Suomi
David Roodman, Cindy Prieto ja Paolo Abarcar
Kehityssitoutuneisuusindeksi (Commitment to Development Index, CDI) asettaa maailman 22 rikkainta valtiota paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka sitoutuneita ne ovat köyhiä maita hyödyttävään politiikkaan. Ulkomaanavun määrää mittaavien vakiovertailujen lisäksi CDI mittaa eri maiden ponnistuksia seitsemällä kehittyville maille tärkeällä kehtityspolitiikan alueella: ulkomaanapu, kauppa, investoinnit, maahanmuuttopolitiikka, ympäristö, turvallisuus ja teknologia. Tämä raportti tarkastelee Suomen sijoitusta vuoden 2010 CDI-indeksissä.
Suomi vuoden 2010 CDI-indeksissä n Vuoden 2010 sijoitus: 6 n Vuoden 2010 yleisarvosana: 5,8 n Muutos vuodesta 2003: +0,9
12
8
4
Yleisarvosana
Teknologia
Turvallisuus
Ympäristö
0
Maahanmuutto
www.cgdev.org/cdi
Suomi CDI-indeksissä vuosina 2003–2010
Investoinnit
Suomi saavutti kuudennen sijan vuonna 2010. Ympäristöasioissa Suomi asettuu ensimmäiselle sijalle muun muassa alhaisten kasvihuonepäästöjen ja korkean polttoaineveron ansiosta. Lisäksi Suomen hallitus antaa suhteellisen paljon laadukasta ulkomaanapua, tukee vahvasti teknisiä innovaatioita ja niiden levittämistä kehittyviin maihin, ja Suomi on osallistunut huomattavalla tavalla kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja humanitäärisiin pakkotoimiin. Suomen sijoitusta heikentävät kuitenkin keskiarvoa huonommat pisteet siirtolaisuusasioissa. Maahanmuuttoa rajoittavien suurten esteiden takia maahanmuuttajien virta köyhistä maista Suomeen on CDI-indeksin heikoimpia maan väestöön suhteutettuna.
16
Kauppa
(vuoden 2010 menetelmää käyttäen)
Apu
Suomi
Kehityssitoutuneisuusindeksi 2010
Maaraportti: Suomi
Ulkomaanapu
Koska avun laatu on yhtä tärkeää kuin määräkin, CDI mittaa bruttoapua BKT-osuutena eri laatutekijöillä oikaistuna: siitä vähennetään velan hoito; miinuspisteitä saa ”sidotusta” avusta, joka vaatii vastaanottajaa käyttämään tuen vain antajamaasta hankittuihin tuotteisiin ja palveluihin, plussaa saa avun antamisesta köyhille mutta suhteellisen korruptoimattomille vastaanottajille ja miinusta saa köyhien hallitusten ylikuormittamisesta monilla pikkuprojekteilla.
Investoinnit
Rikkaiden maiden köyhiin maihin tekemillä investoinneilla voidaan siirtää tekniikkaa, parantaa hallintoa ja luoda työpaikkoja. CDI sisältää muistilistan käytännöistä, joilla tuetaan terveitä investointeja kehittyviin maihin.
n Pisteet: 5,0 n Sija: 14 Vahvuudet
n Pisteet: 6,3 n Sija: 7 Vahvuudet - Suuri avun nettomäärä osuutena taloudesta (0,44 %; sija: 7) - Valikoivuus: suhteellisesti vähemmän köyhille ja vähemmän demokraattisille hallituksille osoitetun avun pieni osuus (sija: 5) - Sidotun tai osittain sidotun avun pieni osuus (3,8 %; sija: 8).
Heikkoudet - Veropolitiikasta johtuva yksityisen hyväntekeväisyyden vähäinen määrä (sija BKT-osuudella mitattuna: 19).
Kauppa
Kansainvälinen kauppa on ajanut taloudellista kehitystä vuosisatojen ajan. CDI-indeksi mittaa rikkaiden maiden asettamia kaupan esteitä kehittyvien maiden viennille.
n Pisteet: 6,3 n Sija: 6
- Käyttää verohyvityksiä yhtiövoitoista ulkomailla maksetuista veroista kaksoisverotuksen estämiseksi - Osallistuu kaivosteollisuuden avoimuutta ajavaan hankkeeseen (Extractive Industries Transparency Initiative, EITI) ja Kimberley-prosessiin koskien konfliktitimanttikauppaa.
Heikkoudet - Ei käytä kansallista poliittisia riskejä arvioivaa keskusta valikoimaan projekteja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella - Antaa poliittisten riskien vakuutuksen myös tehottomille, tuontia korvaaville projekteille - Asettaa rajoituksia eläkerahastojen sijoituksille kehittyvillä markkinoilla.
Maahanmuuttopolitiikka
Muuttoliike köyhistä maista rikkaisiin maihin tarjoaa kouluttamattomille maahanmuuttajille työpaikkoja, ansioita ja tietoa. Tämä lisää maahanmuuttajien kotimaahansa lähettämän rahan määrää ja taitojen siirtymistä siirtolaisten palatessa kotimaahansa.
- Alhaiset maataloustuet (vastaa 7,6 %:n tullia; sija: 5).
n Pisteet: 3,4 n Sija: 17
Heikkoudet
Vahvuudet
- Maataloustuotteiden suuret tullit (38,7 % tuonnin arvosta; sija: 7).
- Ulkomaisilta opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja.
Vahvuudet
Heikkoudet - 1990-luvulla kehittyvistä maista Suomeen saapuneiden kouluttamattomien maahanmuuttajien lukumäärä nousi vain vähän (sija väestön osuutena mitattuna: 15) - Suomeen saapui vain pieni määrä maahanmuuttajia kehittyvistä maista (sija väestön osuutena mitattuna: 18) - Ottaa vastaan niukasti pakolaisia humanitääristen kriisien aikana (sija: 14).
Center for Global Development
Maaraportti: Suomi
www.cgdev.org/cdi
Ympäristö
Teknologia
n Pisteet: 7,9 n Sija: 1
n Pisteet: 5,4 n Sija: 8
Vahvuudet
Vahvuudet
- Kasvihuonepäästöjen merkittävä väheneminen vuosina 1998–2008 (keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti/PPP BKT, -5,7 %, sija: 2) - Korkeat polttoaineverot (1,19 $/litra; sija: 4) - Alhainen kasvihuonepäästöaste henkeä kohti (vastaa 6,6 tonnia hiilidioksidia; sija: 3).
- Suuret julkiset tutkimus- ja kehitysmenot (sija BKT-osuudella mitattuna: 4).
Koska rikkaat maat käyttävät suhteettoman suuren osan niukoista luonnonvaroista ja köyhät maat kärsivät eniten maapallon lämpenemisestä ja ekologisesta huonontumisesta, CDI mittaa politiikan vaikutusta ilmastoon, kalastukseen ja luonnon monimuotoisuuteen.
Turvallisuus
Koska kehitys edellyttää turvallisuutta, CDI palkitsee osallistumisen kansainvälisesti hyväksyttyihin rauhanturvatoimiin ja humanitäärisiin pakkotoimiin sekä kansainvälisten laivareittien sotilaallisen turvaamisen ja antaa miinuspisteitä aseiden viennistä köyhiin ja epädemokraattisiin valtioihin.
n Pisteet: 6,0 n Sija: 6 Vahvuudet
Varakkaat maat auttavat kehitystä uuden teknologian kehittämisen ja levittämisen kautta. CDI huomioi tämän mittaamalla valtion tutkimus- ja kehitystukea ja antamalla miinuspisteitä aineettoman omaisuuden tiukasta suojauspolitiikasta, joka estää uuden teknologian leviämistä köyhiin maihin.
Heikkoudet - Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvä verotuksellinen tuki alhaista (sija: 18).
Taustatiedot ja avustajat Katso The Commitment to Development Index: 2010 Edition, David Roodman, luettavissa osoitteessa www.cgdev.org/cdi. Verkkosivustolla on lisäksi taustatietoja kehityspolitiikan jokaiselta osa-alueelta: David Roodman kirjoittaa ulkomaanavusta, William R. Cline kansainvälisestä kaupasta, Theodore H. Moran investoinneista, Elizabeth Grieco ja Kimberly A. Hamilton siirtolaisuudesta, Amy Cassara ja Daniel Prager ympäristöstä, Michael E. O’Hanlon ja Adriana Lins de Albuquerque turvallisuudesta ja Keith Maskus teknologiasta.
- On antanut huomattavia taloudellisia ja henkilöresursseja kansainvälisesti hyväksyttyihin rauhanturvatoimiin ja humanitäärisiin väliintuloihin viime vuosikymmenen aikana (sija BKT-osuudella mitattuna: 7).
Heikkoudet - Kansainväliselle kaupalle tärkeiden laivareittien turvaamiseen osallistuminen on vähäistä (sija BKT-osuudella mitattuna: 17).
Center for Global Development
Maaraportti: Suomi
www.cgdev.org/cdi
Kehityssitoutuneisuusindeksi 2010 Maa
Sija
Apu
Kauppa
Investoinnit
Ruotsi
1
13,6
6,2
5,7
Tanska
2
13,1
5,9
4,7
Alankomaat
3
12,5
6,4
6,1
Norja
4
11,4
1,2
6,5
Uusi-Seelanti
5
3,8
8,1
4,7
Irlanti
6
10,4
5,9
3,1
Suomi
6
6,3
6,3
5,0
Portugali
8
3,5
6,2
5,4
Kanada
9
5,1
7,1
6,2
Espanja
9
5,7
6,2
6,0
Yhdysvallat
11
2,8
7,3
4,9
Itävalta
11
3,3
6,0
2,8
Australia
11
4,0
7,5
6,2
Saksa
14
3,8
6,1
6,4
Belgia
14
6,7
6,0
5,6
Iso-Britannia
16
6,1
6,0
6,2
Ranska
17
4,6
6,1
5,2
Italia
18
2,7
6,2
5,5
Kreikka
19
2,9
6,0
4,1
Sveitsi
20
5,3
0,6
4,6
Japani
21
1,1
2,4
4,6
Etelä-Korea
22
1,1
3,0
5,8
Maahanmuutto
8,8 5,7 4,6 7,8 6,0 5,8 3,4 4,5 5,9 5,5 4,6 10,8 3,9 5,4 3,7 3,4 3,1 3,3 6,5 6,6 1,8 1,0
Turvallisuus
Ympäristö
6,2 6,3 6,7 5,7 6,7 6,2 7,9 6,3 3,2 5,8 3,6 6,0 4,0 6,7 7,0 7,1 7,1 6,3 5,8 6,2 5,2 2,7
4,0
6,2
6,0
6,6
8,4
5,4
6,0
5,7
5,4
2,9
9,9
4,1
7,2
3,2
1,5
1,7
2,0
4,8
5,3
2,9
2,2
1,8
Yleisarvosana
Teknologia
4,4 5,7 4,9 5,3 4,9 3,7 5,4 7,3 5,8 6,5 4,9 5,0 5,0 4,4 4,8 4,4 6,0 4,4 2,7 2,8 6,0 6,5
Muutos vuodesta 2003
7,0
6,8
-0,2
6,7
+0,3
6,4
+0,5
6,1
+0,5
5,8
+0,8
5,8
+0,9
5,6
+1,2
5,5
+0,6
5,5
+1,3
5,4
+1,3
5,4
+0,3
5,4
0,0
5,1
+0,3
5,1
+0,7
5,0
-0,2
4,9
+0,4
4,8
+0,6
4,7
+1,0
4,1
-0,4
3,3
+0,9
3,1
+0,9
–
Taulukko asettaa 22 maata paremmuusjärjestykseen ja näyttää niiden pistemäärät CDI-indeksin seitsemällä osa-alueella. Maan yleisarvosana on seitsemän osa-alueen pisteiden keskiarvo. Viimeinen sarake näyttää kunkin maan yleisarvosanan muutoksen CDI:n ensimmäisestä vuodesta 2003 käyttäen vuoden 2010 menetelmää. CGD:n verkkosivuilla (www.cgdev.org/cdi) on raportti kustakin CDI-indeksin maasta sekä kaavioita, karttoja, taulukkoja ja taustatietoja. Kehityssitoutuneisuusindeksin on laatinut riippumaton asiantuntijaryhmä Center for Global Development, joka työskentelee maailman köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseksi kannustamalla poliittisia muutoksia Yhdysvalloissa ja muissa varakkaissa maissa tutkimustyön ja aktiivisen poliittiseen yhteisöön osallistumisen kautta. Kehityssitoutuneisuusindeksin suunnittelija David Roodman on CGD:n erikoistutkija.
Center for Global Development
Riippumatonta tutkimusta ja käytännön ideoita maailman hyvinvoinnin parantamiseksi www.cgdev.org 1800 Massachusetts Ave., NW • Washington DC 20036 • USA Puh: +1 202.416.4000 • Faksi: +1 202.416.4050