Cramon 2|2015 by Cramo Finland Oy

SUOJAUDU SÄÄLTÄ ❯ Auroran koulu katettiin

TARKASTELUSSA työpaikkaliikunnan parhaat puolet

ULJAS URHEILUAKATEMIA ❯ Nuoret lupaukset esittäytyvät

SYYSKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

02 | 2015

MAAILMAN ENSIMMÄINEN BIOTUOTETEHDAS Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle

VIROLAINEN TOIMITUSJOHTAJA reissaa kahden kodin välillä

PUNK-MANAGERI KALLE PAJAMAA

TAPAA täyttää KoneKontti

SITOUTUU TYÖHÖNSÄ TÄYSILLÄ

pääkirjoitus

Sitoutuminen ja kova työ kantavat hedelmää

2| 2015

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä. CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio

ässä lehdessä on juttu Suomen puhutuimman punk-bändin, Pertti Kurikan nimipäivien managerista, Kalle Pajamaasta. Mies on tehnyt bändin eteen kaiken, mitä tarvitaan. Hän on sovittanut, äänittänyt ja miksannut kappaleet ja reissannut muusikoiden tukena keikoilla niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Väittäisinkin, että bändin menestyksen takana ovat paitsi lahjakkaat ja karismaattiset esiintyjät, myös huippuhyvät tukiryhmät, jotka ovat aidosti kuunnelleet niitä, joiden ääntä ei aina ole kuultu.

OLEMME MUKANA entistä haastavammissa ja mielenkiintoisemmissa projekteissa, joiden aikataulut ja tarpeet vaihtelevat. Hyvä esimerkki on Äänekoskelle rakennettava Metsä Fibren biotuotetehdas, joka on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Toimitamme työmaalle paitsi projektipisteen, myös tilaratkaisuja sekä autamme muun muassa asennustarpeissa ja työmaan valvonnassa. Näemme, että tulevaisuudessa te asiakkaat odotatte meiltä yhä enemmän erilaisia ja monipuolisia palveluita nopeasti ja joustavasti toimitettuina.

PKN:N MENESTYSTARINA on hieno esimerkki siitä, mitä luottamus, kova työ ja sitoutuminen yhteiseen projektiin saavat parhaimmillaan aikaan. Olemme täällä Cramolla tehneet pidemmän aikaa töitä sen eteen, että saisimme asiakaspalveluprosessimme sujuviksi. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia ja tukea teitä kaikissa yhteisissä projekteissa.

USKOMME VAHVASTI, että vankka asiantuntemuksemme tiloista ja vuokrakalustosta on jotain sellaista, joka hyödyttää myös asiakkaitamme ja kannattaa siksi jakaa. Hyvä esimerkki uudesta tavastamme palvella on Cramo Koulu. Se on Cramon tarjoama kaikille avoin turvallisuuskoulutuspalvelu, joka tarjoaa tietoa esimerkiksi henkilönostimien, trukkien, kurottajien ja pyöräkuormaajien käsittelystä, sekä putoamissuojainten käytöstä. Cramo Koulussa voi myös suorittaa työturvallisuuskortin tai tulityökortin.

KULUNUT KESÄ onkin ollut meille vilkasta aikaa. Monen monta kiinnostavaa projektia on käynnistynyt ja olemme lanseeranneet uusia tuotteita ja palveluita. Olen iloinen, että Cramo Storyn lupaus tuottaa mainio päivä työmaalla on alkanut näkyä myös teille asiakkaille päin. Cramo pyrkii laadulla, hyvällä palvelulla ja luotettavuudella kasvattamaan markkinaosuuttaan entisestään.

Tervetuloa siis syksyllä koulun penkille!

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi TOIMITUSSIHTEERI OS/G Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Henna Pöllä KANNEN KUVA Riikka Hurri PAINO Kirjapaino Öhrling PAPERI Galerie Art Silk PAINOSMÄÄRÄ 6 800 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com Maiju Nupponen, Cramo Finland TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

PULMA&RATKAISU ❯ Ecolift nostaa turvalliseti

PELIT&VEHKEET ❯ KoneKontin viisi etua

TURVALLISUUSTEKO ❯ Cramo on mukana turvallisuustalkoissa

2| 2015

Ennen keikkaa ”heitetään vitsiä ja tapellaan.

Kalle Pajamaa, PKN:n manageri

ÄÄNEKOSKELLE NOUSEE BIOTUOTETEHDAS

PITKÄAIKAISVUOKRAUS ON KUIN OMA

KANNATTAAKO TYÖPAIKKALIIKUNTA?

HYVÄT TYÖVAATTET TUOVAT TURVAA

ASUNTOMESSUT KIINNOSTIVAT KÄVIJÖITÄ

ECOLIFT-HENKILÖNOSTIN EI JÄTÄ PULAAN

08 13

MARTIN KABRAL REISSAA KAHDEN KODIN VÄLILLÄ

LASSE HUUHKA KERTOO TARINOITA

Nousussa

2| 2015

Sääsuojat pitävät aikataulussa TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: MARKKU OJALA

Cramo toimittaa sääsuojauksen Espoossa rakenteilla olevalle Auroran koululle. Kyseessä on mittava projekti, jossa rakennetaan koulun lisäksi myös päiväkoti ja neuvola.

uroran koulun rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 2015 ja valmista pitäisi tulla heinäkuussa 2016. – Kohde on suuri ja korkeuserot tuovat hommaan oman haasteensa. Asennamme sääsuojat viidessä vaiheessa, ja telineitä rakennetaan koko ajan lisää. Tällä hetkellä sääsuojista on asennettu kaksi ja työt jatkuvat suoraan seuraavaan vaiheeseen, kertoo Cramon projektipäällikkö Aki Törmänen. Auroran koulun työmaalla työskentelee yhteensä yli 60 eri toimijaa. Myös kohteen rakenteet ovat asettaneet projektiin haasteita. – Kyseessä on sekarunkoinen, eli elementtirakenteita ja paikallavaluja yhdistävä rakennus. Paikalla valettavat seinät ovat huomattavasti elementtirakenteita työläämpiä. Rungon monimutkaisuus on tuonut työhön haastetta, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut pääosin mal-

likkaasti, NCC:n vastaava työnjohtaja Mikko Kolehmainen summaa. SÄÄSUOJIEN HANKKIMINEN oli yksi tilaajan asettamista urakkasopimuksen ehdoista. Ne ovat välttämättömät myös siksi, että mikään rakenteilla olevan koulun osista ei saa päästä altistumaan kosteudelle. – Sääsuojien ansiosta rakennuksen katto ja muuraustyöt pystytään tekemään aikataulussa säästä riippumatta, Törmänen huomauttaa. – Paikallavaluholvin päällä olevat yläpohjarakenteet ovat puurunkoisia ja villaeristeisiä, eikä niitä pysty työstämään kuin sääsuojan alla, Kolehmainen täydentää. Sääsuojien lisäksi Cramo huolehtii koulun muuraus- ja julkisivutelineiden asennuksista, sekä toimittaa vuokrakalustoa. Myös henkilö- ja tavarahissit tulevat Cramolta. ■

– Sääsuojien hankkiminen oli Auroran koulun kohdalla välttämätöntä, sillä mikään osa ei saanut altistua kosteudelle, toteavat Cramon projektipäällikkö Aki Törmänen (vas.) ja NCC:n vastaava työnjohtaja Mikko Kolehmainen.

Yläpohjarakenteet ovat ”puurunkoisia ja ne pitää

2| 2015

työstää sääsuojan alla.

– Sääsuojat asennetaan viidessä vaiheessa. Valmiina niistä on kaksi, kertoo Aki Törmänen Cramolta.

Nousussa

2| 2015

Äänekoskelle rakennettava Metsä Fibren biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Cramo vastaa työmaan kalustotarpeisiin ja toimittaa työmaalle toimisto- ja sosiaalitilat, projektiruokalan sekä palvelukeskuksen. TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MATTI SALMI

Tulevaisuuden

biotuotetehdas Ä

änekoskelle nousee maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta. Biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Tämä lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 10 prosentilla vuodessa. Biotuotetehtaan rakentaminen käynnistyi toukokuun puolivälissä ja sen on määrä valmistua vuonna 2017. – Tällä hetkellä pääpaino on paalutustöissä, sillä paalutusta tarvitaan kaikkiaan noin 180 kilometriä. Massatehtaan ja soodakattilan työt ovat valmistuneet, mutta paalutuksia on vielä käynnissä haihdutta-

mon, kuivauskoneen, kaustisoinnin ja puunkäsittelyn alueilla. Rakennusten paikallavalutyöt ovat myös käynnissä soodakattilan ja massatehtaan alueilla. Uuden tehtaan piipun liukuvalutyöt valmistuvat syyskuun loppupuolella, kertoo Metsä Fibre Oy:n uuden Biotuotetehtaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa. CRAMO TOIMITTAA valtavalle työmaalle kaikki työmaan toimisto- ja sosiaalitilat, projektiruokalan sekä palvelukeskuksen, jossa työntekijät suorittavat työmaata varten tarvittavan perehdytyksen. Cramo valikoitui toimittajaksi urakkakilpailun perusteella. – Tilojen tuli täyttää viranomaismääräysten lisäksi modernin ja suuren projektityömaan tarpeet. Erityisen tärkeää on, että tilaelementeissä käytetyt materiaalit ovat kulutusta kestäviä ja helposti huollettavia. Tilojen muuntojousto on myös tärkeää, Salomaa toteaa. – Toimitamme syksyllä työmaalle paitsi

tiloja, myös projektivuokraamon, joka vastaa kaikkiin työmaan kalusto- ja palvelutarpeisiin. Cramon projektitiimi palvelee työmaalla koko projektin keston ajan ja vahvistuu tarpeen mukaan. Asennuspalvelumme vastaavat muun muassa työmaan sähköistyksestä ja palvelu tukee myös muun muassa tilojen, aitojen ja porttien asennuksessa sekä kaikissa niissä tarpeissa, joita asiakkailla on, kertoo Cramon myyntipäällikkö Mertsi Pesonen. Cramo vastaa työmaalla myös kulunvalvonnasta ja turvapalveluista: projektityömaalla tarvittavat aidat ja kulkuportit autoille sekä työntekijöille sekä niihin liittyvä kulunvalvontalaitteisto- ja automatiikka tulevat Cramolta. Työmaalla ahkeroi huippuvaiheessa noin 2 500 työntekijää, joten sujuva ja toimiva kulunvalvonta on erittäin tärkeää. ■

2| 2015

Biotuotetehdas luo Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuolisen ekosysteemin, joka synnytt채채 ja tuottaa tulevaisuuden biotuotteita puuraaka-aineesta, Pekka Salomaa kertoo.

UUTISET

KOONNUT MATLEENA MERTA JA MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO

Cramo Koulu 8

2| 2015

lisää työturvallisuutta

ramo Koulu on Cramon tarjoama kaikille avoin turvallisuuskoulutuspalvelu, jota voivat hyödyntää muun muassa rakennusalan yritykset, alihankkijat sekä kuljetusyritykset. Cramo Koulu tarjoaa koulutusta esimerkiksi henkilönostimien, trukkien, kurottajien ja pyöräkuormaajien käsittelystä, sekä putoamissuojainten käytöstä. Cramo Koulussa voi myös suorittaa muun muassa työturvallisuuskortin tai tulityökortin. – Ajatus koulutuspalvelujen tarjoamisesta tuli Ruotsin Cramolta. Olemme aiemmin tarjonneet koulutusta nostimien käyttöä varten. Tänä syksynä laajensimme palvelua, sillä haluamme olla edelläkävijöitä niin asiakaspalvelussa kuin työturvallisuusasioissakin, kertoo Cramon kehityspäällikkö Virpi Paavola.

Cramon kalusto kiinnosti

asuntomessuilla

ramo osallistui heinä−elokuussa pidetyille Vantaan asuntomessuille yhdessä loft-asuntoja tarjoavan EKE:n kanssa. EKE:n asunnot olivat messujen oheiskohteita, ja ne sijaitsivat Cramon pisteen kanssa juna-asemalta messuille kulkeneen kävelyreitin varrella. – Monet pysähtyivät Cramon pisteelle, kun matkasivat katsomaan loft-asuntoja. Esittelimme Ecolift-henkilönostimia sekä Cramon KoneKontteja, jotka molemmat herättivät kiinnostusta pienrakentajissa. KoneKontti sisältää 20 listalta valittavaa konetta. KoneKontissa on nostokoukut, joiden ansiosta kontti voidaan helposti nostaa ilmaan. Tämä on hyödyllistä pienillä työmailla, sillä se säästää tilaa, ja suojaa konttia myös varkailta, kertoo asuntomessuilla Cramoa edustanut asiakaspäällikkö Sanna Kiander. ECOLIFT KIINNOSTI sekä omakotitalorakentajia että urakoitsijoita, sillä kätevä, käsivoimalla toimiva nostin mahtuu sisään pienistäkin oviaukoista. EKE:n loft-asuntojen ostajille Cramo vuokraa kalustoa tarjoushintaan. – EKE tarjoaa loft-asuntoja, jotka asiakas saa itse rakentaa valmiiksi oman makunsa mukaan. Monet näistä ostajista olivat rakennushommissa ensimmäistä kertaa, joten neuvoimme heitä kädestä pitäen. Kävimme jopa joissain asunnoissa paikan päällä yhdessä rakennusmestarin kanssa katsomassa, millaista kalustoa asunnossa kulloinkin tarvittiin, Kiander kertoo. Uusiin loft-asuntoihin muuttavat saavat vuokrata kalustoa messutarjoushintaan käteis- tai tiliasiakkaana. Yksityishenkilöiden lisäksi Cramon messupisteellä vieraili rakennusyrityksiä ja rakennuttajia. Hyödyllisen informaation ohella vierailijoita ilahdutettiin Fazerin suklaalla. ¢MM

Kaikki avoimet koulutukset ovat koko päivän kestäviä ja niihin sisältyy teorian ja käytännön osuus. Tarjolla on myös laitekohtaisia kolmen tunnin koulutuksia. Osa koulutuksista on mahdollista tilata myös englanninkielisenä. – Kalusto, lait ja asetukset uudistuvat jatkuvasti, joten suosittelemme osallistumaan koulutukseen noin viiden vuoden välein. Koneiden tunteminen lisää työturvallisuutta ja tekee työskentelystä tehokkaampaa, Paavola lisää. Paavolan mukaan koulutus on käytännönläheistä ja hauskaa. –Esimerkiksi putoamissuojakoulutukseen voidaan sisällyttää käytännön harjoituksia. Kaltevalla katolla osallistujat pääsevät kokemaan valjaiden merkityksen ihan käytännössä, hän kertoo. ¢MM

– Esittelimme Asuntomessuilla Ecolift-henkilönostimia sekä Cramon KoneKontteja, kertoo asiakaspäällikkö Sanna Kiander.

Cramon CHLpaitahuutokauppa

keräsi kymppitonnin

C Michal Oktabinski (oik.) käytti Cramon luovuushaasteen palkintorahat opintomatkaan Kööpenhaminassa ystävien kanssa.

Puolalainen insinööri

korjasi luovuuspotin

uolalainen insinööri Michal Oktabinski korjasi Cramon luovuushaasteen potin kotiin 132 senttiä korkealla tornillaan. Ohjeiden mukaisesti torni seisoi ilman tukea ja oli rakennettu langasta, teipistä, spagetista ja vaahtomuovikuutiosta. Haasteen voittona oli 1 000 euron arvoinen Mainio päivä työmaalla, jonka sisällön Oktabinski pääsi itse suunnittelemaan. Mies lähti ystävineen Kööpenhaminaan opintomatkalle. - Kävelimme kaupungin halki, yhteensä kokonaista 45 kilometriä päivän aikana, ja katselimme nähtävyyksiä. Näimme monia kauniita ja historiallisia paikkoja, mutta aivan erityisen vaikutuksen teki Nyhavnin kaupunginosa, Oktabanski kertoo mainiosta päivästään. Kaiken kaikkiaan 400 ihmistä ympäri Eurooppaa osallistui haasteeseen. Cramo lahjoitti jokaisesta kilpailuun lähetetystä kuvasta 10 euroa SOS-Lapsikylän toimintaan. Kilpailu tuotti yhteensä 4 000 euroa SOS-Lapsikylien hyväksi. ¢MK

hampions Hockey Leaguen yhteistyökumppani Cramo järjesti keväällä hyväntekeväisyyshuutokaupan, jossa myytiin CHL-joukkueiden parhaiden Top Scorer -pistemiesten game worn -pelipaitoja. Paidoilla kerättiin yhteensä noin 10 000 euroa. Kalleimmasta paidasta maksettiin noin 850 euroa. Paita kuului JYPin pelaajalle ja sen sai kokoelmiinsa yksityinen keräilijä. Suomesta HIFK, Kärpät, TPS, JYP, Tappara, Kalpa, Saipa ja Lukko myivät omat pelipaitansa netissä. Huutokaupan koko tuotto lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. – Joukkueet saivat itse päättää, kenelle lahjoittivat rahat. Apua saivat muun muassa vähävaraiset kiekkojuniorit, syöpärahastot ja perheväkivaltaa kokeneiden naisten tukijärjestö, kertoo Cramo-konsernin markkinointipäällikkö Lasse Huuhka. ¢MK

Lastaussillat

lisäävät turvallisuutta

ramon vuokrakonevalikoima täydentyi vuoden 2015 alussa holvin reunaan kiinnitettävillä lastaussilloilla. Kyseessä on apuväline, joka helpottaa tavaran kuljettamista rakennuksen sisään. Tavarat nostetaan lastaustasolle nosturin avulla, jolloin niitä on helppo kuljettaa. Lastaussillat tarjoavat rakennuksen ulkopuolella sijaitsevan, turvallisen alueen muottien ja telineiden kuljetusta varten. – Lastaussillat parantavat työturvallisuutta huomattavasti. Niillä voidaan korvata muita nostolaitteita, jotka eivät ole yhtä turvallisia. Lastaussiltojen ansiosta voidaan välttyä vaaratilanteita aiheuttavalta kallistuvalta nostamiselta. Lastaussillat myös suojaavat kulkureittejä putoavilta esineiltä, kertoo Cramon tuotepäällikkö Marko Ohtonen. Tavaran kuljetus sujuu lastaussilloilla helposti trukilla tai haarukkavaunulla, sillä lattian ja tason väliin ei jää kynnystä. Lastaussillassa on kaiteet, jotka estävät tavaroiden putoamisen. Lisäksi lastaussiltojen asentaminen ja siirtäminen on helppoa. – Ensimmäiset laitteiden vuokraukset on jo tehty. Asiakkailta tullut palaute on ollut pelkästään positiivista, Ohtonen täydentää. ¢MM

Kalleimmastapaidasta maksettiin noin 850 euroa. Paita kuului JYPin pelaajalle.

2| 2015

UUTISET Mainion asiakaspalvelun tarina

rakennetaan yhdessä 10

2| 2015

uomalainen täyden palvelun rakennuskonevuokraamo Cramo haluaa olla vuokrausalan edelläkävijä. Tavoitteen saavuttamiseksi Cramo on ryhtynyt parantamaan työntekijöidensä tapoja palvella asiakasta. Keskeinen työkalu on Cramo Story, johon Cramo on saanut rahoitusta Tekesin Liideri-ohjelmalta. Story ei ole projekti vaan uusi tekemisen tapa, jonka tarkoitus on kehittää asiakaspalvelua myös tulevaisuudessa. - Totesimme, että rakennuspalvelualan tiukkaan kilpailuun vastaa parhaiten mainio asiakaskokemus. Pohdimme yhdessä

asiakkaiden ja henkilöstön kanssa, miten Cramon asiakaslupaus, eli taata mainio päivä työmaalla, toteutuisi parhaiten, kertoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. Cramo Storyn vaatima kehittyminen ja uuden oppiminen tehtiin Cramolla henkilöstöstä koostetun lähettilästiimin, pelien ja tarinankerronnan kautta. - Asiakaslupaus takeineen on Cramo Storyn keskiössä. Story toteutuu silloin, kun cramolaiset ovat tehneet työnsä hyvin ja kun asiakkaalla todella on ollut mainio päivä työmaalla, Nupponen summaa. ¢MK

Urakkamaailma.fi-palvelun avulla etsitään remontteihin tekijöitä miljoonien eurojenn edestä vuositasolla.

Cramo ja Urakkamaailma

helpottavat remontteja

rakkamaailma ja Cramo aloittavat yhteistyön helpomman remontoinnin puolesta. Cramo tarjoaa Urakkamaailman asiakkaille laajan valikoiman koneita ja laitteita sekä rakentamiseen liitännäisiä palveluita. Yhteistyön avulla yritysten asiakkaat tulevat saamaan myös remonttia helpottavia etuja ja muita hyötyjä. Urakkamaailma.fi on Suomen suurin remonttien kilpailutuspalvelu. Verkkopalvelun avulla niin taloyhtiöiden kuin kotienkin remontit pystytään kilpailuttamaan tehokkaasti ja löytämään töille luotettavat tekijät. - Verkkopalveluiden merkitys kasvaa rakennusalalla kovaa vauhtia. Urakkamaailma on ajassa kiinni ja helpottaa niin ammattiurakoitsijoiden kuin myös kuluttajien ja taloyhtiöidenkin arkea. Yhteistyön avulla pystymme palvelemaan laajaa asiakaskuntaa, kertoo Cramon viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. Urakkamaailman verkkopalvelu parantaa urakoitsijoiden ja työn tilaajien yhteistyötä. Palvelun avulla etsitään remontteihin tekijöitä jo yli 80 miljoonan euron edestä vuositasolla. - Missionamme on muokata rakennusalaa entistä luotettavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Cramo on Suomen tunnetuimpia rakennusalan brändejä ja olemme yhteistyöstä erittäin innoissamme, kertoo Urakkamaailman perustaja Kalle Koivuniemi. ¢MK

Melkein

kuin Oma

aanrakennuksessa ja kunnossapitotyössä tarvitaan monenlaista kalustoa, jota ei ole aina järkevää hankkia omaksi. – Asiakkailla on lyhytaikaisen vuokrauksen ja projektisopimusten lisäksi mahdollisuus vuokrata koneita pitkäaikaissopimuksella, jolla koneet saa käyttöön 12, 18 tai 24 kuukaudeksi, sanoo Cramon maanrakennuskoneiden yksikönpäällikkö Joni Ihalainen.

PITKÄAIKAISVUOKRAUS ON otettu käyt-

töön tänä vuonna. Ihalainen toteaa, että palvelulla halutaan tarjota asiakkaille vaivaton ja kustannustehokas vaihtoehto omistamiselle. Palveluun kuuluvat lähes kaikki Cramon maanrakennuskoneet. Suosituimpia ovat olleet kaivinkoneet ja pyöräkuormaajat. – Tämä on asiakkaalle riskitön, huoleton ja edullinen tapa täyttää konetarpeet omistamisen sijaan, Ihalainen tiivistää. Eniten koneita on vuokrattu maanrakennustöihin projektikohtaisesti ja kunnossapitotöihin esimerkiksi kiinteistöhuoltoalan yrityksiin. – Pitkäaikaisvuokrauksen avulla yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa, sillä me hallinnoimme kalustoa heidän puolestaan. Huollot ja Cramo-Turva kuuluvat palveluun ja tarvittaessa varakoneenkin saanti on turvattu.

Cramon pitkäaikaisvuokraus on osoittautunut käteväksi tavaksi vuokrata maanrakennuskoneita. Vaikkapa kunnossapitotöissä vuoden tai kahden mittainen vuokraussopimus vähentää huoltoyhtiön omaa laitehankintoihin liittyvää taloudellista riskiä. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO

Tämä on ”riskitön ja

edullinen tapa täyttää konetarpeet.

IHALAINEN KERTOO, että asiakkailta on saa-

tu pitkäaikaisvuokrauksesta hyvää palautetta. Kun peruskoneet ovat vuoden tai kahden sopimuksella vuokrattuja, on niihin kätevää vuokrata tarvittavia lisävarusteita lyhyempää käyttöä varten. Näin jokaiseen työvaiheeseen saa juuri oikean koneen. – Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä erityisesti siihen, että koneet ovat vuokrakauden alkaessa aina toimintakuntoisia. Ja asiakaslupauksemme mukaisesti toimitamme sen, minkä lupaamme. CRAMO TARJOAA monipuolista kalustoa

maanrakennukseen. Vuokratuotteita ovat esimerkiksi dumpperit, generaattorit, kaivinkoneet, kompressorit, pyöräkuormaajat ja valssijyrät. ■

Pitkäaikaisvuokrauksessa maanrakennuskoneet saa käyttöönsä joko vuodeksi, puoleksitoista tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

2| 2015

Stoppi työtapaturmille! 12

2| 2015

Rakennusteollisuuden tavoite on kitkeä työtapaturmat kokonaan alalta pois vuoteen 2020 mennessä. Cramo on mukana talkoissa ja lanseeraa uuden palkitsemisjärjestelmän. TEKSTI: MARI KUUSINEN | LÄHTEET: TYÖTERVEYSLAITOS JA TAPATURMAVAKUUTUSTEN LIITTO TVL | PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

30 prosenttia vähemmän

30%

❯ TYÖTAPATURMIA RAKENNUSALALLA halutaan vähentää vuosittain 30 prosentilla. Cramo Finland on sitoutunut rakennusalan tavoitteeseen ja haluaa kitkeä tapaturmat alalta. Cramon uusi palkitsemisjärjestelmä takaa, että yrityksen työntekijät saavat jatkossa tulospalkkion korotettuna, mikäli onnistuvat vähentämään tulosyksikkönsä työtapaturmia 30 prosentilla vuodessa.

2. TUHANSIEN EUROJEN SÄÄSTÖJÄ. Cramo Finland on vähentänyt työtapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien määrää yli 600:sta alle 200:aan vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Sairasajan palkoissa, hoitokuluissa, vakuutusmaksuissa ja muissa kuluissa tämä tarkoittaa satojen tuhansien säästöjä. Tapaturmia ehkäistään ennalta, kun kiinnitetään huomiota muun muassa sähköturvallisuuteen, nostinten käyttöön, trukkien ajoon ja huolellisuuteen. 10 000 huollettavaa konetta 17 000 henkilönostimen tarkastusta 730 tapaturmatonta päivää keskuskorjaamolla alle 200 poissaolopäivää vuodessa 100 000 säästettyä euroa

42,6 %

6. 5. 9,2 %

20,1 %

20,4 %

Tyypillisimmät vammat rakennusalalla 1 Yläraajat (42,6%) 2 Pää (20,4%) 3 Alaraajat (20,1%)

4 Selkä (9,2%) 5 Vartalo ja sisäelimet (3,7%) 6 Koko keho ja useat sen alueet (1,7%)

7 Ei tietoa (1,3%) 8 Niska ja kaula (0,9%) 9 Muut (0,2%)

4 200 6 400

15 900

7 900

8 400

TÄRKEITÄ TEKOJA. Cramon henkilökunta ponnistelee monin tavoin turvallisemman työympäristön puolesta. ❯ Kaikissa toimipisteissä on aina paikalla ensiapukoulutettu henkilö ❯ Kaikki työntekijät suorittavat turvallisuus- ja ympäristöaiheisia verkkokursseja ❯ Jokainen esimies opettelee tunnistamaan vaaroja ❯ Myös johtajilla on työturvallisuuskortti

12 400

10 200

Rakennusalan tyypillisimmät työtapaturmat 2000-luvulla

1 2 3 4 5 6 7

Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (15 900) Terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym. (12 400) Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (10 200) Laitteen, työkoneen tai eläimen hallinnan menettäminen (8 400) Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen ym. (7 900) Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym. (6 400) Muut (4 200)

pulma&ratkaisu

2| 2015

Ecolift

veivaa turvallisesti korkeuksiin

Power Tower Ecolift on akuton, sähkötön ja öljytön nostin.

Muun muassa kaupoissa ja sairaaloissa pitää tehdä huoltotoimenpiteitä, mutta sisätiloihin ei voi viedä raskasta henkilönostinta ja tikkaatkin ovat hankalat käyttää. Voiko veivikäyttöisellä Ecolift-henkilönostimella ratkaista pulman? TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: MAIJU NUPPONEN

yllä voi. Cramon valikoimaan kesällä tulleilla veivikäyttöisillä henkilönostimilla nousee turvallisesti 4,20 metriin. – Power Tower Ecolift on akuton, sähkötön ja öljytön. Nostimen saa nopeasti käyttöön, tiivistää tuotepäällikkö Kai Korhonen henkilönostimen edut. Ecolift on vaihtoehto niin tikkaille, portaille kuin korokkeillekin. Se korvaa myös pienet rakennustelinetornit. Nostin on tarkoitettu sisäkäyttöön. ECOLIFT-NOSTIMEN JUJU on siinä, että se nostetaan ylös veivillä. Näin ei tarvita akkuja tai sähkövirtaa. Veivin käyttö on kevyttä maston sisällä olevan kaasujousen ansiosta. – Se, että nostimessa ei ole öljyä, tekee laitteen monikäyttöiseksi juuri sisätiloissa. Esimerkiksi sairaaloissa, elintarvikkeita valmistavissa laitoksissa tai ihan vain vähittäiskaupoissakin ei öljytahroja saa tulla lattialle. Puhumattakaan vaikkapa lääketeollisuudesta, Korhonen miettii.

Nostimella on atex-luokitus eli se sopii myös räjähdysvaarallisiin tiloihin. HENKILÖNOSTIN ON kevyt. Se painaa vain

305 kiloa, kun yleensä nostimien paino on noin 700 kiloa. Ecolift-nostimen voi kuljettaa hississä. Siinä on omat pyörät, joten sitä on myös helppo siirrellä paikasta toiseen. – Nostin on heti valmis käyttöön. Akkukäyttöisissä nostimissa on usein se ongelma, että kun nostin pitäisi saada käyttöön, ovat akut tyhjät. Lataamiseen kuluu sitten yllättäen aikaan. Ecoliftia on helppo säilyttää, koska se ei vie paljoakaan tilaa. Korhonen tutustui tuotteeseen Saksassa messuilla ja innostui heti hankkimaan sen myös Cramon valikoimaan. Englannissa veivikäyttöinen nostin on yleinen, mutta muualle Eurooppaan se on vasta tulossa. – Tutkimusten mukaan valtaosa asennustöistä tehdään alle viiden metrin korkeudessa. Näin veivikäyttöisen nostokorkeus on optimaalinen, Korhonen toteaa. ■

Ecolift-maastonostimen tekniset tiedot: TYÖSKENTELYKORKEUS: 4,20 m, työtaso 2,20 m SALLITTU KUORMA: 150 kg (1 henkilö + työkalut) PYÖRÄN PISTEKUORMA: 234 kg KULJETUSMITAT: pituus 1,28 m, leveys 0,70 m, korkeus 1,94 m, paino 305 kg NOSTOMÄÄRÄ: rajoittamaton

2| 2015

Kysymystä työpaikkaliikunnasta

Yli 80 prosenttia työpaikoista tukee henkilöstönsä liikunnan harrastamista keskimäärin 197 eurolla työntekijää kohti vuodessa. Mutta kannattaako liikunnan tukeminen rankalla rakennusalallakin? Kuka hyötyy työnantajan tarjoamasta tuesta? TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: DREAMSTIME

2| 2015

1 | MILLAISET TUKEMISEN MUODOT TOIMIVAT? VUODEN 2012 Henkilöstöliikuntabaromet-

rin mukaan yleisin tuen muoto on itse järjestettävät tapahtumat, kuten liikuntapäivät. 67 prosenttia vastaajista tukee liikuntaa liikuntasetelien muodossa ja miltei yhtä paljon kertaluonteisina ostopalveluina, kuten kuntotesteinä. Rakennustyön luonteen vuoksi sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkyvyn ylläpitäminen vaativat alakohtaista tarkastelua. Pitkäaikainen, useamman vuoden kestävä seuranta puuttuu usein rakennusalan tutkimuksista, eli hankkeiden pidempiaikaisia vaikutuksia ei tiedetä. Rakennusalan työt eroavat paljon toisistaan, jonka vuoksi rakentamisen eri aloille tulisi suunnitella erilaisia hankkeita. Usein pelkällä liikuntaohjelmalla on vähäinen vaikutus rakennusalan työntekijöiden

fyysiseen aktiivisuuteen. Myös muihin elintapojen riskitekijöihin, kuten tupakointiin ja ylipainoon vaikuttaminen onkin suositeltavaa. Ohjelmien räätälöinti, yksilöllinen neuvonta ja yksilöllisesti asetetut tavoitteet näyttävät edistävän parhaiten rakennusalan työntekijöiden hyvinvointia. Edistymistä tulisi seurata määrätyin väliajoin ja tavoitteita porrastaa. 2 | KOHDISTUUKO TUKI OIKEILLE HENKILÖLLE? YLEISIMMIN KÄYTETTYJÄ hyvinvoinnin mit-

tareita rakennusalalla on tapaturmien väheneminen ja sairauspoissaolojen määrä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta ei yleensä rakennusalan yrityksissä ole arvioitu etukäteen, eikä arviointi kaikkinensa ole ollut mitenkään systemaattista. Vaikuttavuudella ei ole ollut myöskään merkitystä, kun on päätetty uusista toimenpiteistä. Valitettavasti toimenpi-

dettä on pidetty onnistuneena vain, jos sen vaikutus on näkynyt välittömästi, joten pitkäaikaista seurantaa ei rakennusalan yrityksissä tapahdu. Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan säännöllisesti työnantajan tarjoamaan liikuntaan osallistuvia on reilu puolet työntekijöistä ja satunnaisesti osallistuvia 67 prosenttia, kun asiaa tiedustellaan työnantajilta. Määrä on kummassakin ryhmässä kasvanut muutamassa vuodessa noin kymmenellä prosentilla. Siitä, kohdistuuko liikunnan investointien resursointi nimenomaan vähän liikuntaa harrastaviin, ei ole aivan tarkkaa tietoa. Liikuntaa tukevista yrityksistä kuitenkin reilu puolet ilmoittaa kahden seuraavan vuoden aikana tuen painopisteen olevan nimenomaan passiivisten tai vähän liikkuvien liikunnan harrastamisessa.

3 | PIDENTYVÄTKÖ TYÖURAT LIIKKUMALLA? YLEENSÄ OTTAEN vähän liikuntaa harrasta-

2| 2015

vien työura on eri syistä lyhyempi kuin säännöllisesti liikkuvilla. Ylipaino lyhentää työuraa merkittävästi. Kohtuuliikunta kuitenkin riittää, joten himoliikkuja ei tarvitse olla. Työpaikkaliikunta ja työn aikainen liikkuminen ovat luonteva osa kokonaisliikuntaa ja tukevat siten työurien jatkamista. 4 | MITEN LIIKUNTA PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA? LIIKUNTA VAHVISTAA elimistön stressin-

sietojärjestelmiä, kuten tahdosta riippumattoman hermoston kykyä sopeutua kuormitukseen tai hormoninen myönteistä vaikutusta aineenvaihduntaan. Palauttava liikun-

ta vapauttaa mielihyvähormoneja ja parantaa unen laatua. Hyvälaatuisen unen aikana elimistö purkaa päivän stressikuormaa sekä henkisesti että myös huuhtomalla kuormituksen kuona-aineita pois aivoista ja muualta elimistöstä. Hyväkuntoinen jaksaa raskaissa fyysisissä töissä paremmin eikä elimistöön kerry energiavelkaa. 5 | MILLAISTA LIIKUNTAA TULEE HARRASTAA? FYYSISTÄ TYÖTÄ tekeville on tärkeää, että

liikunta tukee palautumista ja laukaisee esimerkiksi yksipuolisesti rasittuneita lihaksia. Kehon hallintaa parantavat harjoitteet ovat työkyvyn kannalta vähintään yhtä tärkeitä kuin kestävyys- ja lihaskuntotreenaus. Kevyempää työtä tekevillä stressijännityksiä laukaisee reipas jopa vähän hikoilua ja hengästymistäkin aiheuttava 30−45 minuutin liikunta. Luonnossa liikkuminen tekee kaikille hyvää. 6 | VOIDAANKO LIIKUNNALLA EHKÄISTÄ TYÖTAPATURMIA? ERÄISSÄ KORKEAN tapaturmaris-

kin ammateissa jo pienikin kestävyyskunnon parantaminen vähentää tapaturmia jopa 14 prosenttia. Vaikutus on erityisen selkeä silloin, kun rapakuntoinen saa parannettua kestävyyskuntonsa normaaliksi. Kunnon kohentamiseen riittää jo esimerkiksi reipas säännöllinen kävely tai pyöräily. Hapenottokyvyn tulisi olla jo oman terveyden ja kaikkien työkykyä uhkaavien sairauksien ehkäisemiseksi riittävä. Käytännössä se tarkoittaa, että miehet pystyvät juoksemaan kahdeksan ja naiset kuusi kilometriä tunnissa. Fyysisesti kuormittavissa töissä riittävä hapenottokyky auttaa jaksamaan töissä, toki työ myös pitää osata tehdä oikein. Hyvällä hapenottokyvyllä on huomattu olevan erityisesti ikääntyneille työntekijöille muitakin kuin fyysisiä vaikutuksia. Sen myötä aivojen muistikeskuksen koko suurenee ja tämä parantaa sekä pitkä- että lyhytkestoista muistia. 7 | ALTISTAAKO LIIKKUMINEN HAAVEREILLE? PARINKIN ERI tutkimuksen mukaan on huo-

mattu, että sairauspoissaolot vähenevät, kun liikunnan harrastamista lisätään kolmeen

kertaan viikossa. Kun liikuntaa edelleen lisätään neljään kertaan viikossa, sairauspoissaolot eivät enää laske, vaan ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin vain kerran viikossa liikuntaa harrastavilla. Tämä voi johtua lisääntyvistä liikunnan harrastamiseen liittyvistä tapaturmista tai ylirasitusoireista. Liikuntatapaturmia voidaan tehokkaasti ehkäistä, kun kiinnitetään huomiota verryttelyyn, venyttelyyn, sääntöjen noudattamiseen ja suojavarusteisiin. Myös liikunnassa, niin kuin muussakin työtoiminnassa, tulisi tavoitteena olla 0 tapaturmaa. Liian nopeasta ja tehokkaasta liikunnan harrastamisen aloittamisesta voi seurata ylirasitusoireita. Liikuntaa pitää lisätä pikkuhiljaa ja palautumiselle antaa riittävästi aikaa. 8 | LISÄÄKÖ LIIKUNTA TUOTTAVUUTTA? LIIKUNNAN HARRASTAMISEN on muiden hyvien elintapojen (tupakoimattomuus, alkoholin vähäinen käyttö, hyvä ruokavalio, vähäinen stressin kokeminen) ohella tpdettu edistävän työn tuottavuutta, kun sitä kysytään työntekijöiltä itseltään. Myös sairauspoissaolot näyttävät vähentyvän, vaikutus on kuitenkin selkeämpi työn tuottavuuden tunteen lisääntymiseen. Tunne siitä, että saa paremmin työnsä tehtyä ja tulosta aikaan paranee.

9 | MILLAISIA OVAT UUSIMMAT TUTKIMUSTULOKSET? LIIKKUMATTOMUUS. eli usein istuminen

paikallaan, on itsenäinen terveyden riskitekijä. Jos koko päivä istutaan töissä, liikutaan aktiivisesti noin tunti ja edelleen istutaan ilta ruutujen ääressä, ei liikunta auta poistamaan liiallisen istumisen haittoja. Paikallaanolo on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen sekä tukija liikuntaelinten sairauksiin. Paikallaanolo lisää jopa kokonaiskuolleisuuden riskiä, onkin arvioitu, että yli seitsemän tuntia istuvilla se on 15 prosenttia suurempi verrattuna alle neljä tuntia istuviin. Jokaista päivittäistä TV:n katselutuntia kohden eliniän odote lyhenee yli 25-vuotiailla 22 minuuttia. On kuitenkin huomioitava, että nimenomaan työssä istumista on tutkittu vähemmän kuin juuri TV:n katselun aikaista istumista. Töissä istuminen on aktiivisempaa ja siihen tulee luontaisemmin taukoja, kuten käyntejä kopiokoneella.

Fyysistä työtä tekeville on tärkeää, että liikunta tukee palautumista ja laukaisee rasittuneita lihaksia.

2| 2015

3 vinkkiä työpaikkaliikkujalle ■■ Muutamakin voimisteluliike parantaa vireystilaa. ■■ Liiku työn lomassa aina, kun se on mahdollista. ■■ Vältä ryppyotsaisuutta.

10 | VAIHTAISINKO SÄHKÖPÖYTÄÄN?

Cramon juoksuyhmä osallistui elokuussa Midnight Runiin.

VIIME AIKOINA monet työpaikat ovat hank-

kineet säädettäviä työpöytiä. Pelkkä pöydän hankinta ei kuitenkaan riitä, vaan työpaikan tulee etukäteen miettiä esimerkiksi sitä, mihin työhön se sopii ja mitä ehtoja työn tekeminen sillä asettaa. Myös pitkään seisomiseen voi liittyä monenlaisia terveyshaittoja, kuten tukija liikuntaelinten rasittumista ja alaraajojen verenkierron häiriöitä. Ydinsana on vaihtelevuus. Istumatyöntekijän on välillä tärkeää nousta ylös ja liikuskella, seisomatyöntekijälle ovat hyväksi liikuskelu sekä välillä istuminen. Fyysisesti aktiivista työtä tekevälle ovat tarpeen lepotauot. Tärkeintä on vaihdella asentoja. ■ Haastatteluun vastasivat Työterveyslaitokselta tiimipäällikkö ja vanhempi tutkija Sirpa Lusa sekä ylilääkäri Harri Lindholm Fyysinen toimintakyky -tiimistä ja erityisasiantuntija Mika Nyberg ja erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimistä.

Cramo liikuttaa monipuolisesti LOPPUKESÄN LIIKUNNALLINEN huipennus Cramolla oli tänä vuonna Midnight Run, johon osallistui tänäkin vuonna yrityksestä parikymmentä työntekijää. Juoksuryhmä spurttasi elokuisessa Helsingin yössä kymmenen kilometrin matkan. - Cramo tarjoaa liikuntasetelien ohella työntekijöilleen myös henkilöstön toivomia urheiluvalmennuksia, kuten Vantaan urheilijoiden järjestämän juoksukoulun jokunen vuosi sitten. Myös pääkonttorimme kuntosali on työntekijöiden vapaassa käytössä, kertoo Cramon viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. Tuusulassa Cramon toimipisteellä keppija kuminauhajumpataan huollon henkilöstön johdolla säännöllisesti. Mukava kuntoilu auttaa jaksamaan fyysisesti vaativissa töissä. Cramo tunnetaan myös liikunnallisten

tapahtumien järjestäjänä. Cramo Hockey Cup on jo usean vuoden ajan koonnut niin asiakkaat kuin cramolaisetkin ottamaan mittaa toisistaan jääkiekkokentille. Cramolaiset ovat osallistuneet myös useisiin yrityksille suunnattuihin salibandy- ja jalkapalloturnauksiin. Cramolla pyörii myös Ski Club, joka on järjestänyt viitenä vuonna peräkkäin erittäin suosittuja reissuja kotimaahan ja ulkomaille. Johdon assistentti Jaana Suomi kertoo, että ensi talveksi on suunnitteilla matka Alpeille, Itävaltaan. - Haluamme Cramolla kannustaa henkilöstöä liikkumaan mahdollisimman paljon, liikunnalla on suuri vaikutus niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin, sanoo henkilöstöpäällikkö Liisa Leinikka. ■

esikuva

2| 2015

Manageri Täydellä Sydämellä PKN:n manageri Kalle Pajamaa on paikalla, kun häntä tarvitaan, oli sitten aamu, ilta tai yö. Musiikkia ja valokuvausta rakastavan miehen mainio työpäivä koostuu luovasta tekemisestä. TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: RIIKKA HURRI

Kalle Pajamaa IKÄ: 36 ASUU: Helsingin Kalliossa TYÖPAIKKA: Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry ja Musiikin erityisoppilaitos Resonaari KOULUTUS: Ylioppilas, media-assistentti AMMATTI: Kehitysvammaisten ohjaaja PERHE: Vaimo ja 4 -vuotias poika HARRASTUKSET: Valokuvaaminen ja musiikki

2| 2015

alle Pajamaa toivottaa minut ja kuvaajan tervetulleiksi Helsingin Konalassa sijaitsevan kehitysvammaisten lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhdyn tiloihin. Täällä treenaa yksi Suomen kuuluisimmista punk-yhtyeistä, Pertti Kurikan Nimipäivät. Soitto on käynnissä tälläkin hetkellä. Huolimatta Pertti Kurikan Nimipäivien, eli PKN:n saamasta julkisuudesta Kalle myöntää, että haastattelut ovat hänelle yhä vaikeita. Yleensä toimittajille puhuvat bändin jäsenet. Paljon julkisuutta PKN sai etenkin viime keväänä, kun bändi osallistui Euroviisujen semifinaaleihin Suomen edustajana.

– Toimittajia tuli tänne Saksasta asti. Koko paikka oli täynnä median edustajia ja kaikki kysyivät samoja kysymyksiä uudelleen ja uudelleen. Olihan se aika raskasta välillä, Kalle huokaa. Euroviisuedustajuuden ansiosta Kalle ja bändi pääsivät kokemaan viisuhulinat paikan päällä Wienissä. Reissu oli kaikille raskas, mutta myös antoisa. – Vietimme Wienissä kaksi viikkoa. Haastatteluja oli paljon, mutta kun bändi ei päässyt finaaliin, meille jäi enemmän vapaa-aikaa. Kiertelimme kaupunkia, ja osa porukasta kävi huvipuistossa, Kalle kertoo.

Kalle Pajamaa (ensimmäinen vasemmalta) on toiminut Pertti Kurikan Nimipäivien managerina alusta lähtien. Bändissä soittavat Kari Aalto (toinen vasemmalta), Toni Välitalo, Pertti Kurikka ja Sami Helle.

Sitoutuminen ratkaisee Kalle työskentelee päätoimisesti PKN:n managerina. Suurin osa työpäivistä kuluu bändin asioiden hoitamisessa ja sähköposteihin vastailussa. PKN:n laulaja Kari Aalto sanoittaa ja säveltää yhtyeen musiikin yhdessä kitaristi Pertti Kurikan kanssa. Kalle auttaa biisien sovittamisessa, sekä äänittää ja miksaa biisit. – Olen mukana suurimmalla osalla bändin keikoista. Ne ovat yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Välillä kollegani Lyhdystä tuuraa minua keikoilla, jotta ehdin viettää aikaa perheeni kanssa, Kalle kertoo. Bändin keikkareissut sujuvat yleensä saman kaavan mukaan. – Ensin ajetaan jonnekin, puretaan kamat ja sitten odotellaan yöhön asti, että keikka alkaa. Siinä välissä heitetään vitsiä ja tapellaan, Kalle nauraa. PKN:llä riittää vientiä, heinäkuussa bändi soitti yhdestä kolmeen keikkaa joka viikonloppu. Sattumuksiakin mahtui mukaan. – Meillä oli sovittu kaksi keikkaa samalle päivälle, toinen Ilosaarirockiin Joensuuhun ja toinen Rakuunarockiin Lappeenrantaan. Ajoaikaa kaupungista toiseen oli hyvin, kunnes huomasimme kesken matkan, että soittoaikaamme oli aikaistettu. Onneksi asiat saatiin kuitenkin järjestymään, ja bändi myöhästyi vain parikymmentä minuuttia.

2| 2015

Molemminpuolista luottamusta

Uuden ” luominen, se että

voi jättää jälkeensä jotain pysyvää, on minulle tosi tärkeää.

Käytävältä kaikunut soitto on loppunut, ja laulaja Kari ilmestyy paikalle. Häntä ja Kallea yhdistää sama musiikkimaku. – Kallella on tosi hyvä huumorintaju, mutta hän osaa myös komentaa. Jos esimerkiksi soitamme väärin, Kalle huomauttaa siitä, Kari kertoo. Ennen Kalle oli läsnä bändin kaikissa treeneissä, mutta nykyisin muusikot treenaavat itsekseen. – Onneksi bändikämpän äänieristykset vuotavat, niin kuulen jos jätkät soittavat väärin, hän virnistää. Joskus Kalle tuo myös nelivuotiaan poikansa mukaan työpaikalleen. Isänsä tavoin tämäkin on musiikkimiehiä, sillä harrastuk-

1 Pertti Kurikan Nimipäivillä riittää keik-

koja lähes joka viikonlopulle. Kesällä 2015 bändi esiintyi muun muassa Ilosaarirockissa.

2 Ennen Kalle oli läsnä PKN:n jokaisissa

treeneissä, mutta nykyisin jätkät treenaavat jo itsekseen. Kesän keikoilla esitettiin myös uudempaa materiaalia.

Punk-musiikin ydinajatuksiin kuuluu, että jokainen voi tehdä sellaista musiikkia kuin haluaa, taidoista riippumatta. – PKN tekee musiikkia täydellä sydämellä. Se on tärkeintä.

2| 2015

siin kuuluu rumpujen soitto. Kun Kalle tekee töitä, poika käy välillä soittamassa rumpuja PKN:n treenikämpällä.

Ei mikään kehitysvammaisten bändi Kallen ura punk-bändin managerina alkoi yksitoista vuotta sitten, kun mies tuli Lyhdylle suorittamaan siviilipalvelustaan. Kehitysvammaisten ohjaaja ja Kallen nykyinen kollega Teuvo Merkkiniemi oli juuri perustanut yhdistykselle bändityöpajan, jonka ohjaamiseen Kalle musiikkimiehenä meni mukaan. – Teuvo perusti työpajan nähdäkseen, voisivatko kehitysvammaiset elättää itsensä musiikilla. Nimipäivien lisäksi samalta työpajalta ovat tulleet myös laulaja Jutta Tahvanainen sekä jazz-muusikko Kalle Salonen, Kalle kertoo. Aluksi bändityöpajalla olivat mukana Pertti ja basisti Sami Helle. Myöhemmin mukaan liittyi Kari ja viimeisenä Toni Välitalo. Nyt PKN on ollut olemassa jo lähes seitsemän vuotta. Kallen mukaan suhtautuminen kehitysvammaisiin muusikkoina on muuttunut yhdessätoista vuodessa paljon. – Ennen kehitysvammaiset soittivat yleensä vain covereita ja pääsivät esiintymään lähinnä vammaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Nykyisin he pääsevät tekemään omaa musiikkia ja esiintymään oikeilla keikoilla, joissa kehitysvammaisuudella ei enää ole merkitystä. Ei Pertti Kurikan Nimipäivistäkään enää puhuta pelkkänä kehitysvammaisten bändinä, vaan punk-bändinä, Kalle pohtii.

Luovuus tekee mainion työpäivän Luovuus ja musiikin tekeminen ovat Kallelle tärkeitä asioita. Hänelle mainio työpäivä sisältääkin jotain luovaa, yleensä musiikin tekemistä. Välillä Kalle saattaa vapaa-ajallaankin hautoa ideoita bändin levyjä varten. – Nautin biisien tekemisestä ja levyjen ideoimisesta yhdessä jätkien kanssa. Uuden luominen, se että voi jättää jälkeensä jotain pysyvää kuten levyn, on minulle tosi tärkeää. Musiikin tekemisen lisäksi Kalle valokuvaa paljon – ja tietysti filmille. Hän arvostaa

Lyhty ry:n tiloissa on pimiö, jossa Kalle kehittää ottamiaan kuvia. Kuvissa esiintyvät useimmiten PKN:läiset, jotka toisinaan ovat mukana myös kehittämässä kuvia. –Toni nukahtaa usein pimeään huoneeseen, Kalle hymähtää.

vanhaa teknologiaa paljon nykyistä enemmän. PKN:n biisitkin äänitetään vanhalle kelanauhurille ja julkaistaan vinyyleinä.

Arki valkokankaalle PKN:n arki tuli yleisölle tutuksi ulkomaita myöten, kun bändin elämästä kertova dokumentti Kovasikajuttu julkaistiin vuonna 2012. Suosittu dokumentti pääsi Suomessa teatterilevitykseen ja poiki bändille keikkoja pitkin maailmaa. Nyt dokumentti saa jatkoa, sillä vuonna 2017 näkee ensi-iltansa Kovasikajutun kakkososa. Tulevaa dokumenttia kuva-

taan parhaillaan. Dokumentissa esiintyminen ja kuvattavana oleminen tuntuu Kallesta edelleen hieman kiusalliselta, mutta hänestä on hienoa, että monet hyvät hetket tallentuvat filmille. – Kyllä viikoittain tulee tilanteita, joissa ajattelen, että hitsi kun kamera olisi ollut paikalla. Ensi vuonna Pertti täyttää 60 ja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle. Kallen mukaan aika näyttää, miten bändin kanssa käy. Hän itse aikoo jatkaa työskentelyä Lyhdyllä musiikin parissa. – Pertillä on oma sooloprojekti, Kalevi Helvetti. Tosin se ei ole musiikkia vaan hänen kirjoittamiaan kummitusjuttuja, Kalle kertoo. ■

pelit&vehkeet KOONNUT: VEERA SÄILÄ KUVAT: CRAMO

2| 2015

Asiakas voi täyttää KoneKontin tarpeidensa mukaan markkinoiden uusimmilla tuotteilla.

KoneKontti

on muuttuvan työmaan ratkaisu Cramon KoneKontti on teräskontti, joka kätkee sisäänsä joustavia ja edullisia ratkaisuja rakennustöiden eri vaiheisiin. Kontti on kätevä tapa tilata ja varastoida vuokrakoneita sekä muita tarvikkeita suoraan työmaalle. Listasimme KoneKontin viisi etua.

JOUSTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI

KoneKonttiin voi itse valita sisällön Cramon laajasta vuokrakone- ja tarvikevalikoimasta. Tuotteet tulevat valmiiksi hyllytettyinä kontissa. Kontin sisältöä on helppo vaihtaa ja muokata rakennustyömaasi työvaiheiden mukaan. Cramo reagoi nopealla aikataululla yllättäviinkin muutoksiin ja tarpeisiin.

ENEMMÄN AIKAA TYÖHÖN

Enää ei tarvitse käyttää aikaa koneiden huoltamiseen. Kaikki KoneKontin tarvikkeet ja koneet ovat aina valmiiksi huollettuja ja toimivia. Lukitussa teräskontissa työkalut ja koneet säilyvät hyvässä tallessa.

SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ

KoneKontin myötä vuokratarvikkeiden toimituskulut pienenevät, kun kaiken tarpeellisen saa tilattua yhdestä paikasa. Hinnat ovat selkeitä ja edullisia. Tulevat vuokrakulut on helppo hahmottaa etukäteen jo budjetointivaiheessa.

LAATUTAKUU

KoneKontti kilpailee laadulla. Enää ei kannata tyytyä kompromisseihin ostamalla työmaalle halpakoneita. Kontissa on aina tarjolla parhaat ja täyden ammattitason tuotteet, joiden osat sopivat varmasti toisiinsa.

UUTUUDET TUTUKSI

Cramon vuokrakone ja -tarvikevalikoima koostuu markkinoiden uusimmista tuotteista. Kontin tilaus onkin paikallaan myös silloin, kun haluaa tutustua johonkin uutuuskoneeseen ennen oman hankintaa. Lisäksi KoneKontissa voidaan välittää työmaalle erilaisia myyntituotteita, kuten hiomalaikkoja ja nauloja.

2| 2015 2014

Cramon Urheiluakatemia, olkaa hyvät!

Cramon sponsorointiohjelman viisi kansallisella tasolla menestynyttä urheilijanuorta esittäytyy. Tänä vuonna Cramo tukee myös hieman tuntemattomampienkin lajien, kuten judon, slopestylen ja pararatsastuksen näkyvyyttä. KOONNUT: VEERA SÄILÄ | KUVAT: CRAMO

1 Jessica Kerttunen

2 Jenni Saarinen

18-vuotiaalla Jessicalla on tehokas kilpatiimi Sipoossa Sulo-ratsunsa kanssa. Treenatessaan Jessica pitää mielessään, että unelmat on tehty toteutettaviksi.

15-vuotias taitoluistelija Jenni kilpailee ensimmäistä kauttaan naisten sarjassa managerinaan Laura Lepistö. LAJI: Taitoluistelu

LAJI: Pararatsastus, Sipoo SEURA: Tapparan taitoluistelijat, Tampere KILPAKUMPPANI: Ladykiller II TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Pääsy Suomen ratsastajainliiton maajoukkuevalmennukseen, paralympiakomitean nuorten ryhmään ja maailman ranking-listalle (150/194) yhtenä listan nuorimmista ratsastajista. Pääsy Norjaan Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Sieltä tuli 4. sija ja SM-kisoissa kultaa. URHEILULLISET TAVOITTEET: Kilpailla syksyllä Euroopan mestaruuksissa Saksassa ja mahdollisesti Italian kansainvälisissä kilpailuissa sekä päästä joukkueena Rion paralympialaisiin 2016. Kisata Euroopan mestaruudesta (2017) ja maailman mestaruudesta Kanadassa (2018) sekä päästä Tokion paralympialaisiin vuonna 2020. KUULUMISET: Ylen Ystäväni hevonen -sarjaa kuvattiin SM-kisoissa sekä myöhemmin kotitreeneissäni. Jakso tulee ulos syyskuussa Yleltä. ■

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Naisten SM-hopea 2015, Naisten PM-kulta 2015, Finlandia Trophy 2014 ISU Challenger series -kilpailussa 5. sija, junioreiden Suomen ja Pohjoismaiden mestaruus 2014 sekä junioreiden MM-kisojen 13. sija. URHEILULLISET TAVOITTEET: Ensi kaudella katse on aikuisten EM- ja MM-kisapaikkojen tavoittelussa. Haluan nousta Suomen kärkiluistelijaksi edustamaan arvokisoihin sekä siellä Euroopan ja maailman kärjen tavoittelu. Välietappeja ovat MMkotikisat Helsingissä 2017 ja Pyeongchangin 2018 talviolympialaiset. KUULUMISET: Kesällä harjoittelin Sveitsissä. Myös managerini Laura on aiemmin harjoitellut samalla leirillä. Tuo leiri oli kesän kohokohta! Kauden aikana kuulumisiani voi seurata Facebookissa: JenniSaarinenFigureskater. ■

3 Matias Suomi

4 Eerika Reunanen

5 Tatu Turunen

16-vuotias Matias harjoittelee talviaikana kuusi kertaa viikossa ja käy lisäksi fysiikkatreeneissä. Treenien lisäksi hän opiskelee Hyvinkäällä liiketaloutta.

16-vuotias Eerika on harrastanut yleisurheilua 6-vuotiaasta lähtien ja viimeiset neljä vuotta hän on harjoitellut tavoitteellisemmin Lempäälän Kisa Yleisurheilun valmennusryhmässä.

18-vuotias judoka Tatu on harrastanut judoa 12 vuotta. Hän kuuluu Suomen 1-maajoukkueeseen. Et voi onnistua, jos et uskalla yrittää -ajatus kannustaa Tatua uralla eteenpäin.

LAJI: Slopestyle (freestyle suksilla)

LAJI: Yleisurheilu

LAJI: Judo

SEURA: Freestyleseura Moebius

SEURA: Lempäälän Kisa Yleisurheilu

SEURA: Joen Yawara ry, Joensuu

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Ookkonää Big Air 2015 avoimen sarjan 1. sija, kaudella 2013-2014 Slopestyle rookie -sarjassa kilpaileminen, 5. sija SM-kisoissa, 3. sija Audi Freestyle Ski Tour -kisoissa, 6.sija 2015 Audi Freestyle Ski tour pro -sarjassa ja 2. sija Tazza Kids aluekilpailussa.

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Kaksi SM-hopeaa tyttöjen 300 metrin aitajuoksussa, SM-viestin 8. ja 5. sija 4x80 metrin aitajuoksussa ja 5. sija korkeuden SM-kisoissa sekä joukkuekilpailun SM-kultaa.

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Nuorten SM-kisojen voitto, nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa 2. sija, 1-maajoukkueedustaja sarjassa U21-100 sekä nuorten Finnish Judo Openin, Samurai Cupin ja aluemestaruuskisojen 2. sijat.

URHEILULLISET TAVOITTEET: Tavoitteenani on kehittyä lajissa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä päästä maajoukkueeseen. KUULUMISET: Olin viime kauden Rukan Alppikoulun valmennusryhmässä Kuusamossa. Lokakuussa menen viikoksi harjoittelemaan Eurooppaan jäätikölle. Kuulumisiani voi seurata videoblogistani YouTubesta: youtube. com/skiMatskuu ■

URHEILULLISET TAVOITTEET: Keskityn urheilun ja opiskelun yhteensovittamiseen. Treeneissä pyrin monipuoliseen ja nousujohteiseen harjoitteluun.Tavoitteena on päästä Suomen nuorten maajoukkueeseen sekä saada nuorten arvokisaedustus vuonna 2016. KUULUMISET: Viime kauden paras suoritus syntyi Suomenmestaruushalleissa, Cramon logot kisa-asussa ommeltuna. Valintani Urheiluakatemiaan kiinnosti monia, ja myös paikallislehdessä valintani sai huomiota. Kesäkausi on mennyt harmillisen tapaturman tuottaman vamman parantelussa ja toipumisessa. ■

2| 2015

URHEILULLISET TAVOITTEET: Tarkoitus on pysyä edelleen yhtenä Suomen kärjistä ikäryhmässäni ja nousta myös Euroopassa sarjani kärkijudokoihin. Tulevaisuudessa toivon löytäväni itseni miesten sarjoissa Pohjoismaiden ja Euroopan kärkijudokoiden joukosta. KUULUMISET: Seurajoukkueiden SM-pronssi jäi mieleen, koska pronssiottelussa tilanteen ollessa 2-2 minun otteluni oli ratkaiseva. Voitin sen ehkä yhdellä urani hienoimmista heitoista. Kesä meni leireillessä ja töitä tehdessä melko mukavassa paikassa, Cramolla Joensuussa! ■

Ylen Ystäväni ”hevonen -sarja

tulee ulos syykuussa.

cramo story

2| 2015

mainio päivä työmaalla

Esittelyssä Cramon kolme toimintaperiaatetta, jotka kehittävät toimintaa joka päivä. TEKSTI: CRAMO | KUVA: MATS JARMER

KUUNTELEMME SINUA AINA MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄ Cramo haluaa olla edelläkävijä ja nostaa koko vuokrausalan palvelutasoa. Se on kova tavoite. Saavuttaaksemme tavoitteemme haluamme palkita sinut palautteestasi, sillä sen avulla me voimme kehittyä. Asiakasedustaja on puolueeton henkilö, jolla on valtuudet ja halu ratkaista mahdolliset ongelmat sinun ja Cramon välillä. Hänen työnsä on tehdä sinut tyytyväiseksi ja auttaa meitä kehittymään paremmiksi. ■

TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINA MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄ Haluamme tehdä työpäivästäsi mainion ennen kuin se edes alkaa. Tunnemme ja ymmärrämme tarpeesi ja aikataulusi niin hyvin, että pienikin myöhästyminen meiltä on liikaa. Jos toimituksemme on yhdenkin minuutin myöhässä tai yhdenkin letkun vajaa, kannamme vastuun. Toimimme näin, jotta palvelutasomme vastaa odotuksiasi. ■

KALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄ Korkealaatuinen kalusto on koko toimintamme ydin – perustyökaluista aina raskaisiin rakennuskoneisiin. Koneet ovat kuitenkin koneita, ja joskus ne pettävät. Kun kalusto on pakko korjata tai vaihtaa toimivaan, me teemme sen nopeammin kuin saatat odottaa. ■

Kalusto pelaa, työt sujuvat MITÄ TAPAHTUI NCC rakentaa nelikaistaista moottoritietä Norjassa. Jonkin aikaa sitten työmaan betonirakenteista vastaavalla Frank Pedersenillä oli ongelmia Cramolta vuokratun 22-metrisen nosturin voimanlähteen kanssa, eikä nosturia voitu käyttää. Normaalisti Cramon huoltomiehet ovat paikalla parissa tunnissa, mutta töiden ruuhkautumisen vuoksi he ehtivät apuun vasta vuorokauden kuluttua. NCC sai pitkästä odotusajasta hyvitykseksi yhden nosturivuokran veloituksetta.

■■ CRAMO "Toisinaan työt ruuhkautuvat tai tapahtuu muuta ennalta-arvaamatonta, vaikka pyrimmekin kaikin keinoin ehkäisemään tällaisia tilanteita. Jos kalustomme ei ole kunnossa, meillä on mahdollisuus hyvittää se asiakkaillemme. He ovat tyytyväisiä nähdessään, että pyrimme palvelemaan heitä erinomaisesti silloinkin, kun kalustomme kanssa on ongelmia. Tämä auttaa rakentamaan pysyviä, pitkäaikaisia asiakassuhteita." Robert Sørby Vuokraamotyöntekijä Jessheim Cramo AS, Norja ■■ ASIAKAS "Olen ollut NCC:n palveluksessa 23 vuotta, enkä muista koskaan saaneeni tällaista palvelua. Yhteistyömme Cramon kanssa sujuu hyvin ja Cramon työntekijät ovat palvelualttiita ja ratkaisukeskeisiä. Tavallisesti he ovat erittäin nopeasti paikalla, kun jokin menee vikaan. Tällä kertaa jouduimme odottamaan pitkään, joten arvostamme saamamme hyvitystä. Se vahvistaa luottamusta ja edistää hyvää yhteistyötä." Frank Pedersen Betonirakenteiden työnjohtaja NCC Norja

TEKSTI: VEERA SÄILÄ | KUVA: MARKKU OJALA

GREAT DAY off WORK Jo lukioikäisestä asti betonialalla toiminut virolainen Martin Kabral kertoo, mitkä asiat tekevät hänen vapaaajastaan mainion.

Martin Kabral MITÄ TEKEE: 29-vuotias Martin toimii Savekate Betonirakennuksen toimitusjohtajana. Yritys on erikoistunut betonivalutöihin. Yleisiä työkohteita ovat esimerkiksi seinät, holvit, perustukset, anturat, tukimuurit ja lattiat. SUHDE CRAMOON: Martin on työskennellyt Suomessa kuusi vuotta. Yhteistyö Cramon kanssa käynnistyi vuonna 2011, kun Savekate alkoi vuokrata Cramolta pienempiä käsityökaluja. Nykyään Savekate vuokraa monenlaisia koneita, varastokontteja, sahoja ja telineitä. Martin on ollut tyytyväinen Cramon tarjoamaan hyvään laatuun ja toimitusnopeuteen. Myös Cramon henkilökunta on hänestä niin mukavaa, että yhteisiä saunailtoja ja kalareissuja on tehty työajan ulkopuolellakin.

Yksi perhe, kaksi kotia

HARRASTUKSET: Martinilla perheineen on kaksi kotia. Toinen on Tartossa, Martinin kotimaassa Virossa, ja toinen on Pukinmäessä, Suomessa. Vapaa-ajallaan Martin pelaa rugbya, viettää aikaa perheensä kanssa ja viihtyy pihatöissä. Tarton kodissa perhe käy ainakin kerran kuukaudessa. Tartosta löytyvät heille tärkeät vadelmapensaat, mansikat, kaasugrilli ja kukko. ■

Cramo tarjoaa ” minulle hyvät yöunet.

LEPO Cramo tarjoaa minulle hyvät yöunet. Vapaa-ajalla pystyn rentoutumaan ja lataamaan akkuja, kun tiedän, että työmaan työkalut on vuokrattu luotettavasta Cramosta. Lisäksi Cramo sponsoroi rugby-harrastustani, mikä on todella mukavaa.

PERHE Perheeseeni kuuluvat vaimo ja alle vuoden vanha poika. Arkemme helpottui, kun vaimo ja poika muuttivat Suomeen. Aikaisemmin viikonlopuista hävisi 12 tuntia, kun työmatkaan kuului viikoittain ruuhkainen laivareissu Viron ja Suomen väillä. Nyt perheen kanssa jää enemmän aikaa piknikretkiin puistoissa ja järvien rannoilla. Talvella käymme aktiivisesti uimahalleissa.

RUGBY Pelaan pari kertaa viikossa rugbya. Minulle on tärkeää saada myös omaa aikaa. Rugbyn kautta olen saanut paljon uusia ystäviä. Espoon joukkueessa on hyviä tyyppejä monesta eri kulttuuritaustasta. Treeneissä kuuleekin aina uusia tarinoita ja uutisia ympäri maailmaa. Rugby-harrastus tarjoaa myös tapahtumia, joihin voimme osallistua perheen voimin

2| 2015

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOKSEN NETTISIVUT | KUVAT: CRAMO

Suojaudu oikein Työvaatteet valitaan työn vaarojen mukaan. Samanaikaisesti käytettävien suojainten on sovittava yhteen.

Laki ohjaa pukeutumista rakennustyömailla. Turvallisuuden lisäksi vaatteiden ja suojaimien valintaan vaikuttavat niiden käyttömukavuus ja käytännöllisyys.

enkilönsuojainten valinta ja käyttö perustuvat valtioneuvoston päätökseen sekä työturvallisuuslakiin. Tärkein henkilönsuojausta ja pukeutumista ohjaava säännös koskee rakennustyön turvallisuutta. – Työnantajan on valittava työntekijälle työn vaarojen mukaan turvalliset henkilönsuojaimet. Tämän tulee perustua aina työpaikan riskinarviointiin, mutta myös rakennusalaa koskevat erityismääräykset tulee ottaa huomioon, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Tammela. Viime kädessä rakennustyömaan kaikesta turvallisuuteen liittyvästä vastaa pääurakoitsija. Työsuojelutarkastajat tekevät satunnaisesti työpaikkakäyntejä. – Työpaikkatasolla käytännöt vaihtelevat paljon. Joillakin rakennustyömailla suojavaatetusta mietitään varmasti tarkoin, mutta toiset ostavat sitä mitä halvimmalla saa, Tammela toteaa.

Ei ole olemassa ” yhtä ihmevaatetusta, joka kattaisi kaikki tilanteet.

TYÖNANTAJAN ON arvioitava työssä esiin-

tyvät vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Suojainten valinnassa on otettava huomioon ergonomian vaatimukset ja työntekijän terveydentila. Suojainten on tarvittavien säätöjen jälkeen oltava käyttäjälleen sopivat. Samanaikaisesti käytettävien suojainten on sovittava yhteen siten, että ne edelleen suojaavat kyseisiltä vaaroilta. Rakennustyömaalla on käytettävä suojakypärää. Tarvittaessa kypärä on varustettava alushupulla. – Kypärää on rakennustöissä käytetty pitkään, mutta vasta vuoden 2009 asetuksen myötä siitä tuli pakollinen, vaikka ei olisi edes riskiä putoavista esineistä, Tammela kertoo.

Rakennustyössä on käytettävä työn ja työolosuhteiden edellyttämää henkilökohtaista silmien suojausta. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suojalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmavaara. Kun käytetään valjastyyppistä turvavyötä köysineen, on käytettävä itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettua varmistusköyttä, jos köyden pituutta joudutaan jatkuvasti säätämään. Turvajalkineet ovat yleensä pakolliset. Lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia rasittavissa töissä on käytettävä polviensuojaimia. RAKENNUSTYÖMAALLA ON käytettävä hei-

jastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin. – Heijastava varoitusvaatetus on terminä vähän väärä, mutta tällä tarkoitetaan erittäin hyvin näkyvää vaatetusta, joka näkyy sekä päivänvalossa että pimeässä ulkoisen valolähteen valaisemana, Tammela sanoo. Näkyvää vaatetusta koskee eurooppalainen standardi, jossa määritellään materiaali- ja mallivaatimukset sekä jaetaan vaatteet niiden näkyvyyden mukaan kolmeen luokkaan, joista luokka 3 näkyy parhaiten. Rakennustyömaalla käytetään luokan 2 vaatetusta muutoin paitsi liikenteenohjaustehtävissä luokan 3 vaatetusta. Erittäin näkyvä vaatetus on tarkoitettu lähinnä ulkokäyttöön, vaikka asetus vaatiikin niiden käyttämistä rakennustöissä myös sisätiloissa. – Päivänäkyvyys saadaan aikaan käyttämällä niin sanottua päiväloisteväriä eli fluoresoivaa keltaista, oranssia tai punaista kangasta. Tämän materiaalin niin sanottu hohde vaatii UV-valoa, jota ei sisätiloissa juurikaan ole. Sisätiloissa se on siis kuin tavallinen keltainen, oranssi tai punainen väri. RAKENNUSTYÖMAILLA OLOSUHTEET vaihtelevat paljon vuodenajasta, työtehtävästä ja työympäristöstä riippuen. Näkyvyyden lisäksi saatetaan siis tarvita suojausta myös sa-

teelta, tuulelta, kylmältä, tulelta, hitsauskipinöiltä ja pölyltä. – Ei ole olemassa yhtä ihmevaatetusta, joka kattaisi kaikki tilanteet, vaan käytännössä vaatteita tulisi olla useampia. Markkinoilla on niin sanottuja multifunctional-vaatteita, mutta ne ovat kalliita ja usein melko raskaita käytössä, Tammela kertoo. Parhaiten vuodenaikojen vaihteluilta suojaudutaan kerrosvaatetuksella. Päällysvaate voi olla sama kesät talvet, mutta väli- ja alusvaatetusta säädellään tilanteen mukaan. Kylmätyössä vaatetuksen on oltava sopivan kokoinen, jotta vaatteiden väliin jäävät ilmakerrokset toimivat lämmöneristeenä. Alusvaatetus pitää ihon kuivana ja siirtää hikoilun aiheuttaman kosteuden pois iholta seuraaviin vaatekerroksiin. Alusvaatetuksen pitää olla ihonmyötäinen, mutta ei kuitenkaan liian tiukka. Suositeltavia alusvaatemateriaaleja ovat polyesteri, polypropeeni, villa, silkki ja kaksikerrosneuleet, joiden sisäpuoli on kosteutta siirtävää materiaalia ja ulkopuoli villaa. Hitsaustyössä alusvaate-

Suojainten valinta ja käyttö työpaikalla ■■ Tee suojainvalinta työpaikan riskinarvioinnin perusteella.

■■ Varmista suojainten oikeanlainen suojaustaso.

■■ Tarkista suojainten käytettävyys ja toimivuus työtehtävässä myös muiden suojainten kanssa. ■■ Valitse CE-merkitty ja tyyppihyväksytty henkilönsuojain. ■■ Ohjeista suojainten käyttö ja huolto työpaikalla ja työpisteissä. ■■ Valitse työpaikalle suojaimista vastaava henkilö. LÄHDE: TTL

2| 2015

Cramon värit ovat punainen, valkoinen ja harmaa sekä turvallisuussyistä oranssi.

tus ei kuitenkaan saa olla sulavaa synteettistä tekokuitua. Välivaatetuksen tarkoitus on säädellä lämmöneristävyyttä. On hyvä valita yhdestä kolmeen erillistä vaatekerrosta lämpötilan mukaan. Sopivia materiaaleja ovat flanelli, villaneulos, fleece ja tekoturkis sekä tikkikangas. Päällysvaatetus antaa suojan ympäristön olosuhteilta, kuten kylmältä, tuulelta, räntä- tai lumisateelta ja kosteudelta. Materiaalin tulee siis olla tuulenpitävä, vettä hylkivä tai tarvittaessa vedenpitävä ja vesihöyryn läpäisevä. – MARKKINOILLA ON runsaasti näkyviä suo-

javaatteita ja valinta voi olla vaikeaa. Valinnassa tulisi kiinnittää huomiota työtehtävään ja siihen, minkälaisia vaatimuksia se työvaatetukselle asettaa, Tammela summaa. Käyttökelpoisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi säädettävät ja kiristettävät hihanja lahkeensuut sekä takin helma, säädettävä huppu ja kaulus sekä tuuletusaukot, joiden avulla voi tuulettaa pois ylimääräisen lämmön ja kosteuden. Hupun tulisi suojata päätä ja kasvoja tuulelta. Käytännöllisintä on valita vaate, jossa on vetoketju, jonka edessä on suojalista. Päähine voi olla pipo, tekoturkis- tai turkishattu. Parhaimman suojan kovalta tuulelta ja pakkaselta antaa turkisreunainen huppu. Hyvä päähine suojaa posket, korvat ja otsan, on tuulenpitävä, eristää lämpöä, läpäisee vesihöyryä, ei rajaa näkökenttää, on säädettävä ja pestävä, ja toimii myös kypärän kanssa. Alushuppu antaa lisäsuojaa. Aluskäsineet pitävät kädet kuivina. Päällimmäiset käsineet suojaavat tuulelta ja kosteudelta. Käsineen pitoa lisää nahka- tai mokkanahkainen kämmenosa. Työntekijällä pitäisi olla mukana myös vaihtokäsineet, jos kädet hikoavat paljon tai jos käsineet kastuvat työvuoron aikana. Sukat ovat erittäin tärkeä yksityiskohta. Alussukka siirtää kosteuden seuraavaan kerrokseen ja paksumpi välisukka eristää hyvin lämpöä. Kannattaa valita villa- tai villasekoitesukat, sillä puuvillasukka ei suojaa tarpeeksi kylmältä ja on kostuessaan kylmä. Parhaimman suojan jaloille antavat lämpöeristetyt varsikengät, tai saappaat tai saappaat irrotettavalla lämpövuorella. Jalkineen paksu ja kuvioitu ulkopohja estää lämmön johtumista ja lisää jalkineen lämmön-

Cramolaiset pukeutuvat turvallisesti

ramon työntekijät pukeutuvat Skyddan turvallisiin ja laadukkaisiin vaatteisiin. Skydda B&B Products toimittaa cramolaisille näkyvät työvaatteet, college- ja t-paitoja sekä erikoisvaatetusta ja tarvikkeita. Kaikki cramolaisten käyttämät työvaatteet täyttävät alalla vaadittavat standardit. – Nythän standardit ovat kovenemassa näkyvissä työvaatteissa. Uusi EN20471-standardi edellyttää, että vaatteissa on heijastimet vyötärön ja hihojen lisäksi myös olkapäillä, kertoo Skyddan aluepäällikkö Kari Holopainen. Työvaatteet ovat Cramon näköisiä eli vaat-

teissa näkyy punaista ja mustaa. Kaikissa vaatteissa on myös Cramon logo painettuna joko rintaan, selkään tai hihaan. – Kriteerit ovat selvät. Cramo haluaa työntekijöilleen laatua, mutta kohtuuhintaan, Holopainen tiivistää. Tarpeen mukaan Cramo ostaa Skyddalta myös esimerkiksi palosuojattuja vaatteita sähkötöitä tekeville työntekijöille ja erikoisvalmistettuja talvivaatteita pohjoisen Suomen cramolaisille. Myös cramolaisten käsineet, pipot, lippalakit, suojalasit ja hengityssuojaimet ovat Skyddan valikoimista. ■

eristävyyttä. Irrotettava lämpöpohjallinen eristää lämpöä ja lisää jalkineen käyttöikää. – Näkyvät vaatteet ovat erittäin herkkiä likaantumaan, joten vaatteita tulisi pestä

usein, jotta ne säilyvät näkyvänä. Kaikki lika ei kuitenkaan irtoa pesuissa, jolloin vaatteita saatetaan joutua korvaamaan uusilla suhteellisen nopeasti, Tammela kertoo. ■

Bränditarinan kertoja

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Cramo-konsernin markkinointijohtajana keväällä aloittanut Lasse Huuhka jalkauttaa Cramo Storyn eli Cramon bränditarinan kaikkiin 15 toimintamaahan. Työ on Huuhkan mukaan jopa hämmentävän mukavaa. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: JANNE VIINANEN

uuhka tuli taloon vuonna 2003 myynnin ja markkinoinnin ammattilaiseksi Tilamarkkinoille. Vuonna 2008 hän aloitti Cramo Finlandin markkinointipäällikkönä. Nykyinen koko Cramo-konsernin markkinointijohtaja toteaa, että työ Tilamarkkinoilla oli se kohta, jossa hän löysi polun työuralleen. Työkokemusta oli aiemmin kertynyt teknisen alan myyntityöstä. – Konsernin markkinointijohtajan työ on uusi pesti Cramolla. Työnkuva muodostui, kun konserniviestinnästä irrotettiin markkinointi omaksi osa-alueekseen. Päätehtäväni on nyt selkeyttää Cramon brändiä kaikissa 15 toimintamaassamme sekä yhtenäistää toimintaa ja kampanjoita, Huuhka summaa.

BRÄNDITYÖ EI ole Huuhkalle uutta, koska hän yhtenäisti viestinnän linjaa jo työskennellessään Suomen markkinointipäällikkönä. Nyt toteutukseen saadaan uutta puhtia. – Olen viihtynyt hyvin uudessa pestissäni ja tutustunut uusiin ihmisiin. Minulle on tärkeää, että työni on aiempaakin haastavampaa. Haluan pähkiä ja pohtia asioita. Kevään ja kesän aikana olen innolla tarttunut toimeen. Huuhka miettii, että uudessa työssä on saanut ottaa hurmaustaidotkin käyttöön esimerkiksi silloin, kun talon omaa porukkaa on kannustettu viestien yhtenäistämiseen. – Työ on ollut hämmentävän mukavaa ja innostavaa, hän myhäilee. CRAMO STORY jatkuu tänä vuonna entistäkin vahvempana.

– Brändilupauksemme antaa mainio päivä työmaalla on toiminut. Rehellisesti sanottuna työntekijämme ovat jopa yllättäneet minut. Meil-

lä on arjessa valtavasti hyviä ja hienoja juttuja jaettavana. Se kertoo osaltaan onnistumisesta sisäisessä kehitystyössä. Huuhka on ollut mukana sorvaamassa monta Cramon menetyskampanjaa. Suuren suosion Suomessa saavuttanut Vuoden huoltaja -kampanja otetaan käyttöön myös muissa Cramon toimintamaissa. Suomessa lajeina ovat olleet jääkiekko ja jalkapallo, mutta esimerkiksi Norjassa huoltaja voi olla esimerkiksi hiihtojoukkueen voimahahmo ja vastuunkantaja. – Huoltajakampanja ilmentää hienosti Cramon brändilupausta. Kun sitoutuu tekemäänsä työhön, saavuttaa mainion päivän niin työpaikalla kuin joukkueessakin. Sitoutuessaan joutuu laittamaan itsensä likoon. Juuri tätä vaadimme itseltämmekin. Vuoden huoltaja -kampanja jatkuu syksyllä Suomessa, mutta Huuhka lupaa, että asiakkaille on suunnitteilla uusiakin tempauksia. HUUHKA ITSE viihtyy amerikkalaisten autojen kimaltavia pintoja ja

muhkeita muotoja ihaillessa. – Kesä on kulunut kärvistellessä, koska jouduin odottamaan uuden harrasteauton seilaamista Atlantin yli. Hän ehti myydä keväällä vanhan Buickinsa uuden auton tieltä. Onneksi elokuun alussa vuoden 68 Pontiac Lemans rantautui Amerikasta Suomen Tampereelle. – Nyt voin kuumentaa kunnolla kumia! ■

”Haluan pähkiä ja pohtia asioita.

Lasse Huuhka kertoo, että rakastaa amerikanrautoja. Samalla antaumuksella hän on lähtenyt jalkauttamaan brändin yhtenäistämistä konsernissa.

2| 2015

cramogreatday.com

LUOTETTAVUUS

RATKAISEE.

USKOMME, ETTÄ MYÖTÄTUNTOINEN SYDÄN ON LIHAKSISTA VAHVIN. Sen voimalla rakennetaan myös luottamuksellinen liiketoiminnallinen suhde. Tiedämme kuinka ratkaisevan tärkeää on, että asiat valmistuvat ajallaan. Siksi pienet ja suuret haasteet työmaalla ovat meille yhtä tärkeitä. Takaamme, että kalustomme on aina kunnossa. Mitä luotettavuus merkitsee sinulle? www.cramogreatday.com

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA