Cramon 1|2013

Cmon ra

04

Energiaa jätteistä ❯ Vantaalle nousee jätevoimala

28

Hei hei harmaatalous! ❯ Tuottiko lakimuutos tulosta?

HUHTIKUU |

CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

01 | 2013

ELÄKEIKÄ KIISTAKAPULANA SIIRTOKELPOINEN TILA KUIN KAMELEONTTI

Cramo täyttää 60 vuotta

Curt Lindström

palaa Pohjolaan

pääkirjoitus Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

2

nro 1 | 2013

Vielä virtaa veteraanin veri TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

H

ämmästyn joka kerta sitä, miten nopeasti vuosi vierähtää. Cramo on varttunut jo kunnioitettavaan veteraani-ikään. Vietämme tänä vuonna kuusikymppisiä ja juhlimme pitkää uraamme. Olemme Suomen vanhin alan yritys ja voin ylpeydellä sanoa, että olemme olleet alan edelläkävijöitä jo pitkään.

Varma merkki taas yhden vuoden kierrosta ja kevään tulosta on lähestyvät jääkiekon MM-kisat. Cramo on tänäkin vuonna kisoissa mukana yhteistyökumppanina ja haemme Suomesta toista kertaa Suomen parasta jääkiekkohuoltajaa. Tämän lehden pääjutussa kansamme virallinen jääkiekkolegenda Curt Lindström kertoo, miten menestyvän joukkueen takana on aina paljon muitakin kuin vain niitä tähtipelaajia. Ei riitä, että pelaaja-aines on timanttia, myös taustajoukkojen pitää pelata yhteen.

Jääkiekosta löytyy yhtymäkohtia yritysmaailmaan. Cramon menestyksen yhtenä salaisuutena lienee hyvä yhteispeli. Katsomme kuuluvamme samaan joukkueeseen myös asiakkaittemme kanssa. Osoituksena tiimihengestä lanseerasimme tänä vuonna Cramo Kaveri -etuohjelman, jolla haluamme palvella entistä paremmin pieniä ja keskisuuria asiakkaitamme.

Toivottavasti mahdollisimman moni asiakas

tarttuu kädenojennukseemme ja hyödyntää etuohjelmamme reilut edut.

Hyvässä joukkueessa myös hyödynnetään kaikkien pelaajien osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kannattaa lukea tästä lehdestä eläkeikää käsittelevä juttu. Jutussa mietitään, miten kaikki saadaan työpaikoilla jaksamaan mahdollisimman pitkään ja millaisia vahvuuksia eri-ikäiset työntekijät tuovat rakennusalan yrityksille.

Nuoret ottavat usein herkemmin riskejä, mutta vanhempi polvi tuo kokemusta kentälle.

Näin Cramon veteraani-iässä on hyvä miettiä, miten mieli pidetään vireänä tulevinakin vuosina. Mielestäni uudet ajatukset ja toimintatapojen tuuletus ovat tehokkaimpia keinoja pitää joukkue iskussa. Tänä vuonna pokkasimme palkinnon HENRY:n järjestämässä Henkilöstöteko-kilpailussa. Cramopol-pelimme sai kunniamaininnan, sillä lautapeli toimi erinomaisena keinona konsernimme uuden strategian ja arvojen jalkauttamisessa työntekijöillemme. Idea oli tuore ja hauska ja toimisi varmasti myös monessa asiakasyrityksessämme. Ottakaahan vinkki talteen ja pistäkää pelit pystyyn.

Turnausmenestystä toivottaen, Tatu Hauhio

Toimitussihteeri OS/G Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Pekka Eskelinen KANNEN KUVA Lehtikuva paino Kirjapaino Öhrling Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 6 500 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.

17

PULMA&RATKAISU ❯ Suojaa säältä

23

PELIT&VEHKEET ❯ Arjen apuvälineet

27

TURVALLISUUSTEKO ❯ Huolto säästää vahingoilta

31

24

18

10

”Suomi on jääkiekon innovaatioissa Ruotsia pidemmällä.”

JÄÄKIEKKOVALMENTAJA CURT LINDSTRÖM

4

Vuoksenniskan koulu muutti

06

Nostinkoulu antaa valmiuksia

11

C80-moduulista on moneksi

Eläkeikä kirvoittaa keskustelemaan

14

Cramo viettää kuuskymppisiä

24

Veronumero pelastaa työpaikkoja

28

Urheiluakatemia esittäytyy

32

Uutiset

08 12

3

nro 1 | 2013

Nousussa

4

nro 1 | 2013

Vuokraamoesimies Esa Kammonen (vas.) kertoo, että ranskalaisen LAByrityksen työmaapäällikkö Eric Gaudel, on yksi niistä monista kansainvälisistä asiakkaista, joiden kanssa on tehty Vantaalla hyvää yhteistyötä.

Jätevoimaa Vantaalle Teksti: Mari Kuusinen | KuvaT: Markku Ojala

Suomen suurin jätevoimala polttaa noin 320 000 tonnia kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä vuosittain.

K

ehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen rakennetaan parhaillaan maamme suurinta jätevoimalaa. Vantaan jätevoimalan on määrä aloittaa toimintansa keväällä 2014.

Laskelmien mukaan poltetut jätteet tuottavat noin puolet Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä ja kolmanneksen kaupungin tarvitsemasta sähköenergiasta. Polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan talteen jopa 95 prosenttia.

– Sähköä kertyy noin 200 000 kerrostalokaksion tarpeisiin ja kaukolämpöä 100 000 kaksion tarpeisiin, kertoo Vantaan Energian projektipäällikkö Markku Vuorimaa.

Jätevoimalan rakentaminen alkoi syyskuussa 2011 louhintatöillä. Parhaillaan tehdään asennustöitä ja voimalan rakennustyöt ovat jo melko pitkällä.

Vuorimaa kertoo, että työmaan miesvahvuus tulee kasvamaan nykyisestä neljästäsadasta jopa yli viidensadan, kun kaikki laiteasennukset pääsevät täyteen vauhtiin.

Rakennustyöläisistä yli puolet on ulkomaalaisia. Alihankkijoita tulee Puolasta, Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta, Virosta, Saksasta, Ruotsista, Tanskasta ja luonnollisesti myöskin Suomesta.

Cramo on ollut mukana työmaalla sen perustamisesta lähtien. Aluksi Cramo asensi työmaa-alueelle sähköistyksen ja valaistuksen. Alueelle perustettiin myös projektipiste palvelemaan alueen rakennuttajia.

Vuokraamoesimies Esa Kammonen kertoo, että vuokrauspisteen henkilökunta on jokapäiväisessä yhteydessä työmaan toimistoon ja osallistuu työmaakokouksiin, joten vuokraustoimistolla on tieto siitä, mitä työmaalla kulloinkin tapahtuu.

– Pystymme näin auttamaan omalta osaltamme työmaata pysymään aikataulussa ja ennakoimaan laite- ja palvelutarpeita. ■

5

nro 1 | 2013

Nousussa

6

nro 1 | 2013

Rehtori Lasse Tiilikka on hyvin tyytyväinen uusin tiloihin. Ne ovat hänen mielestään avarat, valoisat ja toimivat.

Imatran kaupunki edellytti väistötiloilta erityisesti hyvää ilmastointia. Hinta ei ratkaissut, sillä kyse on lasten terveydestä.

Teksti: Pirkko Soininen | Kuvat: Eeva Hakalisto

Helppo hengittää

Vuoksenniskan koululaiset pääsivät valoisiin, avariin ja toimiviin tiloihin.

7

nro 1 | 2013

I

matralla sijaitseva Vuoksenniskan koulu on kärsinyt pitkään sisäilmaongelmista. Vuosi sitten koulun luokat 1–4 sekä esikoulu siirtyivät Cramolta vuokrattuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Tuolloin tilat omistava Imatran YH-rakennuttajat Oy kilpailutti väistötilat, ja Cramon tarjous sai parhaimmat pisteet.

Cramo toimitti vuoden 2012 alussa Imatralle C80-järjestelmän, jonka kerrosala on 729 neliömetriä. Tilat koostuvat kuudesta luokkatilasta, yhdestä päiväkotiryhmästä sekä toimisto-, tauko-, neuvottelu- ja sosiaalitiloista.

– Meillä oli erittäin korkeat laatuvaatimukset, joihin Cramon tarjoamat tilat vastasivat parhaiten. Edellytimme tiloilta muun muassa korkealuokkaisia U-arvoja ja hyvää ilmastointia. Hinta ei ratkaissut, sillä kyse on lasten terveydestä, toteaa Imatran kaupungin konsernitilahallintapäällikkö Markku Salo.

Cramon ja Imatran kaupungin vuokrasopimus on kolmivuotinen. Vanha viipalekoulu, jossa alaluokat aiemmin toimivat, on jo purettu, ja koko Vuoksenniskan koulun peruskorjaus alkaa ensi kesänä.

– Kaikista parasta tiloissa on ollut valoisuus, avaruus, toimivuus sekä tietysti loistava ilmanlaatu. Se oli ykköskriteeri, kun valitsimme tilapäisiä tiloja. Seuraavaksi tärkein kriteeri oli se, että tilat ovat toimivat, kertoo koulun rehtori Lasse Tiilikka.

Valitsijat arvostivat sitä, että Cramon järjestelmässä oli huomioitu jo valmiiksi koulun tarpeet. Tiloihin oli piirretty esimerkiksi riittävän isot naulakot ja vessat.

Lasten vanhemmat ja henkilökunta ovat rehtorin mukaan olleet tiloihin erittäin tyytyväisiä. ■

UUTISET

8

nro 1 | 2013

Koonnut: MARI KUUSINEN | Kuvat: Cramo ja dreamstime

Ryhdy Cramon Kaveriksi C

ramon vuokraamon paidoissa lukee jykevillä kirjaimilla ”Ollaanko Kavereita?” Paidoissa ei suinkaan ole kysymys seuranhausta, vaan Cramon uudesta Cramo Kaveri -etuohjelmasta, jonka tavoitteena on palvella entistä paremmin pieniä ja keskisuuria asiakkaita.

Cramon Kaverina pienenkin asiakkaan on mahdollista saada suurasiakkaan alennusprosentit ja edut. Vastavuoroisesti Cramon Kaveri maksaa liittymismaksun, jonka hän saa takaisin, kun yhdessä sovitut ehdot ovat täyttyneet. Idea etuohjelmasta on lähtöisin Cramon kemiläisen vuokrauspäällikön Antti Hulkon aloitteesta.

– Kentällä kiertäessä huomasin, että olemme hintakilpailussa menettäneet useita pieniä ja keskisuuria asiakkuuksia. Lähdin miettimään, kuinka pystyisimme tarjoamaan näille asiakasryhmille parempia etuja ilman, että pelkästään poljemme hintoja. Ajatusteni pohjalta kehitettiin Cramolle Cramo Kaveri -ohjelma, kertoo Hulkko Kaverin taustasta.

– Hyvänpäivän tutuista oikean kaverin erottaa se, että hän on aina aidosti etusijalla. Täsmälleen samalla lailla toimii Cramo Kaveri -etuohjelma. Kaverina voi olla varma, että saa parhaat alennusprosentit – sillä kukapa ei haluaisi olla reilu ja antaa kaverilleen parasta? Kun asiakas sitoutuu, sitoutuu myös Cramo, havainnollistaa Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka.

Osoituksena sitoutumisesta asiakas maksaa liittymismaksun, Cramo taas vastavuoroisesti tarjoaa kaverillen parhaat alennusprosentit ja edut sekä entistä paremman laitevalikoiman.

Etuohjelmaa testattiin Cramolla loppusyksyllä Jyväskylässä.

Vuoden loppuun kestäneen pilotin aikana ohjelmaan sai erittäin innostuneen vastaanoton Cramon asiakkailta. Keväällä Cramo Kaveri -etuohjelma käynnistyy 17 paikkakunnalla ympäri Suomea. ■

Cramo Kaveri • Cramon etuohjelma pienille ja keskisuurille asiakkaille.

• Aluksi arvioidaan Kaverin realistinen vuokrausten euromäärä vuositasolla.

Mitä suurempi euromäärä, sitä suurempi alennus.

• Asiakas maksaa Kaverin liittymismaksun, joka palautetaan, kun yhdessä sovitut ehdot ovat täyttyneet.

• Cramon Kaverit muodostavat alueellisia Kaveriporukoita.

• Mitä suurempi Kaveriporukka, sitä parempi laitteiden ja koneiden toimitusvarmuus alueelle muodostuu.

• Kun Kaveriporukan yhteenlaskettu vuokrausmäärä nousee vuositasolla minimissään 150 000 euroon, saavat kaikki Kaveriporukan Kaverit vuosihyvityksen.

• Kun Kaveri hankkii uuden Kaverin joukkoon, hän saa suosittelupalkkion.

• Täysin läpinäkyvä ohjelma.

• Kaveriksi voi liittyä jatkossa Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Tuusulassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Vantaalla, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. ■

Toimipisteet muuttivat

H

elsingin Konalan toimipiste palvelee huhtikuun 8. päivästä alkaen osoitteessa Ristipellontie 17.

• Helsingin Herttoniemen toimipiste palvelee 1. toukokuuta alkaen osoitteessa Linnanpajantie 5, Helsinki. Muuttopäivään asti voit asioida normaalisti Sahaajankadulla.

• Mäntsälän toimipiste on muuttanut vuoden alussa Helsingintieltä osoitteeseen Vuolteenmäentie 4. Nyt pisteellä on käytössään entistä isommat tilat.

• Espoon Suomenojan piste taas muutti osoitteeseen Niittyrinne 5.

• Järvenpään ja Keravan toimipisteet ovat yhdistyneet Järvenpäässä. Uuden toimipisteen osoite on Minkkikatu 1-3.

• Varkauden toimipiste on muuttanut osoitteeseen Relanderinkatu 118.

Kaikkien toimipisteiden puhelinnumerot säilyvät ennallaan muutoista huolimatta. ■

MMkisakatsomat

Voittajajoukkue Lemminkäinen vei voiton maalivahtipelillä.

tulevat taas

9

C

ramo tuo 2013 jääkiekon MM-kisafiiliksen jälleen Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Viime vuonna lanseeratut kisaillat järjestetään Cramon toimipisteillä, joihin asiakkaat kutsutaan katsomaan Suomen otteluita isolta screeniltä aidossa jääkiekkokatsomoympäristössä.

Kisailloissa on tarjolla juomaa, ruokaa, juontaja, paikallisia lätkäsankareita, julkkiksia, cheerleadereita, lämäritutka, pöytäkiekkoa, ilmakiekkoa, musiikkia ja rentoa meininkiä.

Kaveripaikkakunnista kun on kyse, on asiakkailla tietysti myös mahdollisuus liittyä Cramon Kavereiksi Kaveri-ständeillä. Katso aikataulu alta ja ilmoittaudu nopeasti kisailtaan osoitteessa www.cramo.fi/kisakatsomo.

Paikkoja on rajoitetusti. ■

Kisailtojen aikataulu • Tampere, perjantai 3.5. klo 20.15, Suomi-Saksa. Ilmoittautumisaika päättynyt.

• Turku, lauantai 4.5. klo 20.15, Suomi-Slovakia. Ilmoittautumisaika päättynyt.

• Vantaa, maanantai 6.5. klo 20.15 Suomi-Ranska. Ilmoittautumisaika päättynyt.

• Lappeenranta, keskiviikko 8.5. klo 20.15, USA-Suomi.

Ilmoittautumisen deadline 24.4.

• Kuopio, perjantai 10.5. klo 20.15, Venäjä-Suomi. Ilmoittautumisen deadline 24.4.

• Oulu, tiistai 14.5. klo 20.15, Latvia-Suomi, ilmoittautumisen deadline 26.4.

• Vaasa, torstai 16.5. klo18.30 Puolivälierä, ilmoittautumisen deadline 26.4.

• Pori, lauantai 18.5. klo 16.00/20.00 Välierä, ilmoittautumisen deadline 26.4.

nro 1 | 2013

Lemminkäinen jyräsi Cramo

Hockey Cupissa

Turnauksessa paikan päällä nähtiin konsernin toimitusjohtaja Vesa Koivula ja kiekkolegenda Esa Tikkanen.

T

ammikuun alussa Helsingin Jäähallissa pelattu Cramo Hockey Cup keräsi kahdeksan joukkuetta ottamaan mittaa toisistaan lätkäkaukalossa.

Skanskan, SRV:n, YIT:n, Lemminkäisen, Sähkö-Aron, NCC:n, L&T:n ja Cramon joukkueet nostattivat kisatunnelman korkealle.

– Turnaus keräsi jälleen mukavasti yleisöä. Palkintoja jakamassa nähtiin kiekkolegenda Esa Tikkanen, kertoo Cramon turnauspäällikkö Sanna Kiander.

Voiton turnauksessa vei Lemminkäinen. Cramolaiset jäivät katkerasti hopealle. Varsinainen peliaika päättyi tulokseen 4-4, jonka jälkeen ottelu ratkaistiin voittomaalikilpailulla Lemminkäisen hyväksi tuloksella 5-4.

– Lähdimme turnaukseen tavoitteena parantaa edellisvuoden nelossijaamme. Menestyksemme perustui onnistuneisiin pelaajavalintoihin sekä saumattomaan yhteen hiileen puhaltamiseen. Ainoastaan finaalin loppuhetkillä tuli muutama heikko hetki, joiden vuoksi päädyttiin hermoja raastavaan rankkarikilpailuun. Maalivahtipelin onnistuminen turnauksessa kulminoitui loistavaan lopputulokseen, kertoo Lemminkäisen joukkueen kapteeni Niko Asposalo.

Kolmanneksi turnauksessa tuli Sähkö-Aron joukkue. Paras kannatusjoukko oli NCC:llä. ■

Tervetuloa Cramon

kuusikymppisille!

S

uomen vanhin ja jatkuvasti kehittynyt sekä laajentunut rakennuskonevuokraamo Cramo täyttää 60 vuotta.

Tulemme välittämään kutsuja asiakkaillemme viettämään syntymäpäiviä toimipisteillemme ympäri Suomen. Pisteeltä toiselle kiertävät synttärijuhlat alkavat 3. toukokuuta ja kestävät aina syyskuun loppupuolelle asti.

Tapahtumissa pääsee tutustumaan uuteen ilmatiiviyspalveluumme ja voi vuokrata tuotteitamme jopa 60 prosentin alennuksella. Luvassa on myös hauska Cramo-visa ja arvontoja. Syntymäpäivillä on mahdollista myös liittyä Cramon Kaveriksi. ■

UUTISET Toisena koulutuspäivänä osallistujat suorittivat telineasennuksen näyttökokeen.

10

nro 1 | 2013

Martti Ala-Härkönen (keskellä) esitteli Cramopol-pelin palkintojenjakopäivänä tuomaristolle.

Cramo menestyi

Henkilöstötekokilpailussa

Telineasentajat saivat

sertifikaatin

Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa telineasentajille sertifiointikoulutus tämän vuoden helmikuussa Vantaalla.

TekstI: Mari Kuusinen | Kuva: Cramo

S

ertifikaattikokeen suoritti hyväksytysti yhteensä 15 telineasentajaa viidestä telineasennusalan yrityksestä. Cramolta koulutukseen osallistui kolme asentajaa.

– Koulutuksella haluamme vastata Suomessa asiakkaiden toiveisiin ja osoittaa heille asentajiemme ammattitaidon, sanoo Cramon asennuslinjapäällikkö Niko Korsow.

Koulutuksen takana ovat Talonrakennusteollisuus ry:n telinejaosto, TTS-Työtehoseura ja Inspecta Sertifiointi Oy. Koulutuksen rakenne saatiin Suomessa jo olevista muista sertifioinneista.

Monissa muissa maissa on jo aiemmin koulutettu telineasentajia, ja asentajien ammattitaito on ollut todennettavissa Ensimmäisenä koulutuspäivänä asentajat osallistuivat teoriakoulutukseen ja suorittivat opitusta asiasta tentin, toisena päivänä pidettiin näyttökoe.

– Pilottikoulutukseen osallistui varsin kokenutta henkilökuntaa. Käymme läpi vuoden

2014 loppuun kestävää siirtymävaihetta, jonka aikana sekä koulutus että näyttö vievät aikaa kokeneilta asentajilta pari päivää. Siirtymäkauden jälkeen koulutusjakson pituus venyy neljään päivään, Korsow kertoo.

Seuraava koulutus järjestetään huhtikuussa ja sen jälkeen tulevana syksynä. Kouluttajat tulevat telinealan yrityksistä. Cramon projektipäällikkö Juri Lekander toimii yhtenä kouluttajana.

– Sertifiointi on erittäin hyvä asia. Vaikka pilottikoulutukseen osallistui erittäin kokenutta asennuksen henkilökuntaa, aina on hyvä kerrata jo opittuja asioita, hän toteaa.

Sertifiointijärjestelmä on kolmitasoinen ja nyt käynnistyi ensimmäinen taso, eli telineasentajan henkilösertifiointi. Toisen tason suorittanut asentaja pystyy toimimaan telineryhmän esimiehenä ja kolmannen tason läpäissyt voi toimia telinetyön valvojana ja asiantuntijana. ■

C

ramo pärjäsi hienosti HENRY ry:n järjestämässä Henkilöstöteko 2012 -kilpailussa alkuvuodesta. Cramo sai tuomaristolta kunniamaininnan Cramopol-pelipäivistä.

Cramopol-lautapeli toimi erinomaisena keinona konsernin uuden strategian ja arvojen jalkauttamisessa Cramon henkilökunnalle viime vuonna.

– Cramopol on yksinkertainen lautapeli, jonka sisältö kehitettiin omin voimin. Pelissä edetään tavallisen lautapelin tapaan. Peliruuduissa tulee esiin yhtiön operatiiviseen toimintaan liittyviä tilanteita ja kysymyksiä, joihin pelaajat pyrkivät joukkueena löytämään yksimielisen ratkaisun annetuista vaihtoehdoista. Osassa peliruutuja keksitään aloitteita Cramon liiketoiminnan kehittämiseksi, kertoo Cramon talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen.

Konsernin johtoryhmä käytti 15 erilaisen pelitilanteen suunnitteluun puolitoista päivää.

Yksi pelitilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että asiakas palauttaa vuokraamansa koneen rikkinäisenä, ja joukkueen pitää päättää, mikä on oikea tapa toimia tällaisessa tilanteessa Cramolla.

Tuomaristo kehui Cramon konsernin johtoa sitoutumisesta hankkeeseen sen osallistuessa pelin sisällön valmisteluun. Nykyisin peli on osa konsernin perehdytysohjelmaa.

Kolmattatoista kertaa järjestetyn Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo totesi, että Cramopol-hankkeessa on tunnistettu konsernille sopiva tapa jalkauttaa uutta missiota, visiota, arvoja ja strategiaa. ■

Henkilönostimet tutuksi

11

nro 1 | 2013

Cramon nostinkoulutuksessa saa perusvalmiudet käyttää erityyppisiä henkilönostimia.

Kaksivaiheinen koulutus antaa valmiuden käyttölupaan.

Cramo järjestää nostinkoulutusta Kouvolan toimipisteessä sekä alueellisesti, kun tarvittava määrä kurssilaisia saadaan kokoon. Kuva helmikuiselta kurssilta Jyväskylästä. Nostimessa vasemmalla Erkki Toiviainen.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | kuva: cramo

C

ramo Nostinkoulun kurssipäivä alkaa teoriaosuudella, jossa käydään läpi muun muassa lakeja ja asetuksia sekä riskien hallintaa ja mietitään, mikä nostin sopii mihinkin tarkoitukseen. Lopuksi on teoriakoe.

– Käytännön harjoittelussa tutustutaan eri nostimiin ja niiden toimintoihin. Kertaamme myös päivittäin tehtävät tarkastukset. Lopuksi kurssilaiset harjoittelevat käyttämään saksinostinta, ajettavaa puominostinta eli kuukulkijaa sekä hinattavaa puominostinta, kertoo koulutuksesta vastaava huoltopäällikkö Erkki Toiviainen Cramolta.

Kurssi on tarkoitettu kaikille nostimia käyt-

täville työntekijöille. Työnjohto taas saa koulutuksesta edellytyksiä myöntää käyttölupia.

Työsuojelupiirin suosituksen mukaan kurssille voi kerralla osallistua maksimissaan 12 henkilöä.

– Annamme kurssin suorittaneille nostinkortin, mutta se ei vielä ole nostimen käyttölupa. Sen voi antaa vain työnantaja. Luvan saaneilta edellytetään teorian lisäksi laitteiden käyttökokemusta, Toiviainen sanoo.

Yksi tärkeimmistä asioista, joka tulee

muistaa nostinten käytössä, on tarkastaa maapohjan kantavuus. Tämä on keskeistä etenkin tukijalkaisilla laitteilla. Myös rajakytkimen toiminta pitää hallita. Teleskooppi- ja nivelpuominostureita käytettäessä työntekijällä on oltava turvavaljaat.

– Talvella kytkimet jäätyvät, joten on hyvä testata niiden toimivuus työtä aloitettaessa. Myös varalasku ja hätäpysäytys pitää varmistaa. Ympäristön havainnointi on kaikkein tärkeintä. Sanon aina koulutuksessa, että pään pitää pyöriä kuin pöllöllä nostimella työskenneltäessä.

Kun nostimen vuokraa Cramolta, saa siihen käyttöopastuksen. Kaikissa nostimissa on myös käyttöohjekirja.

KONE Hissit Oy:n työturvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Seppo Mattlar kertoo Cramon kouluttaneen lähes sata KONEen asentajaa saksi- ja puominostimien käyttäjiksi.

– Nykyasetusten mukaan kaikilla henkilönostimia käyttävillä tulee olla kirjallinen lupa nostimien käyttöön. Päätimme kouluttaa kaikki asentajamme. Osalla asentajistam-

Pään pitää ”pyöriä kuin

pöllöllä nostimella työskenneltäessä. me oli jo vuosien kokemus nostinten käytöstä, mutta osalla kokemus oli vähäisempää, Mattlar sanoo.

– Moni kokenut asentaja kertoi kurssipäivän jälkeen, että koulutuksesta sai uusia vinkkejä nostimien käyttöön, hän lisää.

KONEen asentajat koulutettiin 1,5 vuoden

aikana. Mattlar on tyytyväinen, kun kursseja järjestettiin ympäri Suomen ja moneen otteeseen. Koulutukset voitiin näin järjestää porrastetusti työpaikan lähellä.

Erkki Toiviainen jäi eläkkeelle huoltopäällikön tehtävästä 1.4.2013, mutta hän jatkaa nostinkoulutuksien pitämistä asiakkaille tarvittaessa. ■

Meidän koulu 12

Teksti: Pirkko Soininen | Kuvat: Cramo ja Dreamstime

C80 voi olla koulu, päiväkoti tai toimisto. Siirtokelpoinen tila muuttuu kuin kameleontti tarpeidesi mukaan.

nro 1 | 2013

4900

X

Tällä hetkellä Cramolla on siirtokelpoista tilaa 4 900 elementtiä, yhteensä noin 154 000 m2.

15000

X

Suomessa noin 15 000 lasta käy koulua Cramon siirtokelpoisissa tiloissa.

270 cm ”Olen jo 130 cm, mutta luokan kattoon on vielä matkaa 140 cm.

Ei hätää!”

25 m2

M1

”Yksi elementti on saman kokoinen kuin huoneeni kotona, 25m2. Mutta meidän koulussa on kymmeniä elementtejä.” Moduulien mitat ovat pituus 6060 mm / 8640 mm / 9640 mm sekä leveys 2970 mm / 3950 mm. Moduuleja voi yhdistellä monella tavalla.

Sisätilojen rakennusmateriaaleilla on M1päästöluokitus, eli niistä ei irtoa vahingollisia yhdisteitä sisäilmaan.

-50°C C80 on suunniteltu Suomen olosuhteisiin.

Se kestää -50 asteen pakkasta.

ET=140 Myös ympäristö tykkää C80:sta.

Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/ brm2) on 140.

Laskennallinen lämpöhäviö täyttää matalaenergiarakennukselle asetettavat vaatimukset.

A Julkisivumateriaalit ovat paloturvallisia.

Materiaaleilla on paloturvallisuusluokitus A.

”Minulla on astma. Täällä uudessa koulussa hengitykseni kulkee hyvin.”

Rakennuksessa on koneellinen tuloja poistoilmanvaihto sekä tuloilman suodatus.

13

nro 1 | 2013

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVA: DREAMSTIME

14

nro 1 | 2013

”Työtä voidaan keventää tai etsiä korvaavaa työtä.”

TYÖTERVEYSHOITAJA ELLEN LUND, MEHILÄINEN

Eläkeiän nostaminen on välttämätöntä. Vai onko?

Panimme ajatuksen happotestiin ja kysyimme, mitä mieltä siitä ovat Rakennusteollisuus RT:n työmarkkina­johtaja Tapio Kari, cramolaisten työ­ kuntoa vuodesta 1987 seurannut työterveyshoitaja Ellen Lund Mehiläisestä sekä kohta 60 vuotta täyttävä asennuspäällikkö Osmo Heinonen Cramosta.

6 ERÄÄ eläkeiästä

1. Miksi työuria halutaan pidentää?

Tapio Kari: Sitä vaatii kansantalouden kestävyys. Työssäkäynnin aika ei voi lyhentyä samalla, kun opiskelun ja eläkkeellä olon kesto pidentyvät, koska työssä käyvät rahoittavat pääosin myös muiden elämän. Vain työnteko luo toimeentuloa ja ylläpitää elintasoa. Tavoitteena pitää olla, että kaikilla olisi mahdollisuus elää loppuun asti ihmisarvoista elämää. Emme halua Suomeen vanhuskurjalistoa.

Osmo Heinonen: Tässä pyritään nyt vain puristamaan ikääntyvistä suurista ikäluokista viimeinenkin hikipisara. Pitää löytää jokin muu keino kansantalouden pelastamiseen.

Eläkeiän nostaminen ei ole oikein, koska ne ikäluokat, jotka nyt ovat lähdössä eläkkeelle, ovat maksaneet eläkkeitään 1960-luvulta asti. He ovat eläkkeensä ansainneet.

2. Miten nuoret saataisiin raksalle töihin nykyistä aiemmin?

Tapio Kari: Raksa on hyvä vaihtoehto nuorille, jotka eivät viihdy koulunpenkillä. Rakennusteollisuus ry:llä onkin vireillä nuorten työllistämiseen liittyvä hanke, jossa helpotetaan byrokratiaa ja alennetaan yritysten kynnystä ottaa syrjäytymisvaarassa oleva nuori töihin. Toivomme, että asia etenee vielä tämän kevään aikana. Olisi myös hyvä, jos rakennusalan opinnoissa olisi mahdollista sekoittaa työelämää ja opintoja nykyistä enemmän niin, että opintojen puolivälissä opiskelija olisi jo puolet ajastaan töissä ja liukuisi opintojen loppua kohti yhä enemmän työelämään.

Osmo Heinonen: Epäilen, onko nuorista ratkaisuksi. Heissä on mukana sellaisia, jotka tuskin sopeutuvat rakennusalalle, koska heidän on vaikeaa ottaa vastaan määräyksiä ja ohjeita työnjohdolta. Kaikki nuoret eivät myöskään suhtaudu työntekoon samalla antaumuksella kuin oma ikäluokkani. Me teemme työn loppuun ja lähdemme kotiin vasta sitten.

Ellen Lund: Nuorten motivoiminen sitoutumaan työntekoon on jopa haasteellisempaa kuin perusterveiden ikääntyvien pitäminen töissä vanhuuseläkeikään asti. Nuoret arvostavat hyvää työpaikan ilmapiiriä, joten ratkaisuja voi etsiä hyvän työilmapiirin turvaamisesta.

Osmo Heinonen: Nuoret viihtyvät, kun heidät hyväksytään työporukkaan. Heidän pitää kuitenkin omaksua työpaikan yhteiset pelisäännöt. Kun se asia on kunnossa, heidät otetaan kyllä mukaan.

3. Pystytäänkö työuria pidentämään keskeltä?

Tapio Kari: Tavoite on hyvä, mutta siinä on

”Emme halua Suomeen vanhuskurjalistoa.”

RT:N TYÖMARKKINAJOHTAJA TAPIO KARI

”Pidemmistä työurista voi seurata työtapaturmia, sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.”

ASENNUSPÄÄLLIKKÖ OSMO HEINONEN, CRAMO

15

nro 1 | 2013

16

nro 1 | 2013

käytännön ongelmia. Lakisääteisiä vapaita, kuten perhevapaita, on tullut koko ajan lisää ja ne pitenevät, eivät lyhene. Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa työterveyshuollon keinoin vain rajallisesti. Työturvallisuus on rakennusalalla iso juttu, jossa on päästy paljon eteenpäin.

Ellen Lund: Työuria voidaan pidentää ottamalla huomioon ikääntyvän työntekijän mahdolliset rajoitteet hänen toimenkuvassaan. Työtä voidaan keventää tai etsiä korvaavaa työtä, jossa henkilö pärjää pidempään.

Cramolla on jo jonkin aikaa ollut käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka avulla löydetään nämä ihmiset ajoissa. Jos on vähänkin vaivoja, Cramolla kannustetaan myös herkästi hakemaan Aslak-kuntoutukseen, joka tapahtuu työajalla ja täydellä palkalla.

Osmo Heinonen: Perhevapaat ovat paikallaan ja varhaisen puuttumisen mallia pidän hyvänä. Kuntoutus on kuitenkin tarkoitettu niille, joiden kunto on jo heikentynyt, joten en usko, että nämä ihmiset jaksavat työelämässä nykyistä pidempään. Työn keventäminenkään ei aina auta. Jos kuusikymppiselle sanotaan, ettei hän saa nostaa raskaita taakkoja, hän piittaa piut paut ja repii taakan keinolla millä hyvänsä sinne, minne pitää. Ja kuka raskaammat työt sitten tekee, jos jo nuortenkin työtä kevennetään?

4. Rakennusalalla työkyvyttömyys­ eläkkeet ovat ongelma?

Tapio Kari: Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet ovat ennenaikaisia eläkkeitä, jotka laskevat keskimääräistä eläkeikää. 1990-luvulla keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä rakennusalalla oli alle 57 vuotta, ja nyt se on jo yli 58 vuotta. Työtapaturmien ehkäisemiseksi on siis tehty paljon hyvää työtä. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen vaikuttavat yhdessä siihen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jää entistä harvempi.

Osmo Heinonen: Tapaturmat on saatu kovalla työllä vähenemään. Pidemmistä työurista voi kuitenkin seurata lisää työtapaturmia, sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. 50-vuotiaaksi asti kaikki on vielä hyvin, mutta sen jälkeen tulee vahvempia silmälaseja, huimaa helpommin ja liikkuminen hidastuu. Työteho alenee väistämättä. Ikääntyvän nopeus ja notkeus eivät riitä samaan kuin nuoren, joten työskentely rakennuksilla on riski.

Ellen Lund: Työn fyysinen kuormittavuus on haaste. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentämisessä on edelleen kehitettävää myös Cramolla siitä huolimatta, että tapaturmaluvut ovat jo nyt kohtuullisen pienet.

Voi sanoa, että Cramolla on onnistuttu työtapaturmariskien hallinnassa erittäin hyvin.

Miten voivat 60-vuotiaan Cramon 60-vuotiaat?

Ellen Lund: Ikääntyvän selviytyminen työelämässä riippuu työtehtävien laadusta. Fyysistä työtä tekevillä kuusikymppisillä cramolaisilla on kohtalaisen paljon tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, eikä heidän selviytymisensä nykyiseen vanhuuseläkeikään ole itsestään selvää. Toimistotyössä monet työskentelevät kuitenkin jo nyt 65-vuotiaksi ja pidempäänkin. Cramolaiset ovat yleensä hyvin sitoutuneita työpaikkaansa ja haluavat jatkaa vanhuuseläkeikään asti, kun heille järjestyy siihen mahdollisuus.

Osmo Heinonen: Kiitos kysymästä! En pysty puhumaan muiden puolesta, mutta itse joudun tekemään jo melko paljon töitä, että pysyn nuorempien kelkassa tietoteknisissä asioissa.

Työni ei ole fyysisesti kovin raskasta, mutta vie aikansa tottua käyttämään uusia ohjelmistoja ja järjestelmiä, kun työ on muutenkin hektistä.

Työurani alkuvuosina ei tietotekniikkaa ollut vielä olemassakaan. Uskon, että useimmat alkavat eläkeiän lähestyessä jo hiljalleen miettiä töiden lopettamista. ■

5. Vanhuuseläkeikä – sitä pitää siis nostaa?

Tapio Kari: 1960-luvun alussa, jolloin nykyiset työeläkelait säädettiin, keskimääräinen elinikä oli selvästi lyhyempi kuin nyt. Yleiseksi vanhuuseläkeiäksi määriteltiin silloin miehille 65 ja naisille 63 vuotta. Eläkeikiä pitäisi nostaa suhteessa eliniän kohoamiseen. Se tulisi tehdä vähitellen, esimerkiksi vuodella kolmea tai viittä eliniän lisävuotta kohti. Yleinen vanhuuseläkeikä toimii tavallaan kirittäjänä: eläkeikää lähestyvät ajattelevat, että koettavat jaksaa vielä vähän aikaa. Kun yleinen eläkeikä nousee, myös todellinen keskimääräinen eläkkeelle jäännin ikä nousee vääjäämättä, ja juuri tähän tulee pyrkiä.

Osmo Heinonen: En usko eliniän jatkuvaan pitenemiseen. Nykyajan nuorista monet ovat niin rapakuntoisia, etteivät he elä yhtä pitkään kuin me nuoresta asti ponnistelleet ikäluokat. En näe minkäänlaista mahdolli-

suutta nostaa yleistä vanhuuseläkeikää edes vuodella tai kahdella. On pomminvarmaa, että yritys tulee epäonnistumaan. Jos kuitenkin joku on vielä vanhuuseläkeiän koittaessa hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa ja haluaa pidentää työuraansa, se olkoon hänelle mahdollista. Paremmin koulutetut ja sisällä työskentelevät voivat jaksaa työskennellä nykyistä pidempään.

Ellen Lund: Jos työ on fyysisesti hyvin raskasta, herää kysymys, miten moni pystyy tekemään sitä nykyistä pidempään. Nykyiset eläkeiät ovat riittävän korkeita. Mieluiten keskittyisin siihen, miten pidetään henkilöstö työkykyisenä 63-vuotiaiksi. Tavoite on tärkeä ja siihen kannattaa panostaa.

Tapio Kari: Kanta, ettei työuria saisi pidentää ollenkaan, tuntuu minusta epä-älylliseltä.

Jos yleistä eläkeikää joudutaan nostamaan liikaa kerralla, voi tosiaan käydä niin, että ihmiset eivät jaksakaan vanhuuseläkkeelle asti, vaan syntyy painetta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällainen yhtäkkinen isompi eläkeiän nosto voidaan joutua pakon edessä tekemään, jos päätöstä lykätään pitkään. Alakohtaisia päätöksiä eläkeiästä tuskin voidaan tehdä – jos eläkeikä nousee, se nousee kaikilla.

6. Miten jaksamme pidempään?

Tapio Kari: Suomessa on lähes 60 000 rakennusalan työnantajaa tai itsenäistä ammatinharjoittajaa ja noin 100 000 miestä ja naista työntekijätason tehtävissä. Tästä voi päätellä, että valtaosa yrityksistä on pieniä. Kun yrittäjän mielessä on päällimmäisenä, mistä saadaan seuraava urakka, ei aina ajatella työolosuhteita ja työturvallisuutta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yksikin vakava sairastuminen voi kuitenkin vaikuttaa yrityksen tilanteeseen radikaalisti. Siksi on tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sekä työturvallisuuteen, työhyvinvointiin että työpaikan ilmapiiriin. Jos työmaalla on kaikki hyvin, ihmiset lähtevät aamulla hyvillä mielin töihin eivätkä etsi mahdollisuutta jäädä sairastamaan.

Ellen Lund: Työilmapiiri vaikuttaa paljon jaksamiseen. Nähdäkseni Cramolla kiinnitetään huomiota näihin asioihin ja pyritään olemaan hyvä työpaikka. Työssä jaksaminen on kuitenkin kiinni myös ihmisestä itsestään ja hänen halustaan panostaa hyvinvointiinsa. Parhaiten jaksaa, kun huolehtii fyysisestä kunnostaan ja pyrkii näkemään asioista myös valoisat puolet. Lihaskunnosta on huolehdittava, vaikka tekisi fyysistä työtä.

Osmo Heinonen: Paljon riippuu myös henkilöstä. Olonsa saa tehdyksi vaikeaksi, jos niin haluaa, mutta sitä voi myös helpottaa. Kunto ei ole kiinni kuntoutuksesta, vaan myös omasta itsestä. ■

pulma&ratkaisu

Rakennusaikaisella suojauksella voidaan vähentää kosteusvaurioita ja niistä aiheutuvia virheitä. Suojat myös lisäävät työtehokkuutta ja -turvallisuutta.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuvat: Cramo

K

annattaa, toteaa Cramon asennuslinjapäällikkö Niko Korsow.

Kun työmaan olosuhteet saadaan hallintaan, saavutetaan monia etuja. Oikein suojatuissa kohteissa säilyy myös työteho.

– On oleellista, että rakentamisaikaisten kosteusvaurioiden ja -virheiden määrää saadaan vähennettyä merkittävästi. Suojat myös pienentävät vaurioiden riskiä.

Sääsuojan sisälle luodaan rakentamisel-

le otolliset olosuhteet esimerkiksi asentamalla sinne erilaisia lämmitysratkaisuja ja kunnon valaisimet.

– Tämä edesauttaa aikataulussa pysymistä ja lisää rakentamisen tehokkuutta. Paremmilla olosuhteilla lisätään työturvallisuutta.

Korsow toteaa, että usein ajatellaan vain kovan pakkasen olevan rakennustyömiehen pahin vihollinen. Myös ankarassa lumipyryssä tai vesisateessa työskenteleminen laskevat työtehoa puoleen. Sama vaikutus on kovalla tuulella.

– Tämän on onneksi huomannut jo moni rakennusliike ja kaupunkikin.

Sääsuojat taipuvat moneen. Sääsuojien

Sääsuojien vuokraus työmaille

on lisääntynyt viime vuosien runsaslumisten talvien, sateisten kesien sekä kovien tuulien takia. Kannattaako uudisrakennuskohteita suojata säältä?

jännevälit ovat 5–32 metriin. Niitä saa monenmuotoisena, kuten neliönä, suorakaiteena, porrastettuina tai kaarevana.

– Nykyisin voidaan toteuttaa todella monenlaisia ratkaisuja ja olosuhteet ovat aina hallinnassa. Enää oikeastaan vain asenne ja tahtotila ratkaisevat, suojataanko kohde vai ei, toteaa Korsow.

Olosuhteiden hallinta tulisikin ottaa entistä paremmin huomioon jo rakennushankkeiden alkuvaiheessa.

– Hyvä ennakkosuunnittelu muun muassa olosuhteiden hallinnassa saattaa pitkässä juoksussa säästää paljon aikaa ja rahaa. Ehkä vanhassa sanonnassa ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on perää. ■

17

nro 1 | 2013

voiton kuin eilisen. ”SeMuistan todella muutti elämäni.

18

nro 1 | 2013

Curt Lindström • 1940 syntyy Ruotsin Upsalassa 26.11.

• 1962 valmentaa junioreita jalkapallossa ja myöntyy poikien toiveeseen pelata talvella jääkiekkoa.

• 1972 aloittaa Hammarbyn päävalmentajana Ruotsin kakkosdivisioonassa.

• 1984 nousee Ruotsin A-maajoukkueen valmennusryhmään.

• 1993 palkataan Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi.

• 1994 voittaa Leijonien kanssa MM-hopeaa ja Olympiapronssia.

• 1995 johdattaa Suomen maajoukkueen historiaan ensimmäiseen maailmanmestaruuteen Ruotsin Globenissa.

• 2001 siirtyy valmentamaan Latvian maajoukkuetta kolmeksi vuodeksi.

• 2006 lopettaa valmentajan uransa vuoteen Jokereiden valmentajana.

• 2007 ostaa talon Thaimaan Hua Hinista, jossa hän viettää eläkepäiviensä talvet.

Teksti: Simo Arvo | kuvat: Lehtikuva/magnus wennman ja dreamstime

19

Jääkiekkovalmentaja Curt Lindström johdatti Suomen Leijonat historian ensimmäiseen maailmanmestaruuteen.

Vaikka hän muutti toiselle puolelle maailmaa, joka viikko joku tuntematon pysäyttää miehen kadulla ja kiittää menneistä.

MM-kisojen aikana mies palaa jälleen Pohjolaan.

Suomen

suosituin ruotsalainen

nro 1 | 2013

20

nro 1 | 2013

H

elmikuussa jääkiekkomaiden maajoukkueiden päävalmentajia stressaa.

Jääkiekon jokavuotiset maailmanmestaruuskilpailut lähenevät ja joukkueen suunnittelu on täydessä käynnissä. Pelataan harjoitusotteluita ja mietitään, ketkä pelaajat vapautuvat mukaan Amerikan NHL:stä.

Samaan aikaan Thaimaassa elää jääkiekkovalmentaja, jonka päätä tulevat kisat eivät kiristä. Vaikka Suomen, Ruotsin ja Latvian jääkiekkomaajoukkueiden entinen valmentaja Curt Lindström on jäänyt eläkkeelle, tulee hän olemaan koko elämänsä jääkiekkovalmentaja.

Leimasta ei pääse eroon, vaikka matkustaisi mahdollisimman kauas kiekkokaukaloista.

– 45 vuotta jääkiekkoa oli tarpeeksi. Ostin Hua Hinista talon kuusi vuotta sitten. Täällä vietän 8 kuukautta vuodesta, nautin golfista ja vietän päivät rannalla, Curre kertoo.

Silti hän puhuu yhä mielellään jääkiekosta, ja Hua Hinin rannalla maatessa siihen onkin hyvin aikaa. Samoin kuin jääkiekon seuraamiseen. Toisella puolella maailmaa pysyy hyvin kärryillä peleistä, vaikkei niitä livenä näkisikään. Ja pelataanhan Thaimaassakin jääkiekkoa. Curren mukaan lähin halli on 165 kilometrin päässä Bangkokissa, mutta siellä hän ei ole käynyt.

– Taitaa olla eri peli.

Kahdeksantoista vuoden aikana on tapahtunut paljon. Vuoden 1995 jälkeen suomalaisten kiinnostus jääkiekkoon on vain kasvanut ja uusia nuoria pelaajia on lähtenyt maailmalle entistä enemmän.

Nykyään suomalaisia ja ruotsalaisia on maailman liigoissa suunnilleen yhtä paljon.

Curre korostaakin, että jos ruotsalaiset olivat joskus edellä kiekkokulttuurissa, viimeisen kymmenen vuoden aikana ei niin ole enää ollut.

– Sen sijaan Suomi tuntuu olevan uusien ideoiden ja innovaatioiden kanssa vähän Ruotsia pidemmällä. Suomessa on kokeiltu aiemmin esimerkiksi keskiviivan paitsiota, kahta päätuomaria ja pienempää kaukaloa, Lindström muistuttaa.

Suurin kehitys on tapahtunut maalivahtityöskentelyssä, joka on nykyään uskomatonta. Myös kaikki muu jääkiekkoon liittyvä on

mentajista, vaan ympärillä on myös paljon muita tärkeitä tekijöitä. Juuri heidän toimintansa on muuttunut entistä tärkeämmäksi.

Ammattijoukkueiden huoltajat ovat oma lajinsa. Suurin osa jääkiekkohuoltajista kuitenkin toimii vapaaehtoisina juniorijoukkueiden parissa.

Curre korostaa, että vaikka huoltajan on tiedettävä paljon varusteista ja materiaaleista, tulee hänen osata myös lukea pelaajia. Junioreiden kanssa tämä usein tarkoittaa sitä, että pelaajat opetetaan käyttäytymään hyvin ja pitämään huolta varusteistaan.

Curre näkee joukkueiden olevan vastuussa junioreiden asenteiden ohjaamisesta ja tavoille opettamisessa. Jääkiekkojoukkueessa pelaajat eivät kasva pelkästään pituutta. On opittava taitoja myös jääkiekkokaukalon ulkopuolella.

– Minulle on tärkeää opettaa junioreille,

Joukkue ei koostu vain pelaajista ja ”valmentajista, vaan ympärillä on myös paljon muita tärkeitä tekijöitä.

Kansallisikoniksi Curre nousi Suomes-

sa vuonna 1995, jolloin hän valmensi Suomen jääkiekkojoukkueen historian ensimmäiseen maailmanmestaruuteen. Suomi kukisti arkkivihollisensa Ruotsin maan kotikisoissa, eikä riemulla ollut rajaa. Koko Suomi meni sekaisin ja Lindströmin pää pyörälle.

– Muistan voiton kuin eilisen. Se todella muutti elämäni. Voitossa oli kyse jääkiekkoa suuremmasta. Lukemattomat ihmiset kirjoittivat minulle loputtoman määrän kirjeitä. Juhlimme voittoa koko kesän. Kiersimme joukkueen kanssa eri puolilla Suomea ja lauloimme Den glider in -laulua.

Lindström kertoo, että vieläkin vähintään kerran viikossa joku suomalainen tulee Thaimaassa spontaanisti kiittämään häntä voitosta.

– Kaikki viisi Suomessa viettämistäni vuosista olivat mahtavia. Olimme lähellä voittoa jo vuonna 1994, mutta vasta seuraavana keväänä olimme valmiit.

nykyään paljon ammattimaisempaa.

Pelaajat harjoittelevat aiempaa kovempaa ja enemmän. Pelaajien tekniikka kiekon kanssa on kehittynyt paljon, ja koko pelistä on tullut nopeampaa kuin aiemmin. Pelin kovenemisesta Curre ei ole huolissaan, vaan uskoo taidon voittoon.

– Olen jääkiekkotappeluita vastaan. Jääkiekko on peli, jota ei pelata tapellen, vaan joukkueena kiekon kanssa. Ja näin pelaavatkin parhaat pelaajat. Taklauksia pitää olla, mutta nyrkkeily ei kuulu lajiin. Tähän pelaajat pitäisi opettaa jo pienestä pitäen.

Curre on tänä vuonna mukana Cramon

vuoden jääkiekkohuoltajakampanjassa, jossa etsitään nyt ensi kertaa vuoden jääkiekkohuoltajaa Suomen lisäksi myös Ruotsista. Lindström korostaa jääkiekon luonnetta joukkuelajina.

– Joukkue ei koostu vain pelaajista ja val-

että on muutakin elämää kuin jääkiekko. Se on myös joukkueiden vastuu. Kaikista ei tule ammattilaisia ja vaikka tulisikin, ei jääkiekkoura kestä kuin lyhyen osan elämää.

Vaikka Curre väittääkin, että puoli vuosisa-

taa jääkiekkoa riitti, ei asia taida ihan niin olla. Eniten hän tunnustaa kaipaavansa pelaajien kanssa oloa ja tunnelmaa pukuhuoneessa.

Tuttuja pelaajia hän tapaa Tukholmassa, jossa hän asuu neljä kuukautta vuodesta. Tänäkin vuonna hän palaa Pohjolaan juuri ennen Suomen ja Ruotsin yhdessä isännöimiä maailmanmestaruuskilpailuja. Suomen Leijonat ovat yhä lähellä hänen sydäntään.

Kun Suomi kohtaa Venäjän 10. toukokuuta Helsingissä, Hartwall areenalla on tuskin yhtäkään suomalaista, joka ei tunnistaisi katsomossa istuvaa jääkiekkovalmentajaa. Suomen suosituinta ruotsalaista. ■

21

nro 1 | 2013

22

nro 1 | 2013

Curre opetti Jutin valmistautumaan

T

imo Jutila oli joukkueen kapteeni, kun Curt Lindström johdatti Leijonat historian ensimmäiseen maailmanmestaruuteen. 90-luvulla miehet loivat monia yhteisiä muistoja.

– Maailmanmestaruudesta Curre meni aivan yhtä sekaisin kuin kaikki muutkin. Ruotsalaisena hän johti juhlia Ruotsissa, vei meidät kuninkaanlinnaan ja järjesti juhlat Sergelin-torille ennen Suomeen paluuta.

Jutila kehuu Currea vuolaasti sekä miehenä että valmentajana. Hänen mukaansa Curren suuri vahvuus oli tiimin kasaamisessa.

– Hän osasi valita oikeat miehet mukaan ja sai ryhmän pelaamaan yhteen. Kaikki arvostivat Currea ja tulokset puhuvat puolestaan. Hän suoriutui tehtävästään maajoukkueen valmentajana paremmin kuin erinomaisesti.

Jutila toimii tällä hetkellä Suomen Leijonien joukkueenjohtajana ja siinäkin työssä hänelle on apua Curren opeista.

– Curren tapa valmistautua peleihin jäi mieleen. Mitä paremmin valmistaudumme ennen ottelua sitä paremmin peli kulkee. Pelaajien ei tarvitse miettiä kuin pelaamista, ja joukkueen johto hoitaa käytännön asiat ja tekee kaiken mahdollisen auttaakseen pelaajia.

Leijonien valmentajan ja kapteenin välit ovat olleet lämpimät myös jäähallin ulkopuolella.

– Eihän koko elämä ole jääkiekkoa. Meitä on yhdistänyt myös ravit ja hevoset. Soittelemme vieläkin, ja kun kevät ja MM-kisat taas tulevat, niin eiköhän me kahville mennä, Jutila sanoo. ■

Cramo ja MM-kisat yhteistyössä Teksti: Mari Kuusinen

C

ramo tekee jälleen vahvasti yhteistyötä jääkiekon MM-kisojen kanssa. Cramo ja Suomen jääkiekkohuoltajat ovat kevään aikana etsineet muun muassa Suomen parasta jääkiekkohuoltajaa.

Toista kertaa järjestettävä äänestys keräsi jälleen jääkiekon ystävät ehdottamaan suosikkihuoltajiaan. Ehdotuksia kertyi yli 200.

– Saimme loistavia ehdotuksia ympäri Suomen. Mukana oli niin pitkän linjan veteraaneja kuin nuorempaakin polvea. Perustelut olivat toinen toistaan parempia, joten mielemme olisi tehnyt palkita kaikki ehdokkaat. Huolto todellakin pelaa suomalaisissa seuroissa, kertoo Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka.

Tuomaristo valitsi ehdokkaista 10 finalistia, joista yleisö sai äänestää suosikkinsa osoitteessa huoltopelaa.fi. Tuomaristoon kuuluivat kiekkolegenda Curt Lindström, Neka Haapanen Suomen Jääkiekkohuoltajat ry:stä, Timo Jutila ja Lasse Huuhka Cramo Finland Oy:stä.

Huolto pelaa -kampanjan yhteydessä jaettiin myös 3 000 lippua Jääkiekon MM-kisojen peliin, joka järjestetään Hartwall Areenalla 4.5. Myös Cramon asiakkaille on kevään aikana luvassa lätkähuumaa sekä Cramon toimipisteillään järjestämissä Kisakatsomoissa että itse peleissä Hartwall Areenalla.

Cramon logo vilahtelee tänäkin vuonna kisoissa. Viime vuonna menestyksekkään uran aloittaneet Cramon kuutiot tekevät paluun ja juoksentelevat areenalla ilahduttamassa kisayleisöä. ■

pelit&vehkeet Koonnut: Johanna Pelto-Timperi | Kuvat: Cramo

2

23

nro 1 | 2013

3

4

5

1

Työmaatilapalvelun

kautta saa vuokrattua kokonaisuuksia, joihin on saatavilla sosiaali-, toimisto-, tauko- ja varastotiloja. Suosittuja ovat muun muassa siirtokelpoiset 7- ja 9-sarjan työmaatilat. Tilaelementtien muunneltavuus lisää niiden käyttömahdollisuuksia. Cramon Tilanne-toimistojärjestelmä on toimiva ratkaisu esimerkiksi silloin, kun tarvitaan projektitoimisto useammaksi vuodeksi.

2

Suojaratkaisut

Monessa apuna

1

Kun vuokraa pelit ja vehkeet Cramolta, ei tarvitse tyytyä tavanomaiseen. Työt hoituvat paremmin ja turvallisemmin laitteilla ja palveluilla, joissa on ideaa.

JLG-rakentamisen turvallisuuden lisäämiseksi. Cramolta voi vuokrata erilaisia Combisafe-putoamissuojia ja -komponentteja, joilla lisätään henkilöturvallisuutta korkealla työskennellessä. Suojaratkaisuilla estetään putoamista ja toisaalta suojataan jalankulkijoita mahdollisesti putoavilta esineiltä tai roskilta. Suoja voi olla esimerkiksi teräsverkkokaide tai turvaverkko. Komponentit on helppo asentaa ja ne voidaan mukauttaa erilaisiin työmaihin sopiviksi. Valikoimassa on myös henkilökohtaisia putoamissuojaimia.

3

Henkilökulkuportit

kulunvalvontaan. Cramo Securityn valikoimassa on henkilökulkuportteja.

Esimerkiksi pyöröportti on tehokas valvoja, kun halutaan tietää, kuka on kulkenut, koska ja mihin suuntaan. Henkilöporttia voidaan ohjata kaikilla tavanomaisilla kortin- ja avainlukijoilla sekä muilla valvontajärjestelmillä.

4

Isot tärylevyt

maantiivistykseen, kaksiajosuuntainen, dieselkäyttöinen tärylevy on Cramon yksi vaihtoehto tehokkaaseen maaperän ja asfaltin tiivistykseen.

Tärylevyt ovat tehokkaita ja helppokäyttöisiä.

Moniajosuuntaisuus lisää laitteen käyttökelpoisuutta. Mallit sopivat hyvin esimerkiksi perustuksien, teiden, polkujen ja pysäköintialueiden rakentamiseen.

5

Kuormaustasot

jotka asennetaan kerrokseen helpottavat tavaroiden siirtelemistä. Kuormaustaso asennetaan holvitukien avulla helposti oikeaan kerrokseen, jossa tavaraa halutaan siirtää.

Työtason erikoisominaisuus on, että sen voi vetää sisälle rakennukseen, jolloin tavaran purkaminen ja lastaaminen on turvallista.

24

nro 1 | 2013

Suomen vanhin yhä toimiva rakennuskonevuokraamo Cramo Finland on ollut jo 60 vuotta kehittämässä maan parasta palvelua rakennusalalle. Yhtiö aloitti vuonna 1953 nimellä Rakentajain Kone.

Teksti: Mari Kuusinen | KuvaT: CRAMO

K

Vuosituhannen ” yksi tärkeimmistä

asioista oli laajentaa toimintaamme siirtokelpoisten tilojen markkinoille.

onsernin toimitusjohtajan Vesa Koivulan mielestä menestyksen salaisuus on selkeä strategia ja nopea reagointikyky syklisillä ja epävakailla markkinoilla. Konsernissa puhutaankin ketteryydestä ja joustavuudesta.

– Olemme noudattaneet strategiamme ja laatineet suunnitelman, jolla on selkeät tavoitteet. Suunnitelmaa on tietenkin tarkistettu aika ajoin matkan varrella.

Koska ala on hyvin syklistä, meillä on pitkäaikaisen suunnitelman lisäksi myös valmiussuunnitelmia. Vaatii taitoa päättää, milloin näitä käytetään ja tarvittaessa pitää olla nopea reagoimaan. Tätä tarkoitamme ketteryydellä ja joustavuudella.

Yhtiön idea syntyi 1950-luvulla, kun rakennusmestarit huomasivat, että raskaille koneille oli maassa tarvetta, mutta investointeihin ei ollut varaa. Siksi päätettiin perustaa konevuokraamo. Valikoima laajennettiin pikku hiljaa raskaista koneista myös pieneen kalustoon ja sitä on jatkuvasti kehitetty asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

– Tämän vuosituhannen yksi tärkeimmistä asioista oli laajentaa toimintaamme myös siirtokelpoisten tilojen markkinoille vuonna 2000. Tilat toivat yhtiölle aivan uuden asiakassegmentin. Yhtiön juuret olivat rakennusteollisuudessa, mutta tilojen kautta saatiin vahva jalansija myös julkiselle sektorille, Koivula kertoo.

Maantieteellinen laajeneminen on

kuulunut alusta asti Cramon strategiaan. Ensin laajennuttiin Pohjoismaihin ja Itä-Eurooppaan, viimeisimpänä Keski-Eurooppaan.

Vuonna 2006 Rakentajain Konevuokraamo ja ruotsalainen Cramo yhdistyivät ja muodostivat Cramo-konsernin.

– Olimme seuranneet Cramoa jo jonkin aikaa kilpailijanamme. Yhtiö oli tunkeutunut markkinoillemme ja häiritsi jo toimintaamme. Yllättäen selvisi, että he halusivat tehdä yhteisyötä kanssamme. Laitteistomme oli hyvin samanlaista ja myös Cramo tarjosi siirtokelpoisia tiloja, joten kiinnostuksemme heräsi. Lopputuloksena ostimme meitä kolme kertaa suuremman yrityksen.

Koivula myöntää, että lähtökohta oli haasteellinen. Silloisella Rakentajain Konevuokraamolla oli töissä paljon täysin kielitaidotonta porukkaa. Monet myös maalailivat uhkakuvia siitä, miten ruotsalainen ja suomalainen yrityskulttuuri saataisiin sovitettua yhteen.

– Saimme kuitenkin muodostettua hyvän ja tasapainoisen johdon maiden välille. Yllättäen myös ruotsalainen konsensushakuisuus ja suomalainen suoruus yhdistyivät erittäin hyvin.

25

nro 1 | 2013

Teksti: Simo Arvo | Kuvat: Cramo/ Mats Jarmer/ Lars Kenner

60 vuotta vuokrausta

26

nro 1 | 2013

1953 aloittaa Rakentajain Kone 1988 listaudutaan pörssiin 2000 laajennutaan tilojen markkinoille 2004 Vesa Koivula konsernin toimitusjohtajaksi 2006 muodostetaan Cramo-konserni 2011 laajennutaan Keski-Eurooppaan 2013 konsernilla on yli 400 toimi­ pistettä ja toimintaa 14 maassa

Tällä hetkellä Cramolla ei suunnitella

Vesa Koivula miettii, että nyt on aika hakea toimintaan lisää tehoja ja parantaa kannattavuutta.

Ruotsista tuli kaupan myötä suurin Cramo-maa, mukaan liittyivät myös Norja, Tanska ja Baltianmaat. Työntekijöiden määrä kolminkertaistui. Koivula kertoo, että kauppa osui hyvään saumaan, sillä markkinat olivat nousussa.

– Liiketoimintamme lähti erittäin hyvin käyntiin. Olemme kasvaneet joka vuosi yli 40 prosenttia.

Keski-Euroopan markkinat otettiin hal-

tuun syksyllä 2011, kun Cramo osti saksalaisen vuokrauskonserni Theisen Baumaschinenin. Kaupan myötä yhtiöstä tuli Euroopan toiseksi suurin konevuokraamo.

– Päädyimme siihen, että saksankielinen Eurooppa oli meille strategisesti merkittävin

alue. Se on Euroopan suurin rakennusmarkkina ja kolmanneksi suurin vuokrausmarkkina.

Markkinat ovat siellä myös pirstoutuneet eli eivät vielä konsolidoituneet, kuten meillä. Löysimme hyvän yhtiön, jonka päälle rakentaa.

Cramon tarkoitus on ollut alusta asti parantaa ja hioa Theisenin toimintaa. Viime vuonna Cramo on sulkenut alueella pieniä toimipisteitä ja avannut suurin kaupunkeihin uusia. Myös kalustoa on vuokrattu vastaamaan paremmin tarpeita. Aikaisemmin Theisenilla oli vuokrattu paljon kaivureita, joilla on suuri kausivaihtelu.

– Näitä koneita käytetään lähinnä katutöissä, joten vuokraus hiljenee talvella. Alueelle onkin kuljetettu uutta kalustoa, kuten henkilönostimia.

uusille markkinoille hakeutumista. Tarkoituksena on hioa toiminta huippuunsa ja ottaa kaikki irti siitä, mitä tähän asti on saavutettu.

– Taloudellinen tilanne on haasteellinen.

Nyt täytyy hakea lisää tehoja, kannattavuuden täytyy parantua, taseen vahvistua ja kassavirran pysyä hyvänä. Kasvamme nopeammin kuin markkinat, mutta voimme käyttää näitä resursseja toiminnan parantumiseen.

Vaikka markkinatilanne on haastava, niin Koivulan mielestä valoakin on näkyvissä. Norjan ja Venäjän markkinat ovat kasvussa ja Cramon päämailla Ruotsilla ja Suomella menee ihan kohtalaisesti, siitä huolimatta että rakentamisen markkinat ovat lievässä laskussa. Cramolla halutaan tänäkin vuonna parantaa tulosta.

Vesa Koivula on ollut konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2004. Ala on muuttunut paljon kuluneina vuosin. Hän näkee, että tulevaisuudessa liiketoiminta tulee lisääntymään, ja penetraatioaste kasvaa. Myös konsolidoituminen eli yritysten yhdistyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on hänen mielestään väistämätön suunta.

– Asiakaskunnan muutos näkyy jo nyt, meillä on koko ajan enemmän muita kuin rakentamisen asiakkaita eli palvelemme myös muita teollisuuden aloja, kuten kuntia ja ilmailulaitoksia. ■

Cramon korjaamoilla ja vuokraamoissa tehdään paljon töitä koneiden turvallisuuden ja luotettavuuden ylläpitämiseksi.

27

nro 1 | 2013

Hyvin huollettu on yhtä luotettava kuin uusi Teksti: Maija Rauha | Kuvat: cramo

K

oneiden ja laitteiden vuokraaminen luotettavalta yhteistyökumppanilta on huoletonta. Käyttäjä voi keskittyä ydinliiketoimintaansa tarvitsematta miettiä koneita koskevia asetuksia, huolto-ohjelmia, määräaikaistarkastuksia, katsastuksia ja muita velvollisuuksia.

– Me pyrimme pitämään kaikki laitteet jatkuvasti ensiluokkaisessa kunnossa, koska luotettavan vuokraajan maine on meille tärkeä, sanoo Cramon turvallisuuspäällikkö Mikko Yläjääski.

Koneiden kunto on myös turvallisuusasia. Cramolta vuokrattu kone ei saa aiheuttaa vaaratilannetta tai työn keskeytymistä työmaalla. Siksi koneille tehdään vuokrausten välillä paljon muutakin kuin puhdistetaan pölyt. Työtä varten koulutettua henkilökuntaa on kaikissa vuokrauspisteissä ja varikoilla.

– Asetusten ja konedirektiivien mukainen toiminta edellyttää jatkuvaa lainsäädännön seurantaa, jonka pohjalta huolto-ohjelmia päivitetään. Cramon asiakkaiden ei tarvitse huolestua työsuojelutarkastajan tulosta työmaalle. Koneilta edellytettävät paperit ovat kunnossa. Tämä kuuluu vuokrahintaan, Yläjääski lupaa.

Ajatellaan vaikkapa pientä henkilönos-

tinta. Se voi olla käytössä samalla työmaalla puoli vuotta, yhtä hyvin se voi vaihtaa asia-

taavasti pienet kaivinkoneet, jotka eivät pysty kaivamaan routamaassa, huolletaan yleensä talven aikana.

Vuosihuoltoon laitteet viedään yleensä

Koneet huolletaan ja tarkistetaan vuokrausten välillä säännöllisesti.

kasta kolmen päivän välein. Tällöin nostin käy vuoden aikana sadalla asiakkaalla.

– Joka kerta, kun asiakas palauttaa nostimen Cramon vuokraamon pihaan, tarkastaja pukee valjaat päälle ja koeajaa nostimen jokaisen liikeradan sekä tarkastaa, että kaikki toiminnot ja turvalaitteet toimivat moitteettomasti, Yläjääski kertoo.

Lisäksi kaikilla laitteilla on vuosi- ja kausihuolto-ohjelma. Huoltoväli vaihtelee asetusten ja valmistajien vaatimusten mukaan.

Cramon sähköinen vuokrausjärjestelmä Rental huolehtii laitteiden kutsumisesta huoltoon.

– Suuri osa vuokralaitteistamme on kausihuollettavia. Esimerkiksi lämmityskalusto menee vuosihuoltoon keväällä, kun sitä ei enää tarvita kesähelteisillä työmailla. Vas-

varikolle. Esimerkiksi Cramon Tuusulan varikolla tehdään tarkastuksia ja huoltoja noin 10 nostimelle ja 30–40 muulle koneelle joka arkipäivä. Cramon muut varikot sijaitsevat Vantaan Viinikassa, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Kouvolassa.

Varikoiden korjaamohenkilökunnalla on laaja valikoima pätevyyksiä, joiden turvin he tekevät huoltoja, korjauksia ja tarkastuksia. Osan tarkastuksista tekee ulkopuolinen tarkastaja, koska tiettyjen laitteiden kohdalla lainsäädäntö edellyttää puolueetonta tarkastajaa.

Kun vuokrattavaksi tulee uutta kalustoa, maahantuoja ja Cramo huolehtivat yhteistyössä varikkojen henkilöstölle annettavasta käyttö- ja huoltokoulutuksesta. Varikot myös perehdyttävät vuokraustoimipaikkojen henkilökunnan vuokrauksenvälisiin tarkastuksiin ja käyttöopastukseen.

– Asiakaspalvelussa työskentelevien on osattava opastaa asiakkaita käyttämään koneita oikein ja turvallisesti. Tarkistamme asiakkaalta myös, että turvavarustus on kunnossa. Monen koneen kaveriksi tarvitaan valjaita, turvaköysiä, suojakypäriä ja silmäsuojia, Yläjääski muistuttaa. ■

Monien rakennusalalla toimivien mielestä lyhyehkö ja avoimesti kuvattu alihankintaketju olisi selkeä signaali sopimuskumppanin luotettavuudesta.

28

nro 1 | 2013

STOP hämäräfirmoille!

K

uvallinen henkilökortti veronumeroineen on ollut pakollinen uusilla työmailla viime vuoden syyskuusta lähtien. Laki tiukentui syksyllä muutenkin. Muutoksilla halutaan torjua harmaata taloutta ja turvata yritysten terve kilpailu.

– Seuraamme aktiivisesti, miten lakimuutokset vaikuttavat. Jo nyt on nähtävissä, että tilaajavastuulain tarkennukset ovat hyviä ja edistävät harmaan talouden torjuntaa, Matti Harjuniemi sanoo.

Suomen Tilaajavastuu Oy:n varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki on samoilla linjoilla.

– Tietoisuus harmaan talouden torjunnasta ja keinoista on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Väitän, että rikkomukset ovat selvästi vähentyneet uusien velvoitteiden ja esimerkiksi pakollisen veronumeron myötä. Tilaajavastuulaki tuli voimaan 2007 ja 2009 avasimme Luotettava kumppani -palvelun, jossa on jo yli 20 000 yritystä mukana. Tilaajilla on nyt työkalut seurata, miten toimittajat hoitavat omat velvoitteensa.

Valvonnan automatisointi on kitkenyt väärinkäytöksiä, toteaa Huhtamäki.

Myös Rakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen on jo saanut työmailta viestiä, että keinot purevat.

– Jotkut urakoitsijat eivät ole enää vastanneet tarjouspyyntöihin. Harmaalla alueella lilluvat yrittäjät ovat siis kavahtaneet tiukennettua lakia ja vetäytyneet, Mäkinen sanoo.

Vaikka uudistukset ovat karsineet harmaata taloutta, on Huhtamäellä myös pelko: – Uhkakuvani on se, että rikolliset siirtyvät asunto-osakeyhtiöiden ja yksityisten ihmisten riesaksi. Sillä puolella on paljon ammattitaidottomia ostajia, jotka eivät tunne lainsäädäntöä riittävän hyvin, hän sanoo.

HANNU J. MÄKINEN pitää lain merkittävim-

Teksti: Pirkko Soininen | Kuva: dreamstime

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää tilaajavastuulain tarkennuksia tärkeinä lääkkeinä harmaan talouden torjunnassa. – Veronumero tulee pitemmällä aikavälillä pelastamaan suuren määrän laillisia työpaikkoja, hän toteaa.

pänä uudistuksena korotettua laiminlyöntimaksua ja kuvallisen henkilökortin pakollisuutta. Käänteisen arvonlisäveron merkitys taas on hänen mielestään ollut vähäinen.

Aluehallintovirasto voi määrätä tilaajalle korotetun laiminlyöntimaksun, jos se on esimerkiksi tehnyt sopimuksen hämäräfirman kanssa. Maksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa.

Matti Harjuniemikin korostaa korotetun laiminlyöntimaksun merkitystä.

– Laiminlyöntimaksun terästäminen lisää hieman kaivattua pelotevaikutusta, hän sanoo.

Tilaajan selvitysvelvollisuus on nyt rakennusalalla laajempi kuin muilla toimialoilla ja kattaa myös tapaturmavakuutustiedot.

29

nro 1 | 2013

30

nro 1 | 2013

– Suomeen lähetettyjen työmiesten sosiaaliturvaa ei yleensä hoideta eli makseta lähtömaassa, vaikka heille on annettu kotimaasta lähetetyn työntekijän todistus. EU:n laajuista sosiaaliturvan valvontaa ei siis käytännössä ole. Siksi tapaturmavakuutuksen tarkistus on paikallaan, Harjuniemi sanoo.

VERONUMEROLLISTA HENKILÖKORTTIA on vaadittu uusilla rakennustyömailla syyskuun alusta lähtien ja kaikilla maaliskuun alusta.

Suoraan Tallinnan-laivalta ei voi siis enää marssia raksalle, vaan ulkomaalaistenkin työntekijöiden pitää ensin hankkia veronumero.

– Kuvallinen henkilökortti ei ehkä tunnu isolta muutokselta, mutta se on sitä. Sen avulla voimme seurata, keitä työmaalla työskentelee ja kuinka kauan, toteaa Huhtamäki.

Rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden veronumerot merkitään rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Rekisteristä työnantajalla tai muulla tunnistekortin antajalla on mahdollisuus varmistaa, että työntekijän ilmoittama veronumero on sama kuin Verohallinnon rekisterissä oleva.

– Suurimman hyödyn saamme vasta, kun veronumerouudistuksen toinen vaihe astuu voimaan. Silloin urakoitsijat joutuvat kuukausittain raportoimaan verottajalle, keitä työmaalla on työskennellyt. Verottajalle on raportoiva myös alihankkijoille maksetuista maksuista. Kunhan verottaja oppii hyödyntämään kaikkea tätä tietoa, se pystyy hyvin paljastamaan hämäräfirmojen kikkailuja, toteaa Mäkinen.

Veronumerouudistuksen 2. vaihe tulee voimaan näillä näkymin kesällä 2014

1 2

Päätoteuttajan velvollisuus pitää luetteloa työmaan työntekijöistä.

Työmaan päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus kuukausittain verottajalle työmaalla työskentelevistä henkilöistä (nimi, veronumero, työnantaja, työskentelyaika, työmaa, päätoteuttaja ym.).

3

Tilaajan ilmoitusvelvollisuus kuukausittain verottajalle alihankkijalleen maksamista maksuista (nimi, y-tunnus, maksetut maksut, työmaan osoite ym.).

On esitetty, että veronumerouudistuksen toinen vaihe tulisi voimaan kesällä 2014. Asia on eduskunnan käsittelyssä.

– Toisen vaiheen uudistukset ovat erittäin hyviä. Niiden avulla verottaja voi seurata, kuinka kauan esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät viipyvät Suomessa. Toisessa vaiheessa raportointivelvollisuudet kasvavat muutenkin ja urakoitsijoiden on raportoitava muun muassa urakkahintoja ja -laskutustietoja, Huhtamäki toteaa.

VIIME VUONNA työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään tilaajavastuulain uudistamistarpeita. Työryhmä arvioi, onko tarpeen lisätä tilaajan vastuuta sopimuskumppanin velvoitteista. Työryhmän tehtävänä on esimerkiksi harkita, tulisiko julkisten hankintojen tarjouskilpailuista sulkea sellainen tarjoaja, joka on toistuvasti ja tahallisesti laiminlyönyt tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa.

Työryhmä antaa väliraportin toukokuussa ja laatii sen jälkeen mahdolliset lakiesitykset vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö asetti toisen työryhmän selvittämään, miten harmaan talouden torjunnassa tarvittavien rekisteritietojen saatavuutta voidaan parantaa.

Tavoitteena on, että yritykset voisivat nykyistä helpommin ja mahdollisesti maksutta saada käyttöönsä viranomaistietoja.

– Useamman vuoden käytössä ollut tilaajavastuu.fi-palvelu on jo hyvä innovaatio.

Sitä tulee mielestäni vahvistaa ja ottaa mahdollisimman laajasti käyttöön. Nopealiikkeinen pientä maksua ottava tilaajavastuupalvelu on mitä ilmeisimmin tehokkaampi ja palvelukykyisempi kuin ilmainen ja julkinen rekisteri, Harjuniemi toteaa.

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY on vuoden alussa esittänyt jäsenistölleen suosituksena, että kaikilla työmailla otetaan käyttöön vähintään kulunseuranta tai mahdollisuuksien mukaan kulunvalvonta. Kulunseurannassa työmaata ei rajata aidoilla, mutta kulunvalvonnassa työmaalle ei pääse kuin porttien kautta, jotka avautuvat kuvallista henkilökorttia näyttämällä.

– Suositamme, että kaikilla jäsenliikkeiden työmailla otetaan kulunvalvonta käyttöön ja että jäsenyritykset käyttävät veronumero.fi-palveluita ja edellyttävät sitä myös sopimuskumppaneiltaan, kertoo Mäkinen.

Hän uskoo, että kulunvalvonta ryhdistää käytäntöjä työmailla. Enää ei ole mahdollista mennä ja tulla kuin hollituvassa, vaan jokainen kulkee työmaalle valvotusti. Kulunvalvontaa hyödynnetään jatkossa työajanseurannassa ja palkanlaskennassa. Suuret

1996 astui voimaan ensimmäinen talousrikostorjuntaohjelma, jonka tavoitteena oli harmaan talouden kitkeminen.

2007 voimaan astui tilaajavastuulaki, joka edellyttää yrityksiä selvittämään, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset ovat luotettavia ja noudattavat työehtoja.

2012 hallitus antoi periaatepäätöksenä toimintaohjelman tehostetusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta. Toimintaohjelma koskee vuosia 2012–2015 ja se sisältää yhteensä 22 ministeriöille ja viranomaisille vastuutettua hanketta.

2012 työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään tilaajavastuulain uudistamistarpeita ja valmistelemaan tarvittavia lakimuutoksia. Työryhmä antaa väliraportin toukokuussa 2013.

Useamman ” vuoden käytössä

ollut tilaajavastuu.fipalvelu on jo hyvä innovaatio. rakennusliikkeet ovat jo lähteneet mukaan ja näyttävät tietä pienille.

– Meillä on tavoitteena, että kaikilla työmailla olisi käytössä alan yhteinen henkilökortti, jonka valmistaminen on valvottua ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n varmentamaa.

Henkilökortti on tulevaisuudessa parhaimmillaan luottokorttiin rinnastettava älyä sisältävä henkilökortti. Kortti avaa portin veronumero.fi-tietokantaan, jossa ovat kaikki kyseisen henkilön tiedot.

Tulevaisuudessa rakennusalalla on toivon mukaan yhteinen tietokanta, josta löytyvät kaikki rakennustyöntekijät henkilötietoineen.

– Kuljettavana on pitkä ja kivinen tie. Uskon kuitenkin, että kolmen vuoden päästä 80–90 prosenttia Suomen työmaista on sähköisen kulunvalvonnan piirissä. Sähköinen kulunvalvonta palvelee lakia ja täydentää kentän tarpeita, Mäkinen sanoo. ■

Teksti: Mari Kuusinen | Kuva: Markku Ojala

RK:n poika

Olli Heire seurasi Cramoa liki 30 vuotta.

S

yntyperäisen stadilaisen Olli Heiren veri on aina vetänyt vahvasti rakennusalalle. Hän tuli vuonna 1981 Rakentajain Konevuokraamolle töihin markkinointipäälliköksi.

– Olin jo nuorena poikana ollut kesät raksalla töissä. Armeijan jälkeen opiskelin rakennuspiirtäjäksi ja menin Helsingin Teknillisen koulun saamaan lisää oppia. Valmistumisen jälkeen olin suunnittelutöissä Rakennuslaite Oy:ssa. Siitä vaihdoin Rakentajain Konevuokraamolle, kun pyydettiin, hän kertaa.

Työtehtävien muutos suunnittelusta myyntiin oli sosiaaliselle miehelle mieluisa. Vaikka hän olikin jo betonimuotteja suunnitellessaan päässyt käsiksi asiakaspalvelutehtäviin, ei hän kadu hetkeäkään päätöstä vaihtaa työpaikkaa.

– Näin eläkkeellä olen tajunnut, että parhaita puolia työssäni oli Cramon kirjava asiakaskunta.

Jos olisin jäänyt piirustuspöydän ääreen, olisi jäänyt tapaamatta monta kiinnostavaa kaveria vuorineuvoksesta monttumieheen.

Rakentajain Konevuokraamo oli vielä Heiren uran alkuvuosina paljon nykyistä Cramoa pienempi yritys.

– Aamukahvin juonti oli jo itsessään vähän kuin johtoryhmän palaveri, kun johto istahti samaan pöytään, Heire naurahtaa.

Hän kertoo, että koki tulleensa töihin mielenkiintoiseen, monipuoliseen ja kehittyvään yritykseen, jolla oli hyvä johto.

Heire eteni talossa myöhemmin toimialajohtajaksi. Viimeinen titteli ennen eläkkeelle siirtymistä oli operatiivinen johtaja. Heire vastasi siis kaikesta suorittavan puolen toiminnasta.

Isoimpia muutoksia uran varrella yhtiössä oli Heiren mielestä pörssiin listautuminen vuonna 1988. Se tiesi lisää paperitöitä, kun sijoittajat piti pitää touhuista kartalla.

– Isoin murros oli lopulta se, kun pieni suomalainen RK osti suuren Cramon 2006.

Muodostimme yhteisen konsernin ja saimme uuden konsernihallinnon yläpuolellemme.

Heire jäi eläkkelle vuonna 2010. Hän sanoo, ettei päätös syntynyt ihan hetkessä. Vielä alkuvuonna 2008 Heire ei osannut sanoa, koska lopettaisi. Sitten alkoivat näkyä merkit siitä, että Suomi oli taas kerran keskellä talouden laskusuhdannetta, joka kosketti syvästi myös konevuokrausalaa, ja sopetustoimiin oli ryhdyttävä myös henkilökuntaan kohdistuvin leikkauksin.

– Olin sitä mieltä, että myös johdon on osallistuttava säästötoimenpiteisiin, ja niinpä eräässä johdon kokouksessa ilmoitin, että yhtenä toimenpiteenä voi tapahtua minun eläkkeelle lähtemiseni. Esitin samalla toivomukseni, että tarvittavan säästön toteutumiseksi ei paikalleni ainakaan heti palkata ketään uutta.

Heire oli oppinut läksynsä 1990-luvun laman aikana, jolloin suuri osa Rakentajain Konevuokraamon työntekijöistä jouduttiin irtisanomaan.

– Minun piti antaa irtisanomislappu monelle tutulle työkaverille, joilla oli perhe ja kovat asuntolainat maksettavana. Onneksi lamasta noustiin ja osa porukasta voitiin ottaa takaisinkin.

Eläkkeelle siirtyminen on sujunut Heireltä mukavasti. Hän on aktivoitunut yhdistystoiminnassa ja istuu esimerkiksi Helsingin Rakennusmestariyhdistyksen hallituksessa, ja monen hallitusvuoden jälkeen toimii Rakennuskonepäälliköiden hallituksen asiantuntijatehtävissä.

– Olen minä taloyhtiön hallituksenkin jäsen, Heire paljastaa ja kertoo parhaillaan valmistelevansa seuraavaa hallituksen kokousta.

Cramolla mies pyörähtää silloin tällöin entisiä työkavereita moikkaamassa.

– Siellä vain on kaikilla niin kiire, että äkkiä sitä huomaa istuvansa kahvipöydässä amicalaisten kanssa. Toiveena olisi, että meidät entiset työntekijät, eli RK:n pojat, kutsuttaisiin Cramon 60-vuotisjuhliin, Heire antaa vinkin konsernin johdolle.

Parasta eläkkeellä olossa on miehen mukaan vapaa-aika. Nyt urheilulliselle miehelle jää aikaa hiihdellä Helsingin jäillä ja käydä kuntosalilla.

– Ennen minulla saattoi olla neljä palaveria päivässä, nyt vain pari kolme viikossa, hän tiivistää. ■

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

31

nro 1 | 2013

Cramon Urheiluakatemia Urheiluakatemia on Cramon tukiohjelma, johon kutsutaan nuoria nousevia urheilijoita eri lajeista.

Nämä lupaukset edustavat lajinsa kansallista kärkeä.

32

nro 1 | 2013

TekstI: Mari Kuusinen | KuvaT: Cramo

Elmo Lakka Ikä: 19 Laji: 110 metrin aidat Seura: Kouvolan Urheilijat Valmentaja: Jari Eronen Keskeisimmät saavutukset: Nuorten kisoissa SM-kultaa 2010 ja hopeaa 2011. Nuorten PM-kisoissa hopeaa ja kultaa 2011 ja valinta nuorten EM-ryhmään. Vuonna 2012 SMhopeaa ja valinta aikuisten EM-ryhmään.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: 23-vuotiaiden EM-kisat Tampereella heinäkuussa, Eliittikisa-sarja ympäri Suomea, ikäluokan SM-kisat, Kalevan kisat ja Ruotsi-Suomi-ottelu.

Urheilulliset tavoitteet: Tulla Suomen parhaaksi pika-aituriksi ja rikkoa Arto Bryggaren Suomen ennätys 13,35 tulevaisuudessa 110 metrin aidoissa. Rio de Janeiron olympialaiset 2016 on lähitulevaisuuden tärkein tavoite.

Motto: Harjoitus tekee mestarin.

Jeremy Hakala Ikä: 17 Laji: Melonta Seura: Kangasalan Melojat Valmentaja: Jyrki Hakala Keskeisimmät saavutukset: Muun muassa vuonna 2013 uinnin nuorten SM-kulta, SMpronssia 2012, 12 junioreiden SM-mitalia ja 6 junioreiden SM-mitalia, Brandenburgin kansainvälisen junior cupin voitto.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: Keväällä ensin maailmancup Unkarissa ja Tsekeissä osakilpailu toukokuun puolivälissä, mikäli liitto valitsee edustamaan. Junioreiden EM-kisat Puolassa ja senioreiden MMkisat elokuussa Saksassa.

Urheilulliset tavoitteet: Vuonna 2013 junioreiden EM-mitali ja edustus senioritason MM-kilpailuissa.

a esittäytyy 33

nro 1 | 2013

Melina Heikkinen

Jouki Tikkanen Ikä: 17 Laji: Rytminen voimistelu Seura: Rekolan Raikas ry Valmentaja: Larisa Gryadunova Keskeisimmät saavutukset: Naisten Suomen mestaruus 2012 ja finaalipaikat Grand Prixissä ja maailmancupissa, paras sija 4. Brnon GP:ssä vuonna 2012.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: SM-kisat toukokuussa Tampereella, EM-kisat touko–kesäkuussa Wienissä ja MM-kisat elo–syyskuussa Kiovassa.

Urheilulliset tavoitteet: Kehittyä maailman huipulle ja päästä olympialaisiin. Lisäksi kehittyä entistä paremmaksi harjoittelijaksi.

Motto: Asioita ei pidä ottaa liian vakavasti.

Ikä: 19 Laji: Kilpauinti Seura: Heinolan Isku Valmentajat: Raino Nieminen ja Matti Suhonen Keskeisimmät saavutukset: 14 SM-mitalia sekä 3 henkilökohtaista ja 4 viestin PM-mitalia ja edustukset Nuorten Euroopan mestaruuskisoissa vuosina 2008 ja 2009 ja Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuosina 2008 ja 2011.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: Kesän pitkän radan Suomenmestaruusuinnit Jyväskylässä 4.-7.7.2013.

Urheilulliset tavoitteet: Edustuksia kansainvälisillä areenoilla eli arvokisoissa, aluksi ainakin aikuisten EM-kisat.

Motto: Life will smile for you. It’s true.

Juuso Hassi Ikä: 20 Laji: Kymmenottelu Seura: Oriveden Ponnistus Valmentaja: Jaakko Hassi Keskeisimmät saavutukset: 4 Suomen mestaruutta ulkoradoilla nuorten sarjoissa ja Pohjoismaiden mestaruus 19-vuotiaissa.

Yksilölajeissa PM- ja SM-mitaleja. Kalevan kisoissa paras sijoitus 4.

Edustanut Suomea kymmenottelussa vuonna 2011 nuorten EM-kisoissa Tallinnassa ja vuonna 2012 MMkisoissa Barcelonassa. EM-kisoissa 9.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: Nuorten PM-ottelut kesäkuussa Ruotsissa, nuorten EM-kilpailut heinäkuussa Tampereella, loppukesästä Kalevan kisat Vaasassa ja nuorten SM-ottelut.

Urheilulliset tavoitteet: Tulevaisuuden tavoitteeni on urheilla aikuisissa kansainvälisellä tasolla.

Motto: Älä turhia ressaa!

Petrus Laulumaa Ikä: 21 Laji: Telinevoimistelu Seura: VSH Valmentaja: Timo Holopainen Keskeisimmät saavutuksesi: Kaksi SM-hopeaa hypystä, kaksi SM-pronssia ja SMhopea permannolta. Kolme finaalipaikkaa hypyssä maailmancupin osakilpailuissa ja yksi permannolla.

2011 EM kilpailuissa 17. sija hypyssä ja 10. sija junioreiden EM-kilpailuissa hypyssä. Edustuspaikka 2013 kevään EM-kilpailuihin.

Tärkeimmät kisat vuonna 2013: Huhtikuussa pidettävät EM-kilpailut Moskovassa ja ensi syksyn MM-kilpailut Belgian Antwerpenissä.

Myös 2013 SM-kilpailut Tampereella.

Urheilulliset tavoitteet: Arvokisafinaali ja -mitali.

3xvuokrattava

Jani Hänninen (vas.) kertoo, että Moventas Gears Oy:llä on käytössä sähkökäyttöisiä nostimia. Työhön valmistautumassa Maintpartner Oy:n sähköasentajat Mikko Virmalainen ja Petri Jalava (oik.).

Teksti: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Moventas Gears

34

nro 1 | 2013

JANI HÄNNINEN Kunnossapito- ja kiinteistöpäällikkö | Moventas Gears Oy, Jyväskylä Kohde: Yritys valmistaa ja huoltaa Jyväskylässä tuuliturbiinien vaihteita ja teollisuusvaihteita, joita käytetään muun muassa paperikoneissa ja kaivoksissa.

Työmaan miesvahvuus: Noin 500 työntekijää Jyväskylässä kahdessa tuotantolaitoksessa.

TYÖN KESTO: Yritys on toiminut vuodesta 2005 alkaen ja tehnyt Cramon kanssa yhteistyötä vuodesta 2008 lähtien. työmaan luovutus: Vuosisopimukset jatkuvat edelleen.

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

1 SÄHKÖKÄYTTÖISET NOSTIMET. Meillä on käytössä vuosivuokralla sähköisiä Genie Z34 -kuukulkijoita ja sähköisiä saksinostimia, joita käytetään huolto- ja korjaustöissä. Välillä meidän on työskenneltävä jopa 13 metrin korkeudella. Nostimilla työ sujuu turvallisesti ja niitä on myös helppo siirrellä. Emme halua käyttää esimerkiksi tikkaita. Vuosivuokraus on kätevää, koska tarvitsemme nostimia säännöllisesti. Nyt meillä on aina tarkastetut laitteet käytössä.

2 TELINETASOT. Käytämme muunneltavia työskentelytasoja turbiinien ja isojen vaihteiden purkuun ja korjaukseen huoltopuolella. Telineet kootaan joko Cramon asennuspalveluna tai rakennamme ne itse korjaustyön edetessä. Telineiden avulla voimme säädellä työskentelykorkeutta.

Telinetasot vuokrataan tapauskohtaisesti.

VARASTOKONTIT. Toimitilamme ovat Jyväskylän keskustan tuntumassa, eikä tontille ole mahdollista rakentaa mittavia varastotiloja. Harvemmin tarvittavia, projektikäytössä olevia välineitä ja tarvikkeita säilytämme Cramolta vuokratuissa varastokonteissa, joista on tehty erimittaisia vuokrasopimuksia. Näin tavarat voidaan varastoida hallitusti, eivätkä ne ole tiellä tuotantotiloissa.

3

KOLUMNI Pahkasian perustaja Markku Paretskoi aloittaa Cramonin kolumnistina. Hänet tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana.

Paretskoi on myös valittu Vuoden Markuksi.

60-vuotiaan vuokrajuhla

T

erve, terve! Mitä mies? Näytät tyytyväiseltä.

– Mikäpä tässä. Hyvin menee. Sovin juuri 60-vuotisjuhlieni järjestämisestä.

– Mitä ihmettä? Sinähän inhoat syvästi kaikenlaisia kissanristiäisiä. Muistaakseni olit 50-vuotispäiviesi takia myrtsinä vuoden sekä ennen että jälkeen kemujen. Mistäs nyt tuulee, oletko vaihtanut mielipidettäsi merkkipäivien viettämisestä?

– En suinkaan. Umpivastenmielistä touhua. Mutta tällä kertaa pääsen syntymäpäiväjärjestelyistä helpolla. Olen nimittäin päättänyt hoitaa homman vuokravetoisesti.

– Tarkoittaa mitä?

– Ajattelin, että miksi ihmeessä lähtisin järjestämään, hankkimaan tai ostelemaan itse yhtään mitään. Vuokraamalla pääsen helpommalla ja lopulta halvemmallakin.

– Juhlia ei siis pidetä tällä kertaa kotonasi...

– Ei todellakaan! Juhlatila on vuokrattu, samoin tarjoilut, ohjelmat ja muut tykötarpeet.

– Istut siis valmiiseen pöytään.

– Enpäs muuten istukaan. Sehän tässä onkin koko homman hienous. Olen nimittäin vuokrannut juhliini myös tarvittavan juhlakalun.

– Siis mitä!?

– Minun ei tarvitse kuunnella kraka kaulassa ja tumma puku yllä tympeitä onnittelupuheita, keekoilla juhlarahvaan pällisteltävänä ja näytellä iloista. Hankin vuokrahenkilöpalvelusta tilalleni ammattimaisen syntymäpäivien viettäjän. Itse vedän verkkarit jalkaan ja menen raveihin.

– Tilallasi on siis vallan toinen henkilö.

– Kyllä. Joku näyttelijä. Osaa kuulemma laulaa ja kertoa juhlayleisöä viihdyttäviä anekdootteja ja kaskuja. Kaikki voittavat.

– Onhan se niinkin. Sinun ei tarvitse kärvistellä inhoamissasi juhlissa ja vieraillakin voi olla hauskaa. Ja saathan sinä sitten ne syntymäpäivälahjat.

– Ei, ei, ei! Et ole vieläkään tajunnut tätä kokonaisvaltaista vuokrausideaani. Ei ole mitään syntymäpäivälahjoja. Tai ovathan ne tietenkin siellä juhlissa. Mutta kekkereiden jälkeen lahjat palautetaan takaisin, sillä nekin ovat vuokrattuja.

– Siis syntymäpäivälahjasi ovat vuokrattuja.

– Kyllä. Hittoako minä teen kaikenmaailman kolhoilla kristallimaljakoilla, räikeillä tauluilla ja epämääräisten yhdistysten viireillä. Turhaa kamaa kaappeja täyttämään.

– Olet näköjään miettinyt kaiken valmiiksi. No, eihän siinä mitään. Taidankin tässä jäädä odottelemaan kutsukorttia niihin vuokrasyntymäpäiväjuhliisi.

– Miten niin kutsukorttia? Ei sinua sinne kutsuta. Eikä ketään muutakaan sukulaista tai tuttavaa. Kaikki syntymäpäivieni vieraathan ovat tietenkin vuokrattuja. ■

Markku Paretskoi

35

nro 1 | 2013

vuokrannut ”Olen juhliini myös tarvittavan juhlakalun.

KAVERI, RYHDY CRAMON KAVERIKSI! Kaveri pähkinänkuoressa: • • • • • • • • •

Cramon etuohjelma pienille ja keskisuurille asiakkaille.

Arvioidaan Kaverin realistinen vuokrausten euromäärä vuositasolla = Mitä suurempi euromäärä, sitä suurempi alennus.

Asiakas maksaa Kaverin liittymismaksun, joka palautetaan kun yhdessä sovitut ehdot ovat täyttyneet.

Cramon Kaverit muodostavat alueellisia Kaveriporukoita.

Mitä suurempi Kaveriporukka, sitä parempi laitteiden ja koneiden toimitusvarmuus alueelle muodostuu.

Kun Kaveriporukan yhteenlaskettu vuokrausmäärä nousee vuositasolla 150 000 euroon, saavat kaikki Kaveriporukan Kaverit vuosihyvityksen.

Kun Kaveri hankkii uuden Kaverin joukkoon, hän saa suosittelupalkkion.

Ei piiloetuja vaan etuohjelma on täysin läpinäkyvä - reilu peli molempiin suuntiin.

Kaveriksi voi liittyä jatkossa Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Tuusulassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Vantaalla, Mikkelissä ja Lappeenrannassa.

www.CRAMOKAVERI.fI

Keväthulina t

Tervetuloa Cramon Keväthulinoille!

- Kaivurit (1 - 3 tn) -30% - Valssijyrät -15% - Maantiivistäjät -60% - Hinattavat puominostimet -65%.

-65%

Lue lisää: www.cramo.fi/kevathulinat.

hinattavat puominostimet