Ok Today 1 2014 fi

OK Perinnän asiakaslehti 1/2014

Meriva kiihdyttää vaihtoautokauppaa Professori: vakuudettomat lainat ovat terveellinen ilmiö UUSI TUTKIMUS PALJASTAA

maksukäyttäytymisen salaisuudet

PÄÄKIRJOITUS

Uudet kyvyt saavat astua esiin

Palveluala on uusi haaste

KUn PeRUstiMMe oK PeRinnän Kennet Kronmanin kanssa vuonna 1991, Suomi eli pahassa lamassa ja yhtiön ensimmäiset vuodet sujuivat nihkeästi. En olisi koskaan uskonut, että reilut 20 vuotta myöhemmin meillä on 160 työntekijää ja kymmenien miljoo­ nien liikevaihto. Oma roolini OK Perinnässä on alusta saakka ollut työskennellä taustalla ja saada hallinto sujumaan. Me perustajat emme aina ole olleet yksimielisiä, kuinka yhtiötä pitäisi kehittää. Uskon kuitenkin, että pitkällä tähtäimellä vapaa keskus­ telu ja erilaiset näkemykset ovat olleet hyväksi.

Päätin jo yli kymmenen vuotta sitten, että astuisin operatiivisesta toiminnasta sivuun täyttäessäni 58 vuotta. Minusta tuntuu että juuri nyt sille on monella tapaa oikea aika, eikä vähiten siksi, että yritys sai uudet omistajat pari vuotta sitten. Mottoni on aina ollut, että uusia kykyjä on hyvä päästää esiin. OK Perinnällä onkin ollut hyvin nuori henkilökunta koko elinkaarensa ajan. Ja taitava ja mukava henkilökunta, voin hy­ vin lisätä. Joka aamu on ollut mukava tulla työpaikkaan, jossa on miellyttävä ilmapiiri – suuri kiitos siitä kuuluu koko henkilökunnalle.

En tunne oloani kuitenkaan haikeaksi. Ensinnäkin jatkan edel­ leen hallituksessa, ja toiseksi tunnen vah­ vasti että kaikella on oma aikansa. Tänä kesänä minun aikani on ennen kaikkea purjehtia.

UUdessa työssä on aina mukava aloittaa, varsinkin kun ky­ seessä on minulle täysin uusi ala. Olen työskennellyt aiemmin ta­ louspäällikkönä teollisuudessa, joten uutena haasteena on oppia perusteellisesti palveluyrityksen toiminta.

Millainen kuva minulla sitten oli OK Perinnästä, ennen kuin selvisi että tulen tänne töihin? Todella hyvä kuva, voin sanoa.

Yhtiöllä on erinomainen maine, ja se on tunnettu hyvästä henkilöstö­ politiikastaan. Jo aiemmassa työs­ säni olin tekemisissä OK Perinnän kanssa, koska silloinen työnanta­ jani oli sen asiakas.

Vaikka tietyssä määrin tunsin PETER BACK OK Perinnän etukäteen, yksi asia on minut yllättänyt tänä lyhyenä aikanani talossa. En ollut ymmärtänyt, että perinnän ohella saata­ vakaupat ovat yhtä suuri osa liiketoimintaa. Toisaalta tuli myös yllä­ tyksenä, kuinka säädeltyä ala on laissa, niin hyvässä kuin pahassa.

Ottaa varmasti oma aikansa päästä sisään uuteen työhön. Ahke­ ran ja osaavan taloustiimini ansiosta minun ei kuitenkaan koskaan tarvitse pelätä, etteivätkö asiat sujuisi. On kiitollista saada työskennellä kasva­ vassa yrityksessä, jossa oppii uutta joka päivä.

”Jo aiemmassa työssäni olin

tekemisissä OK Perinnän kanssa, koska silloinen työnantajani oli sen asiakas.”

Peter Back,

toimen jättävä talousjohtaja

toimeen astuva talousjohtaja

KATJA LöSöNEN

Kaj ollila,

OK Per

innän

asiaka

slehti

1/2014

Meriv vaihtoa kiihd yt tä autok ä auppaa Pro fe vakuussori: ovat tede ttomat la rv in eell in il miö en at U U SI TU TK IMU S PA LJ A S TA A

mak misensukäy t täy t y salais uude-t

OK Today on OK Perinnän asiakaslehti.

Pirkka Hildénin kuvasi kanteen Mikko Lehtimäki.

JULKaisiJa OK Perintä, Tiilitehtaankatu 7 A, 65100 Vaasa PäätoiMittaJa Marina Johansson toiMitUsneUvosto Kennet Kronman, Marina Johansson, Anna Jeanne Söderlund, Lars Rosenblad, Anni Kiviniemi tUotanto Mantra Communications taitto Studio PAP

Vuonna 1991 perustettu OK Perintä on Suomen kolmanneksi suurin perintäyhtiö.

Yrityksen liikevaihto on 43 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on 160.

Yrityksellä on toimipisteet Vaasassa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Vuonna 2012 OK Perinnästä tuli osa norjalaista B2Holding­konsernia.

OK Today 1/2014

3

Hän tietää, mitä ihmisten LoMPaKoissa taPaHtUU sähköpostiosoitteen muoto saattaa paljastaa, kuinka henkilö hoitaa raha-asiansa. Muun muassa tämä selviää oK Perinnän ja Hankenin suuressa tutkimuksessa.

tutkimushanke antaa jatkuvasti uusia tu­ loksia, joiden avulla voidaan parantaa asia­ kaspalvelua. OK Perintä pystyy neuvomaan tarkemmin, miten tietynlaisten velallisasiak­ kaiden kanssa kannattaa toimia. Myös velal­ lisasiakkaiden tyytyväisyys kasvaa, kun heil­ le osataan tarjota sopivampia vaihtoehtoja.

– Analyysi antaa meille jotain kättä pi­ dempää, jolla perintäprosessia voidaan räätälöidä. Siksi myös pienempiä asiakkaita

pystytään jatkossa palvelemaan paremmin, Hildén kertoo.

Hankenin tutkimusyhteistyön odotetaan tuovan erityistä lisäarvoa. Kun ulkopuoliset silmät tarkastelevat aineistoa, ne osaavat katsoa sitä tuoreesti ja ennakkoluulotto­ masti. Hankenin konsultti onkin ottanut analysoitavaksi myös pienimmät tiedon­ jyväset, ja lisätietoa haetaan perintäjär­ jestelmän ulkopuolelta. Käytössä ovat esi­ merkiksi luotto­ ja verotiedot sekä finanssi­ ennusteet.

Kun koko suuri aineistomäärä on kulkenut tarkan tutkimusmankelin läpi, aineis­ tosta on Hildénin mukaan paljastunut myös varsin odottamattomia yhteyk­ siä.

– Esimerkiksi jos velallisasiakkaan sähköpostiosoitteessa ei ole etu­ eikä sukunimeä, se ennakoi maksu­ häiriöitä. Ja tietyille asiakas­ tyypeille sähköposti­ ja teksti­ viestiperintä sopivat paremmin kuin puhelinperintä, johon olemme aiemmin vahvasti keskittyneet. Kun perintä­ prosessista voidaan jatkossa leikata turhat toimenpiteet, koko prosessi nopeutuu.

MIKKO LEHTIMäKI

50

-vUotias nainen Lapual­ ta tai 19­vuotias mies Vaa­ sasta – millaista on heidän maksu käy ttäy t ymisensä?

OK Perinnän tutkimusprojekti kertoo vas­ taukset. Yhtiölle kertynyt jättimäinen tie­ tomäärä velallisasiakkaista on nyt Svenska Handelshögskolanin, eli Hankenin konsultin suurennuslasin alla. Nimettömästä tieto­ massasta on poistettu henkilötiedot, ja siitä etsitään yleispäteviä trendejä niin sanotun regressioanalyysin avulla. OK Perinnän ke­ hityspäällikkö Pirkka Hildénin mukaan tar­ koituksena on oppia ennustamaan velallis­ asiakkaan käytöstä ja siten tehostaa koko perintäprosessia.

– Perintää halutaan ohjata alusta saakka paremmin, jotta turhat kulut karsiutuvat. On sekä velallisasiakkaan että toimeksiantajam­ me etu, kun saatavia osataan periä tehok­ kaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

– tutkimustyön ansiosta voimme leikata turhat toimenpiteet perintäprosessista, kertoo Pirkka Hildén.

Meriva kiihdyttää vaiHtoaUtoKaUPPaa J. Rinta-Joupilla moni käytetyn auton kauppa olisi jäänyt syntymättä ilman itse kehitettyä uutta rahoitusmallia.

A

utokauppa on murroksessa, ja alalla eletään tiuk­ koja aikoja. Seinäjokelainen autokauppaketju J. Rinta­Jouppi Oy on kehittänyt uuden Meriva­ra­ hoitusmallin taistelemaan yleistä taloustilannetta vastaan. Mallia on käytetty nyt vuoden ajan, ja se on lisännyt yhtiön vaihtoautokauppaa selvästi. Merivan tarkoituksena on tarjota joustavampia rahoitusehtoja erityisesti edullisten autojen ostajille. Siinä ei esimerkiksi vaadita toisten rahoitus­ yhtiöiden tapaan auton kaskovakuutusta.

– Meriva­rahoitukselle riittää auton lakisääteinen liiken­ nevakuutus. Tällä vastaamme asiakkaiden toiveisiin, sillä monesta on tuntunut kohtuuttomalta jopa tuhannen euron vuosittainen kaskovakuutus, jos itse autokin on vain muuta­ man tonnin arvoinen, kertoo J. Rinta­Joupin paikallisjohtaja Markku Ala­Hakuni.

MeRiva on sUUnnattU iäkkäämmille vaihtoautoille, jotka maksavat enintään 8 000 euroa. Autosta pyydetty minimi­ käsiraha on 10 prosenttia, ja maksimiluottoaika on 36 kuu­ kautta. Ala­Hakunin mukaan erityisesti luottopäätösprosessi ja sen joustavuus tekevät Merivasta ainutlaatuisen rahoitus­ mallin. Rahoitusehtoina ovat vain asiakkaan täysi­ikäisyys ja puhtaat luottotiedot. Nuoren ostajan kohdalla vaaditaan toisinaan myös yhteisvelallista.

– Merivalle on rakennettu atk­järjestelmä, josta luottopää­ tös haetaan. Kysymyksiä luottohakemuksessa on vähemmän ja päätös syntyy nopeasti. Meillä on hyvä näkemys riskeistä,

joten rahoitus on voitu suunnitella ja hinnoitella näin kilpai­ lukykyiseksi.

J. Rinta-JoUPiLLa on kahdeksan toimipistettä, jotka myy­ vät vuodessa yli 9 000 vaihtoautoa ja 2 000 uutta autoa.

Moni suuri autoliikeketju keskittyy enemmän uusien autojen kauppaan, jotka pääsääntöisesti rahoitetaan perinteisissä rahoitusyhtiöissä.

J. Rinta­Jouppi puolestaan panostaa vahvasti vaihtoauto­ kauppaan. Omalla Meriva­rahoituksella halutaan ensisijaisesti poistaa kaupan esteitä ja lisätä myyntivolyymiä. Koska rahoi­ tusmalli on yhtiön oma, se tasapainoilee itse rahoitusriskin ja ­tuoton kanssa.

Merivan jakelukanavina ovat alkuvaiheessa J. Rinta­Jou­ pin omat toimipisteet. Ala­Hakunin mukaan suunnitelmissa on hakea Meriva­rahoitukselle myös uusia myyjäliikkeitä, jotka voisivat ottaa rahoitusmallin valikoimaansa. Hän us­ koo, että se voisi olla hyvä työkalu erityisesti pienemmille autokaupoille, joilla ei ole omia rahoitusresursseja.

– Tämä on toimiva ja testattu järjestelmä, ja meillä on luot­ topolitiikan osalta hyvä kokemus ja näkemys. Uskoisin, että kiinnostusta löytyy. Ainakin meillä moni kauppa olisi jäänyt syntymättä ilman Merivaa.

oK Perintä hoitaa maksuliikenteen J. Rinta-JoUPPi HaLUsi oman rahoitusmallin maksulii­ kenteelle luotettavan kumppanin. OK Laskutus seuraa, että vaihtoautojen osamaksut hoidetaan ajallaan. Jos jonkun asi­ akkaan kohdalla ilmenee ongelmia, J. Rinta­Joupille raportoi­ daan reaaliaikaisesti atk­järjestelmän kautta. Perintäpuoli astuu tarvittaessa lopulta mukaan ja hoitaa perinnän lop­

puun saakka. Ala­Hakunin mielestä kumppanuus OK Perin­ nän kanssa tarjoaa vaivattomuutta.

– Nyt voimme käyttää resurssit ydintoimintaamme ja kes­ kittyä siihen, minkä taidamme parhaiten. Yhteistyö on pelan­ nut erinomaisesti, OK Perintä on meille arvokas kumppani.

OK Today 1/2014

5

”Rahoitusmallimme on suunnattu

SAMI PULKKINEN

iäkkäämmille vaihtoautoille.

Luottopäätösprosessi on lyhyt, emmekä vaadi kaskovakuutusta.”

– Meriva voisi olla hyvä työkalu pienemmille autokaupoille, sanoo Markku ala-Hakuni.

RAHOITUKSEn UUSI PeLiKenttä Pankeille asetetut kovemmat vaatimukset avaavat tien uusille rahoitusalan toimijoille.

M

uutama vuosikymmen sitten oli helppoa. Kun yksityishenkilöt tai yri­ tykset tarvitsivat lainaa, he menivät pankkiin. 1900­luvun lopulla sään­ nöstelyä purettiin, mikä avasi ovet uusille luottoyhtiöille. Vuoden 2008 finanssikriisin ja investointipankki Lehman Brothersin yllättävän konkurssin myötä tuli seuraava suuri mullistus.

Nykyään lainan tarvitsijalla on useita eri vaihtoehtoja: luottokortit, osamak­ sut, pikavipit, myyjien rahoituspalvelut, lukemattomat isommat ja pienemmät luottoyhtiöt sekä aivan uudet rahoi­ tusmuodot kuten joukkorahoitus ja vertaislaina. Uusille luottoyhtiöil­ le on yhteistä, että ne myöntävät lainaa ilman vakuuksia, ja mahdolliset luottotap­ piot katetaan lainan koroilla.

PRofessoRi tiMo RotHoviUs Vaasan yliopiston Laskentatoimen ja rahoituksen yksiköstä kertoo, että talouskriisi muutti suhtautumista riskinottamiseen.

– Nykyään riskejä arvioidaan erilailla.

Pankkien on vaikea antaa luottoa riski­in­ vestoinneille ilman täysiä vakuuksia. Tämä luo markkinat toisen tyyppisille luottoyh­ tiöille.

Samanaikaisesti luoton kysyntä on li­ sääntynyt. Syynä on kulttuurinmuutos länsimaissa, joissa lainan kokonaismäärä kasvaa.

– Ennen säästettiin, että voitiin ostaa.

Nyt ostetaan ensin ja säästetään sitten, jotta voidaan maksaa laina, Rothovius selventää.

Pankkien ja muiden luotonantajien ratkai­ seva ero on, että pankit lainaavat eteenpäin rahoja, jotka ne ovat itse lainanneet yksi­ tyishenkilöiltä ja yrityksiltä. Uudet luotto­ toimijat lainaavat omistajiensa ja rahoitta­ jiensa rahoja.

Pankeille on asetettu säädöksiä talletta­ jien rahojen suojelemiseksi. Suuret pankit kannattelevat sitä paitsi koko talousjärjes­ telmää – jos suurpankki menee konkurssiin,

”Uusille luottoyhtiöille on yhteistä, että ne myöntävät lainaa ilman vakuuksia, ja mahdolliset luottotappiot katetaan lainan koroilla.” seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Siksi yhteiskunnan täytyy säädellä pankkien toi­ mintaa. Jos luottoyhtiö menee konkurssiin, vain omistajat ja rahoittajat menettävät rahansa. Siksi yhteiskunnalla ei ole saman­ laisia intressejä säännöstellä niitä.

LUottoyHtiöissä Kasvavana katego­ riana ovat toimijat, joilla on yhteys kaupan­ käyntiin. Kun on kyse kalliimmista tuotteis­ ta kuten autoista, kauppa tarjoaa luottoa voidakseen myydä enemmän tuotteita.

Silloin koroilla ei välttämättä tehdä niin suurta voittoa. Kun puhutaan halvemmista tuotteista kuten sohvista ja kodinkoneista, luotot itsessään ovat kannattavaa bisnestä.

Rothoviuksen mielestä kuluttajille ei koi­ du riskiä, vaikka he lainaisivat muilta toimi­ joilta kuin pankeilta.

– Ei, riski on täysin luoton antajilla ja hei­ dän rahoittajillaan, joten se ei ole kuluttajan ongelma.

Sama laajemman rahoitustarjonnan ke­ hitys näkyy myös yritysmaailmassa. Yri­ tysten on vaikeampaa saada pankkilainaa investoinneille, jos pankit arvioivat ne ris­ kialttiiksi.

Myös keskisuuret yritykset lainaavat siksi rahaa pääomamarkkinoilla laskemalla liik­ keelle joukkolainoja.

– Viime talvena Helsingin pörssi alkoi noteerata First North ­listan obligaa­ tioita. Se voi avata toimivat markkinat pk­yritysten yrityslainoille, Rothovius sanoo.

Leasing on toinen yleistyvä rahoi­ tusmuoto. Tämä ei johdu vain lainan saannin vaikeudesta, vaan yritykset näkevät leasingissä myös taloudellisia etuja.

– Leasing­kone on lainan vakuus.

Yhtiö kiinnittää vähemmän pääomaa ja voi saada kevyemmän taseen, mikä voi puo­ lestaan parantaa oman pääoman tuottoa.

Timo Rothovius ei usko pankkien ankarien säädösten kevenevän, päinvastoin. Tämä johtaa sekä kuluttajille että yrityksille suun­ nattujen uusien rahoitusmuotojen kasvuun.

– On valtavan tärkeää, että myös sellai­ set ihmiset, joilla ei ole suurta omaisuutta, voivat perustaa yrityksiä. Siksi vakuudetto­ mat lainat ovat terveellinen ilmiö, Rothovius sanoo.

– vakuudettomat lainat ovat terveellinen ilmiö, sanoo timo Rothovius.

OK Today 1/2014

KATJA LöSöNEN

7

Uusi nettipalvelu velallisasiakkaille oK PeRinnän UUden nettipalvelun ansiosta velallis­ asiakkaiden on nyt entistä helpompi hoitaa asioitaan. Kirjau­ tumalla palveluun voi tehdä esimerkiksi maksusuunnitelmia tai muuttaa laskunsa eräpäivää. Aiemmin asiakkaat ovat voineet hoitaa nämä vain soittamalla tai lähettämällä sähköpostia OK Perintään, tai ottamlla yhteyttä chatin kautta.

– Tämä on yksi väylä parantaa velallisasiakkaiden palvelua ja lopulta parantaa myös maksamisen onnistumisprosenttia.

Haluamme madaltaa kynnystä yhteydenottamiseen tekemällä sen mahdollisimman yksinkertaiseksi. Nyt asiakkaat voivat hoitaa asiansa milloin tahansa vuorokauden ympäri, sanoo Petter Lingonblad, asiamiesperinnän liiketoimintajohtaja.

Nettipalvelu on ollut testikäytössä toukokuun ajan, ja se ote­ taan hiljalleen käyttöön yhä useammalle toimeksiantaja­ asiakkaalle.

Asiakkaat: jatkakaa samaan malliin oK PeRintä saa hyvän arvosanan viimeisimmässä asiakas­ tyytyväisyyskyselyssä. Yli 90 prosenttia asiakkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he saavat vastaukset kysymyksiinsä tarpeeksi nopeasti ja että he suosittelisivat OK Perintää yhteistyökumppaneilleen. 20 prosentin mielestä toiminta on parantunut, kun taas 73 prosentin mielestä se on pysynyt samalla tasolla kuin aiemmin.

– On ilahduttavaa nähdä, että asiakaspalvelun kehitystyö on kantanut hedelmää, sanoo Petter Lingonblad, asiamiesperin­ nän liiketoimintajohtaja.

Tutkimuksen mukaan OK Perintä eroaa kilpailijoista joustavuu­ dellaan, tehokkuudellaan ja asiakaslähtöisyydellään.

Rahoituksen lakikiemurat Poishaku, viivästyskorko ja luottosopimuksen irtisanominen – oK Perinnän lakimies olli Rinne vastaa tavallisimpiin rahoitukseen liittyviin kysymyksiin. ?

MITEN KULUTTAJALUOTTO­ SOPIMUS IRTISANOTAAN?

irtisanomisen ehdot sekä irtisanomisen muoto ja tapa on aina syytä sopia luot­ tosopimuksessa kirjallisesti. Samalla on otettava huomioon kuluttajansuojalain säännökset irtisanomisajoista. Kuluttaja saa milloin tahansa irtisanoa jatkuvaa luot­ toa koskevan sopimuksen heti päättyväksi, jos irtisanomisajasta ei ole sovittu.

Kuluttajan noudatettavaa irtisanomisai­ kaa ei saa sopia kuukautta pitemmäksi. Luo­ tonantajan noudatettavaa irtisanomisaikaa ei puolestaan saa sopia kahta kuukautta lyhyemmäksi. Irtisanomisilmoitus on toimi­ tettava lain mukaan kuluttajalle pysyvällä tavalla, mikä tarkoittaa tietojen antamista hänelle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kuluttajan täytyy voida tallen­ taa ja toisintaa ne muuttumattomina.

?

VOIKO TUOTTEEN HAKEA POIS, JOS SITä EI OLE MAKSETTU?

Myyjä ei voi hakea myytyä esinettä takai­ sin, vaikka se olisi kokonaan maksamatta.

Omatoiminen ulosotto on omankädenoike­ utena kriminalisoitu rikoslaissa. Maksuhäi­ riötilanteessa velkoja voi pyrkiä sopimaan kaupan purkamisesta, jolloin jo tehdyt suo­ ritukset palautetaan puolin ja toisin. Kaupan purkamisen yhteydessä on samalla syytä sopia kirjallisesti esineen kulumisen ja vaik­

kapa noutamisen aiheuttamien kustannus­ ten korvaamisesta. Myyjä voi myös käynnis­ tää oikeudenkäynnin, jotta ostaja saadaan palauttamaan tavara myyjälle tai vaihtoeh­ toisesti korvaamaan sen arvo korkoineen ja perimiskustannuksineen.

Kauppasopimuksella on mahdollista sopia, että omistusoikeus esineeseen säilyy myyjällä kunnes ostaja on suorittanut kaik­ ki maksuvelvoitteensa myyjälle. Pelkästään laskuun merkitty omistuksenpidätys ei ole oikeuskäytännön mukaan pätevä, joten ky­ seinen oikeus on järjestettävä sopimalla.

Jos myyjä haluaa turvautua tavaran pois­ hakemiseen, on sopimus yleensä syytä teh­ dä osamaksukauppalain mukaisesti. Siinä sovitaan ehdot esineen takaisinotosta ja tilityksestä. Mikäli ostaja on kuluttaja, osa­ maksusopimuksessa on otettava huomioon kuluttajansuojalain määräykset tavaran takaisinotosta ja tilityksestä. OK Perinnällä on tehokas osamaksuesineiden poishaku­ palvelu. Sillä saadaan useimmissa tapauk­ sissa esine nopeasti ja tehokkaasti myyjän haltuun vapaaehtoisen perinnän keinoin, ilman ulosottomiehen tekemää tilitystä.

?

MIKä ON RAHOITUSKORON JA VIIVäSTYSKORON ERO?

Rahoituskorolla tarkoitetaan sovittua rahan hintaa tai tuottoa, jonka velkoja saa luotonottajalta korvauksena luoton myön­

tämisestä tietyksi ajaksi. Kiinteä korko pysyy muuttumattomana koko talletus­ tai laina­ajan. Vaihtuva korko on sidottu viite­ korkoon siten, että korko tarkistetaan tietyin väliajoin.

Velkojan on oikeus saada saatavalleen viivästyskorkoa eräpäivästä lukien, mikäli velkaa ei ole maksettu ajoissa. Viivästys­ koron suuruus määräytyy korkolain tai so­ pimusehtojen mukaan. Sen tarkoituksensa on kannustaa velallisasiakas maksamaan velkansa sovitussa ajassa ja toisaalta kor­ vata velkojalle viivästymisestä aiheutuva vahinko.

Korkolain mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2014 on 7,5 % vuodessa. Kor­ koa kutsutaan lailliseksi viivästyskoroksi.

Kulutusluottosopimuksissa velallisasi­ akkaan on maksettava viivästyskorkona luottosopimuksessa sovittua korkoa enin­ tään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt. Tämän jälkeen velalle on maksettava laillista vii­ västyskorkoa.

Kaupallisiin sopimuksiin sovellettava vii­ västyskorko ajalle 1.1.–30.6.2014 on 8,5 % vuodessa, mikäli osapuolet eivät ole toisin sopineet. Korkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suo­ ritettaviin maksuihin.