Stormossen asiakaslehti/kundtidning 2013

ASIAKASLEHTI / KUNDTIDNING 2013

Uutta kivaa oppilaille

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin kotitalouksiin. / Officiellt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Nytt och kul för elever

Varför är energisparlampan farlig?

Miksi energiansäästölamppu on vaarallinen?

Perunankuoresta polttoaineeksi Från potatisskal till biobränsle

Kohta autot kulkevat jätteillä Stormossen on yli 20 vuoden ajan tuottanut biokaasua asukkaiden kahvinporoista ja porkkanankuorista.

Olemme alan edelläkävijöitä, sillä mädätyslaitoksemme oli perustettaessa toinen laatuaan koko Euroopassa (lue lisää tästä sivulla 6).

Nyt olemme jälleen kerran edelläkävijöitä alkaessamme pian jalostaa biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.

Vain yksi jäteyhtiö Suomessa tekee näin.

Olen hyvin iloinen siitä, että olemme päässeet näin pitkälle. Tekemällä biokaasusta polttoainetta nostamme sen jalostusastetta ja saamme siitä paremman hinnan.

Lisäksi kaasua käytetään paremmin hyödyksi tällä tavoin. Tänä päivänä biokaasua käytetään kiinteistöjen lämmittämiseen ja se tarkoittaa, että suuri osa menee kesällä hukkaan.

Päätöksemme on täysin linjassa suurten yhteiskuntatrendien kanssa.

Erään EU-direktiiviehdotuksen mukaan koko unionin alueella on vuonna 2020 oltava 150 kilometrin välein kaasuntankkausasemat.

Ketkä sitten kaasupolttoainetta käyttäisivät? Mahdollisuuksia on monta; lähiliikenne, taksit tai vaikkapa jäteautot. Kaasuajoneuvoja on jo kiitettävästi saatavilla ja niillä voi ajaa jopa yli 300 km yhdellä tankilla.

Monella paikkakunnalla kotimaassa ja Ruotsissa esimerkiksi lähiliikenteen bussit kulkevat kaasulla.

Kaasulla kulkevilla ajoneuvoilla on monta etua verrattuna bensiinillä tai dieselillä kulkevilla ajoneuvoilla.

Ne ovat sekä hiljaisempia että puhtaampia ja lisäksi polttoaine on noin 30 prosenttia halvempaa. Jätteistä saatua kaasua ympäristöystävällisem-

pää polttoainetta on vaikea löytää – ensinnäkin se on aitoa lähituotantoa ja lisäksi lähes hiilidioksidineutraalia.

Saamme kiittää silloisia kaukonäköisiä poliitikoitamme siitä, että Stormossenista aikoinaan tuli jätebiokaasun edelläkävijä. Sama henki elää edelleen keskuudessamme – Stormossenilla olemme aina rohkeasti kokeilleet uusia asioita. • Leif Åkers toimitusjohtaja

Snart går bilarna på sopor Stormossen har i över 20 års tid utvunnit biogas ur invånarnas kaffesump och morotsskal. Vi är pionjärer på området, eftersom vår rötningsanläggning i tiderna var den andra i sitt slag i hela Europa (läs mer om det här på sidan 7).

Nu kommer vi än en gång att vara föregångare, då vi snart börjar förvandla biogasen till fordonsbränsle. Det är bara ett annat avfallsbolag i Finland som gör det.

Jag är mycket glad att vi har kommit så här långt. Genom att göra bränsle av biogasen höjer vi förädlingsgraden och får ett bättre pris för den.

Dessutom utnyttjas gasen bättre på det här sättet. I dagens läge används biogasen till att värma fastigheter och det betyder att en stor del går till spillo på sommaren.

Vårt beslut är helt i linje med de stora samhällstrenderna. Det finns ett förslag till EU-direktiv, som slår fast att det år 2020 ska finnas tankningsstationer för gas med 150 kilometers mellanrum i hela unionen.

Vem skulle då använda gasbränslet?

Möjligheterna är många; närtrafiken,

taxibilarna eller varför inte sopbilarna.

Det finns redan ett gott utbud av gasfordon och på en tank kör man över 300 kilometer. På många orter både i Finland och Sverige körs till exempel närtrafikens bussar på gas.

Gasdrivna fordon har många fördelar jämfört med fordon som går på bensin eller diesel. De är tystare och renare, och dessutom är bränslet ca 30 procent billigare. Att hitta ett miljövänligare bränsle än gas som utvunnits ur avfall är svårt – inte nog med att det är närproducerat, det är också nästan helt koldioxidneutralt.

Att Stormossen i tiderna blev en föregångare på att utvinna biogas ur avfall kan vi tacka dåtidens visionära och framsynta politiker för. Samma anda lever fortfarande kvar idag – på Stormossen har vi aldrig varit rädda för att testa nya saker. • Leif Åkers VD

Stormossen

Stormossen on kuuden kunnan omistama jäte-

Yhteystiedot/Kontaktuppgifter

Asiakaslehti/Kundtidning 2013

huoltoyhtiö. Omistajakuntia ovat Vaasa, Musta-

Stormossvägen 56

Vastaava toimittaja/

saari, Isokyrö, Vöyri, Maalahti ja Korsnäs. Yhtiön

66530 Kvevlax/Koivulahti

Ansvarig redaktör: Leif Åkers

toiminta-alueella asuu noin 100.000 ihmistä.

Laskutus/Fakturering 010 320 7610 Jäteneuvonta/Avfallsrådgivning Ira Kekarainen, 010 320 7656

puh/tfn 010 320 7600

Toimitus/Redaktion: Nina Lindman, Anna Jeanne Söderlund

Stormossen är ett avfallsbolag som ägs av sex

info@stormossen.fi

Tiedotus/Information

Tuotanto/Produktion: Mantra Communications

kommuner; Vasa, Korsholm, Storkyro, Vörå,

www.stormossen.fi

Nina Lindman, 010 320 7640

Taitto/Layout: C2 Advertising

Malax och Korsnäs. Det bor ungefär 100.000

Paino/Tryck: Fram 2013

människor på företagets verksamhetsområde.

Toimisto auki arkisin 8 – 16, jätteiden vastaan-

Yritysneuvonta/Företagsrådgivning

otto arkisin 7 – 19 / Kontoret öppet vardagar

Seppo Ruostekoski, 010 320 7660

ISSN 1458-3305

8 – 16, mottagning av avfall vardagar 7 – 19 Kansikuva/Pärmbild: Katja Lösönen

2Kansimallit/Pärmmodeller: Sofie & Emil Smeds

3 kysymystä energiansäästölampuista 1. Miksi en saa heittää energiansäästölamppua tavallisen jätteen joukkoon?

Energiansäästölamput ja loisteputket sisältävät pieniä määriä elohopeaa, joka on hyvin myrkyllistä. Tästä syystä lamput luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja ne on kierrätettävä erikoislaitoksessa. Ei olekaan ihme, että monet ovat epävarmoja tästä asiasta, sillä vanhat hehkulamput sai heittää poltettavan jätteen joukkoon.

Arviolta noin puolet kaikista energiansäästölampuista Suomessa päätyy edelleen kaatopaikalle, mikä ei tietenkään ole hyvä asia.

2. Mihin minun on siis toimitettava rikkinäiset energiansäästölamput?

Tässä on monta mahdollisuutta. Ensinnäkin energiansäästölamput ja muu vaarallinen jäte voidaan viedä hyötykäyttöasemille. Toinen mahdollisuus on viedä lamput Ekobiiliin sen ollessa kierroksella (ks. aikataulu tämän lehden takakannessa).

Myös Jupiter/Ekocenter Vaasassa vastaanottaa energiansäästölamppuja ja muuta vaarallista jätettä.

Vapusta lähtien kaikki suuremmat kaupat, jotka myyvät energiansäästölamppuja, ovat velvollisia ottamaan vanhoja lamppuja vastaan. Osoitteesta www.kierratys.info löydät luettelon kaikista vastaanottopaikoista.

3. Onko minun todellakin ajettava hyötykäyttöasemalle asti, jotta pääsen eroon pienestä lampusta?

Yhden ainoan esineen takia ei tietenkään kannata lähteä hyötykäyttöasemalle.

Hyvä vinkki on säilyttää komerossa laatikkoa tai pussia, johon kerää kaiken hyötykäyttöasemalle vietävän jätteen, kuten vaarallisen jätteen ja pienelektroniikan.

Lamput voi myös kerätä erilliseen pussiin ja viedä ne seuraavalla kauppareissulla mukanaan. Kaikki supermarketit ottavat vastaan rikkinäisiä energiansäästölamppuja 1. 5. alkaen. •

3 frågor om energisparlampor 1. Varför får jag inte slänga energisparlampan bland det vanliga avfallet?

Därför att energisparlampor och lysrör innehåller en liten mängd kvicksilver, som är mycket giftigt. Det är orsaken till att lamporna klassas som farligt avfall och måste återvinnas i en specialanläggning. Att folk känner sig osäkra på den här punkten är inte så konstigt, eftersom de gamla glödlamporna fick slängas i det brännbara avfallet. Man uppskattar att cirka hälften av alla energisparlampor i Finland fortfarande hamnar på avstjälpningsplatsen och det är förstås inte bra.

2. Vart ska jag då föra söndriga energisparlampor?

Det finns många olika möjligheter. För det första kan energisparlampor och annat farligt avfall föras till återvinningsstationerna. En annan möjlighet är att föra lamporna till Ekobilen när den har vägarna förbi (kolla tidtabellen på baksidan av den här tidningen).

Också Jupiter/Ekocenter i Vasa tar emot energisparlampor och annat farligt avfall.

Från och med 1 maj är dessutom alla större butiker som säljer energisparlampor skyldiga att ta emot gamla lampor. En fullständig lista över mottagningsställena hittar du på www.kierratys.info 3. Måste jag verkligen åka ända till återvinningsstationen för att bli av med en enda liten lampa?

Det är klart att det inte lönar sig att föra ett enda litet föremål till återvinningsstationen. Ett bra tips är att ha en låda eller en påse i en garderob, där man samlar allt avfall som ska till återvinningsstationen, såsom farligt avfall och småelektronik. Man kan också samla lamporna i en skild påse och ta med dem nästa gång man storhandlar. Alla supermarketar tar emot söndriga energisparlampor från och med 1. 5. •

Varo vaarallista jätettä Vaarallinen jäte on nimensä mukaisesti ihmisille ja ympäristölle vaarallista. Vaarallista jätettä ovat energiansäästölamppujen lisäksi myös esim. maalit, liuotinaineet, jäteöljy, paristot ja lääkkeet. Vaarallista jätettä voi viedä seuraaviin paikkoihin: • Kaikki hyötykäyttöasemat • Jupiter/Ekocenter Vaasassa • Ekobiili (ks. aikataulu takakannessa) • Paristot viedään ekopisteisiin tai kerrostalojen keräilypisteisiin • Vanhat lääkkeet viedään apteekkiin

Akta dig för farligt avfall Farligt avfall är, precis som namnet säger, allt sådant avfall som är farligt för människor och miljö. Hit hör förutom energisparlampor också t.ex. målfärger, lösningsmedel, spilloljor, batterier och mediciner. Farligt avfall kan föras till följande ställen: • Alla återvinningsstationer • Jupiter/Ekocenter i Vasa • Ekobilen (kolla tidtabellen på sista sidan) • Batterier förs till ekopunkterna eller höghusens insamlingspunkter • Gamla mediciner förs till apoteken

3

Biojätteet saa nyt lajitella myös ruskeaan biomuovipussiin. /

Biojätteen lajittelu hyvään vauhtiin Stormossenin alueella asuvat kerrostaloasukkaat ovat hyviä biojätteen lajittelijoita. Ja ne, jotka pelkäävät paperipussin hajoamista, saavat pian uuden, biomuovista valmistetun vaihtoehdon.

Stormossenin uusien lajittelusääntöjen käyttöönotosta on kulunut kahdeksan kuukautta. Kaikkien kerrostaloissa tai yli neljän asunnon rivitaloissa asuvien on lajiteltava biojäte ja poltettava jäte erillisiin astioihin.

– Lajittelu toimii hyvin ja meille toimitetaan hyvänlaatuista materiaalia. Ihmiset näyttävät siis tietävän mitä biojätteisiin kuuluu, sanoo Stormossenin käyttöpäällikkö Heikki Knookala.

Biojäte mädätetään Stormossenin laitoksessa, jossa se muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Pian Stormossen alkaa lisäksi valmistaa biojätteestä polttoainetta ajoneuvoille.

Omakotitalot lajittelun ulkopuolella Biojätteen erilliskeräys koskee vain kerros- ja rivitaloasukkaita; omakotitaloissa asuvat saavat heittää biojätteensä poltettavan jätteen pussiin, ellei heillä ole omaa kompostia. Tämä saattaa vaikuttaa hämmentävältä, mutta se liittyy kuljetusjärjestelmään. Useimpien kuljetusliikkeiden autot eivät pysty kuljettamaan yhtäaikaa kahta erilaista jätetyyppiä ja kahdella eri autolla ajaminen taajamien ulkopuolella olisi sekä kallista että ympäristön kannalta huono vaihtoehto.

– Tämä on yksi syy siihen, että Stormossen haluaisi mielellään ottaa jätekuljetukset vastuulleen, kertoo toimitusjohtaja Leif Åkers.

– Tällöin voisimme vaatia, että autot pystyvät vastaanottamaan sekä biojätettä että poltettavaa jätettä, ja myös omakotitalot voisivat kuulua järjestelmän piiriin.

Kokeile uutta ruskeaa biomuovipussia Tähän asti asukkaita on kehotettu heittämään biojäte paperipusseihin, sillä biohajoavat muovipussit eivät ole toimineet Stormossenin prosesseissa. Kevään aikana Stormossen on kokeillut toisenlaisia hajoavia biomuovipusseja ja vuorossa on hyviä uutisia kaikille, jotka pelkäävät paperipussien rikkoutumista.

– Uudet pussit näyttävät toimivan prosessissamme ja tämä tarkoittaa, että niitä on pian myynnissä alueemme kaupoissa, toteaa Knookala.

Uudet biomuovipussit on valmistettu tärkkelyksestä ja ne tunnistaa ruskeasta väristään. Niiden lisäksi biojätteen voi luonnollisesti edelleen laittaa paperipussiin tai taitettuun lehteen. •

Palveluksessanne

Till er tjänst

4

Nu kan man sätta bioavfallet också i de bruna bioplastpåsarna.

Bra start för bioavfallet Höghusinvånarna på Stormossens område är duktiga på att sortera bioavfall. Och för dem som är rädda att papperspåsarna går sönder kommer det snart att finnas ett nytt alternativ av bioplast.

Det har nu gått åtta månader sedan Stormossen införde nya sorteringsregler. Alla som bor i höghus eller radhus med mer än fyra bostäder ska sortera bioavfall och brännbart avfall i skilda kärl.

– Sorteringen fungerar såtillvida bra att det material vi får in är av god kvalitet. Folk verkar veta vad som hör hemma i bioavfallet, säger driftchef Heikki Knookala på Stormossen.

Bioavfallet rötas i Stormossens anläggning och förvandlas där till el och värme. Snart börjar man också tillverka fordonsbränsle av bioavfallet.

Egnahemshusen utanför Sorteringen av bioavfall gäller bara hög- och radhusinvånare; de som bor i egnahemshus får slänga sitt bioavfall i påsen för brännbart avfall, ifall de inte väljer att ha egen kompost. Det kan verka förvirrande, men hänger ihop med transportsystemet. De flesta transportörers bilar klarar inte av att transportera två olika avfallstyper på en gång, och att köra utanför tätt bebyggda områden med två bilar blir både dyrt och oekologiskt.

– Det här är en av orsakerna till att Stormossen gärna skulle vilja ta över ansvaret för avfallstransporterna, säger VD Leif Åkers.

– Då skulle vi kunna ställa krav på att bilarna ska kunna ta emot både bioavfall och brännbart avfall och också egnahemshusen kunde vara med i systemet.

Prova den nya bruna bioavfallspåsen Hittills har invånarna uppmanats slänga sitt bioavfall i papperspåsar, eftersom de nedbrytbara plastpåsarna inte har fungerat i Stormossens processer. Men under våren har Stormossen testat en annan sorts nedbrytbara bioplastpåsar, och nu har man goda nyheter till alla som är rädda för att papperspåsarna går sönder.

– De nya påsarna verkar fungera i vår process, och det betyder att de snart börjar säljas i butikerna i trakten, säger Knookala.

De nya bioplastpåsarna är gjorda av stärkelse och känns igen på den bruna färgen. Naturligtvis är det fortfarande möjligt att använda också papperspåsar eller vikta tidningar för bioavfallet. •

Vuokraa lava Remontoitteko omakotitaloa vai onko teillä meneillään pihatalkoot?

Silloin kannattaa vuokrata kuormaauton siirtolava Stormossenilta. Lavalle voit kerätä suuria määriä jätettä, eikä sinun tarvitse ajaa edestakaisin hyötykäyttöaseman ja kodin välillä.

Vuokraa peräkärry Jos et omista peräkärryä jätteen kuljettamiseen, voit helposti vuokrata kärryn Vaasan Vetokannaksen hyötykäyttöasemalta. Hinta on 5 euroa kolmelta tunnilta.

Jätteiden nouto Haluatko päästä eroon vanhasta jääkaapista, muttet omista autoa tai peräkärryä? Soita ja tilaa noutopalvelu Stormossenilta. Noudamme mm. huonekaluja, kodinkoneita ja myös puutarhajätettä, joka on pakattu jätesäkkeihin. Hinta alkaen 30 euroa.

Hyr ett flak Håller ni på och renoverar egnahemshuset eller har ni gårdstalko på gång? Då kan det löna sig att hyra ett lastbilsflak från Stormossen. På flaket kan man samla större mängder avfall, istället för att köra av och an till återvinningsstationen flera gånger.

Hyr en släpkärra Äger du ingen släpkärra att kuska avfall med går det bra att hyra en kärra från Vasa återvinningsstation i Dragnäsbäck. Priset är 5 euro för tre timmar.

Hämtningstjänst Har du ett gammalt kylskåp du vill bli av med, men ingen bil eller släpkärra? Då ska du ringa Stormossen och beställa hämtning. Vi hämtar bl.a. möbler, vitvaror och också trädgårdsavfall som är packat i sopsäckar. Pris från 30 euro.

Miten biojätteen lajittelu sujuu?

Hur fungerar det att sortera bioavfall? ”Ainoa negatiivinen asia biojätteen suhteen on, että keittiön ämpäri haisee. Tuntuu vähän kuin menisi ajassa taaksepäin, tosin hyvällä tavalla. Taittelen itse pussit biojätteelle vanhoista lehdistä, mutta olenkin hiukan fanaatikko.”

”Olen luonteeltani tarkka ja lisäksi olen lajitellut yli 40 vuoden ajan, joten uuden järjestelmän oppiminen ei tuottanut ongelmia. Olen myös opettanut lapsilleni ja lapsenlapsilleni, että meidän on pidettävä huolta ympäristöstä.”

”Den enda negativa med bioavfallet är att hinken i köket börjar lukta. Det känns lite som att gå tillbaka i tiden, men på ett bra sätt. Jag gör mina egna påsar av gamla tidningar för bioavfall, men så är jag också lite av en fanatiker.”

”Jag är noggrann och har sysslat med sopsortering i över 40 år, så det var inga problem att lära sig det nya systemet.

Jag har också lärt mina barn och barnbarn att vi måste ta hand om miljön.”

”Taasko lajittelua muutetaan, oli ensimmäinen ajatukseni kun uudet ohjeet tulivat viime kesänä. Ensin kaikki vaikutti aika hankalalta, mutta nyt lajittelu sujuu oikein hyvin. Oikeastaan lajittelu on nyt helpompaa kuin aikaisemmin.”

”Asuimme aikaisemmin omakotitalossa, jolloin taittelimme omat paperipussit biojätteelle. Muutettuamme kerrostaloasuntoon emme ole vielä päässeet kunnolla vauhtiin. Minua pelottaa aina hiukan, että paperipussit hajoavat rappukäytävässä roskia viedessä.”

”Ska de ändra på sorteringen nu igen, tänkte jag då de nya anvisningarna kom i somras. Först verkade det hela ganska krångligt, men nu tycker jag att det går smidigt. Enklare än förr faktiskt.”

”Totta kai lajittelen kaikki jätteeni, ja myös biojätteet laitan omaan pussiin.

Olen kotoisin Virosta ja tulin Vaasaan töihin kolme kuukautta sitten. Mielestäni jätteiden lajittelu on tätä päivää.” ”Självklart sorterar jag alla mina sopor, och också bioavfallet åker i en egen påse. Jag är från Estland och kom till Vasa för att jobba för tre månader sedan. Jag tycker att sopsortering ligger i tiden.”

Uusi palvelu: liikkuva hyötykäyttöasema Jos asut kaukana lähimmästä hyötykäyttöasemasta, sinun kannattaa hyödyntää Stormossenin uutta palvelua. Liikkuva hyötykäyttöasema käy kesän ja syksyn aikana vieressä luetelluilla paikkakunnilla.

Liikkuva asema vastaanottaa samaa jätettä kuin tavallisetkin hyötykäyttöasemat, poikkeuksena risut ja puutarhajäte. Myös hinnat ovat samat. Tervetuloa!

Ny service: mobil återvinningsstation Om du bor långt från närmaste återvinningsstation ska du utnyttja Stormossens nya service. En mobil återvinningsstation kommer i sommar och höst att finnas på orterna i listan invid.

Den mobila stationen tar emot samma sorters avfall som de vanliga återvinningsstationerna, förutom ris och trädgårdsavfall. Också priserna är de samma. Välkommen!

”Tidigare då vi bodde i egnahemshus gjorde vi egna papperspåsar för bioavfall. Nu då vi flyttat till en höghuslägenhet har vi inte riktigt kommit igång på allvar. Jag är alltid lite rädd för är att papperspåsarna ska brista i trapphuset på väg till soptunnan.”

”Jos laissa käsketään lajitella, niin teemme sen, siitä on turha kiistellä.

En ole kokenut uuden järjestelmän mitenkään vaikeaksi. Omien paperipussien taittelu ei tule kysymykseenkään, ostan biojätepussini kaupasta.” ”Om lagen säger sortera så gör vi det, det är inget att orda om. Några svårigheter har det inte varit med det nya systemet. Att vika egna papperspåsar kommer inte på fråga, jag köper mina bioavfallspåsar i affären.”

Lauantai/Lördag 15.6 & 7.9 kl. 10 – 12 Bergö, Bredhällan kl. 13 – 15 Molpe, venesatama/båthamnen kl. 16 – 18 Nyby, Nybygården Lauantai/Lördag 29.6 & 14.9 kl. 10 – 12 Lehmäjoki, Lehmäjoen huoltamo velj. Mäkynen kl. 13 – 15 Pettersbacka, P-paikka Aknuksentie 2/P-plats Aknusvägen 2 kl. 16 – 18 Kaitsor, Bovägen (ent. kaupan piha/fd butikens gård) Lauantai/Lördag 6.7 & 21.9 kl. 10 – 12 Björköby, NS-talo/UF-lokalen kl. 13 – 15 Söderudden, kalasatama/fiskehamnen kl. 16 – 18 Köklot, kalasatama/fiskehamnen

Tilaa palvelut Soita 010 320 7631

Beställ tjänsterna Ring 010 320 7631

5

Stormossen – the story Stormossen on alusta alkaen ollut jätealan pioneeri. Yrityksen mädätyslaitos oli perustettaessa toinen laatuaan koko Euroopassa.

Stormossenin historia on kertomus rohkeista poliittisista päätöksistä, hullunrohkeista teknisistä hankkeista, mutta myös sattumien merkityksestä. Vaasan seutu sai yhden maailman moderneimmista jätteenkäsittelyjärjestelmistä, koska Suvilahden vanha kaatopaikka sijaitsi aivan liian lähellä kaupunkia. Se merkitsi sitä, että poliitikkojen oli jo 1980-luvulla pakko miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja sen sijaan, että jätteitä olisi edelleen kasattu kaatopaikalle.

Jo aiemmin Mustasaaren ja Vaasan välillä oli sopimus yhteisen jätelaitoksen rakentamisesta. Mutta miltä laitos näyttäisi? Poltettaisiinko, kompostoitaisiinko vai mädätettäisiinkö jätteet?

Ratkaisuja etsitään koko Euroopasta Työryhmä, johon kuuluivat muun muassa Jan-Erik Granö ja Heikki Vehkaoja, matkusti ympäri Eurooppaa tutkien erilaisia vaihtoehtoja. Idea polttolaitoksesta hylättiin melko pian, koska tekniikka oli vielä 1980-luvulla kehittymätöntä, ja laitosten dioksiinipäästöt olivat suuret. Valtavat kompostit haisivat kammottavilta, joten sekin idea haudattiin.

Lopulta ryhmä löysi toimivan mädätyslaitoksen Ranskasta. Koska mädätys oli kaikkien asiantuntijoiden mukaan järkevin vaihtoehto, päätös oli selvä: Stormossen rakentaisi laitoksen, jossa jäte mädätetään hapettomassa tilassa. Prosessissa syntyisi – ainakin teoriassa – biokaasua, joka puolestaan voitaisiin muuntaa sähköksi.

Konkurssi ja muita haasteita Suomen ilmasto on, kuten tiedetään, erilainen kuin Ranskassa, minkä vuoksi ensimmäinen ongelma oli, miten prosessi pysyisi talvella lämpimänä.

Ongelma ratkaistiin räjäyttämällä 40 metriä syvälle reaktorille tila kallion sisään. Suomalainen yritys DN Bioprocess lupasi toimittaa soveltuvat ratkaisut, mutta kun oltiin edetty hyvän matkaa, yritys ajautui konkurssiin.

Stormossenille jäi nyt kaksi vaihtoehtoa: puhaltaa koko peli poikki tai jatkaa tekniikan kehittämisestä omin voimin. Mukanaolijoiden oli pidettävä päänsä kylmänä, sillä prosessin onnistumisesta ei ollut minkäänlaisia takuita. Monet työntekijöistä, kuten Leif Åkers, Per-Olof Holm ja Nisse Lithén, olivat aiemmin työskennelleet Wärtsilän kehitysosastolla. Tämä saattoi olla hyvinkin merkittävä asia – hehän olivat tottuneita etenemään kokeilun ja erehdyksen kautta.

Skeptikot saivat nenilleen Keväällä 1990 laitos voitiin vihdoinkin vihkiä käyttöön. Euroopan toinen jätteen mädätyslaitos herätti suurta kiinnostusta, ja paikalla oli monta ulkomaista vierailijaa. Eräs heistä – Uumajan kunnallisneuvos – oli luvannut syödä hattunsa, jos Stormossen onnistuisi valmistamaan reaktorissaan biokaasua.

Laitoksen vihkiäisissä hän sai syödä symbolisen hatun leivonnaisen muodossa.

Laitoksen käyntiin saaminen ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että haasteet olisi voitettu. Yksi suurimmista ongelmista oli se, että jätteen mukana ollut muovi tukahdutti mädätysprosessin. Lajittelu oli tuohon aikaan lähes olematonta – Stormosseniin saapui kaikkea auton moottoreista kuolleisiin sikoihin.

Vuonna 1994 alueen asukkaat saivat uudet ohjeet siitä, miten osa jätteistä lajiteltaisiin karkeisiin jätteisiin, jotka menevät suoraan kaatopaikalle. Pian muutoksen jälkeen prosessi alkoi ensimmäistä kertaa toimia suhteellisen hyvin.

Mitä energiajätteelle tehdään?

Vallankumoukselliset mädätysreaktorit käsittelivät biojätteen ja puhdistuslaitokselta tulleen lietteen, mutta pian esiin nousi kysymys siitä, mitä kaikelle paperi- ja muovijätteelle tulisi tehdä. Stormossenilla keksittiin idea siitä, että sitä voitaisiin käyttää voimalaitoksen tukipolttoaineena. Tälläkin alalla oltiin pioneereja, koska mitään sen tapaista ei koskaan aiemmin ollut kokeiltu Suomessa. UPM:n Pietarsaaren tehdas lupautui koekaniiniksi.

Tästä aiheutui joukko uusia teknisiä haasteita.

Jauhettu jäte pöllysi, ja melko pian UPM havaitsi muovinpaloja prosessissaan. Tästä viisastuneina päätettiin, että jäte tuli jatkossa toimittaa vain pelletteinä. Melko pian sen jälkeen UPM:n kattila paloi puhki, koska kukaan ei ollut aavistanut, että jäte aiheuttaisi huomattavasti enemmän korroosiota kuin tavallinen polttoaine. Pellettejä alettiin Pietarsaaren sijasta kuljettaa Raumalle, jossa ne sopivat paremmin tukipolttoaineeksi.

Vaasa on Suomen innokkain kierrättäjä 1990-luvun lopulla myös skeptisimpien kriitikoiden oli pakko myöntää, että Stormossen oli menestystarina. Vaasan seudulla kierrätysprosentti oli jo pitkään ollut koko maan korkein.

Alussa mädätyksestä saatua biokaasua käytettiin lähinnä Stormossenin omien prosessien energianlähteenä, mutta vuodesta 1995 lähtien myös Botniahallia ja myöhemmin myös kolmea lähistön teollisuushallia ryhdyttiin lämmittämään biokaasulla. Muualla Euroopassa alettiin myös rakentaa vastaavia mädätyslaitoksia – nykyään niitä on jo pelkästään Saksassa 5 000.

Biokaasun lisäksi mädätysprosessista saadaan myös toista lopputuotetta, niin kutsuttua mädätysjäämää. Pitkän kehitystyön jälkeen, jossa kamppailtiin muun muassa raskasmetallipitoisuuksien kanssa, Stormossen pystyi kesällä 2011 esittelemään uuden tuotteen, joka oli valmistettu mädätysjäämästä – asukkaiden perunankuorista ja teepusseista valmistettua kompostimultaa.

Pioneerihenki elää edelleen Mädätysprosessi toimi nyt aivan kuten sen kuuluikin, mutta yhä oli avoimia kysymyksiä poltettavan jätteen suhteen. Sen käyttäminen tukipolttoaineena tavallisessa voimalaitoksessa oli osoittautunut ongelmalliseksi.

Siksi Stormossen alkoi vuonna 2010 rakentaa jätteenpolttolaitos Westenergyä neljän muun jäteyhtiön kanssa. Hanke pysyi niin budjetissa kuin aikataulussakin, ja syksyllä 2012 Westenergy käynnisti toimintansa yhtenä ensimmäisistä moderneista jätevoimaloista Suomessa. Westenergy tuottaa sähköä ja kaukolämpöä ja vähentää siten kivihiilen tarvetta niin merkittävästi, että koko Suomen hiilidioksidipäästöt vähenivät puoli prosenttiyksikköä, kun voimalaitos otettiin käyttöön. Jälleen kerran Stormossen seisoi kehityksen eturintamassa.

Sama pioneerihenki, joka aikoinaan sai Stormossenin rakentamaan mädätysreaktorin, on yhä voimissaan yrityksessä. Parhaillaan Stormossen suunnittelee biokaasun edelleen jalostusta ajoneuvojen polttoaineeksi. •

1994

Uumajan kunnallisneuvos sai

Toinen bioreaktori rakennetaan

kirjaimellisesti syödä hattunsa avajaisissa. / Kommunalrådet från Umeå fick bokstavligen äta upp sin hatt på invigningen.

6

1985

1990

Stormossen-yhtiö perustetaan

Mädätyslaitos otetaan käyttöön

Bolaget Stormossen grundas

Rötningsanläggningen invigs

1994 Asukkaat ryhtyvät lajittelemaan jätteensä keittiö- ja karkeajätteisiin Invånarna börjar sortera sitt avfall i köks- och grovavfall

Rötningsreaktor nummer två byggs

Biokaasureaktori rakennettiin kallioon räjäytettyyn, 40 metrin syvyiseen onkaloon. / Biogasreaktorn är nedsprängd i berget i ett 40 meter djupt hål.

Stormossen har ända sedan starten varit en pionjär på avfall.

Bolagets anläggning var i tiderna den andra i sitt slag i hela Europa.

Historien om Stormossen är en historia om modiga politiska beslut, om våghalsiga tekniska projekt, men också om slumpens betydelse. En orsak till att just Vasaregionen fick ett av världens modernaste avfallshanteringssystem var att den gamla avstjälpningsplatsen i Sunnanvik låg alldeles för nära staden. Det betydde att politikerna redan på 1980-talet var tvungna att fundera på alternativa lösningar, istället för att fortsätta dumpa avfallet på hög.

Sedan gammalt fanns ett avtal mellan Korsholm och Vasa om att bygga en gemensam avfallsanläggning.

Men hur skulle anläggningen se ut? Skulle den bränna soporna, kompostera dem eller eventuellt röta dem?

Lösningar söks i hela Europa En arbetsgrupp med bland annat Jan-Erik Granö och Heikki Vehkaoja började resa runt i Europa för att titta på olika möjligheter. Ganska snart förkastades idén om en förbränningsanläggning, eftersom tekniken på 1980-talet fortfarande var outvecklad och anläggningarna släppte ut dioxin. Jättelika komposter visade sig lukta vedervärdigt, så också den idén förkastades.

I Frankrike hittade man till sist en fungerande rötningsanläggning, och eftersom rötning enligt alla experter var det vettigaste alternativet så bestämde man sig: Stormossen skulle bygga en anläggning som rötar avfallet i en syrefri process. Ur processen kunde man – åtminstone i teorin – utvinna biogas, som i sin tur kunde omvandlas till el.

En konkurs och flera utmaningar Klimatet i Finland är som bekant ett annat än i Frankrike, och därför var det första frågetecknet hur man skulle lyckas hålla processen varm under vintern. Det problemet löstes genom att spränga in den 40 meter djupa reaktorn i berget. Det finska bolaget DN Bioprocess lovade leverera en passande lösning, men när man kommit en god bit på vägen med bygget gick företaget i konkurs.

Nu hade Stormossen två alternativ: blåsa av det hela eller fortsätta utveckla tekniken på egen hand. Det krävdes en hel del is i magen av de inblandade, för det fanns inga garantier för att processen skulle fungera.

Många i personalen såsom Leif Åkers, Per-Olof Holm

och Nisse Lithén hade tidigare jobbat på Wärtsiläs utvecklingsavdelning och det kan ha varit av avgörande betydelse – de var vana vid att man måste prova sig fram.

Skeptikerna fick fel Våren 1990 kunde man slutligen inviga anläggningen.

Intresset för Europas andra avfallsrötningsanläggning var stort och de utländska gästerna många. En av dem – ett kommunalråd från Umeå – hade lovat äta upp sin hatt ifall Stormossen skulle lyckas få ut biogas ur sin reaktor och på invigningen fick han äta en symbolisk hatt i form av ett bakverk.

Att man äntligen hade fått igång anläggningen betydde ändå inte att utmaningarna var över. Ett av de största problemen var att anläggningen slaggade igen av all plast som fanns med i processen. Sorteringen var vid den här tidpunkten rätt obefintlig – till Stormossen anlände allt från bilmotorer till döda grisar. År 1994 fick invånarna i regionen nya direktiv om att en del av avfallet skulle sorteras som grovavfall för att gå direkt till soptippen, och ganska snart efter det började processen för första gången fungera någorlunda bra.

Vad göra med det brännbara avfallet?

De revolutionerande rötningsreaktorerna tog hand om bioavfallet och slammet från reningsverken, men snart uppstod frågan vad man borde göra med allt pappersoch plastavfall. På Stormossen kom man på idén att det brännbara avfallet kunde användas som stödbränsle i kraftverk. Också på det här området var man pionjär, eftersom något liknande aldrig hade provats i Finland förut. UPM:s fabrik i Jakobstad gick med på att bli försökskanin.

Här började en räcka nya tekniska utmaningar. Det malda avfallet yrde och ganska snart hittade UPM plastbitar i sin process. Efter den lärdomen fick avfallet enbart levereras i form av pellets. Därefter räckte det inte länge innan UPM:s panna brann upp, eftersom ingen hade räknat med att avfallet orsakade betydligt mer korrosion än det vanliga bränslet. Då började pelletsen istället köras ner till Raumo för förbränning, där de passade bättre som stödbränsle.

Vasa återvinner mest i Finland I slutet av 90-talet hade också de mest skeptiska kritikerna tvingats inse att Stormossen var en framgångssaga. Vasaregionen hade sedan länge den högsta återvinningsprocenten i hela landet.

I början användes biogasen från rötningen främst som energi i Stormossens egna processer, men från och med år 1995 började den värma upp Botniahallen och senare också tre industrihallar i närheten. Ute i Europa började liknande rötningsanläggningar för avfall byggas, och idag finns det 5 000 av dem bara i Tyskland.

Förutom biogas ger rötningsprocessen också en annan slutprodukt, en så kallad rötrest. Efter ett långt utvecklingsarbete där man bland annat kämpade med tungmetallhalter, kunde Stormossen sommaren 2011 presentera en ny produkt, som var gjorde av rötresten – kompostjord tillverkad av invånarnas egna gamla potatisskal och tepåsar.

Pionjärandan lever vidare Rötningsprocessen fungerade alltså precis som den skulle, men fortfarande fanns det frågetecken kring det brännbara avfallet. Att använda det som stödbränsle i vanliga kraftverk hade visat sig problematiskt.

2010 började Stormossen därför tillsammans med fyra andra avfallsbolag bygga avfallsförbränningskraftverket Westenergy. Projektet höll både budget och tidtabell och hösten 2012 körde Westenergy igång som ett av de första moderna avfallskraftverken i Finland.

Westenergy producerar el och fjärrvärme och minskar därigenom behovet av stenkol i så hög grad, att hela Finlands koldioxidutsläpp minskade med en halv procentenhet när kraftverket körde igång. Än en gång hade Stormossen gått i bräschen för utvecklingen.

Samma pionjäranda som en gång i tiderna fick Stormossen att börja bygga rötningsreaktorn finns fortfarande kvar i bolaget. Som bäst planerar Stormossen att förädla biogasen ytterligare ett steg och börja sälja den som fordonsbränsle. •

1996

2011

Botniahallia aletaan lämmittää jätteestä saadulla biokaasulla

Poltettavaa jätettä aletaan toimittaa UPM:n voimalaitokseen Pietarsaareen

Stormossen ryhtyy myymään kompostimultaa, joka on mädätyksen sivutuote

Westenergy aloittaa toimintansa syksyllä

Botniahallen börjar värmas med biogas som utvunnits ur avfall

Det brännbara avfallet börjar levereras till UPM:s kraftverk

Stormossen börjar sälja kompostjord, som är en biprodukt från rötningen

Westenergy inleder sin verksamhet på hösten

1995

i Jakobstad

2012

7

Kompostimultaa tarjolla Tänäkin vuonna voit ostaa kompostimultaa Stormossenilta. Multa on tehty biojätteestä ja sitä löytyy kahtena laatuna; toinen nurmikolle ja toinen kasvimaata varten. Multaa voi käyttää täysin turvallisesti, sillä jokainen myyntiin menevä erä on testattu. Myynti alkaa toukokuussa heti kun lumi on sulanut ja jatkuu syksylle niin kauan kuin kysyntää riittää. Peräkärryllinen kompostimultaa nurmikolle maksaa 25 euroa ja kasvimaalle 30 euroa. Suurempia määriä sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja: Patrick Nyström, 0500 267 224. •

Myyntiajat Touko-kesäkuu: Ma ja pe klo 7 – 11 ja 11. 30 – 19 Ti, ke, to klo 7 – 11 ja 11. 30 – 15. 30 La klo 10 – 14

Försäljningstider

Heinäkuusta alkaen: Ma – pe klo 7 – 11 ja 11. 30 – 15. 30

Maj-juni Må & fr kl. 7 – 11 och 11. 30 – 19 Ti, on, to kl. 7 – 11 och 11. 30 – 15.30 Lö kl. 10 – 14 Fr.o.m. juli Må – fr kl. 7 – 11 och 11. 30 – 15. 30

Kom och köp kompostjord Också i år finns det möjlighet att köpa kompostjord från Stormossen. Jorden är gjord av bioavfall och finns i två kvaliteter – en för gräsmattor och en för trädgårdsland. Det är tryggt att använda jorden eftersom varje parti som går till försäljning är testat. Försäljningen kör igång i maj så fort snön har smält och pågår till hösten så länge efterfrågan finns. En släpkärra kompostjord för gräsmattor kostar 25 euro och för trädgårdsland 30 euro. Större mängder enligt överenskommelse.

Mer information: Patrick Nyström, 0500 267 224. •

8

15. 6. Särkimo 8. 7. Korsnäs 12. 8. Vikby (ny station öppnas,

uusi asema avataan) 14. 8. Isokyrö/Storkyro 15. 8. Vähäkyrö/Lillkyro 19. 8. Malax/Maalahti 20. 8. Replot/Raippaluoto 21. 8. Maxmo/Maksamaa 26. 8. Vaasa Vetokannas /

Vasa Dragnäsbäck 27. 8. Vörå/Vöyri 29. 8. Solf/Sulva

Pullakahvit, olkaa hyvät!

Tervetuloa juomaan pullakahvit paikalliselle hyötykäyttöasemalle, merkitse päivämäärä kalenteriisi yllä olevasta listasta jo nyt. Asemat ovat auki normaalin aikataulun mukaisesti ja paikalla on jäteneuvoja. •

Kaffe och bulla, varsågoda!

Välkommen på en kopp kaffe med dopp till din lokala återvinningsstation, anteckna datum i kalendern från listan ovanför redan nu. Stationerna har normala öppethållningstider och på plats finns en avfallsrådgivare. •

Ei enää risuja Sammonkadulle Sammonkadun hyötykäyttöasema Vaasan Vetokannaksella ei tilanpuutteen vuoksi enää vastaanota risuja ja puutarhajätettä. Asema on aikaisemmin ollut usein ylikuormitettu, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita. Jos olet aiemmin vienyt puutarhajätteesi Sammonkadulle, voit jatkossa viedä ne Koivulahden jätekeskukseen. •

Inget ris längre till Sampogatan Sampogatans återvinningsstation i Dragnäsbäck i Vasa tar inte längre emot ris och trädgårdsavfall på grund av utrymmesbrist. Stationen har tidigare ofta varit överfull och det har orsakat farosituationer. Därför ber vi dem som brukat föra sitt trädgårdsavfall till Sampogatan att istället köra det till avfallscentralen i Kvevlax. •

Vaihda e-laskuun

Byt till e-faktura

Jos haluat, voit saada ekomaksusi e-laskuna suoraan verkkopankkiisi.

Om du vill kan du få din ekoavgift som en e-faktura direkt till din nätbank.

Toimi näin: 1. Tee sopimus e-laskusta omassa verkkopankissasi.

2. Valitse Ab Stormossen Oy luettelosta, jossa laskuttajat listataan.

3. Katso viitenumero Stormossenin laskusta ja kirjoita se kenttään, jossa kysytään laskuttajan yksilöintitietoja.

4. Stormossen saa ilmoituksen e-laskun käyttöönotosta.

5. Jatkossa Stormossen lähettää laskut e-laskuosoitteeseesi verkkopankkiin, etkä enää saa paperilaskuja.

Gör så här: 1. Gör ett avtal om e-fakturering i din egen nätbank.

2. Välj Ab Stormossen Oy i förteckningen över fakturerare.

3. Skriv in referensnumret från Stormossens faktura i fältet för fakturerarens identifieringsuppgifter.

4. Stormossen får ett meddelande om att e-fakturan är tagen i bruk.

5. I fortsättningen skickar Stormossen fakturorna till e-fakturaadressen i din nätbank och därmed uteblir pappersfakturorna.

HUOM! Muista myös avata e-laskujen mukana tulevat liitteet, ne sisältävät ajankohtaisia viestejä. •

OBS! Kom ihåg att även öppna bilagorna när du får e-fakturan från Stormossen. De innehåller aktuella meddelanden. •

Lähdetäänkö jäteseikkailulle?

Ska vi bege oss ut på sopäventyr?

Oppilaat oppivat lajittelemaan Stormossen on valmistanut uutta oppimateriaalia, jota kaikki koulut voivat vapaasti käyttää. Oppilaat oppivat lajittelemaan oikein hauskojen lehtisten, laskutehtävien ja pelien avulla. Materiaali on vapaasti ladattavissa verkosta.

Materiaaliin kuuluu esimerkiksi tietokonepeli, jossa jäte on lajiteltava oikeaan astiaan mahdollisimman nopeasti. Emil ja Sofie Smeds, jotka käyvät Vasa övningsskolanin neljättä ja kuudetta luokkaa, testasivat peliä.

– Peli oli hauska, mutta sitä ei varmaankaan pelaa kovin kauan, sanoo Emil.

– Minusta oli hyvä, että pystyi valitsemaan eri vaikeusasteita, sanoo Sofie.

Opetussuunnitelman mukaisesti kaikkien 1. – 6. vuosikurssien oppilaille on opetettava kestävää kehitystä. Stormossenin materiaalia voidaan käyttää monessa eri kouluaineessa. •

Avoimet ovet 4.5.

Elever lär sig sortera Stormossen har producerat nytt läromaterial som kan användas fritt av alla skolor. Genom roliga arbetsblad, räkneuppgifter och spel lär sig eleverna att sortera rätt. Materialet kan fritt laddas ner från nätet.

I materialet ingår till exempel att datorspel där man på tid ska sortera avfall i rätt kärl. Emil och Sofie Smeds som går i fyran respektive sexan i Vasa övningsskola testade spelet.

– Det var roligt, men kanske inte ett spel man spelar särskilt länge, säger Emil.

– Jag tyckte det var bra att man kunde välja olika svårighetsnivåer, säger Sofie.

Enligt läroplanen ska alla elever i årskurs 1 – 6 lära sig om hållbar utveckling.

Stormossens material kan användas inom flera olika skolämnen. •

Lauantaina 4. toukokuuta klo 10 – 14 Stormossenilla on avoimien ovien päivä Koivulahden jätekeskuksessa. Kaikille kävijöille tarjotaan kahvia ja grillimakkaraa ja paljon muuta mukavaa: • Osallistumalla kilpailuun, jonka aiheena on vaarallinen jäte, voit voittaa kierrätetystä kumista valmistetun autorengassetin.

• Lapset saavat pelata uutta lajittelupeliämme, lisäksi heille on tarjolla poniratsastusta.

• Linja-autolla kierrosajelu jätekeskuksessa ja kuljetus tutustumaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen.

• Kompostimullan myynti alkaa toukokuussa, eli osta mennessäsi peräkärryllinen puutarhaan.

• Voit myös vierailla mädätyslaitoksessa, jossa näet tyhjennetyn bioreaktorin ja saat tutustua vaarallisiin jätteisiin.

• Lisäksi saat tuoda mukanasi korkeintaan kuution verran poltettavaa jätettä ilmaiseksi hyötykäyttöasemalle. Tervetuloa!

Öppet hus 4 maj Vieraile Westenergyllä!

Besök Westenergy!

Lördagen den 4 maj kl. 10 – 14 har Stormossen dörrarna öppna på avfallscentralen i Kvevlax. Alla besökare bjuds på kaffe och grillad korv, och dessutom händer mycket annat skoj: • Genom att delta i en tävling om farligt avfall kan du vinna en uppsättning bildäck som är gjorda av återvunnet gummi.

• Barnen får spela vårt nya sorteringspel, och dessutom finns en ponny att rida på.

• Rundtur med buss på avfallscentralen och besök vid Westenergys avfallsförbränningsanläggning.

• Försäljningen av kompostjord kör igång i maj, så passa på att köpa med ett lass hem till trädgården.

• Du kan också besöka rötningsanläggningen, där du ser den tömda bioreaktorn och lär dig om farligt avfall.

• Dessutom får du komma med ett lass brännbart avfall på max en kubik, som vi dagen till ära tar emot gratis. Välkommen!

9

Romut talteen saaristosta Onko sinun huvilallasi vanha tv, josta haluaisit päästä eroon? Tai vaikka ruostunut katiska? Viikonloppuna 2. – 4. elokuuta voit vapaasti tuoda metalli-, sähköja elektroniikkaromut alla mainittuihin keräyspisteisiin saaristossa. Keräyspaikat sijaitsevat pääosin satamissa, joihin pääsee autolla perille asti (katso viereisen sivun kartta): Vöyri: Stråkaviken, Nabben Mustasaari: Kastet, Petsmo (kalasatama), Norra Vallgrund (kalasatama), Svedjehamn (Björköby) Vaasa: Kutterisatama, Långskär, Byören Maalahti: Bockören, Åminne (kalasatama), Bredhällan Korsnäs: Storkors, Östra Strömgrund, Harrström (kalasatama) Samana viikonloppuna huoltoalus Roope-Botnia kerää romuja kahdessa paikassa, joihin pääsee veneellä: Jannen Saluunassa ja Lars Björkasskärissa. Jos haluat päästä eroon metalliromuistasi jonain muuna ajankohtana, voit soittaa suoraan Roope-Botnialle numeroon 050 557 5022. •

Skrot samlas in i skärgården Har du en gammal tv på villan som du vill bli av med? Eller kanske några rostiga fiskeredskap? Under veckoslutet 2 – 4 augusti är det fritt fram att föra metall-, eloch elektronikskrot till nedanstående uppsamlingspunkter i skärgården. Platserna finns främst i olika hamnar med bilväg ända fram (se kartan här intill):

Hur gör jag med avfallet på villan?

Vörå: Stråkaviken, Nabben Korsholm: Kastet, Petsmo (fiskehamn), Norra Vallgrund (fiskehamn), Svedjehamn (Björköby) Vasa: Kutterhamnen, Långskär, Byören Malax: Bockören, Åminne (fiskebryggan), Bredhällan Korsnäs: Storkors, Östra Strömgrund, Harrström (fiskehamn)

Miten hoidan jätteet mökillä?

Samma veckoslut samlar servicebåten Roope-Botnia upp skrot från två platser som kan nås med båt: Jannes Saloon och Lars Björkasskär. Om du har behov av att bli av med metallskrot under någon annan tid än det aktuella veckoslutet kan du kontakta Roope-Botnia direkt, 050 5575022. •

• Ett alternativ är att skaffa ett kärl för brännbart avfall till villan. Ifall du inte komposterar bioavfallet skilt kan du lägga det i samma kärl. I det här fallet måste du avtala med en transportör om hämtning av avfallet.

• Du kan också ta hem avfallet till din permanenta bostad.

• Yksi vaihtoehto on hankkia mökille astia poltetavalle jätteelle. Ellet kom- postoi biojätettä erikseen, voit laittaa sen samaan astiaan. Tässä tapauksessa sinun on sovittava kuljetusyhtiön kanssa jätteen noutamisesta.

• Voit myös tuoda jätteet kotiin vakinaiseen asuntoosi.

• Ännu en möjlighet är att lösa ut en nyckel, som ger dig tillgång till totalt 18 låsta kärl för brännbart avfall. Det kostar 25 euro för perioden maj–september + en pantavgift på 20 euro. Kärlen är märkta med ett L på kartan på sidan intill.

• Kolmas vaihtoehto on lunastaa itsellesi avaimen, jolla saat käyttöösi yhteensä 18 lukollista astiaa poltettavalle jätteelle. Avain maksaa 25 euroa jaksolta toukokuu–syyskuu + 20 euron panttimaksun. Astiat on merkitty viereisen sivun kartalla L-kirjaimella.

• Glas, papper, metall och batterier för du som vanligt till ekopunkten.

• Lasi, paperi, metalli ja paristot viedään tavalliseen tapaan ekopisteeseen.

• Om du städar eller renoverar på villan och det uppstår större mängder avfall, så hör de hemma på närmaste återvinningsstation.

• Jos siivoat tai remontoit mökillä ja jätettä muodostuu suuria määriä, se toimitetaan lähimmälle hyötykäyttöasemalle.

Jätekuljettajat / Avfallstransportörer

Pohjanmaan hyötyjätekuljetus Oy puh/tel 06 477 0278, 0400 266 540 pohj.hyotyjatekuljetus@netikka.fi

Ekoman Ympäristöhuolto Oy / Ekoman Miljöservice Ab puh/tel 06 317 7532 ekoman@ekoman.fi

Nordqvist-Trans Oy Ab puh/tel 06 383 7568 nordqvist.trans@netikka.fi

MT-Jätehuolto Oy puh/tel 0500 661 072 markku.torkko@luukku.com

Rune Bergström Renhållning Ab puh/tel 06 359 1869, 050 566 2629 rbergs@netikka.fi

Storsveds sopservice puh/tel 0500 661 072 jens.storsved@bob.fi

Lassila & Tikanoja Oyj puh/tel 010 636 195 vaasa.asiakaspalvelu@lassila-tikanoja.fi

Häggvik Ulf puh/tel 06 365 7128, 0500 662 525 haggviktransport@netikka.fi

SITA Finland Oy Ab puh/tel 010 5400 asiakaspalvelu@sitafinland.fi kundtjanst@sitafinland.fi

10

Stråkaviken

S Svedjehamn

S L

Björköby

Tarmo

Söderudden

Särkimo

8.

Replot Raippaluoto

Södra Vallgrund

S Kastet Petsmo fiskehamn

L

6.

L

Stormossen jätekeskus/avfallscentral Stormossvägen 56, Kvevlax/Koivulahti puh/tel 010 320 7651 ma – pe/må – fre 7 – 19 (touko-syyskuu myös la 10 – 14/ maj-september även lö 10 – 14)

1.

L

S

Sale

Nabben

S

Petsmo

Norra

S Vallgrund hamn S

5.

Lars Björkasskär

L

Kvevlax Koivulahti

Jannen Saluuna Jannes Saloon

S

9.

Vaasa Vasa Kutterisatama Kutterhamn

L

1.

L

Maxmo Maksamaa

Vörå-Maxmo Vöyri-maksamaa Vörå Vöyri

L

11. L Korsholm Mustasaari

S

Isokyrö/Storkyro Tolkintie 15 puh/tel 010 320 7662 ke/ons 12 – 19 (touko-syyskuu ma ja ke 12 – 19/ maj-september må och ons 12 – 19)

2.

Sale

Korsnäs Edsvik tel/puh 050 591 0043 må/ma 12 – 19

3.

Byön

Vähäkyrö Lillkyro

S

Långskär

S

Toby Tuovila

Sundom

7.

10.

L

Solf Sulva

L S

12.

Isokyrö Storkyro

L

Bredhällan Åminne

2.

S

L Pappadagis

Malax/Maalahti Majors skogsväg /Majorsin metsätie tel/puh 010 320 7658 må/ma 12 – 19

4.

Malax Maalahti

Maxmo/Maksamaa Maxmovägen /Maksamaantie tel/puh 010 320 7645 ons/ke 15 – 19

5.

L

Replot/Raippaluoto Båtvägen/Venetie tel/puh 010 320 7659 ti/ti 11. 30 – 19 (juni-augusti ti och ons 11. 30 – 19 /kesä-elokuu ti ja ke 11. 30 – 19)

6.

Bockören Östra Strömgrund

S S

4.

L

Ekopiste

L

7.

Solf/Sulva Solfvägen/Sulvantie 601 tel/puh 010 320 7659 to 11. 30 – 19 (maj-september må och to 11. 30 – 19/touko-syyskuu ma ja to 11. 30 – 19)

8.

Särkimo tel/puh 010 320 7645 to 15 – 19 (juni-augusti även lö 12 – 15/kesä-elokuu myös la 12 – 15)

9.

Vaasa/Vasa Sammonkatu 2, Vetokannas Sampogatan 2, Dragnäsbäck puh/tel 010 320 7631 ma – pe/må – fre 7 – 19

10.

Vähäkyrö/Lillkyro Kopentie 10 puh/tel 0400 498 774 ma/må 11 – 19 (touko-syyskuu ma ja to 11 – 19 /maj-september må och to 11 – 19)

Korsnäs L Sale

3.

L

Uusi hyötis Vikbyssä!

Toimita jätteet lajiteltuina Hyötykäyttöasemilla otetaan vastaan alle 2 kuution jäte-eriä.

• Betoni ja tiili, lavuaarit, wc-altaat, klinkkerit ja kaakelit • Energiajäte: kostea ja likainen pahvi ja paperi, muovi (ei PVC), styroksi, 5€/m³ • Kaatopaikkajäte, jota ei voi kierrättää.

Esim. ikkunalasi, PVC-muovi, lasivilla, kattohuopa.

• Keräyspaperi • Kipsi • Lasi • Metalli (kaikki metalli)

• Painekyllästetty puu: terassilaudat, • Vaarallinen jäte: loisteputket, hiekka- ja kukkalaatikot, ulkokalusteet energiansäästölamput, jäteöljyt, maalit, • Poltettava jäte: sohvat, nahka, kumi, liimat, lakat, liuottimet, kasvinsuojelu- ja patjat, tekstiilit jne. 10€/m³ torjunta-aineet, hapot, emäkset, • Puujäte: maalatut/maalaamattomat PCB- ja elohopeapitoiset jätteet. laudat, lastulevyt, vaneri, trukkilavat • Vaatekeräys: käyttökelpoiset ja puhtaat • Puutarhajäte: maatuva puutarhajäte vaatteet, kengät, asusteet, tekstiilit, lelut, kuten lehdet, ruohosilppu ja rikkaruohot astiat ja kodin pientavarat (ei rikkimenevää). (ei Sammonkatu, Vaasa) Pakkaa muovipusseihin!

• Risut ja havut (ei Sammonkatu, Vaasa) • Sähkö- ja elektroniikkaromu: koti talouskoneet, sähköiset työkalut, viihde-elektroniikka jne.

Leverera avfallet sorterat Återvinningsstationerna tar emot högst 2 kubik avfall per gång.

• Betong och tegel, lavoarer, wc-stolar, klinker och kakel.

• Brännbart avfall: soffor, läder, gummi, madrasser, textilier osv. 10€/m³ • Deponiavfall (till avstjälpningsplatsen): avfall som inte går att återvinna såsom fönsterglas, PVC-plast, glasull, takfilt.

• El- och elektronikskrot: hushållsmaskiner, eldrivna verktyg, underhållselektronik osv.

• Energiavfall: smutsigt och fuktigt papp/ papper, plast (ej PVC), styrox, 5€/ m³

• Farligt avfall: lysrör, energisparlampor, spillolja, målfärg, lim, lack, lösningsmedel, växtskydds- och bekämpningsmedel, syror, baser, PCB- och kvicksilverhaltigt avfall • Gips • Glas • Impregnerat trä: terrassbräder, sand- och blomlådor, utemöbler • Klädinsamling: användbara och rena kläder, skor, accessoarer, textilier, leksaker, kärl och småsaker (inte lättkrossade). Packa i plastpåsar!

• Metall (alla metaller)

Ny återvinningsstation i Vikby

• Papper • Ris och kvistar (inte Sampogatan, Vasa) • Träavfall: målade och omålade bräder, spånskivor, faner, lastpallar • Trädgårdsavfall: förmultningsbart trädgårdsavfall, såsom löv, gräsklipp, ogräs (inte Sampogatan, Vasa)

Vörå/Vöyri Kaurajärvivägen 30 tel/puh 010 320 7645 ti 12 – 19

11.

12.

Vikby (avataan/öppnas 12. 8.)

Ilveksenpolku 5/Lostigen 5 tel/puh 010 320 7659 ma/må 11. 30 – 19

1.

Jätekeskus / Avfallscentralen

7.

Hyötykäyttöasema / Återvinningstation

L

Lukitut astiat mökkiläisille / Låsta kärl för sommargäster

S

Saariston romukeräys / Skärgårdens skrotinsamling

11

Noudamme isommat metallierät (n. 1000 kiloa) ajoreitin varrelta.

Soita 010 320 7660 tai 0500 662 525.

Öljyimuauto on mukana Maalahdessa, Vöyrillä ja Isossakyrössä.

Vi hämtar större mängder metallskrot (1000 kg) utmed körrutten. Ring 010 320 7660 eller 0500 662 525.

Oljesugbilen är med i Malax, Vörå och Storkyro.

Ethän tuo jätettä etukäteen pysäkille!

Du för väl inte avfall till hållplatsen i förtid!

EKOBIILI AJAA 6. 5. – 12. 6. 2013

EKOBILEN KÖR 6. 5. – 12. 6. 2013

Ekobiili vastaanottaa maksutta kotitalouksien vaarallista jätettä, sähköja elektroniikkaromua (SE-romua) ja metalliromua. Mikäli Ekobiilin aikataulut eivät sovi, jätteet voi viedä hyötykäyttöasemalle (katso edellinen sivu).

Metalliromut Kaikki metalliesineet, esim. polkupyörät, moottorit, vanteet, kiukaat, keskuslämmityskattilat, öljysäiliöt, metalliset työkalut, kattilat, paistinpannut, tyhjät maalipurkit, säilykepurkit.

Ekobilen tar avgiftsfritt emot hushållens farliga avfall, metallskrot och el- och elektronikskrot. Om Ekobilens tidtabell inte passar dig kan du föra avfallet till närmaste återvinningsstation (se föregående sida).

Metallskrot Alla slags metallföremål, såsom cyklar, motorer, fälgar, bastuugnar, centralvärmepannor, oljecisterner, metallverktyg, kastruller, stekpannor, tomma målfärgsburkar, konservburkar.

SE-romut Kotitalouskoneet, kylmälaitteet, televisiot, tietokoneet, viihde-elektroniikka, sähkötyökalut.

Farligt avfall Spillolja, lysrör, energisparlampor, batterier, ackumulatorer, lösningsmedel, lack-, lim- och färgrester, impregneringsmedel, bekämpningsmedel, mediciner, febertermometrar, basiska tvätt- och rengöringsmedel, syror.

El- och elektronikskrot Hushållsmaskiner, kylapparater, TVapparater, datorer, underhållningselektronik och elverktyg.

Vaarallinen jäte Öljyt, loisteputket, energiansäästölamput, paristot, akut, liuottimet, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet, lääkkeet, elohopeakuumemittarit, emäksiset pesu- ja puhdistusaineet, hapot.

KORSHOLM / MUSTASAARI må / ma 6. 5.

16. 30 – 17. 00 Koskö, Hembygdsgården 17. 15 – 18. 00 Norra Jungsund, UF-lokalen / NS-talo 18. 30 – 19. 30 Singsby, UF-lokalen / NS-talo 19. 45 – 20. 30 Karperö, sportplans P-plats / urheilukentän P-paikka ti / ti 7. 5.

13. 00 – 13. 30 Köklot, fiskehamnen / kalasatama 14. 30 – 15. 00 Söderudden, fiskehamnen / kalasatama 15. 45 – 16. 15 Norra Vallgrund, Vallan 16. 30 – 17. 00 Södra Vallgrund, butiken / kauppa 18. 00 – 19. 00 Björköby, UF-lokalen / NS-talo 19. 30 – 20. 30 Replot, brandstationen / Raippaluoto, paloasema ons / ke 8. 5.

16. 45 – 17. 30 Vassor, UF-lokalen / NS-talo 18. 00 – 18. 30 Österhankmo, UF-lokalen / NS-talo 18. 45 – 19. 30 Västerhankmo, skolan / koulu 19. 45 – 20. 30 Petsmo, fiskhamnen / kalasatama pe / pe 10. 5.

16. 45 – 17. 30 Skatila, UF-lokalen / NS-talo 18. 00 – 19. 00 Helsingby, UF-lokalens P-plats/NS-talon parkkipaikka 19. 30 – 20. 30 Solf, Tackholmsvägen, parkeringsplatsen vid Pulsen / Sulva, Tackholmintie, Pulsenin parkkipaikka ma / må 13. 5.

17. 00 – 17. 45 Smedsby torg, ekopunkten / Sepänkylän torin ekopiste 18. 00 – 19. 00 Kvevlax, UF-lokalen / Koivulahti, NS-talo 19. 15 – 20. 00 Kuni, ekopunkten / ekopiste

12

Lisätietoja: Stormossen, puh. 010 320 7600, 010 320 7660 Metalliromuauto, puh. 0500 662 525

VÖRÅ / VÖYRI ti / ti 14. 5.

17. 00 – 17. 30 Palvis, Neste Riksåttan 18. 00 – 18. 45 Kaitsor, HMK Trading 19. 00 – 20. 00 Rejpelt, ekopunkten / Rekipelto, ekopiste ke / ons 15. 5.

17. 00 – 17. 45 Centrum, Rejpeltvägens P-plats / Keskusta, Rekipellotien P-paikka 18. 15 – 19. 00 Kaurajärvi, fd Andelshandeln, Keskisv. 1 / ent. Osuuskauppa 19. 30 – 20. 15 Pettersbacka, P-plats, Aknusvägen 2 / Petterinmäki, P-paikka, Aknuksentie 2 to / to 16. 5.

15. 30 – 16. 15 Stråkaviken 17. 00 – 18. 00 Särkimo, brandstationen / paloasema 18. 15 – 19. 00 Kvimo, ekopunkten vid butiken / kaupan ekopiste 19. 30 – 20. 15 Nabben, P-plats / P-paikka 20. 30 – 21. 00 Kärklax, ekopunkten vid butiken / kaupan ekopiste KORSNÄS må / ma 20. 5.

14. 00 – 15. 00 Harrström, Strandvägens rastplats / Rantatien lepopaikka 15. 15 – 16. 15 Taklax, skolan / koulu 16. 30 – 17. 30 Korsnäs kyrkby, UF-lokalens P-plats / NS-talon P-paikka 18. 15 – 19. 00 Korsbäck, skolan / koulu 19. 30 – 20. 30 Molpe, båthamnen / venesatama MALAX / MAALAHTI ti / ti 21. 5.

17. 00 – 19. 00 Bergö, Bredhällan ons / ke 22. 5.

16. 00 – 17. 00 Långåminne, gamla Jurvavägens korsning (Häggvik) / vanhan Jurvantien risteys (Häggvik) 17. 30 – 19. 30 Övermalax, Bröderna Hemmings lager / Veljekset Hemmingin varasto to / to 23.5.

16. 30 – 18. 00 Petalax UF:s P-plats / NS-talon P-paikka 18. 30 – 19. 30 Nyby, Nybygården

20. 00 – 20. 30 Ollas, P-plats, Björneborgsv. / Ollasin P-paikka, Porintie VAASA / VASA ma / må 27. 5.

15. 30 – 16. 15 Vikinga, venesataman pumppaamon ekopiste/ Vikinga, ekopunkten vid båthamnens pumpstation 16. 30 - 17. 00 Palosaari, Kulmakadun ekopiste / Brändö, ekopunkten vid Vinkelgatan 17. 15 - 17. 45 Palosaaren tori / Brändö torg 18. 15 - 19. 00 Vaskiluoto, esiintymisalue Tropiclandian takana / Vasklot, scenområdet bakom Tropiclandia 19. 15 – 20. 00 Sundom, Öjbergin P-paikka / Sundom, Öjbergets P-plats ti / ti 28. 5.

16. 45 – 17. 15 Asevelikylän koulu / Vapenbrödrabyns skola 17. 30 – 18. 30 Huutoniemen koulu / Roparnäs skola 18. 45 – 19. 15 Huutoniemen K-Supermarket, P-paikka / Roparnäs K-Supermarket, P-plats 19. 30 – 20. 30 Teeriniemen koulu ja päiväkoti / Orrnäs skola och daghem 20. 40 – 21. 15 Melaniemi, Lidl P-paikka / Melmo, Lidl P-plats ke / ons 29. 5.

16. 00 – 16. 30 Ristinummi, Vanhan Vaasan kadun ja Emännänkadun kulma / Korsnäståget, Gamla Vasa gatans och Husmorsgatans korsning 17. 00 – 17. 30 Ristinummi, Sala-ampujankatu, näyttelyalueen P-alue / Korsnäståget, Tjuvskyttegatan, utställningsområdets P-plats 17. 45 – 18. 15 Vanhan Vaasan yläaste Variska / Gamla Vasa högstadium Variska 18. 30 – 19. 15 Höstves, ekopiste / ekopunkten 19. 30 – 20. 30 Vanha Vaasa, Rauniogrillin P-paikka / Gamla Vasa, Rauniogrillens P-plats to / to 30. 5.

17. 00 – 18. 45 Gerbyn tori, Gerbyn rantatien ja Mäntymaantien kulma / Gerby

Närmare information: Stormossen, tel. 010 320 7600, 010 320 7660 Metallskrotbilen, tel. 0500 662 525

torg, korsningen mellan Gerby strandväg och Tallmarksvägen 19. 00 – 20. 00 Isolahden koulu / Storvikens skola 20. 15 – 21. 00 Minimani P-paikka / P-plats pe / fre 31. 5.

17. 00 – 17. 45 Suvilahti, parkkipaikka moottoritien ja Rinnakkaistien välissä / Sunnanvik, parkeringsplats mellan motorvägen och Parallellvägen 18. 00 – 18. 30 Hietalahti, Ravikadun P-paikka / Sandviken, Travgatans P-plats 18. 45 – 19. 30 Kasarmintori, Kasarmin-kadun puolella / Kaserntorget, från Kaserngatans sida 19. 35 – 20. 00 Kalaranta / Fiskstranden 20. 15 – 20. 45 Sisäsatama / Inre hamnen ma / må 3. 6.

17. 00 – 17. 30 Linja-autoasema / Busstationen 18. 00 – 19. 00 Västervikin venesatama / Västervik småbåtshamn 19. 30 – 20. 00 Runsor, Runsorintie 194, kirjastoauton pysäkki / Runsor, Runsorvägen 194, bokbussens hållplats VÄHÄKYRÖ / LILLKYRO ma / må 10. 6.

16. 15 – 17. 00 Merikaarto, Kotasen varasto Kolkintien risteyksessä 17. 30 – 18. 30 Keskusta, Kotasen puutyö / Centrum, Kotasen puutyö 19. 00 – 20. 00 Tervajoki, Toukolan NS-talon P-paikka / Toukola UF-lokals P-plats ISOKYRÖ / STORKYRO ke / ons 12. 6.

17. 00 – 17. 30 Lehmäjoki, Lehmäjoen Huoltamo, velj. Mäkynen 18. 00 – 19. 00 Keskusta, urheilukentän P-paikka / Centrum, idrottsplanens P-plats 19. 30 – 20. 30 Orisberg, Yhteistalo, Seljäntie 507 21. 00 – 21. 30 Tervajoen asema / Tervajoki station