsisi kiellos-
Yksityisen vaunuoperoinnin lyhyt historia Dmitri Korolevin sanoin operaattoritoimintaa voisi verrata maksullisiin ostoskärryihin kaupassa – ostat kärryt käyttöösi, kuljetat niillä haluamiasi tuotteita, ja palautat kärryt. Operaattorimarkkinan kehitys Venäjällä alkoi toden teolla vuonna 1998, jolloin perustettin ensimmäinen kaupallinen yritys hoitamaan öljypohjaisten tuotteiden vientihuolintaa. Valtion resurssit eivät kuitenkaan riittäneet rautateiden täydelliseen ylläpitoon. Ensimmäisenä ajankohtaiseksi tuli vaunukaluston uusiminen. Venäjän rautateiden uudistus alkoi tariffijärjestelmästä, joka mahdollisti yksityiset investoinnit vaunujen uusimiseen ja operaattorimarkkinan kehittymisen. Yksityinen operointi osoitti pian, että kuljetusmääriä voitiin kasvattaa myös pienemmällä kalustolla. Lisäksi vaunut alkoivat saapua lastattavaksi aikataulussa ja näin ollen myös toimitusaikojen paikkansapitävyys kasvoi, mikä miellytti ostajaa ja rahdin vastaanottajaa. Tällä hetkellä rautatieoperaattorit voivat toimia koko 1520-raideleveyden aluella ja kilpailla ilman maantieteellisiä rajoitteita. s
Nurminen News 1/2013
ta pahiten valtavan ja iäkkäimmän kalustonsa takia. Helmikuussa Rautatieoperaattorineuvosto ehdotti hallitukselle, että kielto voitaisiin ottaa käyttöön vähitellen, ja sulkea kiellon ulkopuolelle ne vaunut, jotka valmistetaan Venäjällä. – Päätöksenteko ei aina ole puheenjohtajistossa helppoa, koska mukana on erilaisia ja erikokoisia toimijoita, joiden intressit saattavat joskus olla ristiriidassa keskenään. Sen vuoksi käyttöiän jatkamiskysymyksessä keskustelu jatkuu, Korolev kertoo. Nurminen Logisticsin vaunut ovat Venäjän uudenaikaisimpia, listauksessa uusimmasta vanhenhimpaan tällä hetkellä 7. sijalla. Nurmisen kalustoa käyttöiän pidennykseen tehtävät muutokset eivät koske laajamittaisesti vielä vuosiin. Muutokset käyttöiän pidentämiseen on viime aikoina yhdistetty Venäjällä sattuneisiin useisiin rahtivaunujen onnettomuuksiin. Tammikuussa 20 hiiltä kuljettanutta vaunua putosi raiteilta ja kaksi ihmistä kuoli. Venäjän rautatievaunuista noin 20 prosenttia liikkuu pidenne-
Samassa veneessä
FAKTA Dmitri Korolev • syntynyt 23. helmikuuta 1967 • valmistunut Moskovan Baumanin nimeä kantavasta teknisestä korkeakoulusta • kuljetusalalla vuodesta 1993 • toimii OOO Siburin toimitusjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan neuvonantajana • Rautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja vuodesta 2009 • katsoo asioita rahdinlähettäjän näkökulmasta eikä usko, että neuvoston toimitusjohtaja voisi olla operaattorin palkkalistoilla.
tyn käyttöiän turvin. Korolev näkee kuitenkin, että onnettomuuksiin voi olla muitakin syitä. – 2000-luvulla vaununrakentajien vaatimuksia helpotettiin ja vaunujen runkoja alettiin tehdä kevyemmistä valurakenteista. Nyt nämä muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia, Korolev kertoo. Yhteisellä asialla Rautatieoperaattorineuvostoon kuuluu tällä hetkellä 33 jäsenyritystä. He omistavat yhteensä yli 800 000 rahtivaunua, mikä on noin 70 prosenttia Venäjällä rekisteröidystä 1 158 000 vaunun kokonaismäärästä. Neuvostoa voidaan siis pitää merkittävänä tekijänä Venäjän rautatierahtimaailmassa. Nimestään huolimatta neuvosto ei aja vain rautatieoperaattoreiden asiaa, vaan kaikkien rautatiekuljetusmarkkinan toimijoiden. – Osana toimintaamme olemme perustaneet koordinointiryhmän (Координационный совет), joka toimii pysyvänä neuvonantajana. Koordinointiryhmään kutsutaan muun
muassa rahdinlähettäjien ja heidän järjestöjensä, valtionhallinnon, rahoituslaitosten ja vaununvalmistajien edustajia sekä rautatiekuljetusten, talouden ja lainsäädännön asiantuntijoita. Rautatieoperaattorineuvosto on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa vastaava toimija alalla. Dmitri Korolevin mukaan toimijoita ei pidä ollakaan kuin yksi. – Useampi samanlainen toimija toisi vain eturistiriitoja, sillä usein toimijoiden kannat eroavat toisistaan huomattavastikin, Korolev selittää. Markkina muuttuu Venäjällä on vallinnut operaattorin markkinat lähes koko vapaan operoinnin ajan. Vuonna 2012 tilanne kuitenkin muuttui, vaunuista alkoi olla ylitarjontaa ja hinnat laskivat. Vuonna 2013 tahdin määräävät operaattorien sijaan ostajat. – Vallitseva tilanne on johtanut siihen, että viime vuonna alkoi voimakas yritysjärjestelyiden aika ja operaattoreita on fuusioitu. Uskon, että tulevaisuudessa operaattoreiden määrä tulee vähenemään entisestään, Korolev sanoo. Lopuksi on pakko kysyä, mitä mieltä Dmitri Korolev on aiemmin tässäkin lehdessä esillä olleesta operaattoristatuksen muutoksesta, jossa yhtenä ehdotuksena on ollut esillä operaattoreiden jakaminen koon mukaan operoimaan vain tietyllä maantieteellisellä alueella. – Tällä hetkellä liikenne itään ylittää kaikki aiemmat koskaan olleet kuljetusvolyymit. Lännessä tapahtuva liikenne on pääasiassa siirtoa satamista tai Baltian kautta kulkevaa transitoliikennettä. Idänliikenne kasvaa, ja siellä, niin kuin muuallakin 1520-alueella, kaikkien operaattorien on saatava liikkua nyt ja tulevaisuudessa vapaasti. s
Poiminnat
1
Rautatieoperaattorineuvosto perustettiin vuonna 2009. Mukana oli 12 operaattoriyhtiötä, joiden yhteenlaskettu vaunumäärä oli noin 70 000 vaunua.
2
Tällä hetkellä neuvostossa on 33 jäsentä, joiden yhteenlaskettu vaunumäärä on noin 800 000 vaunua eli noin 70 prosenttia kaikista Venäjälle rekisteröidyistä 1 158 000 rahtivaunusta. Nurminen Logisticsin Venäjän-tytäryhtiö on ollut rautatieoperaattorineuvoston jäsen vuodesta 2010.
3
Rautatieoperaattorineuvostoon voi kuulua toimija, joka konkreettisesti operoi vaunuja. Pelkkiä omistajia, kuten leasing-yhtiöitä, ei jäseneksi hyväksytä. Jäsenyysvaatimuksena pidetään myös vähintään 1000 vaunun omaa kalustoa, tosin tästä ollaan luultavasti tulevaisuudessa luopumassa. Potentiaalisia jäsenyhtiöitä on Venäjällä nykyisten lisäksi ehkä noin 10-15. Taloudellisista syistä neuvostosta myös erotaan. s
Nurminen News 1/2013
25
26
REFERENSSI
Ruslan Shamukov
Uralchem Uralchem on Venäjän suurin ja maailman toiseksi suurin ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin typpilannoitteiden valmistaja Venäjällä ja IVY-maissa. Yhtiö käyttää raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksiinsa laajaa rautatievaunukalustoa kemikaalivaunuista katettuihin vaunuihin. Valmiista tuotteesta 95 prosenttia kulkee rautateitse joko loppuasiakkaalle tai satamiin. Uralchem-konsernin raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksista rautateitse vastaa OOO Uralchem-Trans. Nurminen Logistics kuljettaa omilla katetuilla vaunuillaan Uralchemin valmiita tuotteita eri määräasemille Venäjällä, Kazakstaniin, Latviaan ja Liettuaan.
Tekijä kertoo:
Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön Nurminen Logisticsin kanssa. Saamme laadukkaita vaunuja joustavasti ja luotettavasti. Luotamme, että Nurminen tulee olemaan meille vakaa, pitkäaikainen kumppani. Tältä pohjalta suunnittelemme kuljetusmäärien kasvattamista Nurmisen vaunuilla. Lisäksi olemme kiinnostuneita kehittämään yhteistyötämme, muun muassa, konttikuljetuksissa, ja käyttämään Nurmisen palveluita Suomesta lähteviin paluukuljetuksiin, jotka toteutamme omalla kalustollamme. Dmitri Rjabov varajohtaja, kuljetukset OOO Uralchem-Trans
Yhteistyömme Uralchemin kanssa alkoi kesällä 2012. Tällä hetkellä toimitamme heidän käyttöönsä 20 katettua vaunua kuukaudessa. Uralchem on meille erittäin tärkeä asiakas ja voimme tarjota heille hyvää palvelua ja kalustoa silloin kuin he sitä tarvitsevat. s
Nurminen News 1/2013
Dmitri Lukshin myyntipäällikkö Nurminen Logistics
Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.
” ” Asiakas kertoo:
Tänä keväänä Nurminen Logistics on mukana TransRussia -messuilla Moskovassa 23.–26.4.2013 sekä Breakbulk Europe 2013 -messuilla Antwerpenissä 14.−16.5.2013. TransRussia on Venäjän, CIS-maiden ja Baltian markkina-alueen suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2012 messuille osallistui 523 näytteilleaset tajaa 29 maasta. Messuihin tutustui 24 233 kävijää. Tänä vuonna TransRus sia -messut pidetään VVC:n (All-Russia Exhibition Centre) messualueella. Nurminen Logisticsin löydät VVC:n hallista 75A messuosastolta A505. Voit rekisteröityä ja tulostaa maksuttoman pääsylipun messuille osoitteessa www.transrussia.ru. Breakbulk Europe on Euroopan suurin ja tärkein erikois- ja projektikuljetus tapahtuma. Breakbulkissa kohtaavat kaikki johtavat ylisuuria kolleja am mattitaidolla käsittelevät erikoiskuljettajat, huolitsijat, satamat ja terminaalit. Vuonna 2012 messuille osallistui yli 200 näytteilleasettajaa, ja ne keräsivät yli 5 000 kävijää. Breakbulk-messut pidetään Belgian Antwerpenissä Antwerp Expossa. Nurminen Logistics esittelee palveluitaan messuosastolla 519H1. Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.breakbulkevents.com.
Nähdään Moskovassa ja Antwerpenissä!
Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa ja erikois- ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muut Itä-Euroopan maat. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Risto Holopainen, Janne Lehtimäki, Risto Miettinen, Artur Poltavtsev ja Hannu Vuorinen. Tekstit: Laura Jokinen. Kannen kuva: Sebastian Söderlund. Keskiaukeman grafiikka: Sebastian Söderlund. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.
P채채konttori Satamakaari 24 00980 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com