Cramon 1|2014

Cmon ra

04

Tilojen valiot ❯ Valio suosii

siirtokelpoisia tiloja

24

Nouseva Norja ❯ Naapuri kasvaa kohisten

TAMMIKUU |

CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

01 | 2014 TURVALLISUUSTEKO

RYHTILIIKE RAKENNUS­ALALTA TYÖHYVINVOINTI

KUMPI VOITTAA - NAMINAMI VAI PERKELE? TEEMAJUTTU

IT-KUUME ISKI

MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KAUPUNKI?

pääkirjoitus 2

Arvosta itseäsi, anna palautetta

1| 2014

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

T

ässä lehdessä on sivuilla 14–16 mielenkiintoinen juttu siitä, miten negatiivisuutta ja positiivisuutta voidaan käyttää voimavarana työyhteisössä. Näkemyksensä kertoo ensin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa, joka tutkii ja kehittää kahdeksan hengen tiiminsä kanssa työhyvinvointia sekä tekee tunnetuksi vuosittaista Työnilonjulistusta. Vastaväittäjänä toimii Tieto- ja innovaatiojohtamisen asiantuntija ja Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Harri Jalonen, joka vetää Tekesin osarahoittamaa NEMO-tutkimushanketta, jossa perehdytään vuosien 2014–2015 aikana negatiivisiin ja ristiriitaisiin tunteisiin liiketoiminnan voimavarana.

Myönteisyys tekee keskustelun mahdolliseksi, parantaa palvelua ja luo laatua, muistuttaa Manka.

Positiivinen vire on siitä mielenkiintoinen tunne, että se tuppaa tarttumaan. Rakennusalaa on moitittu varovaisuudesta ja negatiivisuudesta. Positiivinen boosti voi kannustaa uskaltamaan ottamaan riskejä ja puskemaan pois pysähtyneisyydestä.

Mutta on negatiivisuudellakin puolensa. Kriittisessä palautteessa piilee usein innovaation alku, sillä negatiivinen palaute paljastaa kehittämiskohteita.

Asiakkaan ongelma on siis myyjän mahdollisuus, kiteyttää kielteisyyttä tutkiva Jalonen.

Palautteen antaminen ja tunteiden osoittaminen yleensäkin tuntuu kuitenkin olevan, etenkin meille suomalaisille, kovin vaikeaa. Negatiivinen palaute karjaistaan vihapäissään ilmoille vain silloin, kun keittää tosissaan yli ja kiitosta karsastetaan yhtä lailla. Turha kehua toista hyvästä työstä, ettei vain turhaan ylpisty, tuntuu olevan vallitseva ajatustapa. Ikävimpiä tilanteita meille ovat sellaiset, jolloin asiakas äänestää vain niin sanotusti jaloillaan ja päättää asiakassuhteen ja jättää palautteen antamatta. Silloin tärkeät kehittämiskohteet jäävät paljastumatta ja kukaan ei hyödy tapahtuneesta.

TAITTO OS/G Viestintä, Elina Malmi KANNEN KUVA Elina Malmi paino Kirjapaino Öhrling

Myös palautteen vastaanotto on taitolaji. Hyvän asiakaspalvelijan tuntee usein siitä, miten tämä käsittelee reklamaatiot. Jos asiakkaan antamaan palautteeseen suhtaudutaan vähätellen tai torjuvasti, voi mitätön juttu paisua kohtuuttomaksi.

Parhaassa tapauksessa palautteesta käydään rakentavaa keskustelua, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin ja lopulta yhdessä asiakkaan kanssa todetaan, että asia on nyt kunnossa.

JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com

Hyvä myyjä ottaa palautteen aina vakavasti ja miettii, miten sen kautta voidaan kehittyä. Hyvää palvelua arvostava asiakas taas ei pelkää antaa palautetta, sillä sen anto hyödyttää kaikkia, etenkin häntä itseään.

TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaen, Tiedetään siis, että kumpaakin tunnetta tarvitaan ja kumpikin tunne on työyhteisölle hyödyllinen.

Toimitussihteeri OS/G Viestintä, Mari Kuusinen

Tatu Hauhio

Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 10 700 kpl

17

PULMA&RATKAISU ❯ Lämpökuvauksen aika on nyt

23

PELIT&VEHKEET ❯ Virtalähteet vertailussa

26

TURVALLISUUSTEKO ❯ Cramo Safety kattaa paljon

14

26

16

18

31

”Valitus on innovaation alku.”

DOSENTTI HARRI JALONEN

KeviTSASTA kaivetaan kuparia

06

Cramo Kaveri -etuohjelma kehittyy

11

Julkisivusaneeraus tutuksi

Negatiivisuus ja positiivisuus puntarissa

14

Norjan markkinat kasvavat

24

It-ratkaisuista kaikki irti

28

Markku Paretskoi pakinoi

35

Uutiset

08 12

3

1| 2014

Nousussa

4

1| 2014

Valiolle kelpaavat vain tilojen valiot

Valio käyttää Cramon siirtokelpoisia tiloja useilla paikkakunnilla. Tarpeet vaihtelevat, mutta aina a­ siakkaalle on pystytty tarjoamaan hyvä tilaratkaisu.

Teksti: Pirkko Soininen | KuvaT: Markku Ojala

– Meillä käynnistyi täällä Riihimäellä kesällä uuden rakennushankkeen esisuunnittelu, joka työllistää hankkeen toteutuessa kolmisenkymmentä ihmistä. Projektiryhmä ei mahtunut vanhoihin tiloihimme, joten heille oli hankittava väliaikaista toimistotilaa noin kolmeksi vuodeksi, kertoo Valion kiinteistövastaava Tapani Mäkinen.

Matkan varrella toimistotilan koko ja muoto kasvoivat, mutta sopiva ratkaisu löytyi yhteistyössä Cramon kanssa.

– Speksit ja käyttäjien tarpeet olivat melko hyvin tiedossa, joten suunnittelu pääsi käyntiin nopeasti ja järjestelmäksi valikoitui C80moduulimme. C80-moduulit tarjoavat energiatehokkaat ja laadukkaat työskentelytilat koneellisen ilmanvaihdon ja viilennyksen ansiosta, mikä koettiin tärkeäksi näin pitkässä vuokrajaksossa, kertoo Cramon asiakaspääl-

likkö Ville Toiva.

Valiolaiset halusivat, että tilat ovat yhdessä tasossa ja ilman mitään väliseiniä.

– Iso avotila sopii projektiryhmän tarpeisiin, koska kommunikointi on vaivatonta. Saimme myös kaksi uutta neuvottelutilaa, mikä oli selkeä parannus, kertoo Tapani Mäkinen.

Tilojen asennus tapahtui elo–syyskuussa.

– Asiakas hoiti esimerkillisesti heille kuuluvat toimenpiteet, mikä puolestaan edesauttoi Cramon suorittamia asennustöitä, kehuu Toiva.

Nyt Valiolla on Riihimäellä käytössään yli 400 neliömetriä toimitilaa, joka on toteutettu uusinta, C80-järjestelmää hyödyntäen.

Haapavedelle toimitettiin viime keväänä yhteensä 500 neliömetriä C40-moduulijärjestelmän tiloja.

Kahteen rakennukseen sijoitettiin osa tehtaan asiantuntijoiden ja esimiesten tiloista Valion toimistorakennuksen remontin ajaksi.

Kolmas tila varattiin neuvotteluhuonekäyttöön.

– Vanhoissa tiloissa havaittiin sisäilmaongelma. Jotkut ihmiset oireilivat ja sen vuoksi ei ollut muuta mahdollisuutta kuin etsiä korvaavat tilat. Tilat ovat olleet käytössä toukokuusta asti ja ne ovat palvelleet erinomaisesti. Täällä työskentelee yli 20 ihmistä ja olemme kaikki olleet erittäin tyytyväisiä, kertoo tehdaspalveluvastaava Petri Moisio Valiolta.

CRAMO ON toimittanut siirtokelpoisia tiloja Valiolle myös Haapavedelle ja Seinäjoelle.

Myös Seinäjoella Valio otti elokuussa käyttöön Cramon siirtokelpoiset toimistotilat.

5

1| 2014

Riihimäellä päädyttiin käyttämään C80-moduuleja, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja viilennys.

– Henkilökunnastamme useampi alkoi oireilla sisäilmaongelmiin tyypillisesti liittyvillä tavoilla vanhoissa tiloissamme ja tämä käynnisti välittömästi selvitykset, mistä ja miten saataisiin väliaikaiset toimistotilat, kertoo varastovastaava Teemu Arvola Valiolta.

Päätökset etenivät vauhdilla ja Cramo pääsi asentamaan 300 neliön toimistotilat jo kesällä.

Tilat asennettiin kahteen kerrokseen ja ne sisältävät sekä avokonttoritiloja että yksittäisiä toimistohuoneita. Ratkaisu toteutettiin Cramon C40-järjestelmän tiloilla, joissa on vakiona miellyttävän sisäilman aikaansaamiseksi koneellinen ilmanvaihto sekä jäähdytys.

Nyt, useamman kuukauden käyttökokemuksen jälkeen, Seinäjoen Valiolla ollaan tyytyväisiä terveellisiin ja toimiviin toimistotiloihin. ■

Suunnittelutiimi viihtyy avarissa tiloissa, joissa on helppo vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa, kertoo Valion kiinteistövastaava Tapani Mäkinen.

Nousussa

6

1| 2014

Nikkeliä ja kuparia

Kevitsasta Sodankylän kunnassa sijaitsee Kevitsan kaivos.

Cramo on ollut projektin eri vaiheissa mukana.

Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: FQM Kevitsa Mining Oy ja dreamstime

K

evitsan kaivoksen investointivaihe alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2012. Kaivos tuottaa noin 10 000 tonnia nikkeliä ja 20 000 tonnia kuparia vuodessa. Kaivoksen eliniän arvioidaan olevan yli 30 vuotta.

– Aloitimme rakennustyöt vuonna 2010 keväällä. Olemme vuokranneet Cramolta työkaluja ja generaattoreita töitä varten, kertoo kaivoksen johtaja Andrew Reid First Quantum Minerals Kevitsa Mining Oy:stä.

Cramon myyntijohtaja Mika Helenius­ kertoo, että Kevitsan kaivoksen rakennus-

töiden alkuvaiheessa Lemminkäinen toimi hankkeen pääurakoitsijana ja Cramo oli myös Lemminkäisen vuokrakaluston toimittaja.

Kaivoksen avolouhintamenetelmä perustuu louheen lastaukseen kaivinkoneilla ja kuljetukseen louhosautoilla.

– Menetelmän kehittämisessä on ensisijaisesti pyritty minimoimaan tuotantokustannuksia ja käyttämään tehokkaita järjestelmiä, jotka hyödyntävät nykyaikaista ja optimaalista tekniikkaa, sanoo Reid.

Kevitsan kaivoksen investointikustannukset ovat nousseet 380 miljoonaan euroon,

ja kaivos työllistää tällä hetkellä 310 ihmistä.

Kaivoksella on merkittävä epäsuora työllistävä vaikutus Lapin alueelle.

Kevitsan esiintymä on suuri nikkelin, kuparin, koboltin, platinaryhmän metallien ja kullan mineralisaatio, joka herätti ensimmäisen kerran kiinnostusta malminetsintään jo yli 20 vuotta sitten.

– Tuotantolaitoksen kapasiteetti on nyt 5,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Aiomme tuplata tuon määrän tulevaisuudessa ja kasvattaa kapasiteetin aina 10 miljoonaan tonniin, Reid sanoo. ■

7

1| 2014

Kevitsan kaivosalue sijaitsee 43 kilometrin päässä Sodankylän kunnasta. Kaivos on merkittävä epäsuora työllistäjä Lapissa.

Kuva ei ole Kevitsasta.

UUTISET

Koonnut: MARI KUUSINEN | Kuvat: Cramo ja dreamstime

Huolto pelaa -kampanja keräsi

kansainvälistä kunniaa 8

1| 2014

O Vuoden huoltajaksi valittiin viime vuonna Mika Uuttu.

SG Viestinnän Cramolle ideaoima ja yhdessä toteutettu viestintäkampanja Jääkiekon roolimallit nousi viime vuonna ehdolle European Excellence Awards -kilpailussa parhaaksi pohjoismaiseksi viestintäkampanjaksi.

Cramo toimi jääkiekon MM-kisojen yhteistyökumppanina vuosina 2012 ja 2013. OSG Viestintä ideoi Cramolle sponsoroinnin tuke-

miseksi viestintäkampanjan, jossa etsittiin vuoden jääkiekkohuoltajaa. Jo kahteen kertaan toteutettu äänestys keräsi runsaasti huomiota ja medianäkyvyyttä.

– Onnistuimme kampanjalla hienosti nostamaan esiin jääkiekon eteen pyyteettömästi töitä tekeviä jääkiekkohuoltajia. Samalla kasvatimme myös Cramon näkyvyyttä merkittävästi MM-kisojen yhteistyökumppanina, Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

OSG Viestinnän toimitusjohtaja Toni Perezin mukaan Vuoden jääkiekkohuoltaja -kampanja sai erittäin myönteisen vastaanoton jääkiekkopiireissä.

– Saimme runsaasti spontaania palautetta, kuinka tällaista kampanjaa oli odotettu.

Jääkiekkofanit ympäri Suomen levittivät aktiivisesti sanaa äänestyksestä muun muassa sosiaalisen median välityksellä. ■

Pirkanmaan paras huoltaja valittiin

S

astamalan VaPS D-junioreiden huoltaja Isto Harjunpää voitti yleisöäänestyksessä Pirkanmaan paras jääkiekkohuoltaja -tittelin. Cramo ja Open Ice järjestivät kilpailun nyt ensimmäistä kertaa.

Toiseksi äänestyksessä tuli Kavon yli 50-vuotiaiden miesten joukkueen huoltaja Antero Rajala Kangasalalta ja kolmanneksi Kiekko-Ahman B2- ja C2 -juniorijoukkueiden huoltaja ja huoltopäällikkö Mika Jokinen Valkeakoskelta.

Valitsijaraati, johon kuuluvat Tamhockeyn toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Ilves Hockeyn toimitusjohtaja Timo Virolainen, Open Icen myyntijohtaja Teemu Salminen sekä Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, valitsivat finalistit www.huoltopelaa.fi-osoitteessa kerättyjen ehdotusten perusteella.

– Saimme paljon palautetta siitä, kuinka tärkeitä roolimalleja huoltajat ovat nuorille jääkiekkoharrastajille. Huoltaja on niin pelaajien tuki ja turva, kuin isä- taikka äitihahmokin. Vaikka kilpailussa vain yksi voitti, toivomme, että kaikki seurat ja joukkueet muistavat palkita ja kiittää omalla tavallaan omia huoltajiaan, sanoo Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka.

Isto Harjunpää on toiminut VaPS D1 ja D2 -poikien huoltajana vuodesta 2007. D-pelaajat, ovat syntyneet vuosina 2000–2002. Viime vuonna Harjunpää huolsi myös VaPSin kakkosdivarimiehiä. VaPS:n huoltajaksi hän päätyi poikansa kautta.

– Kun poikani aloitti pelaamisen, me lasten vanhemmat istuimme alas yhdessä ja jaoimme tehtäviä. Yksi kysyi, että koska olen metallimies, niin onnistuisiko minulta luistinten teroitus. Näitä poikia on älyttömän hie-

no seurata. Joku menee aina harppauksen eteenpäin, ja sitten toinen ottaa kiinni. Jos vaan omakin poika jatkaa pelaamista, niin ei tässä omakaan into lopu.

Harjunpää ja hänen joukkueensa pääsivät Open Ice Winter Classic -tapahtumaan sekä saavat valita Tampereen Koskikeskuksen Intersportista urheilutuotteita yhteensä 1 000 eurolla. Lisäksi huoltaja sai Warriortuotepalkinnon. ■

Isto Harjunpää palkittiin joulukuussa Tampereen Ratinan Stadionilla Open Ice Winter Classic -tapahtumassa.

Suomi sai ensimmäisen Konemaisterinsa

C

Vuoden Konemaisterin tittelin voitti espoolainen Jakob Hökman.

ramo ja Vantaan Yrittäjät palkitsivat ensimmäistä kertaa Vuoden Konemaisterin viime vuoden loppupuolella. Voittajaksi selviy­ tyi Kodistus Oy:n espoolainen työnjohtaja Jakob Hökman.

Vuoden Konemaisteri selvitettiin Cramon pääkonttorilla Vantaalla lokakuussa järjestetyssä tapahtumassa. Kilparadalla miteltiin taitoja nostin-crossingissa sekä Maisteri vai ei? -tietovisassa.

Hökman suoritti kilparadan nopeimmin ja oikeaoppisimmin. Hänen lisäkseen kilpailuun osallistui noin parikymmentä pääasiassa rakennusalalla toimivaa henkilöä.

Vuoden Konemaisteri palkittiin VIP-lipuilla Hartwall Areenalle Monster Jam Showhun sekä Vantaan Yrittäjien syyskokouksessa sammutuspeitteellä, kukilla ja karkkipussilla.

– On hienoa, että Cramo ja Vantaan Yrittäjät järjestivät tällaisen tapahtuman ja kilpailun. Samalla Cramon pk-yrityksille rakentama Cramo Kaveri -etuohjelma tuli tutummaksi ja

liityimme mukaan ohjelmaan. Liittyminen oli meille helppo päätös, koska olemme jo pitkään käyttäneet Cramon vuokrakalustoa lähes poikkeuksetta, kertoo Hökman.

Cramo järjesti Vuoden Konemaisteri -tapahtuman ja -kilpailun pääkaupunkiseudun yrittäjille yhdessä Vantaan Yrittäjien kanssa, sillä Cramo haluaa palvella pieniä ja keskisuuria yrityksiä entistäkin paremmin. Cramo on myös kehittänyt pk-yrityksille suunnatun etuohjelman.

– Yritys saa Cramon Kaverina suurasiakkaan alennukset ja edut, kertoo Cramo Kaveri -etuohjelmaa myyvä Sanna Kiander.

Vantaan Yrittäjissä ollaan innoissaan yhteistyöstä ja Cramo Kaveri -etuohjelmasta.

– Olemme iloisia siitä, että suomalainen Cramo yhteistyökumppaninamme haluaa panostaa Vantaan Yrittäjien jäsenyrityksiin ja muihin pk-yrityksiin. Toivon mahdollisimman monen liittyvän Cramon Kaveriksi, sanoo Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri. ■

CRAMO tukee nyt tulevaisuuden talentteja TeamUpissa. Katso lisää sivulta 32!

Avainlippu kertoo

Cramon suomalaisuudesta

C

ramolle on myönnetty Avainlippu-alkuperämerkin käyttöoikeus. Avainlippu myönnetään tuotteelle tai palvelulle, joka on valmistettu Suomessa. Merkki kertoo kotimaisuudesta tuotteen ja palvelun alkuperästä kiinnostuneelle kuluttajalle.

Avainlippu auttaa kuluttajia ja yrityksiä tekemään vastuullisia valintoja, jotka kehittävät suomalaista työtä ja tukevat työllisyyttä Suomessa.

Cramolla Avainlippua käytetään vuokraus­ palveluiden ja muiden rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevien palveluiden sekä siirtokelpoisten tilojen yhteydessä.

Suomalaisen Työn Liitto hallinnoi ja valvoo rekisteröityä Avainlippu-merkkiä. Käyttöoikeus on voimassa kolme vuotta kerrallaan.

Avainlippu voidaan myöntää tuotteille, joi-

auttaa ”Avainlippu tekemään

vastuullisia valintoja, jotka kehittävät suomalaista työtä. den kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Avainlippu tuotteiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 80 prosenttia.

Avainlippu myönnetään palvelulle, joka tuotetaan Suomessa. Palveluiden kohdalla huomioidaan muun muassa yrityksen vähintään 50 prosentin kotimainen omistusosuus, pääkonttorin sijainti, työllistävyys Suomessa sekä mielikuva suomalaisesta alkuperästä. ■

Lastensairaala

sai joululahjan

C

ramo lahjoitti tänä vuonna joululahjoihin tarkoitetut varat sairaiden lasten hyväksi.

Helsingin Meilahteen rakennetaan uusi lastensairaala, joka korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat. Uudessa sairaalassa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen.

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistys on aloittanut varainhankinnan lastensairaalan rakennuttamiseksi. Tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lahjoituksien avulla Helsinkiin lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö valmistuisi vuoteen 2017 mennessä.

– Kyseessä on merkittävä ja koko Suomen tasolla tärkeä hanke, jossa haluamme ehdottomasti olla mukana, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. ■

9

1| 2014

UUTISET

TekstI: Mari Kuusinen Kuva: Cramo

10

1| 2014

Cramo on mukana MarjaVerkossa MarjaVerkko yhdessä Vantaan kaupungin kaavoitus ja maankäyttö -yksikön kanssa järjestää vuosittain myös Kivistön kyläjuhlia. Cramon maskottikuutiot juoksentelivat ilahduttamassa kivistöläisiä viime kesän juhlissa.

Cramo tukee uudenlaista yhteistyöverkostoa Kivistön suuralueella Vantaalla.

MarjaVerkko rakentaa alueen yhteisöllisyyttä muun muassa Kivistön Sanomat -palvelun avulla.

V

antaalle on viime vuosina rakennettu tiuhaan uusia taloja. Kivistön suuralue on tuleva kotikaupunki jopa 30 000 uudelle asukkaalle. Työpaikkoja alueelle ollaan luomassa 25 000.

Alueen aktiivi John Simon huomasi jokunen vuosi sitten, että pelkät talot eivät kuitenkaan vielä tee yhteisöä. Kivistön asukkaat kaipasivat tiiviimpää keskinäistä verkostoitumista.

Simonin aloitteesta syntyi MarjaVerkko, eli foorumi ja verkosto kaikille Kivistön suuralueen asukkaille ja siellä toimiville yrityksille, urheiluseuroille ja viranomaisille.

– Tällainen niin sanottu yhteisöllisyyden luomisen osasto puuttuu niin rakennuttajilta kuin kaupungiltakin. Ryhdyin miettimään, miten sekä vanhat että uudet asukkaat saataisiin luontevasti osaksi alueen yhteisöä ja toimimaan yhdessä, Simon kertoo MarjaVerkon taustoista.

Uudelle asuinalueelle syntyvä yhteisöllisyys on kaikkien etu.

– Kaupungin, rakennuttajien ja asukkaiden intresseissä on luoda asuinalueelle toimiva yhteisö, sillä kun asukkaat viihtyvät, myös talot menevät paremmin kaupaksi. Useat rakennusalaan linkittyvät ja alueella operoivat yritykset, kuten Cramo, lähtivätkin heti tukemaan meitä, Simon iloitsee.

Monet MarjaVerkon aikaansaannokset kumpuavat arjen tarpeista. Toissa keväänä alueella huomattiin, ettei 7–10-vuotiaille lapsille ollut järjestetty mitään kesäloman ensimmäisille viikoille, kun vanhemmat olivat vielä töissä.

– Ketteränä verkostona järjestimme yhdessä urheiluseurojen ja Kivistön alueen vanhempainyhdistyksen kanssa lapsille monilajikesäleirejä vajaassa kuukaudessa, Simon mainitsee.

Nyt MarjaVerkon päätavoitteena on kehittää alueen viestintää. Verkoston toimesta otettiin testikäyttöön viime syksynä Kivistön Sanomat, uusi sosiaalinen media, joka yhdistää kivistöläiset asukkaat, yhdistykset, yritykset sekä kaupungin ja viranomaiset.

– Kivistön Sanomista löytyvät kaikki alueen asiat samasta paikasta. Palvelu on eräänlainen interaktiivinen paikallislehti, jonka kautta voi viestitellä, ilmoitella ja antaa tietoa alueen palveluista. Toivomme, että kivistöläiset löytävät portaalin ja ottavat sen omakseen,

kertovat Nella Kuitunen ja Emma Tuomi MarjaVerkon palvelua hallinnoivasta Kivistönportti-viestintähankkeesta.

Kaikki kivistöläiset saavat tunnukset Kivistön Sanomiin, joten kuka tahansa voi tuottaa sivuille sisältöä. Tällä hetkellä sivuilla ilmoitellaan esimerkiksi uusista työpaikoista, tapahtumista ja yritysten tarjoamista palveluista.

Kivistön Sanomat lanseerataan virallisesti vuoden 2014 alussa. ■

MarjaVerkko • Perustettu vuonna 2008.

• Kivistön suuralueen toimijoiden muodostama rekisteröimätön, vapaamuotoinen yhteistyöverkosto.

• Päätavoitteena pitää yllä Kivistön alueen yhteisöllisyyttä.

• Saavutuksen muun muassa MarjaSarjakonserttisarjoja kivistöläisille.

• Sponsoreina muun muassa Cramo, Vantaan kaupunki, Skanska, YIT, Pöyry, EKE, JM Suomi, MarMatic, T2H ja GRK. • Viimeisen saavutus sanom.at/kivisto, eli interaktiivinen paikallislehti verkossa.

• Cramo tukee Marjaverkko-hanketta pitäen sisällään myös Kivistönportti-viestintähankkeen Kivistön Sanomat.

Kaveri saa enemmän

Cramo Kaveri -etuohjelma kehittyy vauhdilla.

Nyt Cramon Kaverit saavat etuja ja alennuksia myös Cramon Kaverikumppaneilta. Keskittämällä saa paremmat alennukset, ja Kaveriporukka kerää bonusta vuosihyvityksen muodossa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | kuva: markku Ojala

A

inutlaatuinen Cramo Kaveri -etuohjelma kehittyy. Nyt hankintansa Cramolle keskittäneet Kaverit saavat ihan uudenlaisia etuisuuksia paitsi Cramolta niin myös Cramon Kaverikumppaneilta. Ensimmäiset Kaverikumppanit ovat Lainapeite ja Image Wear. Lainapeite antaa Kaverisopimuksen tehneille yrityksille muun muassa kymmenen prosentin alennuksen suojapeitteisiin ja Image Wear 15 prosentin alennuksen työvaatteisiin. Alennusprosentit ovat samat kaikille.

Etuohjelman kehittäjä, vuokrauspäällikkö Antti Hulkko kertoo, että uusia Kaverikumppaneita haetaan jatkuvasti lisää, ja etsinnässä otetaan asiakkaiden toivomukset huomioon.

Tavoitteena on saada mukaan sellaisia yrityksiä, joiden tuotteista on todellista hyötyä asiakkaille. Alennukset ja edut ovat tuntuvia ja niitä saavat vain Cramon Kaverit.

Vuoden alussa Kaverit saavat myös Cra-

mon Kaveri -etukortit, joita on kätevä käyttää Kaverikumppaniyrityksissä asioidessa.

Siitä Kaverikumppanit tunnistavat Kaverinsa.

Edelleen myös etsitään uusia Kavereita.

Kun Kaveri hankkii uuden Kaverin tai Kaveriporukan, hän saa suosittelupalkkion, joka on yksi lisäalennusprosentti yhtä uutta Kaveria kohden. Palkkion saa enintään viidestä uudesta Kaverista eli palkkio on maksimissaan viisi prosenttia. Mitä paremmin Kaveriporukka keskittää hankintansa, sitä suurempi on porukan bonuksen kautta saatava vuosihyvitys.

Takuusähkön Tommi Valtonen on innostunut Cramo Kaveri -etuohjelmasta, koska alennukset ja edut ovat todellisia ja keskittämisestä saa rahallista hyötyä. Keskittämisen kautta valikoimakin laajenee.

Vantaalaisen Takuusähkö Oy:n toimitusjohtaja Tommi Valtonen kehuu Cramo Kaveria nokkelaksi ja täysin uudenlaiseksi etuohjelmaksi. Nyt kuluttajapuolen keskittämisestä saatavat edut on siirretty b-tob-markkinointiin. Tästä hyötyvät varsinkin pienyrittäjät, jotka eivät yksinään saisi vuosisopimuksiinsa merkittäviä alennuksia.

– Kun Kaveriporukan yritykset keskittävät hankintansa, kasvaa yhteisten hankinto-

jen volyymi niin suureksi, että siitä on selvää rahallista hyötyä. Saamme myös tarvittavat laitteet joustavasti ja nopeasti käyttöömme.

Vaikka työkone toimitettaisiin Cramon kaukanakin olevasta toimipisteestä, maksamme vain lähimmän toimipisteen mukaisen rahdin, kertoo Valtonen.

Takuusähkö vuokraa Cramolta muun muassa nostureita, pientyökoneita ja siirrettäviä sähkökeskuksia. Kumppaneiden tarjoamia alennuksia hyödynnetään ainakin työvaatteiden hankinnassa.

ja edut ”Alennukset ovat tuntuvia.

Cramo Kaveri -etuohjelma pilotoitiin

vuosi sitten Jyväskylässä. Koska kokemukset olivat hyviä, laajeni palvelu keväällä myös muihin toimipisteisiin. Nyt sopimuksia on tehty jo 18 kaupungissa. Etuohjelma toimii aktiivisesti, eikä Kavereita jätetä, vaan heihin ollaan yhteydessä jatkuvasti. Esimerkiksi tiedot kausitarjouksista toimitetaan Kavereille joka kuukausi. Samalla kerrotaan myös uusimmat Kaverikumppanien tarjoukset.

– Cramo Kaveri -etuohjelma on täysin läpinäkyvä. Tämä on sellainen win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat. Ensisilmäyksellä etuohjelma voi tuntua omituiselta, koska ohjelmassa on liittymismaksu. Sen saa kuitenkin takaisin, kun sopimusehdot täyttyvät. Kerromme mielellämme kasvotusten etuohjelman toiminnasta ja alennuksista, toteaa Hulkko.

Ohjelmasta voi lukea lisää osoitteesta www.cramokaveri.fi. Samasta osoitteesta löytyvät myös Kaverikumppanien kaikki tarjoukset.

Cramo Kaveri -etuohjelmassa ovat mukana Joensuu, Pori, Jyväskylä, Pääkaupunkiseutu, Kokkola, Rovaniemi, Kouvola, Seinäjoki, Kuopio, Tampere, Lahti, Turku, Lappeenranta, Vaasa, Mikkeli ja Oulu. ■

11

1| 2014

Julkisivusaneeraus sujuu taloyhtiöltä ­näppärästi, kun se suunnitellaan hyvin.

Kysymys kuuluu: 12

VAIKEAKULKUINEN MAASTO

1| 2014

Telineet voi viedä vaikeapääsyiseen maastoon vaikka kantamalla.

KAAREVAT PINNAT

Telineillä voidaan helpommin seurata rakennuksen muotoja, esimerkiksi kaarevia pintoja.

HITAAT TYÖVAIHEET

Telineet soveltuvat paremmin hitaasti eteneviin töihin, kuten muuraukseen ja sääsuojakohteisiin. Käytetään paljon myös rappauksessa.

PUUVERHOILU

Telineet on yksinkertaisempi asentaa, koska ankkurointipisteitä on paljon. Soveltuvat hyvin ankkuroitavaksi esimerkiksi puurakenteisiin rakennuksiin.

EPÄTASAINEN MAASTO

Telineet pystyvät mukailemaan maastoa. Maaston ei tarvitse olla niin kantava, koska paino jakautuu useaan pisteeseen.

TALVI

Telineet toimivat sekä talvella että kesällä.

Telineille saa kattavamman sääsuojauksen.

Koko rakennus voidaan huputtaa, jolloin onnistuu myös talvisaneeraus.

❯ lämmitys pystytään

telineillä hoitamaan paremmin, esimerkiksi muurausta voidaan tehdä myös talvella.

VÄLJÄ AIKATAULU

Telineiden pystytys vie aikaa.

Telineet vai Teksti: Pirkko Soininen | Kuvat: Cramo ja Dreamstime

RATKAISU 1: TELINEET

mastolava?

RATKAISU 2:MASTOLAVAT

Muistathan!

Cramolta saat kaikki asennuspalvelut ja koulutuksen mastolavojen käyttöön. Voit siis joko itse asentaa telineet tai pyytää meitä tekemään sen.

Cramo päivystää 24/7.

13

HELPPOKULKUINEN MAASTO

1| 2014

Mastolavan asennus vaatii, että kohteeseen on päästävä isolla kuljetusautolla.

SUORAT SEINÄT

Mastolava soveltuu helposti suorien seinien saneeraukseen.

NOPEAT TYÖVAIHEET

Mastolavalla hoituvat paremmin nopeatempoiset työt, kuten maalaus.

RAPPAUS TAI TIILI

Mastolava vaatii rakennuksen rakenteelta enemmän, koska ankkurointipisteitä on vähemmän. Ei sovellu yhtä hyvin ankkuroitavaksi esimerkiksi puurakenteisiin.

TASAINEN MAASTO

Mastolava vaatii tasaisen alustan ja kantavan maaperän.

KIIREINEN AIKATAULU

Mastolavan asentaminen on nopeaa.

KESÄ

Mastolavoja ei yleensä käytetä talvella, etenkään jos työvaiheissa vaaditaan pitkäaikaista lämmitystä.

❯ mastolavoja voidaan

lämmittää vain yhtä työskentelytasoa kerrallaan.

14

1| 2014

Tunteiden

Myönteisyyden voimasta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta Suomessa on perinteisesti tehty tulosta myös hammasta purren.

Kumpi toimii paremmin työelämässä, naminami vai perkele?

Tunteiden maaottelu alkaa. TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

maaottelu T

unnemaaottelumme joukkueenjohtajat ovat professori Marja-Liisa Manka (myönteisyys) ja dosentti Harri Jalonen (kielteisyys).

Manka toimii työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Hän tutkii ja kehittää kahdeksan hengen tiiminsä kanssa työhyvinvointia sekä tekee tunnetuksi vuosittaista Työnilonjulistusta. Hän on myös julkaissut kirjan Työn iloa (SanomaPro 2013).

Tieto- ja innovaatiojohtamisen asiantuntija ja Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Jalonen vetää Tekesin osarahoittamaa NEMO-tutkimushanketta, jossa perehdytään vuosien 2014–2015 aikana negatiivisiin ja ristiriitaisiin tunteisiin liiketoiminnan voimavarana. Monitieteisessä hankkeessa ovat mukana myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tampereen teknillinen korkeakoulu sekä parikymmentä erikokoista yritystä, joissa tehdään tapaustutkimuksia.

Jalosen joukkue on vedonlyönnissä heikoilla, koska NEMO-hanke on vasta lähtökuopissaan, kun taas Manka on kerännyt tietoa työhyvinvoinnista jo vuosien ajan.

Maaottelun asetelma ei olekaan reilu, mutta se on kiinnostava.

Myönteisiä tunteita ovat esimerkiksi ilo, huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, kiinnostus, rakkaus ja ylpeys. Kielteisiksi voidaan luokitella esimerkiksi suru, viha, pelko, halveksunta, inho ja häpeä.

Kumpikin joukkue saa esittää niin

monta perusteltua väitettä myönteisyyden ja kielteisyyden voimasta työelämässä kuin keksii, ja lopuksi lasketaan pisteet. Naminami-myönteisyysjoukkue aloittaa.

MYÖNTEISYYS KASVATTAA TULOKSELLISUUTTA. Myönteinen asenne sisältyy laajempaan psykologisen pääoman käsitteeseen, jolla on todettu olevan vaikutusta suorituskykyyn, sitoutumiseen ja tuen vastaanottamiseen toisilta. Eräässä viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa jo lyhytaikainen mielialan nostaminen lisäsi lääkäreiden luovuutta ja sai heidät tekemään nopeammin ja tarkemmin oikean diagnoosin.

MYÖNTEISYYS AUTTAA SAAVUTTAMAAN TAVOITTEITA. Kielteisyys on henkisesti kuluttavaa, koska silloin ihminen näkee ympärillään ongelmia ja stressihormonien eritys lisääntyy. Myös myönteisesti ajatteleva voi olla kriittinen, mutta ongelman havaitessaan hän lähtee ratkaisemaan sitä eikä kuormitu. Tutkimustiedon mukaan myönteiset tunteet lisäävät luovuutta, laajentavat havaintokenttää ja antavat lisää suotuisia käyttäytymisvaihtoehtoja. Kaikki tämä auttaa yksilöä pääsemään päämääräänsä.

MYÖNTEINEN KÄYTÖS TARTTUU JA LUO LAATUA. Aivojen peilisolut tunnistavat toimintaa ja tunteita ja matkivat niitä. Nähty kipu voi peilisolujen ansiosta olla melkein samanlaista kuin itse koettu kipu. Samalla tavoin myönteinen käytös tarttuu ja synnyttää luottamusta itseen ja toisiin. Jokainen voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja sitä kautta työpaikan toiminnan laatuun valitsemalla myönteisen käytöksen. Johdon myönteinen käytös toimii roolimallina koko henkilöstölle.

OPTIMISMI PITÄÄ TERVEENÄ. Myönteiset tunteet ovat tutkimusten mukaan yhteydessä kehon ja mielen hyvinvointiin sekä pitkäikäisyyteen. Eräässä tutkimuksessa verrattiin ensimmäisen sydänkohtauksensa saaneita miehiä. Optimistisimmista viisi kuoli kymmenen seuraavan vuoden aikana, kun pessimistisimmistä kuoli 15. Kummassakin ryhmässä oli 16 miestä.

MYÖNTEISYYS PARANTAA MUISTIA. Aivot aktivoituvat laajemmalta alueelta myönteisten tunteiden aikana kuin kielteisten tunteiden aikana. Tämä aivotutkimuksen tulos tukee muistitutkijoiden havaintoa, että ihmiset muistavat tarkemmin ja laajemmin myönteisiä asioita kuin kielteisiä tai neutraaleja asioita. Kielteisillä tunteilla, joita muun muassa pitkään kestänyt stressi synnyttää, näyttää olevan yhteyksiä jopa muistisairauksien syntyyn.

MYÖNTEISYYS NOPEUTTAA PALAUTUMISTA. Myönteisten tunteiden määrän pitäisi erään tutkimuksen mukaan olla vähintään kolminkertainen verrattuna kielteisiin tunnekokemuksiin. Kun hyvät kokemukset ovat vallalla, ihminen suhtautuu stressaaviin tilanteisiin joustavammin, rauhallisemmin ja myönteisemmin. Stressi rasittaa aina, mutta myönteisesti ajattelevan henkilön kehon toimintakyky palautuu nopeammin.

Näin myönteiset tunteet tukevat ja suojelevat hyvinvointia. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että myönteiset tunteet sekä laajentavat että palauttavat toimintakykyä. Toimintakyky käsitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti niin, että se kattoi fyysisen voinnin lisäksi myös esimerkiksi muistamisen ja tiedon käsittelyn sekä ihmissuhteiden ylläpitämisen.

15

1| 2014

16

1| 2014

MYÖNTEISYYS TEKEE KESKUSTELUN MAHDOLLISEKSI. Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun LeadEmo-hankkeessa pyritään parantamaan yritysten tuloksellisuutta ja työelämän laatua kohentamalla esimiesten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kun hankkeessa havainnoitiin esimiesten ja alaisten keskusteluja, havaittiin, että suurin osa keskusteluajasta käytettiin neutraaliin tai negatiiviseen viestintään. Keskustelu pysyi Hyvää päivää kirvesvartta -tasolla, eikä keskustelukumppaneiden kesken syntynyt yhteyttä.

Myös tuollaista keskustelua tarvitaan. Dialogisen yhteyden muodostumiseen tarvitaan kuitenkin myönteisiä tunteita. Silloin asioista päästään neuvottelemaan aidosti.

Valittaja voi olla ”hyvin sitoutunut

työyhteisöönsä ja ajatella aidosti sen parasta.

KIELTEISYYS ANTAA AIKAA HIOA SUUNNITELMIA. Hankalat ihmiset tekevät palveluksen työyhteisölleen estämällä optimisteja toteuttamasta yltiöpäisimpiä ideoitaan suin päin. Kun kehittäjät tietävät joutuvansa kohtaamaan myös kriittisten työyhteisön jäsenten arvioinnin, he kenties käyttävät aikaa suunnitelman tai tuotteen heikkojen kohtien etsimiseen jo etukäteen, ja paikkaavat ne ajoissa. Kielteisestä ajattelusta voi olla apua myös myyntipuheiden hiomisessa ja vastustajien liikkeiden ennustamisessa.

INNOSTUS PARANTAA PALVELUA. Eräässä maailmanlaajuisessa tutkimuksessa tarkasteltiin puhelimitse ja kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua, ja siinä oli mukana 2 403 työntekijää ja 2 357 asiakasta. Kun pomo koki huoltoyksikön työilmapiirin hyväksi, asiakkaat kokivat palvelun laadun paremmaksi.

Huoltoinsinöörien innostus ja sitoutuneisuus liittyi asiakkaiden hyvään laatukokemukseen.

8

PISTETTÄ NAMINAMI-JOUKKUEELLE. MITÄ SANOO JALOSEN PERKELE-TIIMI?

KIELTEISYYS ON ALIHYÖDYNNETTY VOIMAVARA. Tämän voi havaita jo siitä, miten vähän kielteisyyden vaikutuksia on tutkittu myönteisyyteen verrattuna. Kielteiset tunteet eivät mene pois sillä, että ne jätetään huomiotta. Ei vitutukseen tarvitse kuolla, mutta tunteesta voi olla hyötyä sekä yksilölle että työyhteisölle ja yritystoiminnalle, jos sen kanavoi oikealla tavalla. Aiomme tutkia, koituuko yritykselle kilpailuetua kielteisyyden kanavoinnista.

PELKO PITÄÄ HEREILLÄ. Yrityksen kannattaa varmasti tuottaa asiakkailleen iloa ja onnellisuutta ja vaalia työn iloa työpaikalla.

On kuitenkin tutkimusnäyttöä myös sen puolesta, että meillä ihmisillä on ajattelussamme kielteinen vinouma. Ainakin osa meistä huomaa kielteiset asiat helpommin kuin myönteiset. Jos tämä taipumus on kehittynyt meille evoluutiossa, kuten biologit väittävät, siitä on mahdollisesti ollut lajin säilymisen kannalta jotakin hyötyä. Kielteiset tunteet auttanevat meitä pysymään hereillä vaaran uhatessa.

sen toimintaa on parannettavaa. Valittaja voi olla hyvin sitoutunut työyhteisöönsä ja ajatella aidosti sen parasta. Voimakas tunnereaktio osoittaa, että asia on ihmiselle tärkeä.

Joskus esimerkiksi uusi, työn laatua parantava työväline saadaan taloon vasta, kun joku polttaa vanhan kanssa kunnolla päreensä.

Kriittisyyden hyödyntäminen edellyttää, että huomio kohdistetaan epäkohtaan, ei henkilöön, joka tuo ongelman esiin. Viestintuojaa ei pidä ampua.

VALITUS ON INNOVAATION ALKU. Asiakkaiden valituskäyttäytymistä on tutkittu jo kymmenien vuosien ajan ja tiedetään, että kielteinen palaute on mahdollista kääntää yrityksen voimavaraksi. Palautteen ottaminen vakavasti on entistäkin tärkeämpää siksi, että tuotteisiin ja palveluihin liittyvät negatiiviset kommentit voivat levitä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja pienikin tapaus voi nousta uhkaamaan yrityksen mainetta. Tästä on useita tuoreita esimerkkejä. Yritysten tulee tarkkailla jatkuvasti sosiaalista mediaa ja reagoida nopeasti, jotta ongelmat saadaan hallintaan, kun ne ovat vielä pieniä.

Palautetta on mahdollista käyttää myös asiakkaiden tarpeiden parempaan ymmärtämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen.

Juuri tätä aiomme tutkia. Toinen tapa käyttää valittamista on etsiä piileviä tarpeita. Jos keskustelupalstalla valitetaan jatkuvasti tietystä asiasta, voidaan päätellä, että on tarvetta innovaatiolle, joka ratkaisee ongelman.

KIELTEISYYS PALJASTAA KEHITTÄMISKOHTEITA. Kielteinen ajattelu vie työyhteisöä eteenpäin näyttämällä, missä kohdassa

ASIAKKAAN ONGELMA ON MYYJÄN MAHDOLLISUUS. Yritykset hyötyisivät nykyistä monipuolisemmista myyntiargumenteista. Ajatellaan vaikkapa perinteistä pankkitoimintaa. Pankkien markkinointi perustuu valtaosin ajatukseen, että rakennetaan nuorelle parille auvoista tulevaisuutta yhdessä. Väestön ikääntymisen edetessä pankilla, joka osaa kuunnella myös ikäihmistä ja hänen huoliaan, on suuri asiakaspotentiaali. Vanhuksella voi olla omaisuutta, mutta hän saattaa silti olla ahdingossa hoitokulujen kasvaessa. Asiakas, joka etsii ratkaisua kielteisiä ja ristiriitaisia tunteita herättävään tilanteeseensa, on pankille uudenlainen haaste. Tämäkin haaste saattaa olla käännettävissä mahdollisuudeksi.

6

PISTETTÄ perkele-JOUKKUEELLE. ❯ MAAOTTELUN TULOS: NAMINAMI 8, PERKELE 6.

Jos mukaan olisi otettu pelkästään tutkimuksella todennettuja väitteitä, myönteisyys olisi voittanut selvemmin. Maaottelu kuitenkin osoittaa, että myös negatiivisilla tunteilla voi olla liiketoiminnassa myönteinen puolensa.

Pohjimmiltaan joukkueenjohtajat ovat samaa mieltä siitä, että myönteisessä on mukana kielteisen siemen ja kielteisessä myönteisyyden itu. Tai kuten suomalainen sananlasku sen sanoo: ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. ■

pulma&ratkaisu Lämpökuvauksella voidaan rakenteita ” rikkomatta saada nopeasti selville lämpöteknisiä vikoja ja puutteita.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuva: dreamstime

Lämpökuvauksessa esiin tulleiden ongelmakohtien korjaaminen lisää rakennusten energiatehokuutta ja säästää asumiskustannuksia. Kun veto saadaan kuriin, kasvaa myös asumisviihtyisyys.

Kuvauksella määritetään pinnan lämpötilanjakauma ja mitataan pinnan infrapunasäteilyn voimakkuus. Lämpökamera muuttaa tiedon digitaaliseksi. Lämpökuvasta lasketaan lämpötilaindeksin arvo, jota verrataan ohjeellisiin raja-arvoihin. Indeksivertailun ja kuvien tulkinnan avulla tehdään tarvittaessa korjaussuunnitelma. Kuvausten tulokset ovat luotettavia.

– Cramon lämpökuvaus on nopea tapa selvittää vaurioiden laajuus, koska rakenteita ei tarvitse rikkoa, ja näin korjaukset voidaan kohdentaa helposti. Tämä säästä korjauskustannuksia, tiivistää Lammassaari.

Lämpökuvaus kuuluu Cramon ilmatii­

Lämpökuvauksessa saadaan selville lämpövuotokohdat ja havaitaan, onko kyseessä eristepuute tai -vika, ilmavuoto, kylmäsilta tai kosteusvaurio.

LÄMPÖKUVAUS on luotettava tutkimusmenetelmä rakennusten lämpöteknisten

vikojen määrittämiseen. Koska on paras aika tehdä lämpökuvauksia?

R

akennusten lämpökuvauksia tehdään loka-, marraskuusta alkaen kevääseen.

– Asukkaat ja omistajat havahtuvat rakennusten vetoisuuteen ja rakenteiden mataliin pintalämpötiloihin usein vasta talvella kovimman pakkaskauden aikaan, vaikka syksy ja alkutalvi olisivat olosuhteiden osalta paras aika tehdä lämpökuvauksia, kertoo Cramon projektipäällikkö Hannu Lammassaari.

Cramon lämpökuvausta käytetään jo käytössä olevien rakennusten kylmäsiltojen, ilmavuotojen ja eristevikojen selvittämisessä. Samoja asioita tutkitaan uudisrakennus-

viyspalveluihin, joihin kuuluu myös ilmatii­ viysmittaus. Lämpökuvauksella selvitetään rakennuksen ulkovaipan lämpötekninen kunto, lämmönerityskerroksen toimivuus ja rakenteellinen tiiviys eli ilmanpitävyys. Nämä kaikki liittyvät myös rakennusten sisäilman lämpöviihtyvyyteen. Cramon ilmatiiviyspalveluihin kuuluvat ilmatiiviysmittaus ja lämpökuvaus, jotka molemmat toteutetaan kerralla kohteeseen.

Uudisrakentamisessa lämpökuvaukset liitetään usein laadunvalvonnassa jo urakkapöytäkirjoihin, joten niitä tehdään lopputarkastuksen lisäksi rakentamisen eri vaiheissa.

Monet rakentajat käyttävät kuvausta omassa laadunvarmistuksessaan. Kuvaukset soveltuvat myös ikkuna- ja oviasennusten tarkastukseen sekä LVIS-järjestelmien toiminnan varmistamiseen.

– Cramolla samat asentajat tekevät niin

ten laadunvalvonnassa. Lisäksi lämpökuvaus soveltuu kosteusvaurioiden ja LVIS-laitteiden toiminnan tarkastamiseen sekä putkistojen ja lattialämmitysten paikantamiseen. Lämpökameralla tehdään myös teollisuuskuvauksia, joissa kartoitetaan esimerkiksi prosessien lämpöteknistä toimintaa sekä sähkö-, hydrauliikkalaitteiden ja -järjestelmien toimivuutta.

– Cramon lämpökuvauksella voidaan rakenteita rikkomatta saada selville lämpöteknisiä vikoja ja puutteita, selittää Lammassaari.

lämpökuvauksia kuin ilmatiiviysmittauksiakin. Asentajat ovat suorittaneet tarvittavat koulutukset ja työn tekeminen vaatii VTT:n myöntämän henkilösertifioinnin niin lämpökuvauksen kuin ilmantiiviysmittauksenkin osalta.

Cramon koulutetut asentajat tekevät lämpökuvauksesta mittausraportin, jonka perusteella esimerkiksi insinööritoimistot tekevät tarvittavat korjaussuunnitelmat ja kustannusarviot.

Cramo tarjoaa lämpökuvauspalveluja lähes kaikissa toimipisteissään. Palvelu otetaan käyttöön myös Turussa. ■

17

1| 2014

18

1| 2014

Vesa Humalisto

1974 syntyy Pälkäneellä.

1993 aloittaa arkkitehtuurin opinnot Oulun yliopistossa.

1999–2000 viettää vuoden Ranskassa vaihto-oppilaana ja töissä.

2001–2002 viettää vuoden Tanskassa vaihto-oppilaana sekä töissä arkkitehtitoimistossa Tunisiassa.

2000–2001 ja 2002–2006 työskentelee suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa.

2006 voittaa ensimmäisen yleisen suunnittelukilpailun Lohjan Hiidensalmen alueelle yhdessä Antti-Markus Lehdon ja Sami Heikkisen kanssa. Perustavat arkkitehtitoimisto Serum arkkitehdit Oy:n Helsinkiin (2007).

Merkittävimpiä projekteja esimerkiksi Lamminrahkan asuinalue Kangasalla, asunto-osakeyhtiöt Vaasan Kompassi (1–4) Vaasassa, Rovaniemen Lapinaukean asuinkorttelin suunnittelu ja Koirasaaren asuinalue Helsingin Kruununvuorenrannassa.

On Suomen arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan varapuheenjohtaja, sekä toiminut useissa arkkitehtikilpiluissa arkkitehtiliiton sääntöjen määräämänä ammattituomarina.

Kaupunki ja

suunnittelija

Teksti: mari kuusinen | kuvat: DĂŠnes Farkas

19

1| 2014

Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoi kymmenillä tuhansilla. Kasvu pakottaa kaupungit rakentamaan uutta.

Kaupunkisuunnittelija Vesa Humalisto kaipaa maahamme rohkeampaa rakentamista.

20

1| 2014

K

aupunkisuunnitteluun erikoistuneen Serum arkkitehdit -toimiston arkkitehti Vesa Humalisto siemailee cappuccinoa Helsingin Kalasataman Kellohallin ravintolassa ja miettii, ettei ole valinnut ihan helpointa tietä arkkitehtina ja kaupunkisuunnittelijana Suomessa.

– Pidän tuoreista ja ekologisista ratkaisuista. Paljon helpommalla tässä maassa pääsisi, jos tarjoaisi rakennuttajille ja myöhemmin myös asukkaille samanlaisia rakennuksia ja asuinalueita, joita on aina ennenkin tehty liukuhihnalta, hän lataa.

Humalisto antaa esimerkin.

– Mietitäänpä vaikka tätä Kellohallin ravintolaa. Tämä on ennen tehdaskäytössä ollut tiilirakennus, josta on nyt tehty ravintola.

Tällainen tila löytyy jo ihan jokaisesta kaupungista maailmalla – ja nyt sitten Suomesta. Kulttuurillemme ja siten rakentamisellemme on tyypillistä hitaus ja rohkeuden puute, Humalisto toteaa.

Hän pitää isona ongelmana, että kaupunkisuunnittelussa tukeudutaan yhä paljon modernismin ajan ajatuksiin, jotka helposti ohjaavat hyvin yksipuoliseen kaupunkirakenteeseen.

– Tänä päivänä pitäisi pyrkiä kaupunkisuunnittelussa sekoittuneeseen rakenteeseen monella eri tasolla, hän miettii.

Humalisto on ollut suunnittelemassa

esimerkiksi Vaasaan perinteiselle kasarmialueelle tehtyä asuinkorttelia Kompassi yhdessä Lassila Hirvilammi arkkitehtien kanssa. Kompassi koostuu neljästä kerrostalosta, jotka muodostavat yhdessä vapaamuotoisen ympyrän.

Jokaisessa asunnoissa on myös puolilämmin, suljettu parveke, vähän kuin yksi ylimääräinen, ekologinen huone. Korttelin kerrostalot porrastuvat matalammaksi auringon suunnan mukaan. Ympyräkorttelin matalin kerrostalo on vain kolmekerroksinen, joka on yllättäen Suomessa harvinainen korkeus.

– Kolmekerroksinen talo on monesti mittakaavan kannalta se ihanteellisin ratkaisu.

Esteettömyysmääräykset määräävät hissin

kaikkiin yli kaksikerroksisiin rakennuksiin.

Kun Hissi on merkittävä yksittäinen kustannus, aiheuttaa se usein, että rakennuttaja rakentaa mieluummin kaksikerroksisen tai sitten jo nelikerroksisen talon. Nyt hissien kustannusvaikutus jakaantui tasaisemmin, koska ne ovat osa isompaa kokonaisuutta.

Ihan purematta ei Humaliston ja tämän työtoverien ideoita kuitenkaan nielty. Esimerkiksi kaarevat julkisivut aiheuttivat aluksi kummastusta.

– Hankkeen vastaava rakennusmestari piti monia ideoitamme hankalina, mutta myönsi lopuksi, ettei korttelin rakentaminen ollut yhtään sen mahdottomampaa kuin perinteisemmänkään version, hieman erilaista vain.

Myös kaikki asunnot on myyty, joten kaikki ovat tyytyväisiä.

misen asumistarpeisiin samalla kertaa, Humalisto kiteyttää.

Näin yritetään tehdä esimerkiksi Lamminrahkan asuinalueella, jota Humalisto on ollut mukana suunnittelemassa. Kangasalan kunta kaavailee uutta noin 8000 asukkaan asuin- ja työpaikka-aluetta Lahdentien varrelle, Tampereen rajan tuntumaan. Lamminrahkasta tavoitellaan Kangasalan kunnan sivujen mukaan vetovoimaista, kaupunkimaisesti toimivaa ja palveluiltaan monipuolista asumisen ja työpaikkojen aluetta.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Lamminrahkan suunnittelutöiden lähtötilanne ei ole ollut ihan helppo. Alue on ollut aiemmin pelkkää suota ja metsää, jossa ovat ulkoilevien ihmisten ohella viihtyneet esimerkiksi liito-oravat.

– Kun aloitimme työt, selvitimme ensin alueen korkeuserot, suot ja maaperän heikot kohdat sekä jo olemassa olevat asutuksen ja voimalinjat. Kävimme myös läpi vedenjakajat ja suojellut lajit. Näin saimme eliöille ja ihmisille omat keskittymänsä, Humalisto kertoo.

Kun maasto oli kartoitettu ja rakennusten optimaaliset sijainnit selvitetty, alkoi se kansalaisten kannalta kiinnostavin osuus kaupunkisuunnittelijan työstä. Uudelle asuin­ alueelle pitää sijoitella valtion takaamat palvelut, kuten päiväkodit, koulut ja kaupat. Ja tietenkin liikenneväylät.

Saimme kirjallisen palautteen, jossa kaivattiin ”asuinalueelle maatilaa, jossa olisi kaksi kanaa, kaksi sikaa, kaksi lehmää ja kaksi hevosta!

Nuo kaikki, joihin Humalisto viittaa, ovat

Jos arkkitehti saisi päättää, Suomen kau-

niitä tahoja, jotka päättävät uusista asuinalueista. Heitä ovat poliitikot, rakennusliikkeet, suunnittelijat ja viime kädessä asukkaat. Kaikilla on kaupunkisuunnittelusta oma näkemyksensä, mutta tavoite on sama. Maahamme halutaan lisää onnellisia asukkaita.

Humalisto naurahtaa, että kaupunkisuunnittelun kentällä eri tahot pelaavat ikään kuin keskenään aivan eri urheilulajeja. Pelissä painavat toki budjetti ja tottumukset, mutta eniten se, että onnellinen asukas tarkoittaa kaikille ketjun osille ihan eri asiaa. Rakennusliikkeelle onnellinen asukas on ostaja ja poliitikolle viime kädessä äänestäjä.

– Suunnittelija eroaa muista tahoista niin, ettei hän näe ketjun päässä vain yhtä onnellista asukasta, vaan useita erilaisia.

Haaste on siinä, että kaupunkisuunnittelun pitäisi pystyä vastamaan monen erilaisen ih-

punkien keskustoissa pyöräiltäisiin ja käveltäisiin paljon enemmän. Jalkautuminen tuo hänen mielestään kaupunkeihin sitä urbaania pöhinää ja pörinää, jota maahamme niin kovin kipeästi kaivattaisiin.

– Ei liene sattumaa, että esimerkiksi sellaiset pienet kaupungit kuin Porvoo ja Rauma ovat säilyttäneet vireän kaupunkikulttuurinsa. Kumpaakin kaupunkia luonnehtii se, että keskusta-alueella liikutaan jalan ja autot jätetään vähän kauemmaksi, Humalisto perustelee.

Lamminrahkan asuinalueen läpi tuleekin kulkemaan julkisen liikenteen pääkatu, jota reunustavat asuintalot ja kivijalkaliikkeet.

Näin pyritään pitämään asukaat Lamminrahkassa sen sijaan, että he suhaisivat jatkuvasti autolla esimerkiksi Tampereelle kaupoille.

21

1| 2014

Humalisto näkee, että usein ihailtujen Porvoon ja Rauman rakennetta luonnehtii se, että keskusta-alueella liikutaan jalan ja autot jätetään vähän kauemmaksi.

Paljon helpommalla tässä maassa ”pääsisi, jos tarjoaisi rakennuttajille 22

1| 2014

ja myöhemmin myös asukkaille samanlaisia rakennuksia ja asuinalueita, joita on aina ennenkin tehty liukuhihnalta.

Yksittäisillä ihmisillä ei kuitenkaan koskaan ole niin paljon valtaa prosessissa, kuin erilaisilla määräyksillä ja säädöksillä, joita tässä maassa riittää.

Esimerkkinä hulluista määräyksistä voidaan mainita vaikkapa Helsingin hiljattainen päätös olla enää hyväksymättä kiinteitä, korkeita rakennelmia ulkoterasseille. Määräys tarkoittaa sitä, että ulkoilmaterassiglögeistä ei Helsingin talvessa enää nautita.

– Määräyksiä on toki muissakin maissa, mutta ero on siinä, että täällä niitä myös noudatetaan ja valvotaan erittäin säntillisesti. Hyviä, toimivia ratkaisuja saatetaan purkaa vain sen takia, että ne ovat kaavan vastaisia, Humalisto sanoo.

Hän ei ole omasta mielestään valinnut kaupunkisuunnittelijan am-

Humalisto ei kuitenkaan pidä kieltämisestä tai pakottamisesta.

Hän puhuu mieluummin ihmisten ohjailusta.

– Sellainen vanhakantainen jumalan käsi -ajattelu ei toimi tässä työssä. Ihmiset eivät ole tikku-ukkoja, joita voi siirrellä ylhäältä päin ja pakottaa tekemään, mitä haluaa. Sen sijaan väestöä voi ohjata esimerkiksi suosimaan joukkoliikennettä. On asukkaista itsestään kiinni, innostuvatko he asiasta, hän selvittää.

Autoton keskusta herättää aina kirpeitä mielipiteitä, mutta yllättävin Humaliston saama yleisöpalaute Lamminrahkan hankkeesta ei suinkaan koskenut liikenteenohjausta.

– Saimme kirjallisen palautteen, jossa kaivattiin asuinalueelle maatilaa, jossa olisi kaksi kanaa, kaksi sikaa, kaksi lehmää ja kaksi hevosta. Ehdotus huvitti aluksi, mutta sitten innostuimme. Tällaiselle asuinalueellehan sopisi lähimaatila ihan loistavasti! Maallikoilla on poikkeuksellista näkemystä, jota ei pidä väheksyä, hän miettii.

Suomalaista suunnittelua ja rakentamista luonnehtii Huma-

liston mielestä kulttuurillisen hitauden rinnalla myös prosessien luokaton hitaus.

Humalisto miettii, että on hienoa, että kansalaiset saavat vaikuttaa rakennushankkeisiin ja päätöksenteko on meillä varsin läpinäkyvää. Kansalaiskuuleminen ja osallistaminen ovat myös tärkeä osa kaupunkisuunnittelua. Toisaalta prosesseista tulee todella hitaita ja projektit saattavat jopa keskinkertaistua useiden kompromissien vuoksi.

– Tiedän tapauksia, joissa valmiit ja pitkälle suunnitellut projektit saattavat venyä kohtuuttoman pitkiksi vain siksi, että muutama ihminen vastustaa niitä, hän kertoo.

Vaasalainen asuinkortteli Kompassi koostuu neljästä kerrostalosta, jotka muodostavat yhdessä vapaamuotoisen ympyrän. Jokaisessa asunnoissa on myös puolilämmin, suljettu parveke.

mattia, vaan ammatti on valinnut hänet. Rakentelusta innostunut Humalisto haki aikoinaan Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria. Pieni pohjoinen kaupunki teki häneen vaikutuksen.

– Oulun rotuaari on pyhitetty pitkälti jalankulkijoille. Julkinen liikenne kulkee alueen reunoilla. Se on Suomessa harvinaista. Olin myös töissä opiskelujen ohella pienessä oululaisessa arkkitehtitoimistossa, jossa tehtiin rakennussuunnittelua rennolla ja humaanilla otteella. Kokemukset ovat vaikuttaneet ajatteluuni paljonkin, hän pohtii.

Humalisto haki oppejaan Suomen lisäksi myös ulkomailta. Hän vietti vuoden kymmenvuotisiksi venyneistä opinnoistaan Ranskassa ja vuoden Tanskassa Kööpenhaminassa ja hankki hyödyllistä työkokemusta.

Hän kehuu pohjoismaisen designin lippulaivaa Kööpenhaminaa monella tasolla ihannekaupungikseen. Humalistoa eivät kuitenkaan lumoa Tanskassa puhtaat linjat ja rakennusten julkisivut, vaan toimiva ja elävä kaupunkirakenne. Kaupunkisuunnittelussa kokonaisuus merkitsee hänen mielestään pintoja paljon enemmän.

Kööpenhaminassa on hänen mukaansa jo 70-luvulla alettu rakentaa kaupunkia niin, että joka paikkaan pääsee pyörällä. Tärkeintä Humaliston mielestä onkin nähdä kaupunkisuunnittelu isona kokonaisuutena eikä uppoutua hienoihin yksityiskohtiin. Rakenteen pitää toimia, vaikka rakennukset muuttuisivat.

– Jossain vaiheessa siirrytään suunnittelusta yksittäisten rakennusten toteutukseen. Mitä jää jäljelle, jos joku poropeukalo sattuukin tunaroimaan kaupunkisuunnittelijan näkemyksen? Visio ei saisi perustua yksittäisiin rakennuksiin, mikäli esimerkiksi vahva asemakaava ja kaupungin organisaatio eivät takaa niiden toteutusta. ■

Kaupunkisuunnittelu kattaa paljon

K

aupunkisuunnittelu on esimerkiksi kaupungin maankäytön, rakennusten sijoituksen ja toimintojen suunnittelua. Suunnittelulla pyritään kehittämään kaupunkia ja suojelemaan ja säilyttämään jo olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia.

Kaupunkisuunnittelussa valmistellaan myös maankäyttösuunnitelmat kuten yleiskaavat, osayleiskaavat ja asemakaavat.

Kaupunkisuunnittelulla kehitetään myös rakennettua ja sosiaalista ympäristöä. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on myös tutkimusala, jossa tutkitaan suunnittelun haasteita sekä kaupunki- ja aluekehityksen kysymyksiä esimerkiksi sosiologien kanssa. ■

pelit&vehkeet Koonnut: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Cramo

2

23

1| 2014

3

4

5

1

Vaihtovirtageneraattori Honda ECMT 6500

on bensiinikäyttöinen pikkuihme, jolla pyörittää työmaalla esimerkiksi työmaasirkkeliä, muutamaa pientä käsikonetta ja virtaa riittää vielä kohdevaloonkin.

Laitteessa on 7 kVA kolmivaiheista voimavirtaa ja 5 kVA yksivaiheista valovirtaa. Käyttöaika noin 8 tuntia. Generaattori edustaa Cramon valikoiman kevyttä ja helposti siirrettävää kalustoa. Kone painaa noin 100 kiloa.

2

Virtaa joka tarpeeseen

1

Kun vuokraa pelit ja vehkeet Cramolta, ei tarvitse tyytyä tavanomaiseen. Työt hoituvat paremmin ja turvallisemmin laitteilla ja palveluilla, joissa on ideaa.

Kätevän Atlas Copco QAX 20 :n

virta riittää muutamalle isolle kolmivaihetyökoneelle tai sillä saa valaistua ja lämmitettyä pienemmän työkohteen ja voimaa riittää huoletta vielä käsikoneisiinkin. Helppokäyttöisen laitteen käyttökulut ovat pienet verrattuna sen monipuolisuuteen.

Generaattorin kapasiteetti on 20 kVA/16kW. Generaattorin käyttövoimana on moottoripolttoöljy. Laite painaa pyöräalustaisena käyttö kunnossa – eli tankki täynnä – 931 kiloa.

3

Reippaankokoisella Atlas Copco QAS 30:lla saa virtaa

hätätapauksessa jo pienempään, noin 130–160 m2, sähkölämmityksellä toimivaan omakotitaloon. Rakennustyömailla laite soveltuu esimerkiksi kahdeksan työmaatilayksikön ylläpitoon.

Helppokäyttöisen, moottoriöljyllä toimivan voimavirtageneraattorin teho on 30 kVA/24kW. Polttoainetta mahtuu säiliöön 135 litraa. Laite painaa käyttö kunnossa 986 kiloa, pyöräalustaisena 1 261 kiloa.

4

Monikäyttöinen Atlas Copco QAS 60

soveltuu vaativiin varavoiman tarpeisiin. Voimavirtageneraattorista saa virtaa niin rivitalotyömaiden virranlähteeksi kuin isompien festivaalien tai muiden tapahtumien keittiöiden ja kylmiöidenkin ylläpitoon. Generaattorin kestävä rakenne takaa luotettavan käytön vaikeissakin olosuhteissa. Moottoripolttoöljyllä toimivan generaattorin kapasiteetti on 60 kVA/48kW. Laite painaa käyttökunnossa 1 805 kiloa, pyöräalustaisena 2 195 kiloa.

5

Tehokas Atlas Copco QAS 80

antaa väliaikaista virtaa esimerkiksi kerrostalotyömaille tai suurien työmaatilojen kokonaisuuksiin. Se on hyvä ratkaisu myös toimistotilojen väliaikaiseksi energian tuottajaksi esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Tehostaan huolimatta laite on pieni melutasoltaan. Moottoripolttoöljyllä käyvä generaattori antaa voimavirtaa 80 kVA/64kW. Laitteen polttoainetilavuus on 230 litraa ja se painaa käyttökunnossa 1 925 kiloa, pyöräalustaisena 2 315 kiloa.

24

1| 2014

Jos muissa Pohjoismaissa taantuma onkin kurittanut rakennusalaa, on tilanne Norjassa toinen. Norjan Cramon toimitusjohtaja Bent Nygren kertoo, ett채 paikallinen, edistyksellinen politiikka on tukenut rakennusalaa ja mahdollistanut kasvun.

Kasvun paikka Teksti: mari kuusinen | kuvat: cramo ja dreamstime

Norjan Cramon toimitusjohtaja Bent Nygren kertoo, että asiakkaat pääsivät kilpailemaan viime vuonna aidan­ rakennuskilpailussa.

–M

eidän ongelmamme on se, että töitä on alalla tarjolla liiankin paljon. Saamme todella taistella hyvistä työntekijöistä, koska heidät halutaan kaikkialle töihin, Nygren kertoo.

Hän aloitti tehtävässään viime vuoden toukokuussa ja on innoissaan työstään.

– Norja on edistyksellinen ja ekologinen maa – myös rakennusalla. Siinä mielessä muilla Pohjoismailla olisi meiltä jopa opittavaa!

Tällä hetkellä Norjan Cramolla on töissä noin 300 työntekijää ja vuokraamoita kolmisenkymmentä levittäytyneenä maan eteläkärjestä pohjoiseen. Suomessa vastaavat luvut ovat puolet suuremmat: työntekijöitä on 500 ja vuokraamoja noin 60. Norjan pääkonttori sijaitsee Oslossa.

Nygren kertoo, että viime vuosina Cramolla on tehty paljon töitä, jotta toimintaa kasvatettaisiin entisestään.

Merkittävänä tekona hän pitää viime vuoden yrityskauppoja, joissa Cramo osti Lambertsson- ja Kranpunkten-vuokraamoiden kaikki vuokraustoiminnot. Yrityskauppaan sisältyivät vuokrattava kalusto ja kaikki olemassa olevat asiakkuudet.

– Kauppa tuki strategiaamme jatkaa kasvua Norjassa. Toimimme samalla toimialalla kuin Lambertsson- ja Kranpunkten, joten yhtiöiden tuotevalikoima, palvelut ja suurin osa asiakkaista olivat meille jo ennestään tuttuja.

Molemmissa yrityksissä oli runsaasti kapasiteettia ja asiantuntemusta työmaatilojen, työkalujen, nostinten sekä tilapäisten asennusten osa-alueilta, mikä vahvistaa nyt entisestään meitä palveluntarjoajana, Nygren perustelee.

Töitä on silti vielä tehtävänä. Nygren

nimeää myös ensi vuoden tavoitteeksi kasvaa markkinoilla entistä vahvemmaksi toimijaksi.

Cramo Norjan viime vuoden sijoitus markkinoilla oli sijalla kaksi, mutta nostokalustossa saavutettiin jo ensimmäinen sija.

– Koko Cramo-konsernin tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja tähtäämme tietenkin myös Norjassa tähän. Iloksemme kalustomme käyttöasteet ovat olleet erittäin korkeita useimmilla alueilla, Nygren sanoo, Yhtenä haasteena on pyrkiä erottautumaan markkinoilla, joille puskee koko ajan pieniä, kilpailevia yrityksiä.

– Valttimme on monipuolinen palveluvalikoimamme, joka kattaa kaiken rakennusvuokrausalalla sähköistyksestä työmaatilapalveluihin, huollosta päivystykseen. Pienemmillä toimijoilla ei ole tarjota mitään tällaista.

Nygren iloitsee siitä, että Norjassa myös siirtokelpoisten tilojen toiminta on ollut kannattavaa.

– Meillä on korkea käyttöaste sekä työmaatiloille että muille siirtokelpoisille tiloille ja markkina kasvaa koko ajan.

Liiketoimintaa on Norjassa vauhditettu myös hauskoilla kampanjoilla, jotka ovat kummunneet Cramon halusta olla asiakaslähtöinen ja vuokrausalan edelläkävijä. Viime keväänä starttasi Cramo Roadshow, joka kiersi kevään ajan toimipisteeltä toiselle.

– Halusimme Roadshowlla näyttää, miten työkaluja voidaan käyttää entistäkin tehokkaammin ja turvallisemmin ja taata jokaiselle asiakkaallemme kiva työpäivä.

Varustimme kaksi pakettiautoa työkaluilla, julisteilla ja tietoiskuilla ja lähetimme ne kiertämään vuokraamoita.

Roadshown varsinainen hitti oli kuitenkin aidanrakennuskilpailu, jossa asiakkaiden piti muodostaa kolmen hengen joukkueita ja rakentaa 20-metrinen aita mahdollisimman nopeasti.

– Pidimme myös erilaisia näytöksiä, joissa käytettiin työkalujamme. Puffasimme kampanjaa mediassa ja saimme jopa paikallisradiot mukaan seuraamaan Roadshowta. ■

Cramon historiaa Norjassa 2001 2008 2010 2011 2013 2013

Cramo aloittaa toimintansa Norjassa.

Osa Kranentreprenørenia siirtyy Cramolle.

Cramo ostaa Hegon.

Cramo ostaa myös Stavdal Utleiesenterin.

Kranpunkten ja Lambertsson liitetään mukaan.

Norjan Cramo on yli kaksin­kertaistanut vuokraamoidensa ja kolminkertaistanut henkilökuntansa määrän.

25

1| 2014

YIT Rakennus Oy käyttää Tikkurilan aseman Dixityömaalla Cramon putoamissuojaratkaisuja.

26

1| 2014

Turvallisuusriskit

hallintaan Rakennustyömaiden työturvallisuus on kohentunut viime vuosina suurin harppauksin. Myös Cramolla on työturvallisuuden lisäämiseen ja suojaukseen tarkoitettujen tuotteiden valikoima kasvanut kysynnän mukana. Onnettomuuksia ja riskialttiita tilanteita voidaan vähentää esimerkiksi henkilöiden ja esineiden putoamista estävillä ratkaisuilla.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuvat: YIT Rakennus ja Cramo

27

1| 2014

Cramo Safety -turvallisuustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät henkilön ja esineiden putoamisen estävät ja pysäyttävät suojat, henkilösuojaimet, tuotteiden asennus- ja purkupalvelut sekä koulutukset.

C

ramon turvallisuusasiantuntija Mikko Yläjääski kertoo, että työmailla on perusturvallisuuteen liittyvät asiat saatu jo hyvin hallintaan. Mitä isompi toimija ja mittavampi työmaa, sitä paremmin asiat ovat hoidossa.

YIT Rakennus Oy:n Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixin työmaalla työturvallisuusasiat ovat keskeinen osa rakentamisen kokonaisuutta ja niihin kiinnitettiin paljon huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Koska työmaa sijaitsee aivan radan tuntumassa, on suojauksilla henkilöturvallisuuden lisäksi tärkeä rooli siinä, ettei rakennukselta pääse kulkeutumaan tai putoamaan esineitä radalle.

Ylimääräiset esineet pysäyttävät junaliikenteen, josta aiheutuisi kustannuksia.

– Omat verkkokaiteemme eivät ole riittäneet tällä työmaalla, koska verkon on pitänyt olla pienisilmäistä ja korkeuttakin on vaadittu 170 senttiä. Olemme pystyttäneet suojat rakennettavan kerroksen kohdalle ja siirtäneet niitä työn edistyessä. Toimistotornissa on yhteensä 12 kerrosta, toteaa työnjohtaja Seppo Jokinen.

Asianmukaisilla välineillä ja ratkaisuilla, henkilösuojaimilla ja työturvallisuuskoulutuksella saadaan aikaan kokonaisuus, joilla voidaan vähentää riskialttiita tilanteita.

Esimerkiksi Dixin työmaan ensimmäisessä vaiheessa valmistuu toimistotorniin vajaat 7 500 kerrosneliötä toimistotilaa ja alle 6 500 kerrosneliötä liiketiloja. Jokinen kertoo, että työmaan suojaukseen on tarvittu maksimissaan samalla kertaa kilometrin verran Cramolta vuokrattua putoamissuojausaitaa.

– Työturvallisuuteen liittyvät puut-

teet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat tapaturmat aiheuttavat myös isoja kuluja ja tä-

ovat luonteva ja kysytty ”Turvallisuustuotteet osa Cramon vuokrausvalikoimaa. mä on hyvin tunnistettu asia työmailla, tiivistää Yläjääski.

Turvallisuustuotteet ovat luonteva ja kysytty osa Cramon vuokrausvalikoimaa. Koska työmaan eri vaiheissa työmaalla tarvitaan erityyppisiä suojia ja suojaimia, ne on kätevää hankkia vuokraamosta.

– Osaa tuotteista tarvitaan vain lyhyitä aikoja ja niiden turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää ammattitaitoista varastointi-, huolto- ja tarkastustoimintaa. Koska yritykset haluavat keskittää pääomansa ydinliiketoimintaan, on turvallisuustuotteiden vuokraaminen taloudellisesti järkevin vaihtoehto, tiivistää Yläjääski.

Työturvallisuus on tärkeä asia myös pienillä omakotityömailla. Yläjääski on huomannut, että viranomaisten työsuojeluvalvonta on pienillä työmailla harvinaisempaa.

Myös rakentajien tietoisuus ja tahtotila puuttua turvallisuusasioihin on heikompaa.

– Näissä tilanteissa vuokraamon rooli turvallisuusasiantuntijana korostuu. Cramo Safety -palvelun tuotteet voisivat olla nykyistäkin runsaammin ja näkyvämmin esillä Cramon valikoimassa. Turvallisuus on niin tärkeä asia. Suunnitelmissamme onkin kampanjoida alkuvuodesta työturvallisuudesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista, kertoo Yläjääski. ■

Nostin­koulutuksesta valmius käyttölupaan

C

ramon järjestämä nostinkoulutus on osa Cramo Safety -palvelua. Koulutustoiminta etenee hyvin ja uusia koulutuksia on tulossa. Koulutukseen liittyy teoriaosa sekä käytännönharjoittelua.

Cramo järjestää yrityskohtaisia kursseja ja pyrkii yhdistelemään pienempien yrityksien koulutustarpeita omiksi koulutustapahtumikseen. Kursseja pidetään eri puolilla maata. Kannattaakin kysyä tulevista kursseista omalta Cramo-myyjältä tai lähivuokraamosta.

Laki edellyttää, että työnantajan on varmistettava ennen työn aloittamista, että työntekijä osaa käyttää turvallisesti henkilönostinta. Periaatteessa kaikki työhön sisältyvät vaarat on tunnistettava ennalta ja turvalliset työtavat valittava sen pohjalta.

Cramon nostinkoulutus antaa nostinten käyttötaitojen lisäksi myös hyvät perustiedot sopivan nostimen valitsemiseen laajasta valikoimasta. Cramon kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat todistukseksi nostinkortin, mutta varsinaisen käyttöluvan myöntää oman yrityksen esimies. ■

28

1| 2014

Tulev

aisuuden työkalut

C

ramo-konsernin IT:stä ja operatiivisista prosesseista vastaava johtaja Per Lundqvist myöntää suoraan, että rakennusalan vahva käsillä tekemisen perinne on hidastanut alan siirtymistä tietotekniikan pariin.

– Olemme olleet selvästi jäljessä muita teollisuudenaloja. Ehkä on vähän ajateltu, että työkalut ja tietokoneet eivät sovi yhteen. Viimein on alettu ymmärtää, että myös IT-järjestelmät ovat työkaluja siinä missä vuokrattavat koneetkin ja ne tekevät elämästämme helpompaa.

Lundqvistin vastuulla on kehittää Cramokonsernin operationaalista puolta. Ensimmäinen askel Cramolla on ollut erilaisten IT-järjestelmien yhdenmukaistaminen. Cramon sisäisistä järjestelmistä tärkein on vuokraustoimintoja hallinnoiva Rental.

– Rental on tietojärjestelmiemme selkäranka, jonka hyödyt jakavat kaikki vuokraamomme ympäri maailmaa. Ison konsernin vahvuus on se, että kykenemme kehittämään IT-osaamistamme huolella. Tämä on totta kai myös asiakkaan etu. Saamme hyödynnettyä tietoa yli eri maiden rajojen.

Viimein on ” ymmärretty, että IT-

Rakennusala on laahannut pitkään perässä, kun muut teollisuudenalat ovat teroittaneet IT-osaamistaan.

Muutos on tulossa nopeasti ja Cramo haluaa olla kehityksen kärjessä.

Teksti: mari kuusinen | Kuvat: dreamstime ja cramo

järjestelmät ovat työkaluja siinä missä vuokrattavat koneetkin.

Per Lundqvist, Cramo Oyj

Suomen Cramon IT-päällikkö Timo Vainonen muistaa, että kun hän tulin taloon kolme vuotta sitten, Cramolla oli vielä huomattavasti enemmän eri järjestelmiä eri maissa.

– Pyrimme siihen, että myös uudet ratkaisut soveltuvat kaikkiin maihin, jolloin pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan. Työni on muuttunut enemmän tarpeiden määrittelyksi tai työskentelyksi sen eteen, että paikalliset tarpeet otetaan huomioon Cramon yhteisissä järjestelmissä.

Lundqvist näkee että ennen kaikkea IT-jär-

jestelmät lisäävät tehokkuutta rakennusalalla.

– Erilaisten IT-järjestelmien avulla työn suunnittelu ja logistiikka helpottuvat ja nopeutuvat, jolloin myös tehokkuus paranee, hän kiteyttää.

Eräs IT-ajan trendejä on mobiilisovellusten entistä laajempi hyödyntäminen. Viime vuonna Cramon asennuspuolella otettiin käyttöön mobiilisovellus, joka mahdollistaa asentajan töiden vastaanoton ja raportoinnin sähköisesti reaaliajassa.

29

1| 2014

Hieman toisenlainen esimerkki järjestelmästä jota Cramo on ensin kehittänyt omaan käyttöönsä, mutta jonka hyödyt ovat siirtyneet myös asiakkaille, on Cramo Valvomo. Se on osa Cramo Control -palvelua, jonka Cramo kehitti yhdessä Finanssialan Keskusliiton kanssa kokonaisvaltaiseen työmaiden hallintaan ja valvontaan.

– Järjestelmä kehitettiin ensin toimittajan kanssa Cramon sisäiseen käyttöön, mutta se herätti kiinnostusta asiakkaissa. Nyt järjestelmää myydään kokonaisuutena, johon liittyy paitsi henkilöraportointi myös muun muassa työmaakulunvalvonta, kulkulupien hallinta ja pätevyyksien hallinta, selvittää Vainonen. ■

30

1| 2014

Tärkeitä työkaluja Cramo Rental Cramon sisäisten tietojärjestelmien selkäranka. Vuokrausjärjestelmä, jolla hallitaan nimikkeet ja koneet sekä vuokratilausten ja -laskujen käsittely. Rentaliin voidaan liittää Cramo Asiakasportaali eli avainasiakkaille tarkoitettu Extranet järjestelmä, joka tuo helpotusta suurien työmaiden ja projektien kalustonhallintaan.

Cramo Control -ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi leimauspäätteet, erilaiset ajoneuvo- ja henkilöportit sekä lukitukset. Ne tukevat VALTTI-älykorttia.

– Nyt työnjohdolla on mahdollisuus nähdä asentajien vapaat vuorot reaaliaikaisesti, jolloin asiakkaan soittaessa pystytään välittömästi sopimaan sopiva aika halutulle palvelulle, Lundqvist selvittää.

Vainonen kertoo, että kokemukset sovelluksesta ovat olleet hyviä ja järjestelmä on parantanut palveluiden täsmällisyyttä ja oikeaaikaisuutta entisestään.

– Olemme myös ottaneet käyttöön työajanraportointijärjestelmän, jota voidaan käyttää mobiililaitteilla. Asentajien ei tarvitse käydä toimistolla raportoimassa, koska tarvittavat IT-järjestelmät ovat koko ajan saatavilla tienpäältä.

IT-ohjelmat nopeuttavat Lundqvistin mukaan myös vuokraus-

prosessia entisestään.

– Aiemmin Cramon asiakkaat ovat usein koneita vuokratessaan joutuneet ensin ottamaan yhteyttä vuokraamoon puhelimitse, käymään vuokraamolla ja lopuksi koneen vuokrauksesta on tehty paperinen sopimus. Tätä prosessia voidaan tehostaa jo nyt huomattavasti.

Cramon tavoitteena on, että asiakas voi tulevaisuudessa hoitaa asiakaspalvelutilanteen käyttämällä sellaista kanavaa, joka tälle sopii parhaiten, oli kyseessä sitten sähköposti, tekstiviesti tai käynti vuokraamolla.

– Parhaillaan on käynnissä projekti, jolla pyritään nopeuttamaan palvelua vuokraamon tiskillä ja siirtymään paperittomaan vuokraukseen käyttämällä sign padeja perinteisen paperisopimuksen ja allekirjoituksen sijaan, mainitsee Vainonen.

Pilvipalveluiden tultua yhä suositummiksi, on myös Cramolla

ryhdytty hyödyntämään niitä.

– Cramo-asiakasportaali on Extranet-työkalu, jonka avulla avainasiakkaillamme on mahdollisuus nähdä vuokraamansa laitteet työmailla sekä muun muassa laitteiden laskutushistoriaa. Tulevaisuudessa kaikki koneemme voisivat löytyä pilvipalvelun kautta, jolloin asiointi siirtyisi kokonaan verkkoon, Lundvist maalailee.

Työmaapalveluiden työnohjausjärjestelmä Cramon asennuspalveluiden sähköinen työnsuunnittelu- ja raportointijärjestelmä. Kynät ja paperit vaihtuivat tablet-tietokoneisiin. Asentajien työlistat päivittyvät reaaliajassa mahdollistaen entistä täsmällisemmän asiakaspalvelun.

Työmaan kulunhallinta helpottuu Cramo ja ohjelmistotoimittaja EVRY Jydacom aloittavat kehitysyhteistyön, jonka tarkoituksena on tuottaa yhdessä sujuvat ratkaisut asiakkaille heinäkuussa alkavan työmaiden työntekijöiden ilmoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi.

Asiakkaille tarjotaan toimintavarma kokonaisuus, joka on helppo hankkia ja ottaa käyttöön. Asiakas vuokraa Cramolta työmaakohtaisesti tarvitsemansa Cramo Control -kulunhallintalaitteistot ja -kaluston sekä niihin liittyvät palvelut. Control-ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi leimauspäätteet, erilaiset ajoneuvo- ja henkilöportit sekä lukitukset.

Laitteistot kommunikoivat EVRY Jydacomin toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, jota hyödyntämällä hallinnoidaan työmaan kulkulupia sekä tuotetaan uudet lakisääteiset ilmoitukset verottajalle.

Ratkaisut tukevat Suomen Tilaajavastuu Oy:n rakennusalalle tuomaa sirullista VALTTI-älykorttia.

Cramo tulee tekemään vastaavanlaista yhteistyötä myös muiden ohjelmistotoimittajien kanssa. u Lisää tietoa saa Pasi Pitkoselta, p. 040 744 2022, pasi.pitkonen@cramo.com.

Suomen Tilaajavastuu Oy tuo rakennusalalle yhteisen sirullisen VALTTI-älykortin. Kortti tulee osaksi Veronumero.fi-palveluita ja se on alan yhteinen standardi kulunseurannan ja pääsynvalvonnan tarpeisiin.

VALTTI-älykortit ovat osa rakennustyömaiden kulunseurantaa. Kortinhaltijan tiedot, valokuva ja tarkastettu veronumero saadaan työmaan sähköisten järjestelmien käyttöön. Cramo Control -palvelut tukevat VALTTI-älykorttikirjauksia. u Lisää tietoa: www.cramo.fi/cramocontrol

Tuore työnjohtaja

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Sami Lyytinen on kymppinä KYSin työmaalla.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuva: Ari-Pekka Keränen

T

yönjohtaja Sami Lyytinen, 25, on Kuopion yliopistollisen keskussairaan työmaalla ensimmäistä kertaa esimiehenä.

Hän kertoo, että porukka ensin kokeili nuoren esimiehen, eli kympin, taitoja, mutta jämäkästi omissa mielipiteissä pysyminen sai homman toimimaan. Porukka tekee sähköpuolen asennuksia sairaalan laajennuksen leikkausosastolla.

Cramolle Lyytinen tuli sähköasentajaksi vuonna 2010. Vuoden ahkeroinnin jälkeen työpäällikkö Pasi Leinonen kysyi, haluaisiko hän lähteä työnjohdon koulutukseen. Näin Lyytinen aloitti teknisen alan erikoisammattitutkinnon suorittamisen työn ohessa.

– Opinnot olivat sopivasti loppusuoralla kesällä, kun KYSin sähköasennuksen projekti alkoi. Sain paperit ulos syksyllä ja samalla teimme sopimuksen työnjohtajan paikasta.

On todellinen lottovoitto, että sain heti projektin hoitoon. Ja vielä Kuopiosta, josta olen kotoisin ja josta olemme vuosi sitten puolison kanssa hankkineet omistusasunnon.

Sähköasentajaksi Lyytinen valmistui 2007. Ennen Cramolle tuloa hän oli Kolmen Sähkö Oy:ssä asentajana.

Lyytinen on viihtynyt hyvin KYSin työmaalla. Aikaisemmin hän teki asennuspuolen keikkahommia. Silloin lähes kaikki kaupungin työmaat tulivat pintapuolisesti tutuksi, mutta nyt hän pääsee kunnolla sisälle projektiin ja sen eri vaiheisiin.

Leikkaussalin työmaan lisäksi Cramon Työmaapalvelut on mukana KYSin sairaala-apteekin urakoinnissa.

31

1| 2014

kijan työntekijöitä. Toisinaan tarvitaan aputyövoimia myös muista Cramon toimipisteistä.

Vapaa-ajalla Lyytinen

käy kuntosalilla ja ulkoiluttaa puolison kanssa yhteistä koiraa, amerikankääpiöterrieriä. Oma asunto on jo hankittu, mutta lapsia ei vielä ole.

– Aloitin pari vuotta sitten laitesukeltamisen. Sukeltaminen on ollut pitkään haaveeni, ja nyt oli aikaa ja rahaa sen verran, että haave toteutui. Matkustelemme aika paljon ja reissussa on hienoa päästä sukeltamaan. ■

Lyytisen mielestä työssä on pa-

rasta vaihtelevuus. Tilanne elää koko ajan ja asioihin pitää reagoida heti. Kun tehdään samaa projektia pidempään, tulevat myös ihmiset tutuiksi. Lyytiselle tärkeitä ovat niin oma työporukka kuin tilaajapuolenkin työntekijät.

– Haastavaa tässä on saada asiat logistisesti loksahtamaan kohdalleen. Vaatii yhteen hiilen puhaltamista, että asennusorganisaation, vuokrauksen ja tilaajan tarpeet saadaan linkitettyä.

Leikkausosaston työmaalla on Lyytisen lisäksi neljä asentajaa ja vakituisia alihank-

Sami Lyytinen on ollut kesästä asti KYSin laajennuksen työmaalla työnjohtajana. Hän on viihtynyt Cramolla ja uudessa työssään hyvin.

32

1| 2014

Cramo

tukee talentteja

Cramon upea j채채veistos koristi TeamUp-juhlia.

Cramo auttaa rakentamaan Suomea, niin rakennustyömailla kuin tukemalla Suomen nousevia urheilijatähtiä. Siksi Cramo liittyi TeamUppiin. Suomen Olympiakomitean tukema yhteisö yhdistää yritykset, fanit ja eri alojen talentit. Cramo tukee muun muassa Cramon urheiluakatemialaisia, motocross-tähti Harri Kullasta ja Kiekko-Vantaan junioreita.

TeamUp-avausjuhlissa Helsingin Kattilahallissa syksyllä nähtiin upeita esityksiä.

Teksti: mari kuusinen | Kuvat: mika peltomaa

C

ramo on liittynyt aivan uudenlaiseen sosiaalisen median yhteisöön, TeamUppiin.

TeamUp on yhteisö, joka yhdistää yritykset, fanit ja eri alojen talentit eli urheilijat, muusikot ja taiteilijat – niin yksilöt kuin ryhmätkin.

Talentit voivat olla missä tahansa uransa vaiheessa, ja Team­ Upin kautta kaikki halukkaat voivat tukea heitä.

Käytännössä TeamUp toimii siten, että talentit tarjoavat faneilleen verkossa sisältöä ja elämyksiä. Tämä tapahtuu ilmaisen profiilin ja webbikaupan avulla. Kaupassa myymiensä tuotteiden ja palveluiden tuotoista talentit saavat 100 prosenttia.

Fanit taas voivat seurata ihailemaansa talenttia – yhteisöllisesti. Fanit voivat myös olla varmoja siitä, että heidän ostamiensa fanituotteiden summa menee suoraan ihailun kohteelle.

Faneille ja talenteille TeamUpin jäsenyys on täysin ilmaista.

Yrityksille TeamUp taas myy maksullisia profiileja, joiden kautta yritys voi tukea talentteja ja saada suoran markkinointimahdollisuuden tukemiensa talenttien faneille – tavalla, joka on myönteinen myös faneille.

TeamUpista yritykset myös näkevät helposti, minkälaisia yhteistyö- ja sponsorointimahdollisuuksia talenteilla on heille tarjota. Samoin muut näkevät, ketä yritys sponsoroi ja miksi.

Jo ennen TeamUppiin liittymistään Cramo on tukenut nuoria, lupaavia urheilijoita Urheiluakatemiansa kautta.

– Me haluamme olla roolimalli muille yrityksille myös sponsoroinnissa. Juuri siksi loimme Urheiluakatemian, jonka urheilijoita tuemme, mutta haluamme, että he saavat myös muita sponsoreita. Siksi päätös liittyä TeamUppiin oli helppo, Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kuvailee. u Lisätietoja TeamUpista löydät osoitteesta: info.teamup.fi

▲ Iltaa isännöivät TeamUpin perustaneet Donna ja Kimmo Kivirauma.

▼ Talent-kilpailusta tuttu tankotanssitaiteilija Henriikka Roo hurmasi upealla esityksellään.

▲ Laulaja Anssi Kela oli illan pääesiintyjä ja omalla profiilillaan Team­ Upin keulakuva.

▲ Ensiesiintymisensä tehnyt räppäävä hiihtäjä Juha-Matti Mikkolainen omisti biisinsä Mika Myllylälle.

33

1| 2014

3xvuokrattava Teksti: Pirkko Soininen Kuva: Markku Ojala

34

1| 2014

Matti Lahti Vastaava työnjohtaja, Peab Oy TYÖMAA: Oy Kannelmäki, kerrostalojen linjasaneeraus, perinteinen menetelmä Työmaan miesvahvuus: Tällä hetkellä 32 työmaan luovutus: Porrashuoneissa kahden viikon välein, lopullinen luovutus toukokuussa 2014

Matti Lahti arvostaa sitä, että Cramolta voi vuokrata erikoiskalustoa ahtaissa tiloissa tehtäviä töitä varten.

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

1 cramon työmaatilat. Emme tu-

2 kalusto. Tarvitsemme kalustoa, jo-

lisi toimeen ilman Cramon työmaatiloja, koska paperitöiden tekeminen vaatii rauhallisen tilan. Hyvät toimistot parantavat työmotivaatiota ja mahdollistavat hässäkän keskellä edes hetkellisesti oman rauhan. Onnistunut työmaa edellyttää toimivia tilaratkaisuja

ka soveltuu maan tiivistämiseen ahtaissa paikoissa talojen sisällä. Olemme vuokranneet Cramolta koneita viemäreiden pohjien­ja lattian alustäyttöjen tiivistämiseen. Tarvitsemme työkoneita seitsemän jakson aikana, joista kukin kestää noin kaksi viikkoa. Jyriä on työmaalla yksi. Lyhyet jaksot ja kohtalaisen vähäinen tarve aiheuttavat sen, ettei ole järkevää investoida omiin koneisiin.

telineet. Cramon telineitä käytämme haastavissa paikoissa, eli esimerkiksi korkeissa ja ahtaissa rappukäytävissä.

Tarvitsemme telineitä työmaalla viiteen otteeseen noin viikon jakson kerrallaan.

Ei olisi kustannustehokasta ostaa telineitä omaksi. Ostettuja tarvikkeita olisi myös vaikea hyödyntää myöhemmin.

3

Pahkasian perustaja Markku Paretskoi toimii Cramonin kolumnistina. Hänet tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Paretskoi on myös valittu Vuoden Markuksi.

KOLUMNI

Luontoilta – Tervetuloa luontoillan suoraan lähetykseen. Otammekin saman tien ensimmäisen puhelun.

Haloo, kukapa soittelee?

– Se on Teuvo vaan täältä Kuopiosta. Iltaa.

– Iltaa. Mikähän Teuvon mieltä askarruttaa?

– Sitä tässä lähdin soittelemaan, että meidän työpaikalle on pesiytynyt jokin vahingollinen otus. Kukaan ei sitä ole nähnyt, mutta kovaa vahinkoa se on tehnyt.

– Siis jokin outo otus, joka tekee vahinkoja. Millaisia?

– Se kutsumaton vieras on napannut työpaikaltamme kaikenlaista tarpeellista. Ensin se vei iloiset kahvipöytäkeskustelut. Sitten hävisivät työkavereiden ja pomojen luottamukselliset välit.

Ja kun yhtenä aamuna tultiin töihin, huomattiin, että työnilo on kadonnut.

– Työnilon oli siis mokoma vienyt.

– Niin teki. Yritettiin kyllä porukalla sitä työniloa etsiä joka paikasta, mutta eihän sitä enää tietenkään löytynyt. Että mikähän kumma meidän työpaikalla majaansa pitää?

– Kyllä tässä selviä viitteitä on. Onko se otus jättänyt jälkeensä puhumattomuutta? Tai sairauspoissaoloja? Tai juoruilua selän takana?

– Kyllä. Tuollaista on meillä esiintynyt vähän joka osastolla.

– No, sitten asia on täysin selvä. Teidän työpaikallenne on pesiytynyt negatiivisuus. Se esiintyy valitettavan yleisenä monilla työpaikoilla.

– Mitä sille negatiivisuudelle sitten voisi tehdä? Pääseekö siitä eroon?

– Ei huolta. Kyllä se negatiivisuus saadaan häädettyä tavallisesti ihan kotikonstein. Päätätte vain joukolla, että rupeatte kovasti hymyilemään, puhumaan iloisia, tekemään reippaasti hommia ja auttamaan toisianne. Sitä se negatiivisuus ei siedä, vaan lähtee muutamassa päivässä pois.

– Ja sitten otamme seuraavan puhelun. Luontoilta tässä, haloo.

– Maire tässä Helsingistä, hei. Kuuntelin tuota äskeistä Teuvon puhelua, ja oli ihan pakko soittaa. Meillä kun oli töissä samanlainen ongelma jokin aika sitten.

– Siis samanlainen ongelma. Ratkesiko se?

– Kyllä. Saatiin negatiivisuus ajettua pois. Mutta sen tilalle tuli toinen vieras.

– Millainen?

– Ei sitäkään ole näkynyt, mutta kaikki sen tuntevat. Se vaeltelee ympäri työpisteitä ja tuo sellaista valoa ja lämpöä mukanaan. Oikein mukava sitä on seurata. Monasti on naurettu ihan vedet silmissä.

– Mitään vahinkoa se ei siis tee?

– Ei. Päinvastoin. Sen jäljiltä on löytynyt monasti työviihtyvyyttä ja kasvanutta tuottavuutta. Meidän asiakaspalvelussakin oli käynyt ja heti tuli myönteistä palautetta. Sitä vaan, että mikähän se mahtaisi olla?

– Kyllä nyt kuulostaa vahvasti siltä, että teillä siellä työpaikallanne touhuaa varsin aktiivinen Humanus positivus -yksilö. Tunnetaan myös suomenkielisellä nimellä positiivisuus. ■

Markku Paretskoi

Onko se otus ” jättänyt jälkeensä

puhumattomuutta?

35

1| 2014

KAVERI, RYHDY CRAMON KAVE­RIKSI! CRAMON KAVERINA SAAT: Suurasiakkaan alennukset ja ehdot Paremman saatavuuden koneille ja laitteille Ostoetuja ja kausialennuksia Cramolta ja Kaverikumppaneilta Lisäalennusta kun hankit uuden Kaverin Rahallisen bonuksen alueesi Kaveriporukan mukaan Rahtiedun Oman alennuksen kasvamaan automaattisesti

WWW.CRAMOKAVERI.FI www.cramo.fi www.facebook.com/Cramofinland