Cramon 3|2014

04

MODERNIA TOIMISTOTILAA ❯ OP-Pohjola rakentaa Vallilaan

24

TERVEISIÄ TYÖMAALTA ❯ Skanska viihtyy mainiosti

JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

03 | 2014 TYÖHYVINVOINTI

Työkierto kerää kiitosta PALVELUESITTELY

Sääsuojaus turvaa työt joka kelillä TEEMAJUTTU

Irti sairaskierteestä siirtokelpoisten tilojen avulla

SARI RAUTIALA

ON ENSIMMÄISENÄ PAIKALLA

pääkirjoitus

Kohti mainioita työpäiviä

2

3| 2014

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio

T

ässä lehdessä on juttu Suomen ensimmäisestä naisesta, joka läpäisi pelastajatutkinnon ja aloitti työt palomiehenä parikymmentä vuotta sitten. Moni piti Sari Rautialan haavetta unelma-ammatista aluksi naurettavana, mutta hän ei välittänyt epäilijöistä. Jonkun oli avattava peli ja hän päätti olla ensimmäinen. Paikka aukesi ensiyrittämällä ja skeptikot saivat niellä mutinansa.

HALUAMME CRAMOLLA ottaa mallia Sarin rohkeudesta. Siksi myös tavoitteemme on yhtä ainutlaatuinen - haluamme olla koko vuokrausalan esikuvia. Sitoudumme nostamaan koko rakennuskonevuokrausalan palvelutasoa ja tarjoamme asiakkaillemme vain mainioita työpäiviä työmaalla. Mutta mitä voimme oppia palolaitokselta päivittäisessä työssämme?

ENSIMMÄINEN OPPITUNTI on kaluston kunnossa pitäminen. Palokunnan sammutusvälineistön on oltava aina kunnossa, sillä yhtäkään tulipaloa ei sammuteta rikkinäisellä letkulla tai piiputtavalla paloautolla. Huolellisuus onkin myös meidän alamme ydin. Lupaamme, että kalustomme on aina kunnossa. Asiakkaamme voi luottaa siihen, että kun hän tilaa meiltä koneen, se on priimaa tavaraa. Rakennusurakka ei koskaan kaadu siihen, että meidän toimittamamme kalusto ei olisi terässä.

TOINEN OPETUS koskee ajoissa olemisen tärkeyttä. Palolaitoksella keikalle lähdetään minuutissa. Eräs asiakas totesi taannoin, että yhteinen projektimme sujui vallan mainiosti. Hän kun ei koko aikana huomannut, että yhtäkään

cramolaista oli edes työmaalla ollut. Asiakas ei suinkaan manannut vähäisen henkilökunnan määrää, vaan kiitteli sitä, miten huomaamattomasti ja hyvin työt sujuivat − ja aivan aikataulussa. Paniikkitilanteita ei päässyt syntymään, koska ennakoimme vaaranpaikat ja varauduimme ongelmiin. Myöhästelyä ei sallita meillä jatkossakaan, sillä lupaamme olla aina ajoissa.

TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

KOLMAS JA VIIMEINEN opetus on se, että korvat on pidettävä aina auki. Kun hälytyskeskuksen kaiuttimista kajahtaa kuulutus, jokainen palomies kuuntelee, mistä on kyse ja ampaisee matkaan. Me esittelemme tässä lehdessä asiakasneuvojamme, jotka kuuntelevat asiakasta aina. Otamme kaiken palautteen käsittelyyn ja kehitämme toimintaamme. Yksikään palaute tai pyyntö ei ole meille turha, sillä niiden avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin.

TAITTO OS/G Viestintä, Elina Malmi

PALOLAITOKSELTA VOI siis oppia alallamme paljonkin. Aloitetaan näillä eväillä yhteinen matkamme kohti mainioita työpäiviä.

PAINOSMÄÄRÄ 12 000 kpl

Hyvää joulua ja mainiota uutta vuotta toivottaen,

TOIMITUSSIHTEERI OS/G Viestintä, Mari Kuusinen

KANNEN KUVA Riikka Hurri PAINO Kirjapaino Öhrling PAPERI Galerie Art Silk

JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

17

TURVALLISUUSTEKO ❯ TR mittaa työturvallisuuden

23

PELIT&VEHKEET ❯ Maanrakennuksesta on moneksi.

26

PULMA&RATKAISU ❯ Kaveri vai Reilu Hinta?

18

12

3

3| 2014

14 kehittää ”Työkierto ammattitaitoa.

32

31

YARA RATKAISI REMONTTIHÄDÄN

06

SUOMI VAHVANA CHL:SSÄ

10

TYÖKIERTO TUO UUTTA VIRTAA

VEETI PARANI SIIRTOKELPOISISSA TILOISSA

CRAMO MUKANA KAURISMÄEN ELOKUVASSA

CRAMO AVAA LUKUNSA

09 12

14

MISTÄ SYNTYY MAINIO PÄIVÄ?

24

28

CRAMO JULISTAA KUVAKILPAILUN

35

Nousussa

4

3| 2014

OP-Pohjola

rakentaa Vallilaan

Ensi keväänä Teollisuuskadulla Helsingin modernissa toimisto­ korttelissa työskentelee noin 3 000 finanssialan ammattilaista.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: SCANCLIMBER

OP

-Pohjolan Vallilan korttelin rakennusprojektin tuloksena Helsinkiin valmistuvat ensi keväänä joustavat ja yhtenäiset toimistotilat, jotka ilmentävät tulevaisuuden tapaa tehdä työtä finanssialalla.

Rakennuttajakonsulttina isossa hankkeessa on Haahtela-yhtiöt. Vastaava mestari Veijo Koskinen Haahtelasta kertoo, että korttelin rakennus alkoi purkutöillä vuonna 2013. OP-Pohjola rakennuttaa Vallilaan uutta runsaat 60 000 neliömetriä ja kaikkiaan kortteli on kokonaisuudessaan 132 000 neliömetrin kokoinen.

– Nyt olemme saaneet toimistokorttelin rungon valmiiksi ja parhaillaan pystytämme lasikattoa sekä vesikattoa. Vielä ovat jäljellä osan rakennuksista sisärakennus- ja julkisivutyöt. Kortteli valmistuu aikataulussa, hän kertoo.

OP-Pohjola kertoo rakentavansa Vallilaan finanssialan tulevaisuuden työpaikkaa. Korttelin kokonaisuuden on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM. – Korttelista tulee arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja se viestii OP-Pohjolan identiteettiä ja arvoja: ihmislähei-

syyttä, vastuullisuutta ja yhdessä menestymistä. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta, joista noin puolet syntyy työmaalla ja toinen puoli suunnittelussa ja tavarantoimituksissa, sanoo kiinteistöjohtaja Auni Palo OP-Pohjolasta.

Aluemyyntipäällikkö Jarkko Lähdeniemi Cramolta sanoo, että Cramo on suunnitellut ja toteuttanut muun muassa rakennushankkeen sähköistyksen, lämmityksen, kuivauksen, rakennushissit, sekä putoamissuojauksen. Julkisivutyöt tehdään pääosin Cramon toimittamilta mastolavoilta. ■

Parhaillaan ” pystytämme lasikattoa.

5

2| 2014

Vallilan julkisivutöissä hyödynnettiin Scanclimberin portaattomasti liikuteltavia lavoja, kuten yhdeksän asteen kulmaan asennettua mastolavaa.

Nousussa

6

3| 2014

Tehokasta

TOIMISTOTILAA Cramo Adapteo toimitti Yaran Uudenkaupungin tehtaalle tuliterät toimistotilat. Siirtokelpoiset tilat toivat avun remontin alla.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MIKAEL SOININEN

C

ramo toimitti Yaran Uudenkaupungin tehtaalle tänä syksynä kaksi C40-moduuleista koottua toimistorakennusta.

– Tarvitsemme toimivat väistötilat samalla kun suunnittelemme konttorirakennuksemme remonttia. Meillä ei ollut ennakkoluuloja siirtokelpoisia tiloja kohtaan, kertoo tehtaanjohtaja Jyri Rantanen.

Toisen rakennuksen koko on 600 neliömetriä ja toisen 300 neliömetriä. Isompi, kaksikerroksinen, rakennus on pääkonttorin henkilökunnan käytössä. Pienempi rakennus on tehtaan kunnossapitoväen konttoritilana. Uusissa toimistotiloissa ahkeroi päivittäin 36 henkilöä.

Isomman toimiston Yara on vuokrannut 30 kuukaudeksi ja pienemmän 42 kuukaudeksi. Tarvittaessa vuokra-aikaa voidaan jatkaa.

– MUUTTO VÄISTÖTILOIHIN oli odotettu muutos, joten olemme tyytyväisiä. Tilat ovat toimineet hyvin, sillä ne oli alun perinkin suunniteltu meidän tarpeisiimme, Rantanen sanoo.

Tilat koostuvat toimisto-, tauko-, neuvottelu- ja sosiaalitiloista. Uusissa rakennuksissa on tasokas ilmanvaihtojärjestelmä jäähdytyksineen.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo. Lannoitteita tuotetaan noin miljoona tonnia vuodessa sekä kotimaan että viennin tarpeisiin. Typpihappoa tuotetaan noin puoli miljoonaa tonnia vuodessa lannoitetuotantoon ja teollisuuteen.

Tehtailla työskentelee noin 230 henkilöä. ■

Tilat ovat olleet käytössä vasta vähän aikaa, mutta ensivaikutelman mukaan ne toimivat hyvin, kertoo tehtaanjohtaja Jyri Rantanen.

7

3| 2014

Cramo Adapteon vuokrattavat tilat ovat kustannustehokas ratkaisu muun muassa silloin, kun henkilöstömäärä vaihtelee.

UUTISET

KOONNUT MARI KUUSINEN JA MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO JA DREAMSTIME

Kyösti Kähkönen on Vuoden 2014 jalkapallohuoltaja 8

3| 2014

FC

Kemi Edustuksen huoltaja Kyösti Kähkönen voitti sekä yleisöäänestyksessä että tuomariäänillä Vuoden 2014 jalkapallohuoltaja -tittelin. Hänet palkittiin EM-karsintaottelussa Suomi-Kreikka lokakuussa Helsingin Olympiastadionilla. Kähkönen sai palkinnoksi matkan Budapestiin EM-karsintaotteluun sekä joukkueelleen varustelahjakortin. Cramo ja Suomen Palloliitto jakoivat palkinnon toista kertaa.

– Vuoden jalkapallohuoltaja -äänestyksen suosio lämmittää mieltä. Vaikka valitsemmekin vain yhden voittajan, toivomme, että seurat muistavat palkita ja kiittää omia huoltajiaan, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen Tatu Hauhio.

– Mukana kilpailussa oli tänä vuonna monia loistavia ehdokkaita.

Kyösti Kähkönen edustaa hienolla tavalla jo vuosia jatkunutta vapaaehtoistoiminnan perinnettä jalkapallon parissa, toteaa Suomen Palloliiton yhteyspäällikkö Elina Ojala.

Kähkönen piti voittoa kunnianosoituksena koko pohjoisen Suomen jalkapallokulttuurille. Lajia voi hyvin harrastaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Toivon, että voitto kannustaa myös tulevia käsiä tarttumaan huoltajan töihin, hän totesi. ■ Alppilan toimipisteen avajaisissa ihailtiin yhteistyökumppaneiden työnäytöksiä.

Timanttikalusto vuokralle

Alppilassa

C Vuoden jalkapallohuoltaja Kyösti Kähkönen sai palkintonsa SuomiKreikka-ottelussa.

SOS-LAPSIKYLILLE iso lahjoitus

C

ramo on sitoutunut tukemaan lasten hyvinvointia yhteistyössä SOS-lapsikylien kanssa. Jakamalla Cramo Finlandin -sivuilla olleen viestin ystävilleen Facebookissa viime marraskuussa, Cramo lupasi lahjoittaa jokaisesta jaosta 50 senttiä Afrikan ebola-epidemian takia orvoiksi jääneille lapsille.

Päivitystä jaettiin Cramo-maiden sivuilla yhteensä noin 20 000 kertaa, joka tarkoittaa 10 500 euron lahjoitusta.

– Lämmin kiitos kaikille, jotka olivat mukana tukemassa SOS-lapsikylien ebolan vastaista taistelua! sanoo Cramo Finlandin Communication Specialist Maiju Nupponen. ■

ramon Alppilan toimipiste Helsingissä muutti lokakuussa uusiin tiloihin Teollisuuskadun puolelle. Uudistuneen toimipisteen vuokrakonevalikoima täydentyi samalla Husqvarnan timanttiporaus ja -sahaus kalustolla. Vuokrattavana on muun muassa huipputehokkaita PRIME-suurtaajuuslaikkaleikkureita, asfalttisahoja sekä timanttiporauskalustoa eri tarpeisiin.

Tuotepäällikkö Marko Ohtonen Cramolta kertoo, että yhteistyöhön Husqvarnan kanssa päädyttiin, koska sen rakennuspuolen timanttikalusto on selkeästi markkinoiden parasta.

– Kalustovalikoima on paitsi monipuolista myös innovatiivista.

Husqvarna myös hyödyntää tuotekehityksessään uusinta teknologiaa, hän perustelee.

– Timanttikoneiden vuokraustoiminta on ollut pääkaupunkiseudulla hajanaista ja yksittäisten koneiden varassa. Kaiken tarvittavan timanttikaluston saa nyt yhdestä paikasta. Cramon Alppilan toimipaikassa on kattava valikoima, keskeinen sijainti ja osaava henkilökunta.

Toimipiste palvelee ammattilaisia sekä isoissa että pienissä timanttikonetarpeissa, kiittelee Husqvarnan Construction Products -osaston markkinointipäällikkö Aki Suominen.

Ohtonen kertoo, että kalustoa on saatu jo hyvin vuokralle, joten timanttikalustolle on selkeästi ollut kysyntää.

Alppilan toimipisteen muutto toi toimipisteelle isommat ja toimivammat tilat, ja samalla kalustovalikoimaa laajennettiin entisestään.

Alppilan avajaispäivää vietettiin asiakkaiden kanssa lämmittävän keittolounaan äärellä lokakuun lopussa. Lounaan ohella oli mahdollista ihailla Husqvarnan ja muiden yhteistyökumppaneiden työnäytöksiä sekä testata koneita. Osallistujat saivat yllätyspalkintoja. ■

9

3| 2014

Yksi elokuvan kohtauksista on kuvattu kokonaan Cramon toimipisteellä.

Cramo mukana uutuuselokuvassa Mika Kaurismäen uusi elokuva Elämältä kaiken sain saa ensi-iltansa vuonna 2015. Viime kesänä kuvatussa elokuvassa päähenkilöt remontoivat omakotitaloa Cramon laitteistolla.

E

lämältä kaiken sain kertoo Tiinasta ja Tomista, jotka muuttavat pieneen ran­ nikkokaupunkiin hoitamaan Tiinan iä­ kästä isää. Pariskunnan mukana muuttaa myös Tomin teini-ikäinen tytär, eikä Tiinan vanhan omakotitalon remonttikaan suju täy­ sin ongelmitta.

Elokuvaa tähdittävät muun muassa Armi Toivanen, Peter Franzén ja Vesa-Matti Loiri. Kaurismäen mukaan Elämältä kaiken sain on tyylilajiltaan draamakomedia, sillä komedian kautta arkojen aiheiden käsittely on helpompaa.

ELOKUVAN KESKIÖSSÄ on isän ja tyttären välinen suhde.

– Olen tehnyt urani aikana useita eloku­ via isä-poika-suhteesta, joten nyt oli aika tart­ tua isä-tytär-suhteeseen. Itselläni on yksi poi­ ka ja kolme tytärtä, joten kokemusta on ehti­ nyt kertyä. Ehkä sen ansiosta uskalsin tarttua vakavaan aiheeseen. Lisäksi elokuvassa käsi­ tellään avoparin ja teini-ikäisten välisiä suh­ teita sekä omaishoitoa, ohjaaja kertoo.

Elokuvan nimi tulee Pepe Willbergin sa­ man nimisestä laulusta. Kaurismäki nimesi elokuvansa kappaleen mukaan, sillä se kuva­ si hyvin leffan sisältöä.

ja Naantalin maisemat sekä lempeä kesäsää vaikuttivat asiaan, hän sanoo.

CRAMON TURUN toimipisteen esimiehen Jukka Tuomisen mukaan elokuvantekijät

– Yhteistyö Cramon kanssa sujui luontevasti, kiittelee Kaurismäki.

– Elokuva on täynnä iloa ja surua, sekä kaikkea siltä väliltä. Niin kuin elämäkin.

Kaurismäen mukaan kuvaukset sujuivat hyvin.

– Tuotanto oli unohtumaton kokemus.

Meillä oli niin mukavaa, että nimitin kuva­ uksia piknikiksi. Varmasti myös upeat Turun

lähestyivät Cramoa, koska he halusivat elo­ kuvaan konevuokraamon, jonka tiloissa he pystyisivät kuvaamaan. Yksi elokuvan koh­ tauksista onkin kuvattu kokonaan Cramon toimipisteellä.

– Elokuvaa kuvattiin meillä yhden päivän ajan. Kuvauksissa oli oikein mukavaa, sain nauttia hieman erilaisesta työpäivästä. Oli myös hienoa päästä näkemään, miten elo­ kuvia oikeasti tehdään, Tuominen myhäilee.

Tuomisella oli jopa pieni rooli elokuvassa, tosin mies ei ole varma, selvisikö hänen osuu­ tensa leikkauspöydän ohitse.

– Ajan elokuvassa trukkia taustalla, hän nauraa.

Tuomisen mukaan Cramon laitteistoa on käytetty elokuvien kuvauksissa ennenkin, mutta ei näin laajassa mittakaavassa. Kau­ rismäki kehuu yhteistyötä Cramon kanssa.

– Saimme elokuvaa varten tarvittavaa laitteistoa ja yhteistyö sujui luontevasti. Cra­ mon henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu erinomaista, hän kiittelee. ■

UUTISET

10

3| 2014

Suomi ja Ruotsi vahvoina

C

hampions Hockey Leaguen eli CHL:n pelejä on käyty kiihkeästi kuluneen syksyn ja alkaneen talven aikana.

Liiga kokoaa yhteen läntisen Euroopan menestyneimmät jääkiekkojoukkueet. Sarjan ensimmäistä mestaruutta tavoitteli kaikkiaan 44 seurajoukkuetta 11 eri maasta.

Suomesta liigaan osallistuivat perustajajäseninä HIFK, JYP, Kalpa, Tappara, Kärpät, TPS sekä mukaan kutsutut Lukko ja Saipa.

Runkosarjaa pelattiin elokuusta lokakuuhun ja pudotuspelit kestävät marraskuusta helmikuuhun 2015, jolloin on finaaliottelu.

– Suomalaisilla kausi on mennyt erittäin hyvin, samoin ruotsalaisilla. Yllättäen esimerkiksi Sveitsin kovat joukkueet eivät yltäneet finaaleihin asti, kommentoi varatoimitusjohtaja Tero Kumpulainen markkinointiyhtiö Infront Sports & Media Ag:n tytäryhtiöstä, Infront Finlandista. Infront edustaa liigan markkinointioikeuksia ja vastaa sen yritysyhteistyöstä.

CHL:ssä

Voitosta taistelemassa joulukuun alussa olivat vielä Suomesta IFK, Kärpät, Saipa ja Lukko ja Ruotsista AIK, Frölunda Gotheburg, Luleå Hoecke ja Linköping HC. Kumpulainen arveleekin, että keväälle on odotettavissa todella kovaa vääntöä finaalipaikoista ja tietenkin mestaruuden lunastus.

– Ensi kauden näkymät ovat erittäin mielenkiintoiset. Avauskauden opit hyödynnetään ja odotettavissa on entisestään kehittyvä, kansainvälinen jääkiekkoliiga, Kumpulainen lupaa.

Cramolla on liigassa vahva konsepti, ”Top Scorer”. Sen mukaisesti jokaisen joukkueen paras pistemies pelaa kaikki ottelut Cramobrändätyssä pelipaidassa ja kypärässä. CHL:n hengessä Cramo järjesti syksyllä myös yleisötapahtumia sekä vuokraamoilla että muun muassa IFK – Skellefteå -pelissä. Tapahtumissa kisailtiin Top Scorer -pelipaidoista. ■

Cramo kasvaa Ruotsissa

C

ramo vahvisti asemaansa Lounais-Ruotsissa ostamalla BMS Uthyrning i Kalmar AB:n koko osakekannan. BMS on yksi alueen suurimmista kone- ja laitevuokrausyrityksistä, ja sillä on vahva asema erityisesti nostinkalustomarkkinoilla. Kaupan myötä Cramosta tulee alueen paikallinen markkinajohtaja.

BMS:n liikevaihto vuonna 2013 oli 10,5 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja yrityksellä on seitsemän työntekijää.

– Kaupan jälkeen muutimme Cramon paikalliset toiminnot samoihin tiloihin BMS:n

kanssa. Näin kasvatamme resurssejamme ja parannamme asiakaspalveluamme, toimintojen operatiivisesta integroinnista vastaava Cramo Ruotsin aluejohtaja Jonas Ohlson sanoo.

BMS:n toimitusjohtaja ja omistaja Per Eriksson on sopinut jäävänsä yrityksen palvelukseen kahden vuoden ajaksi ja ottavansa aktiivisen roolin yritysten integroinnissa.

– Minulle ja BMS:lle tämä on hyvä tilaisuus kehittää yritystä houkuttelevaksi ja vahvaksi kumppaniksi alueen urakoitsijoille ja ra-

kennuttajille, hän sanoo.

Cramo Ruotsin toimitusjohtaja Erik Bengtssonin mukaan yrityskaupan suurin etu on, että Cramo voi sen ansiosta parantaa alueen asiakkaille tarjoamansa palvelun tasoa.

– BMS:llä on vahva asema tietyissä asiakassegmenteissä, joissa emme ole toistaiseksi olleet niin menestyksekkäitä. Meillä on tilaisuus oppia toisiltamme, mistä puolestaan on hyötyä asiakkaillemme, hän summaa. ■

Cramolle oma sääsuojakalusto

11

3| 2014

Cramo laajensi julkisivupalvelujen valikoimaa ottamalla käyttöön omat sääsuojat.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat suojien lisäksi telineet, nostolavat ja hissit.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO

C

ramo on aikaisemmin vuokrannut ali­ hankkijan sääsuojia, mutta syksyllä päätettiin hankkia oma kalusto. Sää­ suojapalveluita Cramo on tarjonnut jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Sääsuojakalustomme muodostuu sak­ salaisen Layherin uusista alumiinirunkoisis­ ta XL-suojista. Päädyimme heti alussa isoihin suojiin, koska niistä voi rakentaa myös pie­ nempiä kokonaisuuksia. XL-suojien jänne­ väli on maksimissaan 40 metriä ja pituudella ei ole rajaa. Lohkojako on 2,5 metriä, kertoo myyntipäällikkö Juha Salmela.

Sääsuojapalveluihin liittyvät läheisesti myös Cramon työmaille tarjoamat lämmi­ tys-, sähköistys ja valaistuspalvelut. Salme­ la kertoo, että nyt on koekäytössä täysin uu­ denlaiset LED-valaisimet, joissa on valmiina kiinnitykset sääsuojaan.

Viime vuosien aikana sääsuojien käyttö ympäri vuoden on kasvanut merkittävästi.

SÄÄSUOJIEN KÄYTTÖ on lisääntynyt voi­

makkaasti parin viime vuoden aikana. Suojia käytetään uudisrakentamisen lisäksi korjausja saneerauskohteissa, kattotöissä ja enene­ vässä määrin myös infran rakentamisessa, kuten siltojen korjauksissa.

– Sääsuojat suojaavat vedeltä, lumelta ja jäältä. Ne toimivat myös hyvänä lämmöneris­ teenä eli niillä voidaan helposti estää läm­ mön karkaaminen.

Sääsuojia tarvitaan lähes kaikessa raken­ tamisessa. Kattourakoitsijat ovat tietysti yksi ahkerimmista asiakaskunnista.

– Sääsuojien menekki on kasvanut, koska rakennuttajat vaativat, että työt tehdään kui­ vissa olosuhteissa. Sääsuojat ovat pieni pa­ nostus kokonaiskustannuksissa silloin, kun urakoitsijan ei tarvitse murehtia jälkeenpäin kosteusvaurioita ja niistä aiheutuvia takuu­ korjauksia.

CRAMOLLA SÄÄSUOJIEN keskusvarasto on Tuusulan toimipisteellä, mutta vuokraustoi­ mintaa on ympäri maata. Jatkossa kaluston varastointia lisätään pohjoisessa Suomessa, jotta kuljetusmatkat lyhenevät.

– Panostamme voimakkaasti suojaus­ palveluihin. Lisäämme kalustoa koko ajan.

Vuoden alussa saamme uusia suojia ja ka­ lustomme kolminkertaistuu kerralla, Salme­ la kertoo.

Palvelun laajentuessa on Cramolle myös palkattu lisää työvoimaa. Lokakuussa Kes­ ki-Suomessa aloitti myyntityöt Pekka Korsulainen, jonka toimialuetta ovat Jyväsky­ län ja Kuopion alueet. Korsulainen työsken­ teli aiemminkin Cramolla. Uudeksi myyjäksi palkattiin joulukuun alussa Harri Väyrynen Ouluun. Salmela palasi töihin Cramolle syk­ syllä ja on nyt julkisivupalveluiden myyntitii­ min myyntipäällikkö.

– Olemme sääsuojauksen asiantuntijoita ja oma kalusto lisää toimintamme monipuo­ lisuutta. Olemme osallistuneet Layherin jär­ jestämään koulutukseen, ja Saksasta on käy­ nyt kouluttaja myös Suomessa. Koulutus jat­ kuu keväällä, kertoo Salmela. ■

Cramo tekee hyvää 12

Kokosimme vuoden tunnusluvut, koska halusimme näyttää, että Cramo on monessa hyvässä asiassa mukana.

3| 2014

600 – 700 169 | 2013 85 | 2014

1

Palveluasenne 9 ½

Poissaolopäivät vähenevät ❯ TAPATURMISTA JOHTUVIA poissaolopäiviä oli aiemmin vuosittain 600– 700, vuonna 2013 niitä oli enää 169 ja tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä vain 85.

4

2

Sekä palvelu puhelimessa, vuokraustilanteessa että palautuksessa sai paremmat arvosanat kuin edellisellä kvartaalilla.

asiakaskontaktit 97/100 Palveluasenne 94/100 Tarpeiden kartoitus 92/100

3

❯ Vuoden 2014 kolmannen kvartaalin aikana suoritettiin 53 testivuokrausta 32 eri toimipisteessä.

Energiankulutus pienenee toimipaikoissa

❯ ❯ SUURIN OSA TOIMIPAIKOISTA VÄHENSI ENERGIANKULUTUSTAAN VUONNA 2013

Kympin lajittelija ❯ CRAMON TOIMIPISTEISSÄ syntyi 736,33 tonnia jätteitä vuonna 2013. Nämä kaikki jätejakeet lajitellaan ja hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.

5 Cramo Urheiluakatemia Cramo tukee nuoria, uransa alussa olevia huippu-urhei­ lijoita.

MUKANA AKATEMIASSA OVAT: Kymmenottelija Juuso Hassi ❯ 22-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruus vuonna 2013. Ennätyspisteet 7 458.

Rytmivoimistelija Jouki Tikkanen ❯ SUOMEN MESTARI 2014 4-ottelussa, vanteella, pallolla ja nauhalla.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

❯ CRAMOLLA ON Champions Hockey -liigassa vahva markkinointikonsepti ”TOP SCORER”.

Sarjan ensimmäistä mestaruutta tavoittelee kaikkiaan 44 seurajoukkuetta 11 eri maasta.

Meloja Jeremy Hakala. ❯ 2 X KULTAA ja 2 X HOPEAA melonnan SM-kisoista 2014.

7

0 vakavaa

tapaturmaa ❯ CRAMOLLA EI OLE tapahtunut tänä vuonna yhtään vakavaa tapaturmaa.

21/25 ❯ Ennätysaika on 13,89.

3| 2014

6

TR-mittauksista 110 metrin aitojen juoksija Elmo Lakka.

13

8

HENKILÖKUNTA TIETÄÄ JA OSAA. Yllätyskyselyiden keskiarvo on 21/25. ❯ LUE LISÄÄ TR-MITTAUKSISTA SIVULTA 17.

9

Jopa 20 000 euroa lapsille ❯ CRAMO TUKEE SOS-Lapsikylää jopa 20 000 eurolla vuodessa.

O S

S

Työkierto

RAVISTAA

14

3| 2014

rutiinin pölyt pois TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

Ymmärsin hyvin pisteen ”tavan toimia ja sain sieltä

vinkkejä oman toimipisteen tapojen parantamiseksi.

Muutama viikko tai kuukausi työkierrossa voi virkistää kummasti, ja samalla hyvät työ­ tavat leviävät toimipaikalta toiselle. Profes­ sori Pia Heilmann tietää, miten tehtäväkier­ to kannattaa toteuttaa.

”

K

auppatieteiden tohtori Pia Heil­ mann toimii Lappeenrannan teknil­ lisen yliopiston kaup­ pakorkeakoulussa stra­ tegisen henkilöstöjoh­ tamisen professorina.

Hän pitää työkiertoa hyvänä tapana levittää osaamista organisaatiossa ja toivoo tavan le­ viävän nykyistä laajempaan käyttöön. Huolel­ lisella suunnittelulla ja toteutuksella voidaan varmistaa, että työkierto täyttää sille asete­ tut tavoitteet.

Mutta mitä työkierrolla oikeastaan tar­ koitetaan? Onko se sitä, että vaihdetaan työ­ päivän aikana tehtäviä, siirrytään vaikkapa asiakaspalvelusta välillä hoitamaan paperi­ hommia?

– Ei, vaan työkierrossa oleva siirtyy mää­

Opin uusia asioita, joita en ole omalla toimipisteelläni vielä tehnyt.

räaikaisesti toiseen työyksikköön, tehtävään tai jopa työpaikkaan ja palaa sitten takaisin omaan tehtäväänsä. Ilmiöstä käytetään myös nimityksiä tehtäväkierto tai henkilökierto, Heilmann määrittelee.

Työkierron avulla pyritään yleensä osaami­ sen kehittämiseen sekä yrityksen tasolla että henkilötasolla. Heilmannin mukaan työkierto vaikuttaa myös työhyvinvointiin ehkäisemällä urautumista ja uupumista sekä tuomalla työ­ yhteisöön energiaa ja uusia ideoita.

Urakehityksestä työkierto eroaa siinä, että työntekijä palaa takaisin entiseen työhönsä.

Työkierrossa käydään yleensä suunnilleen sa­ man tasoisessa tehtävässä.

– Työkierto voi johtaa etenemiseen työural­ la, koska se kehittää ammattitaitoa ja kasvat­ taa luottamusta omaan selviytymiseen. Tehtä­ vän vaihtuminen ei kuitenkaan ole työkierron tavoite vaan sivutuote, Heilmann sanoo.

juttuja huomasin, ”Joitakin mitä voisi parantaa, ja

15

ollaan juteltu asiasta henkilökunnan kanssa.

3| 2014

Mukavaa oli ”tutustua myös

muihin cramolaisiin! oli mielekäs ”ja Kierto onnistunut ja olen OSAAMISEN RISTIPÖLYTYSTÄ, kuvailee

Heilmann työkiertoa. Sen läheisiä sukulaisil­ miöitä ovat sijaisuudet ja trainee-ohjelmat.

Edellisessä työntekijä vaihtaa tehtävää sovi­ tuksi määräajaksi ja jälkimmäisessä koulu­ tettavat tutustutetaan yrityksen eri osiin ja työtehtäviin harjoittelujaksojen avulla. Myös esimiehiä voidaan kierrättää tehtävästä toi­ seen, jolloin kyse on johtajavalmennuksesta.

Tavoite on sama kuin varsinaisen työkierron­ kin: ammattitaidon kehittäminen.

– Ulkoinen työkierto on sitä, että henkilö lähetetään toiseen yritykseen oppimaan. Yk­ sipuolisesta työkierrosta puhutaan, jos lähti­ jän tilalle ei tule ketään, vaan työt jaetaan uu­ delleen työyhteisön sisällä. Vastavuoroisessa työkierrossa kaksi työntekijää vaihtaa tehtä­ viä keskenään. Joskus työkiertoa ketjutetaan, jolloin osallistujat käyvät vuorotellen yrityk­ sen eri yksiköissä, Heilmann erittelee.

Työkierrossa ollaan yleensä muutama kuukausi. Heilmannin mukaan lyhyt piipah­ dus ei välttämättä tuo haluttua hyötyä, kos­ ka työtä sujuvoittava hiljainen tieto tulee usein esiin vasta hieman pidemmän ajanjak­ son aikana.

– Eräs työkierrossa ollut sanoi hiljattain, ettei vähemmässä kuin kolmessa kuukaudes­ sa ehdi kunnolla nähdä, mitä muut tekevät.

Riittävän pitkä havainnointi mahdollistaa uu­ den työtavan omaksumisen ja sisällyttämisen omaan toimintaan.

Työkiertoa käytetään paljon esimerkiksi teollisuudessa, hoitoalalla, pankeissa, polii­ sissa ja lehtitaloissa.

valmis ottamaan vaikka uusiksi.

YLEENSÄ TYÖKIERTOON saa ilmoittautua

itse. Vapaaehtoisuus on olennaista, koska ih­ misten vaihtelunhalussa on isoja eroja. Turvallisuusha­ kuinenkin voi ylittää itsen­ sä kierrossa, mutta häntä ei pidä pakottaa siihen. Läh­ temisen pitää myös sopia elämäntilanteeseen.

Työkierron toteutumi­ nen edellyttää neuvottelu­ ja, sopimista ja johtamista.

Esimies vastaa siitä, että työkierrolle asete­ taan tavoitteet. Heilmannin mielestä tavoit­ teen on hyvä niveltyä organisaation strategi­ siin päämääriin, ja sen pitää olla yhteydessä lähtijän ammattitaidon kehittämiseen.

– Pelkästään huvin vuoksi ei työkiertoa kannata järjestää. Työntekijä voidaan lähet­ tää kerryttämään jotakin tiettyä osaamista tai etsimään entistä laaja-alaisempaa näke­ mystä omaan työhönsä, hän sanoo.

Lähtemistä helpottaa, jos työntekijä voi olla varma siitä, että hänen työpaikkansa säi­ lyy odottamassa eikä häntä olla lähettämässä maata kiertävälle radalle ilman paluulippua.

VASTAANOTTAVAN TYÖYHTEISÖN pitää ol­

la valmis tukemaan työkiertoon tulijaa, jos on tarkoitus, että hän tekee töitä eikä vain

16

3| 2014

katsele päältä. Heilmann suosittelee kiertä­ jän tuek­si esimiehen määräämää henkilöä, mentoria tai muuta kanssakulkijaa, joka aut­ taa alkuun ja vastaa kysymyksiin.

Esimiehen ja alaisen välisten keskuste­ lujen lisäksi tarvitaankin neuvotteluja myös esimiesten kesken, jotta kiertoon halukkaalle löydetään paras mahdollinen aika ja paikka.

– Esimiehet tarvitsevat tietoa ja koulutus­ ta työkierrosta ja sen parhaista toteuttamis­ tavoista, jotta pystyvät johtamaan työkiertoa omalla toimipaikallaan. Käytännössähän esi­ miehet junailevat työkiertoon liittyvät järjes­ telyt keskenään, Heilmann muistuttaa.

TYÖKIERTO ONNISTUU varmimmin, jos läh­

tijällä on halu oppia sekä rohkeutta lyödä it­ sensä likoon ja ylittää rutiininsa. Vaikka työ olisi samaakin, ympäristön ja työkavereiden vaihdos voi tehdä siitä haastavaa. Työkier­ toon lähteminen vaatii aina asennetta.

– Lähtijä pohtii, millaisia ihmisiä uudes­ sa työyhteisössä on ja miten helppoa on pääs­ tä mukaan porukkaan. Unohtaako oma työ­ yhteisö hänet täysin vai jatkuuko yhteyden­ pito? Moni on kertonut, että alussa oli orpo olo ja pallo täysin hukassa, mutta useimmat

min ja ymmärtämään oman työnsä merkityk­ sen kokonaisuuden kannalta. Tämä motivoi tekemään parhaansa organisaation hyväksi, Heilmann toteaa.

Koko työyhteisölle on hyötyä myös sii­ tä, että työkierron aikana syntyneet verkos­ tot ovat kiertäjän käytössä hänen palattuaan omaan työhönsä. Tutulle kaverille on helppo kilauttaa. Jos samantyyppistä työtä tekeviä ei ole omalla työpaikalla, toisesta toimipaikasta saatava vertaistuki voi olla hyvinkin arvokas­ ta ongelmia ratkottaessa.

TYÖKIERTO PALJASTAA sekä hyviä käytän­

töjä että puutteita ja huonoja toimintatapo­ ja. Kiertäjä vie omat parhaat toimintatapan­ sa mukanaan uudelle toimipaikalle ja tuo palatessaan sieltä saadut parhaat opit. Jos toisen toimipaikan kollega näyttää toimivan eri tavalla ja paremmin kuin mihin kiertäjä on tottunut, hän saa tilaisuuden kokeilla sa­ maa ja voi tarvittaessa oppia pois vanhois­ ta tavoistaan.

Heilmann suosittelee oppimispäiväkirjaa työkaluksi kiertoon lähtevälle. Alkulehdille voi kirjoittaa, mitä esimiehen kanssa on sovit­ tu työkierron tavoitteista, ja jatkaa kirjaamal­ la havaintoja uudelta työpai­ kalta. Päiväkirja on hyvä apu myöhemmin, kun tulee aika kertoa omalle työyhteisölle, mitä tuli tehdyksi ja opituk­ si. Päiväkirjaa voi tietenkin

Mielestäni jokaisen ”olisi hyvä jossakin vaiheessa tehdä kyseinen kokeilu.

ovat silti pitäneet työkiertoa kokonaisuute­ na hyvänä kokemuksena, Heilmann kertoo.

Vastaanottavassa työyhteisössä voi olla henkilöitä, joiden mielestä tulokkaan opasta­ minen on rasittavaa ja estää heitä tekemästä työtään. Heilmannin mukaan tämän ei tarvit­ se estää työkierron toteutumista. Vastarintaa on mahdollista vähentää esimerkiksi avoi­ mella viestinnällä ja keskusteluilla, oikealla tukihenkilön valinnalla ja hyvällä ajoituksella.

Viisas esimies ei ehkä tuo työpaikalle kiertä­ jää juuri silloin, kun vilkkain sesonki on alka­ massa ja koko porukalla on tuli hännän alla.

TYÖNANTAJAN KANNALTA yksi tärkeimmis­

tä työkierron eduista on työyhteisön haavoit­ tuvuuden väheneminen, kun osaaminen ja­ kaantuu useammalle. Jos joku sairastuu tai irtisanoutuu, on valmiina muita, jotka pysty­ vät astumaan hänen paikalleen. Organisaati­ osta tulee joustavampi ja nopeampi mukau­ tumaan muutoksiin.

– Työkierto auttaa usein työntekijää nä­ kemään yrityksen toimintaa entistä laajem­

Tehtäväkierto on ”erittäin hyvä idea. pitää myös sähköisenä, vaikkapa blogina.

Työkierrosta saatava hyöty jää vajaaksi, jos kiertäjän kokemuksia ei osata tai haluta käyttää työpaikan toiminnan kehittämiseen hänen palattuaan.

– Kierrosta palaava tarvitsee esimiehen tuen uusille ideoilleen. Siksi olisi hyvä, jos hän pääsisi kertomaan kokemuksistaan esi­ merkiksi viikkopalaverissa tai teemapäiväs­ sä. Liian usein käy niin, että kun työkaveri tu­ lee takaisin valaistuneena ja intoa puhkuen, muut toteavat, että rauhoitu nyt, täällä teh­ dään kuten ennenkin.

Työkierrossa saadut kehittämisideat ovat arvokasta pääomaa, joka työyhteisön kannat­ taa käyttää hyödykseen. Muuten työkierto ei toteuta tarkoitustaan.■

Tieto kiertoon Cramolla

C

ramolla on tavoitteena jakaa tietoa työtovereiden kesken, jotta pyörää ei tarvitsisi keksiä joka kerta uudelleen. Näin saadaan lisää tehoa toimintaan ja asiakkaille mainioita päiviä työmaalla. Tiedon jakamisen vauhdittamiseksi Cramon vuokraustoimialalla kokeiltiin kesän 2014 aikana tehtävä- ja toimipistekiertoa.

Ilmoittautuneiden vapaaehtoisten joukosta kymmenen lähti kartuttamaan osaamistaan toiselle paikkakunnalle. Esimerkiksi Oulun Vasaraperän vuokraamo toteutti vastavuoroisen työkierron ensin Jyväskylän ja sitten Seinäjoen vuokraamon kanssa. Jyväskylästä lähti kiertäjä Helsinkiin ja Rovaniemeltä Kuopioon.

– Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että aiomme toteuttaa seuraavan kierroksen vuoden 2015 alkupuolella. Mietimme kuitenkin vielä, miten pitkään tehtäväkierrossa viivyttäisiin ja voitaisiinko tehtäväkierto laajentaa koskemaan vuokrauksen lisäksi myös esimerkiksi myyntiä tai taloushallintoa, kertoo Cramon vuokraustoimialan johtaja Tuomas Myllynen.

Cramon kiertäjät ehtivät tehdä jo viikon aikana havaintoja sekä onnistuneista toimintatavoista että asioista, joissa on parantamisen varaa. Nyt havainnot on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä. ■

Jutun lainaukset ovat Cramon työkiertäjiltä kerättyjä kommentteja.

TR

mittaa työympäristön turvallisuuden

Cramo on aloittanut rakennustyömailta tutun TR-mittarin pohjalta kehitetyn oman mittauksen toimipaikoissaan. Mittaus parantaa yksiköiden työturvallisuutta ja asiakkaille tarjotun palvelun ja vuokratuotteiden laatua.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO

C

ramon turvallisuusasiantuntija Mikko Yläjääski kertoo, että Cramo osallis­ tuu muiden yrityksien tavoin työmaan tekemiin TR-mittauksiin, joissa arvioidaan työmaan turvallisuutta ja siisteyttä. Työmail­ la mittaus tehdään yleensä kerran viikossa, ja siinä havainnoidaan esimerkiksi sitä, ovat­ ko työtavat ja varusteet ohjeiden mukaisia.

– Koska vain osa Cramon työntekijöistä toimii työmaaolosuhteissa, halusimme luo­ da menetelmän, jolla Cramon toimipisteissä työskentelevät voivat omalta osaltaan arvi­ oida työskentely-ympäristönsä turvallisuut­ ta, Yläjääski kertoo.

Mittarin avulla kehitetään cramolaisten työskentelytapoja. Näin voidaan parantaa paitsi yksikön työympäristön turvallisuutta, myös asiakkaille tarjotun palvelun ja vuokra­ tuotteiden laatua. Oman mittauksen kehitys­ työ lähtee cramolaisten halusta parantaa itse omaa työturvallisuuttaan.

CRAMOLLA TR-MITTAUKSEN sähköinen ky­ sely lähetetään yhdelle kuukausittain vaihtu­ valle työntekijälle jokaiseen vuokraamoon ja korjaamoon. Kysymyksiä on 25, ja niihin voi vastata kyllä tai ei. Vastaaminen on siis nope­ aa ja helppoa. Tulokset julkaistaan intrassa.

– Tarkoitus on, että oman porukan tulok­ sia vertaillaan suhteessa muihin yksiköihin.

Meillä kysymykset ovat Cramon toimintaan räätälöityjä, joten vastatessaankin oppii uut­ ta. Kun huomaamme, että vastaukset osoit­ tavat kyselyn aihepiirien ohjeistuksen toteu­ tuneen toimipisteissä, niin päivitämme ne, jotta voimme jalkauttaa taas uusia käytän­ töjä toimipisteisiin.

KYSELYT ALOITETTIIN heinäkuussa ja mar­ raskuussa oli jo menossa viides kierros. Kyse­ lyihin on kentällä suhtauduttu positiivisesti ja niihin on myös vastattu melko hyvin. Tu­

lokset vaihtelevat 8 ja 25 välillä ja keskiarvo marraskuussa oli 21. Maksipistemäärä on 25.

MITEN TULOKSIIN SITTEN REAGOIDAAN?

Kysymykset ovat ”Cramon toimintaan räätälöityjä, joten vastatessakin oppii uutta.

– Vuokrauspäälliköt ja huoltopäälliköt saa­ vat oman alueensa vastaukset kuukausittain.

Vastauksia käytetään hyödyksi toiminnan ke­ hittämisessä. Yhdestä kahteen kertaan vuo­ dessa työntekijät vastaavat kyselyyn yhdessä päälliköidensä kanssa. Näinä kuukausina par­ haat tulokset myös palkitaan. ■

Mikä TR-mittaus?

TR-MITTARI ON rakennustyömaan työturvallisuuden havainnointimenetelmä, jonka avulla selvitetään työmaan työturvallisuuden taso.

Se lisää viihtyisyyttä ja auttaa aikataulujen pitämisessä. Tavoitteena on myös hyvä työn laatu ja kerralla valmiiksi tekeminen. TR-mittari on työmaalla lisäksi yhteistyön toteuttamisväline. Se antaa yhteistyölle konkreettisen ja tasapuolisen lähtökohdan, sen avulla tiedetään, mitkä asiat työmaalla ovat kunnossa ja mitkä kaipaavat kohennusta. Mittausta on tehty lähes 20 vuotta ja työmailla hyvien käytäntöjen ja työtuvallisuuden taso on noussut. Mittarin ovat kehittäneet yhteistyönä tutkijat, viranomaiset ja yritykset. Se on käytössä sadoilla työmailla Suomessa.

Cramolla on käytössä yrityksen itse kehittämä menetelmä, jonka aihealueet perustuvat työmaalla käytettävään TR-mittariin. ■

TR-mittauksissa arvioidaan muun muassa työmaan turvallisuutta ja siisteyttä.

LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS

17

3| 2014

roolimalli

18

1| 2014

19

2| 2014

YKKÖNEN Sari Rautiala raivasi ensimmäisenä naisena tiensä palomieheksi.

Suomessa naispalomiehiä työskentelee vain viisi. Työ vaatii niin luottamusta, luovuutta kuin sitoutumistakin, mutta tärkeintä on palava halu auttaa.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: RIIKKA HURRI

Sari Rautiala IKÄ: 40 ASUU: Lohjalla OMA YKSIKKÖ: Vantaankosken paloasema KOULUTUS: Pelastajatutkinto ensimmäisenä naisena Suomessa vuonna 1995 AMMATTI: palomies, liikunnanohjaaja ja crossfit-valmentaja PERHE: Aviomies ja kaksi teini-ikäistä lasta HARRASTAA: Liikuntaa

P

20

3| 2014

Palomiehen varusteet painavat parikymmentä kiloa.

Palomies Sari Rautialan 24 tuntia kestävä työpäivä Vantaankosken paloasemalla alkaa varpaat viivalla aamulla kello 9. Sari on luvan­ nut näyttää meille, millainen on palomiehen tyypillinen työpäivä ja esitellä palolaitoksen tiloja. Tosin sillä varauksella, että hälytyksen sattuessa haastattelu päättyy ja hän ampai­ see paloyksikön mukana keikalle.

Esimies jakaa päivän työtehtävät. Paloau­ toon hyppää hälytyksen sattuessa aina kak­ si savusukeltajaa, kuljettaja ja esimies. Sari on tänään savu ykkönen eli toinen savusu­ keltajista.

– Me savusukeltajat kuljemme palossa pareittain, ja minun tehtäväni on kulkea sa­ vu kakkosen perässä. Hän raivaa minulle tietä, kun käsittelen sammutusruiskua, Sa­ ri selvittää.

Sarin olemus terästäytyy aina, kun palo­ laitoksen katonrajaan sijoitetut hälytyslam­ put syttyvät ja niiden viereisistä kaiuttimista kantautuu Hätäkeskuksesta välitetty rätisevä ja maallikolle varsin käsittämätön kuulutus.

Kun lamppu syttyy, on oltava heti valmis, kei­ kalle lähdetään minuutissa.

Sari valmistui palomieheksi vuonna 1995 ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän kertoo mielensä ehdollistuneen välkkyville valoille kohta 20 vuotta kestäneen työuran aikana.

– Olen toiselta ammatiltani liikunnanoh­ jaaja. Kerran ennen tuntia olin vessassa, jon­ ka lamppu välkkyi ikävästi. Jännityin auto­ maattisesti ja pysähdyin odottamaan kuulu­ tusta. Hetken kesti tajuta, että sellaista ei nyt ollut tulossa, Sari nauraa.

Kalusto on aina kunnossa Työnjaon jälkeen Sari alkaa käydä varustei­ taan ja vaatetustaan läpi. Iso osa työtä on pitää välineet kunnossa, sillä toimimaton kalusto voi tosipaikan tullen tietää hengen lähtöä. Kuski käy sammutusauton läpi ai­ na vuoron alussa. Pumpun, vesisäiliön sekä sammutus- ja raivauskaluston on oltava te­ rässä, samoin itse ajoneuvon eli ammatti­ slangilla höökin.

– Edellinen vuoro huolehtii toki myös siitä, että seuraavan on hyvä aloittaa työnsä.

Letkut pestään ja kuivataan esimerkiksi sam­ mutustöiden jälkeen koneellisesti ja vesisäili­ öt täytetään, Sari selvittää.

Sari pukee kolmikerroksisen paloasun päälleen kuvausta varten. Kypärän, paineil­ malaitteiden, maskin, haalareiden, takin ja kypärän kanssa varusteet painavat 25−30 ki­ loa. Varusteiden on kestettävä usean sadan asteen kuumuutta, ja voi vain miettiä, mil­ laista on raahata moista kilomäärää päällään korventavassa kuumuudessa.

Tällä hetkellä Suomessa on vain viisi pa­ lomieskoulutuksen läpäissyttä naista, joten varusteet eivät vielä ole ihan naisten mitoi­ tukselle sopivia. Sarin saappaat ovat nume­ roa 41, vaikka hänen kengännumeronsa on noin 38.

– Välillä vaatteet voivat mennä miehillä sekaisin, mutta minun housujani ei kukaan toinen ole vielä lainannut, hän naurahtaa.

Työ vaatii sitoutumista Pienestä asti liikunnallinen Sari päätyi palo­ mieheksi, vaikka halusi alun perin poliisiksi, kuten isoveljensäkin. Sari toivoi ammattia, jossa voisi auttaa ihmisiä ja jonka työnkuva olisi vaihteleva. Hänen näkökykynsä ei kui­ tenkaan aivan riittänyt poliisikouluun.

–Pelastusopistolla todettiin, ettei siellä savussa kuitenkaan näe mitään, joten ter­ vetuloa. Ensin oli kuitenkin läpäistävä fyy­ siset testit.

Pelastajatutkinnon fyysisten testien mini­ mivaatimukset eivät ole ihan kevyet monel­ le miehellekään, saati Sarin kokoiselle, noin 60-kiloiselle naiselle. Penkkipunnerrukses­ sa on nostettava 45 kiloa vähintään 25 ker­ taa minuutissa. Siihen tyssää monen matka.

1 Toinen paha kompastuskivi on Cooperin tes­ ti, 12 minuutissa pitää juosta vähintään 2 800 metriä. Vaaditaan siis sekä voimaa että kes­ tävyyttä. Sari pääsi testit läpi ensiyrittämällä.

– Olen kilpahiihtäjäperheestä ja harrastin nuorena myös esimerkiksi jalkapalloa ja nos­ telin puntteja. Olen aina tuuminut, että teen parhaani. En ole ehkä paras, mutten huonoin­ kaan, hän tuumaa tyynesti.

Testit uusitaan joka vuosi ja ne on läpäis­ tävä, jos mielii jatkaa ammatissa. Silti palo­ miehen virallinen eläkeikä on melkoisen kor­ kea, 65 vuotta. Sari kertookin, että suurin osa palomiehistä päätyy syystä tai toisesta var­ haiseläkkeelle 55 vuoden korvilla.

1| 2014

Luovuus punnitaan keikoilla Keikoilla tarvitaan varusteiden ja hyvän fyy­ sisen kunnon lisäksi kuitenkin myös luovuut­ ta ja rautaiset hermot. Pelastustehtävät ovat hyvin erilaisia ja palojen sammutus muodos­ taa niistä vain osan. Kolarit, yllätyssynnytyk­ set ja eläintenpelastustehtävät vaativat yhtä lailla palolaitoksen paikalle. Milloin Sari on etsinyt omistajaltaan karannutta tarantellaa takapihalta, milloin käärmettä viemäristä.

– Usein palomiehiksi päätyvät tyypit, jot­ ka ovat kiinnostuneita kädentaidoista. On monenlaista rakentelijaa ja remontoijaa. It­ se muodostan tässä poikkeuksen, mutta on­ neksi olen saanut ottaa oppia taitavammilta kollegoiltani, Sari miettii.

Hän kertoo esimerkin keikalta, jossa luo­ vuus punnittiin. Isokokoinen lintu oli lentä­ nyt optikkoliikkeen sisälle, eikä se suostunut tulemaan ulos. Hetken hämmästeltyään neu­ vokkaat palomiehet päättivät suhauttaa kut­ sumatonta vierasta hiilidioksidisammutti­ mella, jolloin se tuupertui maahan.

– Lintu niin sanotusti frostattiin hetkek­ si, jotta se saatiin kannettua ulos. Ei se tästä kärsinyt, vaan hetken kuluttua tokeni ja len­ si tiehensä, Sari nauraa.

Mieleen jäävät myös onnistuneet elvytys­ keikat ja synnytykset. Sari kertoo kaksosten synnytyksestä, jossa hän oli paloyksikkönsä kanssa paikalla.

– Tilanne oli kaaosmainen, mutta päättyi onneksi onnellisesti. Näistä tulee hyvä mieli ja työpäivästä jää kiva fiilis.

21

2

3

1 Kun palolaitoksen hälytyslamppu syttyy, on oltava autossa minuutissa.

2 Palomies Petri Taalamo on ollut Sarin työkaveri 20 vuotta.

3 Höökiin mahtuu neljä palomiestä. Sari on toinen savusukeltajista.

Pelastajatutkinnon fyysisen testin minimivaatimukset PENKKIPUNNERRUS 45 KG

22

25 x/min

3| 2014

ISTUMAAN NOUSU Penkkipunnerrukseen tyssäävät monen naiset fyysiset testit Pelastus­opistolla.

Luottamus on tärkeintä Kuljemme autohallista kahvihuoneelle ja keittiötiloihin, jossa istuskelevat Sarin kolle­ gat Kari Sankkila ja Hannu Turunen.

Palolaitoksella vietetään paljon aikaa odottaen, joten työkavereiden kanssa ehdi­ tään puida maailman murheet, pelata pin­ gistä, katsoa urheilua, laittaa ruokaa ja juo­ da kahvia. Paljon kahvia.

– Kahvia meillä on aina, ja nyt kun Sarp­ pa päätyy lehtijuttuun, niin kohta on pullaa­ kin, virnistävät Kari ja Hannu.

He paljastavat, että työpaikan kirjoitta­ maton sääntö on, että jos työkaverin kuva on lehdessä, hän joutuu tarjoamaan kolle­ goilleen pullat.

Sari toteaa, ettei palomiehen pestiin kan­ nata tarttua, mikäli ei nauti tiimityöstä ja ole valmis jakamaan työkavereidensa kanssa mil­ tei kaikkea. Työ vaatii äärimmäistä luotta­ musta työkaveriin.

– Vietämme niin paljon ja tiiviisti aikaa yhdessä, että työkaverin oppii usein tunte­

maan paremmin kuin oman perheensä. Si­ tä tietää toisen vahvuudet ja heikkoudet ja tosipaikan tullen aavistaa, miten toinen toimii ja mitä hän ajattelee, Sari summaa.

Paloyksikön ainoana naisena Sari sanoo tuovansa omaan tiiminsä tietynlaista taitoa käsitellä ihmisiä.

– Uskallan ehkä koskettaa ihmisiä her­ kemmin, jos näen selvästi, että he ovat nyt kosketuksen tarpeessa. Usein tukea tarvit­ sevat onnettomuuksissa myös omaiset, hän muistuttaa.

Sarin aviomieskin on palomies, tosin he eivät työskentele samalla asemalla. Sääntö­ nä on, etteivät perheenjäsenet työskentele samassa vuorossa.

Useampikin nuori nainen on ottanut Sariin yhteyttä vuosien aikana ja kertonut haaveilevansa palomiehen ammatista. Sari antaa mielellään vinkkejä, jos huomaa, et­ tä nainen haluaa ammattiin oikeista syistä.

– Kyllä se tärkein syy on palava halu aut­ taa. Tässä ammatissa pärjää niin mies kuin nainenkin, jos motiivit vain ovat oikeat, hän summaa. ■

34 x/min KÄSIKOHONTA VASTAOTTEELLA

6x JALKAKYYKKY 45 KG

23 x LISÄKSI VALINTAKOKEESSA:

200

metriä uintia 4 MINUUTISSA 45 SEKUNNISSA

12 minuutin juoksutesti vähintään

Sammutusauton käsittelyn oppii Sarin mukaan harjoittelemalla. Hosuminen on turhaa liikenteessä.

2 800

metriä

pelit&vehkeet KOONNUT: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: CRAMO

23

2| 2014

2

3

Talvi TAITTUU maanrakennuskoneilla

4

Cramolta maanrakennuskoneilla sujuvat niin talven auraustyöt kuin keväällä katujen harjauskin näppärästi. Koneista on moneksi, kun käyttää niihin sopivia lisävarusteita.

5

1

PYÖRÄKUORMAAJA

Cramon pyöräkuormaajien työpaino on 11 tonnia. Niistä saa monipuolisia työkoneita yhdistelemällä erilaisia lisävarusteita. Talvella pyöräkuormaajasta rakentaa helposti aurauskaluston ja kesällä esimerkiksi harjakoneen tai työmaan yleiskoneen. Pyöräkuormaajat ovat helppokäyttöisiä ja niitä on mukava ajaa.

Hydraulinen pikakiinnitys takaa työlaitteiden nopean vaihdon. Kuvassa Liebherr L524.

1

2

U-AURA

Kun pyöräkuormaajaan liittää U-auran, siitä saa monikäyttöisen ja ketterän työkoneen kiinteistöjen piha-alueiden ja teiden auraukseen. Yhdistelmä sopii myös rakennustyömaan kunnossapitoon. Laitteen keskilevyn lisäksi siinä on kummallakin puolella eteen ja taakse kääntyvät sivusiivet sekä jousitetut terät.

Kuvassa Snowstar 2000/3300.

3

HIEKOITUSKAUHA

Pyöräkuormaaja ja hiekoituskauha on hyvä ratkaisu liukkauden torjunnassa.

Cramon hiekoituskauhan malli on muotoiltu niin, että se on helppo täyttää ja hiekoittaminen onnistuu vaikeammassakin ympäristössä. Kuvassa Snowstar HK1000.

4

KERÄÄVÄ HARJALAITE

Cramon harjalaitteen avulla pyöräkuormaaja muuntuu keväällä harjakoneeksi, jolla puhdistaa kätevästi piha-alueet ja kulkuväylät. Harjalaite on tehokas, mutta ketterä, joten sillä pääsee myös ahtaisiin paikkoihin.

Harja on helppo kiinnittää pyöräkuormaajaan. Kuvassa Bema 1550.

5

KADUNPESULAITE

Cramon Dynaset-kadunpesulaitteissa on hydraulinen korkeapainepumppu, joka toimii pyöräkuormaajan hydraulijärjestelmän tuottamalla voimalla. Laitteen painevesisuihku tekee puhdasta jälkeä, mutta laite kuluttaa vain vähän vettä.

Näin sillä voi puhdistaa mittavia alueita helposti.

Terveiset työmaalta

24

3| 2014

Jukka Lintunen on työskennellyt KYS:n työmaalla puolitoista vuotta. – Tällaisissa suurissa projekteissa aikataulujen pitävyys on ensisijaisen tärkeää, hän toteaa.

Työ sujuu kuin

Strömsössä

Mistä asioista koostuu mainio päivä työmaalla Cramon asiakkaan mielestä? Ainakin luottamuksellisesta asiakassuhteesta, jossa asiat voidaan puhua pelkäämättä läpi.

Cramon uudella Cramo Story -videolla Skanskan työmaapäällikkö Jukka Lintunen kertoo oman näkemyksensä.

TEKSTI: MATLEENA MERTA KUVAT: CRAMO

C

ramon uusi Mainio päivä työmaalla -video kuvattiin Kuopiossa, KYS:n eli Kuopion yliopistollisen sairaalan ra­ kennustyömaalla. Sairaanhoitopiirien yhdis­ tyessä KYS:iin tarvitaan paljon lisätiloja, joten kyse on todella suuresta rakennusurakasta.

Rakennustyöt toteutetaan useamman urakoitsijan kesken. Cramo on projektissa mukana paitsi konevuokraajana, myös yh­

tenä urakoitsijoista. Uudet tilat valmistuvat keväällä 2015.

Työmaalla kuvattu video on osa Cramo Story -kampanjaa. Video havainnollistaa cra­ molaisille, millainen on mainio päivä työ­ maalla asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

– Olen työskennellyt keikkahommissa täällä Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan. Cramo tarjoaa meille kokonaispalvelu­

paketin, johon kuuluu konevuokrauksen li­ säksi esimerkiksi sähköistämistä, lämmitys­ tä ja pölyntorjuntaa, kertoo työmaapäällikkö Jukka Lintunen Skanskalta.

Hänen mukaansa mainio päivä työmaal­ la on monen asian summa.

– Tällaisen työpäivän tekevät onnistuneet valinnat, jotka palvelevat päivästä toiseen.

Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että asi­

Mainio päivä työmaalla syntyy ”pienistä päätöksistä ja teoista.

25

3| 2014

Cramo Storyn Mainio päivä työmaalla -video näyttää millainen on mainio päivä Cramon asiakkaiden näkökulmasta.

at hoidetaan siinä ajassa kuin on sovittu, tai että palaverissa päästään yhteisymmärryk­ seen siitä, mitä ollaan tekemässä.

CRAMO STORY sisältää kolme asiakaslupaus­

ta. Ensimmäinen lupaus, ”Asiakasedustajam­ me kuuntelee sinua aina” tarkoittaa, että mi­ käli asiakas ei ole tyytyväinen Cramon palve­ luun, hän voi keskustella asiasta asiakasedus­ tajan kanssa. Tavoitteena on tunnistaa mah­ dolliset ongelmat ja tarjota asiakkaille entis­ täkin parempaa palvelua.

Toinen lupaus ”Toimitusaikamme pitävät aina” vakuuttaa, etteivät sovitut laitevuokra­ ukset myöhästy. Jos näin kuitenkin jostain syystä tapahtuu, saa asiakas viikon ylimää­ räistä vuokra-aikaa.

Kolmas kohta ”Kalustomme on aina kun­ nossa” pitää sisällään lupauksen siitä, että Cramo korjaa tai vaihtaa toimimattoman lait­ teen neljän tunnin sisällä. Jos tämä ei onnistu, saa asiakas jopa viikon ilmaista vuokra-aikaa.

Lintunen toteaa yllämainittujen lupaus­ ten jo toteutuneen KYS:n projektin kuluessa.

Erityisesti toimitusaikojen pitävyydellä ja ka­ luston kunnolla on valtaisa merkitys kaikkien työmaalla uurastavien kannalta.

– Jos esimerkiksi laitteen toimitus myö­ hästyy, se tarkoittaa viivästystä koko projek­ tille. Suuressa kokonaisuudessa on tärkeää, että jokainen osa-alue toimii.

– Mainio päivä työmaalla syntyy pienistä päätöksistä ja teoista. Parasta on, kun pro­ jektin alussa tehdyt valinnat osoittautuvat onnistuneiksi pitkässä juoksussa. Silloin jo­ kaisesta työpäivästä tulee mainio, Lintunen summaa. ■

LINTUNEN KERTOO yhteistyön Cramon

kanssa sujuneen hyvin. Valintoja tehdään yhdessä, jotta löydettäisiin paras ratkaisu.

Luottamuksellinen asiakassuhde säilyy, kun hommat hoidetaan ajallaan ja yhteydes­ sä voidaan olla tarvittaessa päivittäin.

– Olemme saaneet Cramon avulla hyvin hoidettua työmaan lämmityksen, pölyntor­ junnan ja kuivauksen sekä hankittua oikean­ laisia vuokrakoneita, Lintunen kiittelee.

Skanskan työmaapäällikön mukaan KYS:n projekti on ollut haasteellinen kiireel­ lisen aikataulun vuoksi. Tällaisissa projekteis­ sa luottamuksellisen asiakassuhteen merki­ tys korostuu.

Jukka Lintusen MAINION TYÖPÄIVÄN TEKEVÄT:

1 Työkaverit ja hyvä työyhteisö 2 Onnistuneet työsuoritukset 3 Työtehtävien hoitaminen ajallaan 4 Hyvä sää 5 Luottamukselliset asiakassuhteet

pulma&ratkaisu 26

harkitsevan ”Kaveruutta kannattaa ottaa yhteyttä!

3| 2014

Asiakassuhde ratkaisee, valitaanko Reilu Hinta vai Kaveri. Vuokrauksensa Cramolle keskittävä asiakas hyötyy Reilusta Hinnasta. Jos vuokrauksen tarve on säännöllistä, kannattaa liittyä Cramo Kaveri -etuohjelmaan.

Kaveri vai

REILU HINTA?

27

3| 2014

Mitä järkeä on ryhtyä CRAMON KAVERIKSI, kun jo Reilu Hinta -hinnoittelu­ malli palkitsee vuokrausten keskittämisestä? Mitä Kaverit saavat enemmän kuin muut?

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVA: CRAMO JA MATS JARMER

C

ramo otti keväällä käyttöön uuden hin­ noittelumallin, Reilun Hinnan. Mal­ li laskee asiakkaille sitä pienemmät päiväkohtaiset hinnat, mitä enemmän ja mitä pidemmäksi ajaksi nämä vuokraavat koneita Cramolta. Joku saattaa nyt ihmetellä, mihin enää tarvitaan Cramo Kaveri -etuohjelmaa.

Vuokrauspäällikkö Antti Hulkko, kan­ nattaako yritysasiakkaan valita Reilu Hinta vai Kaveri?

– Molempia tarvitaan. Reilu Hinta ottaa huomioon asiakkaan aiemmat vuokraukset ja palkitsee niistä. Iso, vuokrauksensa meille keskittävä asiakas saa siten koneensa Reilu Hinta -mallissa aina edullisemmin kuin asi­ akas, joka vuokraa vain silloin tällöin. Hinta lasketaan automaattisesti joka kerta.

– Jos kuitenkin asiakas tietää, että hä­ nellä on vuokraustarvetta säännöllisesti, hä­ nen kannattaa liittyä Cramo Kaveri -etuohjel­ maan. Sitoutumalla käyttämään Cramoa jat­ kossakin hän saa aina paremmat hinnat kuin Reilu Hinta -mallissa ja lisäksi monia muita rahanarvoisia etuja, Hulkko kertoo.

Reilu Hinta katsoo siis menneisyyteen, Cramon Kaveri ottaa mukaan myös tulevai­ suuden. Ryhtyessään Kaveriksi yritysasiakas arvioi, minkä verran hän tulee tarvitsemaan Cramon koneita seuraavan vuoden aikana.

Tämä arvio on sopimuksen perusta.

CRAMON KAVERIKSI voi ryhtyä yrityksen

koosta riippumatta. Sekä Reilut Hinnat että Kavereiden maksamat hinnat elävät sitä mu­ kaa kuin vuokrauksia kertyy, mutta Cramon Kavereiden hinnat laskevat enemmän kuin muiden asiakkaiden.

– Kaveruutta harkitsevan kannattaa ottaa yhteyttä, jotta voimme avata hintojen muo­ dostumisen henkilökohtaisesti. Netistä kat­ somalla se ei välttämättä selviä. Vuositasol­

la hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset, Hulkko toteaa.

Cramo takaa Kavereilleen myös muita paremman koneiden ja laitteiden saatavuu­ den – miellyttävää etenkin kesällä, kun ra­ kentamisen sesonki käy kuumana. Tämä on mahdollista, koska Cramo on perillä Kave­ reidensa tarpeista jo ennalta ja pystyy varau­ tumaan niihin.

CRAMON KAVERIT saavat myös rahtiedun.

Kun kalusto on tilattu ajallaan, Cramo mak­ saa kauempaa tilattavan kaluston rahdin joko lähimpään Cramon toimipisteeseen tai kes­ kittämispisteeseen asti riippuen siitä, kum­ man valikoimaan kalusto normaalisti kuuluu.

Jokaisessa Cramon toimipisteessä on tiet­ ty peruskalusto, mutta osa laitteista, kuten työmaatilat ja lämmityskalusto, varastoidaan keskitetysti. Jos haluttu vuokrauskohde jou­ dutaan kuljettamaan kauempaa kuin sen nor­ maalista varastointipaikasta, muilta kuin ka­ vereilta veloitetaan rahti koko matkalta. Ka­ verit maksavat rahdin vain normaalista varas­ tointipaikasta työmaalleen.

– Jos ajatellaan vaikkapa harvinaisem­ paa nostinta, jo yhden laitteen rahti voi tul­ la maksamaan satoja euroja. Kavereille syn­ tyy tässä selvää säästöä. ”Ajoissa” tarkoittaa yleensä muutamaa päivää tai reilua viikkoa.

Meidän kannaltamme rahtiedun järki on sii­ nä, että kun saamme tilauksen ajoissa, pys­ tymme esimerkiksi yhdistämään kuljetuksia, Hulkko kertoo.

KAVERIKUMPPANIT ANTAVAT Cramon Kave­

reille alennuksia tuotteidensa hinnoista. Tällä hetkellä Kaverikumppaneita ovat Ahlsell, Hil­ ti, ImageWear ja Lainapeite. Kaverikumppa­ neilta tulee tarjouksia kuukausittain.

– Etsimme Kaverikumppaneiksi yrityksiä,

joiden tarjonnasta on asiakkaillemme hyötyä.

Kaverikumppaneita on tulossa ajan myötä li­ sää, Hulkko lupaa.

CRAMON KAVERI osoittaa sitoutumisensa

Cramoon maksamalla liittymismaksun, jon­ ka suuruus riippuu vuosisopimuksessa arvi­ oidusta vuokrausvolyymistä. Jos sopimus pi­ tää kutinsa, Cramo maksaa liittymismaksun kokonaan takaisin sopimusvuoden jälkeen.

– Liittymismaksun tarkoitus on tuoda esiin, että Kaveruus on molemminpuolista.

Ei olisi reilua tarjota samoja etuja niille, jot­ ka pitävät sopimuksen kuin niille, jotka eivät pidä, Hulkko selvittää.

Jos Kaveri ei jostakin syystä vuokraakaan Cramolta vuoden aikana mitään, hän menet­ tää liittymismaksunsa. Jos hän vuokraa vaik­ kapa puolet siitä, mitä on arvioitu, hän saa puolet maksusta takaisin. Useimmille Kave­ reille maksu palautetaan.

VUOSIHYVITYSTÄ MAKSETAAN, kun samal­

la alueella toimivien Cramon Kavereiden yh­ teenlaskettu vuokrausmäärä nousee yli sovi­ tun tavoitteen. Korkeimmillaan hyvitys voi ol­ la jopa 12 prosenttia asiakkaan omien vuok­ rausten hinnasta. Vuosihyvitystä voi saada, vaikkei saisikaan koko liittymismaksuaan ta­ kaisin, koska tavoitteet ovat erilliset.

– Maksamme vuosihyvitystä, koska tavoit­ telemme hyvää liikevaihtoa ja sitä, että ko­ neemme ja laitteemme ovat tiiviisti käytös­ sä. Mitä enemmän Kavereita alueella on, sitä todennäköisemmin tavoite toteutuu, Hulk­ ko kertoo.

Kun Cramo menestyy, se palauttaa osan hyödystä niille, jotka ovat sen mahdollista­ neet, eli Kavereille. ■

28

3| 2014

Stoppi

sairaskierteelle

Veeti Huuskonen sairasteli sisäilman takia useamman vuoden. Cramon siirtokelpoiset tilat toivat avun.

Veeti Huuskosen sisäilmaongelmista johtunut sairastelu saatiin kuriin Cramo Adapteon siirtokelpoisten päiväkotitilojen avulla.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO JA JUHA TANHUA

Äiti (oik.) Tiina Huuskonen sai arjen pyörimään, kun Veeti saatiin takaisin päiväkotiin. Kuvassa myös Veetin pikkusisko Pinja.

K

uusivuotias Veeti Huuskonen on nuo­ resta iästään huolimatta saanut tu­ ta karvaasti, miten tärkeää on hyvä sisäilma. Poika aloitti päiväkodin Lahdessa syyskuussa 2009 tiloissa, joissa tiedettiin jo silloin olevan sisäilmaongelmia. Veetille keh­ keytyi nopeasti ensin flunssa- ja myöhemmin korvatulehduskierre.

– Yleensä Veeti oli hoidossa kolme viikkoa putkeen ja sitten taas kotona sairaana viikon, kertoo Veetin äiti Tiina Huuskonen.

Poika sai siirron uuteen päiväkotiin, jossa sielläkin todettiin sisäilmahaittaa. Veetin kor­ vat jouduttiin putkittamaan ja kitarisat leik­ kaamaan, koska sairastelu jatkui.

Seurasi vielä yksi siirto eri päiväkotitiloi­ hin, jotka nekin kärsivät sisäilmaongelmis­ ta. Poika kuumeili usein ilman mitään näky­ vää syytä. Viimein tilanne oli niin paha, että Tiina Huuskonen joutui ottamaan poikansa kokonaan pois päivähoidosta keväällä 2012.

– Jäin äitiyslomalle, joten pystyin onneksi hoitamaan Veetiä kotona. On kyllä uskomat­ toman huonoa tuuria, että niistä kolmesta päiväkodista, joissa Veeti oli, kaksi on nyt pu­ rettu maan tasalle sisäilmaongelmien vuoksi, hän hämmästelee.

AVUN TOIVAT lopulta Cramo Adapteon siir­

tokelpoiset väistötilat, joissa Veeti pääsi aloit­

29

3| 2014

näyttävät ja ”Tilattuntuvat ihan oikealta päiväkodilta.

30

3| 2014

tamaan päiväkodin uudestaan lokakuussa 2012. Siirtokelpoisiin tiloihin liittyy ennak­ koluuloja, mutta Tiina Huuskonen toppuut­ telee epäilijöitä.

– Tilojen ulkonäkö mietitytti minuakin etukäteen, mutta yllätyin siitä, miten siistit ja toimivat ne ovat. Tilat näyttävät ja tuntu­ vat ihan oikealta päiväkodilta. Veetin entisiin päiväkotitiloihin verrattuna nämä Cramon tilat ovat jopa paljon siistimmät ja valoisam­ mat, hän sanoo.

Veetikin viihtyy omien sanojensa mu­ kaan Cramo Adapteon -päiväkotitiloissa oi­ kein hyvin ja päivät kuluvat yhdessä kaverei­ den kanssa puuhastellessa.

– Sisällä teemme tehtäviä ja leikimme, ul­ kona leikimme Turtleseita ja pelaamme jalka­ palloa, hän kertoo.

Veeti leikkii ulkona mieluiten Turtleseita.

VIIHTYVYYTTÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ on kui­

tenkin se, että Veeti on pysynyt terveenä. Vii­ me talvena poika sairasti vain vesirokon.

Myös Huuskosten päiväkotimatka säilyy samana, kun varsinaiset päiväkotitilat val­ mistuvat. Siirtokelpoiset tilat on sijoitettu lähelle parhaillaan rakennettavia varsinai­ sia päiväkotitiloja. Tiina Huuskosen mieles­

tä väistötilat ovat paljon toimivampi ratkai­ su remontin aikana, kuin esimerkiksi lasten osasijoittelu eri päiväkoteihin.

– Hoitohenkilökunta ja ryhmät ovat lap­ selle tärkeitä, samoin tuttu matka päiväko­ tiin. Arkemme on helpottunut näiden tilojen myötä monin tavoin, hän summaa. ■

Cramo Adapteon tilat on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Siirtokelpoisissa tiloissa elämä jatkuu

C

ramo Adapteo on markkinajohtaja siirtokelpoisten koulu- ja päiväkotitilojen toimittajana Suomessa – yhteensä vuokratiloja on yli 150 000 neliötä ympäri Suomea. Jo yli 15 000 lasta käy Suomessa koulua tai päiväkotia siirtokelpoisissa tiloissa.

– Tilamme on suunniteltu omassa organisaatiossamme Suomen olosuhteisiin sopiviksi, lisäksi ne on valmistettu täällä. Kiinitämme huomiota tilojen viihtyvyyteen, rakenteeseen ja ilmanvaihtoon. Meillä on myös valtakunnan kattava asennus- ja huoltoverkosto, kertoo

Cramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk.

Siirtokelpoisilla tiloilla ratkotaan kahden tyyppisiä ongelmia kouluissa ja päiväkodeissa.

Mikäli varsinaiset koulu- tai päiväkotitilat ovat remontin tarpeessa, saadaan siirtokelpoisista tiloista väistötilaa. Muuttovoittokunnissa taas tiloja voidaan laajentaa siirtokelpoisilla tiloilla.

– Cramo Adapteon siirtokelpoisten tilojen suurin etu on, että vuokra-ajat ovat joustavia ja voimme vuokrata tiloja esimerkiksi vain vuodeksi kerrallaan. Näin tilat ovat mahdollisimman hyvin hallittavissa. Asiakas maksaa

tiloista vain tarvitsemaltaan ajalta, eikä joudu sitoutumaan pitkiin sopimuksiin, Frisk sanoo.

Tilavuokrauksen valtteja ovat myös nopeus ja kokonaistaloudellisuus. Parhaimmillaan tilat voidaan asentaa paikoilleen muutamassa viikossa. Tilan kokoa voidaan säädellä tarpeen mukaan ja tilat saadaan myös nopeasti haettua pois.

– Siirtokelpoiset tilat voidaan myös sijoittaa varsinaisen, remontoitavan tilan lähelle, jolloin pienten lasten koulu- ja päiväkotimatka säilyy tuttuna ja samana, Frisk muistuttaa. ■

sorvin ääressä

Asiakasedustaja kuuntelee aina

Cramolainen esittäytyy

TEKSTI: MATLEENA MERTA KUVA: JUHA SAASTAMOINEN

Cramo on sitoutunut nostamaan vuokraus­alan palvelutasoa. Haluamme pitää lupauksemme ja kehittyä asiakkail­ ta saamamme palautteen avulla entistä paremmiksi. Uudet asiakasedustajamme aloittivat työnsä marraskuussa.

31

3| 2014

C

ramon uudet asiakasedustajat aloittivat työnsä marraskuun alus­ sa. Yksi heistä on Lisanna Kukk .

Hän työskentelee Cramon Tuusulan toi­ mipisteellä ja vastaa tällä hetkellä kol­ mihenkisen asiakasedustajatiimin vetä­ misestä.

– Olemme käyttäneet paljon aikaa yh­ teisten käytäntöjen hiomiseen, jotta asia­ kasedustajien työ saataisiin sujumaan mah­ dollisimman jouhevasti. Tehtävämme on ol­ la asiakkaan tuki ja turva. Asiakasedustaja kuuntelee asiakasta aina, hän lupaa.

ASIAKASEDUSTAJA ON Lisannan mukaan

henkilö, jonka tehtävänä on ratkaista mahdol­ liset ongelmatilanteet Cramon ja asiakkaan vä­ lillä. Asiakasedustajaohjelma ei korvaa aiem­ pia reklamaatioprosesseja, mutta etuna on se, että edustaja tuo ongelmatilanteisiin neutraa­ lin näkökulman.

– Asiakasedustajana työni on kuunnella asi­ akkaiden ongelmia ja pitää huoli siitä, että asioi­ ta viedään eteenpäin. Kun asiakas ilmoittaa on­ gelmasta, etsin henkilön, jota asia koskee. Valvon myös, että ongelma tulee oikeasti korjatuksi, hän selvittää.

LISANNA KERTOO esimerkin. Hänen ensimmäinen tehtävänsä asiakasedustajana koski laskutusta. Asi­ akas kertoi kokeneensa laskutuksen olleen sekavaa.

– Välitin tiedon asiasta saman tien oikeaan toi­ mipisteeseen. Näin vältyttiin ylimääräisiltä välikäsil­ tä. Tämän jälkeen varmistin vielä suoraan asiakkaalta, että asia on käsittelyssä ja että hän saa toivomaansa palvelua. Asiakas myös palkittiin, sillä hän auttoi mei­ tä kehittämään toimintaamme.

palkittiin, ”silläAsiakas palaute auttoi meitä kehittymään.

ASIAKKAAN KANSSA käytiin läpi ongelmat, joita hän

koki laskutuksessa olevan. Tilanne on konkreettinen esi­ merkki siitä, miten tärkeää palautteen saaminen on asia­ kasedustajille ja Cramolle, sillä sen avulla ongelmiin voi­ daan puuttua.

– Tapauksen ansiosta ymmärsin, että meidän pitää ke­ hittää laskutustamme. Juuri tällä tavoin asiakasedustajat toimivat: kaikki tapaukset käsitellään, ja niiden avulla ke­ hitämme palveluamme enemmän asiakkaidemme tarpei­ den mukaiseksi, Lisanna selvittää. ■

Lisanna Kukk toimii Cramon uuden asiakasedustajatiimin vetäjänä. Eniten hän nauttii työssään siitä, että saa ratkoa ongelmatilanteita.

32

2| 2014

HopLop siivottiin pienille syöpäpotilaille.

TEKSTI: MARI KUUSINEN KUVAT: HOPLOP

T

1

LEIKKI kuuluu kaikille

änä syksynä HopLopin eli koko perheen liikuntaseikkailupuiston väki, sai lukea koskettavan kirjoituksen yrityksen Facebooksivuilta. Kirjoituksessa kaksivuotiaan, syöpää sairastavan lapsen äiti haastoi jyväskyläläisiä yrittäjiä mukaan, jotta infektioriskin omaaville lapsille voitaisiin järjestää elämyksiä. Infektioriskin vuoksi moni pieni potilas ei ole käynyt välttämättä koko elämänsä aikana edes ruokakaupassa.

– Tarina kosketti meitä ja päätimme laittaa hihat heilumaan, kertoo yritysmyyntipäällikkö Elisa Ekholm HopLopista.

HopLop avasi syksyn aikana kolme puistoaan Jyväskylässä, Vantaalla ja Tampereella vain näiden pienten potilaiden käyttöön. Tilaisuuksilla haluttiin ilostuttaa pienten potilaiden muuten kovin rajattua arkea.

– Tavoitteenamme on jatkossa järjestää sama tapahtuma kaikissa puistoissa ympäri Suomen. Tapahtumat tuotettiin yhdessä Sylva Ry:n ja paikallisten syöpäyhdistysten kanssa, Ekholm sanoo.

Tapahtumia tukemassa olivat eri yritykset sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla.

Cramo tuki tapahtumia omilla ammattilaiskäyttöön kuuluvilla laitteillaan, joita hyödynnettiin siivouksessa. Tapahtumia tullaan tuottamaan yhteistyössä myös ensi vuonna valtakunnallisesti. ■

meitä ja päätimme laittaa ”Tarina kosketti hihat heilumaan.

33

3| 2014

2

3

4

5 1 Lapsille on HopLopissa tarjolla monenlaisia aktiviteetteja.

2 HopLopissa leikittiin ohjatusti liikuntapalvelupäällikkö Tapio Rostedin johdolla.

3 Jyväskylän puhdas puisto on valmiina vastaanottamaan pienet leikkijät.

4 Jyväskylän puiston kahvilatila vielä juuri ennen lasten saapumista.

5 HopLopin henkilökunta viimeisteli puiston siivousta Jyväskylässä.

6 Leikki alkakoon!

6

GREAT DAY At WORK

Tällä palstalla Cramon asiakkaat kertovat, mitkä asiat tekevät heidän työpäivästään mainion.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: CRAMO

Maria Kaurismäki Tuotantokoordinaattori Hevisaurus-elokuva KOHDE: Elokuva on Solar Films Oy:n tuotantoa, tuottajana Nina Laurio, ohjaajana Pekka Karjalainen. Pääosissa mm. itse Hevisaurukset, Kari Hietalahti, Taneli Mäkelä, Eija Vilpas, Timo Kahilainen, Jan Nyquist, Sanna Stellan, Toni Wahlström. Lapsipääosia näyttelevät Milo Snellman ja Salli Siivonen.

TYÖMAAN MIESVAHVUUS: Kuvausryhmään kuului noin 30 henkilöä.

TYÖN KESTO: kuvaukset 2.9–9.10.2014 eri puolilla pääkaupunkiseutua. Yhteensä 28 kuvauspäivää. Työmaan luovutus: Elokuvan on tarkoitus tulla ensi-iltaan joulukuussa 2015.

34

3| 2014

Cramo teki elokuva­tuotannon kanssa yhteis­työtä toimittamalla kuvaus­­paikalle nostimia ja lavastuselementtejä. Lavastusosasto käytti Cramolta lainattuja työkaluja.

Mainio päivä työmaalla Tällä kertaa työpäivästään kertoo tuotantokoordinaattori Maria Kaurismäki.

1 NOSTIMET Kuukulkijaa tarvitsemme erään sisälokaation valaisuun, jotta pystymme asentamaan lamput tarvittavalle korkeudelle. Minun tehtäväni on ollut varmistaa, että kuukulkija on paikalla oikeaan aikaan. Kuukulkijamme Dino on myös otettu mukaan lavastukselliseksi elementiksi Hupimaailmaan.

KARTAT Oleellinen osa työtäni on logistiikan suunnittelu. Kuljetamme näyttelijöitä ja muutamia työryhmän jäseniä kuvauspaikalle ja pois. Minun täytyy suunnitella noudot ja arvioida etäisyydet, jotta kaikki ovat oikeaan aikaan kuvauspaikalla. Ilman netin karttoja ja reittisuunnitteluohjelmia tämä tehtävä olisi hyvin hankala toteuttaa.

2

3 CALL SHEET Tarkoittaa päivittäistä kuvausaikataulua, jonka tekee apulaisohjaaja. Siihen merkitään muun muassa kuvausryhmän työaika, kohtaukset, joita kyseisenä päivänä kuvataan, kuvamäärät, lounastauko, näyttelijöiden puvustukseen ja maskiin varattu aika sekä kaikki erikoiskalustot, joita on mahdollisesti paikalla.

35

3| 2014 Jaa #cramogreatday-kuvasi ja voita upeita palkintoja!

Mistä on mainio päivä työmaalla tehty? Ota aiheesta kuva ja jaa se Euroopan Cramo-maiden kanssa – voit voittaa Hiltin akkukonepaketin!

1. Lataa kuva(t) Instagramiin, Twitteriin tai Cramo Groupin Facebook-sivuille.

2. Lisää lyhyt kuvateksti ja käytä hashtagia #cramogreatday.

3. Tuomaristo valitsee voittajat kaikista osallistuneista kuvista.

Jaamme joukon yllätyspalkintoja, muun muassa lippuja elokuviin ja urheilutapahtumiin sekä erilaisia tuotepalkintoja. Kilpailun pääpalkinto on upea Hiltin akkukonepaketti, joka sisältää Hilti TE 6 A DRS Kit Akkuporavasaran, Hilti SFC 22 Akkuruuvaimen ja Hilti SID 22 Iskevän akkuruuvivääntimen isossa Hilti-kassissa.

SÄÄNNÖT: Kilpailun järjestää Cramo Group | Kilpailu on voimassa 2.1.2015 asti. | Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Nimet julkaistaan myös Cramon verkkosivuilla sekä Cramon sosiaalisissa medioissa. Osallistujien tulee olla Suomen kansalaisia ja vähintään 16-vuotiaita. | Cramo pidättää oikeuden hylätä kilpailuun lähetettyjä kuvia ilman ilmoitusta lähettäjälle, mikäli kuva katsotaan sopimattomaksi, tekijänoikeuksia loukkaavaksi tai muuten laittomaksi. | Voit osallistua kilpailuun useammalla kuvalla. | Kilpailija vastaa mahdollisista voittoon liittyvistä veroista. Voittoa ei voi vaihtaa rahaksi. | Lähettäessäsi kuvan annat Cramolle täydet ja rajoittamattomat oikeudet käyttää kuvaa Cramon markkinoinnissa ja viestinnässä ilman korvausta.

Pahkasian perustaja Markku Paretskoi toimii Cramonissa ilmestyvän sarjakuvan Remppa ja Raksa käsikirjoittajana ja Jari Rasi piirtäjänä. Paretskoi tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Hänet on myös valittu Vuoden Markuksi.

Markku Paretskoi

cramogreatday.com

SITOUTUMINEN RATKAISEE.

Sitoutuminen. Kuulostaa isolta sanalta, vai mitä?

Mutta mietitäänpä. Cramo ei pelkää haasteita, ei pieniä eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, mikä tarkoittaa, että pienikin myöhästy­ minen meiltä on liikaa. Jos toimituksemme on yhdenkin minuutin myöhässä tai yhdenkin letkun vajaa, kannamme vastuun. Ja se on iso askel kohti mainiota päivää työmaalla.

Katso miten mainioitamme päiväsi: cramogreatday.com

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA