Cramon 1|2016

11

LÖYDÄ LAITTEET ❯ Trackunit paikantaa kadonneet koneet

04

VUOKRAAMO LIIKKUU ❯ Niittykummun vuokraamo etsii asiakkaat

ASIAKASPALVELUKESKUS UUDISTUI: Apua saa entistä nopeammin

HUHTIKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

01 | 2016

OSALLISTAVA JOHTAMINEN nostaa ideat esiin

PALUU PULPETTIIN! Cramo Koulussa päivitetään osaaminen

JESSE PULJUJÄRVI:

HUOLTOJOUKKOJEN ANSIOSTA SAAN KESKITTYÄ PELIIN

5 KEVÄÄN KOVINTA VUOKRALAITETTA

pääkirjoitus

Vastataan omistautuneesti asiakkaiden tarpeisiin

2

1| 2016

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

C

ramon strategiassa keskitymme parhaillaan varmistamaan, että yrityskulttuurissamme asiakas olisi aina keskiössä. Cramo Storyn mukaisesti lupaamme, että tarjoamme aina mainion päivän työmaalla. Tämän taustalla on usko siihen, että kun sekä työntekijät että asiakkaat ovat tyytyväisiä, syntyy tuloksekasta liiketoimintaa.

TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan useammasta tapauksesta, jossa Cramon työntekijät ovat kuunnelleet asiakkaitaan, kirjanneet muistiin näiden tarpeet ja etsineet niihin ratkaisut. Esimerkiksi Espoon Niittykummussa (s. 4) vuokraus ja myynti ideoivat yhdessä liikkuvan vuokrauspisteen, joka jalkautuu kahdesti viikossa potentiaalisten asiakkaiden luo. Cramo Koulun turvallisuuskoulutus (s. 8) ja Trackunit-palvelu (s. 11) puolestaan auttavat asiakasta varmistamaan työmaan turvallisuuden ja paikantamaan vuokraamansa koneet.

JOTTA TÄLLAISIA uusia palveluita voi syntyä, täytyy tietysti myös oman väkemme viihtyä työssään ja tuntea, että heistä välitetään. Oikeanlaisella johtamisella onnistumme jatkossakin pitämään parhaat ihmiset Cramolla ja houkuttelemaan uusia. Nykyisin käytämme johtamisessa monenlaisia osallistavan johtamisen keinoja (s.

14). Cramo Storyn avulla vahvistamme toimin-

tatapojamme niin, että ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja yhteiseen tekemiseen. Otamme työntekijöitä eri tehtävistä mukaan hankkeisiin ja pidämme koko henkilöstön ajan tasalla siitä, mitä on meneillään. Suuressa yrityksessä kaikkia työntekijöitä ei valitettavasti ehdi tapaamaan kasvokkain. Tämän vuoksi olemmekin aloittaneet Skypen kautta toteutettavat johdon kyselytunnit, joiden kautta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan vuoropuheluun.

LEHDEN KANSIJUTUSSA (s. 28) tavataan jääkiekkolupaus Jesse Puljujärvi. Nuoren miehen menestyksekäs ura osoittaa, että kun asialleen omistautuu ja tekemisessä on aitoa intohimoa, seuraa väistämättä myös tulosta. Jesse on meille hieno esimerkki siitä, millä asenteella myös Cramolla halutaan tehdä töitä.

TOIMITUSKUNTA Maiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski TOIMITUSSIHTEERI OS/G Viestintä, Ruut Tolonen TAITTO OS/G Viestintä, Henna Pöllä KANNEN KUVA Antti Leinonen PAINO Gravity Nordic

Aurinkoista kevättä toivottaen, PAPERI Galerie Art Silk PAINOSMÄÄRÄ 6 800 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com Maiju Nupponen, Cramo Finland

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

17

PULMA&RATKAISU ❯ Huollot tehdään suunnitellusti

23

31

PELIT&VEHKEET ❯ Kevään koneissa

riittää valinnanvaraa

18

SORVIN ÄÄRESSÄ ❯ Konsernin tuore

toimitusjohtaja esittäytyy

26

3

1| 2016

28

Rakentamisen ” laatu lähtee asenteista.

13

27

Juha Metsälä, konsernijohtaja, Pohjola Rakennus

06

KUOPION MOPOILIJAT SAIVAT CRAMOLTA UUDET TILAT

08

CRAMON ASIKASPALVELU KESKITETTIIN TUUSULAAN

10

CRAMON PALVELUT KATTAVAT KOKO MAAN

12

JOHTAMISTAVAN MUUTOS AVAA TIEN MENESTYKSEEN

14

CHL-LIIGASSA JÄNNITETTIIN KÄRPPIEN TAIVALTA

24

VUODEN VUOKRAAMOSSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ

27

LAADUKAS RAKENTAMINEN VAATII SITOUTUMISTA

28

EKOVOIMALAITOS HYÖDYNTÄÄ UUTTA TEKNIIKKAA

Nousussa

4

1| 2016

Vuokraamo

tulee asiakkaan luo Espoon Niittykumpuun nousee pian tuliterä metrokeskus. Cramo tukee metrokorttelin rakennuttajia uudenlaisen liikkuvan vuokrauspisteen avulla.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVA: KIMMO BRANDT

E

spoon Niittykummun metrokorttelissa rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa, sillä elokuussa juhlitaan länsimetron uuden aseman avajaisia. Alkuvuodesta 2017 valmiina pitäisi olla myös metroaseman päälle nouseva kauppakeskus, jonka yhteyteen rakennetaan muun muassa kaupungin korkein rakennus, 24-kerroksinen asuintalo.

Metrokorttelissa on noin kymmenen työmaata, joiden pääurakoitsijoina työskentelevät SRV, Lemminkäinen ja Graniittirakennus Kallio sekä noin parikymmentä aliurakoitsijaa. Jotta rakennushankkeiden tiukat aikataulut saadaan pitämään, Cramo aloitti helmikuussa uudenlaisen liikkuvan vuokrauspisteen mallin metrokorttelin työmailla.

– Asiakkaan toivomuksena oli, että pääurakoitsijat ja alihankkijat pystyisivät nope-

asti, paikan päällä tilaamaan tarvitsemansa koneet ja laitteet. Näin asiakkaan ei tarvitse joka kerta miettiä ja kilpailuttaa, keneltä koneet tilataan, kertoo alueen myynnistä vastaava asiakaspäällikkö Eerik Viljanen.

joiden mukaisesti kierrän alueen kaksi kertaa viikossa. Helpon lähestyttävyyden ansiosta olemme tämän avulla löytäneet luontevasti myös uusia aliurakoitsijakontakteja, Ringman sanoo.

VIIME LOKAKUUSSA esitetyn toiveen konkretisoituminen ideaksi vei muutaman kuukauden. Viljanen ja Espoon vuokraamoesimies Tomi Ringman laativat suunnitelman ratkaisusta ja neuvottelivat kaikkien pääurakoitsijoiden kanssa.

Käytännössä liikkuvan vuokrauspisteen toiminnasta hankkeessa vastaa Ringman.

Hän jalkautuu työmaalle kahdesti viikossa Cramo tilauspiste -kyltti mukanaan.

– Olemme sopineet eri työmaiden mestareiden kanssa tarkat paikat ja kellonajat,

LIIKKUVA VUOKRAUSPISTE varmistaa, että Cramo on työmaalla ennen kilpailijoita ja saa itselleen näkyvyyttä. Viljanen uskoo, että vastaavalle palvelulle voisi olla kysyntää myös muilla työmailla.

– Koska haluamme olla alan esikuva ja erottautua kilpailijoistamme, tarvitsemme lisää tällaisia uusia, out of the box -bisnesmalleja saadaksemme lisää kauppaa ja uusia asiakkaita. Tämänkaltainen malli sopii hienosti laajalle alueelle, jossa on monia työmaita vierekkäin. ■

Tämänkaltainen malli ”sopii hienosti alueelle,

jossa on monia työmaita vierekkäin.

Vuokraamoesimies Tomi Ringman ja myynnin asiakaspäällikkö Eerik Viljanen tekevät yhteistyötä säännöllisesti.

5

1| 2016

Nousussa TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: ARI-PEKKA KERÄNEN

6

1| 2016

moderni ekovoimalaitos valmistuu Leppävirralle Leppävirralle valmistuu Suomen ensimmäinen ekovoimalaitos, joka hyödyntää polttotekniikkana modernia, tehokasta ja ympäristöystävällistä kiertopetitekniikkaa.

J

oulukuusta alkaen itä- ja keskisuomalaiset sekä kainuulaiset yhdyskuntajätteet poltetaan energiaksi, kaukolämmöksi ja sähköksi Riikinvoiman Ekovoimalaitoksessa Leppävirralla.

Laitos on valmistuessaan Suomen ensimmäinen, joka hyödyntää polttotekniikkana modernia kiertopetitekniikkaa. Tällä tekniikalla saadaan talteen enemmän sähköenergiaa kuin perinteisillä jätteenpolttotekniikoilla.

Jätteen käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa tulee korvaamaan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja polttoöljyä. Kun jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle vähenee, pienenevät myös haitalliset metaanipäästöt.

RIIKINVOIMAN EKOVOIMALAITOS toteutetaan avaimet käteen -periaatteella. Toimitukseen sisältyvät kaikki yhdyskuntajätteen käsittelyyn, polttamiseen, päästöjen hallintaan ja energian tuotantoon tarvittavat järjestelmät. Ekovoimalaitoksen toimittaa Andritz Oy. – Rakennushanke on talousalueen suurin investointi. Mukana on kahdeksan kunnallisesti omistettua jäteyhtiötä sekä Varkauden Aluelämpö, joiden kautta omistusta on 57 itäsuomalaisella kunnalla. Hanke on

meille myös siinä mielessä poikkeuksellinen, että kyseessä on kokonaislaitostoimitus eli EPC. Työmaalla on hyvin selkeä vastuunjako ja kaikki on toiminut täsmällisesti, kertoo Riikinvoiman kunnossapitopäällikkö Jari Toivonen.

Kokonaislaitostoimitus sisältää kiertopetitekniikkaan perustuvan, polttoaineteholtaan noin 54 MW:n kattilalaitoksen, jätepolttoaineen käsittely- ja varastointijärjestelmät, päästöjen hallintajärjestelmät sekä sähkön ja kaukolämmön tuotantojärjestelmät.

HUHTIKUUN PUOLESSA välissä rakennustekniset työt ovat jo loppusuoralla. Kone- ja laiteasennukset on pääosin tehty, putkistoa rakennetaan ja myös sähköistykset ja automaatioasennukset etenevät. Kattila on ponnistettu ja turbiini asennettu.

Hanke on haastava, sillä jätteenpolttolaitos rakentuu kauaksi toimivasta infrasta.

Kaikki laitoksen tarvitsemat yhteydet kuten lämpötoimitus, vesi, viemäröinti ja sähkö, on pitänyt suunnitella huolellisesti.

– Myös hankkeen organisointi, aikataulutus ja eri vaiheiden aikatauluttaminen on ollut näin isossa hankkeessa haastavaa, kertoo rakennuttajana toimivan Andritzin työmaapäällikkö Ari Mustalahti.

CRAMO TOIMITTAA työmaalle kaiken vuokrakaluston ja tarjoaa myös asennuspalvelut.

– Hankkeen alusta alkaen Cramon panostus ja sitoutuminen on ollut esimerkillistä. Riikinvoiman työmaalla projektijohtaminen ja yhteisistä asioista tiedottaminen on onnistunut erinomaisesti, unohtamatta itse asennusta ja toiminta-aikoja, Toivonen sanoo.

– Työmaan perustamisvaiheessa meillä oli pieniä käynnistysvaikeuksia, mutta Cramo on onneksi reagoinut asioihin kiitettävästi, Mustalahti sanoo.

Työmaalla on Cramon projektipiste, joka palvelee hanketta kokonaisvaltaisesti.

Se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin mikä tahansa Cramon kiinteä toimipiste.

– Projektipiste on ollut erinomainen ratkaisu. Suosittelen sitä kaikille, joilla on käynnistymässä isompi rakennus- tai saneeraushanke, Toivonen sanoo.

Miehet ovat tyytyväisiä Cramon kokonaisvaltaiseen palveluun, mutta pieniä kehitystoiveitakin on.

– Uutuuksien esittely ja laitteiden tarjoaminen voisi olla järjestelmällisempää.

Myös toimipisteiden ja työmaapisteen välistä tiedonkulkua voisi parantaa, miehet sanovat. ■

7

1| 2016

– Voimalaitos tulee valmistuessaan tuottamaan sähköä 80 GWh ja lämpöä 180 GWh vuodessa. Kaukolämpö toimitetaan Varkauden Aluelämmön asiakkaille kaukolämpöverkon välityksellä ja sähkö myydään pohjoismaalaisille sähkömarkkinoille, kertovat Ari Mustalahti (vas.) ja Jari Toivonen.

projektipiste ”onCramon ollut erinomainen ratkaisu.

UUTISET

KOONNUT MATLEENA MERTA, RUUT TOLONEN, MAIJU NUPPONEN, MARI KUUSINEN JA TONI PEREZ | KUVAT: CRAMO, MIKKO YLIJÄÄSKI, JAAKKO NUOTIO JA DREAMSTIME

Vaihteleva talvisää työllisti lämmityskalustoa 8

1| 2016

K

osteutta, myrskyjä, lumi- ja vesisadetta ja kireää pakkasta – päättyneen talven sää koetteli Suomea monin tavoin. Rakentajilla ei kuitenkaan ollut hätäpäivää, sillä Cramon huoltoasentajat olivat varautuneet talveen huolellisesti ja hyvissä ajoin.

Viime talvena Cramon lämmityskaluston käyttöaste oli erittäin korkea, ja lämmityskohteita runsaasti koko maassa.

– Tiedämme mitä Suomen ankarat sääolosuhteet vaativat rakennusaikaiselta lämmitykseltä, sanoo Cramon kehityspäällikkö Ismo Vainio.

Tuoteorganisaation, vuokraushenkilöstön ja asennuspalvelun pitkän kokemuksen ansiosta haastavista sääolosuhteista ja tukalistakin tilanteista selvittiin jälleen voittajana. Lisäksi Cramo oli panostanut etukäteen erityisesti suunnitteluresursseihin.

– Tästä saatiin paljon kiitosta asiakkailta ja asennusryhmiltä, Vainio kertoo. ¢

Mainiot työpäivät toivat Cramolle ja

OS/G:lle palkintoehdokkuuden

O

S/G Viestinnän ja OS/G MarComin yhteistyössä luoma Cramo Story oli maaliskuussa ehdolla MTL Communication Awardseissa vuoden muutosviestintäteoksi. MTL Communication Awards -kilpailussa palkitaan vuosittain pitkäjänteistä ja tuloksellista viestintää useissa eri kategorioissa.

– Cramo kaipasi vahvaa yritystarinaa erottuakseen muista konevuokraamoista. Yrityksen tavoitteena on olla koko vuokrausalan esikuva Suomessa, Ruotsissa kuin muuallakin Euroopassa. Cramo Storyn eli yhtiön yritystarinan tunnuslause on ”Mainio päivä työmaalla”, kertoo OS/G Viestinnän toimitusjohtaja Toni Perez.

Cramo Storya tehtiin tunnetuksi tapahtumien, videon, digitaalisten kampanjoiden, CHL-sponsoroinnin ja PR:n kautta. Sosiaalisessa mediassa kampanjaa tuotiin esiin muun muassa kansainvälisellä kuvahaasteella, jossa ihmiset saivat lähettää kuvia omista mainioista työpäivistään.

– Vaikka toimimme niin sanotusti perinteisellä alalla, ei markkinointia tarvitse tehdä kuivasti. Asiakkaamme, kuten rakennusalan ammattilaiset ja kuntapäättäjät seuraavat aktiivisesti eri kanavia, joten olemme vuorovaikutuksessa heidän kanssaan monikanavaisesti ja luovasti, toteaa Cramon markkinointijohtaja Lasse Huuhka. ¢

Yksikin onnettomuus on liikaa

M

etsä Fibren turvallisuuspäällikkö ja turvallisuuskoordinaattori Ilkka Karvonen on oppinut karvaimmalla mahdollisella tavalla, miten tärkeää kunnollinen putoamissuojaus on rakennustyömaalla. Kun Karvonen työskenteli uruguaylaisella työmaalla turvallisuuspäällikkönä jokunen vuosi sitten, yksi työntekijöistä putosi ja kuoli saamiinsa vammoihin.

– Olin se, joka joutui kertomaan perheelle, mitä oli tapahtunut. Valitettavasti tilastollisesti alallamme sattuu kuolemantapauksia useimmin silloin, kun jotain tipahtaa.

Karvonen onkin ottanut Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren biotuotetehtaan työmaalla Äänekoskella käyttöön Cramon tarjoaman koulutuksen, jossa ohjataan putoamissuojainten turvalliseen käyttöön. Koulutus on osa Cramo Koulun järjestämiä avoimia koulutuksia.

CRAMON TURVALLISUUSASIANTUNTIJA Mikko Yläjääski muistuttaa, että viime syksynä yrityksen valikoimaan tuotu putoamissuojainkoulutus sisältää paljon muutakin kuin vain opastusta valjaiden käyttöön.

– Koulutus pitää sisällään opastusta niin sanottuun kollektiiviseen putoamissuojukseen. Telineillä ja kaiteilla työmaasta voidaan tehdä hyvin turvallinen, hän sanoo.

Metsä Fibre suunnittelee, että Cramon järjestämä koulutus pidetään

työmaalla kerran kuussa ainakin kuluvan vuoden ajan.

– Työmaalle tulee joka kuukausi noin 100−200 uutta työntekijää. On siis järkevää pyörittää koulutuksia säännöllisesti, Karvonen miettii.

Ensimmäinen ryhmä Metsä Fibreltä on jo osallistunut Cramon koulutukseen. Karvonen kehuu koulutusta erittäin tarpeelliseksi.

– Todella moni työntekijä ei osaa ilman koulutusta pukea esimerkiksi valjaita päälleen oikein, joten Cramon oppi tulee tarpeeseen. ¢ Putoamissuojainten käyttökoulutus sai kehuja käytännönläheisyydestään.

Lemminkäinen vei voiton

Cramo Hockey Cupissa

T

änä vuonna yhdeksättä kertaa järjestetty Cramo Hockey Cup -turnaus pelattiin helmikuussa Helsingissä Nordenskiöldinkadun jäähallissa. Turnauksessa taistelivat Cramon lisäksi Firan, Lassila&Tikanojan, NCC:n, PEAB:n, Lemminkäisen, Caverionin ja Lujatalon joukkueet. Voiton nappasi jo kolmatta vuotta peräkkäin Lemminkäisen joukkue, joka rökitti vastustajansa kaikissa peleissään. Pronssiottelussa vastakkain olivat Lassila&Tikanoja ja Caverion, joista ensin mainittu vei mitalin maalein 4–2.

– Meillä oli hyvä joukkue ja loistava tiimihenki. Viimeisissä otteluissa Caverionia ja NCC:tä vastaan pelien syke nousi, ja fiilis oli jo ihan oikeiden jääkiekkopelien tasolla. Kaiken kaikkiaan turnaus oli todella hyvin järjestetty ja tunnelma oli oikein mukava, kiittelee Lemminkäisen joukkueessa pelannut Juha Luostarinen.

– Hockey Cup -turnaus kuvastaa mielestäni hienosti Cramon ja koko rakennusalan henkeä. Pelaamme tosissamme, mutta emme totisesti, kommentoi Cramon joukkueen hyökkääjänä pelannut Jaakko Hakula.

Hakulan mukaan Hockey Cup on joka vuosi odotettu tapahtuma, jonne olisi jo tarjolla toimitsijoiksi enemmän halukkaita vapaaehtoisia kuin mitä pystytään ottamaan.

– Ensi vuonna turnaus järjestetään kymmenettä kertaa, ja tiedossa on spesiaaliohjelmaa, hän paljastaa. Saatamme myös jättää Lemminkäisen kutsumatta, jotta muillakin olisi mahdollisuus voittaa, Hakula vitsailee. ¢

Cramo Hockey Cup pelataan ensi vuonna kymmenettä kertaa.

9

1| 2016

Cramo lahjoitti

Kuopion mopoilijoille rassauskontin

K

uopion mopoilijat saavat lähitulevaisuudessa lisätilaa harrastukselleen, sillä kaupunkiin ollaan perustamassa moponrassauspajaa. Käytännössä mopojen huoltopaikkana tulee toimimaan Cramon vanha työmaaparakki, jonka Cramo lahjoitti Nuorten Palvelut ry:lle.

– Haluamme tukea nuoria kehittämään kädentaitojaan, sillä ne korostuvat myös Cramon huolto- ja asennustöissä. Mopopajassa tapahtuva harrastustoiminta on loistava vaihtoehto holtittomalle moporälläämiselle. Kuka tietää, vaikka joku näistä mopojista tai -tytöistä tulevaisuudessa työskentelisi Cramon riveissä, sanoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Nuorten Palvelut ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio kertoo, että perusteilla oleva mopopaja vastaa todelliseen tarpeeseen.

– Monilla nuorista ei ole mahdollisuuksia tehdä huoltotoimia kotinurkissaan, sillä vanhemmat eivät välttämättä anna heidän rassata mopoja esimerkiksi omissa autotalleissaan.

Tilan- ja resurssien puutteen vuoksi myöskään kaupungilla ei ole ollut mahdollisuuksia järjestää mopopajatoimintaa enää viime vuosina.

Tällä hetkellä rakennuslupaviranomaisten kanssa neuvotellaan kontin kunnostamiseen ja sijoittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kun niihin löytyy ratkaisu, päästään kontti sijoittamaan paikkaan, jossa se palvelee mopoilijoita.

– Jo valmiiksi katsotusta paikasta jouduttiinkin luopumaan, joten nyt yritämme löytää paikallisen yrittäjän tai yksityisen tahon, jonka maille kontti pystytetään, Nuotio kertoo.¢

Cramo palkitsee huoltajia Euroopassa

J

otta urheilijalla tai urheilujoukkueella olisi mainio päivä työmaalla, pitää taustavoimien olla kunnossa. Cramo käynnisti Suomessa viisi vuotta sitten Vuoden jääkiekkohuoltajan etsinnän, ja suosittu kampanja sai jatkoa taas tänä vuonna.

– Haluamme nostaa esiin taustalla vaikuttavien, vapaaehtoisten huoltajien töitä. He huolehtivat siitä, että suomalaisissa seuroissa nuorilla on mahdollisuus kehittyä maailmanluokan ammattilaisiksi. Pyy-

teettömästi työtään tekevät roolimallit niin pyykkäävät kuin psyykkaavatkin, kertoo Cramo-konsernin markkinointijohtaja Lasse Huuhka.

Cramo on tänä vuonna levittänyt Vuoden huoltaja -kampanjan myös muihin Euroopan maihin. Ruotsissa lajiksi valikoitui käsipallo, Saksassa jalkapallo ja Baltiassa voimamieskilpailut.

Suomen vuoden jääkiekkohuoltajan kilpailun finalistit ja voittajat julkaistaan osoitteessa: huoltopelaa.fi ¢

UUTISET

10

1| 2016

Asiakaspalvelukeskus tekee asiakkaan arjesta helpompaa

Cramon uudistettu asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa viime vuoden lopulla. Asiakaspalvelukeskuksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat ammattitaitoista palvelua nopeasti yhdellä puhelinsoitolla.

K

un Cramon vuokraamohenkilökunta ei ehdi vastaamaan asiakkaan puheluun, se ohjautuu automaattisesti Tuusulassa sijaitsevaan asiakaspalvelukeskukseen. Tavoitteena on, että asiakas saa aina asiansa selvitettyä yhden puhelinsoiton aikana.

– Asiakaspalvelukeskuksessa on tällä hetkellä neljä konevuokrauksen ammattilaista vastaamassa puheluihin. Itse olen aiemmin toiminut vuokraamoesimiehenä, ja muut keskuksen työntekijät ovat työskennelleet Cramolla esimerkiksi konevuokraamon tiskillä sekä erilaisissa myyntitehtävissä, kertoo asiakaspalvelukeskuksen päällikkö Tuomas Haapalainen.

Asiakaspalvelukeskukseen tulee päivittäin 40–80 puhelua. Keskuksen kautta hoituvat kaikki samat asiat kuin yksittäisissä vuokraamoissakin. Työntekijöillä on kattava kuva Cramon toiminnasta, ja he osaavat tarvittaessa ohjata puhelun eteenpäin oikealle henkilölle.

– Jos asiakas haluaa vaikka listan työmaallaan vuokralla olevista tuotteista, pystymme toimittamaan sen hänelle. Meidän kauttamme voi myös vuokrata koneita, kysyä hintatietoja tai tiedustella tiettyä konetta.

Silloin tarkastamme saatavuuden toimipisteestä ja teemme sinne varauksen asiakkaan tarkoilla tiedoilla sekä tämän toivomilla toimitusajoilla, Haapalainen selventää.

ASIAKASPALVELUKESKUS VASTAA ympäri Suomen tuleviin puheluihin. Yhteisen kuljetustilausjärjestelmän ansiosta keskuksen työntekijät myös näkevät pääkaupunkiseudun konetoimitusten aikataulun.

– Näemme onko tuote saapunut oikeaan aikaan perille. Jos kuljettaja on vielä matkalla, voimme kysyä häneltä suoraan, milloin toimitus saapuu työmaalle. Muualla Suomessa varmistamme tilauksen toimituksen vuokraamolta tai kuljetusliikkeeltä.

Yksi Cramon asiakaslupauksista on ”Toimitusaikamme pitävät aina”. Logistiikkapalveluita kehitetäänkin jatkuvasti lupauksen toteuttamiseksi.

– Jos toimituksemme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen heti ja asiakas saa hyvityksenä jopa viikon ilmaisen vuokrauksen, Haapalainen lupaa.

Asiakaspalvelukeskus selvittää myös erilaisia ongelmatilanteita.

Koneiden asennuksen kanssa painiskelevat asiakkaat saavat puhelinsoitolla yhteyden asentajaan. Myös laskuissa olevat ongelmat pyritään selvittämään asiakaspalvelukeskuksen kautta.

– Ennen asiakaspalvelukeskus toimi yksittäisen vuokraamon yhteydessä, mutta silloin emme valitettavasti ehtineet hoitaa kaikkia puheluita, Haapalainen harmittelee.

Haapalaisen mukaan nykyisellä toimintamallilla pystytään keskittämään voimavarat kaikkien asiakkaiden palvelemiseen ja takaamaan heille entistä parempaa palvelua.

– Haluamme, että palvelumme ylittää asiakkaan odotukset.¢

Trackunit

seuraa ja valvoo kalustoa

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: CRAMO

11

Trackunit 401 SmartID -laite- ja ohjelmistokokonaisuuden avulla voi hallita kaluston käyttöä ja sijaintia työmaalla. Sen avulla näkee myös akun lataustilanteen tai määräaikaishuollon tarpeen.

C

ramolla on ollut runsaan kahden vuoden ajan käytössä koneisiin asennettava kaluston hallintaan tarkoitettu seurantalaite, jonka paikannussovelluksen avulla koneet näkyvät reaaliaikaisesti palvelimella. Näin netin kautta voi seurata, kuka konetta käyttää sekä missä, milloin ja kuinka kauan.

Trackunit-kalustonhallintayksikkö on asennettu Cramo Finlandilla jo noin 400:n koneeseen, ja asennuksia tehdään koko ajan niin vanhoihin kuin uusiin koneisiin. SmartID on yksikköön asennettava SmartID-lisäosa, jolla voidaan tehostaa työmaiden työturvallisuutta kaluston käytön osalta.

– Laitteiston avulla voimme lisätä esimerkiksi nostimien työturvallisuutta, kun koneiden käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen saaneille henkilöille. SmartID varmistaa, ettei kukaan taitamaton pääse kuljettamaan koneita ja aiheuttamaan vahinkoa itselleen, muille tai omaisuudelle. Onnettomuusriski pienenee huomattavasti, kertoo tuotepäällikkö Pekka Viljanen.

Laitteistoon asennettavalla RFID-kortinlukijalla käyttäjät voidaan rajata niihin henkilöihin, joilla on kortti tai muu RFID-tunnistin. Trackunit estää koneella työskentelyn, mutta ei koneen siirtelyä työmaalla, jos se on tiellä.

VILJASEN MUKAAN ”käytön valvontaa” voidaan käyttää koneissa niin isoilla kuin pienilläkin työmailla. Suurilla työmailla saattaa olla satoja koneita, jolloin koneen käyttäjän on hankala löytää vuokraamaansa konetta muiden joukosta. Kun koneeseen on asennettu Trackunit, sen kuitenkin löytää helposti.

Trackunit-managerin eli kalustonhallintasovelluksen voi ladata kännykkään tai tablettiin, ja sen paikannus toimii noin viiden metrin tarkkuudella.

Ohjelmisto ilmoittaa myös koneen käyttötunnit sekä kertoo esimerkiksi määräaikaishuollon tarpeen ja työkoneen akun lataustilanteen.

– Kunnossapidon puolella taas voi helposti tarkistaa, missä esimerkiksi lumitöissä

Voimme lisätä nostimien ” työturvallisuutta, kun käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen saaneille henkilöille.

Trackunit 401 SmartID -ohjelmiston käytönvalvonta- ja käyttäjäntunnistusominaisuudet lisäävät työturvallisuutta ja auttavat estämään työkoneiden luvatonta käyttöä ja varkauksia.

olevat kauhakuormaajat ovat. Näin lähin kone saadaan seuraavaan kohteeseen nopeasti. Trackunit auttaa kunnossapidon puolella myös resurssitehokkuudessa, sillä se vähentää koneiden seisonta-aikoja.

Koska seurannasta näkee koneen käyttötunnit, voidaan sitä käyttää lisäksi las-

kutuksen perusteena.

TRACKUNIT ON oiva apu myös kaluston var-

kauksien ehkäisyssä. Yksikkö voidaan ohjelmoida hälyttämään, kun kone poistuu tietyltä alueelta. Paikannuksen avulla varastettu kone pystytään jäljittämään realiajassa. ■

1| 2016

12

1| 2016

Mainiota palvelua kaikkialla Suomessa

Cramon suurimmat toimipisteet löytyvät Etelä-Suomesta, mutta yhtiön palveluverkosto kattaa koko maan. Esittelemme Cramon keskeisimmät sijainnit, miten ja missä Cramo toimii. TEKSTI: RUUT TOLONEN

Näin monen toimipisteen voimin Cramo palvelee VUOKRAAMOT

Espoo Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Helsinki Kotka Kuusankoski Kuopio Lahti Eurajoki Lappeenranta Lohja Mikkeli Oulu Kaarina Pori Porvoo Pyhäjoki Rauma Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Naantali Tuusula Vaasa Vantaa Kokkola Äänekoski Varkaus Ylivieska Äänekoski Pieksämäki Kajaani Kauhajoki Imatra Pietarsaari Kulloonkylä Kirkkonummi Järvenpää Kuusamo Jämsä Raahe Mäntsälä Kemi Leppävirta YHT.

1 1 1 1 1 5 2 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 56

ASENNUSVARIKOT

Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lappeenranta Oulu Pori Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Kokkola Äänekoski Tuusula Vantaa YHT. 15

HUOLTOVARIKKO ASENNUSVARIKKO VUOKRAAMO

HUOLTOVARIKOT

Jyväskylä Kouvola Turku Tuusula Vaasa Vantaa YHT.

1 1 1 1 1 2 7

18

❯ CRAMON TOIMIPISTEISTÄ YRITTÄJÄVETOISIA ON 18.

Eniten toimipisteitä 13

1| 2016

Vartioharju

Konala

Alppila

Kyläsaari

Jätkäsaari

❯ ENITEN CRAMON TOIMIPISTEITÄ saman kuntarajan sisältä löytyy maan pääkaupungista. Helsingissä Cramolla on toimipisteet Alppilassa, Jätkäsaaressa, Konalassa, Kyläsaaressa ja Vartioharjussa.

450 ❯ SUOMESSA TYÖNTEKIJÖITÄ

Henkilöstömäärät vaihtelevat ❯ CRAMON TOIMIPISTEIDEN henkilöstömäärät vaihtelevat kahdesta työntekijästä :een. Henkilöstömääriltään suurimmat Cramo-pisteet ovat Tuusula, jonka vuokraus- asennus- ja huoltopisteissä työskentelee cramolaista, ja Vantaan Viinikka noin työntekijällään. noin Kaikkiaan Cramon henkilöstöön kuuluu työntekijää. PääkontSuomessa noin torissa Vantaalla henkilöstöä noin , johon kuuluu mukaan konsernin henkilöstö.

80

100 50

450

80

miehiä 87% naisia 13% Vuoden vuokraamo ❯ ALKUVUONNA JÄRJESTETYSSÄ Vuoden vuokraamo -kisassa kärkeen nousivat Cramon vetämistä pisteistä Vartioharju, kun puolestaan yrittäjävetoisista pisteistä voitto jaettiin tasan Kirkkonummen ja Kilpilahden välillä. Kilpailussa tarkasteltiin vuokraamon taloudellista menestystä, mutta myös sitä, oliko vuokraamon kalusto kunnossa, millä mallilla reklamaatiot ovat, millaisia tuPORI loksia testiasiakkaat antoivat henkilökunnalle ja menevätkö laskutukset varmasti kerralla oikein.

Tänä vuonna ensi kertaa järjestetyssä Vuoden asennus -kilpailussa voiton nappasi Pori. Siinä pärjääminen edellytti hyvää taloudellista tulosta ja osastojen välisVUODEN tä yhteistyötä.

ASENNUS

❯ CRAMON HENKILÖKUNTA on miesvoittoista. Suomessa lähes yhdeksän kymmenestä cramolaisesta on miehiä.

Onnea voittajille!

VARTIOHARJU KIRKKONUMMI KILPILAHTI

VUODEN VUOKRAAMO

Jos työ ja johtaminen mahdollistavat työntekijän teknisten taitojen kohenemisen ja henkisen kasvun, siirrytään uudelle tasolle, jossa muutosta ja innovaatiotoimintaa syntyy pakottomasti.

14

1| 2016

Johtamistavan muutos avaa tien menestykseen Osallistavassa johtamistavassa työntekijät osallistuvat oman työnsä kehittämiseen. Viestinnän ja johtamisen asiantuntija, ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin pohtii osallistamisen edellytyksiä ja etuja. Cramo Finlandin vuokrauksen johtaja Tuomas Myllynen kertoo, miten osallistamista on Cramolla toteutettu käytännössä.

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

2

MILLAISTA OSALLISTAVA VIESTINTÄ ON? Elina Melgin: Johtamisen ihmissuh-

dekoulukunnassa viestintä ymmärretään horisontaalisena. Johtajat ja alaiset ovat samalla tasolla ja vuorovaikutuksessa keskenään.

Viestintäkanavia on kaikilla tasoilla ylhäältä alas ja alhaalta ylös, ja myös epäviralliset kanavat ovat tärkeitä, jotta organisaatiokulttuuri kehittyy oikeaan suuntaan. Kehitystyö tapahtuu ihmisten kanssa kommunikoiden.

Tuomas Myllynen: Cramolla on neljä toimialaa ja melkein 60 toimipaikkaa kautta Suomen. Tämän kokoisen laivan kääntäminen ei onnistu etänä eikä sormia napsauttamalla. Jo ennestään meillä oli työpaikoillamme työntekijälähettiläitä, joiden tehtävä on toimia keskustelun helpottajina. Nyt heidät koulutettiin Cramo Story -lähettiläiksi kertomaan työpaikoilla asiakaslupauksistamme ja tavoista toteuttaa niitä. Seuraavaksi järjestettiin yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, joissa oli mukana myös yhtiön johtoa. Sitten pelattiin Cramopoli-peliä. Viimeisin road show pidettiin vuoden vaihteessa, jolloin kaikista yksiköistämme kootut paikalliset ryhmät miettivät, missä nyt ollaan ja mitä toimenpiteitä tarvitaan seuraavaksi.

3

MITÄ ETUJA OSALLISTAVALLA JOHTAMISTAVALLA ON? Elina Melgin: Kun työntekijät osal-

1

ONKO OSALLISTAMINEN UUTTA? Elina Melgin: Osallistava

johtaminen liittyy käsitteenä viime vuosikymmeninä kehittyneeseen niin sanottuun moderniin johtajuuteen. Se ei ole varsinaisesti uusi johtamisen teoria, vaan pikemminkin metodi tai tapa johtaa. Johtamisteorioissa osallistava johtaminen kuuluu ihmissuhdekoulukuntaan, joka alkoi levitä USA:ssa 1920-luvulla. Jo tuolloin tehtiin muutamia kokeiluja, jotka osoittivat, että tuottavuus parani, kun työntekijät pääsivät itse vaikuttamaan työoloihinsa, kuten valaistuksen määrään tehtaalla. Johtamisen alueella on runsaudenpula käsitteistä. Aiemmin puhuttiin oppivasta organisaatiosta, nykyään ehkäpä enemmän transformationaalisesta tai muutosjohtamisesta, jota lähellä osallistaminenkin on.

Tuomas Myllynen: Meillä Cramossa on käy-

tetty osallistavia menetelmiä jo usean vuoden ajan kehityshankkeissa, kuten strategian jalkauttamisessa. Muutama vuosi sitten otimme tavoitteeksi olla koko vuokrausalan esikuva, ja aloitimme laajan hankkeen asiakaspalvelumme parantamiseksi toiminnoissamme kautta maan. Keskeinen työkalumme on Cramo Story, jonka rakentamiseen saimme rahoitusta Tekesin Liideri-ohjelmasta. Cramo Story ei ole pelkkä projekti, vaan kokonaan uusi tekemisen tapa.

listuvat oman työnsä kehittämiseen, tuottavuus ja työntekijöiden hyvinvointi paranevat. Tämän myötä organisaatiokulttuuri kehittyy ja innovaatiotoiminta saattaa lisääntyä.

Tuomas Myllynen: Tapaamiset ovat olleet silmiä avaavia puolin ja toisin. Olemme esimerkiksi luoneet työyhteisömme omat pelisäännöt tapaamisten yhteydessä esiin nousseiden huomioiden perusteella. Niiden tavoitteena on luoda mainio päivä työmaalla myös meille sisäisesti. Viime kierroksella joka paikkakunnalla lyötiin lukkoon kolme kehitystoimenpidettä, joiden avulla Cramon palvelutaso saadaan nostetuksi seuraavalle tasolle.

Asiaa puitiin niin taloudellisuuden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Uskon, että kun tavoitteet on asetettu yhdessä, niillä on hyvät mahdollisuudet toteutua.

4

KETKÄ SITÄ KÄYTTÄVÄT? Elina Melgin: Uudet johtajuusmallit

ovat käytössä etenkin pelifirmoissa ja startup-yrityksissä. Niissä ihmiset johtavat etupäässä itse omaa työtään, jolloin johtajuus perustuu valmentamiseen: innostami-

15

1| 2016

16

1| 2016

seen ja motivoimiseen sekä sellaisen organisaatiokulttuurin edistämiseen, jossa on hyvä tehdä työtä. Kun työilmapiiri on hyvä, työntekijät ovat sitoutuneita kehittämään sekä itseään että koko yhteisöä.

Tuomas Myllynen: Myös vakiintunut yritys voi omaksua uusia toimintatapoja. Pyrimme löytämään parhaat ratkaisut ja levittämään niitä, mutta emme halua kangistua kaavoihin. Tarvitsemme koko henkilöstön ideat ja voimavarat, jotta löydämme sopivimmat ratkaisut uusiin tilanteisiin.

5

MILLAISIIN TILANTEISIIN OSALLISTAMINEN SOPII Elina Melgin: Osallistaminen toimii

silloin , kun etsitään yhdessä parempia prosesseja, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Muutos mahdollistaa kehityksen ja avaa tien menestykseen. Mikään muutos ei kuitenkaan käynnisty pelkästään yritysjohdon päässä, vaan siihen tarvitaan koko organisaatio. Olen melko varma, että kaikista menestyvistä yrityksistä ja yhteisöistä löytyy osallistavaa johtamista. Menestys ja hyvin hoidettu, avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutuskulttuuri kuuluvat niin selvästi yhteen.

Tuomas Myllynen: Ainakin tähän tilanteeseen osallistaminen on sopinut mielestäni oikein hyvin. Koko henkilöstömme on osallistunut Cramopoli-pelipäiviin. Pelilaudalla olevien tieto- ja tilannekysymysten kautta on käyty ryhmissä läpi Cramo Storyn mukaista toimintaa eri palvelutilanteissa. Sekoitimme pakkaa siten, että pelipöydissä oli cramolaisia eri yksiköistä ja eri tehtävistä. Heidän keskusteluissaan tuli esiin paljon ideoita ja näkökulmia.

6

MITÄ OSALLISTAMINEN VAATII? Elina Melgin: Osallistava johtaminen

on vaativa, mutta palkitseva laji, koska se perustuu ihmisten avoimeen ja arvostavaan kohtaamiseen. Se voi edellyttää kasvua ja uutta asennoitumista ihmisiltä organisaation kaikilla tasoilla. Alaisten on annettava esimiehille mahdollisuus onnistua työssään, ja esimiesten on luotettava alaisiinsa. Myös pe-

lisääntöjen, arvojen ja prosessien pitää olla kunnossa työpaikalla. Jos ihmiset voivat huonosti, osallistava johtaminen on sanahelinää.

Tuomas Myllynen: Yrityskulttuurimme tähtää siihen, että arvomme eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen tulevat esiin kaikissa asiakastilanteissa. Cramo Storyn avulla luomme ja vahvistamme pelisääntöjä ja prosesseja, jotka toteuttavat arvojamme. Haluamme kohdata myös asiakkaamme arvostavasti ja avoimesti. Kun olemme onnistuneet, asiakkaillamme on mainio päivä työmaalla.

7

MILLAISIA KEINOJA SIINÄ KÄYTETÄÄN? Elina Melgin: Harvoin yksi kommu-

nikaatiotapa sopii jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen. Vuorovaikutukseen perustuvassa johtamisessa ja esimiestyössä tarvitaan psykologista silmää ja kärsivällisyyttä. Osallistaja on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa: kyselee, antaa vinkkejä, hakee tietoa, jakaa tietoa ja motivoi. Jotta ihmiset saa mukaan, täytyy keksiä luovia keinoja, mielellään yhdessä. Jos toiminnassa tulee esiin virheitä tai laiminlyöntejä, ne käsitellään ja niistä opitaan. Niistä ei vaieta. Valhe tulee aina esiin.

Tuomas Myllynen: Keinovalikoimamme on kehittynyt vähitellen. Työntekijälähettiläitä Cramolla on ollut jo pitkään, eikä Cramopoliakaan keksitty tätä hanketta varten. Se muuntautuu uusien kysymysten ja vastausvaihtoehtojen avulla uuteen tilanteeseen sopivaksi. Johtajiston kyselytunnit otettiin nyt käyttöön ensi kertaa. Pitkäjänteinen työ jatkuu tästä eteenpäinkin.

8

MIKÄ SIINÄ VOI YLLÄTTÄÄ?

Elina Melgin: Käskyttävään tai etäi-

seen johtamismalliin tottuneille osallistava johtaja voi tulla yllätyksenä. Voi olla, että osallistavaa esimiestä epäillään liiasta pehmeydestä, uteliaisuudesta tai jostakin muusta, mihin ei olla totuttu. Kun organi-

saatio muuttaa kulttuuriaan vuorovaikutteisempaan suuntaan, kaikille on kerrottava, mitä ollaan tekemässä ja miksi. On tärkeää myös kuunnella, miksi osallistavuutta pelätään. Työntekijöitä ei saa aliarvioida eikä syyllistää. Esimerkiksi 40 vuotta tietyllä tavalla työskennellyt voi tarvita aikaa muuttaakseen toimintatapojaan. Toisaalta ei ole itsestäänselvyys, että kokenut työntekijä on hidas muuttumaan. Hän on saattanut toivoa muutosta jo pitkään.

Tuomas Myllynen: Ei aina ole helppoa nuoremmillekaan, kun tavoitteeksi asetetaan, että asiakkaiden tarpeet menevät omien edelle.

Se on kuitenkin menestymisemme edellytys.

Helpottaaksemme muutosta aloitimme viime marraskuussa kuukausittaiset johdon kyselytunnit. Ne toteutetaan Skypen avulla, jotta mahdollisimman moni voi osallistua, ja tallennetaan myöhemmin katsottaviksi. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen tai esittää puhelun aikana. Kyselytunnin aikana on yleensä käsitelty 5–10 kysymystä.

9

MIKÄ OSALLISTAMISESSA ON PARASTA? Elina Melgin: Osallistamisen hienoin

asia liittyy mielestäni ihmisten henkilökohtaiseen kehittymiseen. Jos työ ja johtaminen mahdollistavat yksilön teknisten taitojen ja henkisen kasvun, siirrytään uudelle tasolle, jossa syntyy muutosta ja innovaatiotoimintaa pakottomasti.

Tuomas Myllynen: Osallistamisessa on ehdottomasti parasta nähdä, kuinka paljon hyviä ideoita ja ajatuksia ihmisillä on, kun heille annetaan aito mahdollisuus nostaa osaamisensa esille. Toki myös yhteiset tapahtumat, kuten koko henkilöstön voimin pidetty Cramo Story -tapahtuma, jäävät varmasti kaikille mieleen yhtenä parhaista hetkistä. ■

pulma&ratkaisu – Kaikilla koneilla on dokumentoitu huoltohistoria, josta voidaan tarkastaa, milloin kone on huollettu. Huoltohistoria ohjaa toimenpiteitä ja sen avulla voimme suunnitella koneen tulevaisuutta, kertovat Miia Hoikka ja Tuomas Niinisalo.

17

1| 2016

Kalustomme

on aina kunnossa Cramo lupaa, että kalusto on aina kunnossa. Voiko näin rohkean lupauksen antaa? Kyllä, sillä kalusto sekä tarkastetaan että huolletaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MAIJU NUPPONEN

T

arkastuksia ja huoltoja ei tehdä summanmutikassa, vaan toiminta on suunnitelmallista ja tarkasti dokumentoitua, toteavat vastaava huoltopäällikkö Tuomas Niinisalo ja Kouvolan huollon huoltopäällikkö Miia Hoikka Cramolta.

Kun asiakas palauttaa koneen tai laitteen vuokraamoon, vuokraamotyöntekijä tekee sille välittömästi palautustarkastuksen.

– On hyvä, jos asiakas on itse paikalla, jotta voimme yhteistuumin todeta, onko vuokralaitteeseen tullut normaalista käytöstä poikkeavia vaurioita, Hoikka toteaa.

Tämän jälkeen kone siirtyy tarkempaan vuokrausten väliseen tarkastukseen, jolla varmistetaan koneiden turvallinen toiminta ja laatu.

– Kone on tuolloin järjestelmässämme sellaisessa tilassa, ettei sitä voi vuokrata eteenpäin ennen tarkastusta. Tämä takaa sen, että kaikki koneet on tarkastettava jokaisen vuokrauksen välillä, Hoikka selvittää.

Vuokrausten välisessä tarkastuksessa kone tarkastetaan sekä silmämääräisesti et-

tä käytössä. Joidenkin koneiden tarkastusta varten on olemassa tarkastuslista. Esimerkiksi henkilönostimien pitkän listan tarkoituksena on taata laitteen turvallinen käyttö.

– TEEMME MÄÄRÄAIKAISHUOLTOJA esi-

merkiksi diesel-käyttöisille koneille. Niitä huolletaan 500 käyttötunnin välein tai kerran vuodessa, Niinisalo kertoo.

Perushuoltoon kuuluvat muun muassa moottorin öljyjen ja suodattimien vaihto, nivelten rasvaukset, pesu sekä brändäys eli käytön aiheuttamien kulumien poistaminen, jolloin kalusto saatetaan takaisin tavoitetilaan. Tavoitteena on yhtenäinen ja edustava brändi-ilme.

Lisäksi henkilönostimet on lain mukaan määräaikaistarkastettava kerran vuodessa.

Määräaikaistarkastusten yhteydessä Cramo tekee myös laitteen vuosihuollon. Vastaavia lakisääteisiä tarkastuksia on niin ikään hisseillä ja mastolavoilla.

Huolloissa noudatetaan valmistajan ohjeita sekä Cramon omia ohjeita.

HUOLTOJEN JA KORJAUSTEN YHTEYDESSÄ

mietitään myös, onko konetta kustannustehokasta korjata vai onko järkevämpää laittaa kone myyntiin ja hankkia uusi.

– Laki edellyttää, että esimerkiksi henkilönostimille tehdään kymmenen vuoden jälkeen tarkastus purettuna. Tässä vaiheessa yleensä myymme nostimet eteenpäin ja hankimme tilalle uudet. Pienkoneet menevät usein vaihtoon jo paljon aikaisemmin, Niinisalo kertoo.

Huoltovarikoiden pääkallonpaikalla Tuusu- lassa työskentelee noin 30 huoltomiestä.

Huoltoja ja korjauksia tehdään Jyväskylässä, Kouvolassa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Huoltopäälliköt kiertävät neljä kertaa vuodessa kaikki vuokraamot ja opastavat henkilökuntaa, jotta nämä osaavat tehdä vuokrausten väliset tarkastukset laadukkaasti. Vuokraamoiden henkilökunnalla on mahdollisuus käydä Tuusulassa perehdytyksessä.

– Perehdytys ja yhteiset säännöt takaavat sen, että kalusto on aina kunnossa, Hoikka ja Niinisalo sanovat. ■

esikuva

18

1| 2016

Parasta on Voittaminen Nuoren kiekkolupauksen Jesse Puljujärven elämässä tärkeintä ovat jääkiekko ja läheiset ihmiset. Suurin tuki Jesselle on äiti, jonka kanssa hän jakaa ilot ja murheet.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: ANTTI LEINONEN JA INFRONTSPORTS

19

1| 2016

Jesse Puljujärvi IKÄ: 17 ASUU: Oulussa kerrostalokaksiossa TYÖPAIKKA: Oulun Kärpät KOULUTUS: Peruskoulu AMMATTI: Jääkiekkoilija, pelaa laitahyökkääjänä PERHE: Äiti, isä ja pikkusisko HARRASTUKSET: Pelata NHL:ssä

20

1| 2016

o

Oulun Kärpissä pelaava Jesse Puljujärvi, 17, on hyvällä mielellä, vaikka ei olekaan päässyt jäälle noin viikkoon. Haastattelun tekohetkellä maaliskuun alkupuolella Jesse taklattiin pahasti ottelussa HIFKiä vastaan, ja alaraajavamman takia hän joutui sivuun SM-liigan runkosarjan otteluista.

– Enköhän minä kuitenkin vielä tämän kevään aikana pääse pelaamaan, Jesse arvioi.

Loukkaantumisestaan huolimatta nuorimies ei ole laiskotellut.

– Tänäänkin aamupäivällä olin salilla treenaamassa yläkroppaa. Jos haluaa pelata ammatikseen, on treenattavana aina

kun pystyy. Ainoastaan päävamma saisi minut jättämään treenaamisen kokonaan väliin, Jesse sanoo.

Jessen koko elämä pyörii käytännössä vain jääkiekon ympärillä.

– En minä oikein muuta ehdi tekemään. Vapaa-aika kuluu leväten ja kavereiden kanssa hengaillen, hän naurahtaa.

Jesseä ei haittaa se, ettei a aikaa jää juuri muulle. Hänelle mainio työpäivä onkin tavallinen treenipäivä hallilla.

– Tulemme hallille joka päivä puoli yhdeksäksi aamulla. Ensin menemme kuntosalille, sitten on vuorossa jäätreeni ja viimeisenä loppujäähdyttely. Kahden maissa

lähdemme kotiin. Pelaamisen lisäksi suoritan autokoulua ja käyn englannintunneilla, sillä nuorten MM-kisojen jälkeen huomasin, että minun pitää kehittää kielitaitoani. Tarvitsen englantia myös tulevaisuudessa, koska haluan kansainvälisen uran, Jesse kertoo.

Paras mahdollinen voitto Jesse nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden alussa, kun hän oli mukana voittamas-

sa Suomelle kultaa nuorten maailmanmestaruuskisoissa. Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue Pikkuleijonat löi Venäjän finaalissa maalein 4–3.

– Se oli paras mahdollinen voitto. Nappasimme kullan jatkoajalla, Jesse myhäilee.

Myös Pikkuleijonien vastaanotto kisojen jälkeen Suomessa on jäänyt Jesselle mieleen.

– Poliisisaattue johdatti meidät bussilla torille, joka oli täynnä hurraavia ihmisiä. Oli myös hienoa päästä tapaamaan kultajuhlissa esiintyneitä Jarea ja Ville-Gallea sekä Mikael Gabrielia.

Jesse aloitti Oulun Kärppien C-juniorijoukkueessa 13-vuotiaana.

Maaottelun jälkeen Jessen kasvot ovat tulleet tutuiksi valta- ja urheilumedioista. Fanipostiakin on tullut – ”vähän”, kuten Jesse hieman ujosti myöntää. Julkisuus ja toimittajien yhteydenotot eivät haittaa häntä, sillä ne kuuluvat ammattijääkiekkoilijan työhön.

– On ihan kivaa kun saan puhua lätkästä.

Nuorena pois kotoa Jesse syntyi vuonna 1998 Älvkarlebyssä, Ruotsissa. Kun hän oli nelivuotias, perhe muutti Suomen puolelle Tornioon. Samana vuonna Jesse aloitti jääkiekon pelaamisen isänsä kanssa ulkojäällä. Poika innostui pelistä heti, ja pian hän jo olikin Tornion IHC:n jääkiekkokoulussa. Jesse oli lahjakas pelaaja, joten hänet siirrettiin pelaamaan kaksi vuotta vanhempien poikien kanssa.

Jessen tullessa teini-ikään Torniosta ei enää löytynyt tarpeeksi kovatasoista joukkuetta. 13-vuotiaana Jesse muutti yksin Ouluun, jossa hän aloitti Kärppien C-juniorijoukkueessa.

– Kyllä minua aluksi jännitti, mutta en kadu hetkeäkään. En olisi nyt tässä, jos en olisi silloin muuttanut pois Torniosta. Asuin yksin kaksiossa, mutta minulla oli viereisessä talossa hyvä kaveri, ja isä ja äiti kävivät luonani viikoittain, Jesse kertoo.

Kärpissä Jessestä pidettiin hyvää huolta, ja valmentajat kyselivät, miten hänellä menee.

– Kävin koulussa ja jääkiekkotreeneissä, joten en ehtinyt olemaan paljon yksin. Minulla oli myös hyvät opettajat ja erityisopettaja.

Jesse lopetti koulunkäynnin peruskoulun jälkeen, sillä hän halusi keskittyä jääkiekkoon.

– Päätös oli helppo. Vanhempani ymmärsivät minua ja kannustivat keskittymään täysillä jääkiekkoon.

Jessen isä pelasi nuorena jääkiekkoa harrastetasolla, mutta lopetti jo 16-vuotiaana.

Hänen äitinsä on puolestaan nuorena hiihtänyt B-maajoukkuetasolla.

– Vanhempani käyvät katsomassa Kärppien kotipelejä Oulussa niin usein kun pystyvät, Jesse kertoo.

Äidille voi puhua kaikesta

Jääkiekko täyttää tällä hetkellä Jessen elämän lähes kokonaan.

Suurin tuki Jesselle on hänen äitinsä.

– Äidin kanssa voin puhua kaikesta. Tai en minä kauheasti muusta puhu kuin jääkiekosta, se on niin iso osa elämääni. Puran äidille pahaa mieltäni, kun olemme hävinneet matsissa, Jesse tuumaa.

Toinen tärkeä ihminen Jessen elämässä on

21

1| 2016

22

1| 2016

hänen paras kaverinsa Jere Kiviniemi.

– Tutustuimme yläasteella, kun olimme kolme vuotta samalla luokalla. Näemme päivittäin ja juttelemme paljon. Jere pelaa myös jääkiekkoa Kärppien A-junioreissa, Jesse kertoo.

Jesse saa tukea ja neuvoja myös joukkueen vanhemmilta pelaajilta ja valmentajilta.

– Meillä on tosi hyvä yhteishenki ja kaikki ovat joukkueessa tasa-arvoisia. Kyllä valmentajat edelleen kysyvät kuulumisia, olenhan vielä nuori poika. Joukkueen vanhemmilta pelaajilta olen saanut neuvon, että pitää nauttia pelaamisesta eikä saa miettiä liikaa.

Kärppien huoltaja Arto Pekkala saa Jesseltä vuolaat kiitokset.

– Huoltajilla on tosi iso merkitys, sillä heidän ansiostaan saamme keskittyä täysillä pelaamiseen. Arto on mahtava tyyppi, sillä hän pitää varusteemme aina viimeisen päälle kunnossa, eikä koskaan jätä yhtäkään tehtävää tekemättä.

Äidin kanssa voin puhua ”kaikesta.

Tai en minä kauheasti muusta puhu kuin jääkiekosta, se on niin iso osa elämääni.

Ei varasuunnitelmaa Jessellä on Oulun Kärppien kanssa kolmivuotinen sopimus, joka on voimassa vielä ensi vuoden. Toukokuun alussa hän täyttää 18 vuotta.

– En odota täysi-ikäisyyttä erityisen paljon, tykkään olla nuori. Onhan se kivaa, kun saan ajokortin, vaikka en kyllä täällä Oulussa tarvitse autoa, koska halli on niin lähellä kotiani.

Jääkiekossa Jesse kokee suurimmiksi vahvuuksikseen taitavan luistelun ja voitonhalun.

Kun häneltä kysyy, mikä jääkiekossa on parasta, vastaus on yksinkertainen: – Voittaminen.

Mieleenpainuvimpia voittoja Jessen uran aikana ovat tähän mennessä olleet MM-kisavoitto ja vuoden 2013 suomenmestaruus C-junioreissa, jossa Kärpät nappasi voiton Bluesilta otteluvoitoin 3–1.

– Meillä oli tosi hyvä joukkue. Samassa jengissä pelasivat silloin esimerkiksi Pikkuleijonissakin mukana ollut nykyinen joukkuekaverini Sebastian Aho, sekä Porin Ässissä pelaava Arttu Ruotsalainen, Jesse muistelee.

Jessen unelmana on pelata lätkää mahdollisimman kauan. Haaveissa siintää myös paikka NHL-joukkueessa.

– Tulevaisuudessa minun pitäisi saada lisää voimaa ja oppia pelaamaan kokonaisvaltaisemmin. Onneksi olen nuori, ja minulla on vielä aikaa kehittyä, Jesse pohtii.

Jessellä ei ole uralleen varasuunnitelmaa.

– Haluan vain pelata jääkiekkoa. Se on ainoa mitä osaan. Rakastan olla jäällä, ja rakastan voittamista. ■

Taklauksesta saatu alaraajavamma ei estä Jesseä treenaamasta kuntosalilla. Ainoastaan kova isku päähän saisi hänet kokonaan sairaslomalle.

Jesse on tunnettu hahmo työpaikallaan jäähalilla.

KOONNUT: ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT: RIIKKA HURRI, CRAMO JA VALMISTAJAT

pelit&vehkeet KOONNUT: SANNA RANTANEN KUVAT: CRAMO

1

4

3

23

1| 2016

2

5

Kevään kovimmat laitteet ja yhteistyökumppanit

Kun talvi on selätetty, on aika ottaa järeät vehkeet esiin. Cramon yhteistyö Ramuddenin ja Volvon kanssa lisää valinnanvaraa Cramon laajassa vuokravälineiden valikoimassa.

1

RAMUDDEN OY

Cramo Finland ja Ramudden ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka laajentaa Cramon tuotevalikoimaa entuudestaan.

Valikoimaan tulee liikenneturvallisuustuotteita, kuten liikennemerkkejä, raskasaitoja, liikennevaloja ja törmäyshidasteita.

Ramuddenilla on myös oma kaidejärjestelmä CityGuard. CityGuard on teräksestä valmistettu työmaakaide, joka on suunniteltu kaupunkiympäristöihin. Sillä voidaan ohjata yleistä liikennettä, suojata kaivantokohtia ja rajata pysäköintipaikkoja.

2

SCANCLIMBER TAURUS 6000 MASTOLAVA

Hammastankokäyttöinen SC6000 mastolava on raskaan sarjan nostolaite ja työtaso. Se sopii vahvaa suorituskykyä vaativaan julkisivutyöhön, olipa kyseessä sitten uudisrakentaminen tai entisöinti. SC6000:n 1,6 metriä leveä työtaso tarjoaa riittävästi tilaa projekteihin, jotka edellyttävät erityisen laajaa työtasokokoa. Yksimastoisena Tauruksen pituus on 4,1- 16,9 metriä. Kaksimastoisena työtason pituutta voidaan lisätä jopa 44,6 metriin.

3

VOLVO ECR145E KAIVUKONE

Cramon yhteistyö Volvon kanssa vahvistuu uusien ECR145E lyhytperäisten kaivukoneiden myötä.

Tela-alustaisen 14,4-16,7 tonnia painavan kaivukoneen kompakti rakenne tarjoaa lyhyen kääntösäteen ahtaissa tiloissa työskentelyä varten.

Tier 4 Final/Stage IV -moottori ja hydraulijärjestelmä mahdollistavat tasaisemman toiminnan.

ROPS-hyväksytyn ohjaamon laaja lasipinta-ala parantaa näkyvyyttä ja uudistetut ergonomiset hallintalaitteet helpottavat koneen käyttöä.

4

CRAMO KONEKONTTI

KoneKontti on tuotekokonaisuus, johon sisältyy lukittava teräskontti sekä asiakkaan itse määrittämä valikoima vuokrakoneita ja tarvikkeita valmiiksi hyllytettyinä. Käytössä olevia tuotteita voi vaihdella kuukausittain tarpeiden mukaan.

Koneet ovat kätevästi työmaalla kontissa varastoituina. KoneKontti tarjoaa edullisen ja joustavan vaihtoehdon ostamiselle, minkä lisäksi asiakas saa säästöä rahtikuluissa.

5

CONTEC ALPHA LATTIANHIOMAKONE

Tools-tuoteryhmän uutuutena on CONTEC Alpha lattianhiomakone, joka on suunniteltu muun muassa tasoitteiden, maalien ja epoksin poistoon. Alpha sopii myös pienten tilojen pintojen poistoon. Voit työskennellä seisten esimerkiksi parvekkeilla, kylpyhuoneissa.

Muotoilunsa ansiosta koneella voi hioa lattiaa jopa millimetrin etäisyydellä seinästä.

Koneen työleveys on 230 mm ja nopeus 1290 kierrosta minuutissa.

24

1| 2016

1

2

3

1 Yleisö eli täysillä mukana HK Nitran ja Skelleftea AIK:n välisessä ottelussa elokuussa.

2

HV71:n Simo Onerud odottamassa pääsyä jäälle.

3 Oulun Kärpät voitti lokakuussa kotikaukalossaan Dusseldorfer EG:n maalein 3-0.

4 Frölundan Joel Lundqvist kohottaa pokaalin joukkueen liigavoiton johdosta Oulussa helmikuussa.

5 Frölunda Indiansin maalivahti Lars Johansson.

4

5

CHL

25

1| 2016

toi jännitystä jäälle Cramo Top Scorer -pistepörssin voittajaksi nousi Frölunda Indiansin Ryan Lasch.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: INFRONTSPORTS

6

K

auden 2015-16 Champions Hockey Leaguessa nähtiin jälleen kymmenien otteluiden verran taitavaa peliä, ikimuistoisia maaleja, taklauksia ja ennen muuta jääkiekon riemua. Cramo toimii CHL:n virallisena yhteistyökumppanina, ja jokaisen joukkueen paras pistemies pelasi kaikki ottelunsa Cramolle brändätyssä pelipaidassa ja kypärässä.

Päättyneellä kaudella myös suomalaisilla jääkiekon ystävillä riitti jännitettävää viime hetkiin asti, sillä liigassa mukana olleista kahdeksasta suomalaisjoukkueesta tiensä loppuotteluun taisteli Oulun Kärpät.

Tällä kertaa kiri ei kuitenkaan riittänyt, vaan Kärpät joutui tyytymään hopeaan kotikaukalossaan pelatussa finaalissa, kun Euroopan parhaan joukkueen paikan vei luvuin 2-1 Frölunda Indians Göteborgista.

Finaaliottelun avausmaalista vastasi CHL:n parhaana pelaajana palkittu Frölundan Ryan Lasch. Kaliforniasta Euroopan jääkiekkokaukaloihin kotiutunut 29-vuotias Lasch kruunattiin niin ikään Cramo Top Scorer -pistepörssin voittajaksi 13 ottelussa iskemillään 16 pisteellä.

Liigan jälkitunnelmista pääsee nauttimaan vielä pitkälle kevääseen, sillä edellisvuoden tapaan Cramo huutokauppaa kunkin 48 liigajoukkueen Top Scorer -pelaajien otteluissa käyttämät pelipaidat.

Huutokaupan tuotto käytetään SOS-lapsikylien Euroopassa tekemän työn tukemiseen.

Cramo jatkaa CHL:n virallisena yhteistyökumppanina myös ensi syksynä alkavalla kaudella. ■

7 6 ERC Ingolstadtin Dustin Friesen ja Frölundan Spencer Abbot taistelivat kiekosta alkulohkon pelissä.

7 Fölundan Ryan Lasch juhlii CHL:n finaalissa tekemäänsä ottelun avausmaalia.

Vuokraamo esittäytyy

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: RIIKKA HURRI

Mika Lappalainen, Sanna Kiander ja Mika Sami Kainulainen vastaavat Vartioharjun vuokraamon toiminnasta.

26

1| 2016

Vuoden vuokraamo ja -asennus

parantavat palvelua yhteistyöllä Kilpilahti, Kirkkonummi ja Vartioharju taistelivat tiensä Cramon sisäisessä kilpailussa Vuoden vuokraamoiksi. Ensi kertaa palkittiin myös Vuoden asennus. Kisan voiton vei Pori.

V

uoden vuokraamo on Cramon sisäinen kilpailu, jossa vuokraamot kautta maan mittelevät keskinäisestä kunniasta. Kisassa menestyminen edellyttää hyvää onnistumista taloudellisilla mittareilla mitattuna, mutta myös hyvin hoidetulla asiakaspalvelulla on tärkeä merkitys.

– Kiinnitämme huomiota siihen, onko vuokraamon kalusto kunnossa, millä mallilla ovat reklamaatiot, millaisia tuloksia testiasiakkaat antavat henkilökunnalle ja menevätkö laskutukset varmasti kerralla oikein. Kisassa ei pärjää, jos asiakkaille ei tarjota aina mainiota päivää työmaalla, tiivistää vuokrauksen johtaja Tuomas Myllynen.

Kisaan osallistuvat kaikki vuokraamot kautta maan, myös Cramon yritysvetoiset pisteet. Cramon vetämistä pisteistä voiton korjasi tänä vuonna Vartioharju, yrittäjävetoisten pisteiden voitto jaettiin tasan Kirkkonummen ja Kilpilahden välillä. Vuoden parantajana palkittiin Kajaani.

Helsingissä sijaitsevan Vartioharjun toimipisteen budjetista vastaava asiakaspäällikkö Sanna Kiander, pisteen vuokraamoesi-

mies Sami Kainulainen ja vuokraamotyöntekijä Mika Lappalainen iloitsevat voitosta ja kertovat seuranneensa kisan väliaikatietoja jännityksellä.

– Voitto tuli, sillä olemme panostaneet työn systemaattiseen seurantaan ja yhteistyöhön. Käymme joka tiistai asiat yhdessä läpi ja mietimme, missä voimme parantaa. Yritämme myös olla aktiivisia asiakkaiden suuntaan ja kertoa palveluistamme uusien kohteiden työntekijöille, voittajat summaavat.

VUODEN ASENNUS -KILPAILU järjestettiin

nyt ensimmäistä kertaa. Asennuspäällikkö Mikko Rinnasto kertoo, että myös Vuoden asennuksessa menestyminen edellyttää toimipisteeltä hyvää taloudellista onnistumista.

– Erittäin tärkeä merkitys on kuitenkin myös eri osastojen välisellä yhteistyöllä. Kun sekä asennus, myynti että vuokraus pelaavat yhteen, pystymme tarjoamaan asiakkaillemme aina parasta palvelua, Rinnasto sanoo.

Kilpailua Rinnasto kuvaa erityisen tiukaksi. Vaasan asennus johti kisaa käytännössä ensimmäiset kymmenen kuukautta.

Hyvän loppuvuoden ansiosta Pori kuitenkin kiri voittoon. Porin asennuksen työnjohtaja Jarmo Kuusimäki sanoo, että voiton takana on ennen kaikkea asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen.

– Olemme tehneet asiakaspalvelua avaimet käteen -periaatteella ja toimineet talon sisäisesti saumattomassa yhteistyössä. Omaa toimintaamme auttaa myös se, että pyrimme urakoittamaan kaikki työt ja käytämme tarvitessa vuokratyövoimaa. Näin kustannukset pysyvät kurissa.

Kuusimäen mielestä asennuksen työnkuvaa kuuluu olennaisesti myös työn seuranta työmailla silloinkin, kun asennuksen työt ovat päättyneet.

– Haluamme pitää asiakkaasta huolta ja kartoittaa tarpeita. Asiakkailtamme voi unohtua kiireessä joku asia, joten tarkistamme aina, onko työmaalla tarvetta lämmitykselle, sähköistykselle tai vaikkapa kosteudenhallinnan palveluillemme.

Sekä Vuoden vuokraamo että -asennus saavat palkinnoksi matkan Venäjälle MMjääkiekko-ottelua seuraamaan. ■

TEKSTI: ISA NORTELA | KUVA: MARKKU OJALA

Lettukestejä ja Lenkkelyä

GREAT DAY off WORK Helsingissä asuvan Susanna Raittilan vapaa-aika on mainiota aina, kun sen viettää urheillen tai avomiehen ja ystävien seurassa.

Susanna Raittila MITÄ TEKEE: 27-vuotias Susanna työskentelee Peab Infrassa työnjohtotehtävissä. Yritys tekee maa- ja vesirakentamista, joihin lukeutuvat muun muassa katujen saneeraukset ja louhintatyöt. Työmaalla Susanna antaa ohjeistuksia ja seuraa aikataulua, hankkii työmateriaalit sekä vastaa siitä, että kaikki sujuu jouhevasti.

SUHDE CRAMOON: Susanna ja Cramo ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Koska Peab Infralla ei varsinaisesti ole omaa kalustoa, Susanna vuokraa monesti Cramolta kaiken työmaalla tarvittavan, konteista ja sosiaalitiloista lähtien. Myös kaikki erikoistyökalut tulevat Cramolta. Työmaan sijainnista riippuen Susanna on vaihtelevasti yhteydessä Cramon eri toimipisteisiin. Yhteistyö on sujunut hyvin ja sitä tehdään jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain.

HARRASTUKSET: Talvisin Susanna on innokas hiihtäjä, ja hän hiihtää mieluiten maalla omassa rauhassaan. Kesäisin juoksuharrastus vie mukanaan. Yhdessä avomiehen kanssa kokkaileminen on hänelle mieluisaa ajanvietettä, ja pariskunnan yhteinen bravuuri ovat perinteiset letut. ■

Peab Infrassa työnskentelevä Susanna on tehnyt pitkään yhteistyötä Cramon kanssa.

1

URHEILU Urheilu on minulle todella tärkeää. Varsinkin aerobinen liikunta on mieleeni. Olen juossut monta puolimaratonia ja haaveissa on joskus juosta myös täysi maraton. Esimerkiksi Tukholman maraton kiinnostaisi.

2

PERHE JA YSTÄVÄT Vietämme paljon vapaa-aikaa yhdessä avopuolisoni kanssa. Urheilemme ja laitamme ruokaa. Tykkäämme kokkailla kausittain eri resepteillä, joskus enemmän liharuokia ja toisinaan taas vaikkapa blinejä. Ystävät ovat myös tärkeä osa vapaa-aikaani.

minulla ”Tavoitteena on vielä joskus juosta maraton.

3

LUONTO Pidän luonnossa liikkumisesta. Käymme avopuolisoni kanssa mielellämme sienestämässä ja marjastamassa.

Meillä ei ole mitään tiettyä marjapaikkaa, mutta jos olemme käymässä lapsuudenkotini maisemissa Etelä-Pohjanmaalla, siellä tulee usein lähdettyä metsään.

27

1| 2016

28

1| 2016

Yhteistyöllä kohti virheetöntä rakentamista

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: POHJOLA RAKENNUS JA DREAMSTIME

Pohjola Rakennus Oy listaa muutaman vuoden välein kymmenen yleisintä rakentamisen virhettä. Listalla ei haluta osoittaa ketään sormella, vaan se kannustaa virheettömyyteen kaikissa töissä rakennustyömaalla.

P

ohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä kertoo, että listauksen tavoitteena on virheiden määrän vähentäminen sekä yleisimpien ja eniten kustannuksia aiheuttavien epäkohtien ehkäiseminen. Tuorein listaus on viime vuoden lopulta.

TOP 10 -virheiden kirjaaminen ja esiin nostaminen ovat keino saada listaa lyhyemmäksi. Rakentamisen laatu paranee vain estämällä rakennusvirheet.

– Lista perustuu toteutuneiden vuositakuu- ja 10-vuotistakuutöiden ja tuotannon edustajien kokemuksiin. Asia on otettu työmailla positiivisesti vastaan. Listan tavoitteena on kannustaa parantamaan virheettömyyttä paitsi mainituissa asioissa, niin kaikissa muissakin töissä, Metsälä sanoo.

– Virheet saadaan ehkäistyä, kun pidetään vaatimustaso laadun suhteen korkealla ja tiedostetaan, mitä hyvä laatu on, Juha Metsälä korostaa.

Metsälä on myös Rakennusteollisuus RT:n laaturyhmän puheenjohtaja.

RAKENTAMISEN LAATU on Metsälän mu-

kaan kehittynyt Suomessa myönteisesti. Aiempaa useampi asunto luovutetaan nykyään virheettömänä. Aalto-yliopiston Rakennusteollisuus RT:lle tekemän selvityksen mukaan suurimpien asuntotuottajien kohteissa virheettömien asuntojen osuus on 80–90 prosenttia. Virheettömäksi luovutukseksi luokitetaan asunto, jossa ei vastaanottohetkellä ole mitään huomautettavaa. Suomalaisen rakentamisen laatu ei siis ole ainakaan huonompaa kuin muissa maissa.

Rakentamisen ongelmat liittyvät yleensä viimeistelyyn, kuten ikkunoiden ja parvek-

Ennakointi on ” kaiken lähtökohta. keen ovien asennusten säätöihin sekä seinien ja kattojen halkeamiin. Yleisimmät virheet ovat pysyneet samoina 1990-luvulta lähtien, ja samat epäkohdat toistuvat niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Vakavat virheet ovat kuitenkin harvinaisia.

– Rakentamisen laatu on parantunut.

Esimerkiksi kylpyhuoneissa oli aiemmin paljon ongelmia, mutta nykyään ne osataan tehdä oikein. Edistymisen taustalla ovat muun muassa tutkimus, ohjeistus, kosteuseristäjien pätevyysvaatimukset ja lisääntynyt valvonta. Seurannan lisäksi työmailla on panostettu myös mittauksiin, mikä näkyy lopputuloksessa.

siin. Tämä tarkoittaa valmisosarakentamista ja off-site-rakentamista, kuten elementtikylpyhuoneita. Kohteissa, joissa on käytetty elementtikylpyhuoneita, takuukorjaustyöt ovat vähentyneet selvästi.

METSÄLÄ TOIVOO digitaalisten ratkaisujen

Juha Metsälä kertoo rakentamisen laadun parantuneen, kun tutkimusta, ammattitaitoa ja valvontaa on lisätty. Lopputuloksessa näkyy myös mittausten lisääntyminen.

MIKSI VIRHEITÄ syntyy? Metsälä kertoo, et-

tä yleisimpänä syynä pidetään rakentamisen kireitä aikatauluja. Kaikista ongelmista ei kuitenkaan voi syyttää kiirettä, koska rakentaminen muodostuu monista eri osatekijöistä, työvaiheista ja urakoista. Virheitä syntyykin rakentamistyön lisäksi jo suunnitteluvaiheessa ja materiaalivalinnoissa.

Rakennusteollisuus RT:n järjestämän verkkohaastattelun mukaan rakennusalan ammattilaiset kokevat ongelmien kiteytyvän juuri aikatauluihin. Hankkeita valmistellaan pitkään, mutta kun rakentamisen aloituspäätös on tehty, jää kovin vähän aikaa itse rakentamisen aloitukseen. Näin yksityiskohtia ei ehditä käydä tarpeeksi läpi, ja suunnittelun kiire siirtyy suoraan rakennustyömaalle.

Myös Metsälän mielestä virheiden välttäminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista. Yhteistyötä ja tiedonkulkua on lisättävä esimerkiksi pää- ja aliurakoitsijoiden välillä.

– Hyvä lopputulos vaatii nykyistä enemmän laatuun sitoutumista ylimmästä johdosta alkaen.

– Laatu lähtee myös asenteista. Niihin taas voidaan vaikuttaa koulutuksella ja tiedottamisella. Lisäksi tarvitaan tunnustusta eli palkitsemista hyvin tehdystä työstä, Metsälä summaa.

Hänen mielestään yksi merkittävä keino, jolla laatua voidaan parantaa, on siirtää rakentamista työmailta rakennustuotetehtai-

yleistyvän rakennusalalla. Rakentamisen laatua voidaan parantaa esimerkiksi tietomallintamisella ja älykkäällä rakennusteknologialla.

Tietomallintamisessa kolmiulotteiseen malliin kirjataan kiinteistön koko elinkaaren aikaiset tiedot suunnittelusta, rakentamisesta, tuotteista ja materiaaleista aina kunnossapitoon saakka. Näin kaikki informaatio on samassa paikassa, eikä hajallaan eri tiedostoissa. Metsälä toivoo, että julkisessa rakentamisessa siirryttäisiin tietomalleihin muutaman vuoden sisällä, minkä jälkeen ne tulisivat käyttöön muissa merkittävissä rakennuskohteissa.

Esimerkiksi rakennuksen luovutustilanteessa on nykyään helppo ottaa kuva vaikkapa huonosti asennetusta ikkunalistasta ja lähettää se suoraan toimittajalle. Näin puutteesta jää heti sähköinen jälki prosessiin.

– Rakentamisen laatu näkyy lopullisesti vuoden päästä valmistumisesta, kun on siirrytty kunnossapito- ja huoltovaiheeseen. Rakennusvaiheessa asennetut älytunnistimet helpottavat kunnossapitoa. Esimerkiksi salaojaputkiin asennetut anturit kertovat, onko putkissa kosteutta, tai tunnistimilla voidaan ohjata ilmanvaihtoa, miettii Metsälä.

RAKENTAMISEN OLOSUHTEET vaikuttavat

lopputulokseen ja virheiden vähentämiseen.

Metsälän mielestä Cramon tarjoamat sääsuojapalvelut ovat esimerkki siitä, miten Suomen olosuhteissa voidaan jo ennakolta varautua

POHJOLA RAKENNUS -KONSERNIN KYMMENEN YLEISINTÄ OMAPERUSTAISEN ASUNNONTUOTANNON VUOSIKORJAUKSEN AIHETTA: 1 Paikalla tehtyjen kylpyhuoneiden kaatovalujen ongelmat 2 Putkivuodot 3 Autokansien vuodot 4 Halkeamat seinä- ja kattorakenteissa 5 Pintojen sotkut, kolhut ja naarmut 6 Parveke- ja porrasovien säädöt 7 Parvekelasitusten toimivuus 8 Ikkunoiden säädöt ja huurtuminen 9 Ilmanvaihdon säädöt 10 Laatoitussaumausten virheet

29

1| 2016

30

1| 2016

sään aiheuttamiin kosteusongelmiin. Myös työmaan lämmityksellä on merkitystä laadun parantamisessa.

– Sääsuojan hyöty on siinä, että kriittiset työvaiheet voidaan tehdä suojassa ja rakenteiden kuivuminen alkaa nopeammin.

Suomen olosuhteissa rakenteet kastuvat aina hieman, joten oikea ja ammattitaitoinen kuivatus on kaiken A ja O. VIRHEET EIVÄT ole ilmaisia. Aalto-yliopiston

selvityksestä ilmenee, että asuntotuotannon takuukustannukset ovat prosentin verran kokonaiskustannuksista.

– Takuukustannukset näyttävät pienentyneen, kun tilannetta verrataan 1990-luvun loppuun. Rakentamisprosessia on hiottu ja kehitetty niin, että yhä useampi rakennus ja asunto pystytään tekemään kerralla valmiiksi ja virheettömäksi. Selvityksestä käy ilmi, että vuosikorjauskustannukset ovat kymmenessä vuodessa alentuneet kymmenesosaan aiemmasta. Samalla aikavälillä kymmenvuotiskustannukset ovat puolittuneet. Tämä on tuonut selvää rahallista säästöä.

Aalto-yliopistolta tilattu selvitys laatuvirheistä ja niiden kustannuksista liittyy Rakennusteollisuus RT:n vuonna 2011

käynnistämään Rakennusteollisuuden Laatupolku-hankkeeseen.

– Hankkeen tavoitteena on lisätä koko rakennusalan huomiota rakentamisen laatuun. Kehitämme työkaluja ja yhteisiä mittareita laadun tuottamiseen ja seuraamiseen.

Olemme tehneet ohjeistuksen myös asiakkaan kohtaamiseen, kertoo Metsälä.

RT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Rakentamisen laatu RALA ry ja Asunto- toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI sekä asiantuntijoina lisäksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu ja Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustuotanto ja -talouden yksikkö. ■

Sääsuojilla voidaan parantaa työmaan työskentelyolosuhteita ja varmistaa osaltaan laadukas lopputulos.

Olosuhdehallinta parantaa laatua

C

ramon kehityspäällikkö Ismo Vainio ja myyntipäällikkö Juha Salmela allekirjoittavat Pohjola Rakennus Oy:n tekemän yleisimpien rakennusvirheiden listan.

– Tiukat aikataulut lisäävät rakentamisen haasteellisuutta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonta kuvaa hyvin tilannetta. Kun suunnittelulle ja töiden aikataulutukselle varataan riittävästi aikaa, näkyy se heti laadussa miettii Vainio. Ennakointi on kaiken lähtökohta. Jos työmaalla jokin työvaihe viivästyy, se vaikuttaa heti muihin töihin. Tällöin ei esimerkiksi jää aikaa odottaa rakenteiden kuivumista, ja pintatyöt saatetaan aloittaa liian aikaisin.

SALMELAN MUKAAN monet rakennuttajat vaativat rakennusaikaisten sääsuojien käyttöä. Niiden avulla olosuhteet saadaan paremmin hallintaan, ja esimerkiksi listassa olevat autokansien vuodot, seinien ja kattojen halkeamat sekä pintojen sotkut, kolhut ja naarmut saadaan ainakin osittain kuriin.

– Sääsuojat eivät suojaa ainoastaan sateelta, vaan myös tuulelta ja auringolta.

Esimerkiksi betonivalun yhteydessä lämmitettävillä sääsuojilla saa lämpö- ja kosteustilanteen hallintaan ja kuivumisen suunnitellusti alkuun. Suoja estää myös tuulen levittämien epäpuhtauksia tarttumisen kosteisiin pintamateriaaleihin. Suojalliset telineet

lisäävät työturvallisuutta, koska niissä on kaiteet valmiina.

VAINIO KOROSTAA koko rakennusaikaisen olosuhdehallinnan seurannan ja mittausten tärkeyttä. Esimerkiksi rakenteiden kosteusmittauksilla selvitetään, voidaanko siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Cramolla on tarjolla myös etäluettava lämpö‐ ja kosteusolosuhteiden valvontaan sopiva laitteisto ja ohjelmisto.

Kosteus- ja homeongelmien yleistyminen melko uusissakin rakennuksissa on lisännyt rakennusaikaisten sääsuojien merkitystä.

Salmela toteaakin sääsuojien kysynnän kasvaneen viime vuosina voimakkaasti. ■

Tavoitteena loistava tulevaisuus

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Tuore toimitusjohtaja Leif Gustafsson haluaa, että Cramo pysyy jatkossakin vuokrausalan kärjessä. Se varmistamiseksi tarvitaan esimerkiksi big dataa.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: MATTI SULANTO

R

akennusinsinööriksi kouluttautunut Leif Gustafsson on ennen Cramoa ehtinyt työskennellä toimitusjohtajana myös Stena Recyclingin Intenationalilla ja YIT Sverigellä. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Cramolla hän määrittelee yhtenäisen strategian vaalimisen kaikissa Cramo-maissa.

– On erittäin haastavaa olla vahva vuokraamoalan yritys sekä paikallisesti että globaalisti. Maailmantilanteet vaihtelevat nopeasti ja vaikuttavat rakennusalaan ja sitä kautta meidän toimintaamme. Meillä ei ole varaa olla kankea tai hitaasti liikkuva globaali yritys. Kilpailu on liian kovaa jokaisessa toimintamaassamme, Gustafsson sanoo.

Viime vuosina Cramo on paitsi kasvanut, myös yhtenäistänyt ja harmonisoinut prosessejaan kaikissa toimintamaissaan. Gustafsson toteaa, että vuokrausalalla on käynnissä yhä suurempia muutoksia.

Big datan eli suurien tietomassojen keräämisen merkitys sekä tiedon hallinta on tullut vuokrausalalle jäädäkseen.

– Emme voi enää tehdä päätöksiä perustuen vain mutu-tuntumaan, vaan taustalla on oltava myös faktaa. Käytämme big dataa yhä enemmän apuna asiakaspalvelussamme, esimerkiksi ennakoimalla kalustotarpeitamme. Tiedon avulla voimme olla entistä joustavampia ja reagoida asiakkaidemme toiveisiin nopeasti.

CRAMO ON ponnistellut aktiivisesti asiakaslupauksensa läpi-

viemiseksi. Gustafsson näkee, että vahva brändi on tänä päivänä kansainvälisen yrityksen käyntikortti ja yksi tärkeimpiä kilpailuetuja markkinoilla.

– Olemme käyneet läpi yhteiset arvomme ja aloittaneet työn muuttaaksemme koko yrityskulttuuriamme. Globaalissa yrityksessä koko henkilökunnan täytyy tietää, mitä kohti ponnistellaan, hän linjaa.

Gustafsson nimeää yhdeksi Cramon tavoitteeksi henkilökuntaan panostamisen ja myös uusien hyvin tekijöiden houkuttelun.

– Vuokrausalalla henkilökuntamme on tärkein kilpailuvalttimme. Jokainen työpaikka haluaa olla kiinnostava ja houkutella parhaat tekijät pariinsa. Me Cramolla tulemme panostamaan henkilökuntamme osaamiseen ja kouluttamiseen, Gustafsson lupaa.

VAPAA-AIKAANSA toimitusjohtaja viettää kuntoillen sekä tennis-

Leif pitää henkilökuntaa Cramon tärkeimpänä kilpailuvalttina.

tä, golfia ja shakkia pelaten. Entä mikä tekee hänen työpäivästään mainion?

– Lähden joka aamu innoissani töihin jatkamaan Cramon kehittämistä. Koska olen juuri aloittanut, minulla on paljon ajatuksia ja ideoita tulevasta. Itselleni mainio työpäivä on jokainen, jolloin herään ja pääsen tarttumaan toimeen. ■

31

1| 2016

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA. CRAMO EI PELKÄÄ HAASTEITA, ei pieniä

eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, ja teemme sen yhteistyössä teidän – asiakkaidemme – kanssa. Voimme pitää uudet lupauksemme vain teiltä saamamme palautteen avulla.

KUUNTELEMME SINUA AINA

KALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA

TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINA

Uskomme aitoon, avoimeen vuorovaikutukseen. Jos et ole tyytyväinen palveluumme, kerro siitä asiakasedustajallemme. Autat meitä kehittymään ja saat palveluksestasi bonuksen.

Haluamme olla luottamuksesi mittainen. Jos kalustomme ei toimi kuten sen pitää, korjaamme tai vaihdamme sen neljän tunnin sisällä.

Muuten jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

Tiedämme, että rakennustyömaa on kuin palapeli, jossa yhdenkin osasen puuttuminen tai myöhästyminen on liikaa. Jos toimitusaikamme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen ja jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA