SALCOMP by Briiffi Oy

2008 VuOSIKERTOMuS

‘08

POWERING THE MOBILE WORLD

Salcompin missiona on luoda lisäarvoa asiakkaille tuottamalla sekä kustannuksiltaan että ympäristöominaisuuksiltaan parhaita ja kilpailukykyisimpiä latureita matkapuhelimiin ja muihin elektroniikkalaitteisiin. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi valttejamme ovat tehokas ja joustava tuotanto ja logistiikka, aktiivinen tutkimus ja tuotekehitys sekä tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa kaikkialla maailmassa. Yhdessä paikallisen palvelun kanssa ne ovat tekijöitä, joita vaalimme ja joilla aiomme edelläkävijän asemamme säilyttää. Maailman johtavana latureiden kehittäjänä ja valmistajana haluamme luoda mahdollisuuksia teknologian ja innovaatioiden uusille käyttötavoille sekä työssä että vapaa-aikana. Uskomme, että voimme olla mukana viemässä maailmaa entistä liikkuvampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Salcomp lyhyesti Vuosi 2008 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Visio, strategiset tavoitteet ja arvot

2 4 6 8

Liiketoiminta Riskit ja riskienhallinta Vastuullisuus Henkilöstö Laatu ja ympäristö

10 16 18 19 22

Osakkeet ja omistajat

Hallinnointi ja ohjaus Hallitus Johtoryhmä

30 34 35

Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön liitetiedot Keskeiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Tilintarkastuskertomus

36 37 40 41 42 43 44 62 63 64 65 70 70 71

Sanasto Tietoja sijoittajille Yhteystiedot

72 73 74

SaLCoMP LYhYeSti

SALCOMP

Salcomp kehittää ja valmistaa latureita matkapuhelimiin ja muihin elektroniikkalaitteisiin. Salcomp on markkinajohtaja matkapuhelinlatureissa, ja sen pääasiakkaina ovat suurimmat matkapuhelinvalmistajat.

tUotteet Salcomp keskittyy switch mode -latureihin, jotka ovat teknisesti kehittyneitä, energiatehokkaita, nopeita ja pienikokoisia. Valtaosa Salcompin valmistamista tuotteista perustuu OEM-ratkaisuihin eli yhteistyössä asiakkaan kanssa kehitettyihin ratkaisuihin.

MINI

cOSMO

Lisäksi Salcompilla on neljä omaa OdM-laturituotealustaa, Eagle, Mini, cosmo ja Multiplug, jotka ovat Salcompin itse spesifioimia ja kehittämiä, teknologisesti joustavia ja turvallisuushyväksyttyjä latureita. Lue lisää sivulta 13. MULTIpLUg

EAgLE

MaRkkinat Salcomp toimii pääasiallisesti matkapuhelinmarkkinoilla, ja yhtiön asiakkaina ovat kaikki suurimmat matkapuhelinvalmistajat. Salcompin markkina-asema on vahva: matkapuhelinlatureiden markkinoilla Salcomp on markkinajohtaja noin 22 prosentin markkinaosuudella ja kaikkien erilaisten latureiden yhteenlasketuilla markkinoilla Salcomp on viiden suurimman toimijan joukossa. Lue lisää sivuilta 11–12.

SaLCoMP MaaiLMaLLa

Salcompin pääkonttori sijaitsee Salossa ja tuotantolaitokset Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Salcompin palveluksessa työskenteli vuoden 2008 lopussa 7 025 henkilöä, joista 61 prosenttia Kiinassa, 19 prosenttia sekä Brasiliassa että Intiassa ja yksi prosentti Suomessa ja muissa maissa yhteensä. Lue lisää sivuilta 15 ja 19–21.

Salo

Soul

Leesburg

São Paulo

MANAUKSEN TEHdAS, BRASILIA

SHENZHENIN TEHdAS, KIINA

cHENNAIN TEHdAS, INTIA

2008

SaLCoMPin kehitYSvaiheet

Laajennettu tuotekehityskeskus Kiinan tehtaan yhteyteen

Salcompin liiketoiminnan katsotaan alkaneen Kemijärvelle vuonna 1975 perustetusta tehtaasta.

2006 2004 2002

1998 1988 1982

Maailman ensimmäinen switch mode -pikalaturi matkapuhelimiin

Sopimusvalmistus Kiinassa alkaa

Teholähdevalmistus alkaa

1983 Salcompin Kemijärven tehdas perustetaan

Nokian omistukseen

Strateginen päätös keskittyä matkapuhelinten teholähteisiin

2007

Tuotanto Kemijärvellä päättyy

2005 Tuotantolaitos Brasiliaan

1999 1995

1975

Tuotantolaitos Kiinaan

pörssilistautuminen

Irtautuminen Nokiasta ja asiakaskunnan laajentaminen kaikkiin johtaviin matkapuhelinvalmistajiin

Tuotantolaitos Intiaan, miljardin valmistetun laturin rajapyykki ylitetään

vUoSi 2008 LYhYeSti

vUoSi 2008 LYhYeSti Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti myös Salcompin liiketoiminnan kehitykseen vuoden 2008 aikana. toimitettujen laturien määrä kasvoi noin kolme prosenttia, mutta liikevaihto pieneni noin yhden prosentin ja kannattavuus liiketuloksella mitattuna heikkeni noin 53 prosenttia. Markkina-asema säilyi kuitenkin hyvänä, ja markkinaosuus matkapuhelinlatureissa oli noin 22 prosenttia.

VUOdEN 2008 TApAHTUMIA

•

Ruotsalainen Nordstjernan AB lisäsi omistustaan Salcompissa yli kahteen kolmasosaan maaliskuussa.

•

Salcomp käynnisti Hand in Hand -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa yritysvastuuprojektin Intiassa Tamil Nadun osavaltiossa, jossa myös Salcompin tuotantolaitos sijaitsee. Tavoitteena on olla mukana kehittämässä alueen ammatillista koulutusta, ympäristöteknologiaa, puhtaanapitolaitteistoa ja terveyspalveluita ja näin parantaa Tamil Nadun alueella asuvien ihmisten elämänlaatua.

•

Salcomp otti käyttöön laajennetun tuotekehityskeskuksen Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yhteydessä kesäkuussa. Tuotekehityskeskukseen on keskitetty kaikki tuotekehitys- ja hankintatoiminnot Kiinassa. Ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetestauksen Salcompin omissa tiloissa ja sitä kautta tuotesuunnitteluun käytetyn ajan lyhentämisen.

Kaikki Salcompin tiedotteet löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com

•

Salcomp esitteli uuden, kevään 2009 aikana markkinoille tuotavan Multiplug-laturituotealustan, jossa eri maamallit on korvattu vaihdettavalla verkkovirtapistokkeella. Lisäksi uudistettiin Mini-laturiperhe.

•

Salcomp käynnisti toimenpiteet toimintojensa tehostamiseksi vastaamaan kiristynyttä kilpailutilannetta ja pienempiä myyntivolyymeja matkapuhelinlaturimarkkinoilla. Toimintojen tehostamisen ja tuotannon sopeuttamisen seurauksena henkilöstömäärä väheni vuoden viimeisen neljänneksen aikana noin 3 300 henkilöllä.

vUoSi 2008 LYhYeSti

SALcOMp-KONSERNIN AVAINLUKUJA 2008

2007

Muutos-%

Liikevaihto, milj. euroa

283,3

286,2

–1

Toimitetut laturit, milj. kpl

271,2

262,4

12,1

25,8

–53

4,3

9,0

Osakekohtainen tulos, euroa*

0,10

0,54

–82

Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa**

39,2

24,6 ***

+59

Liiketulos, milj. euroa % liikevaihdosta

7 025

9 722

–28

Markkina-arvo, milj. euroa

74,1

153,0

–52

Omavaraisuusaste, %

35,6

37,7

Velkaantumisaste, %

5,7

34,0

Henkilöstö vuoden lopussa, henkilöä

* Ilman laskennallista veroa ** Ilman myytyjen myyntisaatavien muutosta *** Rahavirtalaskelman muuntoeron esittämistapaa on täsmennetty tilikauden aikana ja tästä syystä rahavirtalaskelman vertailulukuja on muutettu vastaavasti.

LIIKEVAIHTO

TOIMITETUT LATURIT

OSAKEKOHTAINEN TULOS, EpS*

LIIKETULOS

Milj. euroa

Milj. kpl

Milj. euroa

Euroa

300

0,6

250

0,5

200

0,4

150

0,3

100

0,2

0,1

’04

’05

’06

’07

’08

SIJOITETUN pääOMAN TUOTTO

’04

’05

’06

’07

’08

OMAVARAISUUSASTE

’04

’05

’06

’07

’08

’04

’05

1 000 henkilöä

300

250

150 4

100

10 5 0

’05

’06

’07

’08

5 ’04

’08

’07

200

’08

30 20

’07

HENKILöSTö 31.12.

VELKAANTUMISASTE

’06

’04

’05

’06

’07

’08

’04

’05

’06

’07

’08

’04

’05

’06

toimitusjohtajan katsaus

HAASTEELLISEN KEHITYKSEN VUOSI Vuosi 2008 oli erittäin haasteellinen matkapuhelinlaturiliiketoiminnassa. Kehitys markkinoilla oli kaksijakoista, sillä vuoden ensimmäisellä puoliskolla markkinat kasvoivat vielä noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas toisella vuosipuoliskolla maailmanlaajuinen talouskriisi käänsi kehityksen laskuun. Vuoden viimeinen neljännes oli hyvin poikkeuksellinen, sillä taloustaantuman vaikutukset kulutuskysyntään ja sitä kautta matkapuhelinten ja niiden laturien myyntiin näkyivät nopeana ja jyrkkänä pudotuksena. Vuoden viimeisellä neljänneksellä matkapuhelinmarkkinoiden arvioidaankin supistuneen noin kahdeksan prosenttia vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna.

VOLYYMIKASVUN lasku ja valuuttakurssien heilahtelu söivät kannattavuutta Markkinakasvun kääntyminen laskuun loppuvuonna vaikutti myös Salcompin liiketoimintaan. Toimitettujen laturien määrä kasvoi vuoden aikana kolme prosenttia ja liikevaihto pieneni yhden prosentin, kun kasvuluvut edellisenä vuonna olivat vielä kaksinumeroisia. Selvästi odotettua pienempi volyymikasvu, komponenttihintojen arvioitua hitaampi lasku ja voimakkaina jatkuneet valuuttakurssien vaihtelut heikensivät puolestaan kannattavuutta, ja koko vuoden liiketulos enemmän kuin puolittui. Vaikeaan vuoteen mahtuu kuitenkin myös positiivista kehitystä, sillä liiketoiminnan rahavirta parani selvästi. Se johtuu toimintojemme tehostamisen ja loppuvuoden volyymien laskun myötä pienentyneestä käyttöpääomasta.

Kysynnän laskuun vastattiin toimintoja sopeuttamalla Haasteellisessa markkinatilanteessa hyödynsimme toimintojemme joustavuutta ja ketteryyttä. Pystyimme varsin nopeasti sopeuttamaan tuotantomme vastaamaan voimakkaasti heikentynyttä kysyntää, muun muassa työvuoroja vähentämällä. Valitettavasti emme voineet kuitenkaan tehdä kaikkia sopeutustoimenpiteitä ilman merkittäviä henkilöstövähennyksiä.

Strategisia tavoitteita sopeutetaan markkinatilanteeseen Markkinatilanteen ja talouskriisin johdosta olemme uudelleenarvioineet myös strategisia tavoitteitamme. Strategisena tavoitteenamme on edelleen vahvistaa markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ja laajentaa asiakaskuntaa tässä segmentissä. Haluamme kasvattaa markkinaosuuttamme nykyisissä asiakkaissamme, ja lisäksi matkapuhelinmarkkinoilla on useita muita kiinnostavia asiakkaita, joiden kanssa haluamme entisestään tiivistää asiakassuhdettamme. Laajentuminen muihin laturisegmentteihin on edelleen tavoitteenamme, mutta vuoden 2009 aikana keskitymme ydinosaamiseemme eli matkapuhelinlatureihin. Uskomme, että näin selviämme parhaiten vaikean markkinatilanteen yli. Kun markkinanäkymät paranevat, voimme taas suunnata voimavarojamme myös matkapuhelinlaturisegmentin ulkopuolelle.

Vuosi 2009 on vielä vaikea, mutta valoa näkyy Myös kuluva vuosi tulee olemaan haasteellinen, erityisesti sen ensimmäinen puolisko. Vaikka materiaalihintojen ennustetaan laskevan voimakkaammin kuin viime vuonna, alhaiset toimitusvolyymit ja osittain myös kiristynyt kilpailutilanne vaikuttavat siten, että ennustamme liikevaihtomme laskevan vuoden 2008 tasosta. Myös kannattavuuteemme kohdistuu paineita, ja nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa kannattavuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Vaikka matkapuhelinmarkkinoiden ennakoidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuoden 2008 tasosta, uskon kuitenkin että matkapuhelinmarkkinat pidemmällä aikajaksolla palaavat kasvu-uralle. Matkapuhelinmyynti toipui taantumasta myös tämän vuosikymmenen alussa, olkoonkin että talouskriisi ei ollut niin globaali ja totaali kuin nyt. Kun taloustaantuma hellittää, kulutuskysyntä elpyy ja sitä kautta myös matkapuhelinten kysyntä kasvaa. Lisäksi maailmassa on vielä alueita, joissa kännykkätiheys on alhainen, kuten esimerkiksi Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Myös matkapuhelinten kehittyminen lisää myyntiä, kun perustason puhelimista vaihdetaan enemmän ominaisuuksia sisältäviin versioihin.

”Strategisena tavoitteenamme on edelleen vahvistaa markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ja laajentaa asiakaskuntaa tässä segmentissä. Haluamme kasvattaa markkinaosuuttamme nykyisissä asiakkaissamme, ja lisäksi matkapuhelinmarkkinoilla on useita muita kiinnostavia asiakkaita, joiden kanssa haluamme entisestään tiivistää asiakassuhdettamme.”

Kiitosten aika Vuosi 2008 on vaatinut Salcomplaisilta vaikei takin ratkaisuja ja haluan kiittää koko henkilöstöä joustavuudesta ja nopeasta toiminnasta kriittisissä tilanteissa. Haluan kiittää myös asiakkaitamme, materiaalintoimittajia, omistajia ja muita sidosryhmiä vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta meillä on hyvä pohja, josta pon nistaa eteenpäin.

Markku Hangasjärvi toimitusjohtaja

viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot

viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot Salcompin visiona on vahvistaa edelleen maailmanlaajuista markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ja saavuttaa vahva markkina-asema valikoiduissa muissa laturisegmenteissä. vuoden 2008 aikana Salcomp toteutti strategisia tavoitteitaan muun muassa kasvattamalla tuotantokapasiteettiaan, lisäämällä komponenttitoimittajiensa määrää ja parantamalla kassavirtaansa. Sen sijaan lisäkasvun hakeminen muista laturisegmenteistä eteni suunniteltua hitaammin maailmanlaajuisen talouskriisin heikentäessä markkinatilannetta merkittävästi.

VUOdEN 2008 AIKANA SALcOMp ETENI STRATEgIANSA TOTEUTTAMISESSA

• •

• • • •

lisäämällä tuotantokapasiteettia kaikilla tehtailla vahvistamalla tuotekehitysresursseja, mm. palkkaamalla lisää henkilöstöä laajennettuun tuotekehityskeskukseen Kiinassa lisäämällä komponenttitoimittajiensa määrää tehostamalla toimintaansa laajentamalla tuotevalikoimaansa mm. Multiplug-laturituotealustalla parantamalla kassavirtaansa

KILpAILUETUINA ASIAKASpOHJA, pITKä KOKEMUS SEKä TEHOKKUUS

STRATEgISIA TAVOITTEITA SOpEUTETAAN MARKKINATILANTEESEEN

Salcompin strategiset kilpailuedut ovat • hyvä asiakaspohja –> asiakkaina viisi suurinta matkapuhelinvalmistajaa ja useita muita matkapuhelinvalmistajia • pitkä kokemus laturiliiketoiminnasta –> edelläkävijä tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä tuotannossa erittäin pitkän teholähteiden suunnittelusta ja massavalmistuksesta hankitun kokemuksen ansiosta –> ensimmäinen switch mode -teknologiaan perustuvien laturien valmistaja • globaalien toimintojen kustannustehokkuus ja joustavuus –> skaalaedut tuotannossa ja logistiikassa –> tuotanto lähellä asiakkaiden toimintoja Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa

Salcomp teki 1980-luvulla strategisen päätöksen keskittyä pääosin matkapuhelinten latureihin, mikä on tuonut mukanaan pitkän ja laajan kokemuksen ja mahdollistanut teknologisen johtoaseman saavuttamisen. Vaikka matkapuhelinmarkkinoiden ennustetaan globaalin talouskriisin aiheuttaman laskun jälkeen edelleen kasvavan lähivuosien aikana, on markkinoiden kasvu kuitenkin hidastunut. Tästä syystä Salcompin tavoitteena on tasapainottaa asiakas- ja tuoteportfoliotaan ja hakea lisäkasvua uusista laturisegmenteistä. Salcomp on jo useita vuosia toimittanut latureita matalamman teholuokan eli alle 15 watin laturisegmenttiin. Tähän segmenttiin kuuluvat muun muassa langattomat kiinteän verkon puhelimet että Bluetooth-kuulokkeet. Lisäksi valikoiduissa keskiteholuokan eli 15–50 watin laturisegmenteissä on kiinnostavia ja Salcompin osaamiseen sopivia markkinoita. Vuoden 2008

aikana lisäkasvun hakeminen muista laturisegmenteistä eteni, mutta hieman suunniteltua hitaammin, sillä voimavarat keskitettiin ydinliiketoimintaan, jossa haasteet kasvoivat kysynnän heikentyessä voimakkaasti globaalin talouskriisin johdosta. Vuoden 2009 aikana tavoitteena on edelleen vahvistaa markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ja kasvattaa markkinaosuutta viiden suurimman matkapuhelinvalmistajan toimittajana. Näiden valmistajien lisäksi matkapuhelinmarkkinoilla on useita kiinnostavia toimijoita, joiden kanssa Salcomp haluaa luoda hyvät asiakassuhteet ja laajentaa näin asiakaspohjaansa. Laajentuminen muihin laturisegmentteihin on edelleen Salcompin tavoitteena, mutta haastavassa markkinatilanteessa keskitytään ensisijaisesti ydinliiketoiminnan tarpeisiin. Markkinanäkymien parantuessa toimenpiteet suunnataan myös matkapuhelinlaturisegmentin ulkopuolelle.

viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot

SALcOMpIN MISSIONA ON • luoda asiakkaille merkittävää lisäarvoa tuottamalla parhaita ja kilpailukykyisimpiä latureita

SALcOMpIN VISIONA 2011 ON • saavuttaa maailmanlaajuinen markkinajohtajuus laturi- ja adapterimarkkinoilla > vahvistaa maailmanlaajuista markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa > saavuttaa vahva markkina-asema valikoiduissa muissa matalamman teholuokan (<15 W) ja keskiteholuokan (15–150 W) laturisegmenteissä

SALcOMpIN KESKEISINä STRATEgISINA TAVOITTEINA 2009–2011 ON • vahvistaa globaalia markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa keskittymällä suurimpiin ja merkittävimpiin matkapuhelinvalmistajiin • saavuttaa lisäkasvua uusista valituista laturisegmenteistä ja kasvattaa sekä tuote- että asiakasportfoliota • kasvattaa tuotantokapasiteettia ja lisätä komponenttitoimittajien määrää erityisesti Kiinassa ja Intiassa sekä jatkaa Brasilian toimintojen kehittämistä • ylläpitää hyvää kannattavuutta ja kilpailukykyä parantamalla jatkuvasti tuottavuutta ja tehokkuutta kaikissa toimipisteissä • ylläpitää hyvää kassavirtaa optimoimalla edelleen toimittajaketjua ja lisäämällä kapasiteettia investoimalla maltillisesti

ARVOT OHJAAVAT SALcOMpLAISTEN TOIMINTAA Arvot ohjaavat päivittäisiä toimiamme ja suhteitamme asiakkaidemme ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa.

ASIAKASTYYTYVäISYYS

VASTUULLISUUS

JATKUVA OppIMINEN

TULOKSELLISUUS

Asiakastyytyväisyys on toimintamme perusta, ja tavoitteenamme on asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttäminen sekä heidän odotustensa huomioon ottaminen kaikessa toiminnassamme. Tavoitteemme on asiakastyytyväisyyden jatkuva kehittäminen.

Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita ja arvostamme asiakkaitamme, työtovereitamme ja muita yhteistyökumppaneitamme. Hyväksymme erilaisuuden ja kohtelemme muita tasapuolisesti. Kannamme vastuumme tuotteistamme ja toiminnastamme sekä ympäristöstä.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, taitojamme ja työskentelymenetelmiämme. Suhtaudumme avoimesti uusiin ajatuksiin, menetelmiin sekä palautteeseen ja kannustamme yksilölliseen ja rohkeaan ajattelutapaan. Tunnistamme muutos- ja kehitystarpeet ja reagoimme niihin nopeasti. Hyväksymme myös virheet ja pyrimme oppimaan niistä.

Sitoudumme yhteiseen tahtotilaan ja tavoitteisiin ja ymmärrämme, että yrityksen kannattavuus on toiminnan jatkuvuuden perusta ja velvollisuutemme on edistää sitä. pyrimme kasvattamaan yrityksen arvoa menestyksellisellä ja kannattavalla toiminnalla sekä hyviä liiketoimintaperiaatteita noudattamalla.

10 LIIKETOIMINTA

liiketoiminta

liiketoiminta Salcomp on johtava matkapuhelinlatureiden valmistaja ja vahva toimija myös muissa valituissa elektroniikkalaitteiden laturisegmenteissä. Salcompin vahvuuksia ovat ylivoimainen tehokkuus ja joustavuus globaalissa tuotannossa ja logistiikassa sekä tuotekehitys- ja innovaatiojohtajuus laturiteknologiassa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Salcomp viiden suurimman laturitoimittajan joukossa Matkapuhelinlaturien markkinoiden lisäksi Salcompilla on vahva asema myös kaikkien erilaisten laturien yhteenlasketuilla markkinoilla. Näillä markkinoilla Salcomp on viiden suurimman toimijan joukossa. Muita suuria teholähdevalmistajia ovat taiwanilaiset Lite-On Technology ja Delta Electronics, amerikkalainen Emerson ja singaporelainen Flextronics, joka vuonna 2008 osti saksalaisen Friwon matkapuhelinlaturiliiketoiminnan. Kaikkien erilaisten laturien kokonaismarkkinat kasvoivat vuonna 2008 noin seitsemän prosenttia, ja niiden on ennustettu laskevan hieman vuonna 2009. Markkinat ovat varsin pirstaleiset ja alalla on useita pieniä toimijoita. Markkinat ovat kuitenkin konsolidoitumassa, mitä todistaa muun muassa edellä mainittu Friwon matkapuhelinlaturiliiketoiminnan siirtyminen Flextronicsille.

Matkapuhelinlaturimarkkinoiden kasvu hiipuu Salcompin liiketoiminnalle oleellisinta on matkapuhelinmarkkinoiden kehittyminen. Matkapuhelinlaturimarkkinoiden koko, myytyjen laitteiden määrällä laskettuna, on riippuvainen globaaleista matkapuhelintoimituksista, sillä laturi on pääsääntöisesti aina osa loppuasiakkaalle myytävää matkapuhelinpakettia. Matkapuhelinmarkkinat kasvoivat vuoden 2008 aikana noin kuusi prosenttia, ja matkapuhelimia ja samalla matkapuhelinlatureita myytiin noin 1,21 miljardia kappaletta.

Matkapuhelinmarkkinat ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 lähtien. Kasvu jatkui vielä vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla noin 15 prosentilla, mutta vuoden toisella vuosipuoliskolla kehitys kääntyi laskuun ja maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset alkoivat heikentää kulutuskysyntää ja sitä kautta matkapuhelinten myyntiä. Markkinatutkimuslaitosten ja Salcompin arvioiden mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä myytiin noin 305 miljoonaa matkapuhelinta, mikä on Salcompin arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Matkapuhelinlaturiliiketoiminnan kehitykseen vaikuttivat vuoden 2008 aikana myös materiaali- ja komponenttihintojen selvästi odotettua hitaampi lasku vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Materiaali- ja komponenttihintoihin vaikuttivat erityisesti öljyn ja kuparin hintojen nousu. Lisäksi globaalin finanssikriisin aiheuttamat voimakkaat valuuttakurssimuutokset vaikuttivat liiketoimintaan varsinkin vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla. Haasteelliset näkymät matkapuhelinmarkkinoilla vuonna 2009 Vuosi 2009 ja erityisesti sen ensimmäinen puolisko tulee olemaan haasteellinen matkapuhelinmarkkinoilla. Markkinoiden ennakoidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Kappalemääräisesti tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljardin matkapuhelimen ja samalla matkapuhelinlaturin myyntiä vuonna 2009. Arvioiden mukaan matkapuhelinlatureiden kappalemääräisen myynnin lasku on voimakkaampaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuin vuoden toisella puoliskolla.

Viisi suurinta matkapuhelinvalmistajaa menetti markkinaosuuttaan Matkapuhelinten valmistus on pitkälti keskittynyt viidelle johtavalle yritykselle, joita ovat Nokia, Samsung, LG, Sony Ericsson ja Motorola. Salcompin pääasiakkaiden eli viiden suurimman matkapuhelinvalmistajan markkinaosuus pieneni noin 79 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2007 oli noin 83 prosenttia. Salcomp markkinajohtaja matkapuhelinlaturimarkkinoilla Vuonna 2008 Salcompin markkinaosuus matkapuhelinlatureissa oli noin 22 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli noin 23 prosenttia. Arviot perustuvat toimitettujen latureiden määriin ja eri markkinaosapuolien sekä tutkimuslaitosten arvioon matkapuhelinvalmistajien myynnistä. Salcomp arvioi olevansa markkinajohtaja matkapuhelinlatureiden markkinoilla, ja tavoitteena on entisestään vahvistaa johtavaa markkinaasemaa. Kilpailu kiristyy entisestään Vuonna 2008 kilpailu kiristyi matkapuhelinlaturimarkkinoilla edelleen ja uusia toimijoita tuli markkinoille, muun muassa kiinalainen sopimusvalmistaja BYD. Vastaavasti markkinoilta poistui eräitä liikevaihdoltaan pienempiä toimijoita. Salcompin lisäksi suurimmat toimijat matkapuhelinlaturimarkkinoilla ovat amerikkalainen Emerson sekä saksalainen Friwo, jonka matkapuhelinlaturiliiketoiminta siirtyi vuonna 2008 singaporelaisen Flextronicsin omistukseen. Vuonna 2008 kolmen suurimman matkapuhelinlatureiden valmistajan yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin 60 prosenttia.

LiiketoiMinta

MATKApUHELINMARKKINOIdEN KEHITTYMINEN

1 400

Kasvu edelliseen vuoteen 70 %

1 200

60 %

1 000

50 %

800

40 %

600

30 %

400

20 %

200

10 %

Milj. kpl

–10 % –20 % ’00 ’01 ’02 ’03 ’04 ’05 ’06 ’07 ’08 ’09E Lähde: Salcomp, yritykset. E = ennuste

Asiakkaiden vaatimukset kustannustehokkaasta suuren mittaluokan tuotannosta ja maailmanlaajuisista logistiikkapalveluista ovat edelleen lisääntyneet, ja ne suosivat erityisesti suuria toimijoita kuten Salcompia. Joustavan ja globaalin palvelun varmistamiseksi laturituotannon on sijaittava lähellä asiakkaiden tehtaita Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Toistaiseksi suurimmista laturialan toimijoista vain Salcompilla ja Flextronicsilla on näissä maissa omaa laturituotantoa.

Matkapuhelinlatureiden hinnat laskevat Latureiden euromääräiset keskihinnat laskivat hieman vuonna 2008 erityisesti teknologisen kehityksen, tarvittavien komponenttien määrän vähenemisen ja alempien komponenttikustannusten johdosta. Toisaalta vuoden viimeisellä neljänneksellä keskihinnat nousivat euromääräisesti pääosin valuuttakurssimuutosten vuoksi. Keskihintojen alenemista hidastavat ympäristövaatimusten, varsinkin energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen, mikä johtaa aikaisempaa kalliimpiin materiaali- ja komponenttiratkaisuihin. Materiaalikustannukset vastaavat yleensä noin 70–80 prosenttia laturin kokonaiskustannuksista.

MUUT LATURIMARKKINAT KEHITTYVäT TASAISESTI Salcomp valmistaa latureita myös langattomiin kiinteän verkon puhelimiin ja Bluetooth-kuulokkeisiin. Langattomien puhelinten markkinat ovat keskittyneet muutamalle vahvalle toimijalle, joita ovat muuan muassa panasonic ja gigaset. Suurimmilla yrityksillä on yhteensä noin 80 prosentin markkinaosuus.

vuonna 2008 noin 20 prosenttia, mutta vuoden 2009 kasvuksi on ennustettu alle 10 prosenttia. Kasvua tuovat muun muassa uudet teknologiat, hintojen lasku sekä uudet laitteet, joissa on Bluetooth-mahdollisuus.

Langattomien kiinteän verkon puhelinten laturimarkkinat kasvavat hyvin maltillisesti, mutta jonkin verran kasvua tuovat siirtyminen switch mode -teknologiaan sekä kiristyvät energiatehokkuus- ja muut ympäristövaatimukset. Langattomien puhelinten laturimarkkinoilla suurimpia toimijoita Salcompin lisäksi ovat Flextronics, Leader ja Salom.

Bluetooth-kuulokkeiden laturimarkkinoilla Salcompin lisäksi suurimmat toimijat ovat Flextronics sekä Emerson.

Langattomien Bluetooth-kuulokkeiden valmistajista omat tuotemerkit ovat keskeisten matkapuhelinvalmistajien lisäksi muun muassa plantronicsilla ja gN-yhtiöllä. Langattomien Bluetooth-kuulokkeiden markkinat kasvoivat

Salcompin omat tuotealustat ovat Multiplug, Mini, Eagle ja cosmo.

Salcompin kasvava markkina-asema langattomien kiinteän verkon puhelinten ja Bluetoothkuulokkeiden laturimarkkinoilla perustuu pitkään kokemukseen ja osaamiseen matkapuhelinlatureissa sekä räätälöitäviin omiin tuotealustoihin.

LiiketoiMinta

tUotteet Valtaosa, noin 98 prosenttia, Salcompin valmistamista tuotteista on matkapuhelinlatureita. Salcomp on keskittynyt erityisesti latureihin, jotka perustuvat kehittyneeseen switch mode -teknologiaan.

Räätälöityjä tuotteita sekä omia tuotealustoja Salcompin tuotteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: OEM-tuotteisiin eli asiakkaan määrittelyjen mukaan räätälöityihin laturiratkaisuihin sekä OdM-tuotteisiin eli Salcompin omiin tuotealustoihin perustuviin laturiratkaisuihin. OEM-tuotteet OEM-tuotteet (Original Equipment Manufacturer) ovat asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä latureita, joita valmistetaan suuria määriä ja jotka kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Valtaosa Salcompin tuotannosta perustuu OEM-ratkaisuihin. OEM-tuotteet voidaan rakentaa joko alusta alkaen, tai vaihtoehtoisesti Salcompin teknisesti joustavat tuotealustat voidaan räätälöidä täyttämään asiakkaan vaatimukset.

ODM-tuotteet OdM-tuotealustat (Original design Manufacturer) ovat Salcompin itse spesifioimia ja kehittämiä, teknologisesti joustavia ja turvallisuushyväksyttyjä latureita. OdM-tuotealustan latureita myydään sellaisenaan tai niiden pohjalta voidaan pienin muutoksin räätälöidä laturituoteperhe asiakkaan erityistarpeiden mukaan. OdM-tuotteet ovat kustannustehokkaita ja mahdollistavat nopean markkinoillepääsyn. Salcomp on kehittänyt oman switch mode -laturituotesarjan, joka käsittää neljä eri tuotealustaa: Eagle, Mini, cosmo ja Multiplug.

Matkapuhelinlatureita standardisoidaan USB-teknologialla Salcomp valmistaa USB-laturistandardiin perustuvia tuotteita, joita ovat sekä Salcompin omat cosmo-laturituotealustan USB-laturit että asiakaskohtaiset USB-laturit. Kiinan markkinoilla myytävien uusien matkapuhelinten on vuoden 2007 heinäkuusta lähtien pitänyt tukea USB-laturia valmistajakohtaisten toteutusten sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että laturissa ei ole kiinteää kaapelia, vaan muun muassa tietokoneista tuttu USB-liitäntä, johon sopiva erillinen latauskaapeli löytyy esimerkiksi matkapuhelinpakkauksesta yhdessä USB-laturin kanssa. Kiinassa latauskaapelin puhelimeen liitettävä liitin on matkapuhelinvalmistajakohtainen.

Teleoperaattoreiden kansainvälinen järjestö gSMA yhdessä 17 matkapuhelinoperaattorin ja -valmistajan kanssa ilmoitti helmikuussa 2009 Barcelonassa järjestetyn matkapuhelinkongressin yhteydessä, että ne sitoutuvat kehittämään yhdessä matkapuhelinteollisuuden yhteenliittymän OMTp:n (Open Mobile Terminal platform) kanssa yhteisen USB-laturiteknologiaan perustuvan standardin matkapuhelinlatureille ja latauskaapelille. Tarkoituksena on, että latauskaapelin puhelimeen liitettävä liitin perustuisi micro-USB-liittimeen eikä erillisiin matkapuhelinvalmistajakohtaisiin liittimiin. Annetun julkilausuman mukaan uuden standardin mukainen USB-laturi ja latauskaapeli on tarkoitus ottaa käyttöön merkittävälle osalle uusista matkapuhelimista vuodesta 2012 lähtien. Yhteisen latausstandardin lisäksi tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen latureiden tyhjäkäyntikulutusta pienentämällä ja sitä kautta myös kasvihuonekaasujen vähentäminen. Salcompin cosmo-laturituotealustan USBlaturit täyttävät pienin muutoksin tämän suunnitteilla olevan uuden standardin mukaiset vaatimukset, ja ne voidaan toimittaa myös microUSB-liittimillä varustetuilla latauskaapeleilla.

LiiketoiMinta

tUtkiMUS ja tUotekehitYS T&K-resursseja vahvistettiin vuonna 2008 Vuoden 2008 lopussa Salcompin tuotekehityksessä työskenteli noin 155 henkilöä, noin 40 henkilöä enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2008 olivat 5,8 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia liikevaihdosta. Salcomp käyttää pääosan tutkimusresursseistaan matkapuhelimiin liittyviin laturituotteisiin ja teknologioihin, mutta resursseja ohjataan myös muihin valittuihin laturisegmentteihin.

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus otettiin käyttöön Kiinan tehtaan yhteydessä kesäkuussa.

TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSRESURSSIT Salo, Suomi • noin 25 henkilöä • pääpaino tutkimuksessa eli teknologiatuotealustojen kehittämisessä ja uusien kustannustehokkaiden teknologioiden löytämisessä Shenzhen, Kiina • noin 130 henkilöä • pääpaino tuotekehityksessä sekä tuotteiden kehittämisessä ja optimoinnissa massavalmistusta varten Chennai, Intia ja manaus, Brasilia • sekä chennaissa että Manauksessa noin 5 henkilöä • pääpaino tuotteiden sovittamisessa tuotantoa varten ja elinkaarihallinnassa

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus otettiin käyttöön Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yhteydessä kesäkuussa. Käytössä ovat ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetestauksen omissa tiloissa. Tämä lyhentää tuotesuunnitteluun käytettyä aikaa. Kiinassa Shenzhenin viranomaiset myönsivätkin vuonna 2008 Salcompille korkean teknologian statuksen yhtenä harvoista alueen yrityksistä. Tämä on merkittävä saavutus Salcompille, sillä se kertoo Salcompin tuotekehityksen tasosta ja panostuksesta. Salcompin tuotesuunnittelun lähtökohtana on täyttää kaikki tuoteturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiakasvaatimukset ja viranomaismääräykset. Vuoden 2008 aikana esillä oli erityisesti energiatehokkuus, ja tuotekehityksen ansiosta Salcompin laturien energiatehokkuutta parannettiin ja tyhjäkäyntikulusta alennettiin. Salcompin latureilla on oikeus käyttää kansainvälistä ENERgY STAR -energiatehokkuusmerkintää, ja lisäksi Salcomp on sitoutunut eurooppalaiseen coc-energiatehokkuusstandardiin. Vuoden 2009 keväällä markkinoille tuotava Multiplug-tuotealusta ja uudistettu Mini-laturiperhe täyttävät molemmat vaatimukset.

Salcompin valttina osaaminen ja kokemus asiakasprojekteista Salcompin keskeisimpiä menestystekijöitä ovat osaaminen ja pitkä kokemus asiakkaiden kanssa yhteistyössä toteutettavissa tuotekehitysprojekteissa. Salcompin pääasiakkaat vaativat yleensä pitkälle räätälöityjä tuotteita, jotka vastaavat kunkin valmistajan erityistarpeita. Uuden laturin tuotemäärittelyt kehitetään yleensä yhden laturivalmistajan kanssa yhteistyönä, minkä jälkeen tämä valmistaja pääsee aloittamaan massatoimitukset ensimmäisenä. Asiakas toimittaa uuden laturin tuotemäärittelyt myös kilpailijoille, jotka pyrkivät kehittämään omat ratkaisunsa tuotemäärittelyt toteuttavan laturin valmistamiseksi.

Näin uudelle laturille saadaan kaksi tai useampi toimittaja, jotka kilpailevat keskenään erityisesti laadun, toimitusvarmuuden ja hinnoittelun pohjalta. Esimerkiksi matkapuhelinvalmistajat pyrkivät tyypillisesti jakamaan tarvitsemiensa latureiden valmistuksen muutamalle toimittajalle, joiden välillä toimitukset allokoidaan. Salcompin tutkimus ja tuotekehitys keskittyy ensisijaisesti palvelemaan asiakkaiden tarpeita etsimällä uusia, entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja nykyiselle laturitekniikalle. Samalla tehdään tutkimustyötä tulevaisuuden teholähteistä sekä muista vaihtoehtoisista ratkaisuista, vaikka niiden merkitys tällä hetkellä vielä onkin vähäinen. Edelläkävijän strategiaan kuuluu myös läheinen yhteistyö monien oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen kanssa.

Vuonna 2009 keskitytään edelleen energiatehokkuuteen Vuoden 2009 haasteena ovat edelleen laturien energiatehokkuusvaatimukset uusien tyhjäkäyntisuositusten myötä. Asiakkaat valmistautuvat tuomaan markkinoille niin sanotut viiden tähden laturit, joiden tyhjäkäyntiteho on alle 30 mW, kun pääosassa nykyisistä tuotteista tyhjäkäyntiteho on noin 150–300 mW. Tämä tuo omat haasteensa tuotekehitykselle, sillä alhaisen tyhjäkäyntitehon laturien kehittämiseen tarvitaan uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja ja teknologioita. Energiatehokkuuden lisäksi asiakkaat ovat kiinnostuneita laturien koon pienentämisestä sekä laturien tehokkuuden lisäämisestä, sillä matkapuhelinten entistä monipuolisemmat toiminnot kuluttavat virtaa ja vaativat myös tehokkaampia ja nopeampia latureita. Vuoden 2009 aikana otetaan käyttöön myös uusi, myynnin ja tuotekehityksen työskentelyä tehostava organisaatio, jonka tavoitteena on parantaa yhteistyötä asiakkaan ja Salcompin välillä.

LiiketoiMinta

tUotanto ja LoGiStiikka Tehokas tuotanto ja logistiikka Salcompin kilpailuetuja Salcompin vahvuuksia ovat joustavat tuotantoresurssit, kyky toimittaa suuria volyymeja globaalisti ja toimia saumattomasti osana asiakkaiden logistiikkajärjestelmää sekä tehokas logistiikka ja kyky maailmanlaajuiseen palveluun. Toimialalle tyypilliseen tapaan pääosa Salcompin toiminnasta perustuu asiakkailta saatuihin ei-sitoviin volyymiennusteisiin. Salcomp toimit-

taa tuotteitaan asiakkaille pääasiassa eri maantieteellisillä alueilla sijaitsevien asiakkaiden tai kolmansien osapuolten ylläpitämien kaupintavarastojen kautta. Kaupintavarastossa olevat valmiit tuotteet ovat Salcompin omaisuutta siihen asti, kun asiakas ottaa niitä käyttöön. Salcomp tuottaa latureita kaupintavarastoihin asiakkaiden antamien volyymiennusteiden pohjalta. Salcomp toimii tiiviissä yhteistyössä avainasiakkaidensa ja -toimittajiensa kanssa varmistaakseen toimitusketjun tehokkuuden ja korkeatasoisen asiakaspalvelun.

TUOTANTORESURSSIT BRASILIASSA, INTIASSA JA KIINASSA Salcompin tuotantolaitokset sijaitsevat Brasilian Manauksessa, Intian chennaissa sekä Kiinan Shenzhenissä.

MANAUKSEN TEHdAS, BRASILIA

cHENNAIN TEHdAS, INTIA

SHENZHENIN TEHdAS, KIINA

•

työntekijöitä noin 1 300 ja vuosikapasiteetti noin 50 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

•

työntekijöitä noin 1 300 ja vuosikapasiteetti noin 90 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

•

• •

Salcompin omistukseen vuonna 2005

• •

valmistaa latureita matkapuhelimiin

Salcompin suurin tuotantolaitos: työntekijöitä noin 4 300 ja vuosikapasiteetti noin 250 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

• •

Salcompin omistukseen vuonna 2002

•

tontti mahdollistaa tehtaan laajentamisen tarvittaessa

•

valmistaa latureita matkapuhelimiin, langattomiin kiinteän verkon puhelimiin, Bluetooth-kuulokkeisiin sekä muihin elektroniikkalaitteisiin

•

kapasiteettia mahdollista vielä merkittävästi kasvattaa kustannustehokkaasti ja nopeasti

valmistaa latureita matkapuhelimiin, langattomiin kiinteän verkon puhelimiin, Bluetooth-kuulokkeisiin sekä muihin elektroniikkalaitteisiin

Salcompin rakentama tehdas, valmistui vuonna 2007

erittäin pitkälle optimoitu tuotantojärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan hyvin pienillä materiaalivarastoilla ja käyttöpääomalla

RiSkit ja RiSkienhaLLinta

RiSkit ja RiSkienhaLLinta Salcompin riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa konsernin strategian toteutumiseen vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että konsernin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Salcompin arvot, strategiset valinnat ja pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet muodostavat riskienhallinnan perustan.

JOHTO VASTAA RISKIENHALLINNAN KäYTäNNöN TOTEUTUKSESTA Salcompin hallitus valvoo yhtiön riskienhallintaa, ja Salcompin johto vastaa riskienhallintaprosessin organisoinnista ja valvonnasta yhtiön jokapäiväisessä liiketoiminnassa, muun muassa seuraamalla säännöllisesti toiminnan taloudellisia avainlukuja ja mittareita. Johdolla on vastuu myös asiakkuuksista ja liiketoiminnan riskinotosta riskienhallintastrategiassa hyväksyttyjen rajojen puitteissa. Salcompissa ei ole perustettu erillistä riskienhallintatoimintoa, vaan riskienhallinta on osa liiketoimintaprosesseja. Riskienhallinnan kehittäminen perustuu ensisijaisesti Salcompin liiketoiminnan tarpeisiin. Riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä prosesseja ja henkilöstön osaamista riskien havaitsemisessa ja tiedon välittämisessä eteenpäin.

RISKIT KARTOITETAAN STRATEgIApROSESSIN YHTEYdESSä

HALLITUS HYVäKSYY RISKIENHALLINTASTRATEgIAN Salcomp tarkastelee riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti. Riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskit on luokiteltu strategisiin riskeihin, operatiivisiin liiketoimintariskeihin, vahinkoriskeihin sekä rahoitusriskeihin.

Yhtiön hallitus hyväksyy riskienhallintastrategian, jossa määritellään riskinkantokyky ja riskinottoperiaatteet sekä riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintastrategiaan sisältyy myös kuvaus yhtiön liiketoiminnan riskeistä, riskienhallinnan tehtävistä, vastuista ja organisaatiosta, riskienhallintaprosesseista sekä riskienhallinnan valvonnasta.

Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja strategian toteuttamiseen liittyvät riskit kartoitetaan ja analysoidaan vuosittain osana strategiaprosessia ja lisäksi aina tarvittaessa. Samalla arvioidaan liiketoimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa tapahtuneita ja tapahtuviksi ennakoituja muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia strategian toteuttamiseen.

RiSkit ja RiSkienhaLLinta

MERKITTäVIMMäT RISKIT Riippuvaisuus matkapuhelinmarkkinoiden yleisestä kehityksestä Salcompin myynnistä noin 98 prosenttia on peräisin matkapuhelinlatureista, joiden myyntimäärät seuraavat kiinteästi uusien matkapuhelinten myyntimääriä. Matkapuhelinmarkkinoiden kehitys on ollut suotuisaa viimeisten vuosien aikana, mutta maailmantalouden muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi kulutuskysyntään ja sitä kautta myös matkapuhelinten kysyntään ja Salcompin liiketoimintaan. Kysyntämuutoksiin pyritään varautumaan kehittämällä toiminnan joustavuutta.

Kilpailu laturimarkkinoilla Kilpailu laturimarkkinoilla on voimakasta, ja Salcompin kilpailijoina maailmanlaajuisesti on myös suuryrityksiä. Lisäksi on mahdollista, että markkinoille tulee uusia yrityksiä, joilla voi olla Salcompia suuremmat resurssit. Salcompin tärkeimpiä kilpailutekijöitä ovat tuotteiden laatu, kustannustehokkuus, tuotekehitys, maailmanlaajuinen tuotanto ja logistiikka sekä toiminnan joustavuus.

Laturiteknologioiden standardisointi

MERKITTäVIMMäT RISKIT LIITTYVäT MARKKINOIHIN JA ASIAKKAISIIN Salcompin liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät matkapuhelinmarkkinoiden yleiseen kehitykseen ja kilpailuun, laturiteknologioiden standardisointiin, riippuvuuteen avainasiakkaista, toimimiseen kehittyvillä markkinoilla, raaka-aineiden ja komponenttien hintakehitykseen sekä ammattitaitoisen henkilöstön ja johdon saatavuuteen. Vahinkoriskeistä merkittävimmät liittyvät tuotantokatkoksiin ja muihin normaalin toiminnan keskeyttäviin tapahtumiin, joita ovat muun muassa tulipalot, sabotaasit, kuljetuksen aikana tapahtuvat vahingot sekä luonnonkatastrofit, kuten myrskyt ja tulvat. Salcomp pyrkii suojautumaan näiltä riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä hoitaa vakuuttamalla. Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta kerrotaan vuosikertomuksen sivuilla 57–58. Rahoitusriskeistä varsinkin valuuttariskit ovat olleet keskeisessä asemassa vuoden 2008 aikana Salcompin liiketoiminnassa. Suurimmat epävarmuustekijät ovat liittyneet Yhdysvaltain dollarin kehittymiseen suhteessa euroon sekä valuuttoihin niissä maissa, joissa Salcompilla on omaa tuotantoa. Valuuttariskeiltä suojautumisesta kerrotaan vuosikertomuksen sivulla 57.

Matkapuhelinlatureiden standardisointi, kuten esimerkiksi USB-laturit, voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa matkapuhelimen myyntipakkaukseen ei aina välttämättä sisällytetä laturia, millä voi olla vaikutusta Salcompin liiketoimintaan. Salcomp valmistaa myös USB-laturistandardiin perustuvia tuotteita, joita ovat sekä Salcompin omat cosmo-laturituotealustan tuotteet että asiakaskohtaiset USB-laturit. Lisätietoja laturiteknologioiden standardisoinnista löytyy vuosikertomuksen sivulta 13.

Riippuvaisuus avainasiakkaista Salcompin asiakaskunta on keskittynyt ja merkittävän asiakkaan taloudellisen tilanteen heikentyminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti Salcompin myyntiin ja kannattavuuteen. Vaikka suurimman asiakkaan osuus Salcompin liikevaihdosta on alle 40 prosenttia, tuovat muutamat merkittävimmät asiakkaat liikevaihdosta yli 95 prosenttia. Lisäksi Salcomp on kooltaan pieni verrattuna sen pääasiakkaisiin. Johdon käsityksen mukaan Salcompilla on kuitenkin hyvät edellytykset parantaa asemaansa nykyisten asiakkaiden avaintoimittajana. Toimittajan vaihto aiheuttaisi asiakkaalle merkittäviä siirtokustannuksia ja vaatisi Salcompia korvaavan kapasiteetin ylösajamisen vuoksi myös jonkin verran aikaa.

Toimiminen kehittyvillä markkinoilla Salcompilla on tuotannollista toimintaa kehittyvillä markkinoilla Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Toimintaan näillä markkina-alueilla liittyy joukko lisäriskejä, jotka voivat aiheuttaa yhtiölle vaikeasti ennakoitavissa olevia ylimääräisiä kustannuksia tai muuten heikentää yhtiön taloudellista asemaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa muutokset toiminnan sääntelyssä valtiovallan taholta, säännösten tulkinnanvaraisuus, valuuttakurssien vaihtelut, tulli- tai kauppasäännösten odottamattomat muutokset, energian saatavuus, mahdolliset lakot sekä poliittinen ja taloudellinen epävakaisuus.

Raaka-aineiden ja komponenttien hintojen kehitys Osasta matkapuhelinlatureiden raaka-aineita ja komponentteja saattaa tulevaisuudessa olla ylikysyntää tai osa materiaaleista on tilattavissa vain rajoitetulta määrältä toimittajia. Salcomp pyrkii rajoittamaan raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen liittyviä riskejä käyttämällä kullekin komponentille vähintään kahta eri toimittajaa.

Riippuvaisuus ammattitaitoisesta johdosta ja henkilökunnasta Salcompin menestys on pitkälle riippuvainen avainhenkilöiden osaamisesta ja pysyvyydestä. Konsernin tulevaisuuden menestys on myös riippuvainen kyvystä vahvistaa organisaatiota uusilla henkilöstörekrytoinneilla. Kussakin maassa pyritään eri keinoin olemaan houkutteleva työnantaja ja pitämään henkilöstön vaihtuvuus alhaisena.

vaStUULLiSUUS

vaStUULLiSUUS vastuullisuus tarkoittaa Salcompille kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista ja toimimista kansainvälisessä kilpailussa hyväksyttävien eettisten periaatteiden mukaisesti. vuonna 2008 vastuulliseen toimintaan liittyviä käytäntöjä yhtenäistettiin ottamalla käyttöön koko konsernia koskeva Code of Conduct -ohjeisto. Lisäksi Salcomp otti käyttöön e-taSC -työkalun vastuullisuusasioiden kehittämiseksi ja aloitti yhteistyön kansainvälisen hand in hand -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa intiassa.

VASTUULLISUUS pERUSTUU YHTEISEEN OHJEISTUKSEEN Vastuullisen toiminnan perusta Salcompissa on sekä kansainvälisten että paikallisten lakien ja määräysten noudattaminen sekä kansainvälisten ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen. Osana Salcompin käytäntöjen yhtenäistämistä otettiin koko konsernissa käyttöön vuoden 2008 alussa code of conduct -ohjeisto, johon on kerätty eettiset, hyvien liiketoimintatapojen mukaiset toimintatavat ja periaatteet. Englanninkielinen code of conduct -ohjeisto löytyy Salcompin kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com

HANd IN HANd -YHTEISTYö INTIASSA KäYNNISTYI Salcomp ja sen ruotsalainen pääomistaja Nordstjernan käynnistivät kevään aikana yhteistyössä Hand in Hand -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa yritysvastuuprojektin Intiassa Tamil Nadun osavaltiossa, jossa myös Salcompin tuotantolaitos sijaitsee. Yhteistyöprojektin arvioitu kesto on 24 kuukautta. pääpaino on ammatillisessa koulutuksessa ja teknologisten perustaitojen opettamisessa ja opetuksen kohteena on noin 2 250 henkilöä. Lisäksi kymmeneen eri kylään toimitetaan ympäristöteknologiaa, puhtaanapitolaitteistoa ja terveyspalveluita. Tavoitteena on parantaa Tamil Nadun alueella asuvien ihmisten elämänlaatua. Salcomp ja muut alueen yritykset voivat koulutuksen jälkeen olla mahdollisia työnantajia. Lisätietoja www.salcomp.com

Salcompin toimintaa ohjaavat: • hallinnointiperiaatteet (corporate governance) • code of conduct • missio, visio ja arvot • toimintapolitiikat • toimintojen prosessikuvaukset • globaalit työohjeet • paikalliset työohjeet

TAVOITTEENA VASTUULLINEN KUMppANUUS KAIKISSA SIdOSRYHMISSä Salcompin tavoitteena on olla luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani kaikille sidosryhmilleen. Asiakkaat ja asiakastyytyväisyys ovat Salcompin toiminnan perusta, ja Salcompin tavoitteena on asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen prosesseja ja menettelytapoja kehittämällä. Asiakasyhteistyön helpottamiseksi yritysvastuuasioissa Salcomp otti käyttöön vuoden 2008 aikana ETASc -työkalun (Electronics – Tool for Accountable Supply chains). E-TASc on verkkopohjainen työkalu, jonka avulla järjestelmään liittyneet yritykset voivat tehostaa yritysvastuuasioiden käsittelyä, raportointia ja kehittämistä. Sen avulla on mahdollista säästää aikaa ja resursseja, parantaa läpinäkyvyyttä, johdonmukaisuutta ja yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Työkalun käyttöönoton myötä

Salcomp on standardisoinut ympäristöön, henkilöstöön, terveyteen, turvallisuuteen ja etiikkaan liittyviä arviointimenettelyjään. Salcomp on merkittävä raaka-aineiden, komponenttien ja palveluiden ostaja: vuonna 2008 Salcomp osti noin 15 miljardia komponenttia. Salcomp pyrkii käyttämään ainoastaan sellaisia toimittajia, jotka ovat sitoutuneet eettisten toimintatapojen ja lakien noudattamiseen. Toimintaa valvotaan toimittajakäynneillä ja -auditoinneilla. Yhteistyön kehittämiseksi Salcomp järjestää vuosittain toimittajapäivät, jotka vuonna 2008 pidettiin toukokuussa Shenzhenissä Kiinassa. Salcomp on sekä Kiinassa, Brasiliassa että Intiassa merkittävä paikallinen toimija. Työnantajana Salcomp tiedostaa vastuunsa sosiaalisten asioiden kehittämisessä erityisesti niillä maantieteellisillä alueilla, joilla Salcompilla on tuotantoa. Säännöllinen ja avoin yhteistyö paikallisten viranomaisten ja muiden lähiyhteisöjen kanssa varmistaa toiminnan molemminpuolisen hyödyn ja tuloksellisuuden. Henkilöstö on yksi tärkeimmistä Salcompin sidosryhmistä. Yhteistyöllä ja hyvällä tiedonkululla pyritään lisäämään henkilöstön motivaatiota, osaamista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

TUOTETURVALLISUUS ON TäRKEä OSA VASTUULLISUUTTA Tuoteturvallisuus on merkittävä osa vastuullisuutta ja yksi Salcompin tärkeimpiä laatutekijöitä. Tuoteturvallisuus varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa, ja kaikki tuotteet suunnitellaan täyttämään niiden markkina-alueilla vaadittavat sähkötekniset ja tuoteturvallisuusstandardit. Tuoteturvallisuus testataan Salcompin testilaboratorioissa. Lisäksi yhtiö käyttää aina kolmannen osapuolen suorittamaa hyväksymismenettelyä. Kiinassa kesän aikana käyttöön otetussa tuotekehityskeskuksessa on ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetestauksen.

henkiLÖStÖ

henkiLÖStÖ ammattitaitoinen, motivoitunut, osaava ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on merkittävä tekijä Salcompin liiketoiminnan menestymisessä. vuonna 2008 keskityttiin prosessien kehittämiseen ja projektiosaamisen vahvistamiseen sekä vuoden lopussa henkilöstömäärän sopeuttamiseen vaikeaan markkinatilanteeseen huolehtien kuitenkin ydinosaamisen säilymisestä.

Esimerkkejä osaamisen kehittämisestä vuoden 2008 aikana: • Salcompin Intian tehtaalle luotiin sen ensimmäisen toimintavuoden aikana koulutusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilökunnan linjatyöntekijöistä ulkoistettuihin palveluntarjoajiin. • Brasiliassa jatkettiin oppisopimuskoulutusta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. • projektihallinnan parantamiseksi ja kehittämiseksi järjestettiin koulutusta Suomen ja Kiinan tuotekehitysfunktioissa. • Salcompin johdon koulutusohjelma aloitettiin syksyllä ja sitä jatketaan vuoden 2009 aikana. • Salcompin Kiinan tehdas sai tunnustuksen Kiinan viranomaisilta erinomaisesta työntekijöiden perehdyttämisestä ja koulutuksesta sekä hyvien jatkokoulutusmahdollisuuksien järjestämisestä.

KOKO HENKILöSTö BONUSJäRJESTELMäN pIIRISSä Henkilökunnan palkkaus perustuu kaikissa henkilöstöryhmissä tehtävien vaativuuteen. Vuonna 2008 Salcomp maksoi palkkoja ja palkkioita yhteensä 45,4 miljoonaa euroa.

HENKILöSTöJOHTAMINEN pERUSTUU STRATEgIAAN JA TAVOITTEISIIN Salcompin henkilöstöjohtaminen perustuu konsernin strategiaan ja tavoitteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan, kehityskeskusteluihin ja vuorovaikutukseen eri tasoilla. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset, turvata resurssit ja ohjata toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. globaali toiminta, monikulttuurisuus ja yrityksen suuri henkilöstömäärä asettavat haasteita Salcompin henkilöstöhallinnolle. Eri kulttuureissa pyritään toimimaan Salcomp-hengen mukaisesti noudattaen yhteisesti sovittuja pelisääntöjä sekä paikallisia lakeja, asetuksia ja voimassa olevia sopimuksia.

Tärkeä työkalu johtamisen ja osaamisen kehittämisessä on kehityskeskustelu, joka käydään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kehityskeskustelujen piirissä ovat kaikki toimihenkilöt.

MONIpUOLISTA OSAAMISEN KEHITTäMISTä Salcompin henkilöstön kykyä suoriutua tehtävistään ylläpidetään ja parannetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Vuonna 2008 Salcompin tuotantohenkilöstö käytti koulutukseen 1,88 prosenttia käytettävästä kokonaistyöajasta ja toimihenkilöt 3,30 prosenttia käytettävästä kokonaistyöajasta.

Salcompilla on käytössä sekä koko henkilökuntaa koskeva bonusjärjestelmä että avainhenkilöille suunnattu optio-ohjelma. Bonusjärjestelmän tavoitteena on rohkaista henkilöstöä huippusuorituksiin jakamalla yrityksen menestys henkilöstön kesken sekä parantaa henkilöstön sitoutumista tavoitteisiin. Kannustejärjestelmän konsernitasoisina mittareina käytettiin vuonna 2008 konsernin liiketulosta ja kassavirtaa. Lisäksi käytettiin erilaisia prosesseihin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja projekteihin liittyviä mittareita sekä paikallisia tuotantotavoitteita. Bonusjärjestelmä on esitelty vuosikertomuksen sivulla 33.

henkiLÖStÖ

OMA YLIOpISTO SALcOMpIN TEHTAALLA KIINASSA Salcompin Kiinan tehtaalla on vuodesta 2007 lähtien ollut mahdollisuus suorittaa jatko-opiskelua työn ohessa. Tämä mahdollisuus haluttiin antaa koko tehtaan henkilökunnalle, koska monet työntekijät olivat halukkaita jatkamaan opiskelujaan, jotka oli ollut pakko keskeyttää muun muassa taloudellisten syiden tai työssäkäynnin ja opiskelun yhteensovittamisongelmien takia. Koulutus järjestetään yhdessä Etelä-Kiinan Teknologisen Yliopiston kanssa, ja se nimettiin Salcompin Yliopistoksi – Salcomp part-time University.

Osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää on käytössä myös avainhenkilöille suunnattu optio-ohjelma, jonka yhtiökokous hyväksyi keväällä 2007. Optio-ohjelman tavoitteena on kannustaa ja sitouttaa Salcompin menestymiseen keskeisesti vaikuttavat henkilöt pitkäjänteisesti. Optio-ohjelman ehdot löytyvät Salcompin kotisivuilta.

Käytännössä opiskelu tapahtuu niin, että Etelä-Kiinan Teknologinen Yliopisto huolehtii opetuksen järjestämisestä Salcompin tiloissa ja luo puitteet verkko-opiskeluun. Salcomp järjestää koulutustilat, ajan opiskelulle sekä välineet, muun muassa tietokoneet ja internetyhteydet. Myös Salcompin johtajat ja esimiehet toimivat opettajina erilaisissa opetusjaksoissa, jolloin oppiaineiden ja käytännön työelämän yhteensovittaminen on kaikkein antoisinta. Lisäksi Salcompin opiskelijat saavat alennusta lukukausimaksuista, ja Salcomp on järjestänyt stipendin parhaille opiskelijoille.

Yksilön oikeudenmukainen kohtelu on lähtökohta Salcompin toiminnassa. Salcompilla arvostetaan yksilöä riippumatta sukupuolesta, elämänkatsomuksesta, iästä tai muusta syystä. Työympäristöä kehitetään yhteisesti siten, että se ei aseta rajoituksia tasa-arvoisuuden toteutumiselle. Sukupuoli, ikä, elämänkatsomus tai perhepoliittiset tekijät eivät aiheuta eriarvoisuutta henkilöiden välillä palkkauksessa, palkitsemisessa, organisaatiomuutoksissa, koulutuksessa tai rekrytoinnissa. Nämä periaatteet näkyvät myös code of conductissa ja henkilöstöpolitiikassa.

Opiskeluun on vuoden 2008 loppuun mennessä osallistunut lähes sata Salcompin työntekijää.

TYöTURVALLISUUS HYVäLLä TASOLLA

TASA-ARVOINEN KOHTELU ON TOIMINNAN LäHTöKOHTA

Salcomp on sitoutunut luomaan turvalliset työolosuhteet ja -ympäristön henkilöstölleen, ja työtapaturmien määrä pysyikin kohtalaisen pienenä. Vuonna 2008 tapahtui 125 työtapaturmaa, joka suhteutettuna henkilöstön kokonaismäärään on 0,18 prosenttia. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia ei tapahtunut.

Työturvallisuuden edistäminen jatkui Salcompissa vuonna 2008 muun muassa 5S-ohjelman käynnistämisellä Intiassa ja Brasiliassa. Ohjelman tavoitteena on työtilojen turvallisuuden, siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen. Myös muita työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia järjestettiin kaikilla tuotantopaikkakunnilla. Vuonna 2008 Shenzhenin paikallisviranomaiset Kiinassa palkitsivat Salcompin Kiinan tehtaan erinomaisesta työturvallisuusasioiden hoitamisesta, turvallisuuskoulutuksen standardoinnista, koulutusten järjestämisestä sekä yhteistyöstä paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

TUOTANNON SOpEUTTAMINEN pIENENSI HENKILöSTöMääRää Vuoden 2008 lopussa Salcompin henkilöstömäärä oli 7 025 (9 722). Kiinassa työskenteli 4 287 henkilöä, Brasiliassa 1 308 henkilöä, Intiassa 1 363 henkilöä sekä Suomessa ja muissa maissa yhteensä 67 henkilöä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä toimintoja sopeutettiin muun muassa työvuoroja vähentämällä vastaamaan heikentynyttä kysyntää matkapuhelinlaturimarkkinoilla. Tämä vähensi erityisesti tuotantohenkilöstön määrää merkittävästi.

HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN21 MAANTIETEELLISESTI

henkiLÖStÖ

Kiina 61 %

Suomi ja muut maat 1 % Brasilia 19 %

Intia 19 %

HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN

Tuotanto 96 %

Myös Suomessa toimintoja tehostettiin vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 alussa muun muassa siirtämällä joitakin toimintoja Suomesta Kiinaan, keskittämällä Suomen toiminnot Saloon ja muuttamalla organisaatiorakennetta myynnin ja tuotekehityksen yhteistoiminnan tehostamiseksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena Suomen henkilöstön määrä vähenee 23 henkilöllä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikissa yksiköissä hankittiin lisäosaamista, erityisesti laajennetussa tuotekehityskeskuksessa Kiinassa. Henkilöstöstä 82 prosenttia oli naisia ja 15 prosenttia toimihenkilöitä. Henkilöstön keski-ikä oli 27 vuotta.

KäYTäNTöJä JA MITTAREITA YHTENäISTETTIIN VUONNA 2008 Vuonna 2008 henkilöstöhallinnon painopistealueina olivat henkilöstöhallinnon käytäntöjen ja mittareiden yhtenäistäminen koko konsernissa. Kevään ja kesän aikana tehtiin Salcompin organisaatiokulttuuritutkimus, jonka tavoitteena oli löytää ne toimenpiteet, joilla työhyvinvointia, motivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin voidaan parantaa. Kehityskohteiksi löydettiin muun muassa muutosvalmius, delegointi, osallistuminen sekä osaamisen kehittäminen.

Konsernin henkilöstöhallinto yhdessä paikallisten henkilöstöfunktioiden kanssa vastaa siitä, että nämä kehityskohteet käsitellään erilaisissa työryhmissä, joissa haetaan tarvittavat toimenpiteet ja toteutetaan ne. Työ jatkuu vuoden 2009 aikana. Lisäksi Salcompin arvojen merkitys jokapäiväisten toimintojen ja yhteistyön ohjaajana tuotiin esiin koko konsernia koskevassa arvokampanjassa, joka aloitettiin vuonna 2008 ja jatkuu vuoden 2009 aikana.

Hallinto sekä myynti ja markkinointi 2 %

Tuotekehitys 2%

pROSESSIEN YHTENäISTäMINEN JATKUU VUONNA 2009 Tavoitteena vuoden 2009 aikana on jatkaa henkilöstöprosessien, -työkalujen ja -mittareiden yhtenäistämistä sekä kehittää konsernitasoista henkilöstöraportointia säännölliseksi osaksi johdon raportointia. Tavoitteena on myös turvata toiminnan häiriötön jatkuminen ja ydinosaamisen säilyminen huolimatta vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa tehdyistä tuotannon sopeuttamistoimenpiteistä. Lisäksi vuoden 2009 alussa tehty organisaatiomuutos myynnin ja tuotekehityksen yhteistyön parantamiseksi pyritään ottamaan käyttöön mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti koulutuksen avulla. Ylimmän johdon vuonna 2008 aloitettu koulutus jatkuu vuoden 2009 aikana.

HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN SUKUpUOLEN MUKAAN

Naiset 82 %

Miehet 18 %

LaatU ja YMPÄRiStÖ

LaatU ja YMPÄRiStÖ Salcompin tavoitteena on kehittää sekä tuotteitaan että toimintaansa mahdollisimman korkealaatuisiksi ja ympäristöystävällisiksi. vuoden 2008 aikana parannettiin avainprosessien laaduntuottokykyä ja laturien energiatehokkuutta sekä määriteltiin uudelleen kasvihuonepäästöjen laskentaperiaatteet Greenhouse Gas -protokollan mukaisiksi. ISO-SERTIFIOINNIT KATTAVAT KAIKKI TOIMINNOT Tuotantolaitokset Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa ovat ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioituja, samoin tutkimus ja tuotekehitys sekä myynti ja markkinointi globaalisti.

TOIMINNAN pERUSTANA LAATU- JA YMpäRISTöpOLITIIKAT Salcompin laatu- ja ympäristöasioiden hallinta perustuu konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikoista johdettuihin kehitysohjelmiin ja -ohjeisiin sekä riskienhallintastrategiaan.

Ympäristönsuojelun toteutumista valvotaan ympäristöjärjestelmään kuuluvilla sisäisillä ja kolmannen osapuolen suorittamilla tarkastuksilla. Lisäksi asiakkaat edellyttävät useissa tapauksissa viranomaisvaatimuksia ja ISO-standardeja tiukempien ympäristökriteerien noudattamista. Salcomp edellyttää, että myös sen tavaran- ja palvelujentoimittajat sitoutuvat noudattamaan samoja periaatteita.

Keskeisiä periaatteita: • Toimimme laatu- ja ympäristöasioissa avoimesti, aktiivisesti ja eettisesti.

•

Menestyvä liiketoiminta vaatii kestävää, tuotteen koko elinkaaren huomioon ottavaa laatu- ja ympäristötoimintaa. Olemme sitoutuneet noudattamaan laatu- ja ympäristöasioita koskevia lakeja ja määräyksiä. pyrimme jatkuvasti parantamaan laatu- ja ympäristötoimintaamme asettamalla säännöllisesti uusia tavoitteita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sovellamme laatu- ja ympäristöpolitiikkoja ja -ohjeistuksia myös alihankkijoidemme ja toimittajiemme prosesseihin.

pROSESSIEN OpTIMOINTI TAKAA KORKEAN LAAdUN JA VäHäISEN YMpäRISTöRASITUKSEN Salcompin tuotteet ovat energiatehokkaita ja materiaalien käyttö on tiukasti kontrolloitua. Laatu- ja ympäristöajattelu on laajennettu tuotteiden koko elinkaareen, ja ympäristö- ja laatuasiat otetaan huomioon jo tuotteiden suunnittelu- ja kehitysvaiheissa.

LAAdUNTUOTTOKYKY JA ENERgIATEHOKKUUS pAINOpISTEALUEINA VUONNA 2008 Salcompin valmistusprosessit ovat jatkuvan kehittämisen tuloksena tehokkaita ja mahdollistavat korkealaatuisten lopputuotteiden valmistamisen ja vähäisen ympäristörasituksen tuotettua yksikköä kohden. Suotuisa kehitys näkyy myös konsernin laatu- ja ympäristöjärjestelmän seurannan tunnusluvuissa sekä konsernitasoisesti että paikallisesti. Salcompin merkittävimmät laatu- ja ympäristötunnusluvut liittyvät asiakaspalautuksiin, valmistuksen laaduntuottokykyyn, energian kulutukseen, materiaalien ja raaka-aineiden käyttöön sekä jätteiden syntymiseen. Laadun ja ympäristön tunnuslukujen kehitystä seurataan kuukausittain ja arvioidaan asetettuja tavoitteita. Ympäristömyönteinen ajattelu näkyy muun muassa siinä, että Salcomp on alusta asti keskittynyt ympäristöystävälliseen switch mode -teknologiaan perustuvien latureiden valmistukseen. Switch mode -laturit ovat pienempiä, kevyempiä ja latausominaisuuksiltaan nopeampia kuin lineaarilaturit. Erityisen merkittävää on switch mode -latureiden ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus: ne kuluttavat noin 60–70 prosenttia vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuin lineaarilaturit. Lisäksi switch mode -latureiden pienempi koko alentaa kuljetuskustannuksia.

Laadunkehitysprojekteilla keskityttiin vuoden 2008 aikana parantamaan avainprosessien laaduntuottokykyä, ja näin pystyttiin merkittävästi vähentämään viallisia tuotteita ja tuotannonaikaista materiaalin romutusta. Selkeyttääkseen ympäristötunnuslukujaan Salcomp tarkensi kasvihuonepäästöjen laskentaperiaatteet greenhouse gas -protokollan tasojen 1 ja 2 mukaisiksi sekä paikallisella tasolla että konsernitasolla. Kolmitasoisessa järjestelmässä tasot 1 ja 2 tarkoittavat sitä, että Salcomp raportoi suoraan tuottamansa kasvihuonekaasut sekä ostamastaan sähköstä, kaasusta ja lämmöstä syntyvät kasvihuonekaasut. Salcomp on vuoden aikana menestyksekkäästi toteuttanut kaikki eri asiakkaiden ja viranomaisten ympäristönsuojeluun kohdistamat tuoteja järjestelmävaatimukset. Lisäksi useiden asiakkaiden ja viranomaisten tekemät säännölliset laatu- ja ympäristöjärjestelmiin kohdistuvat arvioinnit ja jatkuvaan kehittämiseen tähtäävät vaatimukset on huomioitu, ja laatu- ja ympäristöjärjestelmiä on edelleen kehitetty vastaamaan kiristyviä asiakasvaatimuksia. Osoituksena tuloksellisesta toiminnasta on muun muassa asiakkailta saatu Eco-partner -ympäristötunnustus Kiinassa sekä Brasiliassa saatu tunnustuspalkinto korkeasta tuotelaadusta.

LaatU ja YMPÄRiStÖ

ENERgIAN KULUTUS kWh/laturi 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,8 0,6 0,4 0,2 0

’04

’05

’06

’07

’08

JäTEMääRäT Kierrätysaste

Vuonna 2008 yhtiössä ei tapahtunut luparajojen ylityksiä eikä yhtään tapausta, joissa ympäristömääräyksiä ei olisi asianmukaisesti noudatettu. Vuoden 2008 aikana laturien energiatehokkuus nousi yhdeksi painopistealueeksi. Tuotekehityksen ansiosta Salcompin laturien energiatehokkuutta parannettiin ja tyhjäkäyntikulusta alennettiin. Salcompin latureilla on oikeus käyttää kansainvälistä ENERgY STAR -energiatehokkuusmerkintää, ja lisäksi Salcomp on sitoutunut eurooppalaiseen coc-energiatehokkuusstandardiin (code of conduct on Efficiency of External power Supplies).

TAVOITTEENA JATKUVA LAAdUN JA ENERgIATEHOKKUUdEN pARANTAMINEN VUONNA 2009 Salcomp linjaa konsernitason laatu- ja ympäristötavoitteensa vuosittain strategian luonnin yhteydessä, ja näitä tavoitteita kukin yksikkö toteuttaa ja seuraa aktiivisesti. Myös Salcompin johto seuraa näiden tunnuslukujen kehittymistä säännöllisesti. Laatuasioissa painopiste tulee vuonna 2009 olemaan tuotelaadun jatkuvassa parantamisessa selkeiden ja tarkoin valittujen kehitysprojektien myötä. Tuotekehityksessä keskitytään tuottei-

den ympäristöystävällisyyden jatkuvaan parantamiseen. Tärkeimpiä kohteita ovat hyötysuhteen nostaminen, tyhjäkäyntitehon alentaminen ja ympäristöystävällisempien raaka-aineiden valitseminen. Ympäristöasioiden painopiste tulee olemaan ei-kierrätettävän jätteen vähentämisessä sekä energian kulutuksen pienentämisessä.

100 % 90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

’04

’05

’06

’07

’08

SALcOMp ON ENERgY STAR -pARTNERI ENERgY STAR on kansainvälinen energiatehokkuuden merkintäjärjestelmä, joka on syntynyt USA:n hallituksen ja ympäristönsuojeluviraston yhteistyönä 1990-luvulla. Sen tavoitteena on suojella ympäristöä energiatehokkaiden tuotteiden ja menetelmien avulla. ENERgY STAR -järjestelmän tavoitteena on auttaa kuluttajia tunnistamaan ja valitsemaan mahdollisimman energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset tuotteet. ENERgY STAR -merkintä ulottuu nykyisin noin 50 tuoteryhmään, ja niiden lisäksi merkintä löytyy muun muassa rakennuksista ja muista ratkaisuista. Salcompin tuotevalikoimaan kuuluu ENERgY STAR -merkillä varustettuja tuotteita, ja valmiudet uusien, hyötysuhdevaatimukset täyttävien tuotteiden kehittämiseen ovat hyvät, sillä yhä useammat asiakkaat vaativat tuotteilta hyötysuhteen ja tyhjäkäyntitehon jatkuvaa kehitystä, joka parantaa tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.

* Mittaustapa muuttunut

g/laturi

24 OSAKKEET JA OMISTAJAT

oSakkeet ja oMiStajat

oSakkeet ja oMiStajat Salcompin osakkeet noteerataan naSDaQ oMX:ssä helsingissä teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialalla. Salcompilla oli vuoden 2008 lopussa 1 134 osakkeenomistajaa, ja osakkeista noin 77 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa.

OSAKEpääOMA JA OSAKKEET Yhtiön osakepääoma on 9 832 735,12 euroa jakaantuen 38 975 190 täysin maksettuun osakkeeseen. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Vuoden 2008 lopussa yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omistaneet yhtiön osakkeita. Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2009 saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.

KAUpANKäYNTI SALcOMpIN OSAKKEILLA Salcompin osakkeen kurssi vaihteli vuoden aikana 1,45 euron ja 4,17 euron välillä. Keskikurssi oli 3,33 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,90 euroa. Kurssi heikkeni vuoden aikana noin 52 prosenttia. Salcompin osakkeen vaihto oli 40,1 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa osaketta. Osakekannan markkina-arvo oli 74,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

OMISTUS Salcomp Oyj:llä oli vuoden 2008 lopussa 1 134 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Salcompin osakeomistuksesta 77,2 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa ja tästä määrästä 75,8 prosenttia ruotsalaisen Nordstjernan AB:n omistuksessa. Toisen suuren omistajaryhmän muodostivat suomalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13,8 prosentin omistuksella.

Liputusilmoitukset Nordstjernan AB ilmoitti maaliskuussa omistusosuutensa ylittäneen kaksi kolmasosaa Salcomp Oyj:n kaikista osakkeista ja äänivallasta. Nordstjernan omisti tämän jälkeen 22 226 196 osaketta, joka vastasi 67,3 prosenttia osakkeiden määrästä ja äänivallasta.

OSAKKEEN pERUSTIEdOT

• • • • •

Salcompin osakkeet noteerataan NASdAQ OMX:ssä Helsingissä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaluokassa Small cap -ryhmässä. Osakkeen kaupankäyntitunnus on SAL1V ja ISIN-koodi FI0009013924. Keskikurssi vuonna 2008 oli 3,33 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,90 euroa. Osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2008 oli 40,1 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa kappaletta. Salcompin markkina-arvo oli 74,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

oSakkeet ja oMiStajat

OMISTUKSEN SEKTORIJAKAUTUMA 31.12.2008 Ulkomaiset omistajat 77 %, (josta hallintarekisteröityjä 1,4 %)

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14 %

Yritykset 3% Kotitaloudet 6%

OSINKOpERIAATTEET Yhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperiaatteet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esittää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enintään kolmanneksen keskimääräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön strategian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaarannu. Osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tarpeesta, investoinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja kovenanteista sekä muista tekijöistä.

OSINgONJAKOEHdOTUS 2008 Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2008 ei jaeta.

OSAKEpOHJAINEN KANNUSTINJäRJESTELMä Kevään 2007 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta konsernin avainhenkilöille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Salcomp Manufacturing Oy:lle. Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007c voi merkitä yhteensä 2 047 500 Salcomp Oyj:n uutta osaketta.

Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 590 000 optio-oikeutta 2007A ja 642 500 optio-oikeutta 2007B. Loput optio-oikeudet eli 67 500 kappaletta optiooikeuksia 2007A ja 40 000 kappaletta optiooikeuksia 2007B ovat Salcomp Manufacturing Oy:n hallinnassa.

OSAKASSOpIMUKSET

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2007A 1.4.2010–31.3.2012, optio-oikeudella 2007B 1.4.2011–31.3.2013 ja optio-oikeudella 2007c 1.4.2012–31.3.2014. Hallituksen päätöksen mukaisesti optio-oikeuksien 2007A merkintäaika alkaa aikaisintaan 1.4.2010 ja optio-oikeuksien 2007B aikaisintaan 1.4.2011 edellyttäen, että Salcomp Oyj:n osakkeen kokonaistuotto (arvonnousu + osingot) on ollut vähintään kahdeksan prosenttia per annum.

Kevään 2007 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 8 000 000 uuden osakkeen tarjoamisesta merkittäväksi osakeyhtiölain 9 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti osakeannilla tai laskemalla liikkeeseen osakeyhtiölain 10 luvun mukaisia optioita tai muita erityisiä oikeuksia osakkeisiin. Hallituksella oli saadun valtuutuksen perusteella oikeus poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Valtuutus oli voimassa 30.6.2008 saakka eikä sitä käytetty.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007A on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASdAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön varsinaista yhtiökokousta 29.3.2007 edeltävänä 20 pörssipäivänä. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007B on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASdAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön tilikauden 2007 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007c on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASdAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön tilikauden 2008 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain jaettu osinko. Näin ollen optio-oikeuksien 2007A tämänhetkinen merkintähinta on 2,88 euroa ja optiooikeuksien 2007B tämänhetkinen merkintähinta 3,40 euroa. Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Osaketieto. Optio-oikeuksista kerrotaan myös tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Salcompin tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.

HALLITUKSEN VALTUUdET OSAKEpääOMAN KOROTTAMISEEN

SIJOITTAJASUHTEITA KOSKEVAT pERIAATTEET Salcompin sijoittajasuhdetoiminnan tarkoituksena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toimiville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osakkeen hinnan perustaksi. Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Salcompin tiedonantopolitiikka löytyy yhtiön kotisivuilta. Tiedonantopolitiikassa kerrotaan niistä periaatteista, joiden mukaan Salcomp kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Kerran kuussa päivitettävä omistajaluettelo on nähtävissä Salcompin kotisivuilla.

JOHdON OSAKE- JA OpTIO-OIKEUSOMISTUS Salcompin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä omistivat 31.12.2008 yhteensä 569 806 osaketta eli 1,5 prosenttia äänivallasta. Yhtiön johtoryhmä omisti vuoden 2008 lopussa 230 000 optio-oikeutta 2007A ja 225 000 optiooikeutta 2007B. Hallituksen jäsenet eivät omista Salcompin optio-oikeuksia. Hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistukset vuoden 2008 lopussa löytyvät vuosikertomuksen sivuilta 34–35 ja päivitetyt osakeomistukset yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Hallinnointi – Sisäpiiri.

KEVääN VARSINAINEN YHTIöKOKOUS pIdETääN 15.4.2009 Tarkemmat tiedot yhtiökokouksesta löytyvät vuosikertomuksen sivulta 73.

oSakkeet ja oMiStajat

OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeenomistajat omistusmäärän mukaan 31.12.2008 Osakkeita

Omistajia

Osakkeita

Kpl

1–1 000

782

69,0

344 154

0,9

1 001–5 000

258

22,8

624 614

1,6

5 001–10 000

4,5

378 800

1,0

10 001–50 000

2,5

650 376

1,7

50 000– Yhteensä

1,3

36 977 246

94,9

1 134

100,0

38 975 190

100,0

526 642

1,4

Joista hallintarekisteröityjä

KURSSIKEHITYS Osake OMX Helsinki -indeksi

Euroa 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1 7/06

1/07

7/07

1/08

7/08

12/08

OSAKKEEN VAIHTO Milj. kpl

5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0

7 2006

9 10 11 12

2007

9 10 11 12

2008

9 10 11 12

* Ei sisällä listautumisannissa myytyjä 11 miljoonaa osaketta.

Kpl/kuukausi

6,0

OSAKKEET JA OMISTAJAT

OSAKKEENOMISTaJAT 20 suurinta omistajaa 31.12.2008 osakasluettelon mukaan Omistaja

Osakkeita

% osakkeista

29 526 346

75,76

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

3 724 000

9,55

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

1 218 473

3,13

Onninen-sijoitus Oy

600 000

1,54

Vuorialho Kari

447 286

1,15

Sijoitusrahasto Aktia Capital

351 341

0,90

Sijoitusrahasto Aktia Secura

220 000

0,56

Onnivaatio Oy

110 842

0,28

Toivanen-Koivisto Maarit

75 000

0,19

Terentjeff Jorma

74 290

0,19

Mäkikallio Timo

56 000

0,14

Sijoitusrahasto Aktia Euro

54 500

0,14

Halvari Risto

51 230

0,13

I.A. von Julins STB

48 000

0,12

Oy Teknocalor Ab

46 800

0,12

Sairanen Seppo

45 000

0,12

Kukkonen Markku

42 784

0,11

Riikonen Vesa

40 015

0,10

Agsivo Oy

39 895

0,10

Optiomi Oy

30 600

0,08

526 642

1,35

1 646 146

4,22

38 975 190

100,00

Nordstjernan AB

Hallintarekisteröidyt Muut Yhteensä

OSAKKEET JA OMISTAJAT

osakekohtaiset tunnusluvut 2008

2007

2006

Osakekohtainen tulos laimentamattomana, euroa

0,03

0,47

0,20

Osakekohtainen tulos laimennettuna, euroa

0,03

0,47

Osakekohtainen tulos ilman laskennallista veroa, euroa*

0,10

0,54

0,28

Osakekohtainen oma pääoma, euroa

1,64

1,76

1,36

P/E-luku

63,3

8,4

12,9

Keskikurssi, euroa

3,33

3,76

2,88

Ylin kurssi, euroa

4,17

5,03

3,69

Alin kurssi, euroa

1,45

2,63

2,13

Kurssi 31.12., euroa

1,90

3,92

2,60

Markkina-arvo 31.12., milj. euroa

74,1

152,8

101,3

Osakkeiden vaihto, milj. euroa

40,1

72,1

88,7

Vaihdettu määrä, kpl % kokonaismäärästä

12 244 568 31,4

18 985 963 48,7

29 208 378 74,9

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin

38 975 190

37 808 067

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

38 975 190

Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin

38 995 089

39 057 819

*Laskennallinen vero johtuu emoyhtiössä tehtävästä verovähennyskelpoisesta liikearvopoistosta.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat Osakekohtainen tulos

Kauden tulos

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen tulos, laimennettuna

Kauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen oma pääoma

Oma pääoma

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

P/E-luku (hinta/voitto-suhde)

Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Markkina-arvo

Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x osakkeiden lukumäärä 31.12.

30 Hallinnointi ja ohjaus

hallinnointi ja ohjaus

hallinnointi ja ohjaus Salcomp Oyj on julkinen osakeyhtiö, joka noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, muita julkisia yhtiöitä koskevia säännöksiä sekä Salcompin yhtiöjärjestystä. Salcomp noudattaa myös NASDAQ OMX:n antamaa sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2008 hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Yhtiökokoukset Salcompin ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, jonka kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin ja tarvittaessa pidettäviin ylimääräisiin yhtiökokouksiin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Varsinainen yhtiökokous käsittelee sille yhtiöjärjestyksessä määritellyt asiat sekä mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Tarpeen vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa käsitellään tiettyä yhtiökokoukselle esitettyä ehdotusta. Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee asiat hallituksen laatiman esityslistan mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus esittää hallitukselle kirjallinen pyyntö asian ottamisesta esityslistalle seuraavassa yhtiökokouksessa. Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat, jotka omistavat yli 10 prosenttia kaikista osakkeista tai yhtiön tilintarkastaja vaatii kirjallisesti asian käsittelyä yhtiökokouksessa, on hallituksen viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään vaadittua asiaa. Merkittäviä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat: • yhtiöjärjestyksen muuttaminen • osakepääoman korottaminen ja alentaminen • päätökset hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista • tilinpäätöksen hyväksyminen • voitonjako Vuonna 2008 Salcompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2008.

Kokouskutsu Yhtiökokous kutsutaan koolle julkaisemalla kutsu vähintään kahdessa valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähettämällä kokouskutsu kirjattuna kirjeenä tai muulla todistettavalla tavalla osakkeenomistajan osakeluettelossa rekisteröityyn osoitteeseen aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokouskutsussa määrättyä viimeistä ilmoittautumispäivää ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta. Kokouskutsussa tulee mainita yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu 15.4.2009 pidettävään yhtiökokoukseen on julkaistu Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä.

Hallitukselle ilmoitetut ehdokkaat hallituksen jäseniksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa, tai mikäli kokouskutsu on jo julkaistu, ilmoitettava muulla tavalla ennen yhtiökokousta, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ehdokkaat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa tulla valituiksi ja heidän valintaansa tukevat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Ehdokkaat, jotka nimetään vasta kokouskutsun toimittamisen jälkeen, tulee julkistaa erikseen. Myös hallituksen tai enemmistöosakkeenomistajan valmistelema ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa.

Osallistuminen yhtiökokoukseen

Osakkeenomistajalla, joka on rekisteröity osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin kymmenen päivää ennen kokousta, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiökokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan on rekisteröidyttävä ennen kokouskutsussa ilmoitettua päivämäärää. Osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Jokaisella osakkeenomistajalla tai toimivaltaisella edustajalla voi olla kokouksessa mukana yksi avustaja. Yhtiökokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja pöytä kirja on osakkeenomistajien saatavilla kahden viikon sisällä yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemät päätökset julkaistaan pörssitiedotteella yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, julkaistaan yhtiön kotisivuilla.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osallistuminen Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet osallistuvat yhtiökokouksiin, ellei heidän poissaololleen ole perusteltua syytä. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnan suorittavassa yhtiökokouksessa, ellei hänen poissaololleen ole painavaa syytä.

Päätöksenteko Yhtiöllä on yksi osakesarja. Yksi osake vastaa yhtiökokouksessa yhtä ääntä. Pääsääntöisesti yhtiökokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalissa korkeimman ääniluvun saanut ehdokas valitaan. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen äänestystä päättää, että valittavan henkilön tulee saada yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan valinta arvalla. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin lueteltu tilanteita, kuten yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja osakepääoman korottaminen poikkeamalla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, jolloin päätös vaatii 2/3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Salcompin yhtiöjärjestys ei sisällä äänestysrajoituksia eikä lunastuslausekkeita.

Hallitus Hallituksen kokoonpano ja hallituskausi Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompin hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituskausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestys ei aseta hallituksen jäsenille yläikärajaa eikä muullakaan tavalla rajoita yhtiökokouksen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Yhtiökokouksen on kuitenkin otettava valinnassa huomioon Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi sekä valittavan henkilön pätevyys hoitaa hallituksen jäsenen tehtäviä sekä hänen mahdolli suutensa omistaa hallitustyölle riittävästi aikaa. Hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan tarpeet ja kehitysvaihe sekä hallituksen sukupuolijakauma.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2008 Salcompin varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Mats Heimanin, varapuheenjohtajaksi Kari Vuorialhon sekä jäseniksi Peter Hofvenstamin, Andreas Tallbergin ja Jorma Terentjeffin. Hallituskausi päättyy vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallituksen jäsenet on esitelty vuosikertomuksen sivulla 34 ja yhtiön kotisivuilla.

Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa Salcompin osakkeiden arvoa sekä huolehtia yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista. Salcompin hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta hoidosta. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös kirjanpidon asianmukainen järjestäminen sekä varainhoidon valvonta. Hallituksen tehtävät ja velvollisuudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja muuhun soveltuvaan lainsäädäntöön. Hallitus on myös hyväksynyt sisäisen työjärjestyksen. Työjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti Salcompin hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu: • päättää strategiasta ja arvoista • hyväksyä liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä seurata niiden toteutumista • käsitellä ja vahvistaa osavuosikatsaukset, tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus • päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja divestoinneista sekä vastuusitoumuksista • hyväksyä rahoituspolitiikka • vahvistaa riskienhallinnan ja raportoinnin menetelmät • päättää johdon bonuksista ja kannustinohjelmista • päättää konsernin rakenteesta ja organisaatiosta • nimittää toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkauksestaan sekä • ottaa vastuu kaikista muista toimista ja tehtävistä, jotka hallitukselle on osakeyhtiö laissa tai muutoin määrätty.

Päätöksenteko

Hallituksen puheenjohtaja vastaa hallituksen koolle kutsumisesta ja kokouksen työjärjestyksestä. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Ollakseen päätösvaltainen on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan oltava kokouksessa läsnä. Hallituksen on toimittava yhtiön edun mukaisesti ja siten, ettei sen toimista aiheudu epäoikeutettua etua kenellekään osakkeenomistajalle taikka kolmannelle osapuolelle. Hallituksen jäsen ei voi osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee yhtiön ja hallituksen jäsenen välistä sopimusta. Äänestyksessä enemmistön ääni ratkaisee ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Äänten mennessä vaalissa tasan ratkaistaan valinta arvalla.

Kokouskäytäntö ja itsearviointi Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liike toiminnan seurannan painopistealueita. Asiat kokouksissa esittelee Salcompin toimitusjohtaja tai hänen pyynnöstään toinen Salcompin johtoryhmään kuuluva. Hallituksen työjärjestyksen mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot konsernin toiminnan ja

hallinnointi ja ohjaus

taloudellisen tilanteen arvioimista varten sekä valvoo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle täytäntöönpanossa havaitsemistaan puutteista. Hallitus arvioi toimiaan ja työskentelytapojaan säännöllisesti sekä suorittaa itsearvioinnin kerran vuodessa. Vuonna 2008 Salcompin hallituksella oli 9 kokousta, joista 2 pidettiin puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti oli 93,3 prosenttia.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille mak settavista palkkioista ja kulukorvauksista. Vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti kestävältä kaudelta palkkioita seuraavasti: • hallituksen puheenjohtajalle 40 000 euroa • hallituksen varapuheenjohtajalle 32 000 euroa • hallituksen jäsenille 25 000 euroa Hallituksen palkkiot vuonna 2008 olivat yhteensä 147 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty eläke-etuuksia eikä Salcompin optio-oikeuksia.

Valiokunnat Salcompin hallitus ei ole perustanut valiokuntia, sillä hallituksen arvion mukaan hallituksen toiminta yhtiössä toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla siten, että ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Hallitus hoitaa tarkastus valiokunnalle kuuluvat tehtävät.

Riippumattomuusarviointi

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden sekä yhtiöstä että merkittävimmistä osakkeenomistajista. Arviointiin perustuen enemmistö hallituksen jäsenistä on yhtiöstä riippumattomia ja kaksi hallituksen jäsentä tästä enemmistöstä on riippumattomia yhtiön merkittävimmistä osak keenomistajista. Arviointiin perustuen: • seuraavat hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia: Mats Heiman, Peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff • seuraavat hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista: Andreas Tallberg, Jorma Terentjeff ja Kari Vuorialho Arviointi tehdään vuosittain varsinaisen yhtiö kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Toimitusjohtaja Salcompin toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisella tavalla. Toimitusjohtaja on vastuussa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on laadittu lain mukaisesti ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja valmistelee luonnokset päätöksistä. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Toimitusjohtaja voi, katsoessaan sen tarpeelliseksi, valtuuttaa jonkun muun yhtiön johtoryhmään kuuluvista henkilöistä esittelemään puolestaan asian hallituksen kokouksessa tai valmistelemaan esitysluonnoksen. Hallitus valitsee toimitusjohtajan sekä päättää palkkioista ja muista toimitusjohtajasopimuksen ehdoista. Toimitusjohtajasopimuksen ehdoista on sovittu kirjallisesti. Toimitusjohtaja on valittu toistaiseksi. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Päätettäessä toimitusjohtajasopimus yhtiön toimesta ilman toimitusjohtajan puolelta olevaa velvollisuuksien rikkomista, on toimitusjohtaja lisäksi oikeutettu 12 kuukauden palkkaan. Toimitusjohtaja on myös oikeutettu autoetuun ja tiettyihin erityisiin etuuksiin, kuten terveydenhuoltoon ja matkavakuutukseen. Salcompin toimitusjohtajana toimii Markku Hangasjärvi. Vuonna 2008 Markku Hangasjärven palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat yhteensä 326 000 euroa.

Johtoryhmä Salcompilla on johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja ja tärkeimpien toimintojen johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä on neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johdossa. Johtoryhmä ei ole erillinen yhtiön t oimielin. Johtoryhmän jäsenten palkasta, palkkioista ja muista etuuksista päättää hallitus. Johtoryhmän kokoonpano ja vastuualueet on esitelty vuosikertomuksen sivulla 35 ja yhtiön kotisivuilla.

Eläkeikä ja -etuudet Toimitusjohtajalle tai johtoryhmän muille jäsenille ei ole määritelty työeläkelaista poikkeavaa eläkeikää. Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin.

hallinnointi ja ohjaus

Kannustinjärjestelmät Bonusjärjestelmä Yhtiö on vahvistanut palkkaan perustuvan bonus järjestelmän johdolle ja muulle henkilöstölle. Hallitus päättää bonusohjelman soveltamisesta. Yhtiön bonusjärjestelmän perusteella maksettavat enimmäispalkkiot voivat vaihdella henkilöstön osalta 5–25 prosentin välillä ja toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 35–60 prosentin välillä kyseisen henkilön säännöllisestä vuosipalkasta henkilön tehtävästä riippuen. Bonusjärjestelmään sisältyvien palkkioiden maksaminen on sidottu konsernin liiketoiminnan sekä henkilön vastuualueen tavoitteiden toteutumiseen.

Optio-ohjelma Osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää Salcompilla on käytössä konsernin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen optiojärjestelmä. Optio-oikeuksilla 2007 voi merkitä enintään 2 047 500 kappaletta yhtiön uusia osakkeita. Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 590 000 kappaletta optio-oikeutta 2007A ja yhteensä 642 500 kappaletta optio-oikeutta 2007B. Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön kotisivuilta. Optio-oikeuksista kerrotaan myös tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus Lakimääräisen tilintarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Salcompin tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajan on tarkastettava yhtiön kirjanpidon oikeellisuus ja tilinpäätös tilikaudelta ja annettava yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomus. Suomen laki vaatii tilintarkastajaa tarkastamaan myös yhtiön hallinnon laillisuuden. Tilintarkastaja toimittaa raportin hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Tilintarkastaja Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompilla on yksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin vahvistama tilintarkastusyhteisö. Salcompin vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Pauli Salminen.

Tilintarkastajien palkkio suoritetaan hyväksytyn laskun mukaan. Vuonna 2008 yhtiön tilintarkastajille maksettiin palkkioina tilintarkastuksesta 107 000 euroa, veroneuvonnasta 69 000 euroa ja muista palveluista 9 000 euroa.

Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tavoitteena on selvittää yhtiön tavoitteiden toteutuminen kohtuullisella varmuudella tarkastelemalla taloudellisen raportoinnin luotettavuutta, toimintojen tehokkuutta sekä voimassa olevien lakien ja säädösten noudattamista. Hallitus on vastuussa siitä, että kirjanpito, raportointi ja varojen hoito on tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Hallitus valvoo yhtiön liiketoimintaa ja tavoitteiden toteuttamista säännöllisen kuukausiraportoinnin sekä mahdollisten erillisselvitysten avulla. Toimitusjohtaja, johtoryhmän muut jäsenet ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat varmistavat, että kirjanpito ja hallinto heidän vastuualueillaan noudattavat voimassa olevia lakeja, muita säännöksiä sekä konsernin operatiivisia periaatteita ja ohjeita. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut määritellään osakeyhtiölaissa.

Sisäinen tarkastus Konsernilla ei tällä hetkellä ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä, sillä hallituksen mielestä Salcompin liiketoiminnan laajuus ei edellytä erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus arvioi sisäisen tarkastuksen tilanteen vähintään kerran vuodessa.

Riskienhallinta Salcompin riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ne uhat ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat konsernin strategian toteutumiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että konsernin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Salcompin arvot, strategiset valinnat ja pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet muodostavat riskienhallinnan perustan. Salcompin riskienhallinta on yhtiön hallituksen valvonnassa. Se hyväksyy riskienhallintastrategian, jossa määritellään riskinkantokyky ja riskinotto periaatteet sekä riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintastrategiaan sisältyy myös kuvaus yhtiön liiketoiminnan riskeistä, riskienhallinnan t ehtävistä, vastuista ja organisaatiosta, riskienhallintaprosesseista sekä riskienhallinnan valvonnasta. Johtoryhmä on vastuussa riskienhallintaprosessin organisoinnista ja valvonnasta yhtiön jokapäiväisessä liiketoiminnassa. Hallituksella jää kuitenkin viimesijainen vastuu riskienhallinnasta. Johtoryhmä seuraa säännöllisesti toiminnan taloudellisia avainlukuja ja mittareita. Merkittävät poikkeamat budjetista tai ennusteista ilmoitetaan hallitukselle ja annetaan sen käsiteltäväksi. Hallitus seuraa riskienhallintaprosessia ja sille raportoidaan säännöllisesti riskienhallinta-asioista.

Salcompissa ei ole perustettu erillistä riskienhallintatoimintoa, vaan riskienhallinta on osa liiketoimintaprosesseja. Riskienhallinnan ja prosessien kehittäminen perustuu ensisijaisesti liiketoiminnan tarpeisiin. Riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä prosesseja ja henkilöstön osaamista. Riskienhallinnan ja prosessien kehittämisessä pyritään pitämään toisistaan erillään päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta. Merkittävimpiä lähiajan liiketoimintariskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu vuosikertomuksen sivuilla 16–17 ja rahoitusriskejä s ivuilla 57–58.

Sisäpiiriläiset ja sisäpiirihallinto Salcompin sisäpiirisäännöt noudattavat NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta, mutta asettavat tietyiltä osin tiukempia vaatimuksia. Salcompin sisäpiirisääntöjä päivitetään ja seurataan säännöllisin väliajoin. Salcompin sisäpiirisääntöjen mukaisesti tiedot ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakeomistuksista ovat julkisella verkkopalvelimella ja niihin voi tutustua joko Euroclear Finland Oy:n tai Salcompin kotisivujen kautta. Sisäpiirisääntöjen mukaan seuraavat henkilöt kuuluvat ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin: hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja Salcompin pysyviksi sisäpiiriläisiksi osoitetut muut avain henkilöt muodostavat Salcompin niin sanotun pysyvän sisäpiirin. Pysyvään sisäpiiriin kuuluvan henkilön kaupankäyntiä Salcompin arvopapereilla ja johdannaisilla ohjaa kolme periaatetta. Ensinnäkin, kaupankäynti on yleisesti sallittua vain osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisupäivää seuraavan kolmen viikon aikana (”Avoin Ikkuna”). Toiseksi, kaupankäynti voi poikkeuksellisesti olla luvallista muuna kaupankäyntiaikana vain Salcompin sisäpiirivastaavan luvalla. Kolmanneksi, kaupankäynti on aina kiellettyä osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista edeltävän neljän viikon aikana ja itse julkaisupäivänä (”Suljettu Ikkuna”). Lisäksi projektikohtaisiin sisäpiiriläisiin kohdistuu erityisiä kaupankäyntirajoituksia.

Yhtiön kotisivut Salcompin kotisivuilta www.salcomp.com löytyvät kaikki tiedotteet sekä taloudelliset raportit. Lisäksi sivuilla julkaistaan laajasti muuta yhtiötä esittelevää materiaalia ja sijoittajainformaatiota.

hallinnointi ja ohjaus

HALLITUS Puheenjohtaja Mats Heiman, s. 1950 Koulutus: diplomi-insinööri, MBA Päätoimi: Nordstjernan AB:n Senior Investment Manager Keskeinen työkokemus: Sirius Machineryn toimitusjohtaja 2004–2006, johdon konsultti Booz Allen & Hamilton -yhtiössä 1994–2004, johtotehtäviä Alfa-Lavalilla 1980–1993 Hallituksen jäsenyys: puheenjohtaja vuodesta 2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallitusten puheenjohtaja KMT-yhtiössä ja Stella Plastic Holding AB:ssä, Vingruppen i Nordenin ja VinUnicin hallitusten jäsen Omistus Salcomp Oyj:ssä: 20 000 osaketta Palkkiot vuonna 2008: 40 000 euroa

Andreas Tallberg, s. 1963 Koulutus: kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Oy G.W.Solberg AB:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: EQT 1997–2006, MacAndrews & Forbes 1992–1995, Amer Group 1987–1991 Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 1999 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Detection Technology Oy:n, Glaston Oyj:n ja StaffPoint Oy:n hallitusten puheenjohtaja, Perlos Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, Myllykoski Oy:n ja Handelsbanken Suomen hallitusten jäsen Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Palkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

Varapuheenjohtaja Kari Vuorialho, s. 1952 Koulutus: insinööri Keskeinen työkokemus: Salcomp Oy:n toimitusjohtaja 1996–2005, johtotehtävissä Salcompissa 1977–1996 Hallituksen jäsenyys: varapuheenjohtaja vuodesta 2007, puheenjohtaja 2005–2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Aspocomp Oyj:n ja Meka-Pro Oy:n hallitusten jäsen Omistus Salcomp Oyj:ssä: 447 286 osaketta Palkkiot vuonna 2008: 32 000 euroa

Jorma Terentjeff, s. 1949 Koulutus: diplomi-insinööri, teollisuusneuvos Keskeinen työkokemus: JOT Automation Oyj:n toimitusjohtaja 1995–2000, TeknoVenture Management Oy:n toimitusjohtaja 1993–1995, Aspocomp Oy:n toimitusjohtaja 1987–1993 Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja 1999–2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvoston jäsen, Avanti Management Oy:n ja Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n hallitusten puheenjohtaja Omistus Salcomp Oyj:ssä: 74 290 osaketta Palkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

Peter Hofvenstam, s. 1965 Koulutus: ekonomi Päätoimi: Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: partneri E. Öhman J:or Fondkommission AB:ssä 1996–1999, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen AB Aritmos -yhtiössä 1993–1995, Proventus AB:n analyytikko 1991–1993 Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ramirent Oyj:n ja Exel Oyj:n hallitusten puheenjohtaja, Stella Plastic Holding AB:n hallituksen jäsen Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Palkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

Hallituksen riippumattomuusarviointiin perustuen Mats Heiman, Peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff ovat yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ja Andreas Tallberg, Jorma Terentjeff ja Kari Vuorialho ovat riippumattomia yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista. Hallituksen osakeomistukset 31.12.2008.

haLLinnointi ja ohjaUS

johtoRYhMÄ MARKKU HANgASJäRVI, s. 1966 Koulutus: diplomi-insinööri Tehtävä Salcompissa: toimitusjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: Efore Oyj:n toimitusjohtaja 2001–2006, Fortum Engineering Oy:n liiketoimintajohtaja 2000–2001, Fortum Engineering Oy:n markkinointijohtaja 1996–2000, IVO International Oy:n Venäjän aluejohtaja 1993–1996, Finnish Energy conservation groupin toimitusjohtaja 1992–1996 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 60 000 kpl 2007A ja 60 000 kpl 2007B HANNU HYRSYLä, s. 1968 Koulutus: diplomi-insinööri Tehtävä Salcompissa: hankintajohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä 1996–2006 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 15 000 kpl 2007A ja 15 000 kpl 2007B

pEKKA KYYRIäINEN, s. 1966 Koulutus: diplomi-insinööri Tehtävä Salcompissa: tuotantojohtaja 1.1.2009 alkaen Keskeinen työkokemus: tuotannon kehitys- ja johtotehtävissä Salcompissa vuodesta 1995, mm. Kiinan tehtaan johtaja vuodesta 2006 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: 29 560 osaketta Optio-oikeudet: 20 000 kpl 2007A ja 20 000 kpl 2007B NIILO OKSA, s. 1948 Koulutus: valtiotieteiden maisteri Tehtävä Salcompissa: henkilöstöjohtaja vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Oy JL-Outsourcing Ab:n toimitusjohtaja 2005–2007, yksityinen konsultti 2004–2005, Eimo Oyj:n henkilöstö- ja hallintojohtaja ja Eimo Americas -yhtiön toimitusjohtaja 2000–2004, henkilöstö- ja hallintojohtaja Neste Oyj:ssä ja Fortum Oyj:ssä 1985–2000, osastopäällikkö Merenkulun Työnantajaliitossa/ Suomen Varustamoyhdistyksessä 1974–1985 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 25 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B

Vuoden 2008 aikana johtoryhmään kuuluivat myös päivi Luoti, Osmo Oja ja Antti Salminen. Johdon osake- ja optio-omistukset 31.12.2008.

ANTERO pALO, s. 1961 Koulutus: ylioppilasmerkonomi, Henley MBA Tehtävä Salcompissa: myynti- ja markkinointijohtaja vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Salcompin Brasilian myyntiyhtiön toimitusjohtaja 2001–2005 ja myynnin ja markkinoinnin johtotehtävät Finnair Oyj:ssä 1989–2001 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 35 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B JUHA RAUSSI, s. 1963 Koulutus: insinööri Tehtävä Salcompissa: tuotekehitysjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: teknologisen kehityksen päällikkö Nokia Oyj:ssä 2004–2006, tuotekehityspäällikkö Nokian matkapuhelinyksikössä 1997–2004, erilaisissa tuotekehitystehtävissä Nokia Oyj:ssä 1987–1997 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 35 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B MARKKU SAARIKANNAS, s. 1956 Koulutus: varatuomari Tehtävä Salcompissa: strategisen suunnittelun johtaja vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: talousjohtaja (oto) lokakuu 2008–tammikuu 2009, Salcompin rahoitusjohtaja 2001–2005, johtaja Fleming Aros/ArosMaizels-investointipankkitoiminnoissa 1998–2001, johtaja ABN Amro Bank N.V:ssä 1995–1998 ja asiantuntijaja johtotehtävissä Suomen Yhdyspankki- ja postipankki-ryhmissä 1980–1995 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: 25 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B JARI SAARINEN, s. 1959 Koulutus: kauppatieteiden maisteri Tehtävä Salcompissa: talousjohtaja 25.1.2009 alkaen Keskeinen työkokemus: talousjohtaja Solifer groupissa 2006–2009, talousjohtaja ja toimitusjohtaja Biotie Therapies Oyj:ssä 2000–2006, taloushallinnon johtotehtävissä Macgregor Oy:ssä 1992–2000 ja Kone Oyj:ssä 1983–1992 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen Biovian Oy:ssä Omistus Salcomp Oyj:ssä: – Optio-oikeudet: –

36 tilinpäätös

tilinpäätös

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Toimintaympäristö

Liikevaihto

Tuotekehitys

Markkinatutkimuslaitosten ja Salcompin arvioiden mukaan matkapuhelinmarkkinat kasvoivat vuoden 2008 aikana noin 6 prosenttia, ja matkapuhelimia ja samalla matkapuhelinlatureita myytiin noin 1,21 miljardia kappaletta. Markkinakehitys oli vuoden 2008 aikana kaksijakoista, sillä vuoden ensimmäisellä puoliskolla markkinat kasvoivat vielä noin 15 prosentilla vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun taas toisella vuosipuoliskolla kehitys kääntyi laskuun maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena. Vuoden viimeisellä neljänneksellä matkapuhelinmarkkinoiden arvioidaan supistuneen noin 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Salcomp-konsernin liikevaihto vuonna 2008 pieneni yhden prosentin ja oli 283,3 milj. euroa (286,2 milj. euroa vuonna 2007). Laturien kappalemääräinen myynti nousi 3 prosenttia 271,2 milj. kappaleeseen (262,4 milj. kappaletta). Markkinaosuus matkapuhelinlatureissa oli koko vuoden osalta arviolta noin 22 prosenttia (noin 23 %).

Konsernin tuotekehityskulut olivat tilikaudella 5,8 milj. euroa (4,8 milj. euroa) eli 2,0 prosenttia liikevaihdosta (1,7 %). Kulujen nousu johtui pääasiassa siitä, että tuotekehitystoiminnon alle siirrettiin aikaisemmin tuotannon alaisuudessa ollut koetuotanto ja sen henkilöstö. Lisäksi tuotekehityshenkilöstöä on palkattu lisää, jotta uusiin haasteisiin ja kiristyvään kilpailuun pystytään vastaamaan aiempaa tehokkaammin. Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2008 lopussa 155 (112) henkilöä. Tuotekehityksen painopiste oli uusien tuotteiden kehittämisessä nykyisille ja uusille asiakkaille sekä nykyisten tuotteiden kustannusrakenteen jatkuvassa parantamisessa.

Salcompin pääasiakkaiden eli viiden suurimman matkapuhelinvalmistajan markkinaosuus pieneni noin 79 prosenttiin kun se vielä vuonna 2007 oli noin 83 prosenttia. Kilpailu kiristyi matkapuhelinlaturimarkkinoilla edelleen ja uusia toimijoita tuli markkinoille, muun muassa sopimusvalmistajat BYD ja Flextronics, joista jälkimmäinen osti keväällä 2008 saksalaisen Friwon matkapuhelinlaturiliiketoiminnan. Vastaavasti markkinoilta poistui eräitä liikevaihdoltaan pienempiä toimijoita. Matkapuhelinlaturiliiketoiminnan kehitykseen vaikuttivat vuoden 2008 aikana myös materiaali- ja komponenttihintojen selvästi odotettua hitaampi lasku vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Materiaali- ja komponenttihintoihin vaikuttivat erityisesti öljyn ja kuparin hintojen nousu. Lisäksi globaalin finanssikriisin aiheuttamat voimakkaat valuuttakurssimuutokset vaikuttivat negatiivisesti liiketoiminnan kannattavuuteen varsinkin vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla. Tämän lisäksi heikkenevä globaali talous vaikutti negatiivisesti matkapuhelimien ja sitä kautta matkapuhelinlaturien kysyntään erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Tulos Konsernin liiketulos heikkeni 53 prosenttia 12,1 milj. euroon (25,8 milj. euroa). Liiketulokseen sisältyy kesäkuussa myydyn Kemijärven kiinteistön myynnistä saatu 0,1 milj. euron myyntivoitto. Liiketulosta heikensivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotejakauman muutoksista johtunut bruttokatteen aleneminen, odotettua hitaammin laskeneet materiaalihinnat sekä Intian tehtaan kapasiteetin kasvattamiseen liittyvät korkeammat kiinteät kustannukset. Lisäksi tilikauden kannattavuutta rasittivat tuotannon sopeuttamistoimenpiteisiin liittyvät noin 0,8 milj. euron kustannukset sekä merkittävät, noin 5,4 milj. euron realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssitappiot, joista pääosa ajoittui vuoden toiselle puoliskolle. Konsernin liiketulosprosentti vuonna 2008 oli 4,3 prosenttia (9,0 %). Konsernin nettorahoituskulut olivat 6,5 milj. euroa (3,2 milj. euroa). Kauden rahoituskuluihin sisältyy sisäisten lainojen kurssieroista johtuvia pääosin laskennallisia tappioita 3,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa voittoa). Tilikauden verot olivat 4,5 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Veroihin sisältyy 3,0 milj. euron (3,0 milj. euroa) laskennallinen vero, joka johtuu emoyhtiössä tehtävästä verovähennyskelpoisesta liikearvopoistosta. Kauden tulos vuonna 2008 oli 1,1 milj. euroa (18,3 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,03 euroa (0,47 euroa) ja osakekohtainen tulos ilman laskennallista veroa 0,10 euroa (0,54 euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,03 euroa (0,47 euroa).

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus vihittiin käyttöön Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yhteydessä elokuussa. Tiloihin on keskitetty kaikki Salcompin Kiinan tuotekehitys- ja hankintatoiminnot, ja käytössä ovat ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMC-mittausyksikkö. Ne mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetestauksen omissa tiloissa, mikä lyhentää tuotesuunnitteluun käytettyä aikaa. Salcomp tuo kevään 2009 aikana markkinoille uuden Multiplug-laturituotealustan, jossa eri maamallit on korvattu vaihdettavalla verkkovirtapistokkeella. Verkkovirtapistoke voidaan vaihtaa helposti ilman työkaluja, mikä mahdollistaa saman laturin käytön eri maissa. Lisäksi vuoden 2008 aikana uudistettiin Mini-laturituoteperhe. Molemmissa laturityypeissä on kiinteä kaapeli ja mini/micro-USB-liitin tai asiakaskohtainen liitin. Sekä Multiplug- että Minilaturit täyttävät Energy Starin korkeimman eli V-tason vaatimukset. Multiplug- ja Mini-tuotealustan mukaan valmistetut laturit on tarkoitettu matkapuhelimiin, Bluetooth-kuulokkeisiin ja muihin kannettaviin elektronisiin laitteisiin.

tilinpäätös

Investoinnit

Ympäristö ja laatu

Henkilöstö ja johto

Tilikauden investoinnit olivat 5,3 milj. euroa (11,3 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat lähinnä valmistuskapasiteetin kasvattamiseen Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Tuotekehitysinvestoinneista tärkeimmät olivat tuotekehityskeskuksen uudistaminen ja laajentaminen Kiinassa sekä keskukseen hankittu EMC-mittausyksikkö.

Salcompin ympäristö- ja laatuasioiden hallinta perustuu konsernin ympäristö- ja laatupolitiikkaan, kehitysohjelmiin ja -ohjeisiin sekä riskienhallintapolitiikkaan. Painopisteitä ympäristö- ja laatuasioiden hoidossa ovat ympäristölle ja ihmisille aiheutuvien haittojen minimointi ja ennaltaehkäisy.

Vuoden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 7 025 (9 722). Kiinassa työskenteli 4 287 henkilöä, Brasiliassa 1 308 henkilöä, Intiassa 1 363 henkilöä sekä Suomessa ja muissa maissa yhteensä 67 henkilöä. Henkilöstömäärän väheneminen johtuu toimintojen sopeuttamisesta vastaamaan vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana heikentynyttä kysyntää matkapuhelinlaturimarkkinoilla. Tuotantoa sopeutettiin loppuvuoden aikana kaikilla Salcompin tehtailla muun muassa työvuoroja vähentämällä.

Rahoitus Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 31,4 milj. euroa positiivinen (34,7 milj. euroa positiivinen). Liiketoiminnan rahavirta ilman myytyjen myyntisaatavien muutosta oli 39,2 milj. euroa positiivinen (24,6 milj. euroa positiivinen). Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 35,6 prosenttia (37,7 %) ja velkaantumisaste 5,7 prosenttia (34,0 %). Vuoden lopussa korollista nettovelkaa oli 3,6 milj. euroa (23,3 milj. euroa). Salcomp nosti 29.12.2008 osakeyhtiölain 12 luvun mukaisen kolmen miljoonan euron pääomalainan. Laina vahvistaa Salcompin pääomarakennetta ja tukee yhtiön rahoitusjärjestelyjä. Lainan korko on 11 prosenttia, ja laina maksetaan takaisin viimeistään 30.7.2012 osakeyhtiölain mukaisin pääomalainan ehdoin. Lainan on myöntänyt Nordstjernan AB, joka on Salcompin pääomistaja.

Tuotantotoiminnassa käytettävien haitallisten kemikaalien kokonaismäärä on pieni, eikä toiminnasta aiheudu haitallisia prosessipäästöjä. Konsernin tuotantolaitoksilla on kattavat ympäristö- ja laatujärjestelmät ISO 14001- ja ISO 9001 -sertifiointien mukaisesti. Lisäksi Salcompilla on toiminnan edellyttämät ympäristö luvat. Salcompin oman laadun- ja ympäristövalvonnan lisäksi asiakkaat ja viranomaiset suorittavat säännöllisesti laatu- ja ympäristöauditointeja, joiden tuloksia sovelletaan prosessien jatkuvaan kehittämiseen. Vuoden 2008 aikana Salcompin laturit saivat oikeuden käyttää kansainvälistä Energy Star -energiatehokkuusmerkintää, ja Salcomp sitoutui eurooppalaiseen CoC-energiatehokkuusstandardiin. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet määriteltiin uudelleen Greenhouse Gas -protokollan mukaisiksi.

Suomessa toimintoja tehostettiin vuoden 2008 aikana muun muassa siirtämällä joitakin toimintoja Suomesta Kiinaan sekä keskittämällä Suomen toiminnot Saloon. Kemijärven toimisto lakkautetaan huhtikuun 2009 lopussa. Lisäksi tammikuussa 2009 päätettiin Suomen henkilöstön lomauttamisesta neljäksi viikoksi ja viiden työsuhteen päättämisestä organisaatiomuutoksen ja töiden vähenemisen johdosta. Salcompin toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana Markku Hangasjärvi. Muut johtoryhmän jäsenet ovat hankintajohtaja Hannu Hyrsylä (johtoryhmän jäsen 12.8.2008 alkaen), tuotantojohtaja Pekka Kyyriäinen (johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen), henkilöstöjohtaja Niilo Oksa, myynti- ja markkinointijohtaja Antero Palo, tuotekehitysjohtaja Juha Raussi, strategisen suunnittelun johtaja Markku Saarikannas sekä talousjohtaja Jari Saarinen (johtoryhmän jäsen 25.1.2009 alkaen).

Salcomp-konsernin keskeiset tunnusluvut 2008

2007

2006

Liikevaihto, milj. euroa

283,3

286,2

259,0

Liiketulos, milj. euroa % liikevaihdosta

12,1 4,3

25,8 9,0

15,5 6,0

Oman pääoman tuotto, %

1,60

30,0

18,8

Omavaraisuusaste, %

35,6

37,7

30,5

5,8 2,0

4,8 1,7

5,4 2,1

9 872

8 622

7 567

45,4

36,2

29,6

Tuotekehitysmenot, milj. euroa % liikevaihdosta Henkilöstö keskimäärin, kpl Palkat ja palkkiot yhteensä, milj. euroa

tilinpäätös

Osakkeet ja omistajat Salcompin osakepääoma on 9 832 735,12 euroa jakaantuen 38 975 190 täysin maksettuun osakkeeseen. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Salcompin osakkeen kaupantekokurssi vaihteli 1,45 ja 4,17 euron välillä tilikauden aikana. Vuoden lopun päätöskurssi oli 1,90 euroa ja keskikurssi 3,33 euroa. Osakkeen vaihto oli 40,1 milj. euroa ja 12,2 milj. kappaletta. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan Salcompilla oli 1 134 osakasta vuoden lopussa. Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 77,2 prosenttia vuoden lopussa ja osakekannan markkina-arvo 74,1 milj. euroa. Nordstjernan AB ilmoitti maaliskuussa omistusosuutensa ylittäneen kaksi kolmasosaa Salcomp Oyj:n kaikista osakkeista ja äänivallasta. Nordstjernan omisti tämän jälkeen 22 226 196 osaketta, joka vastasi 67,3 prosenttia osakkeiden määrästä ja äänivallasta. Vuoden lopussa Nordstjernan AB:n omistusosuus oli 75,8 prosenttia Salcompin osakkeista ja äänivallasta. Salcomp Oyj:n hallitus päätti toukokuussa varsinaisen yhtiökokouksen 2007 liikkeeseen laskemien optio-oikeuksien 2007B jakamisesta konsernin avainhenkilöille. Salcompin avainhenkilöille jaettiin yhteensä 657 500 optio-oikeutta 2007B. Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 590 000 optio-oikeutta 2007A ja 642 500 optio-oikeutta 2007B. Loput optio-oikeudet eli 67 500 kappaletta optio-oikeuksia 2007A ja 40 000 kappaletta optio-oikeuksia 2007B ovat Salcomp Manufacturing Oy:n hallinnassa.

Yhtiökokous Salcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2008 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2007 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkona 0,15 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 22.4.2008.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen kokoonpanon ennallaan eli vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Mats Heiman, varapuheenjohtajana Kari Vuorialho sekä jäseninä Peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff. Yhtiökokous päätti, että hallituksen palkkiot ovat puheenjohtajalle 40 000 euroa, varapuheenjohtajalle 32 000 euroa sekä jäsenille 25 000 euroa. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Salcompin liiketoimintaan liittyy epävarmuustekijöitä, joilla saattaa olla vaikutuksia yhtiön lähiajan taloudelliseen kehitykseen. Näitä ovat muun muassa tuleva matkapuhelinmarkkinoiden yleinen kehitys, merkittävät muutokset latureissa käytettävien komponenttien hankintahinnoissa ja matkapuhelinlaturimarkkinoiden kilpailutilanteessa sekä matkapuhelinlaturien standardointi, kuten esimerkiksi USB-laturit. Lisäksi asiakaskunnan keskittyminen ja merkittävän asiakkaan tai toimittajan taloudellisen tilanteen heikentyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti Salcompin myyntiin ja kannattavuuteen. Lyhyen aikavälin suurimpana epävarmuustekijänä voidaan pitää merkittäviä valuuttakurssien muutoksia, erityisesti Yhdysvaltain dollarin osalta suhteessa euroon ja valuuttoihin niissä maissa, joissa Salcompilla on omaa tuotantoa. Lisäksi maailmantalouden heikkenemisen vaikutuksilla matkapuhelinmarkkinoiden kehittymiseen ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja rahoituksen saatavuuteen on merkitystä Salcompin liiketoiminnalle. Riskejä pyritään hallitsemaan niiltä osin kuin ne ovat yhtiön vaikutettavissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta tilinpäätökseen.

Hallituksen voitonjakoehdotus Yhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperiaatteet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esittää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enintään kolmanneksen keskimääräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön strategian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaarannu. Tulevina vuosina mahdollisesti jaettavat osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tarpeesta, investoinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja kovenanteista ja muista tekijöistä. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2008 ei jaeta.

Näkymät vuodelle 2009 Salcompin pääasiakkaiden julkisuudessa esittämien arvioiden ja eri markkinatutkimuslaitosten mukaan matkapuhelinmarkkinoiden ennakoidaan vuonna 2009 pienenevän noin 10 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Kappalemääräisesti tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljardin matkapuhelimen ja samalla matkapuhelinlaturin myyntiä vuonna 2009. Arvioiden mukaan matkapuhelinlatureiden kappalemääräisen myynnin lasku on voimakkaampaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuin vuoden toisella puoliskolla. Salcompin liikevaihdon odotetaan vuonna 2009 laskevan vuoden 2008 tasosta. Nykyisestä epävarmasta markkinatilanteesta johtuen kannattavuusohjeistusta vuodelle 2009 ei anneta.

Helsingissä 10.2.2009 Mats Heiman

Kari Vuorialho

Peter Hofvenstam

Andreas Tallberg

Jorma Terentjeff

Markku Hangasjärvi toimitusjohtaja

tilinpäätös

konsernin tuloslaskelma 1 000 e

Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

Liitetieto

Liiketoiminnan muut tuotot

2007

283 250

286 231

4, 5

–253 832

–244 785

29 418

41 446

Bruttokate

Myynnin kulut

2008

220

482

4, 5

–2 455

–2 471

Hallinnon kulut

4, 5

–9 314

–8 701

Tuotekehityksen kulut

4, 5

–5 754

–4 845

Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto

–23

–117

12 092

25 794

Rahoitustuotot

441

958

Rahoituskulut

–6 962

–4 203

5 571

22 549

Tulos ennen veroja Tuloverot

Tilikauden tulos Jakautuminen

–4 497

–4 281

1 074

18 268

1 074

18 268

Emoyhtiön omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos

0,03

0,47

Laimennettu osakekohtainen tulos

0,03

0,47

tilinpäätös

konsernin tase 1 000 e

Liitetieto

31.12.2008

31.12.2007

Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

22 559

24 808

11, 12

66 412

Muut aineettomat hyödykkeet

397

481

Laskennalliset verosaamiset

3 057

3 184

92 425

94 885

Liikearvo

Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus

29 531

24 114

Myyntisaamiset ja muut saamiset

30 637

48 475

Rahavarat

26 590

14 611

86 758

87 200

179 183

182 085

Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

9 833

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

22 035

Kertyneet voittovarat

31 911

36 773

Oma pääoma yhteensä

63 779

68 641

Pitkäaikaiset velat Pääomalainat

3 000

Laskennalliset verovelat

14 861

12 075

Korolliset velat

15 329

28 542

Varaukset

33 190

40 657 63 382

Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat

70 309

Korolliset velat

11 905

9 405

82 214

72 787

Velat yhteensä

115 404

113 444

Oma pääoma ja velat yhteensä

179 183

182 085

tilinpäätös

konsernin rahavirtalaskelma 1 000 e

2008

2007

1 073

18 268

5 651

4 982

Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Muut tuotot ja kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut

–98

–86

6 961

4 203

Korkotuotot

–441

–958

Verot

4 518

4 281

Nettokäyttöpääoman muutos: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos

15 980

6 641

Vaihto-omaisuuden muutos

–7 956

–2 031

8 761

3 160*

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Saadut korot Maksetut korot

140

–1 985

–2 978

Maksetut verot

–1 183

–816

Liiketoiminnan nettorahavirta

31 421

34 736

–5 311

–11 053

Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Investointien nettorahavirta

–5 213

–10 967

Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Osingonmaksu Rahoituksen nettorahavirta Muuntoero rahavaroihin

3 000

5 000

–10 964

–19 611

–5 846

–2 339

–13 810

–16 950

–419

–53*

11 979

6 766

Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos lisäys (+)/vähennys (–) Rahavarat 1.1.

14 611

7 845

Rahavarat 31.12.

26 590

14 611

*Rahavirtalaskelman muuntoeron esittämistapaa on täsmennetty tilikauden aikana ja tästä syystä rahavirtalaskelman vertailulukuja on muutettu vastaavasti.

tilinpäätös

laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 e Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Oma pääoma 1.1.2007

Osakepääoma

Osakeanti

Ylikurssirahasto

9 833

22 035

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Muuntoerot

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

226

20 887

52 981

18 268

17 823

176

–445

Tilikauden tulos Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä

–445

Optiokulut Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon

–22 035

22 035

Osingonjako Oma pääoma 31.12.2007

9 833

Muuntoerot

–219

–2 339

36 992

68 641

1 073

508

–565

Tilikauden tulos Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä

–565

Optiokulut Osingonjako Oma pääoma 31.12.2008

–445

9 833

22 035

–784

–565

476

–5 846

32 695

63 779

tilinpäätös

konsernitilinpäätöksen liitetiedot Salcomp Oyj:n emoyhtiö Salcomp Oyj on Nordstjernan AB:n (kotipaikka Tukholma) tytäryhtiö. Jäljennös Nordstjernankonsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.nordstjernan.se tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Stureplan 3, SE-103 75 Stockholm, Sweden. Alakonsernin emoyhtiö Salcomp-konsernin emoyhtiö on Salcomp Oyj (kotipaikka Salo). Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.salcomp.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Salorankatu 10, 24100 Salo. Salcomp Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yrityksen perustiedot ja liiketoimintojen kuvaus Salcomp Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Salo ja rekisteröity osoite Salorankatu 10, 24100 Salo. Salcomp Oyj on Salcomp-konsernin emoyhtiö. Salcomp on matkapuhelinlatureiden valmistaja. Yrityksellä on maailmanlaajuinen myynti- ja jakeluverkosto ja sen tehtaat sijaitsevat Kiinassa, Intiassa sekä Brasiliassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Salossa.

Laatimisperusta Salcompin konsernitilinpäätös on laadittu IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja eli IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja noudattaen. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. 1.1.2008 voimaantulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin raportointiin.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyihin taseen lukuihin sekä liitetietojen tilinpäätöshetken vastuusitoumuksiin ja esitettyihin raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisiin verosaamisiin, liikearvoon ja arvonalentumistestauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä eristä, joita koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty laadintaperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden aikana.

Yhdistelyperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää konsernin emoyhtiön Salcomp Oyj:n lisäksi kaikki ne tytäryhtiöt, joissa sillä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin äänivalta tai määräysvalta muulla perusteella. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut ja perustetut tytäryhtiöt yhdistellään konserniin siitä hetkestä alkaen, jolloin niihin on syntynyt määräysvalta siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään erillisenä eränä konsernitaseessa osana omaa pääomaa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyrityksen toimintavaluutta. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi (kuukausittain) käyttäen keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisessa käytetyistä eri kursseista johtuvat muuntoerot kirjataan erillisenä eränä konsernin omaan pääomaan. Myös hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuneet valuuttakurssien muutoksista johtuvat muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan.

Liiketoimintasegmentit Salcompilla on vain yksi IAS 14 Segmenttiraportointi -standardissa tarkoitettu ensisijainen liiketoimintasegmentti, joka on laturit. Toissijaisina segmentteinään Salcomp esittää maantieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä Pohjois- ja EteläAmerikka.

Tuloutusperiaatteet Tavaroiden myynti tuloutetaan, kun niihin liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä tavaroiden ja palveluiden maksuun, kustannuksiin tai tavaroiden mahdolliseen palautukseen liity merkittävää epävarmuutta. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Myynnin oikaisuerinä käsitellään myynnin välilliset verot ja annetut alennukset.

Työsuhde-etuudet Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä. Konsernilla ei ole olennaisia IAS 19 Työsuhde-etuudet -määritelmän mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Suoritukset maksuperusteisiin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon kyseinen suoritus liittyy.

Osakeperusteiset maksut Konsernilla on kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina (optioina). Etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

tilinpäätös

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Cox-RossRubinstein -binomiaalimallin perusteella. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemer kintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Valuuttamääräisten erien muuntaminen Konserniyhtiöt muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset (monetaariset) saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot käsitellään ostokulujen oikaisuina. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernissa suojataan johdannaisilla lähinnä operatiiviseen toimintaan liittyvien myyntien ja ostojen valuuttamääräisiä kassavirtoja. Näiden suojaustapahtumien vaikutukset kirjataan ostojen oikaisueriin. Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaista suojauslaskentaa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä ja mikäli kyseisten menojen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot kirjataan taloudellisen vaikutusajan mukaisesti tasapoistoina laskettuna alkuperäisestä hankintahinnasta. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketulokseen.

Poistojen perusteena olevat ohjeelliset käyttöomaisuuden taloudelliset vaikutusajat konsernissa ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat • Koneet ja kalusto • Muut aineelliset hyödykkeet

25–30 vuotta 3–10 vuotta 5–10 vuotta

Arvioidut jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoja tai poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Liikearvo Liikearvona esitetään yrityshankintojen yhteydessä syntyneet liikearvot. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota käytettiin siirtymässä IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Poistojen kirjaamisen sijaan liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluksi. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

• ATK-ohjelmat

5–10 vuotta

Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Salcompilla on tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin periaatteiden mukaisesti tutkimustoiminnan kustannukset kirjataan kuluksi. Kehittämistoimintaan liittyvät kustannukset aktivoidaan, jos toiminta täyttää IAS 38:n erityiset aktivointikriteerit. Pääosa yhtiön tuotekehityksestä liittyy asiakasprojekteihin. Tuotekehityskustannukset sisällytetään vaihto-omaisuuden tasearvoon kiinteiden kustannusten lisänä, jos kyseiset tuotekehityskustannukset ovat aiheutuneet asiakasprojekteista, asiakkaalta saadun tilauksen jälkeen.

Arvonalentumiset Konsernin omaisuuseristä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistestausta varten Salcompkonsernin liiketoiminta on jaettu segmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin, eli sille alimmalle tasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan todennäköisen nettomyyntihinnan perusteella. Salcomp-konserni on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat nykyarvoonsa. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi. Konsernilla ei ole hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton pitoaika. Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdennetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Jos viimeisimmän tappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruta.

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettu toiminto on joko myyty tai myytäväksi luokiteltu keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen toiminta-alue tai tytäryritys, joka on hankittu tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetettu toiminto on osa yhtä koordinoitua luopumissuunnitelmaa.

tilinpäätös

Rahoitusinstrumentit Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä eräpäivään asti pidettäviksi luokiteltuja sijoituksia. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvaroja pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Vaihto-omaisuuden arvo perustuu hankinnan ja valmistuksen menoihin tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään liukuvan keskihinnan menetelmällä, joka on lähellä FIFOmenetelmää.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitellut varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno sisältää välittömien materiaalikulujen, palkkojen ja sosiaalikulujen, alihankintasopimuksiin liittyvien ja muiden välittömien kulujen lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista. Epäkurantista vaihtoomaisuudesta kirjataan arvonalentuminen.

Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palve-

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränään. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Luovutettavien erien ryhmään liittyvät velat esitetään erillään muista taseen veloista. Konsernilla ei ole kyseisiä eriä tilinpäätöshetkellä.

Vaihto-omaisuus

luja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista ja ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Sijoitusten käypä arvo määritellään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä myytävissä oleviksi luokiteltuja varoja. Myyntisaamiset Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myyntisaamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siirtyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitileillä olevista varoista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on hankintahetkellä kolme kuukautta tai tätä lyhyempi. Luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon.

tilinpäätös

Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin operatiivisen riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Koska yhtiö ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, kirjataan arvonmuutokset kaikista johdannaissopimuksista tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, vaikka suojatulla erällä on tulosvaikutusta vasta tulevalla tilikaudella. Arvonmuutokset sisältyvät valuuttasuojausten osalta tuloslaskelman liikevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot määritetään markkinahintoja ja yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja hyväksikäyttäen. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Vuoden sisällä erääntyvien johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Niiden johdannaisten käypä arvo, joiden eräpäivään on aikaa enemmän kuin yksi vuosi, esitetään pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voi voivat olla korollisia tai korottomia.

Varaukset ja ehdolliset velat Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole sellaisia todennäköisiä takuuvastuita, joista tulisi kirjata erillinen takuuvaraus.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Vuokrasopimukset Aineellisia hyödykkeitä koskevia vuokrasopimuksia käsitellään IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti rahoitusleasingsopimuksina silloin, kun hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin konsernille. Muu vuokrasopimus on sellainen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jossa oleellinen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Koneiden käyttö leasingvuokrat on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin vuokrakuluina tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Tuloverot Konserniyhtiöiden tuloverot on laskettu kunkin tytäryhtiön paikallisen käytännön mukaan. Veroissa on huomioitu suoriteperusteisesti lasketut tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Lisäksi veroihin sisältyy laskennallisen verovelan ja verosaamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan konserniyhtiöiden verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon taseen välisistä väliaikaisista eroista sekä konsernieliminoinneissa syntyneistä eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vahvistetuista tappioista. Sekä laskennallista verosaamista että -velkaa määriteltäessä verokantana käytetään kyseisen maan tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Tappioista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tappio voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä.

Liikevoitto Konserni on määrittänyt liikevoiton seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät valuuttasuojausten osalta tuloslaskelman liikevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoituseriin.

Osingot Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous tekee päätöksen osingonjaosta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Arvioiden tekemistä edellyttävä harkinta, jota johto on käyttänyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, kohdistuu arvonalentumistestaukseen sekä vahvistetuista tappioista kirjattuihin laskennallisiin verosaamisiin. Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo sekä mahdolliset keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Viitteitä arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti osana kuukausittaista johdon liiketoiminnan seurantaa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Laskennallista verosaamista kirjataan vain siltä osin, kuin on todennäköistä, että se pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa. Laskennallisen verosaamisten kirjaaminen perustuu laskelmiin arvioiduista tulevaisuuden tuottoodotuksista. Kyseisten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista tai muista sellaisista tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvistä keskeisistä epävarmuustekijöistä, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan kauden aikana.

Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Salcomp-konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot

(voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) poistaa mahdollisuuden kirjata vieraan pääoman menot kuluksi ja vaatii, että yhteisön on aktivoitava ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi aiheutuvat vieraan pääoman menot osaksi kyseisen hyödykkeen hankintamenoa.

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007, voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset vaikuttavat lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uudistettu standardi muuttaa laajasti myös muissa standardeissa käytettävää terminologiaa, ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet muuttuvat. Osakekohtainen tulostunnusluvun laskentaperiaate ei muutu. • IFRS 8 Operating Segments (voimassa 1.1.2009

jälkeen alkavilla tilikausilla) korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. Uuden standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmentti raportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Maantieteellisen segmentti informaation esittämistapa muuttuu. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan jolla segmenttiinformaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

tilinpäätös

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudis-

tettu 2008, voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpää-

Seuraavilla julkaistuilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei konsernin arvion mukaan ole vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen:

• IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat (voimassa 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin

muutokset – Vesting Conditions and Cancellations (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardien muutokset – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• Muutokset standardeihin IFRS 1 Ensimmäinen

tös (muutettu 2008, voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyritys sijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity or Associate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• Improvements to IFRS -muutokset (Annual

arvostaminen -standardin muutos (Eligible Hedged Items) (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa)

Improvements 2007, voimaan pääsääntöisesti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta konsernin arvion mukaan tulevat muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.

• IFRIC 15 Agreements for the Construction of

Real Estate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa)

• IFRIC 16 Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation (voimaan 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa)

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja

• IFRIC 17 Distributions of Non-cash Assets

to Owners (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa)

tilinpäätös

1. segmenttiraportointi Salcomp-konserni on jakanut liiketoimintansa ensisijaiseen liiketoimintasegmenttiin ja toissijaiseen maantieteelliseen segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit pohjautuvat konsernin sisäiseen taloudelliseen raportointiin ja organisaation rakenteeseen.

Liiketoimintasegmentit Konserni toimii sähkö- ja elektronisten laitteiden virtalähteiden (power supply) markkinoilla. Virtalähteisiin kuuluvat paristojen ja ladattavien akkujen sekä niiden laturien lisäksi mm. kineettiset virtalähteet, valokennot ja polttokennot. Konsernin pääasiallinen markkina-alue on kannettavat telekommunikaatiolaitteet. Tällä markkina-alueella ladattavat akut ovat käytännössä ainoa laitteen mukana kulkeva virtalähde. Näiden akkujen lataamiseen käytettävät laturit muodostavat konsernin ensisijaisen segmentin. Konsernin eri tuotteet eivät eroa toisistaan kannattavuuden tai riskien osalta, eikä konserni siis seuraa tuotekohtaisia riskejä tai kannattavuutta. Salcomp-konsernin riskeihin ja kannattavuuteen vaikuttaa eniten asiakaskannattavuus. Koska Salcompin toiminta on globaalia, asiakkaiden kanssa tehdään globaalit sopimukset. Se, mihin tuotanto sijoitetaan, päätetään sen mukaan, mikä on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta, ottaen huomioon tuotannon kapasiteetin ja globaalin asiakkaan maantieteellisen sijainnin. Konsernin johto ei seuraa maantieteellisten alueiden kannattavuutta.

Maantieteelliset segmentit Toissijainen, maantieteellinen segmentti jakautuu kolmeen maantieteelliseen alueeseen:

• Eurooppa

• Aasia ja Tyynenmeren alue

• Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen. Varat ja investoinnit esitetään kyseisten varojen sijainnin mukaisesti. Segmenttien välistä myyntiä ei ole.

Segmenttien varat Segmenttien varoina on esitetty ne erät, jotka voidaan suoraan tai perustellusti kohdistaa kyseisille segmenteille. Segmentin varat koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (sis. liikearvon), vaihto-omaisuudesta, korottomista saamisista (myyntisaamiset sekä liiketoimintaan liittyvät siirtosaamiset ja muut saamiset) sekä rahavaroista. 1 000 e Eurooppa

Aasia ja Tyynenmeren alue

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Konserni yhteensä

Maantieteelliset segmentit 2008 Liikevaihto Segmentin varat Investoinnit

16 312 90 847 572

153 206 61 738 3 153

113 732 26 598 1 586

283 250 179 183 5 311

Maantieteelliset segmentit 2007 Liikevaihto Segmentin varat Investoinnit

40 320 98 733 382

153 677 56 768 9 885

92 234 26 584 1 023

286 231 182 085 11 290

1 000 e

2008

2007

121 92 6 1 0 220

98 163 196 0 25 482

23 0 23

12 105 117

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot Vuokratuotot Luottotappioiden peruutukset Vakuutuskorvaukset Muut tuottoerät Yhteensä 3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutus Myyntisaamisten luottotappiot Yhteensä

50 1 000 e

tilinpäätös

2008

2007

174 4 337 528 5 039

78 4 111 482 4 671

176 176

135 135

5 215

4 806

4 778 10 186 241 5 215

4 462 28 90 226 4 806

34 145 999 476 9 810 45 430

29 677 920 176 5 424 36 197

9 601 25 107 141 9 872

8 345 23 144 110 8 622

114 327 441

70 888 958

–2 023 –3 341 –1 598 –6 962

–2 980 –420 –803 – 4 203

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot hyödykeryhmittäin Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistot yhteensä Toiminnoille kohdistetut poistot Tuotanto Myynti Hallinto Tuotekehitys Yhteensä Arvonalentumiset Tilikausilla 2008 ja 2007 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita tuloslaskelmaan liittyen aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. 5. TYÖSUHDE-ETUUDET Palkat Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt Osakeperusteiset maksut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon työsuhde-etuuksia koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 18 Osakeperusteiset maksut. Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana Tuotanto Myynti Hallinto Tuotekehitys Yhteensä 6. RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista rahavaroista Valuuttakurssivoitot Yhteensä Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja 2,7 milj. euroa vuonna 2008 (6,0 milj. euroa vuonna 2007). 7. RAHOITUSKULUT Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahavaroista Valuuttakurssitappiot Muut rahoituskulut Yhteensä Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssitappioita 8,1 milj. euroa vuonna 2008 (5,7 milj. euroa vuonna 2007).

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

–1 584 0 –2 913 –4 497

–1 352 70 –2 999 –4 281

5 571

22 549

1 448 –1 256 7 4 185 113 4 497

5 863 –1 884 –558 899 –39 4 281

1 073 580 38 975 190 0,03

18 268 381 38 975 190 0,47

1 073 580 38 975 190 19 899 38 995 089 0,03

18 268 381 38 975 190 82 629 39 057 819 0,47

8. TULOVEROT Tuloverot tuloslaskelmassa Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Tuloslaskelman verokulun ja Salcomp-konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Tulos ennen veroja Verot laskettuna emoyrityksen verokannalla (26 %) Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus Aiempien kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Kirjaamatta jätetty laskennallinen verosaaminen tilikauden tappiosta Muut erät Verokulu tuloslaskelmassa Taseen laskennalliset verot on eritelty liitetiedossa 13. 9. OSAKEKOHTAINEN TULOS Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo Osakkeiden lukumäärien muutoksia koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 17 Oma pääoma. Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Laimentamaton osakekohtainen tulos (e/osake) Konsernin laimennettu osakekohtainen tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Osakeoptioiden vaikutus Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärän keskiarvo Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (e/osake) Optiojärjestely on esitetty liitetiedossa 18.

tilinpäätös

1 000 e 10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2008

Maa-alueet

Rakennukset*

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut

Yhteensä

8 263 491 –3 359 –767 4 628

50 462 4 014 943 –459 54 960

5 863 514 –27 577 6 927

124 53

64 732 5 072 –2 464 –579 66 761

–2 582 –175 2 557 17 –183

–34 991 –4 336 –951 –644 –40 922

–2 350 –528 –219 –3 097

–20 0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008

70 246

–39 923 –5 039 1 606 –845 –44 202

Kirjanpitoarvo 1.1.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2008

20 0

5 681 4 445

15 470 14 038

3 513 3 831

123 246

24 808 22 559

Hankintameno 1.1.2007 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2007

3 362 4 899

8 261

6 870 89 –875 –222 5 863

997 106 –979

51 342 6 777 –7 486 –172 50 462

62 591 11 871 –9 340 –394 64 728

–1 944 –482

–2 580

–38 007 –4 111 6 993 134 –34 991

860 5 681

13 335 15 470

4 927 3 513

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 Kirjanpitoarvo 1.1.2007 Kirjanpitoarvo 31.12.2007

–2 502 –78

20 20

123

–42 452 –4 671 6 993 210 –39 921

76 –2 350 997 123

20 139 24 808

*Konserni on tilikauden aikana myynyt Kemijärvellä sijainneen tehdaskiinteistönsä. 11. aineettomat HYÖDYKKEET

Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2008

Liikearvo

Aineettomat oikeudet

Yhteensä

66 412

2 238 215 –158 –15 2 280

68 650 215 –158 –15 68 692

–1 757 –176 62 –12 –1 883

-1 757 –176 62 –12 –1 883

66 412

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 1.1.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2008

66 412 66 412

481 397

66 894 66 809

Hankintameno 1.1.2007 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2007

66 412

1 858 399 8 –11 2 238

68 270 399 8 –11 68 650

–1 629 –135 7 –1 757

229 481

66 642 66 894

66 412

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 Tilikauden poistot Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 Kirjanpitoarvo 1.1.2007 Kirjanpitoarvo 31.12.2007

66 412 66 412

tilinpäätös

1 000 e 12. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus IAS 36:n Arvonalentuminen mukaista arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvo on kohdistettu Euroopan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen osalta Kiinan maantieteellisille segmenteille. Muille segmenteille liikearvoa ei kohdistettu, sillä liikearvo liittyy Suomen ja Kiinan toimintaan. Testatun liikearvon kirjanpitoarvo oli 66,4 miljoonaa euroa 31.12.2008. Arvo ei ole muuttunut edellisestä tilinpäätöspäivästä. Testattujen kassavirtaa tuottavien yksiköiden varat 31.12.2008 ovat seuraavat:

Testattavat varat Suomi Kiina Yhteensä

69 818 41 661 111 479

Konsernin muut varat Kaikki yhteensä

67 704 179 183

2008

joista liikearvoa

Testattavat varat

59 760 6 640 66 400

2007

96 132 37 189 133 321

joista liikearvoa 59 760 6 640 66 400

48 764 182 085

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa liiketoiminnallisten segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen, joka on laskettu ennustettujen, diskontattujen rahavirtojen perusteella. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Tämän ajankohdan jälkeiset vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaisen 3,5–4 prosentin kasvuarvioon perustuen. Johdon näkemys on, että tämä kasvuvauhti kuvastaa konsernin liiketoiminnan kehitystä toimialan ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä. Tällä vaihteluvälillä olevaa kasvuprosenttia on käytetty kaikissa yksiköissä. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on WACC ennen veroja, joka Euroopan osalta on 12,4 % ja Kiinan osalta 12,1 %. Testauksen perusteella liikearvon arvonalentumistappion kirjaamiselle ei ole tarvetta. Konsernilla ei liikearvon lisäksi ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton. Jokaiselle arvonalentumistestauksen alaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on tehty herkkyysanalyysi yksiköiden liiketoiminnan keskeisten muuttujien osalta. Herkkyys analyysin perusteella käyttöarvo kestää 3–7 prosenttiyksikön vuotuisen arvonalentumistarkastelun alaisen yksikön myynnin kasvun alentumisen viiden vuoden tarkasteluperiodilla, tai 6–64 prosenttiyksikön vuotuisen arvonalentumistarkastelun alaisen yksikön myynnin kasvun alenemisen päätearvossa, verrattuna perusoletuksiin. Tämä tarkoittaisi pitkällä tähtäimellä 6–64 % reaalista myynnin absoluuttista supistumista vuositasolla. Lisäksi käyttöarvo ylittää kirjanpitoarvon WACC:n ollessa 2–45 prosenttiyksikköä oletustasoa korkeammalla. Johdon näkemys on, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi siihen tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

13. laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12.2007

Kirjattu tuloslaskelmaan

Kirjattu omaan pääomaan

31.12.2008

384 2 800 3 184

–127 0 –127

0 0

257 2 800 3 057

12 075 12 075

2 786 2 786

14 861 14 861

8 891

2 913

11 804

31.12.2006

Kirjattu tuloslaskelmaan

Kirjattu omaan pääomaan

31.12.2007

223 2 800 3 023

161 0 161

0 0

384 2 800 3 184

Verotuksen jaksotuserot Yhteensä

8 915 8 915

3 160 3 160

12 075 12 075

Nettoverovelka

5 892

2 999

8 891

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: Laskennalliset verosaamiset: Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset Vahvistetut verotukselliset tappiot Yhteensä Laskennalliset verovelat: Verotuksen jaksotuserot Yhteensä Nettoverovelka

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana: Laskennalliset verosaamiset: Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset Vahvistetut verotukselliset tappiot Yhteensä Laskennalliset verovelat:

Konsernin emoyhtiöllä on 31.12.2008 kertyneitä tappioita 31,3 milj. euroa (38,3 milj. euroa vuonna 2007). Lisäksi emoyhtiöllä on verotuksessa käyttämättömiä hyllypoistoja 18,1 milj. euroa (13,6 milj. euroa vuonna 2007). Tappioiden käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen eristä on kirjattu verosaamista 2,8 milj. euroa. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2013–2015. Laskennalliset verovelat muodostuvat lähes kokonaan emoyhtiön kirjanpidossa tehdyistä verotuksessa vähennyskelpoisista liikearvon poistoista ja niistä johtuvista laskennallisen verovelan vuosittaisista kirjauksista IFRS-standardin mukaisesti.

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

11 978 17 553 29 531

10 338 13 776 24 114

14. vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet Yhteensä

Tilikaudella vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa tekemällä 1,7 milj. euron kulukirjaukset (2,2 milj. euroa vuonna 2007). Vaihto-omaisuuteen ei sisälly vaihto-omaisuuden alaskirjausten peruutuksia vuosina 2008 eikä 2007.

1 000 e

2008

2007

26 426 4 126 85 30 637

42 710 5 290 475 48 475

15. myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Yhteensä

Konserni ei ole tilikauden aikana kirjannut luottotappioita (0,1 milj. euroa vuonna 2007). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät alihankkijoille maksettuihin ennakoihin, 0,6 milj. euroa tilikauden 2008 lopussa (0,8 milj. euroa vuonna 2007). Lisäksi siirtosaamisiin sisältyy Manauksen yhtiöön kirjattu verotukseen liittyvä talletus 2,5 milj. euroa (3,1 milj. euroa vuonna 2007).

1 000 e

2008

2007

25 998 592 26 590

14 263 348 14 611

26 590 26 590

14 611 14 611

16. rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit Määräaikaistalletukset (< 3 kk) Yhteensä Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat koostuvat seuraavista eristä: Käteinen raha, pankkitilit ja määräaikaistalletukset Yhteensä

1 000 e 17. OMA PÄÄOMA Osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)

Osakepääoma

31.12.2006

38 975

9 833

Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 31.12.2007

38 975

9 833

31.12.2008

38 975

9 833

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Ylikurssirahasto

Yhteensä

22 035

31 868

22 035 22 035

–22 035 0

0 31 868

22 035

31 868

Salcomp Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi osakesarja. Liikkeeseen laskettujen, täysin maksettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 on 38 975 190 kpl. Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2008 oli 569 806 kappaletta kaikista osakkeista (650 607 kappaletta vuonna 2007). Lisäksi lähipiirin hallussa oli 455 000 kappaletta (265 000 vuonna 2007) yhtiön optio-oikeuksia. Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2009 saakka. Valtuutusta ei ole käytetty. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, ettei osinkoa jaeta.

tilinpäätös

18. osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot Konsernissa on käytössä osakeperusteinen kannustinjärjestely, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelyn ehtojen mukaisesti yhtiö antaa optiot ilman rahavastiketta. Kannustinjärjestely on ehdollinen. Järjestelyn keskeiset ehdot, kuten oikeuden syntymisehdot, on esitetty alla olevassa taulukossa. Ohjelman tunnus Järjestelyn luonne Jaettavien optioiden määrä Myöntämispäivä Myönnettyjen instrumenttien määrä (kpl) Alkuperäinen merkintähinta (e/optio) Osinko-oikaisu Merkintähinta (e/optio) Osakehinta myöntämishetkellä Henkilöitä tilikauden päättyessä Oikeuden syntymisehdot

Ulkona olevat optiot Tilikauden alussa Myönnetyt uudet optiot Menetetyt optiot Toteutetut optiot Rauenneet optiot Tilikauden lopussa Toteutettavissa olevat optiot 31.12.

Optio-oikeus 2007A Osakeoptio 657 500 2.5.2007 622 500 3,09 0,21 2,88 3,51 42 Kolmen vuoden työssäoloaika ja 8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2010 mennessä.

Optio-oikeus 2007B Osakeoptio 682 500 7.5.2008 657 500 3,55 0,15 3,40 3,79 51 Kolmen vuoden työssäoloaika ja 8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2011 mennessä.

2008

2007

610 000 657 500 –35 000 0 0 1 232 500 0

0 622 500 –12 500 0 0 610 000 0

Optio-oikeus 2007A 32 % 4,9 4,2 % 3,89–4,54 e 9,4 % 1,44 e

Optio-oikeus 2007B 30 % 4,9 4,1 % 4,47–5,22 e 10,0 % 1,44 e

Konserni käyttää käyvän arvon määrittämiseksi Cox-Ross-Rubinstein -binomiaalimallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan. Osakkeiden käypä arvo optio-ohjelmassa on perustunut noteerattuun osakehintaan. Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset: Odotettu volatiliteetti Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina) Riskitön korko Optioiden vapautumisedellytys (kurssi + osingot) Odotetut henkilöstövähennykset Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo

1 000 e 19. varaukset Uudelleenjärjestelyvaraukset Uudelleenjärjestelyvarauksista on purettu varaus, joka kohdistui Kemijärvellä sijainneen kiinteistön tyhjillään oleviin tuotantotiloihin. Kiinteistö on myyty tilikauden aikana. 1.1.2008 Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Käyttämättömien varausten peruutukset 31.12.2008

40 0 –40 0 0

1.1.2007 Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Käyttämättömien varausten peruutukset 31.12.2007

40 0 0 0 40

56 1 000 e

tilinpäätös

2008

2007

Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä

3 000 15 329 18 329

0 28 542 28 542

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset Yhteensä

11 905 11 905

9 405 9 405

6 000 6 000 15 426

4 750 4 750 28 890

27 426

38 390

5,23 % 11,00 % 5,23 %

6,44 %

20. korolliset velat

Korolliset lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat euromääräisiä ja korko on vaihtuva. Rahoituslaitoslainoihin liittyy markkinaehtoisia taloudellisia ja muita kovenanttiehtoja. Salcomp Oyj on lisäksi tilikauden aikana nostanut pääoman ehtoista lainaa 3 milj. euroa. Lainaaika on 4 vuotta, ja lainan korko on 11 %. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Korkoa maksetaan vain, kun yhtiön vapaan oman pääoman ja pääomalainan määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen vapaan oman pääoman määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Lainalle on kertynyt maksamatonta korkoa 3 000 euroa.

Konsernin vaihtuvakorkoiset velat Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat: Alle 6 kk 6–12 kk 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Konsernin korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot ovat seuraavat: Pankkilainat Pääomalainat Shekkiluottotilit

1 000 e

2008

6,44 %

2007

21. ostovelat ja muut velat Ostovelat Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset Korkovelat ja muut rahoitusvelat Saadut ennakot Muut siirtovelat Muut velat Yhteensä

60 150 3 384 4 203 4 115 2 453 70 309

52 104 4 383 6 191 5 643 1 055 63 382

2 496 180 515 924 4 115

4 345 851 0 447 5 643

Muiden siirtovelkojen olennaiset erät Veroihin ja sen luonteisiin eriin liittyvät jaksotukset Kulujaksotukset (mm. kiinteistöihin liittyvät vesi, sähkö ja vuokrat) Suojausinstrumenttien jaksotukset Muut Yhteensä

tilinpäätös

22. rahoitusriskien hallinta Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja likviditeettiriski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousosasto yhdessä paikallisyhtiöiden talousosastojen kanssa. Konsernin rahoitustoiminto on keskitetty emoyhtiöön.

Valuuttariski

Konserniyritykset altistuvat liiketoiminnassaan valuuttakurssiriskille, sillä vaihteleva osa niiden toteutuneista myynneistä ja ostoista on valuuttamääräistä. Lisäksi osa konserniyhtiöiden myynneistä ja ostoista määritellään muussa kuin laskutusvaluutassa. Merkittävin myyntivaluutta on USD. Lisäksi RMB, INR, BRL ja HKD ovat käytössä laajasti. Ostojen pääasialliset valuutat ovat RMB, USD, BRL ja HKD. Koska myynti ja ostot tapahtuvat eri valuutoissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä USD/EUR, USD/RMB, USD/BRL ja USD/INR välillä. Valuuttapositiota seurataan säännöllisesti sekä yhtiö- että valuuttakohtaisesti. Yhtiön pääperiaate on, että suojauksia ei käytetä. Suojaamisen sijasta valuuttariskiä pienennetään erilaisilla asiakkaisiin ja toimittajiin kohdistuvilla toimenpiteillä, joita käytetään myös konsernin sisäisten erien valuuttakurssiriskien minimoinnissa. Konserni on aiemmin suojautunut EUR/USD-valuuttariskiä vastaan, ja tästä aiheutuneita suojaussopimuksia on vielä avoinna. Konsernin sisäisiä lainoja ei suojata. Yhtiön ulkopuoliset lainat ovat euromääräisiä, joten niihin ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Tytäryritysten omaan pääomaan liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu. Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Alla on esitetty myyntisaamisiin, kassavaroihin ja ostovelkoihin liittyvä nettopositio valuutoittain huomioiden valuuttaan kohdistuvat suojaukset. 1 000 e USD

EUR

RMB

BRL

INR

HKD

2008 Myyntisaamiset Rahavarat Ostovelat Valuuttajohdannaiset Avoin nettopositio

8 922 10 516 –18 152 –6 029 –4 743

86 322 –383

8 793 7 803 –23 142

5 768 5 971 –3 892

2 857 1 860 –2 963

0 118 –11 455

–6 546

7 846

1 754

–11 337

2007 Myyntisaamiset Rahavarat Ostovelat Valuuttajohdannaiset Avoin nettopositio

18 453 4 947 –17 258 –6 636 –494

369 929 –488

10 875 3 171 –13 548

11 159 2 938 –4 310

1 853 2 552 –1 329

74 –15 171

810

498

9 787

3 076

–15 097

Alla oleva taulukko esittää nettovaluuttaposition näkökulmasta kyseisen valuuttakurssin 10 %:n muutoksen vaikutusta suhteessa euroon sekä konsernin tuloksen että oman pääoman osalta. 1 000 e

2008 2007

Valuutan muutos, %

USD

RMB

BRL

INR

HKD

10 –10 10 –10

–527 431 –55 45

–727 595 55 –45

872 –713 1 087 –890

195 –159 342 –280

–1 260 1 031 –1 677 1 372

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä vaihtuvakorkoiseen lainasalkkuun. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin koronmaksujen rahavirtoihin. Yli puolet lainasalkusta on suojattu markkinakorkojen nousua vastaan, ja suojauksessa on käytetty sekä korko-optioita että koronvaihtosopimuksia. Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernin lainamäärät on esitetty liitetiedossa 20. Alla oleva taulukko esittää tilikauden lopun lainapääoman huomioiden yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan. Tällöin keskimääräiseksi korkotasoksi on oletettu 3,5 %. 1 000 e

2008 2007 Konsernin lainasalkku on euromääräinen.

Korkotaso

Tulosvaikutus

2,5 % 4,5 % 2,5 % 4,5 %

–117 143 –101 172

tilinpäätös

Raaka-aineiden hintariski

Lopputuotteiden merkittävimmät komponenttimateriaalit ovat muoviraaka-aine sekä kupari. Konserni ei pääosin itse toimi suoraan raaka-aineiden ostajana. Raakaaineisiin liittyvältä lyhyen aikavälin hintariskiltä suojaudutaan kiinteillä, keskimäärin 3–6 kk:n ostosopimuksilla.

Luottoriski

Konsernissa on määritelty asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Asiakassaatavia seurataan säännöllisesti. Johdannaissopimusten ja sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo (kts. liitetieto 23). Suojaukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Alla oleviin taulukoihin on koottu myyntisaamisten ikäjakauma sekä maantieteellinen jakauma. 1 000 e

2008

2007

Myyntisaamisten ikäjakauma Ei erääntyneet Alle 30 päivää 30–60 päivää 61–120 päivää Yli 120 päivää Yhteensä

21 750 3 753 98 469 357 26 426

33 916 7 227 895 365 307 42 710

Maantieteellinen jakauma Aasia ja Tyynenmeren alue Eurooppa Pohjois- ja Etelä-Amerikka Yhteensä

17 421 2 012 6 993 26 426

21 725 5 678 15 307 42 710

Asiakaskunnan muodostaa muutama suuri konserni, joten myyntisaamisiin liittyy merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Kolmen asiakaskonsernin saatavat kattavat 73 % myyntisaatavien määrästä. Kyseisten konsernien luottokelpoisuus on hyvä.

Likviditeettiriski

Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitsemaa rahoituksen määrää, jotta voidaan varmistua likvidien varojen riittävyydestä toiminnan rahoittamiseen sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy tavanomaisia ehtoja, jotka koskevat rahoittajien asemaa, taloudellisia tunnuslukuja sekä vakuuksien käyttöä. Alla olevassa taulukossa on eritelty konsernin maksuvelvoitteet perustuen sopimusten diskonttaamattomiin kassavirtoihin. 1 000 e 2008 Korolliset velat (ml. korot) Muut velat Ostovelat Johdannaiset Yhteensä

1 000 e 2007 Korolliset velat (ml. korot) Muut velat Ostovelat Yhteensä Käyttämättömien limiittien määrä vuoden lopulla on 5 milj. euroa.

2009

2010

2011

2012

13 527 2 453 60 150 515 76 645

12 900

3 882

3 330

12 900

3 882

3 330

2008

2009

2010

2011

11 414 1 055 52 104 64 573

13 302

12 620

5 164

13 302

12 620

5 164

tilinpäätös

23. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT Rahoitusvarat Rahoitusvarojen käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien lyhyt juoksuaika. Rahoitusvelat Rahoitusvelkojen juoksuaika on maksimissaan 4 vuotta (viimeinen lyhennyskausi 2012). Tilinpäätöshetkellä olevien korollisten rahoituslaitosvelkojen korot on sidottu 3 kuukauden markkinakorkoihin. Näiden velkojen käyvät arvot eivät merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä ja yrityskohtainen riskipreemio ei ole merkittävästi muuttunut. Alla olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja: 1 000 e Liitetieto

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät

Lainat ja muut saamiset

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

26 511 26 590

2008 Rahoitusvarat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat

15 16

Rahoitusvelat Pitkäaikaiset Pankkilainat Pääomalainat

20 20

15 235 3 000

Lyhytaikaiset Pankkilainat Ostovelat ja muut velat Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset

20 21 21 21

12 000 62 603

12 000 62 603 178 337

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

43 185 14 611 204 173

26 511 26 590

178 337

1 000 e Liitetieto

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät

Lainat ja muut saamiset

2007 Rahoitusvarat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset

15 16 15 15

Rahoitusvelat Pitkäaikaiset Pankkilainat

28 447

Lyhytaikaiset Pankkilainat Ostovelat ja muut velat

20 21

9 500 53 159

43 185 14 611 204 173

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

5 215 476 –40 5 651

4 806 176 0 4 982

3 336 6 708 10 044

2 358 5 953 8 311

24. liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot Optiokulun kirjaus Uudelleenjärjestelyvarausten muutos Yhteensä 25. muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä

Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla Suomessa Salossa, Kiinassa ja Brasiliassa sijaitsevat tuotanto- ja toimistotilansa. Vuokrasopimusten pituudet ovat 3–5 vuotta. Näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja sisältyy vuoden 2008 tuloslaskelmaan 3 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2007).

1 000 e

2008

2007

27 425 170 000 5

38 390 170 000 209

2008

2007

26. vastuusitoumukset Omasta puolesta annetut vakuudet Pankkilainat Yrityskiinnitys Muut omasta puolesta annetut vakuudet

1 000 e 27. TILINTARKASTUKSEN PALKKIOT TOIMEKSIANTORYHMITTÄIN Konserni

josta emoyhtiön osuus

Konserni

josta emoyhtiön osuus

107 69 9 185

33 55 9 97

121 0 136 257

52 0 85 137

Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut Palkkiot yhteensä

28. lähipiiritapahtumat Salcomp-konsernissa lähipiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus ja sen toimitusjohtaja sekä emoyhtiön johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluu 7 henkilöä toimitusjohtajan lisäksi. Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset Emoyritys Salcomp Oyj, Salo Salcomp Manufacturing Oy, Salo Salcomp Ltda, São Paulo Salcomp (Shenzhen) Co. Ltd, Shenzhen Salcomp Industrial Eletronica da Amazonia Ltda Salcomp Manufacturing India Private Ltd

Maa

Konsernin omistusosuus (%)

Osuus äänivallasta (%)

Suomi Suomi Brasilia Kiina Brasilia Intia

100,0 99,8 100,0 100,0 100,0

Salcomp Oyj on Nordstjernan AB:n tytäryhtiö. Nordstjernan AB on antanut 3 milj. euron pääomalainan Salcomp Oyj:lle tilikauden aikana. Pääomalainan ehdot on esitetty liitetiedossa 20.

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

63 300 kpl 17 501 kpl

69 896 kpl 156 514 kpl

569 806 455 000

650 607 265 000

1 323 348 176 1 847

1 109 244 76 1 429

40 32

10 28

25 25 25 0 0 0

23 7 20 13 13 13

0 326 473

78 203 408

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: a) Lähipiirin omistusmuutokset Yhtiön nykyiseen lähipiiriin kuuluvien avainhenkilöiden omistusten vähennys Yhtiön lähipiiriin aiemmin kuuluneiden henkilöiden osakeomistusten vähennys Lähipiirin omistus: Osakkeet Optio-oikeudet b) Lähipiirin työsuhde-etuudet Palkat ja muut työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (TEL-maksut) Osakeperusteiset etuudet Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen puheenjohtaja Mats Heiman (4.9.2007 alkaen) Hallituksen varapuheenjohtaja Kari Vuorialho (hallituksen pj 4.9.2007 asti) Hallituksen jäsenet: Jorma Terentjeff (varapj 4.9.2007 asti) Peter Hofvenstam (4.9.2007 alkaen) Andreas Tallberg Panu Halonen (4.9.2007 asti) Timo Leinilä (4.9.2007 asti) Petri Myllyneva (4.9.2007 asti) Toimitusjohtajat: Mats Eriksson Markku Hangasjärvi Yhteensä Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin. c) Lähipiirille myönnetyt lainat tai näiden puolesta annetut vakuudet Lähipiirille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

29. Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan suhteella käyttökatteeseen, joka on yksi lainasalkun kovenanteista:

1 000 e Korolliset bruttovelat Rahavarat Nettovelat Käyttökate Nettovelan suhde käyttökatteeseen Nettovelkaantumisaste

30. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole havaittu olennaisia seikkoja, joilla olisi vaikutusta edellä esitettyyn tilinpäätökseen.

2008

2007

30 425 –26 590 3 835

38 390 –14 611 23 779

17 217

30 600

0,22

0,8

5,7 %

34,0 %

tilinpäätös

emoyhtiön tuloslaskelma 1 000 e Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut

Liitetieto

2008

108 647

164 252

3, 4

–93 414

–139 520

15 233

24 732

Bruttokate

2007

Myynnin ja markkinoinnin kulut

3, 4

–1 471

–1 621

Hallinnon kulut

3, 4

–3 848

–3 853

Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut

3, 4

–3 749

–3 433

Liiketoiminnan muut tuotot

212

234

Liiketoiminnan muut kulut

–11 406

–11 375

–5 029

4 684

–1 730

–3 093

–6 759

1 591

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Muut välittömät verot Tilikauden tulos

–6 759

1 591

tilinpäätös

emoyhtiön tase 1 000 e

Liitetieto

31.12.2008

31.12.2007

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet

128

9 474

20 880

135

210

9 737

21 142

Maa- ja vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

823

1 668

2 094

Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset

1 720

2 937

27 740

7 931

8 960

158

314

Osuudet saman konsernin yrityksissä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset

Siirtosaamiset Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä

8 376

18 155

32 069

32 177

Muut saamiset

454

Siirtosaamiset

736

1 648

41 223

52 434

Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

2 574

3 664

91 083

117 191

Vastattavaa OMA PÄÄOMA

Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden tulos

9 833

23 691

6 165

10 421

–6 759

1 591

32 930

45 536

15 425

28 890

3 000

12 000

9 500

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalainat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille

14 0

4 843

4 793

20 283

26 700

Muut velat

192

160

Siirtovelat

2 410

1 606

Vastattavaa yhteensä

39 728

42 765

91 083

117 191

tilinpäätös

emoyhtiön rahavirtalaskelma 1 000 e

2008

2007

–6 759

1 591

Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot

12 346

12 624

Rahoitustuotot ja -kulut

1 730

3 093

Muut oikaisut

–114

–70

7 203

17 238

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys (+)

6 914

3 272

Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+)

1 029

2 520

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta

–5 305

3 791

9 841

26 821

–1 986

–5 028

Rahavirta ennen satunnaisia eriä

7 878

21 834

Liiketoiminnan rahavirta

7 878

21 834

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

–624

–382

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot

1 013

443

–7 900

Lainasaamisten takaisinmaksut

3 000

1 200

Saadut korot investoinneista

1 453

130

Investointien rahavirta

4 842

–6 509

Investointien rahavirta

Myönnetyt lainat

Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot

3 000

5 000

–10 964

–19 610

–5 846

–2 339

–13 810

–16 949

–1 090

–1 624

Rahavarat tilikauden alussa

3 664

5 288

Rahavarat tilikauden lopussa

2 574

3 664

Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+)/vähennys (–)

tilinpäätös

emoyhtiön liitetiedot Laatimisperiaatteet Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Salcomp-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esitetty ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita. Toisin kuin konsernissa, emoyhtiössä kirjataan edelleen liikearvojen poistot.

Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myyntisaamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siirtyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut Kaikki tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan emoyhtiön laskentaperiaatteiden mukaisesti tilikauden kuluksi.

Osakeperusteinen kannustinjärjestely Salcomp Oyj:n optiojärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Koska Salcomp Oyj laatii tilinpäätöksensä suomalaisten säännösten mukaan, optiojärjestelystä syntyvää kulua ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 1 000 e

2008

2007

16 329 62 833 16 402 13 083 108 647

39 958 93 243 23 313 7 738 164 252

92 114 6 212

163 70 1 234

11 406 11 406

11 375 11 375

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Eurooppa Aasia ja Tyynenmeren alue Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Yhteensä 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitto Muut tuotot Yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Goodwill-poistot Yhteensä

1 000 e

tilinpäätös

2008

2007

5 134 832 327 6 293

5 112 850 323 6 285

147

127

11 7 13 35 66

10 11 13 33 67

Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot

33 11 406 47

15 11 375 48

Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä

18 841 12 345

37 1 149 12 624

794 83 2 60 939

1 097 92 3 57 1 249

11 406 12 345

11 375 12 624

0 0

1 1

Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä

1 140 23 1 163

1 153 43 1 196

Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä

0 2 893 2 893

452 3 838 4 290

–1 730

–3 093

3. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut tuloslaskelmassa Hallituksen jäsenten palkkiot Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Tuotanto Myynti ja markkinointi Hallinto Tuotekehitys Yhteensä 4. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Toimintokohtaiset poistot Hankinta ja valmistus Tutkimus ja kehitys Myynti ja markkinointi Hallinto Yhteensä Goodwill-poistot Poistot yhteensä Goodwill-poistot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. 5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Erään korko- ja rahoitustuotot sisältyy kurssitappioita (netto)

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

0 0

6. TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot yhteensä MUUT VÄLITTÖMÄT VEROT Muut välittömät verot Muut välittömät verot yhteensä

Emoyhtiön taseen liitetiedot Käyttöomaisuus ja muut pikäaikaiset sijoitukset 7. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet

Liikearvo

Muut pitkävaikutteiset menot

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2008

1 490 109 0 1 600

114 347 0 0 114 347

884 0 –27 856

116 721 109 –27 116 803

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2008

1 439

93 466

675

95 580

33 1 472

11 406 104 872

47 722

11 486 107 066

128 52

9 474 20 881

135 209

9 737 21 142

Kirjanpitoarvo 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2007

8. AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2008 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2008 31.12.2007 1 000 e 9. SIJOITUKSET

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja kalusto

Ennakkomaksut

Yhteensä

20 0 –20 0

3 362 0 –3 362 0

28 253 463 –607 28 109

0 337 –285 52

31 634 800 –4 274 28 160

0 0 0 0

2 539 –2 557 18 0

26 158 –558 841 26 441

0 0 0 0

28 697 –3 115 859 26 441

0 20

0 823

1 668 2 094

52 0

1 719 2 937

940 1 627 Osakkeet/Konserniyritykset

Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Hankintameno 31.12.2008

27 740 0 27 740

Kirjanpitoarvo 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2007

27 740 27 740

Konserniyritykset Salcomp Ltda, Brasilia Salcomp Manufacturing Oy, Suomi

Yhtiön omistusosuus-% 99,8 100,0

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

158 158

314 314

8 376

18 155

14 534 16 391 1 144 32 069

10 706 19 248 2 223 32 177

454

640 0 95 736

676 377 595 1 648

41 223

52 434

9 833 9 833

0 0 0

23 691 –23 691 0

VAPAA OMA PÄÄOMA Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 6.8.2007 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

23 691 0 23 691

0 23 691 23 691

Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. Osingon jako Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 31.12.

12 012 –5 847 6 165

12 760 –2 339 10 421

Tilikauden tulos

–6 759

1 591

Oma pääoma yhteensä

32 930

45 536

Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä

23 691 6 165 –6 759 23 097

23 691 10 421 1 591 35 703

10. PITKÄAIKAISET SAAMISET Siirtosaamiset, muilta Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 11. LYHYTAIKAISET SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Muut saamiset Siirtosaamiset Ennakkomaksut Johdannaissaatavat Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 12. OMA PÄÄOMA SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. Ylikurssirahasto 1.1. Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 6.8.2007 Ylikurssirahasto 31.12.

Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain Osakkeet (1 ääni/osake)

38 975 190 kpl

9 832 735 e

38 975 190 kpl

9 832 735 e

tilinpäätös

1 000 e

2008

2007

Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalainat Yhteensä

15 425 3 000 18 425

28 890 0 28 890

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

18 425

28 890

Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat

12 000 0 4 842

9 500 6 4 793

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat Yhteensä

20 283 20 283

26 700 26 700

192 2 410

160 1 606

39 727

42 765

1 698 4 708 2 410

1 521 6 79 1 606

27 425

38 390

100 000 27 487 3 800 131 287

100 000 27 487 6 800 134 287

5 0 5

209 1 157 1 366

564 692 1 256

515 881 1 396

75 75

8 500 –337 11 635 –68 11 635 –109

9 500 173 15 000 95 14 105 109

13. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Pääomalainaan liittyvät ehdot ja muut tiedot sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20. 14. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Palkat sosiaalikuluineen Korot Muut Yhteensä 15. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta velasta annetut vakuudet Rahalaitoslainat Yrityskiinnitys Tytäryhtiöiden pantatut osakkeet Lainasaatavat tytäryhtiöiltä Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä Muut annetut vakuudet Muut omasta puolesta annetut vakuudet Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Muut vakuudet yhteensä Vastuusitoumukset Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Vuokravastuut Vuokravastuut tilikauden lopussa Yhteensä Johdannaissopimukset Valuuttaoptiot, kohde-etuuden arvo Valuuttaoptiot, käypä arvo Korko-optiot, kohde-etuuden arvo Korko-optiot, käypä arvo Koronvaihtosopimukset, kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimukset, käypä arvo

tilinpäätös

keskeiset tunnusluvut 2008

2007

2006

2005

2004

283,3 –1,0 17,3 6,1 12,1 4,3 5,6 2,0 1,1 0,4

286,2 10,5 30,6 10,7 25,8 9,0 22,5 7,9 18,3 6,4

259,0 66,0 20,7 8,0 15,5 6,0 11,2 4,3 7,6 2,9

156,0 10,5 17,2 11,0 12,5 8,0 8,2 5,3 5,8 3,7

141,2 32,8 13,1 9,3 7,9 5,6 4,4 3,1 0,2 0,2

5,3 1,9 5,6 2,0

11,3 3,9 4,8 1,7

9,3 3,6 5,4 2,1

9,0 5,8 4,1 2,6

4,5 3,2 3,6 2,6

9 872

8 622

7 567

5 612

4 091

1,6 12,1 51,1 35,6 5,7

30,0 25,3 72,3 37,7 34,0

18,8 16,2 54,1 30,5 83,7

23,3 14,3 68,0 19,1 194,6

1,0 8,8 38,8 18,3 282,2

3,6 63,8 179,2

23,3 68,6 182,0

44,4 53,0 174,5

54,9 28,2 148,0

59,9 21,2 116,2

0,03 1,64 0* 0* 0*

0,47 1,76 0,15 32,0 3,8

0,20 1,36 0,06 30,7 2,3

0,18 0,86 0,00

0,01 0,65 0,00

38 975 190 38 975 190 38 995 089

38 975 190 38 975 190 39 057 819

38 975 190 37 808 067

32 839 450

32 660 610

Milj. e (ellei toisin mainittu) Liikevaihto Muutos, % Käyttökate (EBITDA) % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tuotekehitysmenot % liikevaihdosta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Nettovarallisuuden tuotto (RONA), % Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat Oma pääoma Taseen loppusumma Osakekohtainen tulos, e Osakekohtainen oma pääoma, e Osakekohtainen osinko, e Osinko tuloksesta, % Efektiivinen osinkotuotto, % Osakkeiden määrä tilikauden lopussa Osakkeiden määrä keskimäärin Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärä keskimäärin * Hallituksen ehdotus

tunnuslukujen laskentakaavat Henkilöstö keskimäärin

Kuukausien lopun henkilömäärien keskiarvo

Oman pääoman tuotto (%)

Kauden tulos Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

x 100

Sijoitetun pääoman tuotto (%)

Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)

x 100

Nettovarallisuuden tuotto (%) Liikevoitto Pitkäaikaiset varat – laskennallinen verosaaminen – liikearvo + vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset – korottomat lyhytaikaiset velat (keskim. kauden aikana) Omavaraisuusaste (%)

Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot

x 100

Nettovelkaantumisaste (%)

Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma

x 100

Osakekohtainen tulos

Kauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen oma pääoma

Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kauden lopussa

Osakekohtainen tulos, laimennettu

Kauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen kappalemäärä

x 100

tilinpäätös

tilintarkastuskertomus Salcomp Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Salcomp Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tulos laskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 10. helmikuuta 2009 KPMG OY AB Pauli Salminen KHT

sanasto

Bluetooth

GSMA

OMTP

Avoin standardi laitteiden langattomaan kommunikointiin lähietäisyydellä.

Maailmanlaajuinen matkapuhelinalan järjestö (GSM Association).

Matkapuhelinvalmistajien ja operaattorien muodostama yhteenliittymä (Open Mobile Terminal Platform).

EICC-koodi

ICT

Elektroniikkateollisuuden toimintaohjeet, jotka sisältävät best practice -käytäntöjä elektroniikkateollisuuden toimitusketjun työskentelyolosuhteiden parantamiseen (Electronic Industry Code of Conduct).

Informaatio- ja viestintäteknologiayritysten yhteenliittymä (Information and Communications Technology).

Stand by -kulutus

Lineaarilaturi

Switch mode -laturi

Laturi pientä tehoa vaativaan käyttöön, mm. perusmallisissa ja tavallisissa puhelimissa sekä langattomissa puhelimissa.

Teknologisesti kehittyneempiä, pieniä, nopeita ja ympäristöystävällisempiä latureita suuren suorituskyvyn matkapuhelimiin.

ODM-ratkaisut

USB

ODM-tuotealustat ovat Salcompin itse spesifioimia ja kehittämiä latureita, jotka räätälöidään asiakkaan erityistarpeiden mukaan ja jotka kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa (Original Design Manufacturer).

Universal Serial Bus on sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen.

EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (Electromagnetic Compatibility); varmistaa, että eri valmistajien laitteet toimivat yhdessä ilman ongelmia.

E-TASC Verkkopohjainen työkalu (Electronics – Tool for Accountable Supply Chains) yritysvastuuasioiden käsittelyn ja raportoinnin tehostamiseksi; kehitystyöhön ovat osallistuneet erilaiset informaatio-, viestintä- ja elektroniikkayritysten yhteenliittymät, mm. ICT ja GeSI.

GeSI Informaatioteknologia-alan vastuullisuutta edistävä järjestö (Global e-Sustainability Initiative).

OEM-ratkaisut OEM-tuotteet ovat asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä latureita (Original Equipment Manufacturer).

Tyhjäkäyntikulutus eli laitteen valmiustilassa kuluttama energia.

5S Järjestelmä työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin, tavoitteena tuottavuuden nousu (Sort – Set in order – Shine – Standardize – Sustain).

tietoa SijoittajiLLe

tietoa SijoittajiLLe YHTIöKOKOUS

OSINgONMAKSU

Salcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.4.2009 klo 17 alkaen Marina congress centerissä, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 5.4.2009 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 8.4.2009 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

Hallitus esittää, että osinkoa vuodelta 2008 ei makseta.

•

TALOUdELLINEN RApORTOINTI VUONNA 2009

•

Tilinpäätöstiedote 2008 10.2.2009

•

Vuosikertomus 2008 viikko 12/2009

sähköpostitse osoitteeseen agm2009@salcomp.com

•

Yhtiökokous 15.4.2009

•

puhelimitse numeroon 046 655 8489

•

faksilla numeroon 0201 875 450 tai

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2009 8.5.2009

•

kirjeitse osoitteeseen Salcomp Oyj Yhtiökokousasiat/päivi Luoti pL 95, 24101 Salo

Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2009 11.8.2009

•

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2009 5.11.2009

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan nimi. Osakkeenomistajan Salcompille luovuttamia tietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien yhteydessä. Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Lisätietoja ilmoittautumisesta, asiamiehen käyttämisestä, valtakirjoista ja hallintarekisteröidyn osakkeen omistajien ilmoittautumisesta on saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.salcomp.com.

OSAKKEEN pERUSTIEdOT Listauspaikka: NASdAQ OMX, Helsinki Kaupankäyntitunnus: SAL1V Lista: päälista Toimialaluokka: Teollisuustuotteet ja -palvelut ISIN-koodi: FI0009013924 gIcS-koodi: 20104010

SIJOITTAJAINFORMAATIO Salcompin sijoittajaviestinnän tarkoituksena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toimiville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osakkeen hinnan perustaksi. Salcompin kotisivuilta www.salcomp.com löytyy monipuolista sijoittajainformaatiota: mm. taloudelliset raportit, pörssi- ja lehdistötiedotteet, Salcompia seuraavien analyytikkojen yhteystiedot sekä suurimmat osakkeenomistajat ja yhtiön sisäpiiri. Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Vuosikertomus 2008 julkaistaan Salcompin kotisivuilla pdf- ja Flash-muodossa osoitteessa www.salcomp.com – Sijoittajat – Julkaisut ja esitykset.

SIJOITTAJAYHTEYSTIEdOT Talousjohtaja Jari Saarinen puh. 040 500 4206 jari.saarinen@salcomp.com Viestintäpäällikkö päivi Luoti puh. 050 358 6012 paivi.luoti@salcomp.com

Leesburg

Manaus

São paulo

Salcomp Oyj pL 95, Salorankatu 10 24101 Salo puh. 0201 875 511 Faksi 0201 875 450 Kotipaikka Salo Y-tunnus 1509923-4

pääkonttori Tuotanto Myyntitoimisto Myyntiedustus

Lisätietoja Salcompista ja kaikkien toimipisteiden yhteystiedot löytyvät yhtiön kotisivuilta www.salcomp.com

Salo

Soul

Shenzhen

chennai

design & toteutus: Briiffi Oy. Kannen kuva: Iloinen Liftari. Muut kuvat: Angela Fang, Rauno Johansson, pasi Leino, José carlos Miranda, Tapio Nurmi, Juhani palmulaakso, Ivan perin, Harri pälviranta ja Ravi Shivalingam. Kuvissa esiintyvät henkilöt ovat pääosin Salcompin omaa henkilökuntaa.