Raharenki OK Perintä Oy:n asiakaslehti 1/2011
OK Perintä 20 vuotta
OK Perintä täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja Raharengin tässä numerossa muistellaan hieman menneitä vuosia ja sitä, miten tähän ollaan tultu. Paljon on vettä virrannut Kyrönjoessa siitä, kun OK Perinnän perustajat Kennet Kronman ja Kaj Ollila saivat ensimmäisen perintätoimeksiantonsa. Lehdessämme on myös erikoishaastattelu, jossa entinen Suomen Perimistoimistojen Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Mäki muistelee koko alamme kehitysvaiheita. Välillä on mukavaa pysähtyä ja antaa ajatusten harhailla menneisiin aikoihin ja aikaisempiin saavutuksiin. Yrityksen historiaa tarkastelemalla ymmärtää paremmin sen arvoja ja nykytoimintaa. OK Perintä on vuosien varrella kasvanut uskollisten pitkien asiakkuuksien kautta. Tämä on vahvistanut ajatuksiamme siitä, että asiakaslähtöisten ja asiakkaiden todellisista tarpeista lähtevien palvelujen tuottaminen on tärkeintä. Kun tähän lisätään paras mahdollinen perintätulos, niin ollaan hyvin lähellä toiminta-ajatustamme. Tänä päivänä, kun katseemme on jo vahvasti suunnattu tulevaisuuteen, yllä mainittu missiomme on yhä kantava voimamme. Tavoitteena on pysyä
alamme esikuvana ja asiakkaidemme pitkäaikaisena yhteistyökumppanina tarjoamalla alan tehokkainta perintää ja parasta palvelua. Tehtävä ei ole helppo, mutta sopivalla nöyryyden ja kunnianhimon sekoituksella se on hyvinkin saavutettavissa. Tässä hankkeessa oman henkilöstömme merkitys on suuri. Osaavan henkilöstömme tunnusmerkit ovat jo tänä päivänä aktiivisuus ja oikea asenne, mutta jatkuva kehittäminen jatkuu. Myös tietotekniikka on avainroolissa ja sen hyödyntämisessä tavoitteemme on olla edelläkävijä, joka mahdollistaa toimeksiantajillemme yhä kehittyneempiä ja tehokkaampia palveluita. Maailma on muuttumassa ja tekninen kehitys yhä kiihtyy. Osaamistamme on tältä osin jo vahvistettu ja huomattava määrä järjestelmämme kehityshankkeita on meneillään. OK Perintä on valmis kohtaamaan tulevaisuuden, joka varmasti tuo mukanaan monta haastetta, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Organisaatiomme on parhaassa iskuvireessä. Tänä päivänä yrityksemme on kooltaan jo tarpeeksi suuri vastataksemme markkinoiden vaatimuksiin, mutta silti olemme säilyttäneet pienen toimijan ketteryyden ja joustavuuden. Toivotan kaikille mukavia lukuhetkiä Raharengin ”retronumeron” parissa. Juhani Ollila toimitusjohtaja
Kahteen vuosikymmeneen m P
erintäalan grand old man, varatuomari Timo Mäki on seurannut perintäalan kehittymistä näköalapaikalta siitä lähtien, kun hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1970. Vuonna 1972 varatuomarin arvonimen saatuaan Mäki toimi noin vuosikymmenen apulaisnimismiehenä ja nimismiehenä Satakunnassa, Hämeessä ja Lounais-Suomessa. Vuonna 1981 hän siirtyi julkishallinnon puolelta Contant Oy:n koulutus- ja perintäpäälliköksi ja vuonna 1989 varatoimitusjohtajaksi, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2008. Timo Mäki sanoo, ettei perintätoiminta ennen perintälakia ollut Suomessa niin villiä kuin voisi kuvitella, vaikka joitakin lieveilmiöitä olikin havaittavissa. Toisaalta perintälain voimaan astuminen ei automaattisesti muuttanut tilannetta miksikään. ”Laki ei yksistään tee mistään toiminnasta rikkeetöntä. Ajetaanhan liikenteessäkin päin punaisia, vaikka kaikki tietävät sen olevan kiellettyä”,Mäki toteaa.
Varatuomari Timo Mäki.
Ammattimainen saatavien perintä itsenäisenä elinkeinona Suomessa alkoi 45 vuotta sitten varsin pienimuotoisena. Kun OK Perintä 20 vuotta sitten perustettiin, toimialan suurimmat toimijat olivat jo järjestäytyneet, mutta lainsäädäntö alalle saatiin vasta 1999.
2
Perintäalan toimijat järjestäytyivät jo vuonna 1981 perustamalla Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n. ”Liiton toiminta oli aluksi aatteellista, eikä sen tarkoituksena ollut silloin, kuten ei nykyäänkään, taloudellisen edun saavuttaminen. Alkuvuosina liiton jäsenten tapaamiset olivat lähinnä verkostoitumista ja leppoisaa yhdessäoloa. Lisäksi liitto valvoi jäsentensä ammattitaidon tasoa ja hyvämaineisuutta, johon kuului myös jäsenten järjestäytynyt taloudenpito”,muistelee vuosina 1994-2008 liiton puheenjohtajana toiminut Mäki. ”Varsinainen edunvalvonta alkoi vasta 90-luvulla, kun hyvää perintätapaa alettiin muokata ja perintälakia valmistella. Silloin alkoi käytännössä toteutua myös liiton sääntöihin kirjattu tavoite toimia hyvän perintätavan asiantuntijatahona.” Perintälain valmistelu oli pitkä prosessi, joka alkoi vuonna 1993 asiaa pohtimaan asetetun työryhmän työskentelyllä. Tässä ryhmässä Perimistoimistojen Liitolla oli oma edustajansa. Timo Mäki arvelee, että nykyinen perintälaki olisi melko lailla eri näköinen ellei Perimistoimistojen Liitto olisi ollut konsultoimassa lain valmistelua. Lakiesitys vietiin eduskuntaan 1996, missä sitä käsiteltiin kaksi ja puoli vuotta. Timo Mäki muistelee, että leimaa-antavaa sil-
n mahtuu paljon
”Jos on otettu velkaa ja luvattu maksaa se takaisin, niin kyllä näin on myös toimittava.”
loiselle keskustelulle oli, että valtion oma perintäkoneisto huomasi lain voimaantulon vaikuttavan heidän toimintaansa ja oli kovasti pistämässä kapuloita rattaisiin. ”Ulosotto ei silloin nähnyt eroa moottoripyöräjengien ja perintätoimistojen toimintatavoissa. Olivat silloin kaiketi mustasukkaisia omista tekemisistään”, naurahtaa Mäki virkakoneistosta, joka tänään on perintätoimistojen tärkeä yhteistyökumppani. ”Nykyään ulosotolla on täysi työ hoitaessaan niitä ulosottoasioita, joihin ei tuomiota tarvita. Näitä veroja, parkkisakkoja, elatusmaksuja ja muita vastaavia on kappalemääräisesti niin paljon, että niistä riittää työtä yllin kyllin.”
Vastapuolelle ovat jääneet luotonantajat ja perintäala. ”Sekä media että kansanedustajat näyttävät uskovan tyhmyyteen asti, että kansansuosio saavutetaan ja säilytetään sillä, että keksitään erilaisia konsteja ja etuuksia, joiden varjolla velallisten ei tarvitsisi maksaa velkojaan. Mutta velkojen anteeksianto ei ole mikään autuaaksi tekevä mekanismi. Tämän alan ihmiset ovat aina tienneet, että huonosti käy, jos ei velkojaan maksa. Terveessä markkinataloudessa veloista vapauttava konkurssi ei ole vaihtoehto. Meillä on 2000-luvulla jo annettu enemmän velkoja anteeksi kuin koko pankkituki oli aikoinaan”, Mäki jyrähtää.
Hyvä perintätapa
Nykyiseen perintälakiin alan kokenut konkari ei näe syytä puuttua. Velkasaneerausta hän sen sijaan olisi valmis ruuvaamaan entisaikojen ajattelumallin suuntaan. ”Olisi palattava lähemmäksi sitä ajatusmaailmaa, että sopimuksista pidetään kiinni. Jos on otettu velkaa ja luvattu maksaa se takaisin, niin kyllä näin on myös toimittava.” Timo Mäki haluaisi myös palauttaa säästämiskasvatuksen vastuun vanhemmille, jotta tulevilla sukupolvilla olisi edes jokin tolkku rahan käytössä. Monet perheet kun näyttävät nykyisin elävän huolettomasti velaksi. ”Puuttuisin myös aika nopeasti siihen pykälään, jossa määritellään perintäkulujen maksaja ja peritäänkö siitä arvonlisäveroa vai ei. Itse edustan näkemystä, että perintäkulut ovat velkojan saatavia.” Timo Mäki olisi valmis myös purkamaan nykyisiä suojauksia, joita ulosotto on rakentanut suojaamaan omaa toimintaansa. ”Antaisin perintätoimistojen periä vaikkapa verovelkoja, jos joku sen homman haluaisi itselleen ottaa.”
Kun perintälaki vuonna 1999 tuli voimaan, siihen oli sisällytetty käsite hyvästä perintätavasta. Perimistoimistot ja eduskunta olivat lain tulkinnasta yksimielisiä ja lopputulokseen tyytyväisiä, mutta kuluttajaasiamiehelle hyvän perintätavan määritelmä ei Timo Mäen mukaan kelvannut. ”Siitä huolimatta, että lakiin kirjattu käsitys hyvästä perintätavasta oli kaikille kristallin kirkas, esitti kuluttaja-asiamies asiasta oman näkemyksensä ja ohjeistuksensa vuonna 2000. Siitä syntyi kova metakka ja muun muassa Asianajajaliitto kanteli asiasta oikeuskanslerille. Olimme yksimielisiä sitä, että kuluttaja-asiamiehen näkemys ei perustunut lakiin. Tilanne raukesi lopulta siihen, että kuluttaja-asiamies totesi, että hänellä on lupa esittää asiasta oma mielipiteensä. Episodi aiheutti kuitenkin paljon epätietoisuutta muun muassa kuntasektorilla.” Kerta ei ollut viimeinen, kun Perimistoimistojen Liitto on käynyt julkista keskustelua Kuluttajaviraston kanssa. Myös perintälain uudistusvaiheessa vuonna 2005 tulkinta kohtuullista perintäkuluista erityisesti suuria summia perittäessä, herätti keskustelua, jossa liitto puolsi perintäalan näkemyksiä. Siinä missä Perimistoimistojen Liitto on ollut oman alansa edunvalvoja, on se ollut sitä myös velkojille. Timo Mäki toteaa suorasukaisesti, että velallisten puolestapuhujiksi ovat osin kritiikittömästikin ryhtyneet niin media Helsingin Sanomista alkaen kuin poliitikot yli puoluerajojen.
Tekninen kehitys muuttanut paljon Vaikka OK Perinnän perustamisesta on kulunut vain kaksikymmentä vuotta, ovat nämä vuodet olleet perintäalalle ja koko yhteiskunnalle valtavaa teknisen kehityksen murrosta. Kaksikymmentä vuotta sitten ensimmäiset tietokoneet tekivät vasta tuloaan. Liike-elämän yhteydenpito hoidettiin puhelimitse ja telefaksin avulla. Käytännössä suurin osa työstä hoidettiin manuaalisesti ja kirjepostia lähetettiin paljon. Perintäalalla tämä tarkoitti valtavien paperimäärien käsittelyä.
3
Timo Mäki
Sitten alkoi valtava tekninen mullistus, joka näin jälkikäteen ajatellen tapahtui käsittämättömän nopeasti. Kirjoitus- ja frankeerauskoneet, teleksit ja viimeisintä tiedontallennusta edustaneet mikrofilmit saivat väistyä. Henkilökohtaiset tietokoneet valtasivat työpöydät ja sähköposti yleistyi, tietokoneohjelmat kehittyivät ja ne valjastettiin asiakaspalvelun, tietojenhallinnan ja toiminnanohjauksen tarpeisiin ja ovi globaaliin maailmaan avautui www-palvelun kautta. ”Tekninen kehitys ei ainoastaan ole helpottanut tietojen käsittelyä perintätoimistoissa, vaan se on mahdollistanut palveluvalikoiman laajentamisen ja monipuolisen yhteistyön kehittämisen perintätoimistojen ja toimeksiantavien yritysten välillä”,Timo Mäki toteaa.
Lama on huono juttu myös perintäalalle Päinvastoin kuin yleisesti näytetään ajattelevan, lama ei merkitse kulta-aikoja perintäalalle. Kun kotitalouksien maksukyky heikkenee ja yritykset tekevät konkursseja, eivät rahavirrat suinkaan käänny perintätoimistoihin. Kun rahaa ei ole, perintätuloksetkin jäävät tavallista laihemmiksi. Tämän ovat nähneet kaikki pitkään perintäalalla toimineet. 90-luvun alun lama ja viimeksi koettu taantuma eivät ole olleet liiketoiminnan parasta aikaa perintätoimistoille. Siksi myös perintäalalla toivotaan tasaista talouden kasvua ja hyvää työllisyystilannetta. Talouden elpyminen onkin otettu ilolla vastaan. Vuoden 2011 alkaessa tilanne näyttää melko hyvältä. Viime vuonna konkurssiin haettiin yhteensä 3 100 yritystä, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Osa yrityksistä on onnistunut sopimaan velkojiensa kanssa saatavistaan. Konkurssiin asetettiin Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan 1 971 yritystä eli noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Toisaalta Asiakastieto tilastoi viime vuonna 1 153 409 uutta maksuhäiriötä henkilöille ja 162 674 maksuhäiriötä yrityksille, joten työ perintätoimistoissa ei näiden lukujen valossa tule loppumaan.
OK Perinnän kaks 20 vuotta sitten vuonna 1991 elettiin syvää lamaa, joka oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Vuosi oli kuitenkin monin tavoin tapahtumarikas niin meillä kuin muuallakin. 1991 alkoi Persianlahden sota, soitettiin maailman ensimmäinen GSM-puhelu Suomessa Radiolinjan verkossa, Esko Ahon hallitus aloitti työnsä, Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen web-selaimen, Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua ja päästettiin sittemmin devalvoitumaan 14 % ja Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta. Samana vuonna kaksi pankkitaustaista miestä, Kaj Ollila ja Kennet Kronman, päätti perustaa perintätoimiston. Nimeksi perustettavalle yhtiölle annettiin OK Perintä, O niin kuin Ollila ja K niin kuin Kronman.
OK Perinnän alkuperäinen yhtiömuoto oli kommandiittiyhtiö ja vastuunalaisten perustajajäsenten lisäksi yhtiötä perustamassa olivat äänettömät yhtiömiehet Juhani Ollila, Dick Kronman ja Roger Östman. Toiminta aloitettiin Vaasassa osoitteessa Rantakatu 16. Yhtiön rahoittajaksi saatiin Vaasan Suomalainen Aluesäästöpankki. Ajankohta ei mitenkään ollut paras mahdollinen uuden yrityksen perustamiselle, vaikka periaatteessa perittävää oli paljon. Laman runtelemassa maassa ei perintätuloksien voinut olettaa olevan erityisen hyviä. Ollila ja Kronman suhtautuivatkin toimialan haasteisiin tietyin varauksin, vaikka luottamus omaan osaamiseen ja toisaalta usko kovan työn palkitsevuuteen olikin vahva. Aktiivinen asiakashankinta käynnistettiin heti yhtiön perustamisen jälkeen ja pian asiakkaita oli jo kolmisenkymmentä. Suurin asiakas toi kerralla 20 toimeksiantoa, jota pidettiin tuolloin valtavana määränä. Ensimmäisen 2000 markan suuruisen yksityisoton yhtiömiehet saattoivat nostaa kesällä. Summa jaettiin osakkaiden kesken tasan, joten palkka tehdystä työstä oli tässä vaiheessa perin vaatimaton. Lokakuussa 1991 OK Perintä osti Vaasan Perintätoimisto Ky:n. Yrityskaupan myötä asiakkaiden määrä nousi sataan. Tuolloin ajankohtaiseksi tuli aloittaa ensimmäisen oman perintäjärjestelmän rakentaminen.
Juhani Ollila ja Kennet Kronman esittelemässä OK Perinnän palveluja messuilla.
Joel Sellberg toimitusjohtajaksi
Kun OK Perinnän toiminta oli saatu mukavasti käynnistettyä, yhtiön osakkaat saattoivat keskittyä toiminnan kehittämiseen. 1. kesäkuuta 1992 Joel Sellberg aloitti OK Perinnän ensimmäisenä toimitusjohtajana. Pienessä perintätoimistossa myös toimitusjohtajalle riitti operatiivista työtä ja Sellberg hoitikin yhdessä Kennet Kronmanin kanssa puhelinperintää. Koska lisäresursseja tarvittiin, palkattiin puhelinperintää hoitamaan Olle Herrgård. Samaan aikaan alkoi myös aktiivinen myyntityö isompiin yrityksiin.
4
Kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi
Keväällä 1993 OK Perintä muutti Vaasassa Hovioikeudenpuistikko 16:een. OK Perinnän toiminta oli kasvussa ja omistajat kokivat yritysjärjestelyn ajankohtaiseksi. Yrityksen yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Taloudellisten perustelujen lisäksi järjestelyä perusteltiin uskottavuudella. Koettiin, että asiakkaat suhtautuvat osakeyhtiömuotoiseen perintätoimistoon luottavaisemmin kuin kommandiittiyhtiöön. OK Perinnän kolmantena toimintavuonna liiketoimintaa haluttiin laajentaa
ksi vuosikymmentä Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle. Jotta tämä olisi onnistunut, tarvittiin toimisto Helsinkiin, joka perustettiinkin syksyllä. Toimisto sijaitsi Arkadiankatu 19:ssä ja sen aluepäälliköksi nimitettiin Juhani Ollila. OK Perinnän palveluksessa oli tuolloin kaikkiaan seitsemän henkilöä. Jo heti vuonna 1994 tuli selväksi, että laajentuminen pääkaupunkiseudulle oli strategisesti onnistunut päätös. Liiketoiminnan volyymi kasvoi 60 prosenttia ja OK Perintä sai muutamia erittäin merkittäviä uusia asiakkuuksia.
Intensiivisen työn vuodet
Vuonna 1995 OK Perintä liittyi Suomen Perimistoimistojen Liiton jäseneksi ja aktiivinen liiketoiminnan kehittäminen jatkui. OK Perinnän omistajat muistavat vuodet 1995-1997 vuosina, jolloin keskityttiin niin intensiivisesti työn tekoon, että mitään suurempia merkkitapahtumia ei noilta vuosilta nouse mieleen. Töitä tehtiin paljon ja vaikka hallitusta kasvusta puhuttiin, kukaan ei osannut arvata millaista liiketoiminnan kehitys olisi tulevina vuosina.
Toiminta pääkaupunkiseudulla kasvuun
Vuonna 1997 Helsingin toimipisteeseen rekrytoitiin kaksi uutta henkilöä, jois-
ta Camilla Hirn-Gustafsson on edelleen OK Perinnän palveluksessa. Uusia merkittäviä asiakkuuksia saatiin ja liikevaihdon prosentuaalinen kasvu oli odottamattoman suuri. Vuosi 1998 toi tullessaan lisää asiakkuuksia Helsingin toimistolle, joka liikevaihdossa ohittikin hallinnollisen pääkonttorin Vaasassa. Helsinkiin rekrytointiin lisää väkeä ja henkilöstön määrä ylitti kymmenen henkilöä, mitä pidettiin melkoisena virstanpylväänä. Oli tullut aika pitää ensimmäinen koko henkilöstölle suunnattu oma koulutustapahtuma Vaasassa. Tuolloin aloitettiin myös oma, ensimmäisen sukupolven tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistyö. Omistajien rahankäyttö oli varsin mal-
tillista, mistä jotakin kertonee se, että yritys osti ensimmäisen auton vasta vuonna 1998. Fiat-merkkisen ajopelin sai käyttöönsä Kaj Ollila.
Ammatillinen perintätoiminta luvanvaraiseksi
Perintälaki tuli voimaan vuonna 1999 ja ammattimainen perintä muuttui luvanvaraiseksi. OK Perinnän toimintaan tällä ei ollut suurta vaikutusta, koska yritys oli jo vakiinnuttanut asemansa ja osoittanut toimivansa hyvän perintätavan mukaisesti. Orgaanisen kasvun lisäksi OK Perinnän toiminta kasvoi yrityskaupalla vuonna 1999, kun se osti AL Perintä Oy:n ja perusti tässä yhteydessä toimiston Tampereelle. Yrityskaupan myötä taloon saatiin Taru Tusa, joka työskentelee edelleen OK Perinnän palveluksessa. Myös Helsingissä tehtiin yrityskauppoja. OK Perintä osti Suomen Credit House Ky:n liiketoiminnan. Helsingin toimiston aluepäällikkö Juhani Ollilasta tuli vuonna 1999 OK Perinnän vähemmistöosakas.
Asiakkuudet ja toimialaosaaminen kasvavat
Kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Kaj Ollila (vas.) ja Juhani Ollila järjestelevät osakekirjoja.
5
Vuonna 2000 OK Perinnällä oli toimisto Vaasassa, Helsingissä ja Tampereella ja uuden vuosikymmenen näkymät olivat hyvät. OK Perinnän toimialaosaaminen kasvoi samassa suhteessa asiakkuuksien kanssa ja OK Perintä vahvisti asemaansa muun muassa lehti- ja kustannusalan yhteistyökumppanina. Marraskuussa OK Perintä järjesti ensimmäinen aamiaistapaaminen Tam-
OK Perintä osti ensimmäisen auton vuonna 1998. Fiat-merkkisen ajopelin sai käyttöönsä Kaj Ollila. pereella. Sittemmin eri tyyppisiä asiakastapaamisia ja koulutustapahtumia on järjestetty vuosittain.
OK Perintä kymmenen vuotta
Vuonna 2001 Helsingin toimisto muutti uusiin toimitiloihin osoitteeseen Töölönkatu 42. Yrityksen kymmenvuotisjuhlia vietettiin Tampereella. Juhlapuhujaksi ja kouluttajaksi kutsuttiin jääkiekkovalmentaja ja sittemmin yritysvalmentajana ansioitunut Rauno Korpi. Henkilökunta, jota tuolloin oli parisenkymmentä, sai juhlan kunniaksi lahjaksi yhtenäiset, mustat vapaa-ajantakit ilmentämään me-henkeä. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (OK2000), jota oli alettu kehittää 1998, otettiin käyttöön joulukuussa 2001. Se lisäsi huomattavasti OK Perinnän toiminnan tehokkuutta ja valmisti yhtiötä euron käyttöönottoon.
Euro käteisvaluutaksi
Euro otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002 käteisvaluuttana 12 Euroopan maassa Suomi mukaan lukien. Uuden toimin-
nanohjausjärjestelmän ja huolellisen valmistautumisen ansiosta valuutan vaihto ei tuottanut OK Perinnän prosesseissa sanottavia ongelmia. OK Perintä sai uusia merkittäviä asiakkaita ja vahvisti asemaansa postimyyntiyritysten kumppanina. Vuosi 2002 oli myös vahvaa teknisten palvelujen kehittämisen aikaa. Yhä suurempi määrä OK Perinnän saamista toimeksiannoista alkoi tulla sähköisessä muodossa. Tiedonsiirron ratkaisut toteutettiin silloin, kuten nykyäänkin, yleensä yhteistyössä toimeksiantajan it-henkilöstön tai toimeksiantajan järjestelmästä vastaavan yrityksen kanssa. OK Perinnän toimitusjohtaja Joel Sellberg siirtyi eläkkeelle elokuussa 2002 ja hänen tehtävänsä otti hoitaakseen Kennet Kronman. Tuolloin strategiana oli erityisesti ylläpitää ja vahvistaa yhteyksiä vaasalaiseen liike-elämään.
Liikevaihto 2 miljoonaa euroa
Vuonna 2003 OK Perinnän liikevaihto oli noussut kahteen miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä 25:een. Vähemmistöosakas Juhani Ollila lisäsi omistustaan yhtiössä 33 prosenttiin. Suomalaisen Työn Liiton alkuperämerkkitoimikunta myönsi OK Perinnälle ensimmäisenä perintätoimistona Suomessa Avainlipputunnuksen käyttöoikeuden. Avainlipputunnuksen käyttöoikeutta ja OK Perinnän kotimaista, yksityistä omistusta pidettiin tuolloin merkittävänä markkinoinnillisena argumenttina. Vuonna 2003 OK Perintä halusi vahvistaa yrityskuvaansa ja kehittää viestintäänsä ja aloitti yhteistyön viestintätoimisto Elettarian kanssa.
Perintälinkki OK Perinnälle
Vuonna 2004 OK Perintä vahvisti kuljetus- ja huolinta-alan toimialakohtaista osaamistaan ostamalla Perintälinkki Oy:n koko osakekannan. Kaupan yhteydessä OK Perinnän palvelukseen siirtyi Sami
Vesto, joka sittemmin nimitettiin OK Perinnän liiketoimintajohtajaksi. OK Perintä kehitti edelleen voimakkaasti tuotteitaan ja internetpohjaisia palvelujaan. Uutena tuotteena velkoja-asiakkaille lanseerattiin OK Laskutuspalvelun tuottamaa Muistutuspalvelua, joka yleistyi nopeasti. Velallisasiakkaille kehitettiin velanmaksua edistävä tekstiviestimuistutuspalvelu. OK Perintä ja ohjelmistotalo DL Software kehittivät yhteistyössä yritysten perintää tehostavan perintämodulin. Windows- ja Linux -ympäristössä toimivaa DL Prime 2000 -ohjelmistoperhettä täydentävä perintämoduli helpotti ja nopeutti yritysten saatavien perintää tilanteissa, joissa perintä siirretään perintätoimiston hoidettavaksi. OK-Online–palvelu otettiin käyttöön keväällä 2004. Palvelun käyttö yleistyi nopeasti. OK Perinnän asiakaslehti Raharengin ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 2004. OK Perinnän taloudellinen tilanne oli hyvä, mistä osoituksena Dun & Bradstreet Finland reittasi OK Perinnän AAAluokkaan.
Toimisto Turkuun
Vuonna 2005 OK Perintä avasi toimiston Turussa osoitteessa Yliopistonkatu 34. Konttorinjohtajaksi rekrytointiin Mikko Mattila. OK-Online–palvelua kehitettiin edelleen ja uusien toimeksiantojen syöttäminen tuli entistäkin helpommaksi. Ajan hengen mukaisesti myös OK Perintä sai osansa liike-elämän epäterveistä ilmiöistä. Huhtikuussa 2005 OK Perintä varoittaa lehdistötiedotteella yrityksiä nimissään lähetetyistä huijaustratoista. OK Perintä sai runsaasti yhteydenottoja yrityksiltä, jotka olivat saaneet trattakirjeen OK Inkasso -nimiseltä yritykseltä. Trattakirjeet oli lähetetty Tallinnasta, mutta kirjeissä maksut kehotettiin suorittamaan Suomeen Sampo Pankin tilille. Kaikissa trattakirjeissä alkuperäiseksi velkojaksi oli mainittu 01080 Numeropalvelut Oy. Kyseinen velkoja tunnettiin entuudestaan yhtiöksi, joka oli lähettänyt suomalaisille yrityksille perusteettomia laskuja. Suomalaisen OK Perinnän kannalta tilanteen teki kiusalliseksi se, että monet yritykset yhdistivät OK Inkasso -nimen OK Perintään.
Pikavipit yleistyvät
OK Perinnän johtoryhmä vuonna 2007. Takarivissä vasemmalta Kaj Ollila, Juhani Ollila, Kennet Kronman. Eturivissä vasemmalta Jukka Ketola, Jennie Ollila, Mikko Mattila ja Sami Vesto.
6
Vuoteen 2006 mennessä pikavippifirmojen toiminta oli yleistynyt maassamme ja se näkyi myös OK Perinnän toimeksiantojen kasvuna. Vakuudettomien, nopeasti nostettavissa olevien pienlainojen hinnasta puhuttiin paljon julkisuudessa. Joidenkin tahojen esittämästä vastustuksesta
huolimatta pikavipit tulivat jäädäkseen. Vuonna 2006 Kennet Kronman siirsi toimitusjohtajan tehtävät Juhani Ollilalle ja keskittyi itse markkinoinnin johtamiseen ja hallituksen puheenjohtajan tehtäviin. Viestikapulan vaihdosta oli jo aiemmin sovittu ja se oli osa OK Perinnän strategiaa. Samassa yhteydessä toteutettiin asiakaslähtöiseen ajatteluun perustuen organisaatiomuutos, jossa toiminta jaettiin aikaisempaa selkeämmin yritys- ja kuluttajaperintään. Syntyi Suurasiakas-, Yritysja Kuluttajaperintäryhmät.
Aktiivisuus - Vastuullisuus - Perintäalan esikuva
Vuonna 2007 OK Perintä lanseerasi yhdessä Contium Oy:n kanssa rakentamansa uuden bränditavoitteen: Aktiivisuus - Vastuullisuus - Perintäalan esikuva ja otti käyttöön sloganin OK Perintä osaa ja onnistuu. Lisäksi yrityksen graafinen ilme uusittiin. OK Perinnän hallituksen varsinaisina jäseninä toimivat edelleen Kennet Kronman, Kaj Ollila ja Juhani Ollila. Heidän lisäkseen 25.9.2007 hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Erkki Paajanen ja Björn West. ICT-osastolla valmistui tärkeä kehitysprojekti, joka mahdollisti sähköisten haastehakemusten lähettämisen. Tämä lisäsi merkittävästi haettujen yksipuolisten tuomioiden määrää. Samalla aloitettiin uuden tuotteen, PreCollectionin kehittäminen. Vaasan toimiston toimitiloja laajennettiin helmikuussa 2007 ottamalla käyttöön lisäkerros, johon siirtyi yhtiön Contact Center -yksikkö. Turun toimisto muutti suurempiin tiloihin, jotka sijaitsivat osoitteessa Martinkatu 5. Yhteiskuntavastuutaan toteuttaakseen OK Perintä lahjoitti joulukuussa 2007 hyväntekeväisyystyöhön 21 työntekijän päivän työpanoksen. Tapahtumapäivän aikana hyödynnettiin OK Perinnän Contact Centerin työntekijöiden ammattitaitoa hyväntekeväisyystyössä. Aloite tapahtumaan tuli Contact Centerin henkilöstöltä. Henkilökunnan lukumäärä vuoden 2007 lopussa oli 49 henkilöä, joista 31 kokopäiväisiä ja 18 osa-aikaisia.
Kasvu jatkuu
Vuonna 2008 OK Perintä perusti Tallinnaan tytäryhtiön, OK Debt Collect OÜ:n. Vuoden päättyessä tytäryhtiölle oli hankittu toimitilat Tallinnasta ja henkilöstön rekrytointi käynnistettiin. OK Perinnän aikaisempien vuosien nopea kasvu jatkui. Tämä mahdollisti uusien avainhenkilöiden rekrytoinnin. Yhtiöön palkattiin HRD-päällikkö, jonka tehtävänä oli turvata yhtiön riittävät ja ammatillisesti tasokkaat henkilöstöresurssit sekä
ICT-kehityspäällikkö, jonka tehtävänä oli kehittää yhtiölle uusi perintä- ja tuotantojärjestelmä. Lisäksi kaikkiin toimipisteisiin rekrytoitiin lisää työntekijöitä. Vaasan toimitiloja laajennettiin ottamalla käyttöön uutta tilaa toimitalon kuudennesta kerroksesta. Näihin tiloihin sijoitettiin OK Perinnän hallinto ja ICT-osasto. Lisäksi Vaasan toimitalon 8. kerroksen toimitilat uudistettiin Kennet Kronman hoiti toimitusjohtajan tehtäviä 2002-2006. perusteellisesti. Vaasan Yrittäjät Kuva OK Perinnän toiminnan alkuvuosilta. ry valitsi OK Perinnän Vaasan Vuoden 2008 Yrittäjäksi. esimerkiksi auton, osamaksusopimuksen mukaisia maksueriä on laiminlyöty. YritysSuomen kaupan myötä OK Perintä sai uutta osaakolmanneksi tunnetuin mista, mikä tarjosi mahdollisuuden niin 2009 OK Perintä nousi puolueettoman tutliikevaihdon kuin markkinaosuudenkin kimuksen mukaan Suomen kolmanneksi kasvuun. tunnetuimmaksi perintäyritykseksi. LiiTytäryhtiö OK Debt Collect OÜ:n kevaihto nousi yli 12 miljoonaan euroon liiketoiminta kehittyi odotetulla tavalla. ja henkilöstön määrä ylitti 100. Soliditetin Yrityksen palveluksessa oli vuoden päätluottoluokituksessa OK Perintä sijoittui tyessä kahdeksan henkilöä. Uudet toimiluokkaan AAA. tilat Tallinnassa osoitteessa Pärnu mnt 141 OK Perinnän liiketoiminta järjestettiin tarjosivat hyvät puitteet työskentelylle. vuonna 2009 uudelleen siten, että aiemmat Vuonna 2010 OK Perintä sai Suomen yritys- ja kuluttajaperintäyksiköt lakkauAsiakastieto Oy:n myöntämän luotettatettiin ja perustettiin uudet palveluryhmät, vasta yhteistyökumppanuudesta kertovan joilla oli aiempaa suurempi vastuu asiaSuomen Vahvimmat –sertifikaatin. kaskokonaisuuksista. Palveluryhmistä tuli pienempiä ja tehokkaampia. Katseet tulevassa Tuotekehitystyö PreCollectionin osalta Vuoden 2011 alkaessa OK Pesaatettiin loppuun ja palvelu lanseerattiin rinnän toimitusjohtaja Juhani Ollila tomenestyksekkäästi. PreCollection eriytettesi: “OK Perintä on valmis kohtaamaan tiin tavanomaisesta perintätoiminnasta ja tulevaisuuden, joka varmasti tuo mukasiirrettiin omiin tiloihin Vaasan Academillnaan monta haastetta, mutta myös paljon taloon Rantakatu 2:een. mahdollisuuksia. Organisaatiomme on Helsingin toimisto muutti uusiin, ajanparhaassa iskuvireessä ja yritys kooltaan mukaisiin tiloihin Länsi-Pasilaan osoitjo tarpeeksi suuri vastatakseen markkinoiteeseen Televisiokatu 3 ja Turun toimisto den vaatimuksiin. Tästä huolimatta olemosoitteeseen Tierankatu 4. me säilyttäneet pienen toimijan ketteryyVirossa tytäryhtiö OK Debt Collect den ja joustavuuden.” OÜ aloitti varsinaisen toimintansa. Helmikuun 2011 loppuun mennessä kaikki OK Perinnän Vaasan toiminnot Uutta osaamista ovat muuttaneet uusiin toimitiloihin osoitVuonna 2010 OK Perintä investoi soitteeseen Tiilitehtaankatu 7 A. torobottijärjestelmään, joka entisestään tehosti puhelinperintää. Syksyllä OK Perintä osti Jeremidas Oy:n osakekannan. Jeremidas oli vuonna 2004 perustettu perintä- ja luottotietopalveluja tarjoava yritys, joka oli erikoistunut osamaksukaupalla ostetun irtaimen omaisuuden poishakuun. Poishakutilanne syntyy, kun osamaksulla ostetun irtaimen,
7
Asiakas #00001 on edelleen OK Perinnän asiakas Asiakasuskollisuus on yksi palveluyrityksen asiakastyytyväisyyden mittari. OK Perinnän ensimmäinen asiakas, Ulf Hägglund käyttää edelleen 20 vuotta sitten valitsemansa perintätoimiston palveluja.
Ulf Hägglund on tehnyt yhteistyötä OK Perinnän kanssa vuodesta 1991.
K
un OK Perintä vuonna 1991 Perinnän kanssa kahden laman yli, joten perustettiin, yrityksellä ei ollut vaikeitakin aikoja yhteiskunnassa on olvalmista asiakaskuntaa, vaan lut, mutta yhteistyö on sujunut koko ajan yrityksen perustajien ensimmäinen teh- hyvin”, Hägglund sanoo. Hägglund työstävä oli saada uudelle perintätoimistol- kentelee nykyään Norlic-konsernin toileen toimeksiantoja. Käytännössä tämä mistossa Mustasaaressa. Norlic-konserni merkitsi varsin perinteistä asiakashan- on yksi maamme suurimmista tilitoimiskintaa ja myyntityötä, jolloin vasta pe- toketjuista, jonka vahvaa osaamista on rustetun yrityksen edustajat käyvät hen- muun muassa IT- ja yritysvälitykseen liitkilökohtaisesti esittelemässä palvelujaan tyvät palvelut. ”Yhteistyömme on nykyija yritystään. Yksi Kennet Kronmanin sellään sellaista, että jos asiakkaamme ensimmäisistä kontarvitsee perintätakteista tuolloin toimiston palveluja, ”Joustavuus on oli sittemmin toivälitämme heidän mintansa lopettanut saataviaan perittäperintätoimiston rakennusliike, jossa väksi. Toimimme tärkein ominaisuus.” siis eräänlaisena Ulf Hägglund otti hänet vastaan. ”Tunvälikätenä, mutta sin Kronmanin etäisesti ja kun hän tuli samalla palvelemme asiakkaitamme autesittelemään OK Perinnän palveluja, tamalla heitä löytämään ratkaisun perinpäätin kokeilla yhteistyötä”, muistelee täongelmiinsa.” Ulf Hägglund, jota Kronman kutsuu arvostavasti OK Perinnän asiakkaaksi nu- Tekniikan kehittyessä ja perintäpalvelumero 00001. jen monipuolistuessa voi joskus unohtua, että perintätoimiston toimeksiantaja Yhteistyön aloittaminen uuden yrityksen saattaa toimia ja hoitaa asioitaan nykykanssa, jolta puuttuu vielä oman toimi- käsityksen mukaan vanhanaikaisella taalansa näytöt, on tietysti aina pieni riski. valla. ”Meillä on asiakkaina esimerkiksi OK Perinnän tapauksessa Hägglundin käsityöläisammatin edustajia ja pienyriei ole tarvinnut katua silloista ennakko- tyksiä, jotka vierastavat sähköposteja, luulottomuuttaan. ”Olen nyt elänyt OK eivätkä osaa tai halua käyttää internetin
välittämiä palveluja. Sellaisille asiakkaille on arvokasta, että he voivat keskustella toimeksiannoistaan perintätoimiston kanssa puhelimitse. OK Perintä on kaikesta teknisestä kehityksestään huolimatta säilyttänyt elävän kontaktin asiakkaisiinsa. Se on tärkeää, sillä joustavuus on perintätoimiston tärkein ominaisuus”, Hägglund sanoo. Tilitoimiston näkökulmasta Ulf Hägglund sanoo perintätoimien olevan periaatteessa ennallaan. ”Perintätoimistojen tapa toimia on kehittynyt, mutta meidän näkökulmastamme se on sitä, että lasku on maksamatta ja jollakin konstilla se raha pitäisi saada”, Hägglund sanoo. Hän toteaa, että kun OK Perintä on pantu asialle, se raha on yleensä myös saatu. ”Jos raha on jäänyt saamatta, syynä on pääsääntöisesti ollut velallisen varattomuus. OK Perintä ei kuitenkaan jätä asiaa siihen, vaan seuraa tilannetta ja jos velallisen taloudellinen asema kohenee, se käynnistää perinnän uudestaan. Velkojat ovat olleet tyytyväisiä pitkäjänteiseen toimintaan. OK Perintä ei jätä asioita sikseen ja se on heidän vahvuutensa”, Ulf Hägglund sanoo.
Raharenki on OK Perinnän asiakaslehti Julkaisija OK Perintä Oy Päätoimittaja Marina Johansson, puh. 043 820 0921 Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria, www.elettaria.fi Käännöstyöt Gunvor Granlund Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2011. Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen raharenki@okperinta.fi OK Perintä Oy puh. 030 603 5600, VAASA Tiilitehtaankatu 7 A, 65100 Vaasa, HELSINKI Televisiokatu 3, 00240 Helsinki, TAMPERE Rautatienkatu 26 B, 33100 Tampere, TURKU Tierankatu 4 B, 20520 Turku.
8