Cramon 1|2012

Cmon ra

04

JÄTKÄSAARI AUKESI ❯ Uusi toimipiste palvelee pääkaupunkiseudulla.

28

Hengitä helpommin ❯ Raikas sisäilma

parantaa työtehoa.

VUOKRAAMOKISA RATKESI NUJERRA ALISUORITTAMINEN TÖISSÄ

Laukkoski sai siirtokelpoisen koulun JÄÄKIEKKOHUOLTAJA RIKU KOIVUNEN

VARMISTAA KOTIKISAT

MAALISKUU |

CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

01 | 2012

pääkirjoitus 2

nro 1 2012

Huolto pelaa, kun sydän on mukana TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

J

alkapalloa harrastavan kouluikäisen isänä vapaa-ajan huoltohommat ovat viime vuosien aikana tulleet tutuiksi. Ajokeikkaa pukkaa lähes jokaiselle päivälle. Kuljetusyrityksen lisäksi meillä pyöritetään myös pesulaa ja tarjotaan pelituloksista riippuen joko kannustusta tai lohdutusta. Päälle tulevat erilaiset jalkapalloseuran vapaaehtoiset tehtävät.

Vaikka aikatauluissa on välillä sumplimista ja huoltajan homman mielekkyys joskus mietityttää, niin kaikki harmitus unohtuu, kun näkee nuorten riemun ja innostuksen kentällä. Oman lapsen tekemä maali tuntuu monta kertaa paremmalta kuin se itse tehty.

Tässä lehdessä kerromme Leijonien huoltopäällikkö Riku Koivusen työstä. Mies kertoo, kuinka hän huoltajana saapuu hallille ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä. Hän näkee työnsä ennen kaikkea pelaajien toiveiden täyttämisenä, jotta he voisivat keskittyä itse pelaamiseen.

Myös me cramolaiset näemme asiakkaamme tähtipelaajina. Jokaisen työntekijämme tehtävänä on pitää huolta siitä, että rakennusalan tähdet pystyvät keskittymään olennaiseen eli työnjohtamiseen, ja mikä tärkeintä – säästämään aikaa ja vaivaa.

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi Toimitussihteerit Mari Kuusinen ja Toni Perez

Usein sanotaan, että hyvä työ tekijäänsä kiittää. Silloin ei aina itse tarvitse olla esillä. Onhan se niinkin, mutta kyllä hyvästä työstä kannattaa välillä muistaa kiittääkin. Siksi Cramo Vuoden 2012 Jääkiekon MM-kisojen virallisena yhteistyökumppanina halusi nostaa esille lajin taustalla vaikuttavat henkilöt – jääkiekkohuoltajat, vaikka he eivät sitä itse pyytäneetkään. Olethan sinä jo käynyt äänestämässä suosikkiasi vuoden 2012 jääkiekkohuoltajaksi Cramon Facebook-sivuilla?

Käsissäsi oleva Cramon-asiakaslehtemme on ensimmäinen laatuaan. Rikun tapaan uskon, että toimiva viestintä on tärkeä osa huoltajan työtä.

Cramon on yksi keinoistamme lisätä entisestään viestintää sidosryhmiemme kanssa. Kuulisinkin mielelläni, mitä mieltä olet uudesta lehdestämme? Kertomalla mielipiteesi osoitteessa cramo.fi osallistut 2012 jääkiekon MM-kisojen pääsylippujen arvontaan. Voiton taustalla on aina paljon työtä ja taustavaikuttajia. Nähdäänhän jääkiekkokatsomossa toukokuussa ja huolletaan Suomi yhdessä voittoon?



Kerro mielipiteesi uudesta lehdestä osoitteessa www.cramo.fi/cramon

TAITTO OS/G Viestintä, Elina Malmi KANNEN KUVA Kuvassa Riku Koivunen, kuvaaja Sini-Marja Niska paino Kirjapaino Öhrling Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 6 000 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.

22

PELIT&VEHKEET ❯ Esittelyssä kevään vuokrasuosikit.

27

TURVALLISUUSTEKO ❯ Asenne ratkaisee työ­ turvallisuudessa.

34

3 X VUOKRATTAVA ❯ Petteri Nurmi kertoo, mitä ilman ei selviäisi työmaalla.

31

12

24

35 “Sisävessan keksijä ei ollut ihan pönttö!”

MAISTERI SIMO FRANGÉN

17

VUODEN PARAS VUOKRAAMO

06

Toimivat ja hyvät tilat

12

STOP VARKAUKSILLE

7 tietä tehokkaampaan työntekoon

14

Hyvässä hapessa

PULMA& RATKAISU

23

uutiset

Perhe-elämää Pihkovassa

08 11 28 32

3

nro 1 | 2012

Nousussa

4

nro 1 2012

Tervetuloa

5

nro 1 | 2012

Teksti: Mari Kuusinen | Kuva: Markku Ojala

H

elsingin Jätkäsaaren alueelle on vuoteen 2020 mennessä tarkoitus rakentaa koti noin 16 000 ihmiselle. Lisäksi Jätkäsaareen nousee muun muassa hotelli ja kaupallisten palvelujen keskittymiä. Työpaikkoja alueelle tulee noin 6 000. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2011, ja ensimmäiset kohteet valmistuvat pian.

Jätkäsaareen Cramo on siellä, missä sen asiakkaatkin ovat. Siispä Jätkäsaareen avattiin uusi palvelupiste vuodenvaihteessa. Helsingin keskustan sisääntuloväylät ovat erittäin ruuhkaisia aamuisin ja iltapäivisin, joten on järkevää tuottaa konevuokraamon palveluja Jätkäsaaren alueella.

Näin rakentamisesta johtuva liikenne vähenee.

Toimipiste palvelee Jätkäsaaren lisäksi myös Helsingin keskustan ja Lauttasaaren työmaita. Piste on auki arkisin kello 7.00–16.00. ■

Nousussa

6

nro 1 2012

Vuoden

7

nro 1 | 2012

Teksti: Mari Kuusinen | Kuva: sini-marja niska

Koko viime vuoden käyty Cramo Finlandin Vuoden Vuokraamo -kilpailu on ratkennut ja voittajaksi selviytyi Helsingin Konalan vuokraamo. Toiseksi sijoittui Vantaan Ylästö ja kolmanneksi Helsingin Kyläsaari.

V

uoden vuokraamon esimies Matti Miettinen kertoo voiton olevan toimipisteen molempien työntekijöiden yhteispelin tulosta.

– Pienessä toimipisteessä osallistumme kaikkeen työhön yhdessä. Kokemuksen ansiosta meillä on tuntuma asiakkaiden tarpeista ja tiedämme mitä koneita vuokraamossa kannattaa pitää.

Esimiehen lisäksi Konalan vuokraamossa työskentelee vuokraamotyöntekijä Janne Vikman. Voiton kunniaksi vuokraamolla juotiin kakkukahvit. Palkinnoksi miehet saivat matkalahjan. Konalan vuokraamon seinälle laitetaan myös voitosta kertova diplomi.

paras!

Kisaa käytiin myös yrittäjävetoisten vuokraamojen välillä. Niistä paras oli Äänekosken vuokraamo, toinen Kajaanin vuokraamo ja kolmas Kauhajoen vuokraamo.

Tuotepäällikkö Marko Ohtonen kertoo, että kilpailussa arvioitiin muun muassa toimipisteiden hyvityslaskujen määrää, jälleenmyyntiä ja käyttöastetta.

– Kilpailu tullaan järjestämään tänäkin vuonna. Parhaiten kisa näkyy Cramon asiak­kaille hyvänä ja tehokkaana palveluna vuokraamoilla. ■

Vuokraamotyöntekijä Janne Vikman (vas.) ja vuokraamon esimies Matti Miettinen hoitivat voiton kotiin yhteistyöllä.

UUTISET

Koonnut: Mari Kuusinen | Kuvat: Cramo

8

nro 1 2012

Cramo

palvella asiakkaita ”Voimme entistäkin paremmin.

tarjoaa turvaa vahingoilta

Operatiivinen johtaja Sakari Perkkiö, cramo

V

uokrakone käytössä ja syttyykin tulipalo.

Vahingon sattuessa vakuutusten on hyvä olla kunnossa. Kaikki rakennusaikaiset vakuutukset eivät kuitenkaan välttämättä korvaa vuokrattuja tuotteita.

Cramo tarjoaa vuokrattaville koneille ja laitteille Cramo-Turvan. Cramo-Turva alentaa vahingon tapahtuessa omavastuuta silloin, kun vahinkoon on syynä äkillinen ja ennaltaarvaamaton, laitteen ulkopuolinen tapahtuma.

Cramo-Turva auttaa, kun pitkäkyntiset iskevät, laite menee rikki tai pelti rytisee liikenteessä.

Cramo-Turva on voimassa Suomessa aina kunkin laitteen vuokrausajan. Se on suunnattu kaikille Cramon asiakkaille, niin yksityisille kuin yrityksillekin. ■

Organisaatio uudistui

C

ramo on ottanut käyttöön uuden organisaation. Siihen on siirrytty asteittain viime syksyn aikana.

Muutoksen yhteydessä vanha tuotelinjaorganisaatio purettiin ja esimerkiksi sähköistyksen, lämmityksen ja kuivauksen tuotelinjat jäivät historiaan. Niiden tilalle muodostettiin asennuspalvelut.

Jatkossa vuokrauspalvelut toimittaa kaiken kaluston. Asennuspalvelut sen sijaan keskittyy asentamiseen ja suunnitteluun. Yksiköt tekevät läheistä yhteistyötä. Operatiivinen johtaja Sakari Perkkiö kuvaa muutosta siirtymisellä tuotelinja-ajattelusta yhden luukun politiikkaan.

– Muutoksella pyritään siihen, että esimerkiksi asennuspalvelut saavat jatkossa keskittyä yhä enemmän omaan osaamisalueeseensa. Cramolaisten toimenkuva selkiytyy ja voimme palvella asiak­kaita entistäkin paremmin, Perkkiö lupaa. ■

Mäntsälä sai toimipisteen

C

Asiakkaiden toiveesta Mäntsälä sai toimipisteen.

ramo avasi vuodenvaihteessa uuden toimipisteen Mäntsälään. Piste on yrittäjävetoinen.

Vuokrauspäällikkö Tomi Näkki kertoo, että alueelle avattiin toimipiste, koska asiakkaat sitä toivoivat. Toimipiste sijaitsee Vanhan Lahdentien varrella.

– Mäntsälässä ja sen lähiympäristössä on kysyntää kone- ja laitevuokraukselle, sillä alueella ei aiemmin ollut tällaisia palveluita. Rakennustöitä alueella kuitenkin riittää.

Toimipisteen yrittäjä on Tom Salakari, joka vastaa myös Cramon Kilpilahden toimipisteestä. Hän kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet Mäntsälän pisteelle hyvin.

– Meillä on esimerkiksi alueen ainoa lainapeite-edustus. ■

Oulun ja Ylivieskan toimipisteet muuttivat

O

ulun Alppilan toimipiste ja Ylivieskan toimipiste pääsivät uusiin, parempiin tiloihin.

Oulussa muutettiin helmikuun puolivälissä Kaarnatieltä Ruskon Konetielle. Virallisia avajaisia vietetään keväämmällä ja niistä tiedotetaan asiakkaille.

Vuokrauspäällikkö Antti Hulkko sanoo, että asiakkaat löytävät uusiin tiloihin varmasti entistä paremmin. Toimipisteen ulkotilat ovat huomattavasti entistä suuremmat ja toimivammat.

Ylivieskassa muutettiin loppuvuodesta 2011 Ratakadulta Viljavarastontielle. Yrittäjä Jani Hannus kertoo, että uusissa tiloissa parasta ovat keskeinen sijainti ja erittäin toimiva halli.

Ylivieskan uusien tilojen avajaisia vietettiin karkauspäivänä helmikuussa. ■

9

nro 1 | 2012

Oulun toimipiste muutti helmikuussa uuteen osoitteeseen Ruskon Konetielle.

Avajaisia vietetään keväällä.

Pidämme tärkeänä ”liikuntakulttuurin ja

nuorisotyön edistämistä.

Markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, Cramo

Urheilu­ akatemia vahvistui

C

ramo Urheiluakatemian suojiin liittyi kaksi uutta jäsentä. He ovat kymmenottelija Juuso Hassi ja voimistelija Petrus Laulumaa.

Orivedeltä kotoisin oleva 18-vuotias kymmenottelija Juuso Hassi Oriveden Ponnistuksesta on nuorten SM-kultamitalisti vuosilta 2010 ja 2011. Hänellä on jo kokemusta myös aikuisten kilpailuista ja tulokset ovat olleet lupaavia. Kuluneella kaudella Hassi sijoittui Kalevan Kisoissa neljänneksi.

Petrus Laulumaa Voimisteluseura Helsin-

Juuso Hassi (vas. ylhäältä), Ossi-Pekka Valta, Justiina Niemi, Petrus Laulumaa, Camilla Elo ja Melina Heikkinen kuuluvat Cramo Urheiluakatemiaan.

gistä on 19-vuotias voimistelija Järvenpäästä.

SM-mitalien lisäksi Laulumaa hyppäsi Ghentissä viime vuoden marraskuussa maailmancupin finaaliin ja sijoittui kahdeksanneksi.

Urheiluakatemiaan kutsutaan alle 20-vuotiaita urheilijoita, jotka edustavat lajinsa kansallista kärkeä ja joilla on hyvät mahdollisuudet päästä alansa huipulle. Urheiluakatemia auttaa nuoria kilpaurheilijoita tukemalla heitä taloudellisesti sekä hankkimalla välineitä, kuten treenivaatteita.

– Cramo haluaa tukea eri lajien huipulle

tähtääviä nuoria. Pidämme tärkeänä liikuntakulttuurin ja nuorisotyön edistämistä, Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

Vuonna 2011 perustetussa Urheiluakatemiassa on nyt kuusi jäsentä. Alusta asti ovat olleet mukana nyrkkeilijä Camilla Elo Tampereen Voimailuseurasta, taitoluistelija Justiina Niemi Espoon Jäätaitureista, uimari Melina Heikkinen Heinolan Iskusta ja mäkihyppääjä Ossi-Pekka Valta Lahden Hiihtoseurasta. ■

UUTISET

10

nro 1 2012

Voittajajoukkue Skanska sinisissä, hienosti hopealle tullut Cramo mustissa asuissa.

Skanska menestyi Cramo Hockey Cupissa

H

elmikuun alussa Vantaan Valttiareenalla pelattu Cramo Hockey Cup keräsi mukavasti yleisöä ja nostatti jäähallin tunnelman korkealle. Kahdeksan joukkuetta, SRV, Lemminkäinen, Skanska, NCC, YIT, L&T, SähköAro ja Cramo mittelivät siitä, kuka saa viedä pojan kotiin.

Voiton korjasi lopulta Skanska, mutta huonosti ei käynyt Cramonkaan.

– Cramolaiset pelasivat koko Cramo Hockey Cupin historian parhaan turnauksensa ja sijoittuivat toiseksi, iloitsee turnausjohtaja Mikko Tervakangas Cramolta.

Kolmanneksi tuli YIT:n joukkue. Parhaa-

na pelaajana palkittiin Lemminkäisen Niko Apossalo ja tsempparipalkinto meni YIT:n Matti Peltolalle.

Turnauksessa oli mukana virallinen MMkisamaskotti Hockey Bird sekä henkeä nostattamassa ja palkintoja jakamassa Timo Jutila.

Turnaus järjestetään jälleen ensi vuonna. ■

Cramosta entistä yhtenäisempi

C

ramon uusi konsepti, Cramo Rental Concept, on valmis ja sitä toteutetaan parhaillaan. Uusi konsepti kuvaa siis sitä, millaista toimintamallia Cramo käyttää kalustovuokrauksessa.

– Konseptin tavoitteena on luoda yksi, yhtenäinen Cramo. Tarkoituksena on, että uudesta konseptista tulee kaikkien Cramo-maiden toimintatapa, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio.

Uuden konseptin mukaan Cramo tarjoaa esimerkiksi erilaisia toimipisteitä erilaisiin tarpeisiin. Suurin osa toimipisteistä on perinteisiä Cramo Toimipisteitä, mutta niiden rinnalla voidaan tarjota myös esimerkiksi pienempiä Cramo Express -toimipisteitä tai työmaiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia Cramo Projekti -toimipisteitä. Suomessa Cramolla on jo 55 toimipistettä.

Hauhio painottaa, että Cramo haluaa olla ennen kaikkea kokonaisratkaisujen tarjoaja.

– Tavoitteena on tarjota laaja valikoima vuokrakoneita ja -laitteita kaikkiin tarpeisiin.

Cramolta voi vuokrata rakennus- ja maanrakennuskoneita, nostimia, työmaatiloja ja telineitä. Cramo tarjoaa myös ison joukon erilaisia palveluita. ■

Viime vuosi oli menestyksekäs

C

ramo-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2011. Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 38,2 prosenttia ja oli 679,9 miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa kasvua oli 34,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 20,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla markkinoilla.

Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio kertoo, että onnistumisen edel-

lytyksenä oli edellisen taantuman oppien hyödyntäminen.

– Onnistuimme reagoimaan markkinamuutoksiin ja saavutimme vuodelle 2011 asettamamme tavoitteet. Liikevaihtomme kasvoi sekä orgaanisesti että yrityskaupoilla. EBITAliikevoittomme enemmän kuin kaksinkertaistui. Erityisen vahvasti kasvoi Itä-Euroopan tulos. Myös Suomi täytti tavoitteensa.

Parantamisen varaa jää toki tulevillekin vuosille. Hauhio sanoo, että tulevana vuonna Cramo haluaa kehittyä kalustonhallinnassa ja tarjota Cramon kokonaispalveluita entistäkin aktiivisemmin asiakkaille.

– Otamme hyödyt irti edellisen vuoden muutoksista ja seuraamme taloustilannetta kiinteästi. ■

STOP Teksti: Pirkko Soininen | kuvaT: cramo

VARKAUKSILLE!

T

Cramo Security on suunniteltu yhdessä asiakkaiden ja Finanssialan Keskusliiton kanssa, kertovat Cramon projektipäällikkö Lasse Järvinen (oik.) ja Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

yömaahävikkiä ja varkauksia ei rakennusyhtiöissä tilastoida säännöllisesti, mutta yksi on varmaa. Hävikkiä ja varkauksia on paljon.

Keskusrikospoliisi on arvioinut yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannearviossaan, että vuosina 2008–2009 noin viisi prosenttia poliisin tietoon tulleista törkeistä varkaustapauksista kohdistui rakennusalaan. Ilmoitettujen vahinkojen arvo oli keskimäärin 10 000 euroa per tapaus.

– Rakentajien vakuutusten omavastuut ovat niin isoja ja aikataulut tiukkoja, ettei varkauksia usein ilmoiteta. On ikään kuin kirjoittamaton sääntö, että työmailla on aina ollut ja tulee aina olemaan hävikkiä, toteaa­Cramon projektipäällikkö Lasse Järvinen.

Työmailta viedään paljon esimerkiksi kuparia, pientyökoneita, sähkökaapelia ja halogeenilamppuja.

Cramo Security on ­takuuvarma turva­ ratkaisu, joka laittaa pisteen työmaa­­ varkauk­sille.

Kehityspäällikkö Kai Palménin johta-

ma Cramo Finland Oy:n kehitysosasto ryhtyi luomaan turvaratkaisua, joka täyttää Finanssialan keskusliiton antaman Omaisuusturvarikollisuus työmailla -ohjeistuksen sekä tekniset vaatimukset. Lasse Järvisestä tuli uuden palvelunkehitysprojektin projektipäällikkö.

Projektin tuloksena syntyi Cramo Security -turvaratkaisu, jonka avulla varmistetaan, että vakuutusehdot täyttyvät ja vahingon sattuessa saadaan myös vakuutuksesta korvaus.

Cramo Security sisältää murto- ja palohälytysjärjestelmän, kameravalvonnan ja lukitukset oviin, merikontteihin ja vuokrakoneisiin. Lisäpalveluina voidaan toteuttaa tietoverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä.

– Kun varkaat tietävät, että on todennäköistä jäädä kiinni, ei varkauksia tai ilkivaltaa edes yritetä tehdä. Näin omaisuusrikosten määrä laskee, kertoo Järvinen.

Jos kameravalvonta on kytketty suoraan vartiointiliikkeeseen, voidaan asiattomia vieraita varoittaa vaikkapa kuulutuksilla välittömästi.

– Kuulutukset säikäyttävät yölliset vieraat nopeasti pois työmaalta. Kameravalvonnan avulla voidaan myös jälkikäteen tutkia kuvanauhoilta erilaisia vahinkotapauksia.

Mukaan kuuluu myös palovaroitinjärjestelmä.

– Aliurakoitsijat tekevät työmailla pitkää päivää, ja työmaan sosiaalitiloissa on sähköpatterit. Pattereita ei saa peittää, mutta silti on yleistä, että niille laitetaan esimerkiksi sukkia. Tulipalon riski on silloin suuri.

Cramo Security on erittäin kustannuste-

hokas ratkaisu. Se poistaa tapahtumien selvittelyyn kuluvan ajan, ja rakennusyhtiö voi rauhassa keskittyä kohteen rakentamiseen.

– Olemme suunnitelleet palvelun yhdessä Finanssialan Keskusliiton, tavarantoimitta­ jien, asentajien ja asiakkaidemme kanssa. ■

11

nro 1 | 2012

Teksti: Pirkko Soininen | Kuvat: markku ojala ja dreamstime

TOIMIVAT JA HYVÄT TILAT 12

nro 1 2012

Laukkoski sai siirtokelpoisen koulun viime syksynä. Matalaenergiarakennuksessa on hyvä sisäilma, valoisaa ja avaraa.

Koulupäivät sujuvat nyt leikiten.

❯ Siirtokelpoisia tiloja käytetään keskimäärin vuotta. Yksi moduuli kestää käytössä reilut vuotta. Nostelu kuluttaa moduulia, joten siirrot ovat rakenteille rasittavimpia. Tiloja voidaan remontoida normaaliin tapaan.

3

10

262 m

2

140 M1

❯ Kaikilla sisätilojen rakennusmateriaaleilla on M1-päästöluokitus, joten niistä ei irtoa vahingollisia yhdisteitä sisäilmaan.

❯ Rakennuksen energiatehokkuusluku (ETluku, kWh/brm2) on 140. Sen laskennallinen lämpöhäviö täyttää siis matalaenergiarakennukselle asetettavat vaatimukset. Rakennuksessa on suora sähkölämmitys, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tuloilman suodatus ja lämmön talteenotto. Rakennuksen energiakulutus on 36565 kWh/vuodessa.

❯ Laukkosken siirtokelpoisen koulun kerrosala on 262m2. Koulussa on luokkahuonetta ja se pystytettiin paikalleen kahdessa viikossa kesällä 2011. Koulu koostuu moduuleista.

3

C80

❯ Rakennuksessa on käytetty uretaanieristettä, jonka eristyskyky on noin kaksinkertainen villaan verrattuna. Rakennuksen lämmönläpäisystä kertovat U-arvot ovat: Katto u=0.12 W/m2K Ulkoseinät u=0.18 W/m2K Lattia u=0.11 W/m2K Ikkunat ja ovet u=1,0 W/m2K

10 % ❯ Kunnan kannattaa pitää noin 10 prosenttia tiloistaan siirtokelpoisina. Näin tilaa on aina sopivasti, vaikka henkilömäärä, kuten aloittavien ekaluokkalaisten määrä, vaihtelisikin vuosien kuluessa.

2,7

❯ Huonekorkeus on 2,7 metriä, joten tilat ovat erittäin avarat. Rakennustilavuus on rak. m3.

891

❯ Rakennuksen ulkoseinät on tehty harmaista ja valkoisista kuitusementtilevyistä ja katto on huopaa.

10 000

❯ Vuosittain noin 10 000 suomalaista lasta käy koulua Cramon siirtokelpoisissa tiloissa.

25 m

2

❯ Yhden C80-elementin koko on noin 25 m2. Asiakkaat vuokraavat keskimäärin 300–500 m2:n tilat.

13

nro 1 | 2012

7

TEKSTI : MAIJA RAUHA | KUVAT: MARKKU OJALA

14

nro 1 2012

tietä tehokkaampaan työntekoon

A

lisuorittaja on henkilö, joka ei pääse haluttuun suoritustasoon. Hän tulee joka päivä työpaikalle, mutta työt eivät tule tehdyiksi tai niiden laatu ei täytä vaatimuksia. Alisuorittaja tietää ehkä itsekin tekevänsä puolella teholla, mutta ei osaa tai halua parantaa suoritustaan. Ei viitsi eikä huvita.

– Ihmisten työteho vaihtelee, eikä kaikilta voi odottaa jatkuvasti täsmälleen samaa.

Yleensä alisuorittaminen kertoo kuitenkin ongelmista työyhteisössä tai puutteista esimiestyössä. Kun työhyvinvoinnin edellytykset saadaan kuntoon, alisuorittaminen katoaa kuin itsestään, lupaa henkilöstöalan palveluja tarjoavan Profiles Internationalin Suomen maajohtaja Christian Öller.

Alisuorittaminen on ongelma yritykselle, jonka rahaa valuu tehottomuuden kaivoon.

Esimiestä harmittaa, kun tavoitteet eivät toteudu. Eikä alisuorittajakaan aina olostaan nauti. Fiksulle ihmiselle voi tehdä tiukkaa jättää aivot narikkaan töihin tullessa.

– Moni alisuoriutuja vaihtaa työpaikkaa.

Se voi olla yksilölle hyväkin ratkaisu, mutta yritykselle se merkitsee aivovuotoa. Kun kilpailu työvoimasta kiristyy, sellaiseen ei enää ole varaa. On sittenkin helpompaa ottaa olemassa olevan henkilöstön voimavarat käyttöön kuin ryhtyä etsimään kokonaan uutta työvoimaa. Öller tiivistää alisuorittamisen syyt seitsemään kohtaan. Puuttumalla niihin ongelma saadaan pois päiväjärjestyksestä.

1 TIEDOT JA TAIDOT KUNTOON. Suoritustaso jää alle toivotun, jos ihmisen tiedot, taidot ja osaaminen eivät riitä tehtävään. Öllerin mukaan on yleistä, ettei esimies tunne porukkansa osaamista riittävän hyvin. Taitoja ja vahvuuksia ei ole selvitetty tarpeeksi rekry-

Tuntuuko siltä, että porukasta olisi enempäänkin? Fiksut ihmiset tekevät töitä kuin käsijarru päällä?

Tehojen vapauttaminen onnistuu jäljittämällä alisuorittamisen syyt ja puuttumalla niihin. toinnin yhteydessä eivätkä ne ole tulleet puheeksi myöhemminkään.

– Esimiehet tuntevat alaisensa usein vain kapeassa työroolissa eivätkä tiedä, mitä muuta nämä osaisivat. Jos ihminen on ajautunut tehtävään, jota hän ei hallitse, hän alisuoriutuu. Samalla ihmisellä voisi olla erinomainen osaaminen johonkin muuhun tehtävään.

Jos alisuorittaminen johtuu esimerkiksi puutteista teknisissä taidoissa tai kielitaidossa, ratkaisu löytyy koulutuksesta. Myös kokeneen kollegan antama ohjaus voi auttaa.

2 OIKEA IHMINEN OIKEAAN PAIKKAAN. Koulutusala valitaan nuorena ja usein puolivahingossa. Ei ole mikään ihme, jos huteja sattuu. Myös oman alan sisällä on mahdollista ajautua itselle huonosti sopivaan tehtävään.

Huonosti sopiva työ voi olla niin pitkäveteistä, ettei sitä viitsi tehdä, tai niin haastavaa, että päivä kuluu jännittäessä, jolloin

hommat eivät hoidu. Toiselle ihmiselle sama työ on täydellinen.

– Mitä lähempänä henkilön työrooli on hänen peruspersoonaansa, sitä paremmin hän viihtyy työssä, koska hän saa toimia enimmäkseen omalla mukavuusalueellaan.

Nykyään ajatellaankin rekrytoinnissa, että koulutusta ja osaamista tärkeämpää on ihmisen tapa ajatella ja toimia sekä hänen motivaationsa. Jos hän on tyypiltään oikea, taidot pystytään opettamaan, Öller selostaa.

Työryhmästä saadaan paras teho, kun vastuut sovitetaan yksilöllisesti jokaisen taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

– Mitä enemmän esimies tietää alaisistaan, sitä parempi. Tiedon avulla hän pystyy ohjaamaan ihmiset tekemään töitä, joissa he menestyvät parhaiten. Modernista henkilöarvioinnista on tässä paljon apua. Yhteiskunnalta säästyisi paljon rahaa, jos nuoret pystyttäisiin ohjaamaan mahdollisimman varhain oikeille aloille tehokkaan ammatinvalinnanohjauksen avulla, Öller sanoo.

3 TAVOITTEET JA VASTUUT SELVIKSI. Ellei ihminen tiedä tarkasti, mitä häneltä odotetaan, hän voi käyttää työaikansa toisarvoiseen puuhasteluun.

– Tavoitteiden tulisi olla yksilökohtaisia, selkeitä, mitattavissa ja linjassa koko organisaation tavoitteiden kanssa. On myös tärkeää, että jokainen tietää, miten hänen oma työnsä vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, Öller aloittaa.

– Tavoitteiden tulee olla realistisia. Jos tavoitetaso nostetaan liian korkealle, moni ajattelee, ettei tavoitteista tarvitse välittää, koska niitä ei saavuteta kuitenkaan.

pitää tietää, mitkä asiat ovat ”Jokaisenhänen vastuullaan.

Tunnollisimmat voivat masentua pyrkiessään mahdottomiin tavoitteisiin, hän jatkaa.

Hyvä tavoite on kytketty aikaan, koska tavoite saa usein käytännön merkityksensä vasta aika-aspektista. On eri asia pyrkiä tavoitteeseen kahdessa kuukaudessa kuin kahdessa vuodessa.

– Jokaisen pitää myös tietää, mitkä asiat ovat hänen vastuullaan.

4 PAREMPI ESIMIESTYÖ. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia irtisanoutumisista johtuu henkilösuhteista. Ei jätetä työnantajaa, vaan esimies.

– Yksi tärkeä tyytymättömyyden syy on se, että esimiehen odotuksia ei tiedetä. Sehän ei ole alaisen, vaan pomon vika. Tarvitaan enemmän ja selvempää viestintää. Toinen yleinen puute on esimiehen joustamaton toimintatyyli. Helposti käy niin, että ne, joille esimiehen tyyli sopii, jäävät, ja loput lähtevät. Öllerin mukaan yksilöllisen johtamisen tarve korostuu työyhteisöissä, joissa on paljon nuorta henkilöstöä. Nuoret arvostavat valmentavaa johtajuutta ja toivovat, että esimies on heidän tukenaan ja opastaa heitä kohti parempia suorituksia.

– Sosiaalisesti taitavat johtajat osaavat ottaa yksilölliset erot huomioon luonnostaan, mutta asiaa voi myös harjoitella ja opiskella.

Esimiestehtävät vaativat aikaa ja paneutumista, ja niihin tulisi saada työkaluja ja koulutusta. Pomoilta jäävät kuitenkin usein esimiestehtävät tekemättä, jos heillä on lisäksi omia asiakasvastuita tai asiantuntijatehtäviä.

Profiles Internationalin Suomen maajohtaja Christian Öller muistuttaa, että työpaikan henkilöstön vapaaajan tulee olla työnantajan suojeluksessa.

15

nro 1 | 2012

Teksti: Mari Kuusinen | kuvat: www.HeiaHeia.com

Mitä enemmän esimies tietää alaisistaan, ” sen parempi. Esimiesten tulee valvoa, etteivät 16

nro 1 2012

alaiset aja itseään piippuun.

Maajohtaja Christian Öller, Profiles International.

5 PAREMMAT VÄLIT TYÖTOVEREIHIN. Työkavereiden keskinäistä yhteistyötä jäytävät esimerkiksi epäselvät pelisäännöt ja vastuut.

Myös vuorovaikutuksen perustaidoista, kuten kyvystä havaita toisen tunnetila ja sovittaa oma käytöksensä sen mukaan, voi olla puutetta.

– Vaikka ollaan työpaikalla, olisi hyvä ottaa huomioon, että emme ole kaikki samanlaisia ja jokaisella on myös tunteet. Välit pysyvät hyvinä, jos toisten toimintatyylejä kunnioitetaan ja ne otetaan huomioon omassa toiminnassa. Valmentava esimies pystyy ohjaamaan alaisiaan tähän suuntaan, Öller toteaa.

Jos ihmisen toimintatyyliin kuuluu puhua työstään sen edetessä ja hän käy jatkuvasti keskustelemassa esimiehen kanssa, toisella tavalla työhönsä suhtautuva kollega saattaa pitää tätä kielimisenä tai nuoleskeluna. Öller myöntää, että ihmisten toimintatyylit voivat joskus olla niin huonosti yhteensopivat, että konflikteja syntyy lähes väistämättä. Kaikista ei saada hyviä tiimipelaajia koulutuksellakaan.

– Jos työpaikalla on ihmisiä eri kulttuureista, heidän voi olla vaikea ymmärtää toisiaan. Tähän auttaa tieto: mitä paremmin toista kulttuuria ymmärretään, sitä paremmat edellytykset ihmisillä on yhteistoimintaan.

6 HUOMIO TERVEYTEEN JA HYVINVOIN­ TIIN. Terveys ja fyysinen kunto vaikuttavat suoraan ihmisen suorituskykyyn. Öllerin mielestä on tärkeää, että työnantaja kouluttaa ja rohkaisee terveisiin elämäntapoihin sekä antaa käytännössä mahdollisuuden noudattaa niitä. Esimiesten tulee valvoa, etteivät työntekijät aja itseään piippuun.

– Henkilöstön vapaa-ajan ja perhe-elämän tulee olla työnantajan suojeluksessa, koska hyvinvointi näkyy tehokkuutena työssä. Elämäntilanteen muutoksia varten olisi hyvä olla tukiprosesseja, joiden avulla henkilöstöä voidaan auttaa. Esimerkiksi avio-

ero, kuolemantapaus tai muu kriisi vaikuttaa väistämättä työtehoon, hän sanoo.

Toimiva työterveyshuolto seuraa aktiivisesti ihmisten työhyvinvointia. Siitä pitäisi Öllerin mielestä päästä kokonaan eroon, että ihmiset raahautuvat puolikuntoisina töihin ja ovat tekevinään jotakin.

– Tavoitteena tulisi olla jatkuva kehittäminen ja parantaminen työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

7 TYÖOLOT KUNTOON. Ergonomia ja työturvallisuus kuulostavat ehkä tylsiltä, mutta vaikuttavat suoraan työn tuottavuuteen.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 celsius­asteen lämpötilassa työteho on 8,9 prosenttia alhaisempi kuin 22 asteen lämpötilassa. Myös esimerkiksi valaistuksen, ilmastoinnin ja melutason tulee olla kunnossa. ■

Cramo

liikuttaa työntekijöitään

R

iittävä liikunnan harrastaminen auttaa jaksamaan myös työelämässä. Siksi Cramo haluaa kannustaa työntekijöitään liikkuvaiseen elämään. Cramon henkilöstölle suunnattu Cramo liikuttaa -hyvinvointikampanja kestää helmikuun alusta marraskuun loppuun. − Aktiivisimmat liikkujat palkitaan esimerkiksi liikuntaseteleillä ja liikunta-aiheisilla tavarapalkinnoilla. Pääpalkintona voi saada liput jääkiekon MM-kisoihin, kertoo Cramon markkinointikoordinaattori Maiju Nupponen.

Kampanjaa tukemaan ja aktiivisuutta mittaamaan on valittu HeiaHeia-liikuntapalvelu, joka innostaa liikkumaan hauskalla ja yksinkertaisella tavalla. Sen lisäksi, että HeiaHeia – nettipalveluun voi syöttää urheilusuorituksensa, siellä voi kannustaa muita liikkujia, keskustella muiden osallistujien kanssa tai tehdä vaikkapa pienempiä ryhmiä tietystä urheilulajista kiinnostuneille.

Käy tutustumassa Liikkuva Cramo -blogissa vaihtuviin ohjelmiin sekä Cramon urheiluakatemian nuorten kuulumisiin.

Blogissa on yleistä tietoa eri urheilulajeista, fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä painonhallinnasta.

Cramon tukeman Cramo urheiluakatemian nuoret tekevät omille lajilleen tyypillisiä urheiluohjelmia, joita voi noudattaa halujensa mukaan tarkasti tai omaan ohjelmaan parhaita paloja poimien. ■



Käy tutustumassa

liikkuva­cramo.blogspot.com

ROOLIMALLI Teksti: Simo Arvo | Kuvat: Sini-Marja Niska

17

nro 1 | 2012

Arvaa kuka?

1976 syntyy Naistenklinikalla Helsingissä 1978 ensimmäistä kertaa jäälle kaksiteräisillä

luistimilla 1981 aloittaa jääkiekkokoulun GIFK:ssa 1995 valmistuu ylioppilaaksi ja käy Ruotsin

MM-kisoissa katsomassa kaikki Suomen

pelit, myös loppuottelun 1999 uusivuosi, tapaa tulevan vaimonsa 2002 naimisiin rakkaan Hannan kanssa 2003 Olivia-tytär syntyy 2007 Onni-poika syntyy 2005 aloittaa huoltajana Blues A-juniori­

-joukkueessa ja voittaa SM-pronssia 2006 aloittaa päätoimisena huoltajana Bluesin

liigajoukkueessa 2008 voittaa SM-liigan hopeaa Bluesin kanssa 2011 toinen hopea SM-liigasta 2011 voittaa maailmanmestaruuden

Bratislavassa 2011 aloittaa uuden työn Suomen

Jää­kiekkoliitossa huoltopäällikkönä sekä

A-maajoukkueen vastuuhuoltajana

nro 1 2012

18

Teksti: simo arvo | Kuvat: sini-marja niska

K uudes entt채pelaaja

19

nro 1 | 2012

Suomen Jääkiekkoliiton huoltopäällikkö Riku Koivunen on huoltajien eliittiä. Hän varmistaa, että Suomen maajoukkueen pelaajat antavat kaikkensa toukokuun kotikisoissa.

20

nro 1 2012

luonteen ”onHuoltajan oltava sellainen, että hän ajattelee muita ennen itseään Huoltopäällikö Riku Koivunen

K

un Suomi voitti viime vuonna jääkiekon maailmanmestaruuden, seisoi vaihtoaitiossa tyytyväinen mies. Vaikka yleensä tiukatkaan pelit eivät saa huoltaja Riku Koivusta jännittämään, mahdollisuus maailmanmestaruuteen koetteli miehen tavanomaista rauhallisuutta. Kun jännitys laukesi ja Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden, pelaajat ryntäsivät jäälle juhlimaan. Koivusella oli vielä työpäivää jäljellä.

– Huoltotiimi alkoi kerätä varusteita kasaan ja pakata niitä autoon. Pääsimme mukaan pelaajien juhliin neljältä yöllä. Kyllä mestaruutta ehdittiin vielä silloinkin juhlia.

Koivusen kertomus on hyvä esimerkki siitä, millaista on huoltajan arki. Työn tarkoituksena on varmistaa, että pelaajat voivat kentällä antaa kaikkensa, eikä heidän tarvitse huolehtia muusta. Huoltaja on kuin näkymätön, kuudes kenttäpelaaja.

– Huoltajan luonteen on oltava sellainen, että hän ajattelee muita ennen itseään, Koivunen sanoo.

Koivusen huoltajaura alkoi seitsemän

vuotta sitten. Bluesin A-junioreiden silloinen valmentaja Lauri Marjamäki etsi joukkueelle uutta huoltajaa. Yksi pelaajista ehdotti huoltajaksi siskonsa miestä, eli Koivusta.

– Menimme Laurin kanssa Kilon Nesteelle kahville. Siinä kävimme läpi, minkälaises-

n.

ta hommasta oli kyse. Olin päätoiminen peltiseppä, mutta aloin iltaisin toimia A-junioreiden huoltajana.

Jääkiekkomaailma oli Koivuselle jo entuudestaan tuttu. Muutama vuosi aiemmin hän oli lopettanut aktiivisen pelaamisen kakkosdivisioonassa. Vaikka Koivunen oli pelannut jääkiekkoa alle kouluikäisestä asti, piti huoltajan tehtävät opetella kädestä pitäen. Vuodessa hän oppi niksit luistimien teroittamiseen ja muihin taustajoukkojen töihin.

Sitten Bluesin urheilutoimenjohtaja Raimo Summanen pyysi Koivusta edustusjoukkueen päätoimiseksi huoltajaksi. Peltisepän työt saivat jäädä.

– Se oli suuri päätös, josta piti keskustella myös kotona. Työ on aikaa vievää ja kauden aikana on paljon reissaamista.

Lapsiperheen isälle muutos ei ollut itsestään selvä, mutta paluu vanhoihin töihin ei ole suunnitelmissa. Vapaa-ajan hän viettää perheen 5- ja 9-vuotiaiden lasten kanssa.

A-maajoukkueen huoltajaksi Koivu-

nen siirtyi kaksi vuotta sitten. Viime kauden päätteeksi hänet nimitettiin Jääkiekkoliiton huoltopäälliköksi. Nyt hän vastaa miesten ja naisten maajoukkueiden lisäksi myös nuorten maajoukkueista.

– Jokaisella joukkueella on omat huoltajat, joiden tukena olen. Hoidan heille esimerkiksi leireille tarvikkeet. Miesten A-maa-

Pelipäivänä Koivunen tulee hallille ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä.

joukkueen peleissä olen aina itse mukana huoltajana.

Pelipäivänä Koivunen tulee hallille ensimmäisenä ja keittää kahvit. Sen jälkeen pelaajat tulevat aamujäälle ja kertovat samalla varusteita koskevista huolistaan.

Huoltajan on tiedettävä pelaajien toiveet.

Joku haluaa, että luistimet teroitetaan aamujäälle, toinen vasta illan peliin, kolmas ennen jokaista jäälle menoa. Huoltaja pitää listaa myös pelaajien pyytämistä terien urien­ syvyyksistä.

– Kokemus on opettanut muistamaan pelaajien tavat. Eikä niitä erikoisia toiveita ole niin paljon, etteikö niitä muistaisi. Pelaajille pitää luoda rauha keskittyä itse otteluun, Koivunen sanoo.

Peleissä Koivunen seisoo joukkueen aitiossa ja seuraa tiukasti peliä. Kun pelaajalta katkeaa maila, pitää huoltajalla olla oikeanlainen varamaila kädessä jo ennen kuin sitä pyydetään.

– Hyvä huoltaja on näkymätön, mutta aina saatavilla.

Teksti: Toni Perez | kuva: sini-marja niska

21

nro 1 | 2012

Kenestä

vuoden 2012 jääkiekkohuoltaja?

2012

Myös pukukopissa huoltaja on tärkeä

hahmo. Koivusen mukaan huoltajan on oltava rauhallinen ja luotettava. Välillä pelaajien kanssa tarvitaan myös pukukoppipsykologin taitoja.

– Pelaajat ovat yksilöitä, joiden kanssa on toimittava eri tavoin. Toisia auttaa, kun jutellaan mukavia pelin ulkopuolisista asioista, ja toisille pitää jättää enemmän tilaa omaan keskittymiseen. Omasta peliurastani on ollut paljon apua pelaajien ymmärtämisessä ja heihin samaistumisessa.

Nuoremmille pelaajille huoltaja on sekoitus kaveria ja isähahmoa. Heidän kanssaan tarvitaan erilaisia otteita.

– Nuoria pitää joskus hieman opastaa esimerkiksi siinä, miten varusteita kohdellaan ja minne roskat laitetaan.

Koivusen mukaan hänen on osattava py-

sytellä taustalla, vaikka huoltajan tehtävä onkin tärkeä. Huoltaja ei voi olla ensimmäisenä äänessä ja pelaajia neuvomassa. Usein sanotaankin, että huolto on toiminut silloin, kun siitä ei puhuta.

– Olen oppinut, ettei kaikkia asioita kannata tehdä oman mielen mukaan. Minun on kuunneltava pelaajien toiveita ja tehtävä asiat niin kuin he toivovat.

Jääkiekon maailmanmestaruuskil­ pailut pelataan toukokuussa Helsingissä ja

Tukholmassa. Kotikisat ovat monen pelaajan unelma, mutta myös huoltajalle ne ovat erityinen turnaus. Käytännön järjestelyt kisoissa ovat tavallista yksinkertaisemmat.

– Tämä on huoltotiimille suuri helpotus.

Tavallisesti, jos lennämme kisapaikalle, meidän täytyy pakata mukaan pelaajien varusteiden lisäksi 900 kiloa muuta tavaraa. Viime vuonna Bratislavaan otimme mukaan suuren, ja aivan täyteen pakatun, pakettiauton. Tänä vuonna kaikki on helpompaa.

Jos Suomen leijonat juhlivat tänäkin vuonna maailmanmestaruutta, pääsee Koivunenkin juhliin mukaan viime vuotta aiemmin. Kotikisoissa ei tarvitse pakata autoa. ■

Jääkiekon MM-kisojen yhteistyökumppanina Cramo haluaa nostaa esiin kaukalon takana vaikuttavia jääkiekkosankareita, huoltajia. Yritys etsii yhdessä Suomen Jääkiekkohuoltajat ry:n, jääkiekkolegenda Juhani Tammisen ja Leijonien huoltopäällikkö Riku Koivusen kanssa vuoden 2012 jääkiekkohuoltajaa.

– Suomalaisissa seuroissa työskentelee tuhansia huoltajia, jotka pitävät korvauksetta huolen siitä, että huolto pelaa. Rakennustyömaiden huoltajana meille oli luonnollista ryhtyä nostamaan esiin jääkiekkomaailman arjen sankareita. Heidän ansiostaan Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa jääkiekkoa, ja voimme toivottavasti jatkossakin nauttia maailmanmestaruuksista, Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka sanoo.

Jääkiekkokansa on lähtenyt äänestykseen aktiivisesti mukaan heti kampanjan alusta.

Helmikuun lopulla käynnistyneeseen kampanjaan ilmoitettiin mukaan yli 150 huoltajaa eri puolilta Suomea.

Huhtikuun aikana julkistetaan tuomariston valitsemat 10 finalistia, joista jääkiekkokansa pääsee äänestämään vuoden 2012 jääkiekkohuoltajan. Tuomaristoon kuuluvat Cramon edustajien lisäksi Juhani Tamminen, Riku Koivunen ja Suomen jääkiekkohuoltajat ry:n edustajat.

Käy tutustumassa finalisteihin ja äänestämässä omaa suosikkiasi Cramon Facebookissa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvomme lippupaketteja 2012 Jääkiekon MM-finaaliin.

Vuoden huoltaja palkitaan arvonimen lisäksi 1 000 euron matkalahjakortilla.

Vuoden 2012 jääkiekkohuoltaja julkistetaan 2012 Jääkiekon MM-kisojen yhteydessä toukokuussa. ■

 Lisätietoja: facebook.com/cramofinland

pelit&vehkeet

1

2

Koonnut: Johanna Pelto-Timperi | Kuvat: Cramo

22

nro 1 2012

3

4

5

pelittääkö?

Kevät on rakentamisen vilkkainta aikaa. Vuokraamalla saa kätevästi käyttöön kaikki tarvittavat työkalut niin isoille kuin pienillekin työmaille. Ohessa viisi kevään vuokrasuosikkia.

1

UPPOPUMPPU

Cramon valikoimassa on pumppuja pienistä, kevyistä ja helppo­käyttöisistä aina suuriin erikoispumppuihin asti.

Pumppuja käytetään esimerkiksi veden poistamiseen rakennustyömailta tai tulva-alueilta.

2

Maantiivistäjä

Maantiivistäjä on välttämätön apulainen maapohjan ja asvaltin tiivistämisessä. Koneita on tarjolla bensiinija dieselkäyttöisinä.

Cramolla on laadukas valikoima maantiivistäjiä kaikenlaisiin tiivistystarpeisiin.

3

Tasolaser

Tarkka mittaaminen on tärkeää tehtiin sitten rakennuksen perustuksia tai viimeistelyjä. Cramon valikoimassa on laserlaitteita, jotka auttavat mittaamaan sekä pieniä että suuria rakenteita tarkasti.

4

Työmaa-aita

Rakennustyömaa tai esimerkiksi juhla-alue on hyvä rajata oman ja ulkopuolisten turvallisuuden varmistamiseksi. Aitoja on helppo siirrellä paikasta toiseen. Laadukkaiden aitojen kasaaminen on helppoa ja nopeaa.

Aitoihin saa myös monenlaisia portteja ja kulunvalvontaa.

5

Työmaatila

Cramolla on vuosien tuoma ammattitaito työmaatilapalvelusta. Tarjolla on työmaatiloja kaikkiin tarpeisiin myös suuriin ja pitkäaikaisiin kohteisiin. Kokonaispalveluun kuuluu suunnittelu, kuljetus ja asennus. Valikoimassa on siirrettäviä tiloja sosiaali-, toimisto-, tauko- ja varastokäyttöön sekä eri kokoisia varastokontteja. Tiloja on mahdollista saada myös valmiiksi kalustettuina.

pulma&ratkaisu Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: Cramo

23

nro 1 | 2012

Mastolava sujahtaa muotoiltuna myös tuulimyllyn sisään.

Mastolava , eli maston varassa kiipeävä työtaso, on mainio

apuväline korkeiden paikkojen rakennus- ja huoltotöissä.

Mutta voidaanko mastolavaa käyttää apuna myös pyöreiden kohteiden rakentamisessa?

C

ramo Finlandin myyntipäällikkö Juha Salmela kertoo, että myös pyörei-

den kohteiden rakentaminen onnistuu mastolavoilla hyvin. Näin tehtiin viime vuonna Haminassa, kun asiakas rakennutti tuulimyllyjä. Mastolavoja voidaan käyttää apuna sekä sisä-, että ulkopuolella tuulimyllyn jalkaa tehtävissä rakennustöissä.

Cramon väki aloitti sopivien mastolavojen suunnittelun yhdessä maahantuojan kanssa hyvissä ajoin, jo noin puoli vuotta, ennen, urakan alkua. Asiakas halusi käyttää

mastolavoja apuna tuulimyllyn jalkojen sisäpuolisissa töissä. Työtä vaikeuttivat tuulimyllyn jalkojen kartiomainen muoto sekä jalkojen erittäin pienet ovi- ja kulkuluukut, mistä laitteet piti saada sisälle ja ulos. Haastetta toi myös urakan kireä aikataulu.

Lavoihin teetettiin tehtaalla erikoisosia ja lähes kaikki lavajaksot pyöristettiin. Näin asentajilla oli aina optimaalinen etäisyys työkohteeseensa. Tuulimyllyjen jalkojen muodon vuoksi mastolavoihin piti suunnitella ja tehdä aivan uniikki pyörivä asennustaso, joka

lyheni ja piteni teleskooppimaisesti.

Hyvä ennakkosuunnittelu, työnjohto ja osaava asennushenkilökunta olivat kohteessa elintärkeitä. Työt saatiin vaikeista olosuhteista ja työajoista huolimatta tehtyä aikataulussa.

Lisähaasteita tuli lavojen siirroista, koska siirrot piti lähes poikkeuksetta tehdä yöaikaan. Työt saatiin kuitenkin vietyä loppuun asti esimerkillisesti niin tilaajan kuin rakennusurakoitsijankin mielestä. ■

24

nro 1 2012

Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: Cramo ja dreamstime

Cramon ja keskieurooppalaisen Theisen Baumaschinenin yhdistyminen oli harkittu ja viimeistelty veto. Osto avasi ovet Keski-Eurooppaan.

Cramon toiminta laajeni Saksaan, It채valtaan, Sveitsiin ja Unkariin. Uudet maat merkitty karttaan punaisella, muut Cramo-maat valkoisella.

25

nro 1 | 2012

Kaksin vahvempi I

soissa yrityskaupoissa on riskinsä, mutta Cramon ja saksalaisen vuokrauskonserni Theisen Baumaschinenin yhdistyminen on sujunut kuin se kuuluisa tanssi.

– Budjettiarviot ovat pitäneet ja Theisenin tulos on kehittynyt juuri kuten Cramolla odotettiinkin, kertoo Cramo Oyj:n toimitusjohtaja Vesa Koivula.

Onnistuneen yrityskaupan takana on Koivulan mukaan huolellinen suunnittelu. Cramolla todettiin jo pari vuotta sitten, että yhtiö halusi laajentua Keski-Eurooppaan.

– Cramo oli jo vahva Pohjoismaissa ja ItäEurooppakin oli meille kasvavaa aluetta. Saksassa Cramolla ei ollut lainkaan toimintaa.

Asia harmitti, sillä Saksa on suuri rakennusmaa ja vuokrausmaanakin Euroopan toiseksi suurin. Cramo aloittikin yhteydenpidon Saksan kolmanneksi suurimman vuokrausyrityksen Theisenin johdon kanssa.

Kesken neuvottelujen koettiin kuitenkin takaisku. Eurooppaa kohtasi taantuma.

– Kaupat oli pakko laittaa vähäksi aikaa jäihin, Koivula sanoo.

Onni onnettomuudessa oli se, ettei taantuma ravistellut Saksaa kovin rankasti.

– Kun Saksat yhdistettiin 20 vuotta sitten, seurasi hirveä rakennusbuumi. Sen jälkeen alueelle tuli ylikapasiteettia. Nyt se on

FAKTA ❮ Vesa Koivula kertoo onnistuneen yrityshankinnan niksit:

1 Löydä sopivin ostokohde, joka

täyttää strategiset tavoitteet

2

Suunnittele integraatio, organisaatio ja toteutus Tiedota koko henkilöstölle, miten integraatio etenee

3

viimein poistunut. Saksan rakennustalouden kehitys on ollut tasaista, noin parin prosentin luokkaa vuodessa.

Kun taantuma hellitti, laitettiin kaupat uudestaan vireille. Cramo osti Theisenin 47 miljoonalla eurolla viime syksynä ja kauppojen sinetöidyttyä yhtiö kasvoi Euroopan toiseksi suurimmaksi konevuokraamoksi.

Yhtiön­liiketoiminta laajeni Saksan lisäksi Itävaltaan, Sveitsiin ja Unkariin.

Cramon pyrkimys on ollut alusta asti parantaa Theisenin toimintaa.

Koivula selvittää, että aikaisemmin Theisen oli erikoistunut lähinnä maansiirtokonei-

den, kuten minikaivureiden ja jyrien, vuokraamiseen.

– Ongelmana tässä on se, että näitä koneita käytetään lähinnä katutöissä. Maansiirtotyöt kuitenkin hiljenevät talvikausina.

Cramo haluaakin vaikuttaa toiminnan kausiluontoisuuteen, ja nyt Theisenille on toimitettu lisää kalustoryhmiä, kuten henkilönostimia.

26

nro 1 2012

Toimintaa keskitetään suuriin kaupunkeihin, kuten Frankfurtiin.

Alpit kutsuivat Kai Pajarinen siirtyi Saksaan.

T

Dirk Schlitzkus on Cramon Keski-Euroopan uusi johtaja.

Toinen asia, johon Cramo on päättänyt paneutua, on toiminnan keskittäminen.

Theisenilla on pelkästään Saksassa tällä hetkellä 90 toimipaikkaa.

– Cramon tavoitteena on tulla tietyillä alueilla vahvemmaksi. Toimintaa tullaan keskittämään isoihin kaupunkeihin, kuten Frankfurtiin, Müncheniin ja Wieniin.

Kaupat tarkoittivat sitä , että noin 270

työntekijää sai uuden työnantajan. Koivula kertoo, että ensimmäinen asia oston jälkeen oli tiedottaa henkilöstölle, mitä oli tapahtumassa.

–Perustimme intergraatiota varten toimikunnan, Integration officen. Siinä oli mukana väkeä sekä Cramolta että Theisenilta. Hoidimme tiedotuksen ja yhdenmukaistimme esimerkiksi raportointijärjestelmät.

Uudeksi Keski-Euroopan johtajaksi nimettiin Dirk Schlitzkus, joka oli jo aikaisemmin ollut Theisenin johtokunnassa.

Integraatio on nyt päättynyt ja se sujui Koivulan mukaan kerrassaan hienosti. Tieto kulki puolin ja toisin ja Theisenin väki on ottanut uuden omistajan vastaan hyvillä mielin.

– Näillä näkymin yhtiön tulos tulee paranemaan, lupaa Koivula. ■

ällä hetkellä Cramolla on toimintaa jo 15 maassa. Cramo Oyj:n toimitusjohtaja Vesa Koivula kertoo, että Cramolla kannustetaan henkilökuntaa siirtymään maasta toiseen.

Viime syksynä business controller Kai Pajarinen siirtyi Suomesta työskentelemään Saksaan Müncheniin.

– Isäni on saksalainen, joten tunnen maata ennestään ja puhun kieltä, siksi kynnys lähteä oli melko pieni, hän kertoo.

Pajarinen tuli Müncheniin, kun Theisen Baumaschinen oli ollut vasta puolisen vuotta osa Cramoa.

– Cramon ja Theisenin yhdistymiseen on suhtauduttu täällä hyvin, koska tiedetään, mitä vahvuuksia Cramo tuo toimintaan.

Myös saksalainen työkulttuuri on sopinut suomalaiselle.

– Olin kuullut huhuja, että paikallinen tapa työskennellä olisi jäykkää ja totista, mutta näin ei ole tosiaankaan ollut. Minut on otettu hyvin vastaan, enkä ole kokenut suurta kulttuurishokkia.

Pajarinen on innokas laskettelija, joten uusi kotikaupunki Alppien lähellä on hänelle mieluisa. Hyvät laskumaastot ovat vain tunnin ajomatkan päässä. ■

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuva: NCC Rakennus Oy

Asenne ratkaisee työturvallisuudessa

27

nro 1 | 2012

Työturvallisuuden lähtökohtana on asenne. NCC Rakennus Oy:n työsuojelupäällikkö Mikko Lemmetyisen mukaan hyvän ammattitaidon lisäksi tarvitaan myös vaaratilanteiden ennakointia, ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä.

V

aikka turvallisuusasenne ja -kulttuuri ovat huomattavasti parantuneet kuluneen vuosikymmenen aikana, on niissä Lemmetyisen mielestä edelleenkin työtä tehtävänä.

Pahimpia vaaranpaikkoja työmailla ovat korkealla työskentely, raskaat nostot ja esimerkiksi työmaaliikenteen ja kulkureittien turvattomuus.

– Olemme menossa hyvään suuntaan. Tapaturmien määrä on laskussa. Turvallisuus kasvaa myös sillä, että työmaat ovat siistejä ja henkilösuojainten käyttö on lisääntynyt.

NCC:llä suojalasien jatkuva käyttövaatimus on vähentänyt silmätapaturmia 70 prosenttia. Turvajalkineet ovat poistaneet naulaan astumiset lähes täysin ja suojakypärän käyttö on vähentänyt merkittävästi päähän kohdistuneita vammoja.

Alkanut vuosi on NCC:llä ergonomian

teemavuosi, jonka tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Ergonomia onkin yksi osa-alue, jossa Lemmetyinen toivoo Cramon ja NCC:n yhteistyön tiivistyvän. Hyvään lopputulokseen päästään, kun myös vuokrakoneiden ja -laitteiden ergonomisuutta kehitetään koko ajan.

– Koneiden tulee olla turvallisia käyttää.

Ergonomiasta ja työhygieniasta eli melusta, pölystä tai tärinästä johtuvien asioiden pitää olla kunnossa. Näin voidaan vähentää tapaturmia. Tavoite on, että kaikki pääsevät terveenä kotiin työmaalta.

Lemmetyinen toteaakin, että Cramo on

konevuokraajana tärkeä yhteistyökumppani työmaalla.

– Vuokrakoneiden pitää täyttää niille asetetut vaatimukset. Siksi on tärkeää, että vuokraajan kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua. Keskustelun tulee käsitellä esimerkiksi laitteiden toimivuutta, soveltuvuutta ja kuntoa.

Työnohjauksen keskeinen osa on työkoneiden käyttöön opastaminen. Konekohtaiset käyttö-, huolto- ja turvaohjeet ovat ehdoton edellytys myös työturvallisuuden toteutumiseen. Ohjeissa tulee olla maininta suojavarusteista.

– Rakennuskonepäälliköt ry:n julkaisema Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus -kirja on hyvä työn perehdytyksen ja opastuksen apuväline, mutta se ei poista konekohtaisten ohjeiden tarvetta.

NCC:llä työturvallisuuden paranta-

minen kohdistuu ergonomian lisäksi pölyn ja tärinän torjuntaan. Tyypillisimpien tapaturmien, kuten kaatumisten, liukastumisten ja esineisiin satuttamisten, halutaan vähentyvän entisestään. Myös vaaralliset putoamisonnettomuudet ovat työturvallisuuden suurimpia haasteita.

– Työt on rakennustyömailla jaettu pieniin osaurakoihin, joten töiden yhteensovittaminen on myös työturvallisuuden kannalta haasteellista. Tällöin päätoteuttajan rooli työmaan yhteisessä turvallisuudessa korostuu.

– Koko rakennusteollisuus on asettanut tavoitteeksi saada työtapaturmat nollatasolle vuoteen 2020 mennessä. Se on tietysti myös NCC:n tavoite.

Tavoite on vaativa, mutta täysin realistinen, Lemmetyinen toteaa. ■

NCC:llä on rastipiste Ruduksen Turvapuiston työturvallisuuden koulutusradalla.

28

nro 1 2012

Hyvässä Ihminen hengittää noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa ja viettää merkittävän siivun ajastaan töissä sisätiloissa. Sisäilman laatu vaikuttaa ihmisen terveyteen ja jaksamiseen, sekä tutkimusten mukaan myös työn tehokkuuteen.

Teksti: Lasse Pulkkinen | kuvat: cramo

E

tenkin rakennus- ja remontointityössä hyvä ilmanlaatu on tärkeää.

– Puhdas ilmanlaatu varmistaa kustannustehokkaan ja laadukkaan rakennustyön. Ammattitaitoinen ja suunniteltu pölynhallinta parantaa myös merkittävästi työturvallisuutta ja työn tehokkuutta, toteaa asennuslinjapäällikkönä Cramo Finland Oyj:lla työskentelevä Ismo Vainio.

Vainio vastaa Cramolla vuokrakaluston kokonaisvaltaisesta asennustyöstä ja sen kehittämisestä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ilmanlaatua ylläpitävistä laitteista ja ratkaisuista.

Terveellisen sisäilmaston puolesta puhuvan Sisäilmayhdistyksen mukaan sisäilmaongelmat ovat etenkin rakennustyössä tyypillisiä. Ongelmien taustalla on usein erilaisia tekijöitä, jotka ajan saatossa voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Ihminen ei välttämättä edes havaitse heikkenevää ilmanlaatua, vaan sisäilman laatuun kiinnitetään huomiota vasta silloin, kun terveydelliset oireet ovat jo alkaneet.

Hengitystieoireet ovat yleisimpiä, nenä on tukkoinen ja kurkku saattaa kipeytyä herkästi ja flunssa voi iskeä. Myös allergiaoireet ovat tavanomaisia.

Ilman suuret hiukkaset jäävät ylähengitysteihin, ja karkeat hiukkaset tunkeutuvat keuhkoputkiin asti. Vaarallisimpia ovat pienhiukkaset, jotka tunkeutuvat jopa keuhkorakkuloihin. Ultrapieniä hiukkasia voi päästä aina verenkiertoon saakka.

Huono sisäilma voi vaikuttaa myös työtehoon aiheuttamalla ärtyisyyt-

tä, yleistä vetämättömyyttä ja stressiä. Hyvän sisäilman on tieteellisesti todistettu vaikuttavan työsuorituskykyyn. Työympäristön puhdas ilmanlaatu voidaan varmistaa yksinkertaisilla toimenpiteillä.

hapessa

Koonnut: Mari Kuusinen

Yleisimmät sisäilmasto-ongelmien aiheuttajat työpaikoilla

1 Kuiva ilma 2 Kylmyys ja veto 3 Pölyt 4 Tunkkainen ilma Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2009 -julkaisu, Työterveyslaitos.

29

nro 1 | 2012

Laitteet asennetaan ”asiakkaiden puolesta ja niiden käyttöön opastetaan.”

30

nro 1 2012

Asennuslinjapäällikkö Ismo Vainio, Cramo

Rakentamisesta syntyvän pölyn määrää voidaan vähentää yksinkertaisilla menetelmillä. Rakennussiivous parantaa ilmanlaatua.

– Cramo tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja sisäilmaongelmiin alkaen suunnittelupalvelusta aina kokonaisratkaisuihin. Avaimet käteen -tyyppiset ratkaisut sisältävät laitteistojen asennuksen, tarvittavat huollot ja laitteiden ylläpidon koko rakentamisen ajan, niin uudisrakennuspuolella kuin korjausrakennuskohteissakin, Vainio kertoo.

Rakennuspöly heikentää yleisimmin sisäilman laatua ja voi aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä. Pölypitoisuuden määrää voidaan vähentää yksinkertaisilla menetelmillä. Rakennussiivous ehkäisee ilmanlaadun heikkenemistä.

Cramo tarjoaa kokonaispölynhallintaan suunnitelmien mukaan tehtyjä kokonaisratkaisuja, joissa osa tiloista osastoidaan ja tarvittaessa joko ali–tai ylipaineistetaan käyttötarpeen mukaan.

Pölyntorjuntaan on myös saatavilla

erilaisia kohdepoistoimureita ja ilmanpuhdistimia. Imurit on varustettu suodattimilla, jotka vähentävät haitallisia pienhiukkasia.

– Laitteet asennetaan asiakkaan puolesta ja asiakkaat opetetaan myös käyttämään niitä, Vainio lupaa.

Laitteisiin valitaan oikeat suodattimet, jotta voidaan varmistaa riittävä lopputulos.

Imuri tulee valita käyttötarpeen mukaisesti.

Esimerkiksi keskuspölynimurijärjestelmän hyvänä puolena on se, että siivous nopeutuu ja kevenee huomattavasti, kun ei tarvitse kuljettaa painavia rakennusimureita eri kerroksesta toiseen.

Cramon T7500 Keskussiivousjärjestelmä koostuu esierottelijasta ja imuriyksiköstä.

Imuriyksikkö sijoitetaan yleensä rappukäytävään, tai muuhun soveltuvaan tilaan. Imuriyksiköstä rakennetaan imuputkistot imuroitaviin kohteisiin, ja kohteet varustetaan automaattisilla imurasioilla.

Järeämpään pölynpoistotarkoitukseen on myös tarjolla kontti-imuri, joka asennetaan pääsääntöisesti ulkotiloihin.

– Kontti-imurista rakennetaan imuputkistot tarvittaviin siivouskohteisiin rakennuksen sisälle. Useampi käyttäjä voi samanaikaisesti imuroida eri kohteissa. Kontti-imurissa on automaattinen suodattimen puhdistus ja tyhjennys, joka toimii paineilmalla. Imuri tyhjennetään suoraan imurin syklonin alla olevaan jätelavaan tai vaihtoehtoisesti jäteastiaan.

Ilmanlaatuun vaikuttaa myös sisäläm-

pötila ja tuuletus. Lisäksi remontoinnin aikainen kosteuden hallinta on tärkeää sisäilmaongelmien ehkäisyä.

– Cramolla on valikoimassaan varsin kattava lämmityskalusto kaikkiin tilapäisiin lämmitystarpeisiin. Carmon asennuspalvelu useimmiten vastaa myös järjestelmän ylläpidosta koko prosessin ajan. Yhtiöllämme on käytössään laadukas kaukovalvontajärjestelmä sekä ympärivuorokautinen päivystys, Vainio sanoo.

Poikkeavat hajut ovat usein merkki vaarallisista ilmanlaatua heikentävistä pienhiukkasista. Cramolla on useita eri ratkaisuja hajun poistoon, kuten kuivasavujärjestelmä, erilaiset märkähajunpoistomenetelmät ja tarvittaessa otsonointi.

– Ensimmäiseksi täytyy selvittää hajuongelman lähde, jotta voidaan valita tehokkain hajunpoistomenetelmä. Cramolla on saatavilla sisäilmanmittauspalvelu, joilla voidaan mitata sisäilman laatu ja varmistaa, että se on säädösten mukainen. ■

Teksti: Mari Kuusinen | Kuva: Kimmo Seppälä

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Hoikan hommia

ASENTEELLA

Vuokraamon esimies tuntee työkaverinsa.

M

iia Hoikan koulutie ei kulkenut ihan tavanomaisia prinsessapolkuja. Nuori nainen valitsi Kotkan ammattioppilaitoksesta yhdistetyn lukion ja sähköasentajalinjan.

– Ei ollut muita vaihtoehtoja. Parturikampaajajutut eivät vain tuntuneet omilta. Olen oppinut, ettei ole miesten ja naisten töitä. Kaikki on kiinni omasta asenteesta.

Vuonna 1993 valmistunut nainen nappasi työpaikan Kotkan Rakentajain Konevuokraamolta, eli nykyiseltä Cramo Finlandilta. Hän tuli taloon ensin sähkökonekorjaajaksi ja työskenteli myös aina välillä vuokraamotyöntekijänä. Samassa työpaikassa hän on pysynyt nyt jo 16 vuotta.

– Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Minulla on ollut hyvät etenemismahdollisuudet. Nykyisin olen Kotkan toimipisteen vuokraamon esimies.

Hoikan hommiin kuuluvat muun muassa sekä sisäinen palvelu että asiakaspalvelu, koneiden tarkistus ja konttorihommat.

– Viime keväänä pääsin myös toiminnanohjausjärjestelmän kouluttajaksi. Se oli mukavaa vaihtelua.

Tärkeintä Hoikalle ovat kuitenkin mukavat ja tutut työkaverit. Hän kertoo, että muutaman työkaverin kanssa on tunnettu jo niin pitkään, että toinen osaa lukea ajatuksia.

– Olen ainoana naisena töissä pienessä porukassa.

Miehet ovat hauskoja työkavereita. Meille on kehittynyt ihan omia vitsejä ja kepposia.

Kotkan toimipisteen asiakaskunta on Hoikan mukaan laaja ja monipuolinen.

– Ja mukavia ne ovat kaikki. Meillä on myös hyvää yhteistyötä Cramon muiden toimipisteiden kanssa.

Hoikka viihtyy niin hyvin merellisessä pikkukaupungissa, ettei aio ainakaan näillä näkymin vaihtaa kotikaupunkia.

Tällä hetkellä vuokraamon esimiehen vapaa-aika pyörii pienen koiranpennun ympärillä. Viikko sitten kotiin tuli nimittäin kahdeksan kuukautta vanha Milli-chihuahua.

– Yhdeksänvuotias Kiia-Maria tyttöni on tietenkin aivan innoissaan. Nyt opetellaan koiranomistajan elämää. ■

31

nro 1 | 2012

Teksti: Mari Kuusinen Kuvat: Cramo, SOS-lapsikylät ja dreamstime

32

nro 1 2012

Cramo tukee venäläistä SOSlapsikylää.

Kaikilla SOS-lapsikylävanhemmilla on sosiaali- terveys- tai kasvatusalan tutkinto.

Perhe-elämää Pihkovassa J

oka vuosi noin 100 000 lasta menettää kotinsa Venäjällä. Yleensä lapset joutuvat orpokoteihin, joissa ei opita normaaleja perhe-elämän taitoja, kuten siivousta ja kokkausta. Lapset päätyvätkin usein orpokodin jälkeen elämään kaduille, koska he eivät selviydy normaalissa arkielämässä.

Cramo on jo vuosia auttanut SOS-lap­ sikyliä , jotka antavat kodittomiksi jääneille

lapsille mahdollisuuden perhe-elämään. Ve-

näjällä Cramo tukee Psokvn, eli viroksi Pihkovan, kylää. Tukitoiminta alkoi viime vuonna.

Kylä sijaitsee noin kuuden tunnin ajomatkan päässä Pietarista, lähellä Viron rajaa. Cramolla on toimintaa sekä Virossa että Venäjällä, siksi kylä on luonteva tukikohde.

Pihkovan SOS-lapsikylä on perustettu 2008 ja siellä asustaa tällä hetkellä 52 lasta.

Heistä osa käy koulua, mutta suurin osa on vielä tarhaikäisiä. Nuorin lapsista on vuoden vanha, vanhin 12-vuotias.

SOS-lapsikylissä lapset, sisarukset ai-

na yhdessä, saavat omat lapsikylävanhemmat, jotka SOS-lapsikyläyhdistys on kouluttanut tehtäväänsä. Lapsikylävanhemmista ja lapsista muodostuu siis perhe. Lapsikylävanhemmilla on aina sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammatillinen perustutkinto sekä kokemusta lasten kanssa työskentelystä.

Pihkovan kylän lapset ovat nauttineet kuluneesta talvesta koko perheen voimin.

He ovat rakentaneet yhdessä muun muassa

33

nro 1 | 2012

Pihkovan lapset tekivät tänä talvena jääkentän.

Lapsille hankittiin myös uudet luistimet ja sukset.

Lapset ovat ” nauttineet talvesta

koko perheen voimin.

jääkentän, ja lapsille on hankittu uudet luistimet, sukset ja kelkat, joilla viilettää jäällä.

Cramo on sitoutunut auttamaan SOS-

lapsikyliä pitkällä aikavälillä. Viime vuoden aikana Cramo on lahjoittanut SOS-lapsikylille noin puoli miljoonaa euroa. Cramolla on myös toinen SOS-lapsikylätukikohde Ukrainan Brovaryn kylässä. ■

Pihkovan SOS-lapsikylässä on 52 pientä asukkia.

3xvuokrattava

Teksti: Pirkko Soininen | Kuva: Janne Viinanen

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

34

nro 1 2012

Petteri Nurmi vastaava mestari | Lemminkäinen Kohde: Tampereen Ratinanranta, Kevan senioriasunto- ja hoivakotikohde Työmaan miesvahvuus 1.2.2012: 55 miestä työmaan luovutus: huhtikuu 2012

1 Kiertovesilämmittimet EB50 (50

2 Sähköistys. Työmaatilat ja kohde on

kw) ja lämmönsiirrin AK-800 (800 kw). Teimme Cramon kanssa lämmityssuunnitelman elokuussa 2011 ja varustimme työmaan vesikiertolämmittimillä.

Kussakin kerroksessa on kaksi lämmitintä, joissa on tehokkaat puhaltimet. Lämmittimet pitävät sisälämpötilan 15–20 asteessa. Lämmityksellä on tärkeä rooli, jotta rakennuskosteus poistuu ja laastit pysyvät seinillä.

sähköistetty Cramon kanssa tehdyn sähköistysjärjestelmän mukaisesti. Minulla on työpiste yhdessä parakissa. Tykkään liikkua työmaalla ja pyrin tekemään paperityöt iltapäivällä ja illalla. Jos täällä ei olisi riittävän lämmintä, hommista ei tulisi mitään.

Nyt olen tarjennut paukkupakkasillakin.

3 Kustannusarvio ja aikataulu.

Nämä ovat päätehtäviäni. Aikataulutan työmaan ja resurssit. Mietin, mitä koneita ja varusteita tarvitaan kussakin työvaiheessa.

Julkisivumuuraus ja väliseinien pystytys ovat vieneet hiukan enemmän aikaa kuin suunnittelin. Aikatauluun on jätettävä liikkumavaraa, ettei yksi myöhästynyt välivaihe aiheuta lumipalloefektiä. Jos työmaata ei luovuteta ajoissa, sanktiot ovat kovat. ■

Teksti: Simo Frangén | Kuva: harri hinkka

kolumni

Maisteri Simo Frangén aloittaa Cramonin kolumnistina. Hän on käsikirjoittaja, koomikko, tv-, radio- ja live-esiintyjä, joka harrastaa sulkapalloa, sählyä ja jatkojen etsimistä kapakoiden sulkemisajan jälkeen.

Ohjeita julkkiksille

J

ulkisuuden henkilö on esikuva monille, joten hänen on oltava tarkka siitä, millaisen kuvan itsestään antaa. Nyrkkisääntö on se, että ole mieluummin positiivinen ja sympaattinen hymysuu kuin raivoava ääliö.

En suosittele huutamaan myyjälle: ”Minua on petetty! Ostin täältä jalkalampun, mutta tämähän valaisee myös muita kehon osia!

Rahat takaisin tai kutsun poliisit paikalle!” On parempi asiallisesti kertoa pettymyksestään, niin varmasti saat asiat sovittua ja kenties vielä korvaukseksi mieliharmista taskujen valaisuun tarkoitetun taskulampun.

Myös liikenteessä pitää muistaa se, että julkkis on roolimalli varsinkin lapsille ja nuorille. Vaikka olisi kuinka kiire, ei pidä kävellä päin punaisia. Kannattaa kävellä vähän punaisen valon ohi, niin ei tule kuhmua otsaan.

Huippu-urheilijoilla tilanne on vielä haastavampi. Esimerkiksi uimari Hanna-Maria Seppälä on paitsi roolimalli myös kroolimalli. Siinä roolin ja kroolin ristipaineessa hän on kahden tulen välissä, joten on ihan luontevaa, että hän viettää aikaansa mahdollisimman paljon vedessä.

Jos julkkis muutoin onnistuu olemaan esikuvana moitteeton, niin viimeistään humalassa kapakassa kontatessaan hän munaa itsensä. Itsekin julkisuuden pyörityksessä olleena annan ilmaisen neuvon: Jos sammuu baariin, niin kannattaa pitää huolta siitä, että kyseessä on hotellin minibaari. Siellä eivät paparazzit päivystä.

Kaikille julkkiksille hyvänä esimerkkinä oleminen ei ole luontevaa, mutta se ei haittaa, sillä positiivisuutta voi harjoitella. Hymyile, niin muu kehosi luulee, että sinulla on kivaa ja koko kroppasi ryhtyy iloiseksi. Ala nähdä maailma myönteisessä valossa. Voit harjoitella seuraavia esimerkkilauseita peilin edessä: ”Parempi huonokin sää kuin ei säätä ollenkaan!” tai ”Sisävessan keksijä ei ollut ihan pönttö!”

Myös minä tämän kolumnin kirjoittajana olen suomen kielen käytössä esikuva. Siksi olenkin tarkka, mitä ja miten kirjoitan. En koskaan kirjoita ’kasino’, vaan käytän oikeaa suomenkielistä muotoa ’kahdeksanno’.

Simo Frangén

35

nro 1 | 2012

VUOKRAA MAANRAKENNUSKONEET CRAMOLTA JOKA TARPEESEEN

Avant pienkuormaajat sek채 lis채laitteet, kaivukoneet, kuormaajat, kurottajat, valssijyr채t, dumpperit, generaattorit, kompressorit.

Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme!

www.crAmo.fi/mAAnrAkennuskoneet