Paracity, Habitare & FinnBuild 2014

”FISH IS REAL” Vol. 2

Habitare — FinnBuild

2014

KOLMANNEN SUKUPOLVEN KAUPUNKI

Peking, Kiina: Paracity esiteltiin ensi kerran Pekingissä CAFAM biennaalissa

Ensimmäisen sukupolven kapunki on rakennettu ihmisyhteisö, joka elää välittömässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa ja on ympäröivästä luonnosta riippuvainen. Taipein hedelmällinen tulvatasanko on tarjonnut puitteet tiiviille asutukselle, joki on tuottanut ruokaa ja väylän liikkumiselle ja tasankoa ympäröivät vuoret ovat suojanneet kaupunkia taifuunien suorilta iskuilta.

Toisen sukupolven kaupunki on teollinen kaupunki, joka elää näennäisesti itsenäisenä luonnosta. Itse asiassa luonto toimii haitallisesti mekaaniselle koneelle, esimerkiksi tulvat tuntuvat haluavan hajottaa koneen. Taipei on rakentanut kaupungin ja jokiluonnon väliin 12 metriä korkean teräsbetonimuurin.

Kolmannen sukupolven kaupunki on teollisen kaupungin orgaaninen raunio.

Symbioosi Taipein kollektiivipuutarhojen, kaupunkiviljelysten sekä laittomien

asuinalueiden ja ympäröivän kaupungin välillä ovat Kolmannen sukupolven kaupungin fragmentteja. Nämä alueet ovat kaupungin akupunktiopisteitä, jotka pureutuvat teollisen kuoren läpi kosketuksiin paikallisen tiedon kanssa. Kolmannen sukupolven kaupunki sitoutuu paikalliseen tietoon ja sitä kautta kasvaa kiinni osaksi luontoa.

Kaupunkiakupunktio on ekologisen kaupunkisuunnittelun teoria, joka yhdistää kaupunkisuunnittelua ja perinteistä kiinalaista akupunktiolääketieteen teoriaa. Lähtökohtaisesti se havainnoi kaupunkeja monitasoisina elävinä organismeina, joista se pyrkii määrittämään kuntoutusta vaativia alueita. Paikalliseen traditioon sitoutuvat ja kestävän kehityksen mukaiset projektit toimivat akupunktioneuloina, jotka elvyttävät kokonaisuutta parantamalla sen osia.

Raunio on arkkitehtuurin katharsis, jossa ihmisen luomasta tulee osa luontoa.

Raunio on teollisen kaupungin alitajuinen haave ja modernin ihmisen trauma.

Taipei tarjoaa kehittyneen symbioosimallin, jossa mekaaninen kaupunki elää yhteiseloa epävirallisten asuinalueiden, kollektiivipuutarhojen, kaupunkiviljelysten ja kaupunkinomadien kanssa.

Kaavoitus on jätetty puolitiehen ja ihmiset ovat viimeistelleet kaupungin.

C-Lab CURE tutkii niitä biourbaaneja prosesseja, jotka kehittävät teollista kaupunkia kohti Kolmannen sukupolven kaupunkia. Tutkimus keskittyy paikallisen tradition ilmentymiin Taipeissa ja miten tämä orgaaninen tieto valmistaa teollista kaupunkia kohtaamaan luonnonmukaisen uudistumisen.

Taipei, Taiwan: Paikallinen tieto on avainasemassa, kun teollisuuden saastuttamaa jokiympäristöä aletaan restauroimaan elinvoimaiseksi kolmannen sukupolven kaupungiksi s.6

Kainuu, Finland: Paracity rakentuu 6x6x6m CLT-massivipuukuutioista.

Prototyyppikuutiot toimittaa CrossLlam. s. 22-25

TOP 10 SLUMS Population 1. Neza-Chalco-Itza, Mexico City 4 000 000 2. Kibera, Nairobi, Kenia 2 500 000 3. Sadr City, Baghdad, Iraq 2 000 000 4. Orangi Town, Karachi, Pakistan 1 800 000 5. Manshiet Town, Cairo, Egypt 1 500 000 6. Dharavi, Mumbai, India 1 000 000 7. Petare, Caracas, Venezuela 600 000 8. Khayelitsha, Cape Town, South Africa 400 000 9. Cité Soleil, Port-Au-Prince, Haiti 400 000 10. Rocinha, Rio De Janeiro, Brazil 250 000

PARACITY SUOMALAINEN VIENTITUOTE Paracity on Suomalainen keksintö ja vientituote, joka yhdistää puurakentamista ja ympäristöteknologiaa ennennäkemättömällä tavalla. Kaupunkirakenteen CLT-massiivipuurunko valmistetaan ja viimeistellään Suomessa. Rakenteella on erinomaiset maanjäristyksenja palonkesto-ominaisuudet.

Tapauskohtaisesti valittava modulaarinen ympäristöteknologia mahdollistaa kaupunkirakenteen itsenäisen kasvun

ja toiminnan ympäröivän kaupungin infrastruktuurista riippumatta.

Paracity soveltuu katastrofialueiden jälleenrakennukseen, slummien kuntoutukseen, tulvatasangoille ja tsunamiriskialueille rakentamiseen, sekä kaikkeen muuhun asuin- ja yhdyskuntarakentamiseen. Kaupunkirakenteen pystyttäminen on nopeaa korkeasta esivalmistusasteesta johtuen. Kaikki käytettäväpuuonekologisestisertifioitua.

2 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Picture: Niilo Tenkanen Front page picture: Joni Virkki

• • • • • • • • • • •

Marco Casagrande, Principal Joni Virkki, Architecture and Structural engineering Niilo Tenkanen, Landscape Architecture and Urban design Sauli Ylinen, Chief Business Officer Nikita Wu, Project Management Menno Cramer, Brain science Katie Cramer, Sociology Ondra Pchalek, Architecture Ycy Charlie, Architecture, Local Knowledge Matteo Serafini, Architecture Jan Feichtinger, Architecture

The Casagrande Laboratory Centre of Urban Research (CURE) is a multi-disciplinary architectural, technical and engineering practice. CURE focuses on the development and research of large-scale biourban solution, environmentalism and urban design, in the postindustrial city. CURE combines and unravels traditional disciplines and guidelines of urban design and the built environment in order to create new and conscious solutions to make our urban environment better suited for our shared human needs.

C-LAB CURE on suomalainen monitieteellinen suunnittelutoimisto, jonka työt liikkuvat vapaasti arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, ekologisen kaupunkisuunnittelun, rakenne- ja geosuunnittelun, humanististen tieteiden ja ympäristötaiteen välillä. CURE kehittää biourbanismin teoriaa ja suunnittelumetodologiaa tavoitteena ekologinen kaupunkirestauraatio ja biologisesti kehittyvät kaupunkiorganismit.

www.paracity.fi www.clab.fi Merimiehenkatu 36 C 522 00150 Helsinki Finland

Patent pending

Contacts: sauli@paracity.fi Model team • Saara Kemppainen, leader • Miko-Niklas ”Mikke” Tissari • Markku Heikkilä • Anna Kaarna Newspaper edited by Niilo Tenkanen

Paracity-näyttelyn tuottaja Habitare & FinnBuild 2014 Mainostoimisto Valo Oy Jari Pirhonen, Linda Tavio Merimiehenkatu 36 C 522 00150 Helsinki

3

Habitare & FinnBuild 2014

PARACITY Paracity on modulaariseen massiivipuurunkoon perustuva kaupunkirakennejärjestelmä, johon kaupunkilaiset itse rakentavat omat kotinsa, yhteisönsä ja viljelyksensä.

Orgaaninen Paracity kasvaa itsenäisesti olevien kaupunkien jättömaille, kuten tulvatasangoille tai slummehin. Itsenäisen kasvun mahdollistaa modulaarinen ympäristöteknologia, joka tuottaa syntyville yhdyskunnille niiden tarvitsemat sisäelimet. Paracity vastaanottaa, käsittelee ja muuntaa resursseiksi ympäröivän kaupungin tuottaman jätteen toimien positiivisena akupunktioneulana saastuttavalle kaupungille.

Paracity on suomalainen keksintö ja vientituote, joka on kehitetty Kiinan Keskustaideakatemian pyynnöstä vaihtoehtoiseksi, luontoa kunnioittavaksi kaupunkikehitysmalliksi. Paracityn pilottikohteet sijaitsevat Taipein tulvatasankoalueella, Pohjois-Fukushiman tsunamialueella ja Jakartassa kaupungin jätteitä käsittelevässä slummissa. Runkomateriaalina käytettävä puu on suomalaisvalmisteinen ristikkäinlaminoitu massiivimänty.

Picture: Niilo Tenkanen

WHAT IS PARACITY? Paracity is a biourban organism that is growing on the principles of Open Form: individual design-build actions generating spontaneous communicative reactions on the surrounding built human environment and this organic constructivist dialog leading into self-organized community structures, development and knowledge building.

The growing organism the Paracity is based on a three dimensional wooden primary structure, organic grid with spatial modules of 6 x 6 x 6 metres constructed out of CLT cross-laminated timber sticks.

This simple structure can be modified and grown by the community members working as teams or by an assigned Paracity constructor.

The primary structure can grow even on neglected urban areas, such as river flood

plains, hillsides, abandoned industrial areas, storm water channels or slums. Paracity suites perfectly to flooding and tsunami risk areas and the CLT primary structure has a high standard of earthquake performance.

People will attach their individual self-made architectural solutions, gardens and farms on the primary structure, which offers a three dimensional building grid for the DIY architecture. Primary structure offers the main arteries of water and human circulation, but the finer local knowledge nervous networks are grown by the inhabitants. Large parts of the Paracity is occupied by wild and cultivated nature.

Paracity’s self-sustainable biourban growth is backed up by off-the-grid environmental technology solutions providing methods for water purification,

energy production, organic waste treatment, waste water purification and sludge recycling. These modular plug-in components can be adjusted according to the growth of the Paracity and moreover, the whole Paracity is designed not only to treat and circulate its own material streams, but to start leaching waste from its host city becoming a positive urban parasite following the similar kind of symbiosis as in-between slums and the surrounding city. In a sense Paracity is a high-tech slum, which can start tuning the industrial city towards an ecologically more sustainable direction.

Paracity is a third generation city, an organic machine, urban compost, which is helping the industrial city to transform into being part of nature.

PILOT / TAIPEI The pilot project of the Paracity is growing on an urban farming island of Danshui River, Taipei City. The island is located between the Zhongxing and Zhonxiao bridges and is around 1000 meters long and 300 meters wide. Paracity Taipei is celebrating the original first generation Taipei urbanism with high level of illegal architecture, self-organized communities, urban farms, community gardens, urban nomads and constructive anarchy.

Paracity Taipei will be powered mostly by bioenergy that is using the organic waste, including sludge, taken from the surrounding industrial city and by farming fast growing biomass on the flood banks of the Taipei river system.

Environmental technology components are mounted on barges that are plugged into the Paracity maintenance docks. Barges can be modified according to the needs of the growing biourbanism.

Paracity is based on free flooding. There are no flood walls.

The first 6 m level above the ground is not built, but the whole city is standing on stilts and thus providing the whole ground floor for community actions, nature and space requiring recycling yards.

Paracity Taipei will construct itself through impacts of a collective conscious as a nest of post-industrial insects. Paracity is estimated to have 15.000 – 25.000 inhabitants.

Picture: Joni Virkki

4 Paracity

Paracity, Taipei Picture: Niilo Tenkanen

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Habitare & FinnBuild 2014

5

6 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

PARACITYN ELEMENTIT AVOIN MUOTO Paracity noudattaa orgaanisessa kasvussaan Avoimen muodon (Open Form / Oscar Hansen, Svein Hatloy) metodologiaa, jossa yhteisöt kasvavat spontaaneiden ja toinen toisiaan agitoivien suunnitteluratkaisuiden kautta. Avoin muoto on käytännössä hyvin lähellä taiwanilaista alku-urbaania tapaa rakentaa itseorganisoituvia ja usein epävirallisia yhdyskuntia.

Nämä mikrourbaanit yhteisöihin on keskittynyt runsaasti paikallista tietoa, joka on myöskin Paracityn kasvuvoima. Paracity on paikallisen tiedon komposti, jonka energia ruokkii siitä yhteisöjään kasvattavia kaupunkilaisia.

rungon pystytyksestä vastaa paikallinen yhteistyörakennuttaja. CLT-runko tarjoaa alustan, jolle kaupunkilaiset itse toteuttavat asumuksensa, yhteisönsä ja viljelyksensä.

pein mikroilmastoa ja kaupunkiekologiaa, ja se puhdistaa saastunutta jokiympäristöä biologisesti. Paracity tähtää Taipein jokien luonnonmukaiseen restaurointiin.

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA

PARASIITTIURBANISMI

Paracityn biourbaanin kasvun mahdollistaa yhdessä VTT:n kanssa kehitetty modulaarinen ympäristöteknologia, joka tuottaa kaupunkirakenteelle sen tarvitsemat sisäelimet kasvutarpeiden mukaisesti.

Ympäristöteknologia tarjoaa mm. seuraavia ratkaisuja:

Paracity elää ympäröivän kaupungin tuottamista materiaalivirroista. Jopa saastunut joki on voimanlähde tälle biourbaanille sisäelimelle. Paracity on keskiaikaista lääketiedettä: juotikkaiden käyttöä ruumiinkierron parantamiseen. Paracity päästää Taipeista pahaa verta ja käyttää tämän resurssinaan. Virallisesti 37% Taipein jätevedestä lasketaan suoraan käsittelemättä jokiin. Paracity haluaa tämän kaiken ja se haluaa kaiken muunkin ”jätteen”, jota kaupunki ei pysty käsittelemään. Paracity elääkin ympäröivän kaupungin kanssa samankaltaisessa symbioosissa kuin slummi: kaupukinomadit puhdistavat staattista kaupunkia sen kuonasta. Paracityssä prosessia on ainoastaan tehostettu modulaarisella ympäristöteknolgialla. Paracity on high-tech slummi.

• •

Keskitetty arkkitehtooninen kontolli on avattu, jotta luonto, mukaanlukien ihmisluonto, voi astua sisään. Paracityn elämää tuottava volyymi maksimaalinen – existence maximum (vrt. Spinal Tap, volume 11), joka ylittää inhimillisen kontrollin.

• •

CLT-RUNKO

•

Paracity tarjoaa yhteisön kehitykselle rungon, johon ihmiset tuottavat lihan. Design ei voi korvata todellisuutta. Flesh is More.

Primääristruktuuri koostuu 6-metriä pitkistä tikuista, joiden vahvuus on 50 cm.

Rakennusmateriaalina on ristikkäinlaminoitu massiivipuu CLT (Cross-Laminated Timber). Tikut muodostavat 6x6x6 m kuutioita, joita Taipein pilottikohteessa on pinottu korkeimmillaan 8 päällekkäin, eli 16 kerroksen korkeuteen.

CLT:llä on loistavat maanjäristyksen- ja palonkesto-ominaisuudet. Tikut liittyvät toisiinsa puuliitoksin ja kaupunkilaiset voivat halutessaan itse kasvattaa primäärirunkoa tai sitten

•

•

•

Paracityn ja ympäröivän Taipein jätevesien käsittely.

Vedenpuhdistus - Paracityn käyttövesi otetaan saastuneesta Danshui-joesta.

Lietteen käyttö kaupunkiviljelysten lannoittamiseen ja bioenergian raaka-aineena.

Suljettu vedenkierto Kalojen, äyriäisten ja vesikasvien viljely.

Ympäröivän kaupungin rakennusten purkujätteen kierrätys yksityisasuntojen rakennusmateriaaliksi.

Biomassan kasvattaminen Taipein tulvatasangoilla ja sen hyödyntäminen bioenergian lähteenä.

Aurinkoenergia.

BIOENERGIA Paracityn tuottaa bionenergiaa omasta ja ympäröivän kaupungin tuottamasta orgaanisesta jätteestä, sekä Taipein tulvatasangoilta niitettävästä biomassasta. Niittäminen tapahtuu proomuista käsin. Laajamittainen nopeasti kasvavan biomassan viljely Danhui, Keelong ja Xindian jokien tulvatasangoilla edesauttaa Tai-

EXISTENCE MAXIMUM Paracity on Kolmannen sukupolven kaupungin siemen.

3G kaupunki on teollisen kaupungin (2G) orgaaninen raunio. Modulaarinen biourbaani organismi kasvaa määräävän luonnonlain mukaan: existence maximum. Primääristruktuuri kasvaa ihmisten mukaan ja saavutettuaan kriittisen massan Paracity ylittää tulvatasangoilta Taipein 12 m korkean tulvamuurin ja kasvaa sisälle teolliseen kaupunkiin ja alkaa raunioittaa sitä. Paracityn siemeniä alkaa itää Taipein sisällä kollektiivipuutarhoissa,

kaupunkiviljelyksissä, laittomilla asuinalueilla, hylätyillä hautausmailla ja muilla rakentamattomilla pisteillä, josta ne alkavat vaikuttaa ympäröivän kaupungin biologiseen kuntouttamiseen kaupunkiakupunktion keinoin.

Niistä pisteistä Paracity levittäytyy kaupunkiin seuraten katettuja joki- ja kastelujärjestelmäuomia kuten Liukong kanavajärjestelmää ja lopulta biourbaani orbanismi ja staattinen kaupunki saavuttavat biologisesti kestävän tasapainon eli Kolmannen sukupolven kaupungin.

MEDIAATTORI Juurruttuaan tulvatasangoille ja saavutettuaan kasvussaan kriittisen massan Paracity ylittää Taipein 12 metrisen tulvamuurin, joka nykyisellään erottaa rakennetun ihmisympäristön jokiluonnosta. Tulvamuuri jää teolliseksi reliktiksi Paracityn sisuksiin, mutta uusi orgaaninen kaupunkirakenne mahdollistaa teollisen kaupungin ja jokiluonnon kohtaamisen ja yhteiselon. Paracity toimii välittävänä rakenteena jokitodellisuuden ja urbaanin fiktion välillä – siltana ihmisluonnon ja luonnon välissä.

ORGAANISET TASOT Paracityn biourbanismi kasvaa osaksi luontoa. Rakenne on komposti, jossa eri orgaaniset tasot limittyvät ja sekoittuvat keskenään agritektuuriksi, jonka kehitystä määrää ihmisluonto osana luontoa.

Kaupungin käyttövesi ja viljelysten kasteluvesi puhdistetaan saastuneesta jokivedestä.

Puhdistettu vesi pumpataan Paracityn kattotasanteille, jossa se hapetetaan ja edelleen juurakkopuhdistetaan kasvukenttien läpi. Katoilta puhdas vesi valuu painovoimaisesti

yhteisöpuutarhoille ja kaupunkiviljelyksille. Kaupungin pääenergianlähteenä toimii joen runsasravinteisilla tulvatasangoilla kasvatettava biomassa.

BIOURBAANI RESTAURAATIO Paracity on positiivinen orgaaninen syöpä Taipein mekaanisessa kudoksessa. Se elää symbioosissa ympäröivän kaupungin kanssa, jota se puhdistaa saasteista ja jonka kehitystä se välillisesti ohjaa kohti biologista kaupunkirestauraatiota. Paracity on vaihtoehtoinen todellisuus teolliselle kasvulle, kaupunkiakupunktioneula, joka kuntouttaa ympäröivää kaupunkia samaan tapaan, kuin spontaanit kollektiivipuutarhat ja kaupunkiviljelykset. Paracityn fragmentit ympäri Taipeita muodostavat kaupunkiakupunktuurin verkoston, joka säätää teollista kehitystä kohti orgaanista. Se raunioittaa teollista kaupunkia ja pyrkii saattamaan sen osaksi luontoa – kohti Kolmannen sukupolven kaupunkia.

VAPAA TULVIMINEN Paracity sopeutuu elämään taifuunien mukana sykkivän tulvivan joen kanssa. Koko kaupunkirakenne seisoo CLT-tolppien päällä ja joki pääsee vapaasti nousemaan sen ensimmäisiin tyhjiin kerroksiin. Itse asiassa Paracity matkii joen tulvimista pyrkimyksenäään olla arkkitehtoninen tulva, joka ylittää Taipein tulvamuurin ja levittäytyy mekaaniseen kaupunkiin.

PAIKALLINEN TIETO Paracity on syntynyt Taipein kaupungistuneen tulvatasangon paikallisesta tiedosta, alkuperäisistä taiwanilaisista yhteisömalleista, jotka ovat

7

Habitare & FinnBuild 2014

PLAN // KAAVA Number of overlapping blocks Päällekäisten kuutioiden määrä 1 PLU

G-IN

HAR

2

BOU

R

3 4 5 6-8

market

Nerves, alleys, lanes, passageways, streets... // Kaupungin hermot, kadut, kujat ...

Paved areas // Aukiot Wild areas // Villi luonto Fields // Pellot 1:5000

Growing of biomass // Biomassan viljely Urban park // Urbaani puisto

100 m

itserakentuneita ”laittomia” yhteisöjä, joissa ihmiset rakentavat omat talonsa ja säätävät yhteisönsä kasvamaan luonnon ehdoilla. Paikallisen tiedon ilmentymiä ovat myös Taipein lukuisat kollektiivipuutarhat ja kaupunkiviljelykset, jotka valtaavat tyhjiä tontteja ja jättömaata kaupungista.

Kaupunkinomadit aistivat kaupungin energiakenttiä ja kykenevät kommunikoimaan kollektiivisen alitajunnan kanssa.

Keskusjohtoinen kaupunki on pelkkä alusta, jolla paikallinen tieto velloo oman, orgaanisen tajuntansa mukaisesti. Paikallinen tieto sitoo modernit-

kin taipeilaiset osaksi luontoa.

Paracity tarjoaa kasvualustan paikallisen tiedon rakenteelliselle anarkialle, jonka todellisen inhimillisen tason rakentavat kapunkilaiset itse. Paracity on joka paikassa erilainen ja paikallisen tiedon kulttuuriin sidottu. Ainoastaan primäärirakenne ja ympäristöteknologiset ratkaisut pysyvät samoina ja mahdollistavat paikkasidonnaisen biourbaanin kasvun.

BIOKLIMAATTINEN ARKKITEHTUURI Paracityssä on paljon reikiä, kuiluja ja tunneleita. Raken-

Bioplant // Biovoimala Barges // Bioproomut

ne tuulettaa itse itsensä, kuin suuri teollisten hyönteisten keko. Lämpötilaerot kattopintojen, viljelysten, varjoisien pintojen ja vesielementtien välillä generoivat tuulia ja ilmavirtoja.

Yksittäiset rakennukset noudattavat luonnonmukaisen ilmankierron periaatteita.

SOPEUTUVAISUUS Paracityn pilottikohde on suunniteltu Taipeihin, mutta järjestelmä on kehitetty toteuttamiskelpoiseksi eri kohteisiin ympäri maailman. Paracity tarjoaa vaihtoehdon Kiinan strategiselle kaupunkisuunnittelulle

jokikaupunkien luonnonmukaisemmalle kehitykselle. Paracityn rakennetta voidaan käyttää myös erikokoisina kaupunkiakupunktioneuloina teollisesti kasvavien kaupunkien ekologisessa restauroinnissa. Paracity voi toimia puskurivyöhykkeenä saastuttavan kaupungin ja luonnon välillä kuten slummit esim. Mumbaissa tai Jakartassa. Rakenne voi kasvaa slummeista, joiden asukkaille se tarjoaa paremman elinympäristön ja joissa se tehostaa slummien nykykäytäntöä käsitellä ympäröivän kaupungin tuottamia jätteitä. Paracity soveltuu tulviville ja tsunamiriski-

alueille. Paracity on valittu yhdeksi koerakenteeksi Japanin Tohokun alueen tsunamituhon jälleenrakennukseen. Paracity on orgaaninen, sopeutuvainen ja paikalliseen tietoon reagoiva kaupunkirakenne, joka parsii yhteen teollisen kaupungin ja luonnon välistä kuilua.

Picture: Joni Virkki

8 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Picture: Niilo Tenkanen

ELEMENTS OPEN FORM In its growth Paracity is following the organic design methodology of Open Form (Oscar Hansen, Svein Hatloy), in which community level design is viewed as an open dialog with design actions generating spontaneous design reactions within the surroundings. Open Form is close to the original Taiwanese ways of developing the self organized and often “illegal” communities. These microurban settlements are containing a high volume of Local Knowledge, which we also believe will start composting in Paracity, when opening up the community development to the citizens.

Centralized architectural control is opened up in order to let nature including human nature to step in. The life providing volume of Paracity is 11, existence maximum, highest possible life in the given conditions, and more.

CLT SKELETON Paracity provides the skeleton, but citizens bring in the flesh.

Design should not replace reality, Flesh is More. The skeleton, the primary structure of

Paracity is constructed out of 6 meters long (50x50 cm profile) cross laminated timber CLT sticks which are used to form 6x6x6 m cubes, that are piled up to 16 stories high (8 cubes).

The CLT primary structure has a fine earthquake performance and it is fire resistant. The structural elements / sticks with wood joints are prefabricated and transported to the Paracity Island on barges.

The construction work – the growing of the Paracity primary organism can be manually done by residents in teams of by professional parasite constructors. The CLT structure is just a landscape on which citizens will attach their own houses and gardens.

ENVIROMENTAL TECHNOLOGY The biourban growth of the Paracity is supported by high environmental technology which is mounted on barges.

These modular bio-vessels are attached to the Paracity service harbour and can be adjusted according to the needs of the evolving urban organism. The post-industrial fleet of bio-vessels can travel along the Taipei river system and is

ready to start the biourban restoration process also from other hot-spots of the river city.

The environmental technology barges provide solutions for: •

Waste water treatment of Paracity and of the surrounding Taipei

•

Water purification. The infrastructural water circulation is originated from the polluted Danshui River.

•

Sludge treatment for fertilizer and bio-energy.

•

Closed circuit aquaculture.

•

Recycling of construction waste.

•

Recycling of organic waste for fertilizer and bio-energy.

The barges have no problem with the flooding river.

EXISTENCE MAXIMUM Paracity is a seed of the Third Generation City, the organic ruin of the industrial city (2G). The modular biourban organism is designed to grow following the rule of nature: existence maximum. The primary structure can be grown by people and after Paracity

has reached the critical mass, the life providing system of the CLT structure will start escalating. It will cross the river and start rooting on the flood plains. Then it will cross the 12 meters high Taipei flood wall and grow gradually into the city. Seeds of the Paracity will start rooting in the urban acupuncture points of Taipei: illegal community gardens, urban farms, abandoned cemeteries and waste-lands. From these acupuncture points the Paracity will start growing following the covered irrigation systems, such as the Liukong Channel and eventually the biourban organism and the static city will find a balance, the Third Generation Taipei.

PARASITE URBANISM Paracity is living off the material streams from the surrounding Taipei. Even the polluted river is a resource for this biourban intestine. Paracity is Medieval medicine: using leaches to cure the circulation.

Paracity is letting off the bad blood of Taipei and it uses it a resource. In fact it makes money out of the process. Officially 37 % of the Taipei City

waste water goes untreated to the river. Paracity wants it all.

And it wants all the other materials which the industrial city is regarding as “waste”. Paracity and modern Taipei live in a similar kind of a symbiosis as a slum and the city: the urban nomads will clean the static city from its “waste”; only in Paracity the cleaning and recycling process is boosted up by high environmental technology. In a sense the Paracity is a high-tech slum.

BIO-ENERGY The main energy source for the Paracity is bio-energy, which is using both treated organic waste and sludge from Paracity and surrounding Taipei and especially biomass that is harvested around Paracity and on the flood banks of the Taipei rivers. The fertile flood banks, flood plains and storm water channels provide ideal cultivation areas for fast growing biomass plantations. The vegetation will be harvested by boats and then shipped to Paracity Bio-Energy Facility.

The growing of the biomass on the river banks will also benefit on the natural river restoration through root cleansing of sediment pollution and the

9

Habitare & FinnBuild 2014

Treasure Hill, Taipei, Taiwan

biomass will have a positive impact on the Taipei micro climate and urban ecology.

oclimatic architecture and not rely on mechanical air-conditioning.

Mediator

FREE FLOODING

After rooting on the riverside and gaining a critical mass the Paracity will climb over the 12 meters high reinforced concrete flood wall which is separating modern Taipei from the rivers and nature. The flood wall will remain in the guts of the Paracity, but the new structure enables Taipei citizens to fluently reach the river. Paracity will reunite the river reality and the urban fiction. Paracity is a mediator between the modern city and nature.

Paracity is based on free flooding. The whole city is standing on stilts allowing the river to pulsate freely with the frequent typhoons and storm waters.

The environmental technology of the Paracity is mounted on barges, which have no problem with the flooding either. Actually the Paracity is an organic architectural flood itself, ready to cross the flood wall of Taipei and spread into the mechanical city.

BIOCLIMATIC ARCHITECTURE Paracity has a lot of holes, gaps and nature in-between houses. The system is ventilating itself like a large scale beehive of post-industrial insects.

The different temperatures of the roofs, gardens, water bodies and shaded platforms will generate small winds between them and the hot roofs will start sucking in breeze from the cooler river. Also the individual houses should follow the traditional principles of bi-

BIOURBAN RESTORATION Paracity is a positive organic tumour in the mechanical tissue of Taipei. While it is leaching and processing the industrial and organic waste of the city, it is gaining momentum in its growth and becomes more and more important to the static industrial urbanism.

Paracity is an alternative reality within the industrial development and will start treating the city the same ways as the urban acupuncture points of illegal community gardens and

urban farms of Taipei do today.

Paracity has the ability to become a network of biourban acupuncture tuning the whole industrial city towards the organic, ruining the industrialism on its way to become part of nature, the Third Generation City.

ORGANIC LAYERS The biourbanism of the Paracity is as much landscape as it is architecture. The totalitarian landscape-architecture of Paracity includes organic layers for natural water purification and treatment, community gardening, farming and biomass production as an energy source. Infrastructure and irrigation water originates from the polluted Danshui river and will be both chemically and biologically purified before being used in the farms, gardens and houses of the community. The chemically purified water gets pumped to the roof parks on the top level of the Paracity, from where the gravity will circulate the water into the three dimensional irrigation systems.

ADAPTABILITY The pilot-project of the Paracity is designed in Taipei, but the solution is developed to work in different locations around the world. Paracity offers an alternative for the Chinese strategic urban planning to start ecologically harmonizing the growing river cities of China. And Paracity can be used as urban acupuncture for the emerging cities of China and elsewhere.

Paracity can grow along the Oshiwara chain of slums in Mumbai providing better living conditions, cleaning up the Oshiwara River and more effectively treating the urban waste that is flooding in from the surrounding city. Paracity can parachute into Nairobi and start growing from the fertile top-soil of the slums. Paracity should grow into the favelas of Brazil and start celebrating the local knowledge of these organic communities. Paracity is organic, adaptable and welcomes local knowledge. The city is built by hands of a high diversity of different people.

LOCAL KNOWLEDGE Paracity is inspired by the Local Knowledge of Taipei, the original Taiwanese urban ele-

ments that include a high level of self-made “illegal� architecture, self-organized communities, extensive networks of self-organized community gardens and urban farms, fluid nomadic ways of using the city, communicative collective subconscious in community and urban scale, feeling of dominating the no-man’s land by human nature and other forms of constructive anarchy. The Paracity basically only provides the primary structure, the three dimensional landscape for the Local Knowledge to be attached and grow. The primary structure and the environmental technology solutions will remain pretty much the same no matter in which culture the Paracity starts to grow, but the real human layer of DIY architecture and gardens will follow the Local Knowledge of the respective culture and site.

Paracity is always site-specific and it is always local.

10 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

THE WATER CYCLE

Chemical water treatment on the root layers Purified water will be pumped up.

Vesi puhdistetaan kemiallisesti ennen kuin se pumpataan ylös.

The gardens on the upper levels purify water biologically.

The water will be oxidized while draining.

Ylimpien kerrosten kattopuutarhat puhdistavat vettä biologisesti Virratessaan alas, vesi myös hapettuu.

The purified water can be used on the fields.

Puhdistunutta vettä käytetään kaupunkiviljelmillä.

The city will flourish!

This really is an organic machine Kaupunki kukoistaa!

Tämä, jos jokin, on orgaaninen kone.

Pictures: Niilo Tenkanen

11

Habitare & FinnBuild 2014

Third Generation City Text: Marco Casagrande

First generation city was the human settlement in straight connection with nature and dependent on nature. The fertile and rich Taipei basin provided a fruitful environment for such a settlement. The rivers were full of fish and good for transportation and the mountains protected the farmed plains from the straightest hits of the frequent typhoons.

The second generation city is the industrial city. Industrialism granted the citizens independence from nature – a mechanical environment could provide everything needed for humans. Nature was seen as something unnecessary or as something hostile – it was walled away from the mechanical reality.

Third Generation City is the organic ruin of the industrial city. The community gardens of Taipei are fragments of the third generation urbanism when they exist together with the industrial surroundings. Local Knowledge is present in the city and this is where Ruin Academy focuses its research.

Among the urban gardeners are the local knowledge professors of Taipei. Third Generation City is true when the city recognizes its local knowledge and allows itself to be part of nature.

The way towards the Third Generation City is a process of becoming a learning and healing organization and to reconnect the

urbanized collective conscious with nature. In Taipei the wall between the city and the river must be gone. This requires a total transformation from the city infrastructure and the centralized power bureaucracy. Citizens on their behalf are ready and are breaking the industrial city by themselves already. Local knowledge is operating independently from the official city and is providing punctual third generation surroundings within the industrial city and by doing that providing self organized urban acupuncture for the stiff official mechanism.

The weak signals of the unofficial collective conscious should be recognized as the futures emerging issues; futures that are already present in Taipei. The official city should learn how to enjoy acupuncture, how to give up industrial control in order to let nature to step in. The local knowledge based transformation layer of Taipei is happening from inside the city and it is happening through self organized punctual interventions.

These interventions are driven by small scale businesses and alternative economies benefiting from the fertile land of the Taipei Basin and of leaching from the material and energy streams of the official city. This acupuncture is making the city weaker, softer and readier for a larger change.

RUIN ACADEMY The Ruin Academy (Taipei 20102012) is set to re-think the indus-

trial city and the relationship between the modern man and nature in the urbanized Taipei Basin. It is looking from the local knowledge for the seeds of the Third Generation City.

Ruin is when man-made has become part of nature. This is the subconscious desire of the industrial city and the collective trauma of the modern man. Taipei is currently presenting the most advanced industrial co-existence of a modern city and uncontrollable organic anarchy; nature, including human nature, is pushing through the industrial surface and turning the city towards the organic according to a post-human design and ecological sensibility. To understand this force, the reinforced and divided academic disciplines are of no use. Neither is centralized politics providing any tools.

Communication needs to find another way.

Ruin Academy has focused its research on the unofficial life-providing systems within the official mechanical city. These spontaneous and citizen-generated systems are constantly ruining the official Taipei. These are systems that are, through punctual interventions, fermenting and composting the city. From the organic top-soil produced by these composts will emerge the Third Generation City, the organic ruin of the industrial city, an organic machine.

In Erik Swyngedouw’s terms: ”Nature and society are in this way combined to form an urban po-

litical ecology, a hybrid, an urban cyborg that combines the powers of nature with those of class, gender, and ethnic relations.” The smelliest parts of unofficial Taipei contain the highest level of energy and life still in connection with nature; at the same time, the official industrialism aims for a sterile and fully controlled condition.

This brings to mind Andrei Tarkovsky’s maxim in Stalker: “When a tree is growing, it’s tender and pliant. But when it’s dry and hard, it dies. Hardness and strength are death’s companions. Pliancy and weakness are expressions of the freshness of being. Because what has hardened will never win.”

These urban composts are the corners that are maintaining the essence of the Local Knowledge, a constructive interaction of nature and human nature in the built human environment. This local knowledge is suggesting the ways of the ruining processes for Taipei towards the Third Generation City.

teams and individuals have been joining the work from various different backgrounds. Ruin Academy is unofficial, pliant, and weak, in contrast to academic strength and hardness. The Ruin Academy is a basic shelter for academic squatting, stripped down from disciplinary focusing and institutional strength. Most important is the connection to the Local Knowledge, the site-specific wisdom of sustainable human presence in the Taipei Basin. This knowledge seems to be in straight connection with the collective memory of the First Generation City, when the built human environment was dependent on nature and dominated by nature. The Local Knowledge is the driving force for the organic penetrations through the industrial layer of the Taipei Basin today.

Local Knowledge is the force tuning the city towards the organic.

Our communication center is the public sauna on the 5th floor of the Ruin Academy building.4

Different disciplines of art and science are meeting in the Ruin Academy following the multidisciplinary research + design methodology of the Aalto University’s SGT Sustainable Global Technologies centre. Cross-disciplinary knowledge building has proven vital on the research of the Third Generation City. Ruin Academy co-operates with the architecture department of the Tamkang University, sociology department of the National Taiwan University and with the SGT centre of the Aalto University. Besides these,

We are looking for the seeds of the Third Generation City: What are the processes that are ruining the industrial Taipei turning it towards the organic third generation city?

What are the systems that are bringing life into the modern machine?

What is the life-force / Chi that keeps the city alive and how can this Chi be negotiated with by means of Urban Acupuncture?

12 Paracity THE ELEMENTS OF THE THIRD GENERATION TAIPEI 1. Urban Acupuncture Urban acupuncture is characterized by punctual interventions through the official surface of the city which aim to establish contact between the urban collective conscious and the life-providing systems of nature, including human nature. The networks of illegal community gardens and urban farms of Taipei present a fine example of urban acupuncture.

These gardens are the urban acupuncture needles that manipulate and manifest the collective underlying organic Chi of the industrial city and turn the mechanical city towards an organic machine.

The spontaneous, unofficial and self-organized community gardens are strong representations of anarchy through gardening. The collective gardens are reflections of life world vs. the surrounding city as the system world.

2.Illegal Architecture The Instant Taipei is self-made architecture using the official city as a growing platform and energy source,attaching itself like a parasite in order to leach electricity and water. The illegal architecture is so widespread and deep rooted as a culture in the Taiwanese cityscape that we could almost speak about another city on top of the “official” Taipei, a parallel city–or a Para-City. This DIY built human environment is tied directly to human nature and motivated by basic human instinct and mandated only by desire and availability. Paradoxically, the illegal settlements such as Treasure Hill are living in a more balanced relationship with the natural environment 2. Urban Nomad The urban nomad is the antithesis of Walter Benjamin’s flâneur, who is numb and absent in the capital-driven urban surroundings. The urban nomad is on the move, harvesting and trapping in a city that he views as a landscape wherein seasons and energy concentrations are constantly changing. The urban nomad can operate alone or in larger camp-like concentrations, such as the night markets. He is faster and lighter than the official control mechanism of the city, which tries to prevent him from operating. Besides trading, the urban nomads are also harvesting the city of its trash and left-over goods for recycling. This hit-and-run unofficial economy is leaching on the steady material streams of the structural city and is presenting a form of street-level anarchy through business exchange. A series of activities are on the move or popping up and disappearing in Taipei, these include the night markets, under-bridge activities, street vendors, spontaneous karaoke, gam-

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research bling, puppet theatre, massage, barber, monks, beetle-nut booths, and even moving gods–all very sensitive to the urban energy flows and hot-spots of urban acupuncture 4. River Urbanism Taipei (1G) exists because of the river and the fertile flood plains.

The industrial city (2G) claimed independence from nature and turned the river into an industrial sewage site. A reinforced concrete wall 12 meters high was constructed in-between the built human environment and the river nature. Third Generation City aims to reunite the river and city through the natural restoration of the river environment. The river shall run as an ecological corridor through a city that is pulsating together with its hydraulics. The city will be re-developed from the view point of the river. Local knowledge still remembers the time when the water of the rivers was drinkable and people washed themselves in the rivers. Every family had a rowing boat and the river was full of harvest. This is still a living memory for some in Taipei, but for the industrial generations the river has become a fiction.

The Phoenix bird has not yet come and the River has not yet revealed its divine nature: this is the end of me. - Confucius 5. Ultra-Ruin Ruin is when man-made has become part of nature. The ruining processes of Taipei are keeping the city alive. A weed will root into a crack in the asphalt and eventually ruin the city. The crack is the acupuncture point and the weed is the needle. The mechanical surface of Taipei is dotted with ruins and holes reflecting a larger vision of an organic machine, the organic ruin of the industrial city. People are constantly ruining the totalitarian control architecture of the industrial mind, which they subconsciously feel as a threat to the human nature. To understand the dynamics of the ruining processes of a city is essential for the growing of the Third Generation built human environment.

Treasure Hill is a high-density ruin, a fragment of the Third Generation City.

In the settlement, the same space is shared by people and jungle and the complex three-dimensional power balances between the different species, including humans, is delicately changing day by day.

Treasure Hill also lives on a flood bank and does not view the river as a threat. It is inhabited by urban nomads who are harvesting the surrounding city. The whole settlement is an urban acupuncture needle for Taipei.

Local knowledge is an element that is pushing through all the layers of the 3G City, a connection between the modern man and na-

ture. Following Fritz Lang in Metropolis: “The mediator between the head and the hands must be the heart.” Local knowledge is the mediator that is tying the Third Generation citizen with nature and which operates as the subconscious natural agent on the collective conscious of the civilized man.

BIOURBAN ACUPUNCTURE Urban acupuncture is an urban environmentalism theory which combines urban design with traditional Chinese medical theory of acupuncture. This process uses small-scale interventions to transform the larger urban context. Sites are selected through an aggregate analysis of social, economic, and ecological factors, and developed through a dialogue between designers and the community. Acupuncture relieves stress in the body, urban acupuncture relieves stress in the environment.

Urban acupuncture produces small-scale but socially catalytic interventions into the urban fabric.

This strategy views cities as living, breathing organisms and pinpoints areas in need of repair. Sustainable projects, then, serve as needles that revitalize the whole by healing the parts. By perceiving the city as a living creature, thoroughly intertwined, “urban acupuncture” promotes communitarian machinery and sets localized nucleus ―similar to the human body’s meridians. Satellite technology, networks and collective intelligence theories, all used to surgically and selectively intervene on the nodes that have the biggest potential to regenerate.

Originally coined by Barcelonan architect and urbanist, Manuel de Sola Morales the term has been recently championed and developed further by Finnish architect and social theorist Marco Casagrande, this school of thought eschews massive urban renewal projects in favour a of more localised and community approach that, in an era of constrained budgets and limited resources, could democratically and cheaply offer a respite to urban dwellers. Casagrande views cities as complex energy organisms in which different overlapping layers of energy flows are determining the actions of the citizens as well as the development of the city. By mixing environmentalism and urban design Casagrande is developing methods of punctual manipulation of the urban energy flows in order to create an ecologically sustainable urban development towards the so-called 3rd Generation City (post-industrial city). The theory is developed in the Tamkang University of Taiwan and at independent multidisciplinary research center Ruin Academy. With focus on environmentalism and urban design, Casagrande defines urban acupuncture as a design tool where

punctual manipulations contribute to creating sustainable urban development, such as the community gardens and urban farms in Taipei.

Casagrande describes urban acupuncture as: [a] cross-over architectural manipulation of the collective sensuous intellect of a city. City is viewed as multi-dimensional sensitive energy-organism, a living environment. Urban acupuncture aims into a touch with this nature.

And: Sensitivity to understand the energy flows of the collective chi beneath the visual city and reacting on the hot-spots of this chi. Architecture is in the position to produce the acupuncture needles for the urban chi.

And: A weed will root into the smallest crack in the asphalt and eventually break the city. Urban acupuncture is the weed and the acupuncture point is the crack.

The possibility of the impact is total, connecting human nature as part of nature.

Casagrande utilized the tenets of acupuncture: treat the points of blockage and let relief ripple throughout the body. More immediate and sensitive to community needs than traditional institutional forms of large scale urban renewal interventions would not only respond to localized needs, but do so with a knowledge of how citywide systems operated and converged at that single node. Release pressure at strategic points, release pressure for the whole city.

The theory of urban acupuncture opens the door for uncontrolled creativity and freedom. Each citizen is enabled to join the creative participatory planning process, feel free to use city space for any purpose and develop his environment according to his will.

This “new” post-industrialized city Casagrande dubs the 3rd Generation City, characterized by its sensitive citizens who feel the calling of a sustainable co-operation with the rest of the nature, sensitive citizen who are aware of the destruction that the insensitive modem machine is causing to nature including human nature. In a larger context a site of urban acupuncture can be viewed as communicating to the city outside like a natural sign of life in a city programmed to subsume it.

Urban acupuncture focuses on local resources rather than capital-intensive municipal programs and promotes the idea of citizens installing and caring for interventions. These small changes, proponents claim, will boost community morale and catalyse revitalization. Boiled down to a simple statement, “urban acupuncture” means focusing on small, subtle, bottom-up inter-

ventions that harness and direct community energy in positive ways to heal urban blight and improve the cityscape. It is meant as an alternative to large, top-down, mega-interventions that typically require heavy investments of municipal funds (which many cities at the moment simply don’t have) and the navigation of yards of bureaucratic red tape. The micro-scale interventions targeted by “urban acupuncture” appeal to both citizen-activists and cashstrapped communities.

Jaime Lerner, the former mayor of Curitiba, suggests urban acupuncture as the future solution for contemporary urban issues; by focusing on very narrow pressure points in cities, who can initiate positive ripple effects for the greater society. Urban acupuncture reclaims the ownership of land to the public and emphasizes the importance of community development through small interventions in design of cities. It involves pinpointed interventions that can be accomplished quickly to release energy and create a positive ripple effect.

He described in 2007: “I believe that some medicinal “magic” can and should be applied to cities, as many are sick and some nearly terminal. As with the medicine needed in the interaction between doctor and patient, in urban planning it is also necessary to make the city react; to poke an area in such a way that it is able to help heal, improve, and create positive chain reactions. It is indispensable in revitalizing interventions to make the organism work in a different way.”

Taiwanese architect and academic Ti-Nan Chi is looking with micro urbanism at the vulnerable and insignificant side of contemporary cities around the world identified as micro-zones, points for recovery in which micro-projects have been carefully proposed to involve the public on different levels, aiming to resolve conflicts among property owners, villagers, and the general public.

A loosely affiliated team of architects Wang Shu, Marco Casagrande, Hsieh Ying-chun and Roan Ching-yueh (sometimes called WEAK! Architecture) are describing the unofficial Instant City, or Instant Taipei, as architecture that uses the Official City as a growing platform and energy source, where to attach itself like a parasite and from where to leach the electricity and water… [The Instant City’s] illegal urban farms or night markets is so widespread and deep rooted in the Taiwanese culture and cityscape that we could almost speak of another city on top of the “official” Taipei, a parallel city – or a para-city. WEAK! is calling urban acupuncture depending on the context as Illegal Architecture, Orchid Architec-

13

Habitare & FinnBuild 2014 ture, the People’s Architecture, or Weak Architecture. The theory of urban acupuncture suggests that scores of small-scale, less costly and localized projects is what cities need in order to recover and renew themselves.

References Adorno, Theodor & Horkheimer, Max, Dialectic of Enlightenment, New York, 1944 Adorno, Theodor, Negative Dialectics, London, 1973 Bardauskaite, Guoda, Compost City, Sustainable Urban Design Journal # 1, Lund University, Sweden, 2011 Beekmans, Jeroen, Farming in a Ruin, The Pop-Up City, 2011 Benjamin, Walter, The Arcades Project, New York, 2002 Benjamin, Walter, The Work of Art in the Age of Its Technological Reproducibility, and Other Writings on Media, Belknap Press, 2008 Brezar, Zas, Ruin Academy, Landezine, Slovenia, 2010

Urbanism, Taiwan Architect, Taiwan, 2009 Casagrande, Marco, Cross-over Architecture and the Third Generation City, Epifanio, Estonia, 2009 Casagrande, Marco, Taipei from the River, International Society of Biourbanism, 2011 Casagrande, Marco, Ruin Academy, Epifanio, Estonia, 2011 Casagrande, Marco, Illegal Architecture, Egodesign, Canada, 2011

Grotowsky, Jerzy, Towards a Poor Theatre, Warsaw, 1964

Casagrande, Marco, Taipei Organic Acupuncture, P2P Foundation, Dec 2010

Harbermas, Jürgen, The Theory of Communicative Action, Beacon Press, 1985

Casagrande, Marco, Urban Ecopuncture, La Vie, Taiwan, Oct 2011

Horkheimer, Max, Eclipse of Reason, Oxford University Press, 1947

Casagrande, Marco,邁向第三代城 市 - 廢墟建築學院􀃑􀃑 安那其園丁, ACT, Taiwan, Oct 2011

Inayatullah, Sohail, Questioning the future: Methods and Tools for Organizational and Societal Transformation, Tamkang University Press, 2002

Casagrande, Marco, Biourban Acupuncture – From Treasure Hill of Taipei to Artena, ISBN: 8890892315, 9788890892318, International Society of Biourbanism, Rome 2013 Campbell-Dollagham, Kelsey, Illegal Architecture in Taipei, Architizer, 2011

TREASURE HILL

Treasure Hill on tutkielma urbaanista strategiasta kestävään elämäntapaan Taipeissa. Alue muutettiin kaupungin koelaboratorioksi, jossa kokeillaan erilaisia kestävän elämäntavan ratkaisuja. yhteisön biojäte kompostoidaan, harmaa jätevesi suodatetaan kasvillisuuden avulla, kylään istutetaan vihannestarhoja, rakennetaan katoksia mahjoingin ja pingiksen pelaamiseen, nuotiopaikkoja, terasseja, siltoja ja monimutkainen porrasjärjestelmä,

Coulson, Nick, Returning Humans to Nature and Reality, eRenlai, 2011 Delana, Urban Ruins: Abandoned Building Houses Architecture Academy, WebEcoist, 2010

Casagrande, Marco, Guandu: River

Lainsuojaton kylä Taipein kaupungissa Taiwanissa. Asukkaat ovat pääosin vanhoja Kuomingtangin veteraaneja, jotka jatkavat vanhaa kiinalaista kyläelämää hektisen kaupungin keskellä. Elämä on hyvin maanläheistä ja perustuu inhimillisille arvoille. Taipein kaupunki halusi jyrätä kylän maan tasalle ja rakentaa paikalle puiston.

Kaupungin kulttuuriasiain osasto kutsui Marco Casagranden toteuttamaan arkkitehtonisen ja maisemallisen teoksen Taipeihin.

Paikaksi hän valitsi Treasure Hillin tarkoituksenaan kylässä vahvistaa ja istuttaa uudelleen niitä arvoja, joita nykykaupungista puuttuu.

Alue muutettiin urbaaniksi kestävän kehityksen ja ekologisen kuntoutuksen laboratorioksi. Treasure Hillin kokemukset suurennetaan tulevaisuudessa koko Taipein megastruktuuriin Organic Layer Taipei -projektissa.

Clement, Gilles, Emergent Alternative IX, Architectural Theories of the Environment: Post Human Territory (edit. Ariane Lourie Harrison), Routledge, 2012

sekä opiskelijoille varattuja asuntoyksiköitä. Ne aktivoivat kukkulan kylkeen rakennetun kylän. Laiton kylä muutetaan pysyväksi ympäristötaideteokseksi.

Treasure HIllin projektissa oli mukana yhteensä 200 opiskelijaa eri yliopistoista, pääosin Tamkangin yliopistosta ja Taiwanin kansallisesta yliopistosta. Projekti tehtiin yhteistyössä Taipein kulttuuriasiain toimiston kanssa.

Kirjoitus julkaistiin vuonna 2005 C-Labin sanomalehdessä Ihminen. Treasure Hillissä hyvään vauhtiin päässyt kolmannen sukupolven kaupungin tutkimustyö jatkuu edelleen Paracityssä ________________________________ A formally illegal settlement of urban farmers in Taipei, Taiwan. After a participatory planning action between Casagrande Laboratory, local NGOs, Treasure Hill community and Taipei City Government the area has been restored into a model community of environmentally sustainable urban living in Taiwan.

The legitimation and restoration process (2003-2010) of Treasure Hill is now completed. Some of the old community has moved back and some have moved away. Now the next step is to inject new blood into the hill. The organism is ready and willing to live. Missis Chen is still in charge.

Kajamaa V., Kangur K., Koponen R., Saramäki N., Sedlerova K., Söderlind S., Sustainable Synergies – The Leo Kong Canal, Aalto University, Finland, 2012 Kang, Min-Jay, Confronting the Edge of Modern Urbanity – GAPP (Global Artivists Participation Pro-

ject) at Treasure Hill, Taipei, paper presented in the Asian Modernity and the Role of Culture Cities, Asian Culture Symposium, Gwangju, Korea, December 4 - 7, 2005 Kaye, Leon, Could cities’ problems be solved by urban acupuncture?, The Guardian, 21.7.2010 Kubric, Stanley, A Clockwork Orange, UK, 1971 Kurozawa, Akira, Dersu Uzala, Mosfilm, Soviet Union – Japan, 1975 Lang, Fritz, Metropolis, UFA, Germany, 1927 Lehtovuori, Panu, Experience and Conflict. The Dialectics of the Production of Public Urban Space in the Light of New Event Venues in Helsinki 1993-2003, Espoo, 2005 Lévi-Strauss, Claude, Tropiques, France, 1955

Tristes

Pajunen, Mia, A Man from the Woods, Wastelands Magazine, Finland, 2012 Parsons, Adam, Urban Acupuncture: Marco Casagrande, University of Portsmouth, 2010 Richardson, Phyllis, From the Ru-

ins, Taipei to Detroit, Archetcetera, 2011 Staffans, Aija, Vaikuttavat asukkaat, Espoo, 2004 Strugatsky, Arkady & Boris, Roadside Picnic, USSR, 1971 Swyngedouw, Erik, Metabolic Urbanization, In the Nature of Cities, New York, 2006 Tarkovsky, Andrei, Stalker, Moscow, 1979 White, Richard, The Organic Machine, New York, 1995 Wu, Nikita, Cicada, Shenzhen Hong-Kong Bi-City Biennale of Architecture & Urbanism, 2009 Wu, Nikita, Anarchist Gardener, Ruin Academy, Taiwan, 2010 Wu, Nikita, Anarchist Gardener II, Shenzhen Hong-Kong Bi-City Biennale of Architecture & Urbanism, 2012 Yudina, Anna, it’s anarchical it’s acupunctural, well it’s both / marco casagrande, Monitor Magazine # 68, Berlin, 2012

14 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

For modernism the human is a silent silhuette. There is no room for self-expression.

I can not do it yet, but I will learn.

And the modernism itself is deaf

Habitare & FinnBuild 2014

15

16 Paracity

Paracity Text: Katie Cramer Fish: Marco Casagrande

A paracity is an organic structure which can encompass a large number of human individuals. It has some things in common with our current urbanised areas however a paracity is not bound to space. It can live off a currently existing city and inhabit the same space. It can be seen as a second layer on top of a society. A paracity lives off another city like a parasite off its host.

How will a paracity affect the city it is leaching from? If you imagine an actual leech and how it sticks onto your leg and sucks from your body. Not only does it take away a resource from your body it can also pump actual parasites back into it which will harm your body. However, if you imagine it as a structure leeching onto the main city it will pull resources from the city but also provide to the city and will grow through these actions.

Local knowledge can spread through the fabric and infiltrates the city. The resources it takes from the city will however depend more on what the city is able to provide rather than what the paracity wishes to take from it. This will then develop into an organic relationship providing a physical structure where a community may begin to form. The paracity would ideally be where old is combined perfectly with the new without having to be old but simply by acknowledging the old. The paracity can do this as it attaches onto it and takes from the city what is no longer desired.

The structure of a paracity is unique in its construction method but also in the way that it chooses to move away from conventional traditional planning and architecture.

It offers a personalized architectural identity in which indi-

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

viduals may develop their own space and transform a structure into a place. The paracity as a space is interesting similar to nature which grows around what is built a paracity will grow according to what is already present and what can be found to add onto that. Where nature may struggle a paracity will find innovative solutions to incorporate something into the structure or simply build around or on top of it. It is this biourban approach to design which allows for the development of a unique structure in which individuals will form a community. These individuals will naturally come together as they have the will to create something which is their own, which they can appropriate and share with others. In a growing society one must also consider access, provision and capacity.

How will the design of a space cope with something which is completely unpredictable. The answer is found in how nature copes with growth and change in provision. The paracity has no limits which are not defined by nature itself. The paracity offers a place with new aims and thoughts. With a new system of thought we can forge a new place which creates the space for a new society to combine with what already exists and the organic growth of nature.

The structure must offer organic growth and thereby give access to as much as it can.

The structure may fold itself around what is currently present and thereby incorporate it in its design. How will individuals travel through this structure once it has become more than just a structure? The paracity seeks to be a point of play between the individual and the structure. As Foucault has said as humans we need this play to help us enhance who we are and what we deliver. This play will feed the structure as well as relationships between the individual and the structure and others living in the city. This play will form at the moment where the individual becomes a part of a great-

er picture, when an individual has invested in the city is the point where they will form a relationship which is constantly changing in order to accommodate others as well as the change in nature.

A crucial aspect for the success of a paracitic society in my view depends on how quickly a society will form and the pace at which it will grow.

Societies and relationships form organically over time and are dependent on the detailed design of the structure. If one would put a very large number of strangers together the chance of success at forming a society will be lower than when a group naturally forms to subsequently slowly expands. This will be dependent on the initial structure present but also on what comes readily available from the city. If there is too much available for the paracity to leech on then there will be more chance for a fast growing structure which will not accommodate the natural growth we are seeking.

A place will also depend on growing organically in order to function as a society. Places have rules and community engagement. Elders often play an important role in being in charge and enabling a community to grow around them according to unwritten rules like in Treasure hill. In a paracity it is necessary for this hierarchy to form itself in order for the rest of the society to treacle down from this in such a way that there is no room for altruism and only co-dependencies. This allows a society to grow organically mimicking natural growth. Where in nature a tree will not grow under another tree or too near another tree because they would be fighting for each others light, ground and water in society we must live according to similar innate rules whereby we prove selfless and show an interest in the well-being of others. A paracity must therefore grow according to need rather than desire. When the city needs new labour or when relationships become complicated we

must envisage that new people will come and help to form a greater community.

A community network often refers to an online form of community whereby individuals become linked through interest and other personality traits rather than according to location. This changes the way our day to day society works. If you think of a city no matter the scale we often do not interact with those in our close proximity. If we are lucky enough to live in an area where people spend a lot of time we may get to know some familiar faces however we still won’t often reach out for help or offer help as easily as we would if we were a part of a defined community network or living in a small village where everyone knows each other. As individuals we have the innate trait to want to help others whether it be because we care or simply because it makes us feel good. This gets lost in an individualistic city where we find it more difficult to extend help to a stranger but also where there is often no one to recognise and praise your efforts.

The paracity offers a solution for this which is rooted in its design. The paracity offers a communication which lies beyond the current systems whereby the city itself becomes a form of communication. Those living in the paracity will communicate through the design and what they can offer to it.

The paracity defines itself in its origin as reliant on another living structure in order to forge its existence. Without another living structure it is unable to survive. It leaches off society in order to make its own. Through this act of leeching off another society it becomes to a certain extent dependent on it. This dependency is what creates a community network in the paractiy as individuals become reliant on one another to develop this complex structure.

The structure of this paracity will depend on what is readily available and how different users come together and as-

semble these unique pieces.

It is this act of coming together which will help different users to become more assimilated with one another and begin to develop a network. This network will then create a community with co-dependencies.

In such a society where we are dependent on others it is more natural for individuals to form a society where they come in aid to one another. The society will then evolve naturally according to this pattern and what nature makes available to them. It is expected that the actual structure of the paracity will play a significant role in how the community interacts and creates links between one another. Dependent on the structure and how easy it is to create links between different sections will depend on how easy it becomes to forge relationships across different sections of the design.

Living in a close environment it becomes necessary to hold contact with one another as we are so dependent on what another individual chooses to do. How someone else chooses to expand or build their structure will directly affect those surrounding that structure. Whether it be through sound, changing of available daylight or access. All these things will come into play with the changing structure of the paracity. A strong community network will help individuals to form a social structure in which they aid one another to create a friendly more organic place to live. It is this friendly more organic structure which will then allows the community to continue to live according to parasitic rules and not to revert to the destructive ways of a traditional society.

17

Habitare & FinnBuild 2014

Rigid fabric Text: Menno Cramer Picture: Joni Virkki

The empowerment of novelty, flexibility and change will create an environment in which humans can grow and live in a natural manner. They will not be constrained by the current rigid fabric of urbanised areas that doesn’t allow for natural growth to occur.

Many of the issues urban societies are facing are caused by the lack of provision of life afforded by current cities. The rigid urban fabric of urbanized areas does not allow for natural evolution to occur. Natural evolution within and amongst human beings is crucial for a truly sustainable society. The redesign and re-evaluation of urban areas can alter and improve the provision, however this will only be a temporary solution as for a new rigid fabric a new static state is induced. It is not natural for humans to be in such a rigid dead fabric. We are forced to move around in order to fulfil our basic needs. Natural evolution only occurs in places where the speed of urban sprawl exceeds the planners or governments influence on where society starts to fall apart and from within the ruins life can spread.

Negative aspects of the current city structure are caused partially by the inflexibility of urban areas, whereas a river moves over time cities are snapshots of pathways frozen in time.

Whereas tribal structures were in place to increase the social well being of a group the current urban metropolis seems to have lost this function. User experience design and human centred design flourish more than ever. However, where are these views amongst the planners and architects? Humans are and should be the center point of any architectural design. So what does the concrete giant do for me? What does it bring me?

Studies have shown that city life is positively correlated with increases in depression, burnout, health problems, obesity, economic disproportions, racism and a steep increase in negative social interaction. The current urban fabric has managed to evolve into a framework for a relatively sustainable capitalistic individualism; where humans mutually agree to ignore each other and avoid any major human interaction.

However society as a whole is suffering from this. Urbanization allows for the cohabitation of multiple social classes and groups however it does not encourage natural social and individual well-being.

Survival of the fittest has been eliminated in the physical terms, however the battle for mental and physical space is even more ruthless. Causing social discomfort and e.g. increased stress, which is a dangerous threat to life in current society. We all strive for superiority over other human beings. Let it be economic, physical, physiological or mental. We have constructed an urban fantasy of social cohabitation without ever intending to acknowledge the society one is a part of. The discrepancy between personal well-being and social admiration is larger than ever.

Humans are biological, they come from nature, and they are nature. Humans need a space to live in because they can’t exist without being. The current place present in a space where most of the earth’s human population inhabites is what we call urban areas. An urban environment does not have the same qualities as a natural environment.

Today’s society and social class has evolved from the neanderthalers and therefore we do not feel like caveman and women anymore. However everyone has neglected the fact that the current exposure to a non-natural environment will harm us as human beings. We have noticed negative consequences as listed above however thus far they have not outweighed the benefits. Seeing as that urban ar-

eas are growing more rapidly than ever I believe we need to re-evaluate the urban fabric as such and propose a biological solution for urban growth.

It is this biological solution which will host a new way of life which will address some of the issues presented above in a natural biourban man-

ner. It is the way the issues are addressed through a this non-rigid structure which will aid society to develop and look at a new way of life. The social interactions which are forged are there purely to emphasize the individual. We work hard and network to grow personally in a paracity this is the city and we can grow from it

around it with it and within it.

18 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Modernismista Biourbanismiin – Ihmiskoneesta Ihmiseen Teksti: Niilo Tenkanen

Modernismi näkee kaupungin koneena – biourbanismille kaupunki on organismi.

Modernistisessa kaupunkisuunnittelussa, joka on ollut vallitseva suunnitteluparadigma viimeiset 70-80 vuotta, on vakavia puutteita, joihin biourbaani kaupunkisuunnittelu vastaa. Paracity tarjoaa biourbaaneja suunnitteluratkaisuja käytännössä.

Pitkälle 1900-luvun puolelle kaupungit kehittyivät orgaanisesti. Kaavoituksen tehtävänä oli lähinnä luoda kaupungille runko, jonka sisälle kaupunki sai kasvaa melko vapaasti kunkin ajan rakennusihanteiden mukaisesti. Modernismille orgaaninen kaupunki oli kauhistus. Alkoi kaupunkihygienian aikakausi. Työpaikat, asunnot ja palvelut haluttiin hygieenisesti erottaa toisistaan, jotteivat ne häiritsisi toisiaan. Alettiin rakentamaan

COMMEDIA DELL’ARCHITETTURA

Text: Marco Casagrande Picture: Niilo Tenkanen

Architecture gives the commands and architects listen.

Actually nature gives the commands and architecture takes form. Architect is a design shaman that communicates with this reality. Design cannot replace reality, nature. Human control must be opened up in order to let nature step in. Architecture must be ruined. Ruin is when man-made has become part of nature.

asuin kortteleita, palvelukortteleita, työpaikkakortteleita, julkisen palvelun kortteleita ja virkistysalueita. Ei pelkästään kaupunki – vaan myös ihminen – haluttiin nähdä koneena.

Ajateltiin, että ihmisen tarpeet voidaan kartoittaa ja tarpeista voidaan kalkyloida oikea kaupungin muoto.

Voimme 2000-luvun ihmisinä naureskella ajatukselle ihmiskoneesta, mutta aihetta ylimielisyyteen ei ole. Yhä edelleen kaupunkisuunnittelu pyrkii ennakoimaan ihmisen tarpeet ja luomaan valmista kaupunkia sen pohjalta miten ihmisten oletetaan elävän. Yhä edelleen kaupunkisuunnittelun suurimpia kiistakysymyksiä ovat: kuinka paljon jokainen ihminen tarvitsee valoa ikkunoistaan; kuinka monta autopaikkaa perhe välttämättä tarvitsee; ja kuinka paljon puita ihmisen täytyy nähdä ikkunasta ollakseen onnellinen. Kaupungin asukkaille ei anneta valtaa rakentaa kaupunkia ympärillään.

Pienimmätkin yritykset luoda oma-aloitteisesti kaupunkitilaa kitketään. 2010-luvun kaupun-

To be present is the key of all art. Architect is a site-specific instrument through whom the great voice of architecture starts to resonate and find form. This great voice is weak and needs great presence, sacrifice and sensitivity to be heard. Architect is one of the sensitive beings to hear this voice and protect the sound.

Architecture either is or it isn’t.

It cannot be speculated. Architecture is a real reality.

“What really happened to Porcupine?”

“One day he came back from the Zone and became amazingly rich, amazingly rich. The next

kisuunnittelijan alitajunnassa edelleen jyskyttää ajatus ihmiskoneesta ja ylimielinen ajatus arkkitehtuurista kontrollin manifestina.

Biourbanismille ihminen ei ole kone. Ihminen on organismi; kaupunki on organismi; kaupunkien verkosto on organismi. Kaupunki muodostuu useista toisiinsa dynaamisesti linkittyneistä kerroksista, mutta linkit eivät ole suoraviivaisia.

Kaupungin orgaaninen rakenne aiheuttaa sen, että kaupungin kehittyminen ja ihmisten toiminta kaupungissa ei ole ennustettavissa. Kaupunki ja sen ihmiset ovat rationaalisia vain osittain, sattuma on kontrollia arvokkaampaa. Tarpeet ja halut vaihtelevat niin persoonien välillä kuin ajallisesti.

Emme tiedä miltä maailma näyttää 2020-luvulla. Kuinka voisimme tietää, millaisessa kaupungissa ihmiset haluavat silloin elää? Kaupungin täytyy pystyä korjaamaan itsensä biologisen organismin tavoin.

Modernistinen kaupunginsuunnittelu teki pahan virheen

week he hanged himself.” – Stalker, Tarkovsky People live in space and this connection can be art, a higher thing than what could be designed. Architecture is an accident, which is a higher thing than human control. In order to understand the accident and to let life run through it one must be present. To be present is the key of all art. This crack in human control is the acupuncture point through which the organism of architecture can grow. Biourbanism is the city of cracks. Architecture is a mediator between man and nature, connecting human nature with the rest of nature, reality. Architecture is the art of reality.

“Let everything that has been planned come true.”

Let everything that’s been planned come true. Let them believe. And let them have a laugh at their passions. Because what they call passion actually is not some emotional energy, but just the friction between their souls and the outside world. And most important, let them believe in themselves.

Let them be helpless like children, because weakness is a great thing, and strength is nothing.

When a man is just born, he is weak and flexible. When he dies, he is hard and insensitive. When a tree is growing, it’s tender and pliant. But when it’s dry and hard, it dies.

Hardness and strength are death’s companions. Pliancy and weakness are expressions of the freshness of being. Because what has hardened will never win. from Andrei Tarkowski’s Stalker (1979, Mosfilm)

yrittäessään nähdä ennalta ja tyydyttää ihmisen tarpeet.

On selvää, että tavoite on liian vaikea – ihminen on liian monimutkainen ja arvaamaton.

Lopputuloksena modernismi yksinkertaisti ihmistä liiaksi.

Modernistisia kaupunginosia suunnitellessa on pyritty täyttämään tarve riittävän isoon asuntoon, lähipalveluiden riittävyyteen ja viheralueisiin. Monet tarpeet ovat jääneet vaille ratkaisua – tärkeimpänä tarve luovuuteen ja oman ympäristön luomiseen. Oman ympäristönsä suhteen asukkaista on tullut mykkiä. Modernistisessa kaupungissa ihminen on vain siluetti itsestään.

Biourbaani kaupunki (kuten Paracity) tarjoaa rungon, johon kaupunki voi kasvaa. Paracity on kaupungin luuranko, joka antaa tuen elämälle. Se ei nojaa arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden taitoon ennakoida tulevaa. Sen sijaan Paracityn pohjana on paikallinen traditio.

Taipeissa elää edelleen vahva perinne rakentaa ja viljellä urbaanin kaupungin jakojäännösalueita. Taipeissa kaikkiin

paikkoihin, minne voi rakentaa talon, joku rakentaa talon.

Kaikki rakennustyömaita odottavat tyhjät kentät muuttuvat väliaikaisesti urbaaneiksi yhteisöpuutarhoiksi. Suunniteltaessa toimivaa ekokaupunkia, paikallinen traditio on paljon käyttökelpoisempi voimavara kuin jäykkä modernistinen ennustuksiin perustuva kaupunginsuunnittelu.

Biourbanismi ei ole muotokieli eikä se kerro miltä kaupunkien tulisi näyttää. Se ei kerro millaista elämää tulevaisuuden kaupungissa eletään.

Biourbanismi on asenne, jolla kaupunkilaisiin ja kaupunkiin suhtaudutaan.

Biourbanismille ihminen on jälleen vain ihminen ja kaupunki ihmisten ja luonnon muodostama monitasoinen kokonaisuus.

Modernistisessa kaupungissa ihminen asutetaan valmiiseen kaupunkiin, jossa hänen rooliksi jää joko sopeutua tai olla sopeutumatta. Biourbaanissa kaupungissa ihmisen ei tarvitse sopeutua vaan hän voi luoda oman asuinympäristönsä.

19

Habitare & FinnBuild 2014 Saara Kemppainen

Miko-Niklas ”Mikke” Tissari

PIENOISMALLI VAI INSTALLAATIO? Markku Heikkilä

Anna Kaarna

CURE kävi tapaamassa upean Paracity-pienoismallin rakentajia Stadin ammattiopiston Vallilan toimipisteessä kesken rakennusurakan. Aikaa mallin tekemiselle oli vain kaksi viikkoa, joten pian opintonsa päättävät puuseppäopiskelijat joutuivat koetukselle.

Malli esittää 1:20 mittakaavassa Paracityn rakennetta. Abstrakti malli on paitsi pienoismalli, myös installaatio. Kokijan rooliksi jää mielikuvituksellaan täyttää rakenne elävällä kaupungilla.

Tässä lehdessä olevat kuvat auttavat siinä.

On erittäin sopivaa, että Paracityn pienoismallia työstävät puusepät. Valmis Paracity kasvaa nimittäin myös käsityövoimin. Paracity hyödyntää käsityötraditiota. Asukkaat voivat rakentaa talonsa joko itse tai palkata paikallisen puusepän apuun.

Miten selittäisit Paracityn?

Markku: Tämä on pienoismalli katastrofialueelle tulevasta hätäasutuksesta.

Anna: Sopii peräti zombie-maailmanloppuun.

Malli näyttää aika isolta!

Anna: Tosi iso!

Saara: Neljä kertaa viisi kertaa kaksi metriä.

Vähän epäsäännöllinen se tosin on.

Kuinka paljon olisi pienoismallin kokoisen asunnon vuokra Helsingissä? ”800€”, ”800€”, ”650€” Mitä haasteita on tullut mallin kanssa?

Anna: Malli on haastava. Pitää esimerkiksi miettiä tarkasti, minne liitosten reiät tulevat.

Millaisia kommentteja olette saaneet muilta opiskelijoilta ja henkilökunnalta?

Saara: ”Mitäs helvettiä täällä nyt tapahtuu?”

Tämä kun ei ole varsinaisesti huonekalu tai sisustusesine.

Anna: Opiskelijat ovat olleet hyvin uteliaita ja kiinnostuneita. Opettajat ovat olleet hieman epäileväisempiä projektin onnistumismahdollisuuksista.

Mikke: Hyviä arvauksia on tullut siitä, mitä olemme tekemässä.

Millaisia arvauksia?

Saara: Malli on suurin projekti, jota olen tähän mennessä tehnyt, ja koko rakennelman kasaan saaminen ammattitaitoisesti on haaste. Luotan kuitenkin kykyihini!

”Tikapuut, kirjahyllymäinen rakennelma, ikkunan karmi, japanilaistyylinen seinäkoriste, lasten kiipeilyteline...”

6x6x6 metriä on yhden kuution koko. Muuttaisitko itse Paracity-kuutioon?

Kiitos paljon haastattelusta. Hyvää työtä. Mallista tulee mahtava!

Saara: Totta kai!

Mikke: Vois olla, että oman kämpän vaihtaisin siihen.

by Marco

1. Kari Peitsamo Vedestä nousee kasvi 2. Bauhaus Bela Lugozi’a Death 3. Joy Division Transmission 4. Dead Kennedys Holiday in Cambodia 5. Jean Sibelius Symphonies 1-7 6. Crass Nagasagi Nighmare 7. The Clash Lost in the Supermarket 8. Deutsch Amerikanische Freundschaft Der Räuber Und Der Prinz 9. Karftwerk Die Mensch Maschine 10. Hawkwind Silvermachine

TRAKTORFAN

TRAKTORFAN’S TOP 10 MUSIC

20 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Rumours

Huhut

Habitare & FinnBuild 2014

After reaching the critical mass the organic Paracity will start gradually growing into the industrial city and sending over seeds of future Paracity growth into selective points of urban acupuncture.

21

Saavutettuaan kriittisen massan, orgaaninen kone nimeltä Paracity alkaa kasvaa kohti teollisuuskaupunkia. Pölyttävien hyönteisten lailla kulkeutuvat huhut tulevaisuudesta ympäri teollisuuskaupungin verkostoa. Huhut ovat siemeniä, jotka alkavat itää siellä täällä.

22 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Esittelyssä CrossLam Suomen ensimmäinen CLT-valmistaja Teksti: Sofia Singler

CrossLam on ensimmäinen suomalainen CLT-valmistaja, joka tuottaa korkealaatuisia ristikkäinliimattuja puuelementtejä paikallisesta raakamateriaalista paikallisella osaamisella. Vahvoista kuhmolaisista lähtökohdista ponnistamme globaalille mittakaavalle ratkomaan aikamme suurimpia rakennusalan haasteita ja muokkaamaan arkkitehtuurin tulevaisuutta. Olemme ylpeitä PARACITY-projektin kanssa tekemästämme yhteistyöstä, ja innoissamme CLT:n roolista nykyajan muutoksiin vastaamisessa. Uskomme vastuullisuuteen, innovatiivisuuteen ja avarakatseisuuteen tärkeimpinä arvoinamme.

CLT – lyhyt oppimäärä CLT-levyt ovat massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista.

Ristiinlaminointi takaa CLT-levyjen lujuuden ja jäykkyyden.

CLT-tekniikka vie puurakentamisen uudelle tasolle: puu on vahva runkomateriaali siinä missä betoni tai teräskin. Yksittäinen CLT-paneeli toimii samalla sekä rakennuksen kuorena että täytteenä: sisäseinät valmistuvat samalla, kun elementit pystytetään työmaalle. Paneeleista voidaan koota seiniä, lattioita ja kattoja erikokoisiin rakennuksiin.

CLT on rakenteellisesti vankka ja ympäristöystävällinen materiaali, joka yhdistää elementtirakentamisen mutkattomuuden puun

hienostuneeseen luonteeseen arkkitehtonisena tunnelmanluojana.

Valmistusmenetelmä CLT-paneelit voidaan koostaa 3–11 kerroksesta halutusta paksuudesta riippuen. Paneelin koko voi olla maksimissaan n. 3 x 12 metriä.

Halutuista lamelleista ladotaan suuri ristikkäin koottu matto, joka liikkuu liimaus- ja puristusasemille. Kerroksia on aina pariton määrä kuten vanerissa. Kuljettuaan liimoittimen alta matto puristetaan yhdella kertaa valmiiksi CLT-paneeliksi. Puristamisen jälkeen elementti leikataan määrättyihin mittoihinsa, ja CLT-paneeli on valmis.

CLT à la Kuhmo Valmistamme CLT-levyt alusta loppuun asti Suomessa, mikä mahdollistaa joustavammat ja lyhyemmät toimitusajat sekä alhaisemmat kuljetuskustannukset kuin kilpailijoilla.

Käyttämämme kuhmolainen mänty- ja kuusilauta soveltuvat erityisen hyvin näkyviksi jäävienelementtien valmistukseen esteettisen rikkautensa ansiosta.

Crosslam työstetää jokaisen paneelin tarkasti asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Paneeleista voidaan koota seiniä, lattioita ja kattoja erikokoisiin rakennuksiin.

CLT on rakenteellisesti vankka ja ympäristöystävällinen materiaa-

li, joka yhdistää elementtirakentamisen mutkattomuuden puun hienostuneeseen luonteeseen arkkitehtonisena tunnelmanluojana.

Paikalliset pohjoismaiset juuret Ristikkäin liimattua puulevyä eli CLT:tä (‘cross-laminated timber’) on tuotettu Itävallassa 1990-luvun alusta lähtien. Suurin osa maailman CLT:stä valmistetaan yhä Itävallassa, mutta myös Saksa ja Sveitsi ovat tunnettuja CLT-maita. Pohjoismainen puu tunnetaan ympäri maailman vahvuudestaan, kestävyydestään ja kauneudestaan. CrossLam on ensimmäinen suomalainen CLT-valmistaja Tuotantoketjun virtaviivaisuus ja rakentamisen nopeus Nopean valmistusaikansa ja yksinkertaisen tuotantoketjunsa ansiosta paneelien valmistukseen tarvittavat piirustukset voidaan toimittaa CrossLamille tilauksesta riippuen jopa vain noin viikkoa etukäteen, sillä paikallisesti valmistetun tavaran tuottamiseen ja kuljettamiseen ei tarvitse varata useita viikkoja.

Koska tuotantopiirustuksia voi muokata vielä noin viikkoa ennen sovittua valmistusajankohtaa, viime hetken muutostöille ja viilauksille on enemmän aikaa, mikä vähentää piirustusvirheiden mahdollisuuksia ja varmentaa lopputuotteen laatutason.

Valmistusprosessin nopeus vähentää merkittävästi myös niitä riskitekijöitä, jotka ovat johtaneet vakaviin kosteusongelmiin monissa teräs- ja betonirakenteisissa kouluissa ja sairaaloissa viime vuosikymmenien aikana. Tuotantoketjussa on erityisen tärkeää pitää huolta, että CLT-elementit pysyvät täysin kuivina rakennustyömaalla.

Kun elementit pidetään kuivina, rakentaminen sujuu nopeasti ja helposti, ja tuloksena syntyy kosteudesta vapaa, terve ja vakaa rakennus. Koska CLT-paneelit ovat pitkälle tehdasrakenteisia valmiselementtejä, jotka vain kootaan yhteen rakennuspaikalla, aikaväli, jona kosteusongelmiin johtavat riskitekijät voivat vahingoittaa elementtejä, on minimaalinen. Rakennusprosessin mutkattomuus myös supistaatyömaalla tarvittavan erityisosaamisen tarpeen, mikä johtaa nopeaan ja helppoon rakennusprosessiin, jossa paneelit pitää vain asettaa yhteen vaivattomasti monimutkaisia liitoksia tarvitsematta.

Vaikka CLT-elementtien valmistuskustannukset ovat kutakuinkin samaa luokkaa kuin teräksen tai betonin, tuotanto- ja rakennusprosessin nopeus asettavat sen lopullisen hinnan merkittävästi alemmalle tasolle. CLT on selkeästi nopeimmin rakennustyömaalla kokoonpantava materiaali, joka mahdollistaa mahdollisimman lyhyen valmistusajan rakennusprojekteille.

Yksilöllinen räätälöinti CLT-elementtien valmistuksen yksinkertaisuus siirtää rakennusprosessin fokuksen standardisoinnista yksilöllistämiseen: koska CLT-paneelit valmistetaan aina mittatilaustyönä jokaista eri projektia varten, eikä niitä tuoteta ollenkaan massatuotteeksi varastoon, jokainen paneeli on tuotettu ainutlaatuisten vaatimusten mukaisesti. Kysynnän ja tarjonnan suhde on siis täydessä tasapainossa CLT-levyjä käytettäessä, sillä tuotanto vastaa täydelliseseti sunnittelijoiden ja rakennuttajien määräämään kysyntään. CLT-tekniikka maksimoi suunnittelijan vaikutusmahdollisuudet ja kontrollin – tuotannon yksinkertaistaminen johtaa siis suunnittelumahdollisuuksien rikastamiseen.

Parhaimmillaan suunnittelija on samassa määrin käsityöläinen ja piirtäjä. CrossLamin tuotteet valitseva suunnittelija pääsee vaikuttamaan rakennusmateriaalin koko tuotantokaareen jokaista yksityiskohtaa myöten.

Suunnittelija voi hyväksyä jokaikisen puupaneelin erikseen ja tarkistaa, että valmiit elementit vastaavat täysin hänen tiukkoja laatuvaatimuksiaan.

Rakennusalan oletusarvojen haastaminen Painaessamme yhteen puupaneeleja emme kytke yhteen pelkästään puutavaraa, vaan tulevaisuuden uusia rakennusmuotoja. Puun rooli nykyarkkitehtuurissa on merkittävässä

23

Habitare & FinnBuild 2014

murrosvaiheessa: se ei ole pelkkä julkisivupanelointiin sopiva ulkokerros tai koristeelliseen pientalorakentamiseen soveltuva materiaali, vaan luja ja vankka rakenteellinen runkomateriaali.

Yksittäinen materiaali kattaa luotettavasti ja kätevästi paloturvallisuuden, kosteustiiviyden ja rakenteellisen vankkuuden, ja poistaa näin ollen tarpeen erotella toisistaan rakennuksen kuori- ja täytemateriaalit. Yksittäinen CLT-paneeli toimii samalla sekä kuorena että täytteenä: sisäseinät valmistuvat samalla, kun elementit pystytetään rakennustyömaalle.

Ylivoimaiset tekniset ominaisuudet Usein yksinkertaisimmat ideat ovat kaikista nerokkaimpia.

Liimaamalla yhteen puukerroksia poikittaissuuntaisesti puun luonnolliset edut rakennusmateriaalina korostuvat entisestään.

CLT-paneelien kerroksissa puun raaka voima ja teeskentelemätön kauneus sulautuvat lyömättömäksi yhdistelmäksi, joka vie perinteisten puutuotteiden vahvuudet yhä pidemmälle. CLT muovaa puuaineksesta vankan, paloturvallisen lopputuotteen.

Toisin kuin rakennusteollisuudessa perinteisesti käytetyt ohuet puupalkit, CLT-paneelien massa ja tiheys hidastavat tulen etenemistä materiaalin lävitse, mikä tekee elementeistä hitaammin palavia kuin perinteiset puutuotteet. Hiiltyminen hidastaa kantavuuden heikkemis-

tä, ja erillisellä pintakäsittelyllä CLT-paneelista voi tehdä myös syttymättömän. Ristiinlaminointi tekee CLT:stä vahvan ja vankan: tiiviytensä ja tukevuutensa ansiosta CLT-massiivipaneelit ovat käyttövarmoja ja luotettavia elementtejä, jotka eivät kutistu tai paisu elinkaarensa aikana.

Teräs- ja betonirakenteisia rakennuksia piinaavat kosteusongelmat eivät ole yhtä uhkaavia riskejä CLT-rakennuksissa, sillä CLT-paneelit valmistetaan tarkoin kontrolloiduissa tehdastiloissa, joissa ulkoiset säätekijät eivät pääse vahingoittamaan paneleeja valmistusprosessin aikana.

Perinteisten puuinteriöörien kodikkuuden luomiseen on nyt mahdollista panostaa yhä enenevissä määrin, sillä aiemmin rakenteellisiin liitoksiin ja laskelmiin käytetty aika voidaan pyhittää materiaalin pintalaadun ja lopulliseen arkkitehtonisen tunnelman suunnitteluun. Koska CLT yksinkertaistaa rakennuksen pystyttämis- ja koontiprosessin valmiiden elementtien siistiin yhteensovittamiseen, detaljien ja pintaefektien hiomiseen jää enemmän aikaa. Vaikka CLT tekee rakentamisesta yhtä helppoa kuin korttitalon rakentamisen siinä mielessä, että valmiit elementit pitää vain nostaa ja asetella yhteen sen monimutkaisempia liitoksia pähkäilemättä, lopputuloksena syntyvä rakennus on yhtä vankka kuin mikä tahansa teräs-, betoni- tai kivirakenteinen vastine.

Energiatehokkuus ja ekologinen jalanjälki CLT:n potentiaali energiatehokkaassa rakentamisessa on erinomainen.

CLT-paneelien valmistusprosessin yksinkertaisuus minimoi kylmäsiltojen syntymisen riskit. Valmiiden CLT-elementtien lämmönjohtokyky on todella alhainen, ja niiden valmistukseen käytettävillä havupuulajeilla on luonnostaan korkea lämmönvarastointikyky.

CLT-paneelit ovat täten herkkiä vuodenaikojen eri säämuutoksille, vastatessaan tarkasti ulkoilman muutoksiin ne luovat miellyttäviä niin kutsuttuja mikroilmastoja rakennuksen sisälle asukkaille ja käyttäjille.

CLT-paneelien valmistuksesta syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin teräs- tai betonielementtien tuotannossa.

Lisäksi CLT:n valmistusprosessi sitoo kasvihuonekaasuja itse paneeleihin, mikä tekee CLT-elementeistä johtavan materiaalin hiilineutraalin arkkitehtuurin luomisessa. Koska jokainen CLT-elementti valmistetaan mittatilaustyönä asiakkaalle, valmistusprosessissa ei synny turhaa ylijäämää tai jätettä.

Puupilvenpiirtäjät – kaupungistumiseen ja asuntotarpeeseen vastaaminen Modernin arkkitehuurin synnyn ja leviämisen myötä elementtirakentamisesta tuli paitsi

vallankumouksellinen, rakennusteollisuutta ravisteleva arkkitehtuuristrategia, myös laajemmalla tasolla yhteiskuntaa muokkaava sosiaalisen muutoksen puskuri.

Hätiköiden ja epätarkasti rakennetut betonitornit lymyävät yhä kollektiivisessa arkkitehtuurimuistissa varoittavina esimerkkeinä liiallisen kiihkeästä elementtirakentamisen villityksestä. CLT vastaa nopeus- ja helppousvaatimuksiin samalla intensiteetillä, mutta on kuitenkin pohjimmiltaan humaani materiaali. Se ei sokeasti seuraa betonirakentamisen suurimpia virheaskeleita 1900-luvun rakennusriehassa, vaan hyväksikäyttää tuotantonsa yksinkertaisuutta ihmisläheisten ja helposti lähestyttävien tilojen luomisessa. CLT-tekniikka haastaa perustavanlaatuisen käsityksen siitä, että pikainen panelisoitu rakennusjärjestelmä ei voi johtaa kodinomaisiin, lempeisiin rakennuksiin: sen tuotanto ja pystyttäminen ovat kyllä yhtä helppoja kuin betonisisartensa, mutta sen esteettiset, haptiset ja akustiset luonteenpiirteet muovaavat siitä ihmisläheisen materiaalin.

Hätärakentaminen ja katastrofialueiden humanitäärinen arkkitehtuuri Ennennäkemättömän nopean pystyttämisaikansa ansiosta CLT-paneelit ovat erinomainen vaihtoehto luonnonkatastrofien piinamille alueille, jossa hätä-

rakennusten ja -asuntojen pikainen ja laaja-alainen pystyttäminen on tärkein prioriteetti.

CLT:stä koottujen hätärakennusten ei kuitenkaan tarvitse jäädä pelkiksi väliaikaisiksi ratkaisuiksi. Vahvuutensa ja jämäkkyytensä ansiosta CLT tarjoaa katastrofirakentamiselle eväät vastustaa maanjäristyksiä ja muita luonnonmullistuksia myös pidemmällä aikavälillä, ja tarjota kestävää suojaa mitä haastavimmissa ilmastoissa. CLT on todistetusti yksi vantterimmista ja sitkeimmistä maanjäristyksiä kestävistä materiaaleista.

CrossLam – kohti tulevaisuutta Vahvoista paikallisista juurista ammennamme voimaa, rohkeutta ja intoa vastata globaalilla skaalalla aikamme vakavimpiin arkkitehtonisiin haasteisiin.

PARACITY-projekti on uskalias nykyajan hanke, jolla on potentiaalia mullistaa kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin tulevaisuus – olemme ylpeitä PARACITY:n kanssa tekemästämme yhteistyöstä. Vankka tekninen ja käytännöllinen osaaminen saa innovatiivisen ajattelun kukoistamaan, ja PARACITY:n kaltaisen edelläkävijäprojektin kumppaneina olemme innokkaita seuraamaan CLT:n matkaa tulevaisuuden kaupunkien ja rakennusten muovaamisessa.

24 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

Introducing CrossLam, Finland’s first CLT manufacturer Text: Sofia Singler

CrossLam is the first Finnish manufacturer to produce CLT panels out of local raw material with local know-how. We stand firmly on our Finnish roots in order to reach out to solve global problems, and are immensely excited to collaborate in the PARACITY initiative and shape the future of architecture.

As the first Finnish CLT producer, we are proud to be part of a paradigm shift that challenges the status quo of the construction industry today, and rise to face the most weighty challenges of our time.

We believe in responsibility, innovativeness and open-mindedness as our core values.

What is cross-laminated timber?

Cross-laminated timber, or CLT, is a massive timber element consisting of layers of timber planks glued and pressed together at right angles. This process of cross-lamination is what ensures the stability and strength of CLT panels.

CLT takes timber construction to a new level: timber is now not only a skeletal frame material or decorative component, but a solid building material that can be used for purposes as variable as concrete or steel. A single CLT panel can satisfy multiple demands at once, combining structural strength and stability with aesthetic beauty. CLT is a massive material that nullifies the need to distinguish between a structural frame and building technology components that infill the structural backbone – it can be left exposed in interior spaces, meaning it can bear the load of the building as well as function as an aesthetic wall inside.

Manufacturing process outline CLT panels are composed of an odd number of layers ranging from three to eleven, usually resulting in a final thickness of around 30 cm.

The maximum dimensions of a finished panel can reach around 3 x 12 m.

Timber planks are set on top of each other at right angles to create a large wood mat, which is then glued and pressed together.

After moving through the glueing station the mat is pressed together in a single session to form a complete solid CLT panel. The glue used in the manufacturing process is formaldehyde-free and environmentally friendly. Once pressing is complete, the panel can be cut into the necessary dimensions specified by the client, and the product is ready to go.

CLT à la Kuhmo We craft our CLT panels entirely in Finland, which allows for shorter and more flexible delivery times than competitors, leading to lower

overall costs. The Northern Finnish Scots pine and spruce we use for our panels is especially suitable to be left exposed indoors due to its high aesthetic quality.

CrossLam manufactures each CLT panel exclusively according to the client’s needs. The panels can be used to construct walls, floors and ceilings for a range of architectural projects. CLT is a structurally stable and environmentally conscious material that combines the ease of prefabricated construction with the inherent beauty and atmospheric qualities of traditional timber building.

Local Nordic roots CLT’s origins reach back to the early 1990’s, when it was first produced in Austria. As the home of early CLT development, Austria still produces most of the world’s CLT today, with countries such as Germany and Switzerland occupying a fair share of the market.

CrossLam responds to a void in the market for Northern European CLT. The quality of timber in the Nordic countries is renowned world-wide – Finnish wood is famed for its strength, endurance and aesthetics, and compares favorably with most other timber produce.

Rapid production and construction By virtue of its rapid manufacturing process and simple raw-material-to-end-product sequence there is no need to allow for several weeks of production and transportation time, as drawings for desired CLT panels can be submitted to CrossLam as little as a week before intended production in most cases. Since changes can be made to the size and cut of the CLT panels up to a week before production, there is more room for end-of-design changes to take place and the risk of outdated information leading to mismatched end products is minimized.

The speed of construction also significantly reduces the risk of moisture-associated problems which have plagued schools and hospitals built out of reinforced steel and concrete in the past decades. Although special care must be taken to keep CLT elements dry on the construction site, the simplicity and speed of the erection process ensures moisture-free end results, leading to healthier and stabler buildings. Due to its high degree of pre-fabrication, CLT is produced in highly controlled interior environments, reducing the window in which climatic factors can impact the product in the construction chain. The effortless construction sequence of CLT also means the demand for highly skilled labour in the erection process is lower than in many other types of construction, since the

panels are set together in a clear assembly-ready fashion with minimal jointing and other work required on site.

Although the production costs of CLT are of the same class as for concrete or steel, the rapidity of the construction process makes it compare favorably to other materials. It is by far the quickest material to erect on site, drastically cutting the time needed to complete the construction phase of a given project.

Customization and craftedness With CLT, the simplicity of the manufacturing procedure shifts the focus from standardisation to liberation: as no elements are produced en masse to sit in storage, literally each piece is produced according to its own unique requirements, leading to a perfect line from demand to supply rather than the other way around. Demand, as defined by designers and contractors themselves, sets the boundaries for subsequent supply. CLT panels maximize the degree of control undertaken by the designer; in essence, the simplification of process leads to the maximization of design opportunity.

The designer becomes as much as maker as a draftsman, responsible for the production of every single element in the CLT building design. The designer can examine each panelindividually in the manufacturing process, ensuring the final look of the panels matches stringent expectations.

Paradigm shift in construction We believe that in producing CLT we are, in fact, weaving together not only timber boards but strands of the future. We sit at the vertex of a paradigmatic shift in the way timber is understood in architecture: today, wood is a solid building material, not merely a skeletal frame structure or decorative element. CLT nullifies the need to distinguish between a structural frame and building technology components that infill the structural backbone, for it satisfies a range demands at once, making detailing both easier and more reliable.

Superior technical qualities and engineering performance

tal or balloon frame construction systems, the mass and density of CLT panels allows for the fire to char the surface layers at slow speed, thus significantly decelerating the process of burning. Additional coatings on the layers ofCLT panels can provide more rigorous fire resistance. Thanks to its tightpressed solidity, CLT is not subject to shrinkage or swelling during its lifecycle, which makes it a highly reliable material of choice. The moisture problems that plague concrete and steel buildings of the 20th century are not a risk factor in CLT buildings due to the high degree of pre-fabrication that takes place in highly controlled interior environments.

The home-like warmth of timber interiors can now be achieved by using the time previously necessarily dedicated to design frame, column and slab systems to focus on the most intimate details of the finish. Simplifying the construction flow to a part-by-part erection process in CLT construction allows more time, effort and concern to be dedicated to the final finish of the spaces being designed. Don’t let the “house-of-cards” analogy fool you: the construction process is indeed simplified to setting pieces together as easily as a house of cards, but the end result is a sturdy and steady building with as much strength and force resistance as any concrete- or steel-constructed equivalent.

Energy efficiency and ecological footprints The potential of CLT in creating energy-efficient buildings is excellent. CLT panels trump concrete and steel structures in terms of their thermal properties. CLT panels have extremely low thermal conductivity, and the softwoods used for CLT production generally have high heat storage capacities.

Finished CLT panels are therefore naturally sensitive to seasonal variations in climatic conditions, responding to their exteriors and creating pleasant microclimates in interior spaces for the occupants.

Manufacturing CLT not only produces less GHG emissions than the creation of steel or concrete elements, but catches green house gases into the products themselves, making CLT a leading option for the creation of carbon zero architecture. Because CLT panels are made to custom dimensions and patterns for each client, the production process produces little waste.

The most ingenious ideas are often the simplest. By gluing together layers of timber, with alternating grain directions, the natural advantages of timber as a building material are magnified and strengthened even further.

Timber high-rise – responding to urbanization and housing needs

CLT transforms timber into a highly fire retardant, solid end product.

Unlike thin timber elements that catch alight in traditional skele-

From the onset of the Modern Movement, pre-fabrication and elemental construction have not only been considered revolution-

ary developments in building construction but also powerful agents of social change.

Although the adverse effects of infamous, rapidly-constructed concrete towers loom in recent memory, CLT rises to the challenge of using pre-fabrication and elemental construction to more humane ends. We have taken many lessons from the rapid spread of modularized and pre-fabricated architecture in the 20th century, but by virtue of timber’s manifold qualities as a building material, have avoided the pitfalls associated with countless concrete or steel buildings erected as panelized systems. CLT challenges the perception that creating spaces with the warmth of home is mutually exclusive with rapid construction: its manufacturing and construction processes recall the easiness of concrete elements, but its aesthetic, material and acoustic qualities mirror more more comforting values that help create comfortable spaces for occupants.

Emergency housing & catastrophe-proof architecture Thanks to its uncontestedly quick erection time, CLT panels are an excellent choice for areas affected by natural disasters, where quick construction is the prime concern in addressing large-scale loss of housing.

Thanks to its structural qualities, new builds erected to replace destroyed housing need not remain temporary: CLT can be used to construct catastrophe-proof buildings that resist seismic impacts and provide for long-term shelter from natural disasters in a range of climatic conditions. CLT has been proven to resist seismic effects better than most other material options.

CrossLam – paving the way to the future Thanks to our strong local roots, we have the audacity to reach out to a global scale to tackle today’s most serious challenges in architecture and construction. CrossLam is proud to collaborate in the PARACITY initiative, a bold contemporary scheme that has the potential to revolutionize urban and architectural development in today’s world. Innovative thinking flourishes when it is supported by powerful technologies, and as partners of a project as daring as PARACITY we are excited to follow CLT’s role in transforming the cities and buildings of tomorrow.

25

Habitare & FinnBuild 2014

CrossLamin tehdas Kuhmossa

Woodpolis - Kainuu Kainuu – metsämaakunta Kainuu on elänyt kautta aikojen metsästä ja luonnonvaroista. Maakuntaan on aikanaan saatu huomattavia tuloja tervanpoltolla. Kainuu on tänäkin päivänä yhtä isoa vihreää kultakaivosta, joka tuottaa hyvinvointia koko maakunnalle.

Kuhmo – ainutlaatuinen puuklusteri Kainuun puualan sydän on Kuhmo. Tänä päivänä Kuhmoon on kehittynyt ainutlaatuinen puuklusteri, jossa on monipuolinen yritysverkosto. Se käsittää koko puurakentamisen arvoketjun alkaen puunkorjuuyrittäjistä, sahalaitoksesta ja CLT-tehtaasta aina suunnittelupalveluihin ja rakennusliikkeeseen asti. Kuhmon kaupunki on tehnyt vuosia toimenpiteitä kehittääkseen alueen puuklusteria. Kehittämisen työkaluna on Woodpolis, jonka keskeinen tehtävä on edistää puutuotealan yritystoimintaa tarjoamalla koulutus- ja tuotekehityspalveluita. Woodpoliksen koulutustehtaassa on nykyaikainen puuntyöstön koneympäristö yritysten tuotekehitysja koulutustarpeisiin.

Woodpolis on mukana lukuisissa yritysten kehittämishankkeissa. Uusimpana toimena on osallistuminen Suomen ensimmäisen CLT-tehtaan kehittämiseen.

Woodpoliksen yhteistyöyritykset ovat saaneet toteutettavakseen Helsingissä Kuninkaankolmiossa sijaitsevan Honkasuon ekotehokkaan kaupunkikylän rakentamisen. Ensimmäiset massiivipuurunkoiset huippuenergiatehokkaat asunnot valmistuvat tämän vuoden lopulla.

Kainuun metsistä terveitä koteja Rakentamisen toimintaketjun on oltava kunnossa, jotta vastaamme nykypäivän tehokkuus- ja laatuvaatimuksiin. Kainuulaisessa puurakentamisessa raaka-aineen ja sen jalostaminen tuotteeksi tapahtuvat hyvin pienillä etäisyyksillä, ja pitkälle esivalmistetut tuotteet pakataan huolellisesti. Näin rakentamisen aikainen kosteudenhallinta toimii hyvin. Laadun takeena ovat toisensa tuntevat, osaavat toimijat sekä ehjä arvoketju.

Yhteystiedot:

Palvelupäällikkö Jari Kähkönen, 044-725 5306, jari.kahkonen@woodpolis.fi Kuva ovat Oy Timber Frame Ltd:n pilottitalosta, jonka kaltaisia passiivitaloja rakennetaan Helsingin Honkasuolle.

Projektipäällikkö Toni Kekki, 044-725 5305, toni.kekki@woodpolis.fi Projektipäällikkö Timo Mäkisalo, 044-710 5112, timo.makisalo@woodpolis.fi Hankepäällikkö Tuulikki Huusko, 044-725 5300, tuulikki.huusko@woodpolis.fi

26 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research

PEFC - The Responsible Choice / PEFC on vastuullinen valinta 16 countries are currently developing national systems Omaa kansallista metsäsertifiointijärjestelmää kehitetään parhaillaan 16:sta maassa

“We need a recognized certification system that incorporates our specificities and realities, promotes the value of our forest products, and ensures an equal share of benefits along the value chain. Our stakeholders are motivated by the bottom-up approach, keen to participate in the creation of their own certification system, and wanting to ensure they understand their system once it is ready.”

Christine Nkene, PAFC Cameroon “Private forest owners in Hungary view PEFC certification as their only affordable option, and everyone, including those already involved with other systems, value PEFC for respecting our natural, economic and social environment. Legislative developments like the European Union Timber Regulation have also drawn the stakeholders’ attention towards certification.”

Over 60% of worlds’ PEFC certified forests are located in North America. There is strong demand for PEFC-certified products in private and public sector (Lacey Act) and certified area is growing. Several stakeholders are interested to establish PEFC in Mexico.

Pohjois-Amerikassa on yli 60 % maailman PEFC-sertifioiduista metsistä. PEFC-sertifioiduilla tuotteilla on vahva kysyntä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla (Lacey Act) ja sertifioitu metsäala kasvaa. Meksikossa PEFC-järjestelmän kehittäminen on käynnistymässä.

Endre Schiberna, Hungarian Forest Certification Non-profit Ltd “Community forestry is successful here with over 18,000 community forestry user groups managing about 1.7 million ha of forest. We have proven ourselves in forest protection but there is a need to enhance our rural livelihood opportunities through sustainable forest management.

Developing a PEFC-endorsed national forest certification scheme will help us to build recognition throughout the country on the potential for managing forests sustainably.”

Mexico

Ghan Shyam Pandey, Green Foundation Nepal

Argentina is the fourth South American country featuring a PEFC-endorsed national forest certification system. Argentiina, Brazil, Chile and Uruguay together cover almost 70% of all forests in South America.

Neljäs PEFC:n hyväksymä eteläamerikkalainen metsäsertifointijärjestelmä on Argentiinassa.

Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa sijaitsee lähes 70 prosenttia Etelä-Amerikan metsistä.

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) is an international forest certification system promoting ecologically, socially and economically sustainable forestry throughout the world. Approximately ten percent of the world’s forests are certified and of these two thirds - about 250 million hectares - to PEFC standards. PEFC certified forests are found in tens of different countries.

To meet PEFC certification requirements forest management must satisfy certain standards with regard to biodiversity, forest health and maintenance as well as recreational use. In addition, there are requirements for following the passage of

raw materials and wood-based products throughout the whole supply chain. These guarantee that raw materials are from certified forests.

Approval for certification requires audit by an independent and qualified certifier to ensure that forest management, wood raw material sources and follow-up meet PEFC standards.

PEFC certified products, their packaging and documentation can be recognized through the PEFC logo. A company can obtain a PEFC logo license when the company’s activities have been certified.

For more information, please visit www.pefc.org

27

Habitare & FinnBuild 2014

PEFC members / PEFC:n jäsenet Countries developing a system for eventual PEFC endorsement (including some PEFC members)/ Maita, jotka kehittävät metsäsertifiointijärjestelmää ja hakevat PEFC:n jäseniksi (osa on jo PEFC:n jäseniä) One of PEFC’s key focuses in Europe is the expansion of forest certification to Southeast Europe. PEFC is already working with private forest owners in several countries in this southeast region of Europe to assist in the development of their national sustainable forest certification system. Nearly 45 % of Western European forests are PEFC certified.

PEFC Chain of Custody certification in Asia has grown 14-fold in the past six years such that nearly 800 companies had PEFC Chain of Custody certificates at the end of 2013. PEFC held its first ever PEFC Week in Kuala Lumpur, Malaysia, November 2013.

Metsäsertifioinnin laajentaminen Kaakkois-Eurooppaan on yksi PEFC:n avaintavoitteista Euroopassa. PEFC avustaa alueella useita yksityismetsänomistajia kansallisten kestävän metsänhoidon järjestelmien kehittämisessä. Länsi-Euroopan metsäalasta lähes 45 % on PEFC-sertifioitu.

Puun alkuperän PEFC-seurantajärjestelmien määrä Aasiassa on kasvanut 14-kertaiseksi kuuden viime vuoden aikana. Vuoden 2013 lopussa yli 800 yrityksellä oli käytössään PEFC-järjestelmä. Ensimmäistä kertaa Aasiassa pidetty PEFC-viikko järjestettiin marraskuussa 2013 Malesian Kuala Lumpurissa.

Hungary Republic of Korea

Montenegro Turkey

Nepal India

Japan

Myanmar Vietnam

Thailand

Philippines

Cameroon Republic of Congo PEFC seeks to extend certification in Africa (Africa Development initiative), particularly in the Congo Basin region which is home to the world’s second largest rainforest with 18% of the planet’s remaining tropical rainforest cover.

PEFC pyrkii edistämään sertifiointia Afrikassa erityisesti Kongon altaalla, joka on maailman toiseksi suurin sademetsäalue.

Se kattaa yhteensä 18 prosenttia maailman jäljellä olevista trooppisista sademetsistä.

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Noin kymmenen prosenttia maailman metsistä on sertifioitu – ja niistä kaksi kolmasosaa, eli noin 250 miljoonaa hehtaaria PEFC:n vaatimusten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä löytyy kymmenistä eri maista.

Vaatimukset PEFC-sertifioinnissa kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Lisäksi PEFC-sertifioinnissa asetetaan vaatimuksia sertifioidun puuraaka-aineen

Indonesia

Oceania: Over half a million hectares of New Zealand’s forests are owned by small forest growers such as individuals, families and communities. However, until now, the uptake of certification among these small forest owners has remained extremely low. PEFC is supporting a project to develop group certification to enable these forest owners to achieve certification.

Oseania: Uuden-Seelannin metsistä yli puoli miljoonaa hehtaaria on pienmetsänomistajien, kuten perheiden ja yhteisöjen, hallinnassa. Toistaiseksi niistä on ollut metsäsertifioinnin piirissä vain hyvin pieni osa. PEFC on mukana projektissa, jossa kehitetään ryhmäsertifiointia, jonka myötä pienmetsänomistajat voivat hankkia sertifioinnin.

ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Puutavaran seurantaa koskevilla vaatimuksilla taataan, että puuraaka-aine on peräisin sertifioiduista metsistä.

Sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkastuksen ja varmistuksen siitä, että metsien hoito ja puutavaran alkuperän seuranta noudattavat PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia.

PEFC-sertifioinnin voi tunnistaa tuotteessa, tuotepakkauksessa tai tuotetta koskevissa asiakirjoissa olevasta PEFC-merkistä. Tuotteita valmistava yritys voi saada merkin käyttöoikeuden, kun yrityksen toiminta on sertifioitu.

Lisätietoja www.pefc.fi

New Zealand

28 Paracity

Casgrande Laboratory — Center of Urban Research