Cramon 2 16

11

MINIMOI RISKIT ❯ Cramo-Turva

pelastaa vahingoilta

04

MITTAVA MUUTOSTYÖ ❯ Kotkamills valitsi Cramon

SYYSKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

02 | 2016 SIMSALABIM! Tiedätkö jo, mikä on tietomalli?

5

POMO PIILOUTUI Cramo mukana hittiohjelmassa

FAKTAA ILMANPUHDISTAJISTA

UNIBUUMI ALKOI: Näillä vinkeillä teet nukkumatista kaverin

HENRIETTA KEKÄLÄINEN:

RAKENNUSALA HYÖTYY DIGITALISAATIOSTA VALTAVASTI

pääkirjoitus

Kokeilin, miltä tuntuu olla pomo piilossa

2

2| 2016

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio

K

un minulta kysyttiin vajaa vuosi sitten, haluaisinko lähteä mukaan Nelosella syyskuussa alkavaan Pomo piilossa Suomi -ohjelmaan, täytyy myöntää, että ensimmäinen ajatukseni oli tyrmätä koko idea. Ensinnäkään minusta ei ole mukavaa huijata ketään ja toisekseen en omaa juurikaan kokemusta kameroiden edessä työskentelystä. Kypsyttelin ajatusta kuitenkin mielessäni ja pikkuhiljaa ymmärsin, että ohjelma tarjoaisi meille Cramolla loistavan mahdollisuuden yhdistää hupi ja hyöty: meille jäisi ohjelmasta mukava muisto tuleville vuosille ja saisimmepa samalla testattua, miten mainio päivä työmaalla -lupauksemme käytännössä näkyy työmme arjessa.

POMO PIILOSSA Suomi on reality-ohjelma, jonka jaksoissa kymmenen suomalaisen yrityksen johtajaa jättää normaalin arkensa, hankkii peitenimen ja soluttautuu yritykseensä tavallisena työntekijänä. Toivomukseni oli, että pääsisin piiloutuneena pomona seuraamaan työoloja ja niihin liittyviä arjen pulmia työntekijän näkökulmasta. Oma peitetarinani oli, että esiinnyin italalta tulevana teollisuusmyynnin myyjänä Olavi Kivelänä, jonka oli tarkoitus tulla Cramolle töihin. Selitimme työntekijöillemme, että kuvasimme samalla mukamas Firma-ohjelmaa, jossa kokeneet työntekijät perehdyttävät uusia kasvoja ja pystyimme näin perustelemaan tv-kamerat.

OHJELMAN PARASTA antia oli, että pääsin kerrankin juttelemaan rauhassa henkilökuntamme kanssa kasvotusten ja seuraamaan vuokrauksen, asennuksen, huollon ja myynnin työtä läheltä. Täysin uusia asioita ei tullut esille, mutta ymmärrykseni osaamisestamme kasvoi. Suurin oivallus oli, että meidän täytyy Cramolla yhtenäistää ja digitalisoida prosessejamme entisestään, jotta pystymme tarjoamaan jatkossakin

hyvää asiakaspalvelua. Mitä vähemmän aikaa meillä kuluu aikaa sisäisiin prosesseihin, sitä nopeammin sujuu asiakaspalvelumme. Ohjelmassa opittuja asioita tullaan hyödyntämään varmasti käytännön työssämme.

OLI MIELENKIINTOISTA huomata, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että ensimmäiset kaupat syntyvät asiakkaamme kanssa. Kuvauksissa kävi ilmi, että onnistunut myynnin asiakassuhde perustuu luottamukselle, jota rakennetaan joskus viikkojen, joskus jopa vuosienkin ajan.

Hyvä esimies ymmärtää, että asiakassuhteisiin täytyy siis voida varata aikaa. Tulemme jatkossakin pitämään huolen siitä, että kaikki asiakkaamme huomioidaan yksilöinä ja heitä palvellaan heidän parhaaksi katsomallaan tavalla.

ENNAKKOLUULOISTANI HUOLIMATTA ohjelman kuvaukset osoittautuivat erittäin hauskaksi kokemukseksi ja nuo viitisen päivää tulen muistamaan aina. Kamerat unohtuivat kaikilta kuvattavilta nopeasti ja tunnelma kuvauksissa oli rento ja vapautunut. Olen nuorena harrastanut roolipelejä, joten siitä oli onneksi hyötyä peiteroolissani. Osasin siis vastata, kun minua puhuteltiin Kivelän Olaviksi. En vielä tiedä, uskallanko katsoa itse ohjelman suorana, mutta kiinnostuneita kehotan seuraamaan ohjelmaa Nelosella syyskuussa. Silloin näette, miten roolisuoritukseni meni läpi!

Syysterveisin,

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TOIMITUS OSG Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi TOIMITUSKUNTA Maiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski TOIMITUSSIHTEERI OSG Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OSG Viestintä, Henna Pöllä KANNEN KUVA Satu Kemppainen PAINO Gravity Nordic PAPERI Galerie Art Silk PAINOSMÄÄRÄ 6 800 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com Maiju Nupponen, Cramo Finland TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

17

PULMA&RATKAISU ❯ Mitä tehdä, kun keli kylmenee?

23

31

PELIT&VEHKEET ❯ Ilmanpuhdistaja on edullinen ja tehokas

SORVIN ÄÄRESSÄ ❯ Työnjohtaja on kova viikinki

6

19

3

2| 2016

14

12

Yöunta ei voi ” korvata päiväunilla.

Henri Tuomilehto, unitutkija, dosentti ja erikoislääkäri

27

06

SISÄILMAPOLIISI PAIKANTAA HOMEPOMMEJA

08

CRAMO-TURVA SUOJAA ASIAKKAAN SELUSTAN

11

SELVITIMME, MITEN ASIAKAS MIELUITEN VUOKRAA

12

NUKKUMINEN KANNATTAA, KATSO MITEN

14

CRAMO-GOLF ELÄVÖITTI ELOKUUTA

24

LUJATALON ANTTI YLIHÄRSILÄ ON URHEILUMIEHIÄ

27

RAKENNUSTEN TIETOMALLINNUS MULLISTAA SUUNNITTELUTYÖN

28

ITÄKESKUS SAA KAUPUNKIKESKUKSEN

Nousussa

4

Stefan Fors (vas.) ja Jani Haapalainen kertovat kiireisen projektin sujuneen hyvin monien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden kesken. Cramo perusti työmaalle monipuolisesti palvelevan projektipisteen.

2| 2016

Kotkamillsin uusi kartonkikone käynnistyi heinäkuussa. Mittava muutostyö alkoi vanhan paperikoneen purkamisella. Uutta konetta varten tarvittiin myös uudisrakentamista.

Lotta Liinamaa viihtyi hyvin Kotkamillsin työmaan Cramon projektipisteellä.

”

Työmaatiloja on toimitettu kaikkiaan 70 yksikköä toimistoja ruokalakäyttöön.

Kotkamills siirtyi kartonkiin Kotkamillsin tehtaalla on kevään ja kesän aikana tehty mittava muutostyö, kun toinen paperikone vaihdettiin ympäristöystävälliseksi kartonkikoneeksi.

Cramo on toimittanut työmaalle siirtokelpoisia tiloja, vuokrakalustoa ja perustanut projektipisteen.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: BORIS FAGERSTRÖM

K

otkamills Oy:n projektijohtaja Stefan Fors kuvailee hanketta laajaksi ja monivaiheiseksi. Muutostyö alkoi alkuvuodesta vanhan koneen purkamisella. Ennen kuin uutta kartonkikonetta päästiin asentamaan, piti rakennusta laajentaa ja vahvistaa sekä tehdä koneelle perustukset.

– Enimmillään työmaalla oli 1 200 projektityöntekijää. Kaikkiaan turvallisuusperehdytyksen on käynyt läpi 3 300 henkilöä.

Uusi kone tuottaa korkealaatuista taivekartonkia erilaisiin pakkauksiin sekä suojakerroskartonkia, jota käytetään esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Kaikki koneella valmistettavat kartonkituotteet ovat täysin kierrätettäviä. Ympäristöystävällisessä kartonkituotannossa puukuitu hyödynnetään tehokkaasti ja kemikaaleja ja vettä käytetään mahdollisimman vähän.

UUSI KARTONKIKONE käynnistyi heinäkuussa ja sen kapasiteetti on 400 000 tonnia.

Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan Kotkamillsille noin 170 miljoonaa euroa.

– Tuotantosuunnan vaihdos ei lisää merkittävästi työpaikkoja, mutta se turvaa nykyiset noin 500 työpaikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Investoinnin myötä Kotkamillsin tulevaisuus näyttää valoisalta, Fors tiivistää.

CRAMON PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jani Haapalainen kertoo Cramon toimineen monipuolisesti Kotkamillsin työmaalla.

Cramon työt alkoivat viime vuoden marraskuussa, jolloin asennettiin ensimmäiset siirtokelpoiset työmaatilat kalustuksineen. Tiloja toimitettiin kaikkiaan 70 yksikköä aliurakoitsijoiden ja Kotkamillsin toimisto- ja ruokalakäyttöön.

Siirtokelpoisten tilojen asennusten lisäksi Cramo on toimittanut työmaalle perinteistä vuokrauskalustoa, kuten telineitä, nostimia ja työkaluja. Cramo on tarjonnut myös työmaasähköistykseen ja -valaistukseen liittyvää kalustoa ja asennuspalveluja.

Fors kertoo, että Cramo valikoitui tilojen ja kaluston toimittajaksi hyvien aikaisempien yhteistyökokemusten sekä sopivan hinta-laatusuhteen perusteella.

– Pystytimme työmaalle projektipisteen, johon voitiin valita kalustoa kulloisenkin tilanteen mukaan. Projektipisteen avulla olemme voineet palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja nopealla aikataululla, kun kalustotarpeita on käyty läpi suunnitellusti, Haapalainen toteaa.

Cramon projektipiste tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ja pisteestä saa samat palvelut kuin kiinteästäkin vuokrauspisteestä. Kun kalusto on saatavilla suoraan työmaalta, on työskentely tehokasta ja kaikki voivat keskittyä omiin työtehtäviinsä.

HAAPALAISEN MIELESTÄ Kotkamillsin työmaalla toiminen on vaatinut Cramolta myös hyvää sisäistä yhteistyötä. Projektipisteessä on työskennellyt koko ajan vuokraamotyöntekijä Lotta Liinamaa ja yhteistyötä on tehty myös lähiseudun vuokrauspisteiden, kuten Cramon Kotkan toimipisteen esimiehen Pekko Porkan ja Cramon asennuspalvelujen kanssa.

– Meillä on kokemusta teollisuusprojekteista, joten osasimme jo suunnitteluvaiheessa varautua muuttuviin tarpeisiin.

Cramon osalta hanke saadaan valmiiksi syyskuussa, kertoo Liinamaa. ■

5

2| 2016

Nousussa

6

2| 2016

Kaupunkikeskus kohoaa Itikseen

Helsingin Itäkeskukseen avautuvat syksyllä 2017 upouusi K-citymarket ja moderni kaupunkikeskus. Cramo on ollut tiiviisti mukana kaupunkikeskuksen rakentamisessa jo sen suunnitteluvaiheesta lähtien.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: KESKO JA MARKKU OJALA

H

elsingin Itäväylän varrella on meneillään yksi kaupungin suurimmista rakennushankkeista. Itäkeskuksen vanha K-citymarket jää ensi syksynä historiaan, kun naapuritontille parhaillaan rakennettavaan liiketilaan avautuu toukokuussa uusi kauppa. Kaikkiaan kiinteistössä on 65 000 kerrosneliömetriä. Siihen sijoittuu K-citymarketin lisäksi runsaasti ravintoloita, kahviloita ja muita palveluita.

– Nyt toteutusvaiheessa oleva kaupunkikeskus on Keskon historian suurin kauppapaikkahanke. Keskuksen ensimmäisen vaiheeseen sijoittuva K-citymarket ja sen ympärille rakentuva ruokamaailma nostavat Itä-Helsingin ruokatarjonnan uudelle tasolle.

Suuren ja teknisesti haastavan projektin toteuttaminen ei onnistuisi ilman alan parhaita yhteistyökumppaneita, kuten Haahtelaa ja Cramoa, kertoo Keskon projektipäällikkö Mika Ohenoja.

RAKENNUSTÖIDEN PROJEKTINJOHDOSTA vastaa Haahtela-rakennuttaminen Oy. Cramo on ollut Keskon hankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta lähtien ja vastaa työmaan työmaatiloista, henkilötavarahisseistä, kulunvalvonnasta sekä työmaa-aikaisen sähköistyksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

7

2| 2016

Projektipäällikkö Mikko Marttila (vas.) Cramolta kertoo, että työmaan tarpeet ennakoimalla on vältytty kiiresumalta. Vieressä avainasiakaspäällikkö Kari Jäppinen.

Cramo tekee myös yhdessä työmaan työnjohdon kanssa putoamissuojaussuunnitelmat ja toimittaa niiden mukaisen kaidekaluston.

Ensi talvena haastava ja merkittävä työ tulee olemaan työmaan rakennusaikainen lämmitys. − Pitkin matkaa töitä on riittänyt tasaisesti.

Työmaa on toteutettu erittäin ammattitaitoisesti ja kalustotarpeet on pystytty ennakoimaan, joten kiire on jakautunut sopivasti, kuvailee Cramon projektipäällikkö Mikko Marttila.

Haastetta ja tarkkaa suunnittelua on vaatinut juuri se, että ison työmaan tarvitsema kalusto on saatu toimitettua paikalle aina haluttuna ajankohtana.

KUN UUSI K-CITYMARKET avaa ovensa, työmaan on tarkoitus siirtyä toiseen vaiheeseen: vanhan K-citymarketin rakennus puretaan ja sen tilalle nousee kauppakeskuksen laajennusosa, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2019. Vielä ei ole varmaa, onko Cramo mukana myös siinä, mutta tähän on varauduttu. − Perinteisesti menemme työmaalle vasta sen perustamisvaiheessa, mutta nyt toista vaihetta silmällä pitäen työmaatilat on sijoiteltu niin, että niitä voidaan käyttää myös työmaan jatkovaiheessa ja korottaa vielä lisäkerroksella, Marttila kertoo. ■

Cramo kuvasi loppukeväästä kopterivideon Itäkeskuksen työmaalla. Video on katsottavissa Cramo Finlandin some-tileillä.

UUTISET

KOONNUT: RUUT TOLONEN JA MARI KUUSINEN | KUVAT: MARKO SAARINEN, SATU KEMPPAINEN JA JUSSI TANTTU

Taikuri ilahdutti koulukiusaamisen vastaisella kiertueella 8

2| 2016

C

ramo osallistui alkusyksyllä koulukiusaamisen vastaiseen työhön sponsoroimalla taikurin Motoristit koulukiusaamista vastaan -järjestön kiertueelle. Elokuun puolivälissä startannut kiertue alkoi Haukiputaalta, jonka jälkeen motoristit vierailivat Pohjois-Suomen ja Lapin kouluissa Nuorgamia myöten.

– Kouluvierailut toteutetaan niin, että ilmoitamme jäsenillemme kokoontumispaikan, jonne kaikki halukkaat motoristit voivat tulla. Sieltä ajamme letkassa koululle, jossa oppilaat ovat pihalla vastassa. Tämän jälkeen pidämme juhlasalissa puheen, jossa kerromme positiivisessa hengessä siitä, miten motoristit eivät kiusaa toisiaan. Lopuksi taikuri esiintyy ja oppilaat pääsevät pihalle ihmettelemään moottoripyöriä, kertoo järjestön varapuheenjohtaja Tomi Keto-Tokoi.

Tapahtumien yhteydessä oppilaat tekevät myös kiusaamattomuus-

lupauksen.

Motoristien vierailut ovat kouluille ilmaisia, mutta jotta tapahtuma voidaan järjestää, pääpuhujan matkakustannukset ja taikurin palkkio katetaan joko koulujen määrärahoista tai lahjoitusvaroin.

– Olimme yhteydessä Cramoon, sillä etsimme isoa, valtakunnallisesti toimivaa yhteistyökumppania. Cramolla on merkittävä osuus siinä, että Lapin kiertueen toteuttaminen oli mahdollista, Keto-Tokoi kiittelee.

Cramolle on tärkeää tukea kiusaamisen vastaista toimintaa.

– Kiusaaminen on vakava ongelma, joka jättää elinikäiset jäljet. Motoristit ovat tehneet vapaaehtoisvoimin upeaa työtä, jota Cramo haluaa olla tukemassa. Kaikkien aikuisten ja lasten tulisi olla yhtä rohkeita ja puuttua kiusaamiseen, kannustaa Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. ¢

on vakava ”Kiusaaminen ongelma, joka jättää elinikäiset jäljet.

Prätkäletka kiersi elokuussa kouluja Haukiputaalta Lappiin asti.

Motoristit tekivät kouluissa kiusaamattomuuslupauksen.

Lapset pääsivät myös ihmettelemään moottoripyöriä pihalle.

Cramo sponsoroi ohjelmointikurssin lukioon Teknologiataidot ovat rakennusalalla vuosi vuodelta tärkeämpiä. Tätä tukeakseen Cramo Finland Oy sponsoroi 38 tunnin pituisen Mehackitin ohjelmointikurssin Helsingin kielilukioon.

U

uden teknologian ja digitaalisuuden rooli kasvaa kaikilla toimialoilla, eikä rakennusteollisuus ole tässä poikkeus. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin paljon uutta osaamista, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Kurssin toteuttaa vuonna 2014 perustettu suomalainen startup-yritys Mehackit. Mehackitin lukiokurssin kautta 16–18-vuotiaat pääsevät tutustumaan teknologian mahdollisuuksiin ja saavat ymmärrystä heitä ympäröivästä alati teknologisoituvasta maailmasta.

Mehackit-kursseilla päästään rakentamaan omia projekteja sekä ohjaajan avustamana että omaan tahtiin tekemällä. − Aiemmista kursseista saatu palaute on ollut todella positiivista. Monissa kouluissa on koettu, että meidän kurssimme ovat olleet oppilaille sopiva tapa tutustua teknologiaan, sanoo Mehacikitin perustaja ja toimitusjohtaja Henrietta Kekäläinen.

Kursseilla paitsi oppilaat, myös vastuuopettaja pääsevät tutustumaan luovaan ohjelmointiin uudesta näkökulmasta. Mehackitin materiaalit ovat ilmaisia ja koulu voi halutessaan käyttää niitä myöhemmin itsenäisesti.

– Ensi keväänä järjestettävä Johdatus luovaan ohjelmointiin Processingilla -kurssi tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden tutustua ohjelmoinnin maailmaan kuvataiteen oppiaineen kontekstissa.

Kurssin myötä mahdollistuu myös merkityksellinen sidosryhmätoiminta: opiskelijat saavat kontaktin kurssin sponsoroivaan Cramoon, toteaa kurssin vastuuopettaja Erika Perttuli-Borobio Helsingin kielilukiosta. ¢

Henrietta Kekäläinen pitää koulukursseja hyvänä tapana tutustua teknologiaan.

Katso lisää Mehackitista ja Henriettasta sivulta 18!

Sisäilmapoliisi selättää homeongelmia

A

alto-yliopistossa aloitettiin keväällä Sisäilmapoliisi-tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on tuottaa uudenlaisia mittausmenetelmiä.

Uusien menetelmien avulla rakennusten mahdollisiin sisäilmaongelmiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.

Projektissa kehitetään langattomia mittausjärjestelmiä, joilla rakennuksista voidaan paikantaa sisäilmaongelmien lähteitä. Näin ongelmien korjaaminen päästään aloittamaan varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyisin. Hankkeesta hyötyvät paitsi rakennusten käyttäjät, myös niiden omistajat ja huoltoyhtiöt, sillä uusien laitteiden ansiosta rakennusten korjauskustannukset saadaan laskemaan.

Projektin tutkimusosuudesta vastaa kuusihenkinen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation sekä rakennustekniikan laitoksilta. Cramo osallistuu hankkeeseen testaamalla laitteita.

– Cramo tulee tekemään Sisäilmapoliisi-projektiin kuuluvia kenttätutkimuksia ja testaamaan laitteita niiden kehittämisvaiheessa, kertoo Cramon projektipäällikkö Mika Aalto.

Koska sisäilmahaittoja aiheuttavat monet eri tekijät, ei ongelmien syytä ole mahdollista selvittää yhdellä laitteella tai menetelmällä.

Sisäilmapoliisi-tutkimusprojektissa kokeillaankin useita erilaisia mittauksia ja menetelmiä.

– Keskeisiä menetelmiä ovat esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksien mittaaminen vesihöyryä kondensoimalla sekä erilaiset optiset menetelmät ja rakenteisiin asennettavat anturit, joiden avulla seurataan sellaisia rakenteissa muodostuvia olosuhteita, jotka mahdollistavat esimerkiksi mikrobiologisten haitta-aineiden syntymisen, kertoo tutkija Panu Harmo Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitokselta. ¢

9

2| 2016

UUTISET

Tatu Hauhio porautui cramolaisten arkeen tv-ohjelmassa 10

2| 2016

T

oimitusjohtaja Tatu Hauhio laittoi henkilökuntamme viime touko-kesäkuussa hauskaan testiin. Cramo osallistui Nelosella syksyllä alkavaan Pomo piilossa Suomi -reality-ohjelmaan, jonka jokaisessa jaksossa yrityksen johtaja jättää normaalin arkensa, hankkii peitenimen ja soluttautuu omaan yritykseensä tavallisena työntekijänä. − Peitetarinani oli, että esiinnyin it-alalta tulevana teollisuusmyynnin myyjänä Olavi Kivelänä, jonka oli tarkoitus tulla Cramolle töihin. Ohjelman parasta antia oli, että pääsin juttelemaan henkilökuntamme kanssa rauhassa kasvotusten ja seuraamaan käytännön työtä läheltä. Kokemuksesta opittuja asioita tullaan hyödyntämään varmasti myös asiakaspalvelussamme, Hauhio lupaa.

Sarjan tavoitteena on setviä työpaikan pulmia ja työoloja työntekijän näkökulmasta. Piiloutuvat pomot näkevät myös, millaisia vaikutuksia heidän omilla päätöksillään on työpaikan arjessa. Olavi Kivelää perehdyttivät Cramolta asiakaspalvelupäällikkö Tuomas Haapalainen ja työnjohtaja Joni Tuhkanen Tuusulasta, asiakaspäällikkö Juha Sorjonen Hyvinkäältä ja asiakaspäällikkö Enni Mannerjoki pääkaupunkiseudulta.

Hauhio kertoo oppineensa kokemuksesta paljon, vaikka astuminen tvkameroiden eteen ensin jännittikin. − Olen nuorena harrastanut roolipelejä, joten siitä oli onneksi hyötyä peiteroolissa. Kameratkin unohtuivat kaikilta nopeasti ja tunnelma kuvauksissa oli rento. Tekoviikset tosin tahtoivat kutittaa minua kuivuessaan, joten niitä piti käydä salaa korjaamassa, hän nauraa.

Pomo piilossa Suomi -ohjelma alkaa Nelosella 7. syyskuuta kello 20. ¢

Nähtäväksi jää, naruttiko Olavi Kivelä (vas.) Cramon asiakaspalvelupäällikkö Tuomas Haapalaista.

CHL-fanilähettiläät raportoivat lätkätunnelmista

J

ääkiekon CHL-kausi starttasi kolmannelle kaudelleen elokuussa 48 joukkueen voimiin. Suomesta on tälläkin kaudella mukana kahdeksan joukkuetta.

Tämän CHL-kauden uutuus on 93 fanilähettilästä, eli Fan Ambassadoria.

CHL valitsi eri puolilta Eurooppaa tulevat lähettiläät yhdessä virallisen yhteistyökumppaninsa Cramon kanssa kuluneen kesän aikana. Tuoreet fanilähettiläät hehkuttavat otteluiltojen tunnelmia sosiaalisessa mediassa ja tarjoavat CHL:n seuraajille kurkistusikkunan kisakulissien taa.

– Saimme valtavan määrän loistavia hakemuksia tähän tehtävään. Fanikokelaat osoittivat hakemuksissaan paitsi luovuutta, myös suurta sitoutuneisuutta jääkiekkoon. Tästä syystä päädyimme valitsemaan lähettiläitä alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, kertoo Cramon markkinointijohtaja Lasse Huuhka.

Fanilähettiläät raportoivat kisakuulumisia somessa ja käyttävät tunnisteita #GreatDayAtCHL ja #FanAmbassador. Lähettiläät saavat CHL:ltä ja Cramolta palkaksi hyvästä työstä lippuja suosikkijoukkueensa otteluun, oman fanilähettiläspaidan, tapaamisen suosikkijoukkueensa parhaan maalintekijän kanssa ja tutustumisretken joukkueensa kotiareenan kulisseihin CHL-pelin aikana. Kaikkein sitoutunein fanilähettiläs saa palkaksi matkan CHL:n finaalipeliin helmikuussa.

Jussi Tanttu valittiin Helsingin IFK:n fanilähettilääksi tulevalle kaudelle.

– Lähdin mukaan CHL-fanilähettilääksi, sillä olen aina ollut HIFK-fani.

Paras palkinto työstä on ollut omalla nimelläni varustettu HIFK-paita, jonka sain äskettäin omakseni. Olen todella ylpeä siitä, että saan tällä tavalla edustaa HIFK:ta! ¢

Jussi Tanttu aloitti syksyllä uunituoreena CHLfanilähettiläänä.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: CRAMO

Cramo-Turva kannattaa aina Cramo tarjoaa asiakkailleen Cramo-Turvan, joka minimoi asiakkaan vuokrauksen aikaisen riskin, jos vuokrakone esimerkiksi varastetaan tai kohtaa yllättävän vahingon.

Nyt Cramo-Turvaa on laajennettu uusiin tuoteryhmiin ja hinnoitteluperusteet on viilattu entistäkin käyttäjäystävällisemmiksi.

K

un asiakas vuokraa Cramolta koneen tai laitteen, vastuu vuokrakohteesta siirtyy hänelle. Jos kone katoaa, tuhoutuu tai varastetaan, Cramolla on alan yleisten vuokrausehtojen mukaan oikeus laskuttaa asiakkaalta koneen uushankintahinta.

Isojen nostinten kohdalla uushankintahinta voi lähennellä jopa sataatuhatta euroa. Riskin realisoituessa uushankintahinnan mukaisella korvauksella voi olla merkittävä vaikutus asiakkaan tulevaan liiketoimintaan.

Jotta asiakas voisi suojautua tältä riskiltä, Cramo on tarjonnut jo vuosien ajan Cramo-Turvaa, jonka saa kätevästi ja helposti koneen vuokrauksen yhteydessä.

– Cramo-Turva on kustannustehokas tapa suojata selustansa ja välttää ikäviä yllätyksiä vuokratessa koneita. Suurin osa asiakkaistamme ottaakin sen automaattisesti. Toisin kuin monissa vakuutusyhtiön tarjoamissa vakuutuksissa Cramo-Turvassa asiakas maksaa vain vuokrapäivistä, joina kone on käytössä, ja vain ja ainoastaan niistä koneista, jotka hänellä on vuokralla, kertoo talousjohtaja Pirjo Wuorenheimo.

Cramo-Turvan käyttöä koneen vuokrauksessa voi verrata mainiosti auton vuokraukseen. Harva henkilö olisi valmis käyttämään vuokra-autoa ilman vakuutusta.

YRITYSASIAKKAILLA ON vain poikkeusta-

pauksissa erillinen vakuutusyhtiön vakuutus, joka kattaa vuokralaitteiden ja -koneiden haaverit. Myöskään henkilöasiakkaiden vakuutukset eivät välttämättä kata muiden omaisuudelle koituvia vahinkoja.

– Hyvin moni asiakas ymmärtää CramoTurvan merkityksen ja haluaa pienentää riskiään ottamalla Cramo-Turvan edulliseen hintaan. Cramo-Turva on helppo keino hallita vuokrakoneeseen liittyvää taloudellista riskiä, Wuorenheimo korostaa.

Cramo-Turva on asiakkaalle vaivaton, sillä hän saa sen samalta luukulta kuin koneenkin eikä hänen tarvitse miettiä, onko koneel-

Cramo-Turva on hyvää asiakaspalvelua, sillä se on helppo ja edullinen hankkia samalla kun vuokraa koneen tai laitteen. Uusi hinnoitteluperuste on täysin läpinäkyvä ja looginen.

la suojaa vai ei. Cramo-Turvan korvauksen edellytyksenä on, että asiakas on käyttänyt konetta oikein sekä noudattanut suojausohjetta, eli esimerkiksi työmaalla oleva kone on lukittu ketjuilla.

CRAMO-TURVAN HINNOITTELU muuttui

kesäkuun alusta. Aiemmin veloitusperuste oli kuusi prosenttia asiakkaan maksamasta vuokrahinnasta. Vuokrahinta on kuitenkin harvemmin verrattavissa koneen arvoon tai mahdollisiin korjauskustannuksiin. Niinpä veloitusperuste haluttiin muuttaa järkevämmäksi ja sellaiseksi, että se vastaa paremmin tuotetta ja siihen kohdistuvaa riskiä.

Nyt veloitusperuste on neljä prosenttia tuotteen ovh-vuokrahinnasta. Hinnoittelu on tehty myös mahdollisimman läpinäkyväksi, sillä kaikkien tuotteiden Cramo-Turvan hinta ja omavastuu kerrotaan suoraan hinnastossa.

– Uusi hinnoittelu on asiakkaille reilu ja järkevä. Ulotimme sen automaattisesti kaikille nykyisille sopimusasiakkaillemme, kertoo uudesta hinnoittelusta vastannut projektipäällikkö Ilari Vainikka.

Aiemmin Cramo-Turvan saattoi hankkia vain maanrakennuskoneisiin ja nostimiin.

Nyt turva on laajennettu koskemaan kaikkia tuoteluokkia, muun muassa työmaatiloja ja rakennuskoneita.

Omavastuuluokka on Cramolla konekohtainen ja sovitettu koneen hankintahintaan.

Se voi olla koneen arvosta riippuen 2 000, 200 tai 20 euroa. Joissain pienissä koneissa ei ole lainkaan omavastuuta. Yleensä omavastuuton turva on kallis lisäpalvelu.

– Olemme vakaasti sitä mieltä, että hinnoittelun uudistukset ovat tehneet CramoTurvasta entistäkin kannattavamman tuotteen, tiivistää Vainikka. ■

11

2| 2016

12

2| 2016

Soitto vuokrAamoon aamupäivällä

– näin asiakas mieluiten vuokraa Cramo Finland selvitti kyselytutkimuksen avulla, millaisia toiveita yrityksen asiakkailla on kaluston vuokrauksen ja Cramon verkkosivujen suhteen. Vastausten perusteella valttia on tilauksen tekeminen puhelimella, aamupäivän aikana ja ripeällä toimituksella.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: DREAMSTIME

Cramon verkkosivuilta Haluaisin: Kyllä

Ei

TARKISTAA KALUSTON SAATAVUUDEN

64%

36%

VERTAILLA HINTOJA

62%

38%

SAADA TIETOA KONEISTA JA LAITTEISTA

53%

47%

Cramon verkkosivuilta on helppo löytää tarvitsemani tiedot?

Enimmäkseen samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Eri mieltä

54%

5% 13%

28%

asiakkaille olisi, että Cramon verkkosivuilta voisi tarkistaa kalustotilanteen, ” Tärkeintä hinnat ja tietoja. Enemmistö vastaajista oli suhteellisen tyytyväisiä Cramon verkkosivuihin ja koki, että niiltä löysi helposti tarvittavat tiedot.

Mihin aikaan päivästä tilaat vuokrakoneita?

Klo 6 - 8 aamusta

Klo 8 - 12

Klo 12 - 16

Klo 16 jälkeen Muu aika, milloin?

48% 19% 12%

20%

”

Suurin osa Cramon asiakkaista vuokraa kaluston ennen puoltapäivää.

1%

Miten vuokraat koneita?

SOITTAMALLA VUOKRAAMOON SÄHKÖPOSTITSE KÄYMÄLLÄ VUOKRAAMOSSA MUU, MITEN?

75% 11% 7% 7%

❯ KONEEN VUOKRAUS HOITUU useimpien asiakkaiden kohdalla tarttumalla puhelimeen. Melkein aina asiakkaat haluavat, että kone tuodaan työmaalle.

Millä välineellä mieluiten tilaisit vuokrakoneita?

TIETOKONEELLA ÄLYPUHELIMELLA TABLETILLA OTTAMALLA YHTEYTTÄ VUOKRAAMOON

22% 9% 7% 62%

Kuinka usein tilaat koneet kuljetettuina?

USEIN

42% 22%

JOSKUS

22%

HARVOIN

11%

EN KOSKAAN

3%

LÄHES AINA

❯ KALUSTOA NOUTAESSAAN yksi kuudesta tarvitsee vuokraamohenkilöstön apua. Vähän yli puolella on yleensä melko kiire, joka kuudennella on aina kiire ja joka seitsemännellä ei ole kiirettä.

13

2| 2016

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: HENRI TUOMILEHTO JA DREAMSTIME

14

2| 2016

Ensin meille kerrottiin, että terveyden perusta on oikeaoppinen ravinto.

Sitten julistettiin, että liikunta on hyvinvoinnin avain. Seuraavaksi on tulossa unibuumi.

Ota onkeesi unitutkija Henri Tuomilehdon teesit, ja olet muita edellä!

Hyvä uni on hyvinvointimme perusta

Muistijäljet vahvistuvat unessa, joten nukkuminen vaikuttaa oppimiseen ja muistamiseen. Elimistö tuottaa unen aikana kipua vaimentavia aineita, endorfiineja. Riittävä uni myös vahvistaa immuunijärjestelmää.

1

LUULET NUKKUVASI TARPEEKSI, MUTTA OLET VÄÄRÄSSÄ. Tuomileh-

to on havainnut työssään, että 95 prosenttia ihmisistä, joilla on ongelmia palautumisen tai nukkumisen kanssa, eivät joko tiedosta sitä tai tiedä, että tilanne voidaan korjata. Vähäiseen unen määrään tottuu. Emme enää huomaa toimivamme puolella liekillä.

Ajattelemme, että ihan hyvinhän tämä sujuu näinkin. Selviydymme päivästä toiseen. Äkkiä 10 vuotta on kulunut, emmekä tajua, minne ne ovat kadonneet.

Dosentti ja erikoislääkäri Henri Tuomilehdolla on unilääketieteen erityispätevyys. Hän toimii muun muassa asiantuntijana ja valmentajana suomalaisessa yritysmaailmassa sekä huippu-urheilussa.

2

OLET VALINNUT LIIAN LYHYET YÖUNET. Varaamme lepoa varten seitse-

3

VAIN OSALLA VÄHÄN NUKKUVISTA ON UNIHÄIRIÖ. Tuomilehto erottaa

män tuntia, mutta emme huomaa, että nukumme tunnin verran vähemmän. Emme saa heti unta, havahdumme keskellä yötä vessaan ja heräämme ennen kellon soittoa.

Kuusi tuntia on harvoin tarpeeksi. Kun väsyttää, syytämme milloin mitäkin: stressiä, pieniä lapsia, kuorsaavaa puolisoa, ikää. Arvosta untasi. Oikeasti kyseessä on oma valinta. Arkisin nukkumaan pitäisi mennä illalla silloin, kun väsyttää ensimmäisen kerran, eikä venyttää hetkeä myöhäisemmäksi. Sitä ennen kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki kunnossa.

toisistaan vapaaehtoisen, itse valitun huonon nukkumisen ja todelliset unihäiriöt.

Toki usein unihäiriöiden taustalla on pitkään jatkunut piittaamattomuus unesta ja levosta.

Kaikki eivät kuitenkaan saa unta, vaikka haluaisivat. Näitä unihäiriöistä kärsiviä ärsyttää, kun unettomuudesta puhutaan valintana. Heille se ei ole tahdon asia, eikä se ratkea huoneen viilentämisellä. Kaikki ihmiset hyötyvät paremman nukkumisen opastuksesta.

Esimerkiksi työyhteisössä noin 80 prosenttia saa avun melko pienistä parempaan nukkumiseen tähtäävistä ohjeista ja muutoksista.

Huomattavaa on, että 20 prosentilla on vakavia unihäiriöitä, on kyse työyhteisöstä tai urheilujoukkueesta.

4

OIKEAN UNEN MÄÄRÄN LÖYTÄÄ VAIN KOKEILEMALLA. Tuomilehdol-

ta kysytään usein, miten monta tuntia unta on tarpeeksi. Aiemmin hänellä oli tapana kiertää kysymys toteamalla, että unen määrä on sopiva, kun ihminen tuntee herätessään olevansa virkistynyt. Nyt hän tietää vastanneensa typerästi. Moni luulee olevansa virkistynyt, koska ei enää muista, millaista on olla täysissä voimissaan. Hän pyytää potilaitaan tekemään kokeen ja nukkumaan parin viikon ajan yhden tunnin enemmän joka yö. Jos olo on parempi, aiempi unen määrä on ollut riittämätön.

5

LYHYTUNISIA IHMISIÄ ON VÄHEMMÄN KUIN KUVITELLAAN. Moni

6

ILTAVIRKKUUS ALTISTAA HUONOLLE UNELLE. 10–15 prosenttia ihmisistä

7

ET TIEDÄ, MISSÄ ASENNOSSA NUKUT. Nukkumisasennolla on merki-

rehvastelee selviytyvänsä viiden tunnin unilla. Se on varmasti totta. Tuomilehto muistuttaa kuitenkin, ettei selviytyminen päivästä päivään ole sama asia kuin hyvä elämä.

Vain erittäin harva on paras painos itsestään nukuttuaan niin vähän. Vähän nukkuvilla on muita useammin vaikeuksia keskittyä sekä muistiongelmia ja ärtyisyyttä. Jos arvostaa muita asioita enemmän kuin unta, elämän laatu heikkenee.

on luonnostaan virkeimmillään illalla, kun muut jo suunnittelevat nukkumaan menoa. Iltaihmisillä voi olla suuria vaikeuksia sopeutua muun yhteiskunnan vuorokausirytmiin, mikä kasaa heille kaikki liian vähäiseen unensaantiin liittyvät terveysriskit. Tuomilehto toteaa omaankin kokemukseensa vedoten, että myös iltaihminen voi saada riittävästi unta, kun tiedostaa asian ja on tarkkana.

Univalmennus tarjoaa useita keinoja vuorokausirytmin siirtämiseen. Unensaannin hallinnassa ratkaisevaa on motivaatio.

tystä sikäli, että esimerkiksi uniapneassa selällään nukkuminen on huonoin valinta hengityksen kannalta. Käytännössä asento, jossa nukut, on refleksi eikä valinta. Tuomilehto on havainnut, että myös ihmiset, jotka

15

2| 2016

Lyhyet yöunet vaikuttavat välittömästi suorituksen laatuun sekä kykyyn nauttia elämästä.

16

2| 2016

väittävät nukkuvansa aina tietyssä, samassa asennossa, voivat telmiä yön tunteina ympäri vuodetta. Nukkumisasentoon on hänen mukaansa erittäin vaikeaa vaikuttaa pysyvästi.

8

YÖUNTA EI VOI KORVATA NUKKUMALLA PÄIVÄLLÄ. Päivätyötä teke-

viin pätee, että yöt ovat nukkumista varten. Elimistömme on sillä tavoin rakennettu, että palautuminen on täydellisintä öisin. Tuomilehto soisi, että aikuisetkin menisivät nukkumaan klo 22–23:n aikaan. Päivällä hän sallisi 15 minuutin torkut, mutta jos päiväunet kestävät tunnin tai kaksi, uniongelmien riski kasvaa. Päivällä nukkuminen verottaa helposti yöunen pituutta ja syvyyttä.

Jos päiväunilla paikataan säännöllisesti yöunen puutetta, pitäisi hälytyskellojen soida.

9

ARKINUKKUMINEN RATKAISEE. Uni-

tutkijan mielestä monet elävät täysin nurinkurisesti. Emme ehdi ajoissa nukkumaan arkena, koska haluamme harrastaa ja tehdä kotitöitä. Viikonloppuisin sitten nukumme pitkään. Paljon parempi olisi pyhittää arki-illat lepäämiseen ja tehdä niistä päivän odotettu kohokohta. Viikonloppuisin voi ottaa hieman rennommin, toki suuria muutoksia heräämis- ja nukkumisajoissa ei kannata säännönmukaisesti harrastaa arkipäivien ja viikonlopun välillä.

10

VUOROTYÖ ON RANKKA PESTI.

Vuorotyötä tekee tällä hetkellä 10–15 prosenttia suomalaisista, ja määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa.

Koska vuorotyö on elimistölle rankkaa, terveelliset elämäntavat korostuvat silloin erityisesti. Jos tekee vuorotyötä eikä huolehdi itsestään, ovat kaikenlaisten terveyshaittojen riskit suuret. Poikkeuksena päiväunisääntöön Tuomilehto kehottaa yövuorossa olleita huolehtimaan riittävästä nukkumisesta työvuoron päätyttyä. Tällöin ei kyse ole korvaavasta päivätorkusta vaan ihan oikeasta unesta.

11

KESÄLLÄ TARVITAAN YHTÄ PALJON UNTA KUIN TALVELLA. Va-

loisuus ei vaikuta unentarpeeseen, vaikka se voi vaikuttaa nukahtamisen helppouteen. Valoisassa olemme virkeitä hieman pidempään kuin pimeässä, mikä johtaa helposti lyhyempiin yöuniin. Energiaa riittäisi kuitenkin enemmän, jos menisimme aikaisemmin nukkumaan.

12

VALVOMISEN HAITOISTA ON TULLUT PALJON UUTTA TIETOA VIIDEN VIIME VUODEN AIKANA.

Näyttää vahvasti siltä, ettei ihmisen elämässä ja toimissa ole mitään, mihin uni ei vaikuttaisi. Univaje esimerkiksi lisää infektioherkkyyttä, mikä johtaa sairastumisiin ja pitkittää niitä.

Väsyneille tapahtuu enemmän työtapaturmia kuin virkeille. Urheilijat ja ruumiillista työtä tekevät saavat tavallista useammin rasitusvammoja, kun palautuminen on ollut puutteellista. Väsymys johtaa myös motivaation laskemiseen ja ärtyisyyteen. Ei huvita lähteä lenkille, mutta epäterveellinen ruoka kyllä houkuttelee.

Tämä pahentaa terveysriskejä.

13

UNIHÄIRIÖT LISÄÄVÄT SAIRAUSLOMARISKIÄ. Suomessa on tehty

paljon tutkimusta unesta isoilla aineistoilla, ja kaikki tulokset viittaavat Tuomilehdon mukana samaan suuntaan: vakavat unihäiriöt lisäävät sairauslomariskiä ja viivästyttävät paluuta sairauslomalta työhön. Pienikin muutos huonompaan suuntaan unessa ennustaa sairauslomaa. Yöuni voi heikentyä jo 2–3 vuotta ennen masennuksen puhkeamista ja vakavaa uupumusta. Uni peilaa ihmisen hyvinvointia.

14

VÄSYNEENÄ OLET TYÖTURVALLISUUSRISKI MYÖS MUILLE. Kun lähdet töihin liian lyhyen

yön jälkeen, vaarannat sekä itsesi että toisten turvallisuuden. Jos valvominen on jatkunut vuosikausia, ihminen voi toimia lähes unissakävelijän tapaan tiedostamatta täysin, mitä tekee. Jos työ on sellaista, ettei virheisiin ole varaa, hän saattaa joutua tarkistamaan työvaiheet jopa viiteen kertaan voidakseen olla täysin varma, että kaikki meni oikein. Jatkuva varmistelu hidastaa työtä ja laskee työtehoa.

15

LEPÄÄMINEN ON VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN TYÖNTEKO. Jos valitsee erityisen rankan

ammatin, on tärkeää ymmärtää palautumisen merkitys. Yritysjohtaja tai ammattiurheilija tekee itselleen karhunpalveluksen, jos pyrkii selviytymään lyhyillä yöunilla. Lepo- ja vapaa-aika eivät ole työstä pois, vaan täysin päinvastoin. Liikunnasta ja ravinnosta pystyy pakon edessä hieman pihistämäänkin, mutta unesta ei yhtään. Lyhyet unet vaikuttavat välittömästi suorituksen laatuun sekä kykyyn nauttia elämästä. ■

Haluatko nukkua hyvin?

Tee näin!

■■ Mene ajoissa nukkumaan. Muista, ettei sängyssä vietetty aika ole sama kuin nukuttu aika. Jätä varaa nukahtamiseen, heräilyyn ja halailuun.

■■ Järjestä itsellesi rento ja miellyttävä ilta. Ota rauhallisesti.

Ei työpäivän päälle yleensä ole pakko säntäillä ympäriinsä yömyöhään asti. Jos niin tekee, se on oma valinta.

■■ Vähennä puhelimen, tabletin ja läppärin käyttöä iltaisin.

Valtaosan uni ei häiriinny niistä ratkaisevasti, mutta herkkäunisille ne ovat iso riski. Jos juuri ennen nukkumaanmenoa vilkaisee uutisotsikot, aivot aktivoituvat ja ajatukset alkavat helposti pyöriä muidenkin asioiden ympärillä.

■■ Herkkäunisilla korostuvat myös olosuhteet. Otollisimmat olosuhteet unelle ovat pimeässä, viileässä ja hiljaisessa huoneessa.

■■ Jos ruokailet harvoin mutta runsaasti, pyri pienempiin ateriakokoihin, jotta vireyden vaihtelut ovat päivän mittaan pienemmät.

■■ Jos et ole niin virkeä kuin haluaisit, mieti ensin itse, mistä se voisi johtua. Mitä voit korjata?

Kokeile korjausliikkeitä parin kuukauden ajan. Jos tilanne ei ole parantunut lainkaan, hae apua asiantuntijalta. Unihäiriöt ovat hoidettavissa.

■■ On normaalia, että ilot ja surut vaikuttavat unensaantiin ja hyvinvointiin. Jos unettomuus kuitenkin vakiintuu ja näyttää pahenevan, hälytyskellojen on syytä soida. Pienikin muutos säännönmukaisessa nukkumisessa voi kertoa terveydentilan muutoksesta, joka vaatii hoitoa.

pulma&ratkaisu Cramon kokonaisvaltainen suunnittelu ja avaimet käteen -palvelu on kustannustehokas ja vaivaton tapa vastata oikullisten talvisäiden haasteisiin.

Varaudu ajoissa

pakkasiin

Talvella sää vaihtelee nopeasti. Moni kysyykin, miten rakennustyömaan olosuhteet saa hallintaan. Cramo auttaa sääsuojauksessa, lämmityksessä, sähköistyksessä sekä monessa muussa talvisessa pulmassa.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: DREAMSTIME

C

ramo tarjoaa paljon muutakin kuin vuokrakalustoa. Suunnittelutiimi tekee yhteistyössä myyntiorganisaation kanssa avaimet käteen -periaatteella esimerkiksi suunnitelman ja tarjouksen työmaan olosuhdehallinnasta. Suunnitelmassa määritetään muun muassa lämmitykseen liittyvä kalustomitoitus, tehdään energialaskelma sekä arvioidaan tarvittava kalusto ja asennustyöt.

– Kokonaisuuteen kuuluvat myös aikataulutus työmaan edustajan kanssa sekä valvonta ja ylläpito siitä, että koneet toimivat optimoidusti ja lämpötilan säädöt ovat kohdillaan. Voimme seurata toimivuutta etäluettavilla olosuhdemittauslaitteilla. On tärkeää, että esimerkiksi betonirakenteiden kuivuminen on hallinnassa ja työmaa pysyy aikataulussaan. Jos kosteuden kanssa tulee ongelmia, on meiltä saatavissa erikseen myös kuivauspalvelu, luettelee projektipäällikkö Magnus Levä.

CRAMON OLOSUHDEHALLINNAN palvelut si-

sältävät muun muassa lämmityksen sekä pölyn- ja kosteudenhallinnan. Suunnittelutiimi laatii näihin ammattitaitoiset suunnitelmat.

Lisäksi tiimi laatii suunnitelmia sähköistyksestä, ilmatiiveysmittauksista, telineistä, sääsuojista ja putoamissuojauksista.

– Suunnitelmia voi tilata joko suoraan Cramon suunnittelutiimiltä tai asiakaspäälliköiden ja asiantuntijoidemme kautta, Levä tiivistää.

TALVELLA TYÖMAATA kurittavat vaihtelevat säät ja äkilliset lämpötilanvaihtelut. Jos työmaan varautuminen talveen on puutteellista, koneet ja laitteet jäätyvät ja sähköt katkeilevat. Asennuspäällikkö Pekka Rajala toteaakin, että usein työmailla huomataan lämmitystarve liian myöhään.

Saadun palautteen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että olosuhdehallinnan voi tilata myös kokonaisuutena.

– Kun yksi toimittaja vastaa kaikesta, on se asiakkaalle yksikertaisempaa. Näin yhteydenpito sujuu yhteen osoitteeseen. Asennuskin sujuu tehokkaammin ja tietysti paketointi vaikuttaa myös hinnoitteluun. Tämä on sitä Cramon mainio päivä työmaalla -ajattelua, pohtii Rajala.

KÄTEVIÄ YHDISTETTÄVIÄ palveluja ovat työ-

maan lämmitys ja pölynhallinta, lämmitys ja kosteudenhallinta, sääsuojat ja lämmitys sekä kokonaisuus, jossa on sähköistys, pölynhallinta ja lämmitys. Näiden oheen voi tilata esimerkiksi hissit ja mastolavat sekä mittauksia, kuten kosteus- ja ilmatiiveysmittauksia ja lämpökuvauksia.

– Olemme huomanneet, että työmailla on tarve saada palvelukokonaisuuksia ja olosuhdehallintapalvelujen kysyntä on kasvussa, Levä sanoo. ■

17

2| 2016

esikuva

18

2| 2016

Henrietta toivoo, että Suomen lainsäätäjät ovat valmiita tukemaan uutta teknologiaa. − Eivät ihmiset vaihda esimerkiksi sähköautoihin, ellei niiden käyttöön kannusteta.

19

Muutoksen

mahdollistaja Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen haluaa varmistaa, että suomalaisnuoret pärjäävät maailmassa, jossa teknologian ymmärtäminen kuuluu perustaitoihin.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

ramo uskoo, että teknologiataidot ovat rakennusalalla vuosi vuodelta tärkeämpiä, ja siksi yhtiö haluaa varmistaa, että myös alalle siirtyvillä nuorilla on riittävät valmiudet selvitä digitalisoituvassa työelämässä. Cramo sponsoroikin ensi vuonna Mehackit-startupin kurssin helsinkiläislukiolle.

Tapaamme Mehackitin toimiston sivuhuoneessa Helsingin Erottajalla Henrietta Kekäläisen, joka on teknologiakasvatusta tarjoavan Mehackitin toimitusjohtaja ja perustajajäsen sekä Singularity Universityn alumni.

Teknologiaintoilija, visionääri ja maailmanparantaja − tällaisia määritelmiä tulee vastaan, kun Googleen kirjoittaa nimen Henrietta Kekäläinen.

Vieläkö jotakin muuta? Annetaan hänen kertoa itse. − Tykkään olla asioiden aloittaja, jonkinlainen mahdollistaja. Projektien toteuttaminen vaatii monenlaisia ihmisiä. Itse olen ketjun alkupäässä se analyyttinen tyyppi, joka miettii, miten eri asiat liittyvät toisiinsa ja yhdistää sitten piuhojen päät, hän aloittaa.

2| 2016

Henrietta Kekäläinen 20

2| 2016

IKÄ: 27 ASUU: Helsingissä TYÖPAIKKA: Mehackit KOULUTUS: Kauppatieteiden ylioppilas AMMATTI: Startup-yrittäjä PERHE: Paras HARRASTUKSET: Meripartio

Henrietta ei vielä osaa arvioida, mitä tekee 10 tai 20 vuoden päästä.

– 30 vuoden kuluttua olisi kiva, jos voisin johtaa tutkijatiimejä, jotka työskentelisivät projekteissa eri puolilla maailmaa, hän visioi.

Katso lisää Cramon sponsoroimasta Mehackit-lukiokurssista uutissivulta 9!

21

2| 2016

Henrietta, Mehackitin operatiivinen johtaja Heini Karppinen ja viestintäpäällikkö Reetta Heiskanen Mehackitin toimistolla.

Osa ketjun seuraavista palasista, Mehackitin muut työntekijät, suunnittelee viereisessä huoneessa yrityksen lavaa Porin SuomiAreenaan. Mehackit osallistui tänä vuonna ensi kerta vuoden tärkeimpään yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan. Se tarkoittaa paitsi että yrityksellä menee lujaa, myös sitä, että digitalisaatioon valmistautuminen kiinnostaa Suomessa nyt toden teolla.

KOODAAMISTA KOULUIHIN Henriettalle startup-yrittäjyyden parhaita puolia on se, että kun asiat tekee itse, ne voi tehdä omalla tavallaan. Persoonallisen otteen huomaa Mehackitin toimistossakin, jossa lattiaa peittävät räsymatot ja katonrajaa kangasviirit. Paikka ei näytä nörttiluolalta, mutta eipä Henriettakaan ole koodivelho. − Edelleenkään en ole ohjelmoinnin asiantuntija, mutta olen loputtoman kiinnostunut siitä, miten maailma toimii. Luotan siihen, että asioita kannattaa kokeilla ja insinöörimäisesti ajattelen, että jos jotain on rikki, sen voi fiksata.

Se mitä Mehackit haluaa fiksata ovat suomalaisten lasten ja nuorten teknologiataidot. Henriettan mielestä on järjetöntä, että kouluista valmistuu vuosittain aina uusi ikäluokka, josta suuri osa ei ole ollut missään te-

kemisessä teknologian kanssa, vaikka siihen liittyvää osaamista tarvitaan sekä arjessa että työelämässä. − Tilanne on vähän sama kuin jos koulussa ei opiskeltaisi biologiaa. Silloin voisi kulkea metsässä ja katsella puita, mutta olisi vaikea ymmärtää, mistä ne ovat sinne tulleet, hän vertaa.

Mehackitin toimintaperiaate on yksinkertainen: yritys kouluttaa korkeakouluopiskelijoita, jotka puolestaan pitävät paikallisissa lukioissa seitsemän viikkoa kestäviä ohjelmoinnin peruskursseja ja lyhyitä työpajoja yläkoululaisille. Aiheeseen tutustutaan toiminnan kautta, ja kursseilla voidaan esimerkiksi rakentaa yksinkertaisia robotteja tai tehdä digitaalista musiikkia.

Viime lukuvuonna Mechackit järjesti yhteensä 35 kurssia. Tänä syksynä määrä on vähintään tuplaantumassa, ja tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2017 kursseja olisi tarjolla kaikissa Suomen lukioissa. − Opettajilta saamamme palaute on ollut tosi positiivista ja monet kokevat, että ovat löytäneet meidän kautta oman juttunsa. Vaikka koodaus tulee nyt ensi kertaa peruskoulujen opetussuunnitelmaan, varmasti myös tällaisille kursseille on edelleen tarvetta, Henrietta uskoo.

Henriettan kalenteri on harvoin tyhjä. − Olen aina ollut hyvä pitämään itseni kiireisenä ja jos minulla on päivässä ylimääräistä aikaa, saan sen nopeasti täytettyä.

− Seuraavaksi pitäisi käydä läpi jotain 300 vastaamatonta sähköpostia, Henrietta kertaa haastattelupäivän ohjelmaa.

NASAN OPISSA Vaikka Henriettan opinnot Wienissä jäivät aikanaan kesken, palasi hän sittemmin vähäksi aikaa koulunpenkille. Kesän 2013 Henrietta vietti Kalifornian Piilaakson Singularity Universityssä, Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan kesäkoulussa. Siellä kansainvälisen opiskelijajoukon tehtävänä oli pohtia, miten maailman keskeisimpiä ongelmia voitaisiin ratkoa teknologian avulla.

Mullistava kokemus toi uutta perspektiiviä asioihin. − Ymmärsin että haluan tehdä työkseni jotakin, mistä on konkreettista hyötyä. Todennäköisesti vietän elämäni aikana satojatuhansia tunteja läppärin takana. Siksi sillä, mitä koneellani teen, on merkitystä, hän sanoo.

Samalla katosi tunne siitä, että kaikki pitäisi tehdä ja saada valmiiksi heti. Ympäristöön, ravintoon, terveyteen ja muihin monimutkaisiin teemoihin liittyvät ongelmat eivät katoa yhden kesän työn tuloksena, vaikka niitä ratkoisivat huippuälykkäät ihmiset. − Isojen ongelmien selvittäminen on hidasta, ja muutoksia voidaan saada ehkä 20 tai 30 vuoden tähtäimellä.

22

2| 2016

− Työssäni tosi siistiä on nähdä, että asioita tapahtuu, Henrietta sanoo.

KUUNNELLAAN ASIAKASTA

INNOSTUS EDELLÄ Henriettan omaa, Espoossa viettämää lapsuutta teknologia ei määritellyt sen enempää kuin muidenkaan 90-luvulla varttuneiden. Ensikosketuksen tekniikkaan tarjosivat ajan hittilelu tamagotchi sekä videopelit, ekaluokalla saatu kännykkä ja yläasteen tekniset työt.

Lukion jälkeen Henrietta suuntasi ensin töihin Intiaan, sitten Wieniin opiskelemaan kauppatieteitä. Innostus teknologiaa kohtaan leimahti hieman sattumalta vuonna 2012, kun Henrietta lähti mukaan ohjelmoijana ja lastenkirjailijana tunnetun Linda Liukkaan Rails Girls -yhteisöön ja Aaltoesyrittäjyysyhteisöön. − Sen porukka oli supermahtavaa ja täynnä energiaa! Aluksi ohjelmistopiirien koko sanasto oli itselleni vierasta, mutta imin tietoa kuin sieni. Öisin googlasin selvittääkseni vielä lisää alasta, hän muistelee.

Vaikka Henriettalla oli koodauspiireissä välillä ”huijariolo”, taidot kasvoivat. Kerran hän rakensi serkkunsa nelivuotiaan ty-

tön kanssa sähköpiireistä discoa tämän leluponeille ja mietti, kuka voisi opettaa lapsille teknologiaa.

Vastauksena perustettiin vuonna 2014 Mehackit, joka järjesti aluksi lasten koodaustyöpajoja. Pian vielä paremmalta tuntui ajatus siitä, että ohjelmointia voitaisiin opettaa työpajojen sijaan kouluissa.

Mehackit syntyi ennen kaikkea tekemisen innosta. Myöhemmin toiminta muuttui tavoitteelliseksi, ja sen kasvattamisessa apua on ollut Henriettan määrätietoisesta luonteesta ja lujasta työmotivaatiosta. Ennen yrittäjyyttä Henrietta hankki kokemusta esimerkiksi ravintolan hovimestarina, tapahtumajärjestäjänä ja ulkoministeriön harjoittelijana. Olennaisia urakäänteitä ovat olleet myös toiminta Aaltoesissa ja lukuisten teknologiatapahtumien taustajoukoissa. − Olen aina uppoutunut tekemään asioita niin, ettei siinä ole kellotettu tunteja.

Tällä hetkellä kalenterin täyttävät työtapaamiset, workshopit, suunnittelupalaverit, matkat ja muut menot.

Ylipäätään Henrietta ei usko digitalisaation mullistavan maailmaa täysin. Se kuitenkin on varmaa, että moni asia muuttuu paremmaksi. Myös yrityksille teknologian kehitys tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, jos niihin vain osataan tarttua. − Rakennusala voi hyötyä digitalisaatiosta monella tapaa. Esimerkiksi 3D-mallintaminen ja suunnitteluohjelmat kehittyvät niin, että lopputuloksen simulointi onnistuu paremmin. Lisäksi rakennusmateriaalit voivat uudistua täysin, hän sanoo.

Henrietta muistuttaa, että olennaista ei silti ole uusi teknologia sinällään vaan se, miten sen avulla asioista tehdään toimivampia. − On absurdia, että suunnitellaan kalliita tuotteita ja kehitysprojekteja ensin valmiiksi ja vasta sitten kysytään, mitä loppukäyttäjä oikeastaan tarvitsee. Prosessiin tarvittaisiinkin lisää asiakaslähtöisyyttä ja kommunikaatiota. Eikä se vaadi viittä palaveria päivässä, vaan riittää, että keskustelukanavat pidetään auki.

Siihen hän pyrkii myös omassa työssään.

Siksi Mechackit saattaa tulevaisuudessa tehdä jotain muuta mitä nyt. − Saamamme palautteen perusteella kehitämme toimintaa jatkuvasti. Ainoa pysyvä asia on muutos. ■

KOONNUT: VIIVI KÄIVÄRÄINEN KUVA: DREAMSTIME

pelit&vehkeet

Ilmanpuhdistaja poistaa epäpuhtaudet

5 faktaa ilmanpuhdistajasta ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

Säästää lämmityskaudella energiaa Asennus on nopeaa Helppo sijoittaa eri tiloihin Lyhyehköt suodattimenvaihtovälit Pitää jonkin verran meteliä

Ilmanpuhdistimen käyttö on tarpeellista, kun rakennustyömaalla tai valmiissa rakennuksessa ei voida toteuttaa ilmankäsittelyä tavallisella alipaineistuksella.

Ilmanpuhdistajalla puhdistettava ilma kierrätetään laitteen läpi ja puhalletaan takaisin ilmaan puhdistettuna. Laitteissa on kaksi erillistä suodatusta: karkeasuodatin, eli ulospäin näkyvä suodatinkangas sekä HEPA-suodatin, joka kerää ilmasta pienemmätkin epäpuhtaudet pois.

1 ALIPAINEISTAJA

DC 600 (9543221)

Tämä malli sopii erityisen hyvin käytettäväksi pienessä tilassa. Alipaineistaja on painoltaan vain 13 kiloa ja kooltaan 380 x 350 x 340 mm.

Laite puhdistaa ilmaa maksimissaan 400 kuutiometriä tunnissa. Äänenvoimakkuus laitteessa on 65 dbA. Laitteessa on sekä karkeasuodatin että HEPA-suodatin.

2 ALIPAINEISTAJA PUL-

MANN A700 (9543230)

Tämä pieneen tilaan sopiva alipaineistaja painaa 14 kiloa ja on kooltaan hieman edellistä suurempi: 470 x 405 x 405mm. Suuremmasta koostaan huolimatta laitteen äänenvoimakkuus on kuitenkin sama kuin pienemmässä eli 65 dbA. Tämän alipaineistajan maksimi-ilmanvirtaus tunnissa on 420 kuutiometriä. Laitteessa on sekä karkeasuodatin että HEPA-suodatin.

3 ALIPAINEISTAJA

DC 2000 (9543250)

Keskikokoinen alipaineistaja on monikäyttöinen ja sopii monenlaiseen tilaan. Laite painaa 30 kiloa ja on kooltaan 970 x 500 x 480 mm.

Laite puhdistaa ilmaa maksimissaan 1800 kuutiometriä tunnissa ja sen äänenvoimakkuus on edellisten laitteiden tavoin 65 dbA. Sisältää sekä karkeasuodattimen että HEPA-suodattimen.

4 ALIPAINEISTAJA CA-

MCLEANER (9543260)

Tämä erittäin tehokas alipaineistaja puhdistaa ilmaa maksimitehollaan 6000 kuutiometriä tunnissa. Laite painaa 136 kiloa ja on kooltaan 1000 x 790 x 1252 mm. Äänenvoimakkuudeltaan laite on 67 dbA, eli hieman äänekkäämpi kuin edellä esitellyt laitteet. Mukana sekä karkea- että HEPA.

5 ALIPAINEISTAJA

TROTEC TAC 6500 (9543260)

Alipaineistajista suurin painaa 136 kiloa ja on kooltaan 1000 x 790 x 1252mm. Laitteen äänenvoimakkuus on myös laitteista kovin: 68 dbA. Alipaineistaja sopii hyvin puhdistamaan isoa tilaa, sillä sen ilman maksimivirtaus tuntia kohden on 5700 kuutiometriä.

Laitteessa on sekä karkea- että HEPA-suodatin.

23

2| 2016

24

2| 2016

Cramo Golf tarjosi haasteita ja

2

onnistumisia

Cramon asiakkaat ja henkilökunta pääsivät haastamaan golflegenda Mika Piltzin Tapiolan golfkentällä.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: SAARA VAINIO

C

ramo järjesti 23. elokuuta asiakastilaisuuden, jossa muun muassa YIT:n, NCC:n, Haahtelan, Firan, Rakennusliike Omeran, Kreaten, Lemminkäisen, Lujatalon ja monen muun yrityksen edustajat pääsivät näyttämään taitojaan Tapiolan vuonna 2013 avatulla golfkentällä. Kyseessä oli tavallista golfkenttää haastavampi links-kenttä. Se eroaa tasaisesta peruskentästä vaihtelevalla maastollaan, jossa on kumpuja ja muita esteitä pallon tiellä.

Tilaisuus starttasi aamiaisella, jossa Tapiolan golfkentän toimitusjohtaja Pertti Itkonen kertoi kentästä. Kisaajat jaettiin ryhmiin, jotka kiersivät 18-reikäistä kenttää. Peli pelattiin yhteislähtökisana, eli kaikki pelaajat aloittivat ja lopettivat samaan aikaan. − Halusimme järjestää kaikille asiakkaillemme hauskan yhteisen päivän golfin parissa. Tällaiset tilaisuudet ovat pait-

si meille hyvä tapa tutustua paremmin asiakkaisiimme, myös asiakkaillemme mahdollisuus tavata toisiaan. Päivän ehdoton kohokohta oli se, kun pääsimme kaikki haastamaan ammattilaisgolfaaja Mika Piltzin kakkosväylällä.

Kukaan ei tosin päihittänyt häntä, nauraa Cramon aluemyyntipäällikkö Jaakko Hakula.

Pelissä jaettiin voittoja kahdessa kategoriassa.

Scratch-pelissä kisattiin siitä, kuka sai pallon reikään vähimmillä lyönneillä. Tässä sarjassa voiton nappasi Cramon talousjohtaja Aku Rumpunen. Toinen sarja pelattiin pistekisana, jossa pelaajat saivat pisteitä suhteessa omaan tasoonsa. Tämän kisan voiton vei kalustohallinnassa työskentelevä Jani Kilkka Cramolta.

− Emme olleet vieraskoreita, vaan pelasimme ihan tosissamme, toteaa Hakula pilke silmäkulmassa. ■

1

3

25

2| 2016

1 Cramon Juha Sorjonen ja Enni Mannerjoki kiersivät jakamassa pelaajille virvokkeita.

2 Cramon golfpäivä sai kiitosta osallistujilta, vaikka osa harmitteli Tapiolan kentän haastavuutta. Mukana menossa olivat Mikko Marttila (vas.), Ville Halttunen, Jari Pelkonen, Jaakko Hakula, Markku Turunen, Jani Kilkka, Juha Salmela (harmaa paita), Aku Rumpunen, Veijo Peltola, Simo Wuorinen, Marko Ohtonen, Petteri Paavola, sekä ammattigolfaaja Mika Piltz.

3 Arto Gröhnin peliä ei vaikea kenttä haitannut.

4 Tapiolan golfkenttä ei päästänyt ketään helpolla.

4

5

26

2| 2016

6 5 Mika Piltz on suomalaisen ammattigolfin pioneeri, joka aloitti uransa lähes 30 vuotta sitten. Hän on voittanut enemmän kotimaisia kilpailuja kuin kukaan muu suomalainen golfaaja.

Cramon matsissa pelaajat pääsivät haastamaan hänet toisella väylällä.

6 Marko Ohtonen ja Tuomas Leppänen (vas.) analysoivat pelin kulkua. Kuvassa myös Jari Viitala Ohtosen takana sekä Arto Grön.

7 Jari Viitala (vas.) katsoo kun Tuomas Leppänen keskittyy puttaamaan. Mukana ryhmässä myös Marko Ohtonen (oik.) sekä Arto Gröhn.

7 7

8

8 Links-kentässä väylät etenevät ristiin rastiin, ja maasto on kumpuilevaa. Jos lyönti menee vinoon, pallo saattaa joutua väärälle väylälle.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: MARKKU OJALA

Innokas golfmies

GREAT DAY off WORK

1

PERHE Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Asumme kaksistaan isossa omakotitalossa Lapuanjoen rannalla. Työni takia joudun olemaan paljon poissa kotoa, joten vaimoni pitää kotia pystyssä yksinään tai kylässä käyvän vanhemman poikani kanssa.

2

GOLF Golf on erittäin hieno laji. Peliin kuuluvan tasoitussysteemin ansiosta eritasoiset pelaajat voivat kilpailla keskenään. Laji ei ole enää niin elitistinen kuin monet luulevat, vaan sen harrastaminen on nykyään suhteellisen edullista. Golf opettaa rehellisyyttä ja itsekuria. Olen joskus kuullut sanonnan, että jos palkkaa uuden työntekijän, hänet kannattaa viedä pelaamaan golfia. Siinä näkee ihmisestä niin hyvät kuin huonotkin puolet.

3

RAUHA Onnistunut vapaapäivä on sellainen, että voin rauhassa jättää puhelimen kotiin ja lähteä johonkin urheilutapahtumaan tai konserttiin. Seuraan innokkaasti lähes kaikkia urheilulajeja, ja katson urheilukisoja mielelläni myös kotisohvalta.

Lujatalon aluepäällikön Antti Ylihärsilän työpäivät kuluvat Uudenmaan korjaus-, asunto- ja toimitilarakentamisen yksikössä. Lapualla asuva mies viettää vapaa-aikansa mieluiten golfkentällä.

ANTTI YLIHÄRSILÄ MITÄ TEKEE: Antti aloitti vuonna 2007 Lujatalon aluepäällikkönä. Sitä ennen mies työskenteli muun muassa Seicon Oy:ssä, jonka perustamisessa hän oli mukana 80-luvun loppupuolella. Antti teki yhteistyötä Rakentajain Konevuokraamon kanssa jo Seiconin aikana, joten Cramo on hänelle tuttu yritys monen vuosikymmenen ajalta. Antti asuu Pohjanmaalla Lapuan kaupungissa, mutta työt vievät hänet Uudellemaalle kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Enimmäkseen miehen päivät kuluvat erinäisissä palavereissa toimistolla ja

työmailla vieraillessa. Hän liikkuu paljon autolla, ja vuodessa kilometrejä kertyykin mittariin noin 80 000.

SUHDE CRAMOON: Antilla on Cramon kanssa pitkä yhteinen historia. Cramo on hänen mielestään hyvin innovaatinen yritys, joka keksii ja kehittää koko ajan uusia kuvioita palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin.

–Teen Uudellamaalla paljon yhteistyötä Cramon aluepäällikön Jari Pelkosen kanssa, ja yhteistyö on sujunut todella hyvin. Koen, että Cramo pitää lupauksensa, enkä ole työmailla käydessäni kuullut valituksia Cramon toi-

Jos palkkaa ”työntekijän,

kannattaa viedä hänet golfkentälle. minnasta. Niinhän se on, että jos perästä ei kuulu mitään, hommat on tehty kuten sovittu.

HARRASTUKSET: Antin vapaa-aika kuluu suurelta osin omakotitalon ylläpitoon liittyvissä puuhissa. Lisäksi mies golfaa mielellään, ja hänellä on rivitalo-osake Lappajärven golfkentän vieressä. Lajin pariin Antti päätyi poikiensa kautta. Vuosia sitten hänen poikansa osallistuivat ohjattuun golfvalmennukseen.

Kuljettaessaan poikia golfkentälle ja takaisin Antti päätti itsekin suorittaa Greencard-kurssin, jotta pääsisi pelaamaan, kun pojat olivat harjoituksissa. ■

27

2| 2016

28

2| 2016

Tietomalli

vähentää virheitä

TEKSTI: RUUT TOLONEN JA MARI KUUSINEN | KUVAT: TRIMBLE, DREAMSTIME JA CRAMO

Rakennusten virtuaalinen tietomallinnus siirtää suunnittelutyön painopistettä hankkeen alkuun. Samalla se ennaltaehkäisee rakennusvaiheessa ilmeneviä ongelmia.

29

2| 2016

Mikä on tietomalli?

R

akennuksen tietomalli (Building Information Modeling, BIM) on rakennuksesta digitaalisesti luotu todellisuutta vastaava virtuaalimalli. Mallit tukevat rakennuksen ja rakentamisen suunnittelua kaikissa vaiheissa ja mahdollistavat paremman analytiikan ja hallinnan kuin manuaaliset prosessit. Digitaalisesti koostetut mallit sisältävät rakennuksen täsmällisen geometrian ja tiedot, joita tarvitaan rakentamisen, osien valmistuksen ja hankintatoimen tukena rakennusvaiheessa. ■ LÄHDE: TRIMBLE

N

ykyisin yhä useampi suomalainen rakennushanke etenee virtuaalisen tietomallin (Building Information Modelling), ei pelkkien rakennuspiirustusten varassa. Digitaaliseen tietomalliin on koottu rakennuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot, joita voidaan hyödyntää hankkeen eri vaiheissa. − Rakennusten virtuaalimallit eivät ole vain tulevaisuutta, vaan jo vahvasti tätä päivää, sanoo tietomallinnusohjelmistoja tarjoavan Trimblen rakentamisen ratkaisupäällikkö Sampo Oksama.

Tietomalleja on käytetty rakennusalalla parikymmentä vuotta, aluksi lähinnä teräsrakennesuunnittelussa, jossa tietoa on hyö-

dynnetty rakenteiden valmistamisessa. Sittemmin myös betonipuoli on alkanut käyttää tietomallinnusta koko ajan tehokkaammin, ja viimeisten viiden vuoden aikana tietomallinnusten hyödyntäminen on yleistynyt niin ikään työmailla. Etenkin suurten ja vaativien rakennushankkeiden kohdalla tietomallit ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus. − Rakennusliikkeet ovat nähneet, että malleista on etua. Skanska on päättänyt, että se käyttää tietomalleja kaikissa omaperustaisissa rakennuskohteissaan, Oksama kertoo.

Myös infrarakentamisen puolella tietomalleja käytetään entistä enemmän, ja esimerkiksi siltoja rakennettaessa tietomallin tilaamisesta on tulossa vakiokäytäntö.

Tietomallinnusta käytettäessä rakennusmateriaalilla ei ole väliä, ja teknologiaa on hyödynnetty niin teräs-, betoni- kuin puurakentamisessakin. Koska rakennukset ovat yhä monimutkaisempia, monet suunnittelutoimistot tekevät suunnitelmansa joka tapauksessa mallintamalla laadun varmistamiseksi.

TIETOMALLINTAMINEN EDELLYTTÄÄ hank-

keen alkuvaiheessa enemmän aikaa ja panostusta kuin piirustukset, sillä rakenneratkaisut täytyy lyödä lukkoon tietomallia tehtäessä. Rakentamisen mahdolliset ongelma-

kohdat ratkotaan työmaan sijaan tietokoneen ruudulla. − Ennen piirustuksissa esitettiin esimerkiksi se, millaiset paikallavalurakenteiden raudoitukset tarvitaan. Nyt suunnittelija voi nähdä ruudulta, minkä kokoisia raudat ovat ja mahtuvatko ne rakenteisiin. Kun käytetään malleja, ei tule enää sellaisia virheitä, että esimerkiksi elementit törmäisivät toisiinsa, Oksama sanoo.

Tämä saattaa vaatia enemmän työtä suunnittelijalta, mutta säästää aikaa itse rakennusvaiheesta. Lisäksi tietomalli hyödyttää laajasti niin tehtaita, työmaata kuin muitakin projektin osapuolia. − Rakennuksen tilaajan näkökulmasta tietomallin käyttö takaa sen, että hanke etenee yleensä sujuvasti. Tietomallin avulla voidaan varmistaa, että lopputulos vastaa tilausta, ja lisäksi esimerkiksi rakennuksen energiaratkaisut voidaan suunnitella tarkasti ennakolta.

Rakentajalle malli puolestaan tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos kohteessa on monimutkaista talotekniikkaa, tietomalli näyttää piirustuksia selkeämmin, missä vaikkapa putket kulkevat. Mallista voidaan myös irrottaa työvaihekohtaisia havainnekuvia.

30

2| 2016

Loppukäyttäjän kannalta tietomallinnuksen etu on, että niiden avulla voidaan varmistaa, että rakennuksen tiloista tulee käyttäjien kannalta optimaaliset. Tätä on hyödynnetty erityisesti sairaaloita rakennettaessa. −Sairaalahankkeiden suunnitteluvaiheessa lääkärit ja hoitajat on otettu mukaan virtuaaliselle kierrokselle, jossa he voivat arvioida, ovatko esimerkiksi leikkaussalien tilat toimivat, Sampo Oksama kertoo.

Kotimaassa hyvä esimerkki tästä on loppuvuodesta valmistuva Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST, joka valittiin alkukesästä vuosittaisen Tekla BIM-awards -kilpailun voittajaksi. Palkinnosta päättäneen raadin vakuutti tapa, jolla tietoa käytettiin rakennuksen suunnittelun, toteuttamisen ja johtamisen tasolla. − Suomalaiset projektit ovat pärjänneet globaalissakin kilpailussa todella hyvin myös aiempina vuosina. Tietomallien käytössä Suomi erottuu muista maista siinä, että meillä suunnittelu tehdään yksityiskohtaisesti, ei vain yleistasolla.

TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN työmaal-

la voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta Oksama vakuuttaa, ettei näin ole. Älypuhelimella ja tabletilla toimivat ohjelmistot ovat nykyisin huomattavasti yksinkertaisempia kuin vielä muutama vuosi sitten ja niiden käytön oppii nopeasti. Uuden teknologian hyviin

avulla voidaan varmistaa, ”Tietomallin että lopputulos vastaa tilausta. puoliin kuuluu myös se, että kun mallia pystyy tarkastelemaan mukana kulkevasta mobiililaitteesta, ei työmaalta tarvitse lähteä toimiston tietokoneelle. − Uusiin tekemisen tapoihin liittyy aina ennakkoluuloja ja tuntuu, että suomalaiset hyväksyvät muutokset vasta sitten kun ovat päässeet itse kokeilemaan, Oksama arvelee.

Trimblen saaman palautteen mukaan sellaiset työntekijät, jotka ovat olleet mukana tietomalleja hyödyntävissä projektissa, ovat toivoneet voivansa käyttää tietomalleja jatkossakin. − Kukaan ei ole enää halunnut palata vanhaan.

Tietomallinnusten edut korostuvat suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa. Esimerkiksi Espoon Tapiolaan parhaillaan rakennettavaa metroasemaa ja sen yhteyteen nousevaa kauppakeskusta olisi Sampo Oksaman mukaan ollut lähes mahdoton suunnitella ilman tietomallinnusta. − Maanalaisten ja -päällisten rakenteiden liittämistä toisiinsa olisi ollut todella vaikea hallita pelkkien piirustusten pohjalta.

Toisaalta tietomalleista on hyötyä myös rakennuksissa, joissa on paljon toistoa, kuten kerrostaloissa. Usein asuinkerrostalojen kerrokset ovat identtisiä, joten yhden kerroksen mallinnuksen avulla voidaan vähentää virheitä koko talosta.

OKSAMA USKOO, että jatkossa tietomalle-

ja aletaan käyttää yhä enemmän myös siinä vaiheessa, kun rakennus on valmistunut ja otettu käyttöön. Mallien tilaajat ovatkin alkaneet tutkia, millaisia malleja kannattaisi tilata, jotta niistä olisi hyötyä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Mallit voi jo nyt saada katseltavaksi virtuaalilaseilla. Lähivuosina mixed reality tarjoaa todennäköisesti uudenlaisia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen. − Esimerkiksi kerrostalon asukas voisi katsoa virtuaalilaseilla, missä kohtaa seinässä tai katossa kulkee sähköjohto ja vesiputki. Jossain vaiheessa teknologia kehittyy varmaan vielä siihen suuntaan, että ihminen voisi kysyä putkelta, minkätyyppinen putki tämä on, Oksama visioi. ■

Digitalisaation tuulet puhaltavat jo Cramolla

K

eskustelemme Cramolla rakennusalan yritysten kanssa BIM-teknologiasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista työn tuotannolle, suunnittelulle ja tehokkuudelle. Kalustontoimittajina olemme tästä erittäin innoissamme ja haluamme olla kehityksessä mukana, kertoo Cramon Senior Vice President, Fleet Management, Martin Holmgren.

Holmgrenin mukaan digitalisaatio on muutenkin jo läsnä Cramolla esimerkiksi kaluston huollossa ja vuokrausten välisissä tarkastuksissa.

– Keräämme kalustomme huollosta jatkuvasti dataa sähköisiin järjestelmiimme Pohjoismaissa ja Saksassa, jonka avulla koneiden säännöllinen huoltotarve voidaan märittää entistä täsmällisemmin, Holmgren selvittää.

Yhtenä esimerkkinä digitalisaatiosta Holmgren mainitsee Cramolla noin muutaman vuoden käytössä olleen Trackunit-kalustonhallintayksikön ja etenkin sen lisäosan SmartID:n. Sen avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti, kuka käyttää koneita työmailla ja miten.

– Koneella voi työskennellä vain henkilö, jolla on RFID-tunnistin. Näin digitalisaatio auttaa lisäämään työturvallisuutta, kun esimerkiksi nostimien käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen saaneille henkilöille.

Holmgren mainitsee myös kiinnostavana esimerkkinä Ruotsissa rakennusalalla toimivan BEAst-järjestön, johon kuuluu kymmeniä paikallisia johtavia yrityksiä ja organisaatioita, myös Cramo AB eli Ruotsin Cramo. BEAst:n tavoitteena on luoda alalle yhteiset standardit sähköiselle liiketoiminnalle niin Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmassa.

– Pyrimme yhtenäistämään sekä yksityisen että julkisen sähköisen liiketoiminnan prosesseja. Standardisointi on jo käynnissä. Hyvinkin pian Cramon kalusto saattaa linkittyä asiakkaittemme toiminnanohjausjärjestelmiin, Holmgren arvelee. ■

Esimerkin näyttäjä

sorvin ääressä

Olosuhdehallinnan työnjohtaja Anders Sandström näyttää alaisilleen esimerkkiä vetämällä tarvittaessa itsekin haalarit päälle.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVA: SATU KEMPPAINEN

J

oskus työuran suunta voi löytyä melkein sattumalta. Näin kävi Anders Sandströmille, jolle serkku vinkkasi vuonna 2002, että Cramon Viinikan toimipisteen kuivauspuolelle tarvittaisiin lisää väkeä. Anders haki paikkaa, tuli valituksi ja jäi taloon, jonka nimi oli vielä tuolloin Rakentajain Konevuokraamo.

14 vuoden aikana Anders on päässyt seuraamaan läheltä työnantajansa kasvua: Rakentajain Konevuokraamosta on tullut kansainvälinen Cramo ja Viinikan toimipisteen henkilömäärä noussut kymmenestä noin 50 työntekijään. Huhtikuussa taas Andersin oma ura sai käänteen, kun hän aloitti olosuhdehallinnan työnjohtajana.

– Työnjohtajaksi siirtyminen toi sopivasti uusia haasteita, sillä entiset hommat alkoivat olla tuttuja, Anders kertoo.

NYKYISIN PUOLET Andersin päivästä menee yleensä konttorilla töiden vastaanoton, asiak-

kaiden kontaktoinnin ja paperihommien parissa. Toinen puolikas vierähtää työmaalla.

Työn kohokohta on, kun kuluneen kuukauden laskutus näyttää mahdollisimman hyvältä.

– Se palkitsee kaikkia, Anders perustelee.

Haasteita puolestaan tuo urakoiden aikataulutus. Tämän vuoden puolella tilauksia on tullut erityisten paljon, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan kiivaasti.

– Usein asiakas haluaisi koneet paikalle saman tien tai viimeistään seuraavana päivänä. Jos kaikki miehistä ovat varattuja, pitää itse kiskoa haalarit niskaan ja lähteä asiakkaan luo, Anders sanoo.

Hänen johtamistyylinsä perustuukin juuri esimerkin näyttämiseen siitä, kuinka tilanteet kannattaa hoitaa.

– Yritän olla neuvomassa parhaani mukaan, oli kyse sitten työhommista tai vaikka ihmissuhteista. Meillä on onneksi hyvä yhteishenki ja pomolle uskalletaan esittää pyyntöjä.

VIIME KUUKAUSINA viinikkalaisia on hitsannut yhteen työhaasteiden ohella myös syys-

kuulle asetettu tavoite. Silloin 12 cramolaista osallistuu Helsingin Töölönlahdella järjestettävään Tough Viking -esteratakilpailun. Koska reitti aiotaan juosta läpi porukalla, tehdään myös treenit mahdollisuuksien mukaan yhdessä.

– Tarkoitus on mennä harjoittelemaan juoksua Malminkartanon jätemäen portaisiin. Lisäksi olen suositellut kaikille punttisalilla käymistä, joukkueen nokkamiehenä toimiva Anders kertoo.

Cramo tukee haastetta maksamalla joukkueen osallistumismaksut ja juoksijoiden tekniset paidat. Andersin mielestä tämänkaltaiset kädenojennukset ovat hyvä tapa sitouttaa työntekijöitä.

– Cramo on etenkin viime vuosina tullut kivasti mukaan vapaa-ajan juttujen tukemiseen, kuten tarjonnut kulttuuriseteleitä, Anders kehuu.

Koska kyseessä on cramolaisten ensimmäinen extremekilpailu, on tavoite asetettu sen mukaan.

– Pidämme lupauksemme eli suoritamme kisan maaliin saakka. Ja kuten työhommissakaan, kaveria ei jätetä! ■

Anders kulkee Vantaalle Karjalohjalta.

Usein hän hoitaa kotimatkalla päivän viimeiset työpuhelut.

– Kotiin päästessä 2,5-vuotiaat kaksostytöt ja 3,5-vuotias poika pitävät huolen siitä, että työhuolet haihtuvat nopeasti.

31

2| 2016

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA. CRAMO EI PELKÄÄ HAASTEITA, ei pieniä

eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, ja teemme sen yhteistyössä teidän – asiakkaidemme – kanssa. Voimme pitää uudet lupauksemme vain teiltä saamamme palautteen avulla.

KUUNTELEMME SINUA AINA

KALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA

TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINA

Uskomme aitoon, avoimeen vuorovaikutukseen. Jos et ole tyytyväinen palveluumme, kerro siitä asiakasedustajallemme. Autat meitä kehittymään ja saat palveluksestasi bonuksen.

Haluamme olla luottamuksesi mittainen. Jos kalustomme ei toimi kuten sen pitää, korjaamme tai vaihdamme sen neljän tunnin sisällä.

Muuten jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

Tiedämme, että rakennustyömaa on kuin palapeli, jossa yhdenkin osasen puuttuminen tai myöhästyminen on liikaa. Jos toimitusaikamme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen ja jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA