Cramon 2|2012

Cmon ra

04

Siirrettävä sairaala ❯ Sisäilmaongelma ratkesi Keski-Suomessa.

28

MISTÄ MONIOSAAJAT RAKENNUSALALLE? TYÖMAAVORO JÄÄ HARVOIN KIINNI

Hillitse harmaata taloutta Camilla Elo

HALUAA LYÖDÄ

Vakioista valtti ❯ Tilat tekivät

organisaatiomuutoksen

SYYSKUU |

CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

02 | 2012

pääkirjoitus 2

nro 2 2012

Ei sää sääreen tartu TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

K

ulunutta kesää voi luonnehtia yhdellä sanalla, epävakaa. Kun aamulla tallusti avaamaan verhoja, koskaan ei tiennyt, miltä ulkona näyttää. Säätiedotuksetkin osuivat yleensä vikaan. Sama ilmiö näyttää toistuvan myös Euroopan taloudessa: jokaiselle aamulle on tarjolla yllätyksiä, ja oikeaan osuvat ennustajat tuntuvat tälläkin saralla olevan harvassa.

Pilviverhon takaa on pilkistellyt niin ulkona kuin taloudessakin säännönmukaisesti myös aurinko. Meillä rakentamisen alalla monet isot rakennusliikkeet ovat raportoineet pitkin vuotta kasvavista tilauskirjoista. Hankkeiden aloitusta saatetaan kuitenkin epävakaassa säässä siirtää.

Rakennusalan ammattilaiset ovatkin palanneet lomilta odottavissa tunnelmissa.

Nykyiseen taloustilanteeseen neuvoisin suhtautumaan vähän kuin pilviseen päivään kesälomalla. Sitä voi jäädä kotiin kiroamaan huonoa säätä ja pilaamaan päivänsä, tai keksiä jotakin uutta hauskaa tekemistä, joka ei ole säästä riippuvaista.

Olemme Cramolla määrätietoisesti paiskineet töitä sen eteen, ettei sateisinakaan päivinä meidän tai asiakkaidemme tarvitse jäädä sadattelemaan ilmoja. Olemme esimerkiksi kehittäneet yhdessä asiakkaidemme kanssa kalustonhal-

lintaratkaisuja, joissa yhdistyvät vaivattomuus, joustavuus, ennakoiva työturvallisuus ja optimoitu kustannustaso. Jutun juonena on entistä suurempi ketteryys eli mahdollisuus kalustemäärän optimointiin suhdannevaihteluiden perusteella.

Vuokrausratkaisujen lisäksi olemme myös aktiivisesti kehittäneet kokonaan uusia palvelutuotteita verkostoitumalla eri kumppanien kanssa.

Tästä yhtenä oivana esimerkkinä toimii Cramo Security -palvelu, jonka ideana on suojata työmaat yhdellä, kattavalla paketilla. Palvelu on ainutlaatuinen Suomessa. Olemme lanseeranneet myös uniikin ratkaisun harmaan talouden torjuntaan.

Sateiset päivät raikastavat ajatuksiamme. Poutasäässä kun meillä useimmilla on taipumus tallustaa vanhoja, tuttuja polkuja. Omia ajatuksiaan voi lähteä kevyesti ravistelemaan vaikka tämän lehden lopussa sijaitsevalla Simo Frangénin kolumnilla. Simon ehdottamalle hyttysvuokraamolle tuskin olisi tänä kesänä ollut suurta tarvetta, mutta kuka tietää vaikka ensi kesänä siivekkäiden puute olisi kesän suurin puheenaihe?

Ketterää syksyä toivottaen, Tatu Hauhio

Toimitussihteeri Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Pekka Eskelinen KANNEN KUVA Kuvassa Camilla Elo, kuvaaja Ilkka Kyllönen paino Kirjapaino Öhrling Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 6 000 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.

23

PELIT&VEHKEET ❯ Syksyn lämmitysratkaisut puntarissa

27

TURVALLISUUSTEKO ❯ Stoppi harmaalle taloudelle

34

3XVUOKRATTAVA ❯ iProdin toimitusjohtajan suosikit

28

31

32

18 “Se voittaa, joka tahtoo enemmän!”

NYRKKEILIJÄ CAMILLA ELO

6

Porvoon Taidetehdas tutuksi

06

LÄMMITYS KUNTOON TALVEKSI

11

TYÖMAAVARKAUDET NUMEROINA

Rakennusala kaipaa jonglöörejä

14

Ruotsin markkinat muutoksessa

25

Vakioitujen tilojen vuokraus vahvistui

28

Mäntän Kuvataideviikot kuvina

32

Uutiset

08 12

3

nro 2 | 2012

Nousussa

4

nro 2 2012

Rakennusten alakerroissa on yhteens채 13 huonetta vastaanottotiloille.

5

nro 2 | 2012

Siirtokelpoinen tila lääkäreille Teksti: Mari Kuusinen | KuvaT: Matti Salmi

C

ramo on toimittanut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Jyväskylän keskussairaalaan kaksi C80-moduuleista koottua rakennusta helmikuun alussa. Siirtokelpoiset tilat ratkaisivat akuutin ongelman, koska sairaala joutui sulkemaan toimisto- ja vastaanottotiloja sisäilmaongelmien vuoksi.

Kaksikerroksisten rakennusten kerrosala on 1 324 neliömetriä. Rakennusten alakerroissa on yhteensä 13 huonetta lääkärien, hammaslääkärien ja leukakirurgien vastaanottotiloille. Lisäksi rakennuksissa on nelisenkymmentä toimistohuonetta.

– Näin suuren kokonaisuuden toimittaminen täysin uuden järjestelmän elementeillä ja kiireellisessä aikataulussa oli melkoinen haaste. Asiakkaan sisäilmaongelmat olivat kuitenkin meillä tiedossa jo hankkeen alussa, ja me Cramolla halusimme tehdä kaik-

kemme, jotta heidän tilanteeseensa saataisiin parannus mahdollisimman pian. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, että sairaalan henkilökunta voi nyt uusissa tiloissaan keskittyä jokapäiväisiin töihinsä, toteaa Cramo Finland Tilojen myyntijohtaja Karri Frisk.

Rakennuksen ulkoseinät ovat kaksiväristä kivilevyä. C80:n lämmönläpäisykyvystä kertova U-arvo on markkinoiden huippua. Tästä ensisijaisesti asiakkaalle koituva etu on luonnollisesti pieni lämmitysenergian kulutus.

Käyttäjälle merkittävä asia on se, että sisälämpötila on sekä kesällä että talvella miellyttävä.

– Alkuongelmien jälkeen tilat ovat toimineet odotetulla tavalla. Ne soveltuvat kevyeen polikliiniseen käyttöön ja toimistotiloiksi hyvin, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. ■

Nousussa

6

nro 2 2012

Tehdasmiljöössä järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia.

Jokivarren helmi Porvoon Taidetehtaan alue on kaunis sekoitus vanhaa ja uutta.

Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: Markku Ojala

7

nro 2 | 2012

Taidetehtaan vanha, punatiilinen julkisivu säilytettiin.

P

orvoon jokivarteen Taidetehtaan alueelle nousee lähivuosina muun muassa uusi hotelli, liikekiinteistö parkkihalleineen, Suomen modernein elokuvateatteri ja asuinrakennuksia. Myös tehtaan vanhat kulttuuritilat, kuten Avanti-sali, ovat saaneet uuden ilmeen.

Rakennustyöt aloitettiin pari vuotta sitten, ja ne päättyvät vuonna 2015.

– Cramo on hankkeen alusta loppuun asti tiiviisti töissä mukana ja vuokraa rakennustyömaille kalustoa, mastolavoja, nostimia, hissejä, telineitä, työmaatiloja, sähköistystä ja aitoja. Taidetehdas on meille erittäin merkittävä kohde, kertoo Cramo Finlandin myyntipäällikkö Seppo Äyräväinen.

Taidetehtaan historia on pitkä. Vielä 1900-luvun alkupuolella tehtaassa taottiin

muun muassa traktoreita, höyrypannuja, koneita ja kattiloita. Porvoon kaupunki osti tehdaskiinteistön vuonna 1986 ja siitä lähtien tilat ovat olleet kulttuurikäytössä. Osa Taidetehtaasta on suojeltu.

– Vanha, punatiilinen tehtaan julkisivu on yhdistetty harmaaseen, moderniin tiililaattaan. Myös Taidetehtaan sisätiloissa on säilytetty tiiliseiniä ja pylväitä ja yhdistelty niitä isoihin, valoisiin ikkunapintoihin, sanoo Hartelan työmaapäällikkö Lauri Rissanen.

Taidetehdas avasi jälleen tänä keväänä ovensa kulttuurin ystäville. Tehdasmiljöössä järjestetään erilaisia tapahtumia kuten kokouksia, näyttelyitä, teatteriesityksiä ja konsertteja. Taidetehdas on Porvoon kaupungin suurimpia hankkeita. ■

UUTISET

8

nro 2 2012

Koonnut: Mari Kuusinen | Kuvat: Cramo

Veturi nousee Kaakkois-Suomeen

S

uomen kuudenneksi suurin kauppakeskus Veturi valmistuu syyskuussa Lahdentien ja Kuusaantien risteykseen Kaakois-Suomeen, Kouvolaan.

Keskuksessa on myyntialaa noin 48 000 neliömetriä. Liikkeitä ja palveluita Veturiin tulee 90 kappaletta.

Valmistuessaan kauppakeskus työllistää noin 800–900 henkilöä, ja vuotuiseksi kävijämääräksi odotetaan noin 4–5 miljoonaa asiakaskäyntiä.

– Veturi on ollut meille erittäin merkittävä kohde. Työmaa käynnistyi vuonna 2010. Cra-

Kauppakeskus Veturi avautuu yleisölle syyskuussa.

mo on toimittanut kohteeseen siirtokelpoisista tiloista rakennetun työmaatoimiston sekä työmaaruokalan. Pohjatyövaiheessa kohteen sähköntuotanto hoidettiin Cramon generaattoreilla. Muusta toimittamastamme kalustosta voidaan mainita ulko- ja sisäkäytössä ollut sähköistys- sekä valaistuskalusto, roudansulatuskalusto sekä esimerkiksi erilaiset henkilönostimet, kertoo Cramo Finlandin aluemyyntipäällikkö Timo Herskoi.

Kauppakeskuksen maamerkki on höyryveturi Pikku-Jumbo, joka seisoo Veturin pihalla. ■

Cramo Finland sai ympäristösertifikaatin

D

et Norske Veritas -yhtiö on myöntänyt Cramo Finlandille kansainvälisesti tunnustetun ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristösertifikaatin, joka kattaa koko Cramo Finlandin toiminnan.

Samalla Cramo suoritti myös kansainvälisen ISO 9001 -laatujärjestelmän uudelleen sertifioinnin.

Ympäristösertifikaatti kertoo, että Cramo minimoi aktiivisesti prosessien, tuotteiden ja palvelujen ympäristölle aiheuttamaa rasitusta.

– ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä on meille tärkeä kilpailuetu markkinoilla.

Tuotantomme ja tarjontamme täyttävät tiukkojen ympäristökriteerien vaatimukset. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu edistävät pitkällä aikavälillä liiketoimintaamme, kertoo laatupäällikkö Mirja Juslin.

Cramo selvittää ympäristövaikutuksensa ja niihin liittyvät näkökohdat. Cramo on myös määritellyt ympäristötavoitteensa. ■

ISO 14001-sertifikaatti myönnettiin Cramolle alkukesästä.

Ylöjärven vuokraamo muutti Ylöjärven toimipiste yhdistyy Messukylän toimipisteeseen. Ylöjärven vuokraamon toiminta päättyy 30.9.2012.

Tampereen alueen asiakkaita palvelevat Messukylän vuokraamo Etu Hankkion kadulla ja Lakalaivan vuokraamo Korjaamonkadulla.

Lãsma Grigone Latviasta (vas.), Karolina Prybyla Puolasta, Siri U. Afseth Norjasta ja Kelsey Alexander Skotlannista ottivat osaa Cramon moduuli-työpajaan Wastelandsissa. Naiset pitivät tapahtumaa loistavana tilaisuutena tutustua eri maiden suunnittelukulttuuriin ja muihin nuoriin.

9

nro 2 | 2012

Cramo ja nuoret arkkitehdit

yhdistivät voimansa Wastelandsin väki lainasi Cramolta aidat makuusoppia varten.

Helsingin valtasi kesällä opiskelijoiden Wastelandsarkkitehtuuritapahtuma. Cramo oli kattavasti mukana järjestelyissä.

Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: janne uotila

5

Cramon työpajaan otti osaa parikymmentä nuorta ympäri Eurooppaa.

00 eurooppalaista arkkitehtiopiskelijaa piti leiriään heinäkuussa Helsingin Suvilahdessa kahden viikon ajan.

Kyse oli vuosittain eri maissa järjestettävästä EASA (European Architecture Students Assembly) -arkkitehtuurifestivaalista. Tapahtuma oli osa designpääkaupunkivuoden virallista ohjelmatarjontaa.

Cramo toimitti tapahtumaa varten muun muassa Helsingin Narinkkatorille 20 vuotta vanhan, jo käytöstä poistetun siirtokelpoisen tilan, josta arkkitehdit tuunasivat itselleen sopivat toimisto- ja näyttelytilat kesän ajaksi. Cramo lainasi tapahtumaan myös 400 metriä työmaa-aitaa, josta arkkitehtuuriopiskelijat rakensivat majoitustilat.

– Halusimme olla mukana tässä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa rakennusalan tulevaisuuden lahjakkuudet esittäytyivät, kertoo Cramo Finlandin markkinointipäällikkö Lasse Huuhka.

Vastapalvelukseksi Cramo valjasti nuoret suunnittelemaan tulevaisuuden moduuleja.

Opiskelijat muodostivat neljän viiden hengen kansainvälisiä tiimejä, joissa he työskentelevät kymmenen päivän ajan.

Kullakin tiimillä oli käytössään kymmenen moduulia, eli kaiken kaikkiaan noin 400 neliömetriä siirtokelpoista tilaa. Tehtävänä oli pohtia, millainen on moduulien elinkaari 15 vuoden ajan. Mihin niitä käytetään, miltä ne näyttävät ja kuka niitä käyttää?

– Haimme työpajalla uusia, kansainvälisiä ideoita. Parhaita oivalluksia voidaan hyödyntää myös suunnittelutyössämme, Huuhka sanoo.

Työapajan tehtävänanto otettiin Wastelandsin osallistujien keskuudessa hyvin vastaan. Pajaan ilmoittautui kymmeniä nuoria eri puolelta Eurooppaa.

–Työpaja oli hyvä tapa avata silmät ja huomata, miten monipuolista moduulien rakentaminen on. Tulevaisuudessa moduuleja käytetään varmasti yhä enemmän, pohtii tapahtuman tuottaja ja projektinjohtaja Ville Mellin. ■

UUTISET

Cramon sai

Cmon ra

04

hienon palautteen

10

nro 2 2012

E

JÄTKÄSAA AUKESI RI ❯ Uusi

toimipiste upunkiseu palvelee dulla.

pääka

VUOKRA RATKES AMOKISA I

28

HEngITÄ HElpomm

In ❯ Raika parantaas sisäilma työteh oa.

MAA LISK

UU

| CRAMO FINLA SIDOSRYHM ND OY:N ÄLEHTI

01 | 2012

NUJERR ALISU A OR TÖISSÄ ITTAMINEN

Laukko siirtok ski sai el koulun poisen

nsimmäisen Cramonin lukijatutkimus toteutettiin keväällä uutiskirjeen mukana lähteneenä sähköisenä kyselynä. KVARMISTAA OTIKIS AT Tutkimus tavoitti kohderyhmänsä hyvin ja vastauksia saatiin yhteensä 455 kappaletta.

Tulosten perusteella lehden konseptin suunnittelussa on onnistuttu.

Lehti sai yleisarvosanakseen melko hyvä. Lehden vaihteleva rytmi jätti mielikuvan sisällöltään monipuolisesta julkaisusta, jonka lukemisesta voi olla hyötyä. Lehden ulkoasua pidettiin modernina, houkuttelevana, rentona ja selkeänä.

Cramon yhdisti rakennusalalle suunnatun Cramofonin ja julkiselle sektorille suunnatun Hyötyneliön. Lehtien yhdistäminen arvelutti eri yksiköitä, koska asiakaslehtien kohderyhmät olivat hyvin erilaisia. Palautteen perusteella sisällön suunnittelussa on onnistuttu, ja lehti palveli molempia kohderyhmiä.

Tutkimuksen perusteella sidosryhmälehdellä on tärkeä rooli osana Cramon viestintää. Lehti täyttää sille asetetut tavoitteet; luo myönteistä mielikuvaa yrityksestä ja tarjoaa lukijoille hyödyllistä tietoa. Suurin osa vastaajista, 81 prosenttia, oli sitä mieltä, että Cramon sisälsi joitakin kiinnostavia asioita. Tärkeimpinä juttuina pidettiin tuote- ja palvelu-uutisia, asiantuntijahaastatteluja sekä asiakas-caseja.

Jatkotoimenpiteiksi ehdotettiin voimakkaampaa asiakasnäkökulmaa, vuorovaikutteisuuden lisäämistä ja sähköiseen jakeluun liittyviä toimenpiteitä. Lisää palautetta voit antaa osoitteessa www.cramo.fi/lukijapalaute. ■ JÄÄKIEK RIKU KO KOHUOL IVUNE TAJA N

Öljysäiliö 468 valaisee Laajasalon

H

elsingin Laajasalon öljysataman toiminnot ovat päättyneet vuosia sitten, mutta jäljelle on jäänyt kaunis maamerkki. Entinen öljysäiliö 468 on kevään ja kesän aikana rakennettu uuteen uskoon. Siitä tehtiin Tapio Roseniuksen suunnittelema kaunis valotaideteos. Öljysäiliön seiniin puhkottiin designpääkaupunkivuoden kunniaksi 2012 reikää. Säiliön sisälle taas tuli valoelektroniikkaa. Cramo auttoi säiliön ympärille telineet, joiden avulla rakennustyöt saatiin tehdyksi.

– Tämä oli meille merkittävä ja ainutlaatuinen projekti. Urakasta teki haastavan se, että säiliö on muodoltaan pyöreä. Säiliö myös sijaitsee tuulisella paikalla meren rannalla, ja keväällä satoi melko paljon, kertoo Cramo Finlandin suunnittelupäällikkö Niko Korsow.

Yleisö pääsee ihailemaan taideteosta sisältä ja ulkoa kuluvana syksynä. ■

Cramon konsernijohtajasta

NCC osallistui

Cramon koulutukseen

N

CC:n kalustonhallinnasta vastaava väki pääsi keväällä tutustumaan Cramon toimintaan hieman tavallista perusteellisemmin.

Cramolla järjestettiin heille päivän koulutus, jossa esiteltiin ensin Cramon palveluita, kuten sähköistystä, kuivausta, lämmitystä, pölynhallintaa, telineitä, mastolavoja sekä hissejä Cramon tiloissa Vantaalla.

Lounaan jälkeen siirryttiin Tuusulan vuokraamolle, jossa iltapäivä vietettiin raudan parissa ja tutustuttiin Cramon varikon toimintoihin.

– Koulutus oli tarpeellinen tuleville kalustovastaavillemme, jotka hoitavat työmaillamme kaluston tilauksia ja palautuksia. Päivä onnistui erittäin hyvin ja tarjosi tarpeellista tietoa. Oli mukava havaita, että Cramon palveluita voidaan muokata ja sopia vastaamaan jokaisen yrityksen tarpeita, kertoo NCC:n henkilöstöasiantuntija Asko Jussila.

Cramo Finlandin aluemyyntipäällikkö Timo Herskoi sanoo, että koska Cramo on NCC:n sopimustoimittaja, oli puolin ja toisin tärkeää päästä tutustumaan kalustonhankinnasta vastaaviin henkilöihin.

– Tarjoamme mieluusti vastaavanlaista koulutusta myös muille asiakkaillemme. ■

rakennuskonevuokrausalan persoona

E

urooppalainen rakennuskonevuokrausalan järjestö The European Rental Association valitsi keväällä Oslossa Cramon konsernijohtajan Vesa Koivulan vuoden 2012 rakennuskonevuokrausalan persoonaksi.

Alan ammattilaisista koostuva tuomaristo perusteli Koivulan valintaa hänen esimerkillisellä johtajuudellaan, mikä on näkynyt muun muassa Cramon ja yhtiön ostaman saksalaisen Theisenin yhdistymisprosessis-

sa. Koivula saa kiitosta myös Cramon hyvin jatkuneesta kasvuvauhdista.

– Haluan omistaa palkinnon cramolaisille, jotka ovat tehneet upeaa työtä erittäin vaativassa taloudellisessa ympäristössä. Tämän vuoden aikana aiomme vauhdittaa erityisesti siirtokelpoisten tilojen vuokrausta ja levittää konseptiamme myös Keski-Eurooppaan ja Baltiaan, Koivula kertoo.

Hän on toiminut Cramon konsernijohtajana vuodesta 2004. ■

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | kuva: cramo

Energisiä lämmitysratkaisuja Cramo on väliaikaisen lämmityksen markkinajohtaja.

Vesikiertolämmitys on monipuolinen ja suosittu ratkaisu niin isoilla kuin pienemmilläkin työmailla.

R

Työmaan väliaikainen lämmitys voidaan toteuttaa esimerkiksi polttoöljyn tai nestekaasun avulla.

Yleinen ja hyväksi havaittu tapa on tuottaa lämpö vesikiertoisten puhaltimien avulla.

akennustyömailla lämmitys on tarpeen monista syistä. Työmaat ovat käynnissä ympäri vuoden, ja lämpöä tarvitaan paitsi viihtyvyyden myös rakenteiden kuivumisen ja pinnoittamisen takia.

Lisäksi rakennusmateriaalien varastoinnissa tulee ottaa huomioon oikeanlaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet. Tärkeä osa lämmityspalvelun suunnittelua ja toteutusta ovat kustannustehokkaat energiaratkaisut, jotta työmaan kustannukset ja aikataulut pysyvät kurissa.

Cramon asennuslinjapäällikkö Ismo Vainio kertoo vesikiertojärjestelmän olevan yksi suosituimmista lämmitysratkaisuista. Usein asiakas tilaa palvelun, johon sisältyvät niin suunnittelu, laitteisto, asennus, ylläpito kuin 24 tunnin päivystyskin.

Lämmityspalveluita voi tilata Cramolta myös osaratkaisuina rakennustyömaan tarpeiden mukaan.

Vesikiertolämmitys tarkoittaa käytännössä sitä, että käytetään olemassa olevaa lämmönvaihdinta tai Cramo toimittaa työmaalle tilapäisen lämmönvaihtimen tai lämpökeskuksen. Vesi lämmitetään laitteistoilla ja johdetaan suljettuun järjestelmään ja edelleen vesikiertoisiin puhaltimiin.

– Puhaltimien kautta saatu lämpö jakaantuu ilmankierron mukana kaikkialle lämmi-

tettävään tilaan. Puhalluslämpö myös pitää tilan ylipaineistettuna, jolloin ulkoa ei vuoda sisälle kylmää ilmaa.

Lämpökeskus voi käyttää polttoöljyä tai nestekaasua energian tuottamisessa. Useimmiten uudiskohteissa ei vielä ole lopullista lämmitysliitäntää, joten väliaikaiset ratkaisut ovat tarpeen. Lämpökeskusten teho on 300–1 000 kW. Vainio korostaa, että oikein mitoitetulla lämmitysjärjestelmällä pystytään varmistamaan rakentamisen laatu ja pysytään aikatauluissa sääolosuhteista huolimatta. On tärkeää, että lämmitys toimii keskeytyksettä myös esimerkiksi sähkökatkojen jälkeen.

Cramolla on tarjolla laaja lämmityslaitevalikoima lisälaitteineen. Vesikiertoisista puhaltimista pienimmät ovat teholtaan 15 kW ja isoimmat 350 kW. Cramo myös myy polttoöljyä ja nestekaasua, uutuustuote on 210 kilon nestekaasupullo. Erikoiskalustoon kuuluvat muun muassa betonilämmityskaapelit ja roudansulatuskalusto.

Cramo on tehnyt vesikiertolämmitysratkaisun useisiin merkittäviin rakennuskohteisiin kuten logistiikka- ja kauppakeskuksiin. Kohteissa Cramo vastaa järjestelmän asennuksesta, ylläpidosta ja päivystyksestä.■

11

nro 2 | 2012

Teksti:Pirkko Soininen | Kuvat: cramo ja dreamstime

Työmaavaras jää harvoin kiinni 12

nro 2 2012

Työmaavarkauksista vain pieni osa ilmoitetaan poliisille. Yleisimmin varastetaan työkaluja ja kuparia. Isoimmissa varkauksissa vahinkojen arvo voi olla kymmeniä tuhansia euroja.

❯ Varkauksien keskimääräinen arvo oli Helsingin työmailla viime vuonna 300– 2 000 euroa. Toisaalta joissain tapauksissa ilmoitettujen vahinkojen määrä voi olla kymmeniä tuhansia euroja.

5%

❯ Noin 5 % poliisin tietoon tulleista törkeistä varkaustapauksista kohdistui vuosina 2008– 2009 rakennustyömaihin.

212

Helsingissä tehtiin vuonna 2011 212 työmaavarkautta. Tämä on varkautta/kuukausi. Läheskään kaikkia työmaavarkauksia ei ilmoiteta poliisille.

❯ Tämän vuoden tammi–toukokuussa työHelsingin poliisille ilmoitettiin maavarkautta.

63

600 000 ❯ Vakuutusyhtiöt korvasivat vakuutuksista vuonna 2011 varastettuja, työmaakäytössä olevia, työkoneita yhteensä noin 600 000 euron edestä.

17,6

24 ❯ Vilkkain varkauskuukausi Helsingin työmailla vuonna 2011 oli marraskuu, jolloin poliisille ilmoitettiin 24 varkautta.

❯ Kuparivarkauksia tehdään Helsingissä noin vuodessa. Suurin osa näistä varkauksista kohdistuu työmaihin. Suomessa varastettua kuparia on vaikea myydä isoille toimijoille, sillä poliisi ja romukauppiaat tekevät yhteistyötä. Kuparia viedäänkin pimeästi lähinnä Viroon, josta se jatkaa edelleen matkaa.

50–60

50% työmaavarkauksista jää selvit- ❯ Varastetuista tuotteista oli Helsingissä viime

❯ Yli tämättä.

vuonna 75 % työkaluja, 20 % kuparia ja 5 % muita tavaroita, esimerkiksi tietokoneita.

30%

❯ Harmaa talous aiheuttaa rakennustoimialalle 400–500 miljoonan euron vuotuiset vahingot, arvioi Keskusrikospoliisi. Vahingoista noin 30 % koostuu arvonlisäveron menetyksistä.

9%

❯ Salattujen tulojen arvo rakennusalalla oli vuonna 2007 yli 500 miljoonaa euroa ja pimeän työn osuus vastasi 9 % rakentamisen työvoimasta ja 5 % rakennusalan tuotannosta.

LÄHDE: Helsingin poliisilaitos, Keskusrikospoliisi (Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva)ja Finanssialan keskusliitto

61 000

❯ Vuoden 2009 lopulla Suomessa oli runsas 61 000 rakennusalan yritystä.

13

nro 2 | 2012

?

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: Cramo

14

nro 2 2012

Rakennusalan ammattilaisen pitää tulevaisuudessa olla melkoinen jonglööri: monipuolisen teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan kielitaitoa ja asiakaspalveluosaamista.

T yö muuttuu, mistä tekijät

15

Rakennusalan töissä ei enää riitä, että tekninen osaaminen on kunnossa. Pitäisi osata palvella asiakkaita ja tehdä kauppaa.

Kielitaitoa kysytään, kun työporukassa on myös muualta tulleita.

Mistä tällaiset sankarit löydetään?

T

ilastokeskuksen tietojen mukaan rakennusalalta poistuu seuraavien 15 vuoden aikana keskimäärin 5 000 henkeä vuodessa eläkkeelle. Samaan aikaan rekrytoidaan noin 5 000 nuorta vuodessa alan koulutukseen eri tasoille. Aikuiskoulutuksen kautta alalle tulee lisäksi vajaat 2 000 ammattilaista vuodessa. Kun otetaan huomioon keskeyttäneet ja opinnoissaan viivästyneet, kaikkiaan alalle tulee arviolta noin 5 000 uutta osaajaa vuodessa. Maallikko luulisi tämän riittävän.

Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies J­ uha Mäntynen seuraa työkseen rakennusalan työvoima- ja koulutustarpeita. Hän kertoo, että rakennusala on toistaiseksi onnistunut pääosin välttämään opiskelupaikkojen leikkaamisen, johon on opiskelun aloittavien ikäluokkien pienentyessä paineita alalla kuin alalla.

Alan ammattien pitämiseksi nuorten mielissä on tehty aktiivisesti töitä Rakennusalan Vetovoima ry:ssä, ja siinä on onnistuttukin: opiskelupaikat saadaan täyteen. Valmistuvat opiskelijat ovat Mäntysen havaintojen mukaan saaneet hyvin töitä. Isot yritykset sitouttavat parhaat opiskelijat alaansa ja itseensä nappaamalla heidät harjoitusohjelmiinsa jo varhain.

Onko kaikki siis hyvin ja täydellistä? Eipä taida olla. Tulevaisuudessa rakennusala joutuu yhä tiukempaan kilpailuun nuoresta työvoimasta. Lisäksi alan muuttuvat tarpeet edellyttävät uudenlaista, entistä monipuolisempaa osaamista. Tämänhetkiset koulutuspolut eivät täysin vastaa haasteeseen.

ANNETAAN PUHEENVUORO Cramon maajohtajalle Tatu Hauhiolle. Hän kertoo, ettei

uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ole tällä haavaa ongelmia sinänsä. Tekijöitä saadaan kyllä, mutta heitä joudutaan valmentamaan ja kouluttamaan itse myyntityöhön, koska vain harvalla rakennusalan koulutuksen saa-

neella on kaupallista osaamista valmiina.

– Meillä on tehtäviä, joissa riittää tekninen osaaminen. Jos kuitenkin ajatellaan ydinbisnestämme eli koneiden, laitteiden ja tilojen vuokraustoimintaa, työ sisältää myös asiakaspalvelua ja kaupankäyntiä. Tarvitsemme teknisesti taitavia, mutta asiakaspalveluhenkisiä ihmisiä. He tuntuvat kuitenkin olevan rajallinen luonnonvara. Ei heitä ainakaan kouluista juuri tule, Hauhio sanoo.

Juha Mäntynen allekirjoittaa Hauhion puheen.

– Rakennusalalla opetuksen painopiste on

”Koko ala hyötyisi,

jos ihmiset saataisiin pysymään terveempinä pidempään.

Rakennusteollisuus RT:n asiamies Juha Mäntynen

perinteisesti ollut teknisessä osaamisessa. Riittävän teknisen laatutason saavuttamisessa on haastetta kyllin, joten opetuksessa on keskitytty siihen. Asiakaspalveluun ei ole paneuduttu eikä opiskelijoita ole ohjattu laajentamaan ammattitaitoaan myyntityön suuntaan. Perustasolla eli toisen asteen koulutuksessa tilanne on edelleen tämä, Mäntynen kertoo.

Rakennusalan työnjohtajiksi ja insinööreiksi ammattikorkeakoulussa opiskelevat voivat valita tutkintoonsa myös markkinoinnin ja asiakaspalvelun kursseja. Aikuiskoulutuksessa tutkinnon osia voi valita vapaasti kaikilla koulutustasoilla. Myyntioppi haetaan kuitenkin yleensä naapurin puolelta, alun pe-

rin kaupallisten aineiden opiskelijoille tarkoitetuilta kursseilta. Palikat ovat valmiina, ne pitää vain osata poimia.

– Vuokrausliiketoiminnan ohella ainakin asunto- ja korjausrakentamisessa tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, koska asukkaat ovat nykyään entistä lähempänä urakoitsijaa tehdessään esimerkiksi omia materiaalivalintoja. Vastuu monipuolisen ammattitaidon rakentamisesta on kuitenkin jätetty opiskelijalle, Mäntynen toteaa.

Kyse on myös asenteista. Niin kauan kuin rakennusalalla ajatellaan, että ammattimiehet ovat erikseen ja myyjät erikseen, ei myyntitykkejä tule ulos raksamiesten koulutusputkista.

– Onko sitten helpompi keino vahvistaa myyntitaustaisen henkilön teknistä osaamista vai teknistaustaisen henkilön myyntiosaamista, on alan itsensä ratkaistava, Mäntynen jatkaa.

ULKOMAALAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ alkoi Ta-

tu Hauhion kokemuksen mukaan tulla rakennusalan yrityksiin 2000-luvun alkuvuosina, ja nykyään heitä näkee alalla yhä useammin.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa tätä maata rakentamassa on paljon muitakin kuin suomalaisia ja suomea puhuvia. En näe siinä mitään pahaa, kunhan työn laatu ja työturvallisuus ovat kunnossa. Niistä huolehtiminen on kuitenkin monikielisessä ympäristössä entistä vaativampaa. Esimerkiksi vuokraamiemme laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeet tarvitaan suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi, venäjäksi ja viroksi, Hauhio pohtii.

Juha Mäntynen vahvistaa, että suhdannehuippujen tasaamiseksi Suomeen on tullut ulkomailta työvoimaa, jolla ei välttämättä ole yhtään yhteistä kieltä suomalaisen työnjohdon ja työkavereiden kanssa. Venäjän ja viron taito olisi monel-

nro 2 | 2012

16

nro 2 2012

le työnjohtajalle tarpeen. Rakentajien kieli on kuitenkin perinteisesti ollut suomi ja vain suomi. Kielitaidon puute on hoidettu sopimusteknisin keinoin määräämällä, että työmaan ohjauskieli on suomi, olipa rakentajan syntyperä mikä tahansa.

– Kieliopinnot voivat olla haasteellisia teknisesti suuntautuneille opiskelijoille. Kun ammattikorkeakoulussa on pakko opiskella suomea, ruotsia ja englantia, on siinä jo kieliä tarpeeksi, eivätkä ylimääräiset kieliopinnot ole ensimmäisinä teknisen kaverin mielessä. Hakemattakin tulee mieleen ajatus, olisiko venäjä sittenkin tarpeellisempi kieli kuin pakollinen ruotsi, Mäntynen huomauttaa.

Rakennusalan kansainvälistyy, halutaan sitä tai ei, joten kielitaidon merkitys kasvaa väistämättä. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmällä ei Mäntysen mukaan ole valmiuksia vastata yritysten tarpeeseen rekrytoida esimerkiksi venäjää osaavia rakennusalan ammattilaisia. Englanti ei ole ongelma, ongelma on siinä, ettei englanti riitä.

Tässäkin myös asenteet laahaavat jäljessä. Jotta koulutusjärjestelmä vastaisi kentän huutoon, kentän tulisi huutaa hieman kovemmin. Vielä tällä hetkellä saattaisivat pulpetit jäädä tyhjiksi viron kielen kurssilla, vaikka taito olisi mitä hyödyllisin työmaalla.

tua aletaan mitata entistä tarkemmin.

Eikä siinä vielä kaikki. Korjausrakentaminen on periaatteessa räjähtämässä käsiin, kun 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen talojen korjausvelka erääntyy. Riippuu rahoituksen järjestymisestä, millaisella vauhdilla tämän rakennuskannan saneeraaminen käytännössä etenee, mutta on selvää, että se on yksi tulevaisuuden tärkeistä työllistäjistä. Jo nyt osa yrityksistä profiloituu korjausrakentamiseen.

– Myös nämä kehityssuunnat haastavat rakentajien ammatillista osaamista ja luovat kysyntää työmarkkinoille.

Esimerkiksi linjasaneerauksissa valtaosa urakasta on talotekniikkaa, jonka osaajien kysyntä kasvaa. Remonttisuunnitelman luotsaaminen läpi taloyhtiön päätöksentekojärjestelmästä ja asukkaiden pitäminen ajan tasalla remontin eri vaiheissa kuuluu jatkossa yhä useamman rakennusinsinöörin tehtäviin. Tämänkin takia asiakaspalveluosaamisella on tulevaisuudessa varmasti kysyntää.

Rakennusala ” kansainvälistyy,

halutaan sitä tai ei, joten kielitaidon merkitys kasvaa väistämättä.

ENERGIATEHOKKUUSTARKASTELU ON

Mäntysen arvion mukaan leviämässä koko rakennusalalle, mikä merkitsee rakentamisen laatutarkastelun kiristymistä. Energiatehokkuushan perustuu nimenomaan laadukkaaseen rakentamiseen. Uudisrakentamisen uudet energiatehokkuusvaatimukset tulivat voimaan heinäkuun alussa, ja tämä on vasta alkua.

– Vaatimukset täyttävään laatuun pääsemiseksi ei ole olemassa kikka kolmosta, vaan laatu on seurausta osaamisesta ja valvonnasta. Jo nyt pätevä ja huolellinen työnjohto on tärkeää muun muassa aliurakoinnin lisääntymisen takia, mutta sen merkitys tulee korostumaan entisestään, kun rakentamisen laa-

RAKENNUSALAN LOBBAAJILLA riittää töitä, jotta alan muuttuvat tarpeet tulevat otetuiksi huomioon koulutuspaikkojen määrässä ja kurssitarjonnassa. Rakennusalan Vetovoima ry levittää ansiokkaasti nuorille tietoa alasta ja sen ammattien kirjosta. Isot, kansainväliset yritykset voivat vaikuttaa alan imagoon esimerkiksi ottamalla mallia teknologiateollisuudesta ja kierrättämällä nuoria eri toimipisteissään. Esimerkiksi YIT:llä ja Skanskalla on jo nuoria sitouttavat koulutustai harjoitteluohjelmat.

– Myöskään työurien pidentämistä ja tiivistämistä ei voi jättää huomiotta, kun mietitään ratkaisua tulevaisuuden työvoimapulaan. Työ on riskialtista ja fyysisesti rasittavaa, joten sairauseläkkeet ovat yleisiä. Työturvallisuuteen ja -mukavuuteen on jo panostettu paljon ja esimerkiksi henkilösuojaimet ovat kehittyneet kovasti, mutta tätä työtä on edelleen syytä jatkaa. Koko ala hyötyisi, jos ihmiset saataisiin pysymään terveempinä pidempään, Mäntynen sanoo. ■

Cramo sitouttaa

osakkeiden avulla

C

ramo on lanseerannut osakesäästöohjelman konsernin työntekijöille ja siihen voi ilmoittautua mukaan syyskuun alussa. Ohjelma kannustaa työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja vahvistaa tällä tavoin yhteyttä osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä. Sen tavoitteena on myös edistää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista Cramon toimintaan ja kehitykseen pitkällä tähtäyksellä.

– Osakesäästöohjelma on kannustinjärjestelmänä Suomessa uusi, mutta kansainvälisesti sitä käytetään paljon. Osallistuminen ohjelmaan on vapaaehtoista. Osakesäästämisen arvioidaan alkavan lokakuussa 2012, kertoo Cramo Oyj:n toimitusjohtaja Vesa Koivula.

Cramolaisille tarjotaan mahdollisuutta säästää enintään viisi prosenttia palkastaan.

Kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Noin kolmen vuoden kuluttua yhtiö antaa ohjelmaan osallistuvalle yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua osaketta kohden.

Konsernin noin 55 avainhenkilön sitouttamiseksi Cramon hallitus suunnittelee lisäksi osakepalkkiojärjestelmää. Siinä on tarkoitus olla kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Mahdollinen palkkio perustuu konsernin tunnuslukuun tulos/osake (EPS), ja se on tarkoitus maksaa osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettaisiin palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

– Tämän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt pitkäjänteisesti yhtiöön, Koivula sanoo.

Cramon johtoryhmän jäsenten on omistettava puolet uuden kannustinjärjestelmän perusteella maksetuista osakkeista, kunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin työ- tai toimisuhde yhtiöön jatkuu. ■

pulma&ratkaisu

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuva: DREAMSTIME

17

nro 2 | 2012

Etävalvontalaitteet vähentävät kulkemista ja kuluja työmailla.

ETÄVALVONTALAITTEET helpottavat rakenteiden

kosteuden mittausta. Voidaanko laitteiden avulla ohjata myös esimerkiksi kuivaimia?

C

ramon asentaja ja kosteudenhallinnan ammattilainen Sami Raivonen kertoo, että Cramo on testannut onnistuneesti uutta etävalvontalaitteistoa Pirkanmaalaisella rakennustyömaalla.

Kuivauksen aikana asentajat joutuvat käymään kohteissa monta kertaa tarkastamassa kosteus- ja lämpömittareiden tuloksia, jotta tiedetään, milloin päällystystyöt voidaan aloittaa. Nyt työmaa sijaitsi pitkän matkan päässä ja Raivonen mietti työmaan rakennusmestarin kanssa mahdollisuuksia minimoida kulkemista ja säästää kustannuksissa.

Päätettiin kokeilla etävalvontalaitteistoa, jossa digitaaliset anturit keräävät tietoa koh-

teen betonilattian kosteus- ja lämpötilanteesta. Tieto välittyy langattomasti internetin tai 3G- ja GSM-verkon kautta. Kun salasanat ja tunnukset ovat tiedossa, voi asentaja seurata tilannetta reaaliajassa www-sivuilta graafisesta historiadiagrammista.

– Nyt laitteistoa on testattu ja se on havaittu luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi Kehitämme mittaamista kuitenkin edelleen.

Seuraava askel on saada etäluentalaitteisto yhteensopivaksi yleisesti Cramolla käytössä olevien Vaisalan anturien kanssa, Raivonen kertoo.

Laitteisto on monipuolinen, ja siinä on esimerkiksi releohjaussäätö, johon voidaan

kytkeä kuivaimia. Myös tämä vähentää asentajien käyntejä työmaalla, koska kuivaimien lämpötilaa voidaan säätää tai ne voidaan ottaa pois päältä etänä.

Laitteistosta vastaavan Emporium Distribution Oy:n tuotepäällikkö Janne Ritvanen kertoo yrityksen tehneen tiivistä yhteistyötä Cramon kanssa. Laitteisto on yrityksen oman tuotekehityksen tulos, ja käyttäjäkokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.

– Olemme kehittäneet etäluentatuotteitamme niin, että niitä on helppo siirrellä ja ne kestävät työmaaolosuhteissa, Ritvanen toteaa. ■

18

nro 2 2012

Fakta Camilla Elo numeroina • • • • • •

Ikä 19 vuotta Pituus 152 cm Paino 46 kg KengänNUMERO 36 Nyrkkeillyt 8 vuotta Vatsalihastestissä 260 vatsaa • Naisten Suomen mestari 2010 • Nuorten Suomen mestari 2009 ja 2011 • Pohjoismaiden mestari 2011

19

nro 2 | 2012

Lyömätön Nyrkkeilijä Camilla Elo tietää, mitä tahtoo.

Teksti: mari kuusinen | kuvat: Ilkka kyllönen

Elo ei pelkää iskuja, koska hanskat ovat pehmeät.

20

nro 2 2012

J

oukkuetoverit kutsuvat häntä pieneksi tappajaksi.

Tampereen Nääshallin kahviossa seisovalla lyhyellä ja sirolla tytöllä on jalassaan kultasolkiset kengät ja mustat suorat housut. Yläkroppaa peittää merimiesraidallinen paita. Tumma tukka on kietaistu ballerinanutturalle. Tytön olalla keikkuu pinkki treenikassi, jonka hihnaan on kiinnitetty punainen nyrkkeilykypärä.

Hän on Camilla Elo, historian kaikkien aikojen nuorin nyrkkeilyn naisten Suomen mestari ja hallitseva Pohjoismaiden mestari.

– Mä haluan lyödä.

Siinä lyhykäisyydessään Elon menestyksen salaisuus hänen omien sanojensa mukaan.

Nyrkkeilijän mieleen ovat jääneet erityisesti viime vuoden PM-kisat, joissa hän nappasi A-tyttöjen mestaruuden. Elo rökitti saman vastustajan, jolle oli hävinnyt vielä edellisvuonna.

– Sain yhden niin hyvän osuman, että vastustajan pää vaan tärähti taaksepäin. Muistan sen vieläkin tarkasti. Ottelun jälkeen tuntui hyvältä nähdä tyyppi itkemässä häviötään portailla.

Elo ei pelkää osumia, eikä otteluita. Hänen mukaansa iskut eivät juuri satu, sillä nyrkkeilyhanskat ovat pehmeät, ja tuomari keskeyttää epäreilun ottelun tarvittaessa.

Pelottomuuden syynä voi olla myös kokemus, sillä Elo aloitti nyrkkeilyn jo noin kymmenvuotiaana.

– Mun ja kaverin isoveljet nyrkkeilivät, joten totta kai mekin haluttiin kaverin kanssa salille. Aluksi vanhemmat vastustivat, koska olin niin nuori. Menin silti vaan sinnikkäästi salille. Sen ikäisenä en tosin päässyt ottelemaan, ja se harmitti.

Aiemmin Elo kilpaili myös street-tanssissa, mutta sen hän lopetti, koska pärjäsi nyrkkeilyssä paremmin.

– Mä haluan voittaa. Nyrkkeilyssä voitto on kiinni vain musta itsestä. Tanssissa kilpailtiin joukkueena, hän perustelee.

Tampereen Voimailuseuran keskiviik-

koillan nyrkkeilytreenit Nääshallilla ovat alkamassa. Salissa haisee muovimaton, kellarin, nahan, sukkamehun ja pinttyneen hien sekoitukselta. Ei mikään naisellisin tuoksu.

Kun Elo vaihtaa treenivaatteet päälle, tapahtuu jotain. Keijukaismaisesta lukiolaistytöstä tulee yhtäkkiä treenattu naisnyrkkeilijä. Hauikset pullistelevat, rintakehä ja selkä ovat leveät ja pyöreitä pohkeita kadehtii varmasti moni mieskin.

– Tykkään lihaksista ja siitä, miten nyrkkeily pitää mut kunnossa. Tapailen vain urheilullisia poikia, Elo myöntää virnistäen.

Lihaksia tai ei, ovat nyrkkeilijämimmin kasvot siististi ehostetut. Kehään hän ei kuu-

Tuntui hyvältä ”nähdä tyyppi

itkemässä ottelun jälkeen.

21

nro 2 | 2012

Camilla ei mene nyrkkeilykehäänkään ilman ripsiväriä.

ness-malli kädet kummassa asennossa. Olisivat edes laittaneet julisteeseen oikean nyrkkeilijän.

Elon nyrkkeilytreeneissä ovat muka-

lemma mene koskaan ilman ripsiväriä. Kun käyttää vedenkestävää merkkiä, meikit eivät leviä kesken matsin.

– On totta, että moni naisnyrkkeilijä on aika miehekkään näköinen, mutta laji on muuttumassa. Kerran kisoissa Saksassa vastustajaltani tippui kehään hiuslisäke, jonka hän vain tottuneesti nakkasi syrjään. Siis kesken ottelun!

Naisnyrkkeilijän lienee fiksuakin panostaa ulkonäköönsä, jos haluaa itselleen ja lajilleen

näkyvyyttä. Tampereen suurin sanomalehti ei Elon mukaan noteeraa kisoja tai paikallisten nyrkkeilijöiden menestystä mitenkään.

Monelle naisnyrkkeilyyn perehtymättömälle on tuttu vain Eva Wahlströmin nimi.

Hän on Elon mukaan tietoisesti brändännyt itsestään seksikkään tuotteen. Media ja sponsorit kiinnostuvat lajista vain, jos tarjolla on paljasta pintaa.

– Nauratti, kun viime naisten SM-kisojen juliste ilmestyi. Siinä poseerasi joku fit-

na sekä tytöt että pojat. Vanhimmat näyttävät parikymppisiltä, nuorimmat noin kymmenvuotiailta.

Kun treeneissä pitää kantaa samankokoista paria reppuselässä, Elo nappaa tottuneesti erittäin säikähtäneen oloisen pikkupojan harteilleen.

Elo on kateellinen pitkille ja isokokoisille nyrkkeilijöille, joilla on pitkät kädet ja paljon elopainoa. Itse hän on aina pari kiloa alipainoinen kevyimpäänkin sarjaan.

– Mun pitää päästä lähelle lyömään ja hyppiä kuin superman. Parhaat lyöntini ovat oikea suora ja vasen alakoukku.

Elon valtti on kuitenkin sisukkuus. Hän ei ole jättänyt kesken yhtäkään ottelua.

– MM-kisoissa vastustaja kävi koko ajan päälle ja iskuja satoi päähän. Se oli kamalaa, mutta kestin silti siihen asti, kun kongi soi.

Naisten nyrkkeilyottelu kestää neljä erää.

Jokainen erä on kahden minuutin mittainen. Elon mukaan tuo kahdeksan minuuttia on niin rankka kokemus,

Teksti: mari kuusinen

Treenisalilla Elo käy kuudesti viikossa.

22

nro 2 2012

Cramo Urheilu­ akatemia

tukee nuoria lupauksia

U

että hän juoksisi mieluummin vaikka maratonin.

Puolentoista tunnin mittaisissa treeneissä valmentaja pistääkin nuoret hyppimään, juoksemaan ja punnertamaan. Välillä hakataan nyrkkeilysäkkiä, välillä treenikaveria. Hiki tulee pelkästään katsellessa.

Elo treenaa kuutena päivänä viikossa. Salille hän lähtee omien sanojensa mukaan joskus naama nutturalla, mutta lähtee kuitenkin.

Treenin jälkeen Elo pyyhkii hiet, nyörit-

tää käsisiteet tottuneesti paikalleen ja poseeraa kuvaajalle kehässä.

Keväällä lukiosta valmistuneen Elon tulevaisuus nyrkkeilijänä on nyt harkinnan alla.

Hän työskentelee treenauksen ohella kesän huoltoaseman kassalla, muttei todellakaan aio jäädä sille tielle iäkseen.

– Hain Tampereen kauppikseen opiske-

Hammassuojat ja kypärä ovat välttämättömät varusteet.

lemaan. Mua kiinnostavat numerot. Mä haluan ammatin ja vaikka töihin johtotehtäviin pankkiin. En haaveile ammattinyrkkeilystä. Siinä joutuu laittamaan itsensä likoon tavalla, josta en pidä, eikä juuri tienaa, hän perustelee.

Jos yliopiston ovet aukeavat, tietää se Elon mukaan treenimäärän vähenemistä.

Hän joutui olemaan lukiosta pois lukemattomia kertoja nyrkkeilyn takia. Arvosanat kärsivät ja opettajat eivät aina olleet ymmärtäväisiä.

– En saanut mitään erityisvapauksia. Jos olin liikuntatunnilta pois kisojen takia, sekin piti korvata lisätehtävillä.

Yliopistomaailmassa Eloa odottaisivat paitsi tenttikirjat, myös mahdollisuudet päästä ulkomaille. Hän haluaa lähteä vaihto-opiskelijaksi Kanadaan.

– Mä haluan pois Tampereelta, ikänsä Pirkanmaalla asunut Elo tiivistää.

Mutta vaikka treenimäärä vähenisi, Elo painottaa, ettei nyrkkeilyottelua suinkaan voita teknisesti taitavampi tai paremmassa kunnossa oleva nyrkkeilijä, vaan se, joka tahtoo voittoa enemmän.

Viime aikoina Eloa on otteluissa piinannut viheliäinen vaiva.

– Olen ollut flegmaattinen kehässä. Mä vaan kattelen, enkä lyö. Sen takia hävisin viime SM-mestaruudenkin. Harmittaa pirusti, sillä voitto meni ihan liian helpolla. Se on saatava ensi vuonna takaisin. ■

rheiluakatemia on Cramon sponsorointiohjelma, johon kutsutaan nuoria, nousevia urheilijoita eri lajeista. Nämä alle kaksikymppiset lupaukset edustavat lajinsa kansallista kärkeä, ja heillä on realistinen mahdollisuus alansa huipulle. Urheiluakatemia auttaa nuoria kilpaurheilijoita tukemalla heitä taloudellisesti sekä hankkimalla välineitä, kuten treenivaatteita.

Vuonna 2011 perustetussa Urheiluakatemiassa on kuusi jäsentä. He ovat nyrkkeilijä Camilla Elo Tampereen Voimailuseurasta, uimari Melina Heikkinen Heinolan Iskusta, mäkihyppääjä Ossi-Pekka Valta Lahden Hiihtoseurasta, kymmenottelija Juuso Hassi Oriveden ponnistuksesta sekä telinevoimistelija Petrus Laulumaa Voimisteluseura Helsingistä.

– Cramo haluaa tukea eri lajien huipulle tähtääviä nuoria. Pidämme tärkeänä liikuntakulttuurin ja nuorisotyön edistämistä, Cramo Finlandin markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

Voit lukea Urheiluakatemian jäsenten kuulumisia osoitteesta www. cramo.fi/urheiluakatemia. Pidämme sinut ajan tasalla akatemian urheilijoiden harjoittelusta, kuulumisista, kehittymisestä ja kilpailumenestyksestä. Liity mukaan seuraamaan ja kannustamaan nuoria urheilijalupauksiamme! ■

pelit&vehkeet

Koonnut: Johanna Pelto-Timperi | Kuvat: Cramo

1

23

2

nro 2 | 2012

3

Lisää lämpöä

4

Alkava talvikausi lisää valaistuksen ja lämmityksen tarvetta rakennuksilla. Cramolla on kattava valikoima erilaisia lämmitysratkaisuja ja vuokrattavaa laitekantaa. Samasta paikasta saa myös työmaan sähköistyksen.

5

1

BOJ-valaisimet

Cramon sähköistyspalvelujen tuotevalikoimassa on tarjolla ympärisäteileviä BOJ- ja NöDBOJvalaisimia, jotka antavat heijastamatonta ja miellyttävää yleisvaloa työpaikalle. NöDBOJ-valaisimet toimivat työmailla myös turvavalaistuksena sähkökatkosten aikana oman akkunsa avulla.

Sijoittamalla NöDBOJvalaisimia hätäpoistumisteiden tärkeimpiin kohtiin voidaan hätä- tai varavalaistustarve täyttää helposti ja turvallisesti.

2

Rakennus­ lämmitin 200 kW

Polttoöljykäyttöiset lämmittimet soveltuvat suurten rakennusten ja laajojen alueiden lämmitykseen. Niiden käyttö on helppoa eikä huoltoon ja ylläpitoon kulu turhaa aikaa. Parhaimmillaan lämmittimessä on tehoa yli 200 kW.

3

Kiertovesi­ lämmittimet

Cramon kiertovesilämmitin on joustava ja kustannustehokas lämmitysratkaisu.

Järjestelmä vaatii toimiakseen kuumaa vettä, joka johdetaan laitteeseen joko kaukolämpöverkon tai erillisen lämmitysyksikön kautta, joka voi toimia niin polttoöljyllä kuin nestekaasullakin. Lämmittimien tehot ovat 20 kW – 250kW.

4

Valomasto

Valomastojen avulla saadaan työmaiden ulkovalaistus turvalliselle tasolle. Mastojen helppo siirreltävyys tuo joustavuutta työmaa-aluesuunnitteluun. Osa mastoista on portaattomasti säädettäviä, joten niitä voidaan käyttää myös hallien ja muiden korkeiden rakennuskohteiden sisällä. Osassa valomastoista on myös oma generaattori, jolloin valoa voidaan viedä sinnekin, missä ei ole verkkovirtaa.

5

Työmaan ­sähköistys

Cramon Sähköistyspalvelun kautta saa koko työmaan sähköistämisen. Laajimmillaan palvelu sisältää teholaskelmat sekä kaapeleiden ja sulakkeiden koon mitoitukset ja CADsuunnittelun. Myös kaluston toimitukset, järjestelmän asentaminen ja toimintakuntoon saattaminen sekä mittaukset ja päivystyspalvelut kuuluvat palveluun.

Teksti: Simo Arvo | Kuvat: Cramo/ Mats Jarmer/ Lars Kenner

24

nro 2 2012

Cramo on Ruotsissa vahva markkinajohtaja sek채 koneja laitevuokrauksessa ett채 siirtokelpoisissa tiloissa.

Naapurimaan markkinat on kyll채stetty kovalla kilpailulla ja vaativilla asiakkailla.

25

nro 2 | 2012

Naapurin markkinat

C

26

nro 2 2012

ramo-konsernin historia alkaa 1950-luvun Suomesta, mutta nykyisen nimen juuret tulevat 1960-luvun lopun Ruotsista. Koneita vuokraava Kramo AB perustettiin Ruotsiin vuonna 1969. Monien vaiheiden jälkeen suomalainen Rakentajain Konevuokraamo hankki Ruotsin markkinajohtajaksi nousseen ja Cramoksi nimensä muuttaneen yrityksen kaikki osakkeet vuonna 2006. Koko konsernin nimeksi tuli Cramo.

Kuten Suomessa, Cramo on markkinajohtaja myös Ruotsin siirtokelpoisten tilojen vuokrauksessa. Sen lisäksi Cramo on vahva markkinajohtaja Ruotsin kone- ja laitevuokrauksessa.

– Maamme ja markkinamme ovat paljon yhteneväisempiä kuin usein ajatellaan. Molemmissa maissa toimivien yritysten kannattaisikin keskittyä enemmän samankaltaisuuksiin eikä etsiä turhaan kulttuurisia eroavaisuuksia, kertoo Ruotsin Cramon toimitusjohtaja Erik Bengtsson.

Vaikka Suomi ja suomalaiset ovat Ruotsissa tuttuja, markkinoiden ja maaorganisaatioiden koossa on eroa. Viime vuonna vuokrausmarkkinoiden koko oli Ruotsissa 1 300 miljoonaa euroa ja Suomessa 395 miljoonaa.

Myös Cramolle Ruotsi on erityisen tärkeä alue, sillä sieltä tuli viime vuonna 44,9 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Vuonna 2011 Ruotsin Cramon liikevaihto oli 309 miljoonaa euroa ja Suomen 128 miljoonaa.

– Meillä on asiakkaina paljon suomalaisyrityksiä, kuten esimerkiksi Lemminkäinen, YIT ja Fortum. Palveluksessamme on

myös monia suomalaistaustaisia työntekijöitä, vaikkakin suurin osa heistä on syntynyt Ruotsissa, Bengtsson sanoo.

Suomessa Cramolla on 55 toimipistettä ja Ruotsissa 128. Toimipisteet pyörivät Ruotsissa kuitenkin keskimääräisesti pienemmällä henkilöstömäärällä, sillä yhtiö työllistää Ruotsissa 734 työntekijää ja Suomessa 628.

– Ruotsissa kilpailu on kovempaa ja asiakkaat vaativat viimeisimpiä laitteita ja koneita, joissa on kaikki uusimmat ominaisuudet. Ympäristöbuumi alkoi Ruotsissa hieman Suomea aiemmin, mutta nyt Suomi on ottanut asiassa kiinni. Toisaalta työtämme helpottaa se, että kaikki asiakkaat eivät Ruotsissa ole niin herkkiä hinnoittelulle kuin Suomessa.

Viime aikoina koko Euroopan talous on ol-

lut myllerryksessä. Bengtssonin mukaan talouskriisi ei ole vielä vaikuttanut toimialaan ja Ruotsin markkinoihin kovin voimakkaasti.

– Kriisi on vaikuttanut eniten vientiteollisuuteen ja sitä kautta vaikutukset ovat kulkeutuneet myös meille. Tällä hetkellä Ruotsissa on kaupunkialueilla käynnissä suuri määrä mittavia infrastruktuurihankkeita. Sen sijaan asuntomarkkinat näyttävät heikommilta, Bengtsson kertoo.

Bengtssonin mukaan ruotsalaiset asiakkaat ovat viime vuosina keskittyneet kovasti kestävään rakentamiseen, ja suuntauksen suosio kasvaa koko ajan.

– Alun perin kiinnostuttiin turvallisuuteen liittyvistä asioista, sen jälkeen tiedostettiin rakentamisen ympäristövaikutukset ja nyt huomioidaan laajemmin myös rakentamisen sosiaaliset vaikutukset. Ala siis kehittyy jatkuvasti.

Viime vuonna Ruotsin Cramo laajensi toi-

Erik Bengtsson toimii Ruotsin Cramon toimitusjohtajana sekä koko Cramo-konsernin varatoimitusjohtajana.

mintaansa ja paransi kannattavuuttaan.

Myös yhtiön johtava asema kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla vahvistui.

Cramo on perinteisesti ollut hyvässä markkina-asemassa Ruotsin maaseudulla ja Tukholmassa. Muut suuremmat kaupungit ovat olleet yritykselle vaikeammin valloitettavia markkina-alueita.

– Viime vuosina olemme keskittyneet strategiaamme, jonka tavoitteena on luoda Cramosta markkinajohtaja kaupungeissa, joissa olemme heikommassa asemassa.

Esimerkiksi Göteborgissa ja Malmössa olemme parantaneet asemaamme merkittävästi, Bengtsson sanoo.

Viime vuonna Cramo saavutti selkeän markkinajohtajuuden Göteborgin alueella ostaessaan alueen johtavan vuokrausalan toimijan Tidermansin. Tukholmassa on myös otettu käyttöön koko Ruotsiin myöhemmin

leviävä Lean Management -johtamismalli tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi.

– Tulevaisuudessa jatkamme myös vuokraamisen tukipalveluiden kehittämistä. Esimerkiksi nettipohjaiset ratkaisut ovat tärkeitä, jotta pystymme olemaan paremmin läsnä asiakkaidemme arkipäivässä, Bengtsson sanoo. ■

Ruotsin Cramon historia: 1969 Rakennus- ja kiinteistöyritys Paul Anderson Industrier AB:n perustaa tytäryhtiön nimeltä Kramo AB hoitamaan työkalujen vuokrausta.

1992–1994 Tanskaan ja Norjaan laajentunut Kramo AB ostaa Citarent AB:n ja RBM AB:n konevuokraustoiminnot ja 20 toimipaikkaa Tidermans AB -yritykseltä. Laajentuminen jatkuu Malmros Instant Office AB:n moduulisten tilanvuokrauspalveluiden hankinnalla.

1995 Konserni yhdistää toimintansa yhdeksi brändiksi nimeltä Cramo AB. 1996 Cramo aloittaa toimintansa Puolassa.

1997–2001 Cramo AB Group kasvaa luontaisen kasvun ja yritysostojen seurauksena.

Yritys laajenee myös Suomen ja Viron markkinoille.

2002–2005 Konserni laajenee entisestään ja toimii myös Alankomaissa, Belgiassa, Latviassa ja Liettuassa.

2006 Rakentajain Konevuokraamo Oy ostaa kaikki Cramon osakkeet. Syntyy nykyinen konserni, jonka nimeksi tulee Cramo.

2012 Cramo-konsernilla on yli 400 toimipisteen verkosto, yli 200 000 vuokrattavaa laitetta ja yli 150 000 asiakasta. Konserni toimii 14 maassa. ■

Teksti: Pirkko Soininen | Kuva: cramo

Cramon

Harmaa talous kuriin!

Peab Oy:n työmaalla otettiin käyttöön järeät aseet. Cramon Verkostonhallinta hillitsee hämärähommia.

–N

yt tiedämme tasan tarkkaan, keitä työmaallamme kulkee.

Jokaisen aliurakoitsijan jokaisen työntekijän on todistettava henkilöllisyytensä ja hankittava kulkulupa, kertoo työmaan vastaava työnjohtaja Kari Mehtiö.

Kaikki kulkuoikeudet ovat määräaikaisia. Jokainen työntekijä leimaa itsensä sisään aamulla ja ulos työpäivän päätyttyä. Kun lain velvoittama veronumero tulee käyttöön, se voidaan lisätä suoraan kulkukorttiin.

Sähköinen kulunvalvonta on Peabilla käytössä nyt ensimmäistä kertaa.

– Pidän sähköistä kulunvalvontaa erittäin hyvänä asiana. Sen avulla saamme esimerkiksi verottajalle vedenpitävää tietoa. Otamme Cramon verkostonhallintajärjestelmän muita osia käyttöömme vähitellen, kun olemme saaneet lisää käyttökokemuksia.

Pitkissä aliurakointiketjuissa todellinen työnantaja on helppo häivyttää, samoin tieto siitä, kenen pussiin palkkiot päätyvät. Kulunvalvonta on yksi tapa estää harmaata taloutta.

PEAB OY urakoi Outotecin uutta pää-

konttoria Ison Omenan naapurissa Espoossa. Maaliskuussa käynnistyneellä työmaalla on juuri alkamassa elementtiasennus ja kaiken pitäisi olla valmista kesäkuun 2014 lopussa.

– Arvioimme, että tämän reilun kahden vuoden aikana joudumme aktivoimaan 800–1 000 kulkulupaa. Koska aliurakoitsijoita on paljon, on loistavaa, että kaikki työntekijät joutuvat vahvistamaan henkilöllisyytensä.

Työmaa käsittää kolme toisissaan kiinni olevaa toimistorakennusta sekä parkkihallin, joka on osittain maan alla. ■

Verkostonhallinta

ALIURAKOITSIJAN TILAAJAVASTUULAIN VELVOITTEIDEN AUTOMAATTINEN VALVONTA • Luotettava kumppani – raportti joka ladataan suoraan tilaajavastuu.fi -tietokannasta • Automaattinen hälytys, jos aliurakoitsijalla on viranomaisvelvoitteita hoitamatta • Visuaalinen urakkaketju työmaittain, josta pääsee käsiksi yksittäisen urakoitsijan tietoihin • Työntekijöiden työajanseuranta työmailla • Leimaustapahtumaraportti halutulta aikaväliltä • Leimauslaitteisto vuokrataan työmaalle myös langattomana 3G-ratkaisuna KULUNVALVONTA, TYÖMAILLE KULKU PYÖRÖPORTTIEN KAUTTA • Sisään ja ulos leimaaminen RFID-tunnisteella, joka voi olla tarra, avaimenperä tai perinteinen kortti • Raportti läsnä olevista työntekijöistä • Siirrettävä pyöröportti vuokrataan asennusvalmiina, haluttaessa langattomana 3G-ratkaisuna TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN • Työntekijätietojen syöttäminen verkon yli ennen perehdytystä on mahdollista, mikä säästää perehdyttäjän aikaa.

• Perehdytyksestä saadaan määrämuotoinen, allekirjoitettu raportti hyväksyttäväksi ja arkistoivaksi TYÖNTEKIJÄLLE MYÖNNETTYJEN LUPIEN JA PÄTEVYYKSIEN HALLINTA SEKÄ LUOVUTETTUJEN AVAIMIEN , PUHELIMIEN, TUNNISTEIDEN YMS. VALVONTA • Kulkulupien hallinta esim. kellonajan tai viikonpäivien mukaan • Pätevyyksien, kuten työturvallisuus- ja tulityökortin, voimassaolon hallinta • Automaattiset etukäteishälytykset voimassaolon umpeutumisesta VUOKRA- JA KETJUTETTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN HALLINNOINTI • Raportit vuokratuista - ja ketjutetuista työntekijöistä MONIPUOLINEN KATTAVA RAPORTOINTI • Viranomaisten vaatimat raportit • Asiakkaiden tarpeisiin räätälöitävät raportit VERONUMEROT JA MUOVIKORTTITULOSTUS • Kuvalliset muoviset - tai läpinäkyvään muovitaskuun sijoitettavat pahviset henkilökortit verottajan vaatimalla tietosisällöllä

27

nro 2 | 2012

Teksti: Pirkko Soininen | kuvat: Kimmo Brandt ja cramo

28

nro 2 2012

Vakio on tilojen valio

29

nro 2 | 2012

Cramo panostaa nyt täysillä ydinliiketoimintaansa eli vakioitujen siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen.

Tavoitetta tukee se, että osa liiketoiminnoista myytiin pois.

K

eväällä moni hätkähti, kun mediassa uutisoitiin, että Cramo on myynyt siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan ja räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan.

– Syntyi harhakäsitys, että olisimme vetäytyneet siirtokelpoisten tilojen vuokraustoiminnasta. Päinvastoin, tämän kaupan myötä vapautui merkittävästi resursseja ja pääomaa, joiden avulla vahvistamme edelleen asemaamme siirtokelpoisten tilojen vuokramarkkinoilla, toteavat Petri Moksén, joka vastaa konsernitasolla siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnasta ja Juha Antola, jonka vastuulla ovat Suomen siirtokelpoisten tilojen markkinat.

Cramolla on loistava valikoima vakioituja tilaratkaisuja.

– STRATEGIAMME mukaisesti päätimme

jo kolmisen vuotta sitten, ettemme enää investoi asiakasohjautuvien tilojen kehittämiseen. Cramo-maista Suomi oli ainoa, jossa oli omaa valmistustoimintaa ja räätälöityjen tilojen vuokraustoimintaa. Yrityskaupan myötä keskitämme osaamisemme vakiotiloihin ja karsimme turhat rönsyt pois, kertoo Moksén.

Cramo kirjasi kaupoista kertaluontoisen noin kahden miljoonan euron myyntivoiton EBITA-tasolla Q1/2012 tulokseensa.

30

nro 2 2012

– MEILLÄ on loistava valikoima vakioituja ti-

Juha Antola (oik.) ja Peri Moksén kertovat, että Cramo on jo nyt markkinajohtaja siirtokelpoisissa tiloissa julkisella puolella.

MB rahastojen hallinnoimat Profipri Oy ja Randum Oy ostivat keväällä Cramolta Cramo Production Oy:n siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan sekä Cramo Finland Oy:n räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan.

– Cramo Productionin liiketoiminta ei ollut osa ydinliiketoimintaamme. Pääoman kierto oli valmistustoiminnassa selkeästi hitaampaa kuin muussa liiketoiminnassamme, joten se ei istunut kokonaisuuteen, Antola kertoo.

Nykyisen myynnin jälkeen Cramo ei enää vuokraa räätälöityjä siirtokelpoisia tiloja Suomessa.

– Strategiamme mukaisesti jatkamme vakioitujen siirtokelpoisten tilojen vuokraustoimintaa ja sen maantieteellistä laajentamista, Antola toteaa.

CRAMO Production valmisti Suomessa siir-

tokelpoisia tiloja ja teollisuushalleja. Yhtiö työllisti noin 160 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 26 miljoonaa euroa.

Työntekijät siirtyivät kaupan myötä uuden

Päätimme ” kolmisen vuotta

sitten, ettemme enää investoi asiakasohjautuvien tilojen kehittämiseen.

Tilat-yksikön operatiivinen johtaja Petri Moksén

laratkaisuja, jotka palvelevat edelleen useimpia asiakasryhmiä. Ainoastaan asiakkaat, jotka tarvitsevat hyvin spesifejä tai tiloja hyvin pitkäksi aikaa, voivat joutua jatkossa hakemaan ratkaisuja muualta, Antola sanoo.

Cramo on viime vuosina satsannut voimakkaasti uusien moduulien kehitystyöhön: C100 malli on jo markkinoilla ja C80 on tulossa lähiaikoina vakiotuotteena jo toteutettujen pilottiprojektien jatkoksi.

– Kilpailuvalttimme on ehdottomasti vankka asiantuntemus ja osaaminen. Tehtävämme on ratkaista asiakkaan tilaongelma mahdollisimman nopeasti ja järkevästi, Moksén sanoo.

Antola toteaa, ettei siirtokelpoisten tilojen suunnittelu ole rakettitiedettä, mutta jyvät erottaa akanoista asiantuntemus palveluketjun jokaisessa vaiheessa.

– Meillä on asiantunteva organisaatio suunnittelusta ja myynnistä aina asennukseen asti. Lisäksi kontaktiverkostomme on koko maan laajuinen. Ketjussa ei ole heikkoja lenkkejä, hän muistuttaa.

Vakioidut siirtokelpoiset tilat tarjoavat nopean avun, kun asiakkaalla on kova kiire saada itselleen tilat.

– Asiakasohjautuvissa tiloissa suunnittelimme ja valmistimme jokaista asiakasta varten räätälöidyn tilaratkaisun. Tämä vei luonnollisesti paljon aikaa, vaikka asiakkaiden tilaongelmat ovat usein akuutteja. Vakioidut tilaratkaisut soveltuvat akuuttien ongelmien ratkaisemiseen loistavasti, Moksén toteaa.

– Siirtokelpoiset tilat auttavat tasaamaan vaihtelua. Pitkän kokemuksemme perusteella asiakkaan kannattaisi pitää 6–10 prosenttia tiloistaan siirtokelpoisina, jotta tilantarve ja kustannukset saadaan kaikkein parhaiten optimoiduiksi, toteavat Moksén ja Antola, VIIME vuosien aikana Cramo on investoi-

yrityksen, Parmacon, palvelukseen.

Jatkossa Cramo kilpailuttaa siirtokelpoisten tilojen valmistuksen.

– Jatkamme yhteistyötä Parmacon kanssa, mutta ostamme valmistusta myös muualta Euroopasta, toteaa Moksén.

Cramo Finlandin räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 5 miljoonaa euroa.

nut paljon uusien vakioitujen siirtokelpoisten tilaratkaisujen kehittämiseen ja tämän liiketoiminnan laajentamiseen Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa.

– Ensimmäiseksi haluamme vahvistaa asemaamme Norjan ja Tanskan markkinoilla.

Sen jälkeen tähyämme muihin Cramo-maihin, esimerkiksi Venäjälle, Baltiaan ja Saksaan, sanoo Moksén. ■

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | Kuva: janne viinanen

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Ongelmien ratkaisija Sami Raivonen pitää kosteuden kurissa.

A

sentaja Sami Raivonen oli vielä viime vuoden puolella Cramon Tampereen ja Hämeenlinnan asentajatiimin työnjohtajana. Uuden organisaation myötä Raivonen päätti kuitenkin siirtyä vain kenttätöihin ja jätti päällikön paperihommat taakseen.

– Minulla ei pää kestä pelkästään toimistotöitä. Haluan päästä rakennuksille käytännön töihin. Tykkään ratkaista ongelmia, koska niistä oppii aina jotain uutta. Parasta tässä työssä onkin se, että kaikki päivät ovat erilaisia.

Käytännön työt vetivät Raivosen aikoinaan pois myös Teknisen korkeakoulun penkiltä. Diplomi-insinöörin opinnot jäivät kesken, mutta se ei ole estänyt työnsaantia. Ensin Raivonen oli vahinkosaneerausalan töissä, ja pyöritti myöhemmin myös saman alan omaa yritystä.

– Entinen työkaveri Jani Carlsson vaihtoi Cramolle ja houkutteli myös minut taloon. Ensin estelin, mutta pari vuotta sitten pistin oman yrityksen pöytälaatikkoon ja tulin tänne. Kontron Mika on myös Cramolla ja oli mukava päästä samaan firmaan töihin. Niin hyvin olen viihtynyt, että voisin jäädä täältä eläkkeelle.

Raivonen kertoo, että Cramolla suhtaudutaan jatko-opiskeluihin kannustavasti. Hän suunnitteleekin rakennusinsinöörin tutkinnon suorittamista.

Raivonen on erikoistunut uudisrakennusten kosteuden hallintaan.

Hän työskentelee asentajana Keski-Suomen alueella. Työtehtävät ovat lähinnä kosteuden mittaamista ja rakennekuivatusta. Hän tekee myös kosteuden- ja pölynhallinnan suunnitelmia.

– Niin Tampereella kuin muissakin toimipisteissä asentajat ovat moniosaajia. Kosteuden mittauksia teen usein yksin, mutta muutoin kuljemme työparin kanssa. Apua tarvitaan esimerkiksi telineiden ja työmaatilojen pystytyksissä.

Raivonen kertoo, että heillä on mahdottoman hyvä henki työporukan kesken. Sakissa on monen ikäistä ja muutenkin erilaista kaveria, mutta kaikkia yhdistää maalaisjärki ja kekseliäisyys.

– Sellaisella työmaalla en vielä ole ollut, jossa kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan. Muutoksia tulee aina. Itselleni onkin tärkeää, että kosteudenhallintaan liittyvät toimet eivät sekoita työmaan muita aikatauluja. Nykyään rakennetaan todella nopeasti, joten kaiken pitää sujua ajallaan.

Alkanut syksy tuo tullessaan paljon uutta ja toiveetkin toteutuvat.

Yksi odotetuimmista asioista on syyskuun loppupuolelle ajoittuva perheenlisäys. Ennestään Raivosella on kymmenvuotias tytär.

– Meillä on kotona myös kaksi kissaa, mutta olen aina halunnut lampaan. Nyt olen päättänyt sen ottaa, mutta sijoituspaikka on avoinna. Sitä ei kuulemma saa pitää tamperelaisen rivitalon pihalla.

Toiveiden täyttymys on myös syyskuun alkupuolella ajettava ralli, johon Raivonen pääsee kartturiksi. Kuskina on cramolainen Jani Järvinen. ■

31

nro 2 | 2012

Teksti: Tiina Nyrhinen | Kuvat: Heikki Vesterinen

32

nro 2 2012

Mäntän kuvataideviikkojen näyttelypaikka Pekilo on entinen tehdastila. Rehua tuottaneen tehtaan katto kohoaa kahdentoista metrin korkeuteen. Cramon apu on teosten esille laitossa korvaamaton.

Olli Keränen siirsi Cramon nosturia Mäntässä.

Cramo nostaa

taidetta Mäntässä E

nsi vuonna kaksikymmentä vuotta täyttävä, nykytaiteeseen keskittyvä kesänäyttely on koonnut parhaimmillaan 10 000 katsojaa Mänttään, teollisuuspaikkakunnalle, jota hyvällä syyllä kutsutaan taidekaupungiksi.

– Ymmärsihän jo Mäntän tehtaiden perustaja Gustaf Serlachius taiteen merkityksen, puhumattakaan veljenpojastaan Göstasta, jonka tukemiin taiteilijoihin kuului Akseli Gallen-Kallela, kertoo Kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen.

Kuvataideviikkojen rooliin on alusta asti kuulunut esitellä aktiivisessa työskentelyvaiheessaan olevien taiteilijoiden tekemää taidetta. Mänttä onkin saavuttanut vankan

aseman nykytaiteen esittelijänä.

– Pekilon kunnostaminen taiteen tyyssijaksi on ollut Mäntän kuvataideviikoilta onnistunut siirto. Iso tila luo jo sisään astuessa wowefektin ja mahdollistaa suuret ja näyttävät teokset, kuten seinämaalaukset ja moniosaiset, vaikkapa katosta riippuvat veistoselementit, Nyrhinen kuvailee.

Cramo on jo muutaman vuoden ajan

tehnyt yhteistyötä Mäntän kuvataideviikkojen kanssa.

– Toukokuussa ripustusaikaan ja syksyllä teosten purkamisen aikaan meillä on ollut käytössä 12 metrin korkeuteen kohoava saksinosturi. Ilman tuota työvälinettä näyttelym-

me ripustus olisi paljon hankalampaa ja arvaamattomampaa, Nyrhinen kiittelee.

Yksi monumentaalisista teoksista on ollut Katja Tukiaisen pinkki seinämaalaus vuodelta 2010.

Tänä keväänä nosturin avulla ripustettiin muun muassa yleisön suosikiksi nousseen Antti Oikarisen rimateosta nimeltä Veistos, sekä nuoren Pia Sirénin Pekilon ulkoseinään ripustamat palmut, joiden varsina toimivat Cramon roskakuilujen elementit.

– Moni hauska idea jäisi toteuttamatta, ellemme voisi luvata, että nosturi saadaan apuun, Nyrhinen kiteyttää. ■

33

nro 2 | 2012

Pia Sirénin teosta Palmu ollaan kiinnittämässä Pekilon päätyyn.

hauska idea ”jäisiMoni ilman nosturia toteuttamatta.

Kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen.

Yleisön suosikki oli Antti Oikarisen teos Veistos. Mäntyrima kiertää ympäri Pekiloa.

3xvuokrattava

Teksti: MAIJA RAUHA | KUVA: JUHA HARJU

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

34

nro 2 2012

PETTERI KARRI toimitusjohtaja | iProd Kohde: Seinäjoen Tangomarkkinat; tapahtumapaikkojen rakenteet, kuten portit, aidat, esiintymislavat ja ravintolateltat.

Työmaan miesvahvuus 6.7.2012: yli 20 TYÖN KESTO: vajaat kaksi viikkoa työmaan luovutus: 10.7.2012

1 MINIKUROTTAJA. Meillä oli nyt en-

2 MAAKIILAVASARA. Ison maakiilava-

3 VAAITUSKOJE. Kun telttoja ja muita

si kertaa käytössä minikurottaja, joka on kuin trukki, jossa on jatkettava, ulottuva puomi. Käytimme sitä esimerkiksi rekkoja pakatessamme ja totesimme, että se on hyvä laite. Se on monipuolisempi kuin trukki. Tavalliseen kurottajaan verrattuna se on kätevämpi ahtaissa tiloissa. Minikurottajan ulottuma on viisi metriä.

saran avulla lyödään telttoja varten kiilat 60–80 sentin syvyyteen asfaltin läpi. Kiilakoneen kuluva osa on poravasaraan kiinni hitsattava kuppi, jollaisen paikallinen Cramon piiripäällikkö hankkii aina tarvittaessa. Tapahtumatuotannossa on useinkin järkevää käyttää vuokrakoneita, koska tarve ei ole ympärivuotista.

rakenteita pystytetään epätasaisille paikoille, kuten kaduille ja parkkipaikoille, varmistetaan mittaamalla, etteivät rakenteet irvistä. Joskus on hyödyllistä, että esimerkiksi esiintymislavassa on pieni, näkymätön kaato. Tällainen kikkailu onnistuu parhaiten, kun käytössä on vaaituskoje.

Luotilanka ajaa saman asian, mutta käytämme mieluummin nopeampaa tekniikkaa. ■

Teksti: Simo Frangén | Kuva: harri hinkka

kolumni

Maisteri Simo Frangén on Cramon kolumnisti. Hän on käsikirjoittaja, koomikko, tv-, radio- ja live-esiintyjä, joka harrastaa sulkapalloa, sählyä ja jatkojen etsimistä kapakoiden sulkemisajan jälkeen.

Vuokrata halutaan

V

uokraaminen on nykyään päivän sana. Aina kun yli yksi ihmistä tapaa toisensa, niin joku on heti vuokraamassa muille jotakin. Ja miksei olisi, koska ihmiset mielellään vuokraavat muilta jotakin.

Jo pelkästään Cramolta voi vuokrata muun muassa rakennuskoneita ja -telineitä, työlavoja, työmaatiloja, kontteja, nostolaitteita ja haarukkatrukkeja. Lusikka- ja veitsitrukkeja ei vielä ole tarjolla, mutta esimerkiksi nostolaitteita on niin monenlaisia, että niillä pystyy nostamaan vaikka tunnelmaa tai kuntosalilla painoja.

Jos jostakin käsittämättömästä syystä Cramon tarjoamat vuokrauspalvelut eivät riitä, niin muualta voi vuokrata itselleen melkein mitä vain asunnoista hevosiin ja pyyhkeistä kanoottiin. Puhumattakaan työvoiman vuokraamisesta, kohdun vuokraamisesta tai seuralaisen vuokraamisesta.

Vuokrausbisneksessä on kaksi huomionarvoista seikkaa. Ensinnäkin on kummallista, että asuntonsa vuokraajasta käytetään termiä ’vuokranantaja’, vaikka oikeastaan hän on vuokransaaja. Kun joku antaa asuntonsa vuokralle, hän saa siitä maksuksi tietyn suuruisen vuokran.

Kompromissiehdotuksena suosittelen tästä lähtien käyttämään termiä ’vuokranantajasaaja’.

Toiseksi vuokrabisnes on laajentumisestaan huolimatta yhä lapsenkengissä. Vuokramarkkinoilta puuttuu tärkeitä elämänalueita. Tarvetta olisi ainakin hammasharjavuokraamolle ja vessapaperivuokraamolle. Ei kaikilla ole varaa ostaa kokonaista vessapaperirullaa itselleen, mutta vuokraamalla pääsisi helposti pyyhkimisen alkuun. Myös ajokorttivuokraamolle olisi varmasti kysyntää, sillä eihän kukaan aja autolla koko ajan. Kortin voisi vuokrata itselleen siksi aikaa, kun ajaa, jolloin autoilija voisi säästää selvää rahaa.

Hyttysvuokraamo olisi varmasti menestys, sillä monet suomalaiset haluavat esitellä ulkomaalaisille tutuilleen Suomea aidoimmillaan. Kondomivuokraamo olisi myös paikallaan, sillä eihän kondomeita kannata ostaa omaksi, kun ei kukaan kuitenkaan lähde saatille.

Suomen valtion kannattaisi paikata horjuvaa talouttaan vuokrausbisneksellä. Valtio voisi vuokrata mainostilaa eduskunnan puhujapöntöstä. Mainospaikalla olisi varmasti kysyntää, sillä se näkyy hyvin eduskunnan kyselytuntien televisioinnin ansiosta. Isoja summia saisi kerättyä myös vuokraamalla mainostilaa tasavallan presidentin puvusta. Kaulukset 20 000 euroa/viikko, koko selkä 100 000 euroa/päivä. Pannaan Suomen talous kuntoon!

35

nro 2 | 2012

Cramolta

Vuoden 2011 Vuokratuote

Piikkausvasara te 3000-aVr - Murtaa jopa 6 tonnia betonia tunnissa - Soveltuu maa- ja vesirakentamiseen, kuten asfaltin tai pohjaviemärien aukaisuun - Minimaalinen tärinä -alle 7m/s² - Paineilmapiikkauksen teho ilman kompressoria - Helppo liikuteltavuus ja nopea käyttöönotto

3 + 4

Ä Ä V I PÄ

a kti käynnissä? Vuokra je ro ip ss ra te i ta t yö Pihat hinnalla. viikoksi neljän päivän

Cramolta minikaivuri

www.cramo.fi/pihakuntoon