Cramon 3|2015 by Cramo Finland Oy

KONEKONTTI KOTIUTUI ❯ Aalto-kirjasto

Espoossa uudistuu

TALVISEN työmaan must-laitetta

VALTA VAIHTUU ❯ Cramo-konserni sai

uuden toimitusjohtajan

JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

03 | 2015

KUUSI MAATA VASTASI KYSELYYN: Millainen on unelmien päivä työmaalla?

CRAMON TUOTEVALIKOIMA LAAJENI: Kuukulkija on kauden supertuote

KIITOS KIERTÄMÄÄN! Hyvä työyhteisö ei kehuilla kitsastele

PRINSSI JUSUF NETTIKIUSAAJILLE:

TULKAA JUTTELEMAAN KASVOTUSTEN

pääkirjoitus

Sanoudun irti sähköpostiriitelystä

3| 2015

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä. CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

elvitimme kuudessa eri toimintamaassamme tänä syksynä, mistä koostuu mainio päivä työmaalla asiakkaidemme mielestä. Palkan lisäksi kärkeen kiilasivat hyvät työkaverit. Kysyimme myös, millainen on paras mahdollinen työkaveri. Hän on pääsääntöisesti – kansallisuuteen katsomatta – luotettava, avulias ja muut huomioon ottava. VÄITTÄISIN, että samaa voidaan hyvin sanoa myös toimivasta asiakassuhteesta. Alallamme tehdään työtä tiivisti yhdessä alihankkijoiden kanssa. Aikataulut ovat tiukkoja, toimitukset isoja ja tässä tiimellyksessä saattavat hermot kiristyä. Paras yhteistyökumppani hoitaa takuuvarmasti lupaamansa asiat ja joustaa tarvittaessa, jos työ sitä vaatii. OLEMME OTTANEET Cramolla tehtäväksemme taata asiakkaillemme mainion päivän työmaalla. On ilahduttavaa huomata, että ainakin tämän kyselyn perusteella olemme oikeilla jäljillä. Asiakas toki valitsee yhteistyökumppanin omilla kriteereillään, mutta väitän, ettei tämän päivän maailmassa pelkkä huokea hinta riitä isojen päätösten pontimeksi. Me Cramolla kiinnitämme huomiota asiakaspalveluun kokonaisuutena. Haluamme paitsi toimittaa tilaukset luotettavasti ja ehjinä perille, myös palvella asiakkaitamme mahdollisimman sujuvasti. Jokaisesta kohtaamisesta kanssamme tulisi jäädä asiakkaallemme hyvä mieli.

TUTKIMUSPROFESSORI Jari Hakanen Työterveyslaitokselta sanoo tässä lehdessä osuvasti, että ystävällisyys ja hyvä tuuli tarttuvat työkaverista toiseen. Mikseivät siis myös asiakkaasta alihankkijaan, tai tilaajasta toimittajaan. En varmasti ole ainut, joka on sitä mieltä, ettei kiitoksia turhan usein lausuta alallamme. Tyypillinen palaute on sen sijaan varsin kriittinen ja suora. Pahimmat solvaukset säästetään usein sähköpostiin. Tämän seurauksena riidat usein paisuvat järjettömiin mittasuhteisiin. PALAUTTEEN ANTAMISEN tulisi olla luonteva osa mainiota päivää työmaalla. En voi siksi kyllin korostaa vuorovaikutuksen merkitystä asiakassuhteillemme. Yleensä sähköpostiriidat olisivat ratkaistavissa yhdellä tapaamisella, joskus jopa pelkällä puhelinsoitolla. Cramolla on myös asiakasneuvojia jotka kuuntelevat teitä asiakkaita aina ja ohjaavat palautteet eteenpäin. Lehden pääjutussa Prinssi Jusuf toteaa, että aidot kohtaamiset usein tekevät lopun negatiivisuuden kierteestä. Seuraavalle vuodelle toivonkin vähemmän sähköpostiriitoja ja enemmän vuorovaikutusta kasvokkain. Rauhallista joulua toivottaen,

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TOIMITUSKUNTA Maiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski TOIMITUSSIHTEERI OS/G Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Henna Pöllä KANNEN KUVA Joonas Salo PAINO Gravity Nordic PAPERI Galerie Art Silk PAINOSMÄÄRÄ 6 800 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com Maiju Nupponen, Cramo Finland TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

PULMA&RATKAISU ❯ Kulunvavalvonta käy mobiilisti

PELIT&VEHKEET ❯ Vuokraa talveksi sopivat välineet

SORVIN ÄÄRESSÄ ❯ Mystery shoppaaja esittäytyy

3| 2015

Ei pidä paikkaansa, ”ettei suomalaisilla työpaikoilla kiitetä kaveria.

Jari Hakanen, tutkimusprofessori Työterveyslaitokselta

HEVISAURUS-ELOKUVA SAI ENSI-ILTANSA

PÄÄTOIMIJA RAKENTAA PRISMAA JYVÄSKYLÄÄN

OLOSUHDEHALLINTA SUOJAA KOSTEUSVAURIOILTA

MAINIOIN TYÖPÄIVÄ ON PERJANTAI

KONSERNIJOHTAJA VESA KOIVULA SAI SEURAAJAN

SAMI KÄRKKÄINEN RENTOUTUU METSÄSSÄ

KIITTÄMINEN VAIKUTTAA TYÖN LAATUUN

HELSINGIN VICTORIAKORTTELI LÄMPIÄÄ MONIPUOLISESTI

Nousussa

3| 2015

Helsingin Jätkäsaareen nousee ainutlaatuinen asumisen ja kulttuurin yhdistävä kortteli. Monimuotoisen hankkeen rakennuttamisesta vastaa Haahtela-yhtiöt ja työmaan lämmityksestä Cramo. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MARKKU OJALA

Lämpimästi

Victoria-korttelissa J

ätkäsaaren rakentaminen etenee vauhdilla. Haahtela-yhtiöt vastaa yhden alueen monimuotoisimman hankkeen eli Victoria-korttelin rakennuttamisesta. Kortteli on alueen asumisen, kulttuurin ja monimuotoisen taiteen keskus, jonka ympärille rakentuu myös palveluja kuten ruokakauppa, ravintola ja päiväkoti. Korttelin ytimessä sijaitsee kulttuurikeskus. Kokonaisuuden arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopulla. – Kortteliin on tulossa runsaasti erilaisia toimintoja ja rakennusten käyttötarkoitus vaihtelee. Rakennuttamisessa onkin otettava huomioon monta asiaa, jotta saamme aikaan toimivan kokonaisuuden, kertoo Haahtelan vastaava työnjohtaja Jari Salonen. Kortteli on jaettu yhdeksään lohkoon, joista kahden ensimmäisen lohkon runkotyöt ovat valmiina ja sisätyöt meneillään. Neljän seuraavan lohkon runkotyöt ovat käynnissä, ja viimeisten lohkojen perustustyöt on aloitettu. HAAHTELA HYÖDYNTÄÄ hankkeessa Cramon olosuhdehallinnan palvelupakettia. Cramo toimittaa työmaalle työaikaisen lämmityksen suunnittelun, laitteet ja asennuksen. Nyt runkovaiheen lämmityksessä käytetään kaukolämpöä ja kaasua. Sisätyövaiheen lämmitys toteutetaan tekniikalla, jossa Cramon vesikiertoisen järjestelmän lämmönlähteenä on kaukolämpö. Salonen toteaa, että kaasulämmitys on rakennuksen runkovaiheessa järkevin vaih-

toehto, koska kerroksissa on paljon tiloja, joihin puhallettava lämmitys ei leviä tarpeeksi tehokkaasti. Cramon projektipäällikkö Mika Uhlgren kertoo, että työmaalla on jo vesikiertoinen lämmitys yhdessä lohkossa, jossa hyödynnetään kiinteistön omaa lämmönvaihdinta. Lisäksi vesikiertoinen lämmitys otetaan käyttöön esittelyasunnossa. – Lämmitysjärjestelmiä laajennetaan rakentamisen tahdissa. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön myös Cramon väliaikainen lämmönvaihdin riittävän lämmitystehon aikaansaamiseksi. Koska kyseessä on iso työmaa, on lämmitysjärjestelmänkin oltava joustava, kertoo Uhlgren. – Lämmitystarve tulee kasvamaan projektin edetessä, koska muun muassa valtaosa runkotöistä tehdään talvella, Salonen toteaa. Uhlgrenin mukaan työmaalla on mahdollista ottaa käyttöön vesikiertoisessa järjestelmässä myös energiatehokas polttoöljykäyttöinen 1 MW:n kattilalaitos kaukolämmön tuottamiseksi. CRAMO TOIMITTAA työmaalle myös työmaatilat. – Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Cramon kanssa. Niin Victoria-korttelissa kuin aikaisemmissakin kohteissa suunnittelu ja asennus ovat aina toimineet cramolaisten kanssa hyvin, Salonen sanoo. ■

Ison työmaan ” lämmitysjärjestelmän

3| 2015

on oltava joustava.

Victoria-korttelin rakennuttaminen on jaettu lohkoihin, joista kahdessa on jo aloitettu sisätyöt. Lämmitystarve tulee kasvamaan projektin edetessä, koska valtaosa runkotöistä tehdään talvella. Cramon toimittamaan lämmitysjärjestelmään tutustumassa Mika Uhlgren Cramolta (vas.) ja mestari Simo Pulli Haahtelalta.

Haahtela-yhtiöt vastaa koko Victoriakorttelin rakennuttamisesta.

Nousussa

Säästämme aikaa ja ” vaivaa, kun koneet ovat

3| 2015

valmiiksi työmaalla.

KoneKontti löysi uuden kodin TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: RIIKKA HURRI

Aalto-yliopiston kampuskirjasto peruskorjataan kokonaan uusiksi. NCC käyttää työmaalla apuna Cramon KoneKonttia.

spoon Otaniemessä sijaitseva Aalto-yliopiston kampuskirjasto peruskorjataan tämän ja ensi vuoden aikana sisäpuolelta kokonaan uusiksi. Rakennus nimetään Oppimiskeskus. NCC Rakennus Oy:n työnjohtaja Matti Nokelainen kertoo, että remontissa uusitaan talotekniikka ja rakennuksen sisäpintoja. – 1970 valmistunut rakennus päivitetään remontissa vastaamaan paremmin tämän ajan vaatimuksia. Uudessa Oppimiskeskuksessa tulee olemaan satoja käyttäjiä päivittäin, Nokelainen kertoo. Remontti aloitettiin kesällä ja se kestää aina ensi vuoden elokuulle. Cramo vastaa NCC:n kalustotarpeista työmaalla. Työmaalle on toimitettu asiakaspäällikkö Jukka Mansikan mukaan muun muassa saksilavoja, telineitä ja hissi. NCC innostui kokeilemaan työmaalla myös Cramon uutuustuotetta eli KoneKonttia. – KoneKontti on tuotekokonaisuus, johon sisältyy lukittava teräskontti sekä asiakkaan valikoimia vuokrakoneita ja tarvikkeita sen sisälle valmiiksi hyllytettyinä. Tuotteita voi vaihdella kuukausittain esimerkiksi työ-

maalla meneillään olevan työvaiheen mukaan, Mansikka selvittää. KONEKONTTI VAIKUTTI Nokelaisen mukaan heti kustannustehokkaalta ja järkevältä ratkaisulta. – Tässä vaiheessa työvuosia jo tietää, millaisia koneita tarvitaan missäkin työvaiheessa. Meillä säästyy aikaa ja vaivaa, kun koneet ovat täällä ja meidän ei tarvitse koko ajan tilailla niitä Cramolta lisää, mies perustelee. Tällä hetkellä NCC:n KoneKontissa on muun muassa piikkauskoneita, poria ja sahoja. NCC:n työnjohtajat kirjaavat laitteiden noudot ylös, ja työmiehet voivat hakea nopeasti tarvitsemansa kaluston. – KoneKontti tarjoaa työmaille aina huolletut ja toimivat koneet kätevästi konttiin varastoituna. Jos kone rikkoutuu, vaihdamme sen uuteen. Koneista maksetaan kiinteää kuukausihintaa, Mansikka selvittää. Nokelainen suosittelee KoneKonttia kaikille korjausrakentamisen työmaille. – KoneKontti on helppo ja edullinen tapa huolehtia kalustotarpeista, kun tietää, mitä tarvitsee, hän summaa. ■

3| 2015

KoneKontin voi täyttää jokaisen työvaiheen vaatimalla kalustolla.

Aalto-yliopiston kampuskirjasto Espoossa muunnetaan remontissa Oppimiskeskukseksi.

UUTISET

KOONNUT MATLEENA MERTA JA MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO

Rakennusliitto tarttui

luovuushaasteeseen

3| 2015

akennusliitto laittoi Cramon luovuushaasteen rakennusaineet kovaan testiin Imatralla marraskuussa järjestetyssä koulutuksessa. Neljä viiden hengen joukkuetta otti haasteen vastaan ja rakensi 18 minuutin aikana tornin spagetista, teipistä ja langasta. Huippua koristamaan kiinnitettiin Cramon vaahtomuovikuutio. – Emme ylittääneet luovuushaasteen voittajan 132-senttistä tornia, mutta tarkoituksena olikin viilata yhteistyötaitoja ja tehdä kovan paineen alla hyviä päätöksiä, kertoo sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko Rakennusliitosta. Kaksi joukkuetta ylsi 57 senttiin, yksi tämän alle ja neljäs torni kaatui ennen kuin mittamies ehti paikalle. – Katsotaan mihin saavutuksiin seuraavat kurssilaiset yltävät, Nurmi-Kokko nauraa. ¢

Hevisaurus-elokuva viihdytti isoja ja pieniä

ramo sai kunnian olla mukana rakentamassa Hevisaurus-elokuvan kulisseja. Kutsuimme marraskuussa asiakkaamme perheineen katsomaan elokuvan ennakkoensi-iltaa kulttuuri- ja viihdekompleksi Andorraan Helsinkiin. – Sali tuli täyteen henkilöstöämme, asiakkaita ja SOS-lapsikylien väkeä, joita myös kutsuimme paikalle. Elokuva oli erittäin viihdyttävä sekä lapsista että aikuisista. Kaikilla näytti olevan mukavaa ja muutamalle lapselle tämä oli jopa ihka ensimmäinen kerta elokuvissa, kertoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. – Tapiolan SOS-lapsikylän lapset ja aikuiset pääsivät viettämään mukavaa maanantai-iltaa Hevisauruksen seikkailuja ihmetellen. Elokuvan jännittävät käänteet saivat pienimmät välillä painautumaan tiiviisti kiinni aikuisiin. Onnellinen loppu laukaisi kuitenkin jännityksen. Suurkiitos Cramolle kivasta elokuvaillasta! sanoo SOS-Lapsikylän tiedottaja Elina Pitkäranta. ¢

Ennakkoensi-iltaan osallistui myös SOS-lapsikylän asukkaita Tapiolasta.

Cramon henkilöstötapahtuma

kisasi Euroopan parhaan tittelistä

apahtumamarkkinointitoimisto Sisters Inc osallistui Cramon henkilöstötapahtumalla marraskuun alussa järjestettyyn kansainväliseen EuBea-kilpailuun. Tapahtuma ja sen tekijät havittelivat Euroopan parhaan tapahtuman titteliä yli 400 tapahtuma-alan huippuammattilaisen rinnalla. Osanottajat tulivat kaikkiaan 25 eri maasta. – Oli hienoa olla toteuttamassa Cramon henkilöstötapahtumaa. Mielestäni onnistuimme jalkauttamaan tapahtuman kautta Cramon mainio päivä työmaalla -asiakaslupauksen sekä konsernin arvot henkilöstölle, kertoo Sister Incin luova johtaja Dana Pikkarainen.

Vaikka Cramon tapahtuma ei tänä vuonna sijoittunut, vaan voitto meni Belgiaan, oli Cramo erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Sisters Incin kanssa. – Sisters Inc on askeleen edellä muita tuotantoyhtiöitä. Ideat ovat tuoreita ja apuna käytetään tämän päivän tekniikkaa. Loistavana esimerkkinä hyvästä ideasta oli tapahtumamme Cramo Top Scorer -peli, jolla henkilökunta sisäisti arvoja ja oppi yhteistyötä, kiittelee Cramolta tapahtumajärjestelyissä mukana ollut johdon assistentti Jaana Suomi. ¢

Lainapeite suojaa

kosteudelta

ramon ja Lainapeitteen kumppanuus on jatkunut jo useita vuosia. Lainapeite tarjoaa tunnettuja ja laadukkaita suojapeitteitä, joita asiakkaat pienistä suuriin voivat vuokrata ja ostaa ympäri Suomen Cramon toimipisteiltä. – Lainapeitteet ovat ympäristöystävällinen sekä kustannustehokas ratkaisu, kun suojauksen tarve on väliaikainen tai suojaustarpeet vaihtelevat. Kaikki suojapeitteemme on tehty laadukkaista ja kulutuksen kestävistä materiaaleista ja niitä on helppo käsitellä myös kylmässä, kertoo myyntipäällikkö Helle Vuovirta Lainapeite Oy:sta. Ammattikäyttöön tarkoitettujen peitteiden avulla Cramon asiakkaat voivat suojata rakennusaineet ja -tarvikkeet kastumiselta esimerkiksi kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana. – Kosteudelta suojautuminen rakennustöiden aikana onnistuu yksinkertaisesti ja helposti käyttämällä peitteitämme, Vuovirta vinkkaa. Yrityksen juuret tulevat Tampereella. Ensimmäiset peitteet vuokrattiin asiakkaille jo vuonna 1956, joten Lainapeite viettää 60-vuotisjuhlavuottaan ensi vuonna. ¢

Lainapeitteen tuotteiden avulla rakennusaineet ja -tarvikkeet voidaan suojata kastumiselta.

Cramo laajentaa maanrakennuskoneiden valikoimaansa

Volvon tuotteilla

olvo CE Finland ja Cramo Finland aloittavat yhteistyön monipuolisemman maanrakennuksen puolesta. Cramo täydentää maanrakennuskonevalikoimaansa Volvon tela-alustaisilla kaivukoneilla 14 tonnin painoluokassa. Koneet on varustettu kauhanpyörittäjillä. – Tela-alusteiset kaivukoneet sopivat monipuolisesti eri maanrakennustöihin. Meillä ei ole aiemmin ollut tämän kokoluokan koneita valikoimassamme, joten päätimme laajentaa tarjontaamme asiakkaiden lukuisista pyynnöistä johtuen, kertoo Cramon maanrakennuskoneiden yksikön päällikkö Joni Ihalainen. Ensimmäinen erä koneita on jo saapunut Cramolle ja koneiden määrää lisätään vielä ensi keväänä. Ihalainen kertoo, että Cramon yhteistyö Volvon kanssa tuntui heti luontevalta, sillä yritys tarjoaa näissä laitteissa markkinoiden luotettavimman ja parhaimman brändin. – Cramon palveluverkosto tarjoaa Volvolle erinomaisen kanavan 14−22-tonnisten kaivukoneiden vuokraustoiminnan lisäämiselle Suomessa, toteaa Kjell Gyllhag Volvo CE:ltä. Cramo lisää valikoimaansa myös Volvon pyöräkuormaajia. Laitteet soveltuvat Ihalaisen mukaan esimerkiksi maanrakennukseen ja erilaisiin kunnossapidon töihin. – Varustamme pyöräkuormaajat asiakkaan toiveiden mukaan erilaisilla lisävarusteilla, jolloin niillä hoituvat näppärästi esimerkiksi lumityöt tai muut kiinteistöhuollon tyypilliset toimet, Ihalainen lupaa. Cramo kasvattaa jatkuvasti myös isompien vuokrakoneiden tarjontaansa, joten yhteistyö Volvon kanssa on tälle kehittämistyölle luontevaa jatkoa. ¢

Jättiläiskuukulkijat saapuivat Cramolle! Cramon valikoimaan on saapunut uusia markkinoiden suurimpia kuukulkijoita. Genie SX-180 on itsekulkevista kuukulkijoista korkein, jota valmistetaan. Laite nostaa jalkapohjat 54,86 metrin korkeuteen. Lue lisää sivulta 12!

Omakotiliitto ja Cramo yhteistyöhön

makotiliiton ja Cramon yhteistyö tarjoaa Omakotiliiton jäsenille edullisesti Cramon tuotevalikoiman tuotteita, kuten julkisivumaalaukseen telineitä ja pieniä nostimia sekä remontoijalle sirkkeleitä. Valikoimasta löytyy myös pihan kunnostajille sopivia tuotteita. – Cramon laaja myymäläverkosto ja jäseniemme käyttötarpeisiin sopivat vuokralaitteet tukevat Omakotiliiton toimintaa koko Suomen

alueella. Jäsenemme hyötyvät myös konkreettisesti yhteistyöstämme, sanoo kehityspäällikkö Katja Keränen Suomen Omakotiliitosta. Omakotiliitto on pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka tarjoaa muun muassa jäsenpalveluna maksutonta laki- ja rakennusneuvontaa. ¢

3| 2015

UUTISET

Aito asiakaspalvelu syventää yhteistyötä 10

3| 2015

Luottamus ja aktiivinen yhteydenpito luovat lujan pohjan Cramon ja hallintoyhtiö Päätoimijan yhteistyölle. Yrityksillä on käynnissä useita yhteisprojekteja, joista suurin on Jyväskylän Seppälän Prisman rakennustyömaa.

äätoimija on rakennus- ja kiinteistöalan hallintoyhtiö, jonka liiketoiminta on jaettu kahdeksalle tytäryhtiölle. Yritysryppääseen kuuluu rakennus- ja remontointiyhtiöitä, elementtivalmistaja sekä insinööritoimisto. Jokaisella yrityksellä on oma johtonsa, ja ne toimivat itsenäisesti. Päätoimija solmi yhteistyösopimuksen Cramon kanssa vuoden 2015 maaliskuussa. Cramo tarjoaa työmailla Päätoimijalle lähes kaikki palvelut, jotka eivät suoraan liity rakentamiseen. – Hyödynnämme Cramon palveluita esimerkiksi korjausrakentamisen työmailla. Cramo tarjoaa meille telineet ja sääsuojat sekä huolehtii lämmityksestä ja sähköistyksestä. Lisäksi olemme vuokranneet Cramolta muun muassa betonintyöstökoneita, kertoo Päätoimijaan kuuluvassa Lehto Oy:ssä työskentelevä työpäällikkö Aki Juntunen. Cramo on Päätoimijalle tasavertainen vuosisopimuskumppani muiden vuokraamotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa. – Sovimme yhteistyöjaksoista työmailla aina projektikohtaisesti, Juntunen selventää. SUURIN KÄYNNISSÄ olevista yhteisprojekteista on Jyväskylässä sijaitseva Seppälän Prisman rakennustyömaa, jonne on valmistumassa on 40 000 neliömetrin kauppa parkkipaikkoineen. Lisäksi paikalle kai-

Prisman työmaalle Jyväskylään valmistuu 40 000 neliömetrin kauppakeskus parkkipaikkoineen.

vettiin 15 000 neliömetriä kellaritilaa, jonne on tulossa 300 lämmintä autopaikkaa. Urakoitsijana hankkeessa toimii Lehto Oy. – Työt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Kauppa valmistuu maaliskuussa 2016 ja koko projekti on tarkoitus saada maaliin vuoden 2016 lopulla. Tällä hetkellä rakennuksen ulkopuolen työt ovat jo loppusuoralla, ja olemme siirtyneet sisäpuolen maalaus- ja laatoitustöihin, kertoo rakennuspäällikkö Yrjö Lahtinen Lehto Oy:stä. Cramo on toimittanut työmaalle muun muassa nostimia, ja alue on rajattu Cramon aidoilla. – Cramon toimipiste sijaitsee lähellä työmaata, mikä on helpottanut yhteistyötä, Lahtinen toteaa. Juntusen mukaan konevuokraamojen laitteissa tai palveluissa ei ole suuria eroja, joten henkilökohtaista ja aitoa asiakaspalvelua tarjoava yhteistyökumppani erottuu edukseen. – En tarkoita aidolla asiakaspalvelulla mitään pullien vientiä työmaalle tai mukavaa markkinointijutustelua. Aito asiakaspalvelija osallistuu aktiivisesti työmaakaluston hallinnan suunnitteluun ja pyrkii minimoimaan konevuokrauksesta syntyvät kustannukset. Tällainen positiivinen erottautuminen kilpailijoista antaa lisäarvoa, joka johtaa yhteistyön syvenemiseen, Juntunen toteaa. ¢MM

Homma

Hallussa

Cramon olosuhdehallintapalvelut helpottavat rakennusaikaista kosteudenhallintaa ja pienentävät kustannuksia. Uusi olosuhdemittalaite seuraa jatkuvasti rakennettavan kohteen kosteutta ja lämpötilaa. TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: CRAMO

3| 2015

ramo on tarjonnut asiakkaille olosuhdehallintaan kuuluvia palveluita jo vuosien ajan, mutta vuoden 2015 alussa palvelut päätettiin niputtaa yhden nimikkeen alle. – Olosuhdehallintaan sisältyvät rakennusaikainen kosteudenhallinta sekä lämmitys- ja pölyntorjuntapalvelut. Lisäksi suoritamme rakenteiden tiiveysmittauksia ja lämpökamerakuvauksia. Cramo laatii valmiiksi suunnitelmat, jotka urakoitsijan on helppo esittää eteenpäin asiakkaalle. Hoidamme myös olosuhdehallintaan tarvittavien laitteiden asennuksen ja ylläpidon, kertoo projektipäällikkö Mika Aalto Cramolta. Lämpökuvauksilla ja tiiveysmittauksilla varmistetaan, että rakennus on tarpeeksi tiivis, eikä siinä ole ilmavuotoja. Lisäksi Cramo tarjoaa asiakkailleen erillisenä palveluna laadunvalvontaa, johon sisältyy myös kosteusmittauksia. Pölyntorjunnan tarkoituksena on varmistaa työntekijöille hyvät työskentelyolosuhteet rakentamisen aikana. Tärkeää on myös se, että rakennukset luovutetaan tilaajille ja loppukäyttäjille puhtaina ja pölyttöminä. – Kun ilma on puhdasta, työntekijät eivät joudu hengittämään pölyä ja jaksavat paremmin, Aalto toteaa. SUOMEN VAATIVAT sääolosuhteet asettavat haasteita rakentamiselle. Kylmyyden ja kosteuden takia rakenteet ovat alttiita kosteusrasitukselle. Seurauksena voi olla huomattavia kosteusvaurioita. – Rakennusaikaisen lämmityksen tavoitteena on luoda inhimilliset työskentelyolosuhteet sekä nopeuttaa rakenteiden kuivumista. Lämpöpuhaltimilla voidaan lämmittää rakenteita tilapäisesti. Yleisesti käytetyimmät lämmittämistavat ovat vesikiertolämmittimet, joissa energialähteenä on kaukolämpö tai polttoöljy, Aalto sanoo. Cramon uusi olosuhdemittalaite seuraa jatkuvasti rakennuksen lämpötilaa ja kosteustasoa. Tavoitteena on, että rakennuksen suhteellinen kosteus olisi 50–60 prosenttia sekä lämpötila 15–20 astetta. Tulokset latautuvat Cramon pilvipalvelimelle, sen kautta asiakkaat voivat seurata omilla laitteillaan tilannetta reaaliaikaisesti, sekä reagoida olosuhteisiin, jos ne poikkeavat tavoi-

Kunnolla kuivattuihin ”rakenteisiin ei synny kosteusvaurioita.

Cramon olosuhdemittalaite seuraa rakennustyömaan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa.

tellusta. Tulokset näkyvät graafisena esityksenä tai taulukkona. Järjestelmä antaa tietoa tunnin välein. KOSTEUDENHALLINNAN- ja kosteusmitta-

ussuunnitelmien ansiosta rakenteiden kuivumisaikoja voidaan määrittää etukäteen. Kuivumisaika riippuu rakenteen materiaalista ja paksuudesta sekä ilman kosteuspitoisuudesta. – Valtaosaan rakenteista kertyy rakennusaikana ylimääräistä kosteutta. Olosuhteista riippuen kosteus voi poistua itsestään, mutta usein poistuminen tapahtuu liian hitaasti, jolloin rakenteita joudutaan kuivattamaan koneellisesti. Pääsääntöisesti rakentei-

den on kuivuttava ennen kuin voidaan siirtyä seuraavaan rakentamisen vaiheeseen. Huolellisten suunnitelmien avulla aikataulut pitävät yllätyksistä huolimatta ja rakentaminen on kustannustehokkaampaa. – Kunnolla kuivattuihin rakenteisiin ei synny kosteusvaurioita, jolloin rakennusyritykselle ei tule reklamaatioista syntyviä lisäkustannuksia. Cramo tekee rakennusten piirustusten pohjalta valmiit suunnitelmat olosuhdehallintaan. Niissä on määritetty lämmitys-ja kuivauskapasiteetti, tarvittavat laitteet ja niiden sijoittelu sekä jatkuva olosuhdeseuranta liittyen lämpötilaan tai kosteuteen, Aalto täydentää. ■

3| 2015

Valikoima uudistuu ja kehittyy

Cramon tuote- ja palveluvalikoimaa kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Vuoden 2015 supertuote on markkinoiden korkein Genie SX-180 -kuukulkija. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

26 000 000 54,86 metriä ❯ CRAMOLTA VOI VUOKRATA markkinoiden korkeimman kuukulkijan. Genie SX180 nostaa jalkapohjat 54,86 metrin korkeuteen. Tämän superpuominostimen avulla pääsee työskentelemään korkeuksissa, joissa muutoin tarvittaisiin auto-alustaista henkilönostinta. Uutuus on kompaktin kokoinen laite, jolla hoituvat sellaisetkin teollisuus-, rakennus- ja huoltotehtävät, joihin muut laitteet eivät pysty. Suuresta koostaan huolimatta kuukulkija voidaan viedä työmaalle tavallisella lavetilla ilman erillistä ylikorkean tai ylipitkän kuljetuksen lupaa. SX-180 on ajettavissa myös täydessä korkeudessaan, mikä mahdollistaa koneen siirron puomia laskematta. Suureen koriin mahtuu kaksi työntekijää.

PIENIN

❯ ECOLIFT-NOSTIN: jalkapohjakorkeus 2,2 m työskentelykorkeus 4,2 m pituus 1 280 mm leveys 740 mm korkeus 1 950 mm

euroa

❯ CRAMO INVESTOI Suomessa vuonna 2014 noin 26 miljoonaa euroa laitehankintoihin. Luvussa ovat mukana yrityskaupat.

❯ TELESKOOPPIPUOMINOSTIMET ovat maastokelpoisia ja nelivetoisia diesel-koneita. Nostimien oskiloiva akselistorakenne, tehokas dieselmoottori ja neljä vetävää pyörää takaavat erityisen hyvät ja vakaat ajo-ominaisuudet myös vaikeissa olosuhteissa. Nivelvarsiston ja teleskooppipuomin yhdistelmällä pääsee hankalimpiinkin työkohteisiin.

SUURIN

❯ KUUKULKIJA GENIE SX-180: jalkapohjakorkeus 54,86 m sivuttaisulottuma max. 24,38 m

KESKIKOKOINEN Ecolift on aina ”käyttövalmis, ympäristöystävällinen ja veivikäyttöinen henkilönostin, joka korvaa tikkaat ja telineet sisäkäytössä. Nostin ei tarvitse ulkopuolista voimanlähdettä.

❯ KUUKULKIJA GENIE Z51/30JRT: jalkapohjakorkeus 15,60 m työskentelykorkeus 17,60 m sivuttaisulottuma max. 9,20 m

UUTTA VUONNA 2015 Tuotetarjoamaa uudistetaan säännöllisesti. Uutuuksia vuonna 2015: ❯ Veivikäyttöinen Ecolift-henkilönostin. ❯ KoneKontti-tuotekokonaisuus, jossa on lukittava teräskontti sekä tarpeen mukaan valittuja vuokrakoneita ja tarvikkeita valmiiksi hyllytettynä. ❯ Etäluettavat anturit ja mittalaiteet lämmityksen ja kosteuden hallintaan. ❯ Gedalift-henkilö- ja tavarahissi, joka sopii erityisesti pieniin rakennus-ja saneerauskohteisiin, joihin ei ole mahdollista pystyttää isoa henkilö- tai tavarahissiä. ❯ Cramo Control -kokonaisuus täydentyi sähkölukitusratkaisulla ja mobiilisti toimivalla lukijapäätteellä.

❯ VUOKRAUKSEN TUEKSI Cramo tarjoaa rakentamiseen, saneeraukseen ja kunnossapitoon liittyviä palveluita. Cramolta saa avun esimerkiksi työmaan suunnitteluun ja aikataulutukseen.

34 000 kpl

❯ nostimia ❯ maanrakennuskoneita ❯ rakennuskoneita ❯ työmaatiloja ❯ moduleita telineitä

100 000 m 2

Kaivukoneita ministä maxiin Cramo on täydentänyt maanrakennuskonevalikoimaansa Volvon tela-alustaisilla kaivukoneilla 14 tonnin painoluokassa. Koneissa on kauhanpyörittäjä. Tela-alusteiset kaivukoneet sopivat monipuolisesti eri maanrakennustöihin. Cramon valikoimasta löytyvät myös minikaivurit, joihin on saatavana maakauha, kaapelikauha ja luiskakauha.

SUURIN

❯ VOLVO EC140D: paino 13,0–16,3 tonnia kauhan tilavuus 0,21–0,73 cm³ kaivu-ulottuvuus max. 8,33 m kaivusyvyys max. 5,53 m nostokapasiteetti alavaunun suuntaan 3 630 kgf (ulottuvuus/korkeus 6,0/1,5m) moottori Volvo D4H teho 33,3 r/s, 84 kW

Työmaalogistiikka on ” uusi palvelukokonaisuus, jonka avulla Cramo hoitaa asiakkaan puolesta työmaan logistiikkaratkaisut. Palvelu syventää Cramon ja asiakkaan kumppanuutta.

ÄLÄ UNOHDA NÄITÄ: 1 Cramo Koulu tarjoaa avoimia koulutuksia esimerkiksi henkilönostinten turvalliseen käyttöön ja olosuhdehallintaan. 2 Vahtivuoropalvelu. Cramo huolehtii työmaalla olevista telineistä ja/tai sääsuojista 24/7. 3 Pitkäaikaisvuokraus on vaihtoehto maanrakennuskoneiden ostamiseen.

KESKIKOKOINEN

❯ YANMAR VIO50: paino 4 700 kg kaivusyvyys 3 550–3745 mm kippauskorkeus 3 890–4 010 mm vauhti 2.3 - 4.6 km/h moottori 4 cylinders, 2189 cm³ teho 29.5 kW / 40.1 HP / 2400 rpm

PIENIN

❯ YANMAR SV08: paino 1 035 kg kaivusyvyys 1 500 mm kippauskorkeus 1 950 mm vauhti 1.8 km/h moottori diesel 2 cylinders, 507 cm³ teho 7.5 kW / 10.2 HP / 2400 rpm

3| 2015

Cramo selvitti hyvän työpäivän ainekset

Miksei aina voi olla perjantai! On perjantaiaamu ja palkkapäivä. Työpaikalla vallitsee hieno yleisfiilis, onnistut työssäsi ja avulias työkaveri kutsuu mukaan lounaalle. Tällaisena piirtyi esiin unelmien päivä työmaalla Cramon kansainvälisessä kyselyssä. Oletko samaa mieltä? TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

uoden 2012 Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan yleisin tuen muoto on itse järjestettävät tapahtumat, kuten liikuntapäivät. 67 prosenttia vastaajista tukee liikuntaa liikuntasetelien muodossa ja miltei yhtä paljon kertaluonteisina ostopalveluina, kuten kuntotesteinä. CRAMO HALUSI tietää, mistä koostuu mai-

nio päivä työmaalla. Konserni teetti kuudessa maassa kyselyn, johon osallistui yhteensä 2 700 miestä ja naista Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Norjasta, Liettuasta ja Latviasta. Rakennusalalla työskentelevien vastaukset poimittiin erilleen, jotta voitiin nähdä, mitä alalla arvostetaan. Otimme vertailuun Suomen, Saksan ja Ruotsin tulokset, koska näistä maista oli suurin piirtein saman verran vastaajia. – Tavoitteenamme on mahdollistaa mainio päivä työmaalla kaikille asiakkaillemme. Jotta voimme päästä siihen, meidän on hyvä tietää, mistä tuo mainio päivä kostuu. Monivalintakysymykset eivät tietenkään vie kovin syvälle, mutta kyllä vastaukset antavat kuvan siitä, miten alan ihmiset näkevät työnsä, sanoo Cramon markkinointijohtaja Lasse Huuhka. TYÖVIIKON PARAS päivä on useimpien mie-

lestä perjantai. Kyselyyn vastanneista suo-

malaisista perjantain mainitsi 52 prosenttia, ruotsalaisista 57 prosenttia ja saksalaisista 41 prosenttia. Rakennusalalla työskenteleville perjantai vieläkin selvemmin viikon kohokohta: suomalaisista peräti 70 prosenttia pitää sitä viikon parhaana työpäivänä. Toiseksi parhaana viikonpäivänä pidettiin torstaita. Poikkeuksen muodostivat suomalaiset raksamiehet ja -naiset, joista yllättävän moni, 13 prosenttia, pitää eniten maanantaista. Kaikista suomalaisista samaa mieltä on 8 prosenttia. Maanantai on kuitenkin myös inhokkipäivien ylivoimainen ykkönen. Tästä ovat suomalaiset (62 %), ruotsalaiset (47 %) ja saksalaiset (68 %) yhtä mieltä. Suomalaisista rakennusalalla työskentelevistä peräti 70 prosenttia on sitä mieltä, että maanantai on viikon ikävin päivä. Toisaalta heistä yli puolella (54 %) on pelkästään hyviä päiviä töissä, joten maanantaikaan ei voi olla järin kurja. Kaikilla suomalasilla menee keskimäärin vielä hieman paremmin töissä: 61 prosentilla on vain hyviä työpäiviä. Ruotsalaisten lukema on täsmälleen sama. Ruotsalaiset rakennusalan ihmiset vetävät kuitenkin huippulukeman: heistä 70 prosentilla on vain hyviä työpäiviä, eikä kellään ole enempää kuin kolme huonoa päivää viikossa. Toisaalta ruotsalaisia raksa-

3| 2015

aterioi säännöllisesti työporukassa. Melkein joka viides (19,5 %) viettää ruokatunnin yksin tai muussa kuin työkavereiden seurassa.

työntekijöitä osallistui tutkimukseen vain 23. Suomalaisista keskimäärin vain 6 prosentilla on enemmän kuin kolme huonoa päivää viikossa. Sama pätee ruotsalaisiin. Raksa-alalla näin paljon huonoja päiviä on 5 prosentilla.

3| 2015

VAIN PALKKA on yhtä tärkeää kuin työkave-

rit. Työkaverit ovat tärkeitä maasta riippumatta. Sekä Suomessa että Ruotsissa palkka oli vain aavistuksen verran tärkeämpää kuin työkaverit, kun vastaajat panivat tärkeysjärjestykseen kahdeksan työhön liittyvää asiaa ja kaikki sijoitukset otettiin huomioon. Suomalaisista hieman yli 26 prosenttia ja ruotsalaisista melkein 27 prosenttia asetti työkaverit ykköseksi. Palkkaa arvosti eniten 26 prosenttia suomalaisista ja 25 prosenttia ruotsalaisista. Suomalaisilla rakennusalalla työskentelevillä palkka kohosi selvästi tärkeämmäksi kuin työkaverit, sillä 30 prosenttia piti sitä tärkeimpänä asiana työssä. Työkavereita piti tärkeimpänä 22 prosenttia. Rakennusalalta löytyi kuitenkin myös 11 prosentin osuus ihmisiä, joiden mielestä työkaverit olivat vähiten tärkeä asia työpäivässä. Ruotsalaiset raksamiehet ja -naiset rankkasivat työkaverit ykköseksi peräti 39 prosentin osuudella.

AAMULLA TYÖPÄIVÄ on parhaimmillaan. Tä-

tä mieltä oli suomalaisista vastaajista 37, ruotsalaisista 48 ja saksalaisista 62 prosenttia. Aamua suosii myös rakennusalan väki kaikissa maissa. Lounastauon arvostuksessa on eroa: ruotsalaisista rakennusalalla työskentelevistä useampi kuin joka viides (22 %) piti lounastaukoa päivän kohokohtana, kun suomalaisten vastaava luku oli 8 ja saksalaisten 4 prosenttia. Keskimäärin ruotsalaiset ja suomalaiset arvostivat lounastaukoa yhtä paljon: yksi kymmenestä pitää sitä työpäivän parhaana hetkenä. Ruotsalaisia kiinnostaa ruokatunnissa kenties kanssakäyminen työkavereiden kanssa: Länsinaapureistamme reilusti yli puolet syö säännöllisesti kollegaseurassa ja vain 15 prosenttia ei käy koskaan lounaalla työkavereiden kanssa. Suomalaisista 43 prosenttia

Viikon paras työpäivä (Suomi)

Viikon huonoin työpäivä (Suomi)

8,2%

9,1%

61,8% 11,8%

10,9%

5,9%

12,7%

6,8%

52,4%

Pe La* Su*

2,7% 4,1%

10,6%

La*

2,1%

Su*

1,2%

Suomalaisiin verrattuna ruotsalaiset ja saksalaiset viettävät myös enemmän vapaaaikaansa työkavereiden kanssa. Vain 7 prosenttia suomalaisista tekee niin, kun Ruotsin ja Saksan luku on 9 prosenttia. Etenkin ruotsalaisissa on kuitenkin paljon myös niitä, jotka eivät tapaa työkavereita lainkaan vapaa-aikana. 38 prosenttia ruotsalaisista kuuluu tähän ryhmään, kun suomalaisista heitä on 30 prosenttia. Suomalaiset rakennusalalla työskentelevät tapaavat työkavereita työajan ulkopuolella vielä hieman muitakin vähemmän. TYÖKAVERIIN PITÄÄ voida luottaa. Vastaa-

jat saivat valita listasta kolme tärkeintä hyvän työkaverin ominaisuutta. Luotettavuus ja avuliaisuus nousivat kärkikolmikkoon kaikissa maissa, mutta Suomessa kakkoseksi kiilasi muiden ottaminen huomioon. Suomalaisten mielestä ei siis välttämättä tarvitse edes auttaa, kunhan ottaa muut huomioon - toisaalta ominaisuuksien ykköseksi paljon useampi asetti auttavaisuuden kuin huomioonottamisen. Kaikki 22 ominaisuutta saivat kannatusta, eivätkä rakennusalan vastaukset juurikaan eronneet muiden arvioista. ■

Työkaverin 5 tärkeintä ominaisuutta Suomi 1 Luotettava 2 Muut huomioon ottava 3 Avulias 4 Yhteistyökykyinen 5 Ammattitaitoinen

ruotsi 1 Avulias 2 Luotettava 3 Itseohjautuva 4 Muut huomioon ottava 5 Keskusteleva

saksa * vain jos se on normaalisti työpäivä

1 Avulias 2 Luotettava 3 Muut huomioon ottava 4 Itseohjautuva 5 Keskusteleva

pulma&ratkaisu

3| 2015

Mobiili työmaa vaatii mobiilia kulunvalvontaa

Mobiilikirjautuminen toimii kaikissa älypuhelinmalleissa. Ominaisuus vaatii toimiakseen vain liittymän datapaketin.

Jos työmaa on liikkuva, sähkötön ja aitaamaton, miten ihmeessä käy kulunvalvonta? TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: DREAMSTIME

ulunvalvonta liikkuvalla työmaalla on haasteellista. Vaikkapa tienrakennustyömaata on mahdotonta aidata ja tällainen työmaa myös vaihtaa joka päivä paikkaa. Aina ei ole sähköä käytössä. Miten kulunvalvonnan voi hoitaa? – Ratkaisun tarjoaa Cramon mobiili kulunvalvonta. Se soveltuu kaikille liikkuville työmaille, teiden rakentamiseen, päällystämiseen ja esimerkiksi ratatöihin, kertoo Cramon asiakaspäällikkö Pasi Pitkonen. MOBIILISSA RATKAISUSSA käytössä on van-

ha tuttu Cramon Valvomo-ohjelma, jota käytetäänkin nyt älypuhelimella. – Työntekijä leimaa töihin tullessaan älypuhelimella itsensä sisään työmaalle internetissä. Pois lähtiessään hän tekee ulosleimauksen samassa nettiosoitteessa. Leimaaminen onnistuu myös vanhemmilla kännykkämalleilla tekstiviestillä. Älypuhelinratkaisussa toiminta perustuu luottamukseen. Työnantaja luottaa siihen, että työntekijä on todellakin saapunut työmaalle kirjautuessaan sisälle. – Tämä on toiminut erittäin hyvin. Vain kerran olemme tarkastaneet jälkikäteen paik-

kakoordinaatteja, selvittää Pitkonen. TYÖMAALLA VOI käyttää myös erillistä mo-

biililukijapäätettä. Tällöin kirjautumisia ei hoideta jokaisen työntekijän älypuhelimilla erikseen, vaan esimerkiksi työnjohtajalla on yksi Cramon mobiililukijapääte. – Päätteellä voi lukea Tilaajavastuun Valtti-henkilökortteja ja se kulkee vaikkapa työnjohtajan taskussa kätevästi. Tällöin jokaisen työntekijän pitää ilmoittautua kasvotusten työnjohtajalle tullessaan ja lähtiessään. MOBIILI KULUNVALVONTA on kätevä ratkai-

su myös työmaata perustettaessa tai purettaessa. Ensin kulunvalvonnan voi hoitaa mobiilisti ja kun aidat on saatu pystyyn ja työmaasähkö kytkettyä, on mahdollisuus siirtyä normaaliin kulunvalvontaan. – Ohjelma toimii joustavasti tarpeiden mukaan. Siihen voi lisätä eri kirjautumismuotoja sitä mukaa, kun tilanteet vaihtelevat, Pitkonen korostaa. Kullekin työmaalle on hyvä nimetä pääkäyttäjä, joka syöttää järjestelmään uudet työntekijät. ■

Cramo Valvomo -ohjelman mobiilit ominaisuudet 1 | MOBIILIKIRJAUTUMINEN ÄLYPUHELIMELLA 2| GSM-KIRJAUTUMINEN TEKSTIVIESTILLÄ 3 | CRAMON SERTIFIOITU RFIDMOBIILILEIMAUSPÄÄTE CRAMO CBX2I. Kaikki mobiilit ominaisuudet tukevat Cramon Valvomo-ohjelmaa, joka sisältää muun muassa läsnäolo- ja kulunvalvonnan, tilaajavastuuraporttien noudon ja ylläpidon, veronumeroiden tarkastuksen, perehdytyslomakkeet, pätevyyksien hallinnan ja erilaiset raportit eli muun muassa automaattiset kuukausittaiset työntekijäilmoitukset verottajalle.

esikuva

3| 2015

Prinssi Rohkea Nettivideoilla julkisuuteen ponnahtanut muusikko Prinssi Jusuf peräänkuuluttaa ihmisten välisiä aitoja kohtaamisia, sillä ne tekevät mainion koulu- ja työpäivän. Netissä tai selän takana on helppo huudella, mutta kiusaajilta menee sisu kaulaan, kun he kohtaavat uhrinsa kasvokkain. TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: JOONAS SALO, EINO MANNER JA ANDREI6000

Prinssi jusuf 20

3| 2015

IKÄ: 25 ASUU: Helsingin Vuosaaressa TYÖPAIKKA: Lihamyrsky-levymerkki KOULUTUS: Elämänkoulu, takana myös kesken jäänyt lukio ja merkonomin opinnot AMMATTI: Muusikko PERHE: Vanhemmat ja pikkuveli HARRASTUKSET: Musiikki ja sketsit

youseyas Belayneh, suomalaisilla aakkosilla kirjoitettuna Josijas, ja taitelijanimeltään Prinssi Jusuf on saapunut haastatteluun suoraan sängystä ja tilaa pikaisesti kahvin. Hän pahoittelee myöhästymistään ja kertoo, että hänen elämänsä on ollut viime aikoina melkoisen hektistä. Olemme Vuosaaressa kauppakeskus Columbuksen Chicos-ravintolassa, eli niillä kulmilla, joissa Josijaksen elämä on viimeiset 23 vuotta pyörinyt. Hänen perheensä saapui Suo-

meen Etiopiasta, kun Josijas oli vasta kaksivuotias. Vanhempana hän on päässyt käymään Etiopassa muutaman kerran. – Addis Abeba oli hieno paikka, mutta hitto että kirosin, kun tuliterät valkoiset lenkkarini värjäytyivät oransseiksi. Punaista tomua oli joka puolella kaupunkia! En ole tarkka vaatteistani, mutta tuhlaan kaikki rahani kenkiin ja käytän paljon aikaa niiden järjestelyyn ja hinkkaamiseen, hän naureskelee, eikä kuulija voi tietää, onko mies tosissaan vai ei.

Sketsit rikkovat mustaa jäätä Alun perin Josijas ja Nikander tulivat tunnetuiksi Salil eka, salil vika -musiikkivideosta ja Taru painojen herrasta -nettivideosarjasta. Youtube-kanavalla ilmestyneissä videoissa Josijas ja Nikander sekä heidän maahanmuuttajataustaiset ystävänsä Vuosaaresta vitsailivat kuntosalilla treenaamisesta ja tyttöystävän löytämisestä, mutta myös maahanmuuttajiin liittyvistä ennakkoluuloista. Tyypillinen sketsi saattoi olla vaikkapa sellainen, että kaverukset kyselivät toisiltaan, mikä ystävää niin hymyilytti ja totesivat, että taisipa olla toimeentulotukipäivä. Prinssi Jusufin tunnetuin kappale taas on nimeltään Prinssille morsian. Laulun kertoja matkustaa Etiopiasta Suomeen etsimään blondia vaimoa, jonka on valmis naimaan, vaikkei tämän isä edes omistaisi yhtäkään vuohta. – Aloimme pari vuotta sitten tehdä sketsejä kaveriporukalla, ettemme tylsistyisi. Joistakin videoista tuli aika osuvia, joten päätimme jakaa ne sosiaalisessa mediassa. En ikinä olisi uskonut, että videoista tulee niin suosittuja ja saamme vieläpä jonain päivänä oman tv-sarjan, Josijas paljastaa. Hän arvelee, että he ovat olleet liikkeellä oikeaan aikaan ja oikealla asialla. Pari vuotta sitten rasismi oli Suomessa nousussa. Josijas ystävineen totesi, ettei monilla kantasuomalaisilla ollut keinoja käsitellä maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja, joten he halusivat tarjota niitä. – Sketsiemme tärkein pointti on saada ihmiset viihtymään, mutta samalla me niin sanotusti rikomme mustaa jäätä ja integroimme maahanmuuttajia Suomeen. Tämä on suomalaisen kulttuurin rikastamista, hän toteaa.

Monikulttuurinen Vuosaari on ollut Prinssi Jusufin asuinalue lapsesta asti.

Tällaisesta huumorista Josijas ja hänen ystävänsä James Nikander eli taiteilijanimeltään Musta Barbaari tunnetaan. Heidän luotsaamansa tv-sarja Mamu-Suomi-Mamu on pyörinyt syksyn mittaan Ylellä. Sarjassa leikitellään maahanmuuttajiin liittyvillä stereotypioilla ja kumotaan ennakkoluuloja vitseillä. – Kuvaamme yhden jakson parissa päivässä, emmekä juuri käsikirjoita tai suunnittele sketsejä ennakkoon . Tämä on meidän tapamme tehdä viihdettä, Josijas kertoo.

3| 2015

Erot häviävät kasvotusten Kaikkia Josijaksen huumori ei miellytä. Suomen armeijan käynyt Josijas julkaisi loppukesästä sosiaalisessa mediassa kuvan itsestään ja kahdesta kaveristaan, Luyeye Konssista ja Hanad Hassanista, poseeraamassa Isänmaan puolesta -muistomerkillä. Jotkut kokivat kuvan loukkaavan sotaveteraaneja ja netissä levisi raivo maahanmuuttajia kohtaan. – Kohun takana oli muutama henkilö, jotka alkoivat kirjoittaa tililleni kriittisiä kommentteja. Jotkut fanit lähtivät mukaan keskusteluun ja tilanne räjähti käsiin. Olin itse jollain bändileirillä, kun puhelimeni alkoi soida ja yhtäkkiä toimittajat pyy-

2 1 Prinssi Jusuf etsii tunnetuimmassa kappaleessaan itselleen morsianta.

2 Mamu-Suomi-Mamu-ohjelman sket-

sit tehdään Prinssi Jusufin mukaan hyvin spontaanisti.

3| 2015

sivät lausuntoja, Josijas muistelee hämmentyneenä. Hän kertoo, ettei juuri lue itsestään kirjoitettuja kriittisiä nettikommentteja ja on vain kerran yrittänyt keskustella ilkeän kommentoijan kanssa. – Sain vastaukseksi lähes romaanin mittaisen tekstin, jossa puhuttiin palavaan sävyyn islamista ja olen siis itse kristitty. En jaksanut lukea tekstiä loppuun, joten keskustelu tyssäsi siihen. Josijas on myös kohdannut tosielämässä vihamielisimpiä nettikirjoittelijoita. Hän kertoo, että tyypillisesti kovimmat arvostelijat juoksevat kadulla häntä karkuun. – Eivät ne uskalla sanoa minulle naamatusten mitään. Netissä on helppo huudella, kun ei kohtaa uhriaan, hän hymähtää. Onkin yllättävää, että someajan ilmiönä tunnettu Prinssi Jusuf peräänkuuluttaa aitoja kohtaamisia, eikä juuri perusta esimerkiksi sähköposteista, tekstiviesteistä tai chateista. – Aidoissa kohtaamisissa ihmisten väliset erot häviävät, sillä silloin ei ole enää väliä, tullaanko Vuosaaresta, Lappeenrannasta vai Etiopiasta. Kasvotusten kohdataan ihminen ihmisenä, eikä kansallisuutena, hän perustelee.

”ovatSuomalaisetkin sotien aikana tarvinneet apua.

Kantasuomalaisilta hän toivoo avarakatseisuutta ja ymmärtäväisyyttä maahanmuuttajia kohtaan. Tänä syksynä turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen enemmän kuin koskaan ja vastaanottokeskuksia nousee myös sellaisille paikkakunnille, joissa ei ole aiemmin ollut ainuttakaan maahanmuuttajaa. – Pitää muistaa, että suomalaisetkin ovat sotien aikana tarvinneet apua. Emme me maahanmuuttajat ole tulleet tänne vaikeuttamaan asioita, hän summaa.

Pahikset päätyvät piinapenkkiin Viime vuoden aikana Josijas on kiertänyt Mustan Barbaarin kanssa kouluissa puhumassa lapsille ja nuorille kiusaamisesta ja rasismista. Josijas ei myönnä, että häntä olisi itseään juuri kiusattu kouluaikoina. – Tai ehkä olin vaan niin hölmö, että sivuutin kiusaamisen. Vuosaaressa oli tosi paljon maahanmuuttajia, joten ystävystyimme herkästi ja pidimme toisistamme huolta. Olen enemmän huolissani niiden paikkakuntien maahanmuuttajista, joissa ei juuri ole kohtalotovereita. Hän korostaa, etteivät he Jamesin kanssa ole opettajia. He voivat kertoa lapsille vain niistä asioista, joita ovat itse käyneet läpi. Heidän tärkein viestinsä on se, että lapset ymmärtäisivät elämän arvon ja sen, että kaikista ihmisistä tulee välittää. Asian tajuaminen tekee jokaisesta koulu- ja työpäivästä mainion.

– Tämän kun tajuaisi jo lapsena, niin moraali kehittyisi oikeaan suuntaan. Asia on tosin vaikea sisäistää monelle aikuisellekin. Vaikka koululaiset tunnistavat Josijaksen ja saattavat olla kohtaamisista hyvinkin innoissaan, hän ei myönnä olevansa mikään esikuva, jonka sanaan lapset välittömästi uskoisivat. Etenkin yläasteikäisiä takapenkin koviksia voi olla vaikea motivoida kuuntelemaan. – Välillä heitä pitää ehkä vähän piikitellä isovelimäisesti. On kasvattavaa, että muut lapset saavat välillä nauraa niille koulun johtohahmoille, jotka usein ovat kiusaamisen takana. Tunnistan tyypeistä samanlaista uhmaa, jota itsessänikin oli kouluaikoina, vaikken mikään paha poika ollutkaan. Josijas kertoo, että he suunnittelevat Mustan Barbaarin kanssa isompaa koulukiertuetta ensi vuodelle. – Meillä alkaa nyt olla kokemusta koulutapaamista ja olemme puhuneet myös monissa rasisminvastaisissa tilaisuuksissa. Haluamme tehdä tätä työtä vieläkin paremmin. Kiertueet ja tv-sarja ovat pitäneet rentoa elämäntapaa arvostavan nuoren miehen kiireisenä viime vuoden. Hän haaveilee, että saisi keskittyä tulevaisuudessa suurimpaan intohimoonsa eli musiikin tekoon. Josijas on harrastanut musiikkia täydellä sydämellä 18-vuotiaasta lähtien ja hionut taitojaan Pastorit-yhtyeen kanssa. – Voin paljastaa, että nyt aika on kypsä ja minulta on tulossa soololevy. Ensin pitäisi vain olla aikaa tehdä ne biisit valmiiksi, hän naurahtaa. ■

Prinssi Jusuf, Ruudolf, Musta Barbaari ja Särre kuuluvat levy-yhtiö Lihamyrskyyn.

KOONNUT: SANNA RANTANEN KUVAT: CRAMO

pelit&vehkeet KOONNUT: SANNA RANTANEN KUVAT: CRAMO

3| 2015 2

Asiakas voi täyttää KoneKontin tarpeidensa mukaan markkinoiden uusimmilla tuotteilla.

Talvisen työmaan

pelejä ja vehkeitä

Talvisen pimeä, kostea, kylmä ja luminen työmaa vaatii erilaisia koneita ja työkaluja kuin kesäisemmät urakat. Cramolta vuokraat luonnollisesti aina olosuhteisiin sopivat välineet. 1

PUOMINOSTIN

Genien SX-180 on korkeimmallaan jopa 55 metriin kohoava puominostin. Vaakasuunnassakin sillä ylettää 25 metrin päähän 25 metrin korkeudessa. SX-180 sopii kaikenlaiseen rakentamiseen ja ylläpitoon, jossa tarvitaan luotettavaa, turvallista ja helposti paikasta toiseen kuljetettavaa nostinta. Nostimen painoraja on 340 kiloa.

ALIPAINEISTAJA ILMANPUHDISTUKSEEN

Trotec TAK 6500 -ilmanpuhdistin tarjoaa ratkaisun rakennustyöaikaisen pölyn poistoon työtilasta. Se on ammattimainen alipaineistaja, jota voidaan käyttää niin rakennustyömailla kuin myös puhdastiloissa. Laite suodattaa ilmasta muun muassa asbesti-, kvartsi-, jauhoja puupölyä, mineraalikuituja, homesieni-itiöitä tai maalauksesta aiheutuvia hiukkasia riippuen laitteeseen asennetuista suodattimista.

MINIPYÖRÄKUORMAAJA

Volvo L50G on tehokas ja monikäyttöinen pyöräkuormaaja teollisuuteen, kunnossapitoon ja rakennustyömaille. Kompaktin kokoinen kone on varustettavissa monipuolisilla lisävarusteilla esimerkiksi vaativiin kunnossapitotöihin sekä teollisuuden muuttuviin työtehtäviin. Volvon pyöräkuormaajassa yhdistyvät luokkansa paras koko, teho ja mukavuus.

LED-VALONHEITIN

TRS200W on todella tehokas led-valonheitin, joka kestää niin tärinää kuin kosteuttakin. Valaisin sopii yhtä hyvin sisä- kuin ulkokäyttöön. Heittimen käyttöikä on yli 50 000 tuntia. Valontuotto on 22 000 lm. Led-valonheitin voidaan asentaa seinään, kattoon tai valomastoon.

OLOSUHDEMITTALAITE

Mittalaitteella seurataan rakentamisen aikaista suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Mittaustiedot siirtyvät automaattisesti langattoman tukiaseman välityksellä pilvipalvelimelle. Näin saadaan helposti tallennettua todellinen ja katkeamaton tieto rakennusaikaisista olosuhteista.

3| 2015

Vesa Koivula (vas.) kertoo jättävänsä Cramon hyvillä mielin Leif Gustafssonin käsiin.

Valta vaihtuu

konsernissa Vesa Koivula jää eläkkeelle ja Leif Gustafsson aloittaa Cramokonsernin toimitusjohtajana vuodenvaihteen jälkeen. Koivulan 12 vuoden uran aikana yhtiö on muuttunut valtavasti. TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: MATTI SULANTO

esa Koivula on juuri palannut Suomeen viimeiseltä Yhdysvaltojen kiertueeltaan Cramo-konsernin toimitusjohtajana. Cramo ilmoitti syksyllä, että Koivula siirtyy eläkkeelle ja hänen seuraajanaan aloittaa ruotsalainen Leif Gustafsson. – Muutama vuosi sitten kerroin hallitukselle, että mikäli asiat loksahtelisivat kohdilleen, haluaisin siirtyä muihin tehtäviin. Näin kävikin ja on luonnollista, että astun nyt syrjään, kun tilikausi päättyy, Koivula selvittää. Yhtiö on ollut Koivulan vastuulla vuodesta 2004. – 12 mainion Cramo-vuoden jälkeen tämä tuntui hyvältä hetkeltä jatkaa muihin haasteisiin, Koivula sanoo. KOIVULAN VUOSIEN AIKANA koko Cramon

konserni on muuttunut valtavasti. Hänellä on ollut merkittävä rooli Cramon kehittämisessä siksi johtavaksi, vakaaksi ja kannattavaksi kone- ja laitevuokrausalan yhtiöksi, joka se tänä päivänä on. – Kun aloitin, uusi strategiamme oli hakea kasvua vahvasti Suomen ulkopuolelta. Vuonna 2006 silloinen Rakentajien Konevuokraamo ostikin kaikkien ihmeeksi huo-

mattavasti suuremman ruotsalaisen Cramon osakkeet ja laajeneminen jatkui tästä. Olemme nyt noin kymmenen kertaa suurempia kuin silloin, Koivula kertoo. Nykyisin Cramo on tunnettu brändi, joka toimii jo 15 maassa. Koivulan johdolla Cramo on laajentunut kansainväliseksi yhtiöksi ja kasvattanut liikevaihtoaan 2003 vuoden 59 miljoonasta eurosta viime vuoden 652 miljoonaan euroon. Koivulan kertoo, että Cramo on paitsi kasvanut, myös yhtenäistänyt ja harmonisoinut prosessejaan kaikissa toimintamaissa. Koivulan viimeisimpiä ponnistuksia Cramolla on ollut Cramon asiakaslupauksen läpivieminen, eli sen takaaminen, että Cramon asiakkailla on aina mainio päivä työmaalla. – Olen ylpeä siitä, että olemme alalla ensimmäisiä yrityksiä, joka esimerkiksi lupaa korvata meistä johtuvat viat tai viivästymiset asiakkaalle. Lupauksemme ovat nyt hyvällä implementointitasolla, josta seuraajani on hyvä jatkaa. LEIF GUSTAFSSONILLA ON 15 vuoden ko-

kemus B2B-liiketoiminnan palvelutoimintojen johtamisesta ja hän siirtyy yhtiöön Stena

3| 2015

- Jatkan muutamien yritysten sijoittajana ja hallituksen jäsenenä, kertoo pian eläkkeelle siirtyvä Vesa Koivula.

3| 2015

Leif Gustafsson

ASEMA: Cramon toimitusjohtaja vuodesta 2003 SYNTYMÄVUOSI: 1954, Suomen kansalainen KOULUTUS: DI Cramon palveluksessa vuodesta 2003 KESKEINEN TYÖKOKEMUS: Toimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin tehtaat 2001-2003; Varatoimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin tehtaat 1995-2001; Toimitusjohtaja, Morus Oy 1992-1995 MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: Hallituksen puheenjohtaja: ERA (European Rental Association) HALLITUKSEN JÄSEN: Marinetek Oy HARRASTAA: Jääkiekkoa, matkailua ja golfia

– Olen ylpeä saadessani siirtyä Cramon palvelukseen, kertoo tammikuussa konsernin toimitusjohtajana aloittava Leif Gustafsson.

ASEMA: Cramon toimitusjohtaja 1.3.2016 alkaen NYKYINEN ASEMA: Toimitusjohtaja, Stena Recycling International vuodesta 2012 SYNTYMÄVUOSI: 1967, Ruotsin kansalainen KOULUTUS: Rakennusinsinööri KESKEINEN TYÖKOKEMUS: Toimitusjohtaja, Stena Recycling AB, 2008 – 2012; Toimitusjohtaja, YIT Sverige AB, 2005 – 2008; Osastopäällikkö, YIT Sverige AB, 2003 – 2005; Osastopäällikkö, ABB Contracting 1999 - 2003. MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle) luottamusneuvoston jäsen vuodesta 2012 HARRASTAA: Kuntoilua sekä golfia, tennistä ja shakkia.

Metall Groupin palveluksesta. Gustafsson on toiminut Stena Recycling International AB:n toimitusjohtajana vuodesta 2012. Aiempina vuosina hän toimi Stena Recycling AB:n toimitusjohtajana. Gustafsson on työskennellyt myös YIT Ruotsin toimitusjohtajana ja ABB:n palveluksessa. – Tunnen suomalaista johtamiskulttuuria jo varsin hyvin ja pidän siitä paljon. Ruotsalaiset rakastavat keskustelua, mutta minulle suoraviivaisuus tuntuu tutummalta tavalta toimia, puhelimitse tavoitettu mies naurahtaa. Koivula kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että Gustafsson siirtyy Cramon toimitusjohtajaksi.

Vesa Koivula

– Leif on pätevä ja ihmiskeskeinen johtaja, jolla on kokemusta hajautetuista palvelukonsepteista sekä vahvaa näyttöä tulosten saavuttamisesta, Koivula perustelee. GUSTAFSSON PITÄÄ CRAMOA tunnettuna ja

vahvana brändinä, josta esimerkiksi Ruotsissa lähes jokaisella on jo mielipide. – Olen ylpeä saadessani siirtyä Cramon palvelukseen. Vesa on luonut Cramolle selkeän strategian johtaa vuokraustoimialan kehitystä Euroopassa. Odotan innolla, että pääsen jatkamaan toimintaa ja konsernin myönteistä kehitystä viime vuosikymmenen aikana. Gustafsson uskoo, että Cramolla on tulevaisuudessa vielä paljon saavutettavaa, vaik-

ka yhtiö onkin jo nyt varsin hyvällä mallilla. – Markkinatilanne vaihtelee maittain, joten meidän tulee jatkossakin olla ketteriä ja nopeita sopeutumaan muutoksiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että Cramo on nyt ja tulevaisuudessa yksi Euroopan johtavista vuokrausalan yhtiöistä. Koivula toimii Gustafssonin tukena tämän uusissa tehtävissä vielä muutaman kuukauden. Tämän jälkeen Koivula jatkaa muutamien yritysten sijoittajana ja hallituksen jäsenenä, joten eläkevuodet tulevat sujumaan näissä tehtävissä. – Jätän Cramon hyvillä mielin Leifin käsiin ja uskon, että hänellä on myös erittäin hyvä hetki tulla taloon. ■

TEKSTI: SANNA RANTANEN | KUVA: ARI-PEKKA KERÄNEN

”itseKokkaan kaikki

metsästämäni lihat.

GREAT DAY off WORK Siilinjärveläinen Sami Kärkkäinen, 37, viettää mainiot vapaapäivänsä pystykorvan kanssa metsällä.

Sami Kärkkäinen MITÄ TEKEE: Sami työskentelee vastaavana mestarina kuopiolaisessa Rakennustyö Salminen Oy:ssä. Yritys on kaupunkirakentamisen asiantuntija, joka rakentaa uutta ja korjaa vanhaa. Jokainen työmaa on erilainen, joten kahta samanlaista työpäivää ei ole. SUHDE CRAMOON: Samilla ja Cramolla on takanaan jo useita yhteisiä työmaita, joten molemmat tietävät miten toinen toimii ja linjat ovat avoimia molempiin suuntiin. Työt sujuvat, kun keskinäinen luottamus on sataprosenttinen. Samin tämänhetkisellä työmaalla kaikki työmaapalvelut kuten lämmitys, valaistus ja pölynhallinta tulevat Cramolta. HARRASTUKSET: Samia on turha etsiä työpaikalta syys–lokakuussa, sillä silloin mies kiertää metsissä metsäkanalintujen ja joskus hirvienkin perässä. Sami kerää syksyyn niin kesälomansa, ylityönsä kuin pekkaspäivänsäkin ja ottaa tarvittaessa jopa palkatonta vapaata: metsään on päästävä. ■

Lintuhaukut tekevät vapaapäivän 1

PERHE Perheeseeni kuuluu rouvan lisäksi kaksi lasta: neljä ja puolivuotias poika sekä kaksivuotias tyttö. Pienet lapset varmistavat, ettei kotona tule tylsää hetkeä.

RENTOUTUMINEN Irtaudumme perheen kanssa arjesta esimerkiksi kylpylässä, jossa varsinkin näin talviaikaan käymme useampaan kertaan. Meidän ei tarvitse lähteä viikoksi ulkomaille, kylpylän trooppinen ilmasto, erilaiset saunat ja kuumat vedet rentouttavat tarpeeksi.

RUUANLAITTO Kokkaan itse kaikki metsästämäni lihat. Haen netistä ohjeita ja kehittelen niitä oman makuni mukaan. Joskus joudun itse syömään kaiken, yleensä ateriat kelpaavat muillekin. Saalis ei kuitenkaan ole tärkeintä, sitä tulee jos tulee. Parasta on koiran toiminta ja onnistuneet lintuhaukut.

3| 2015

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO

Pist채 kiitos kiert채m채채n

Mainio työpäivä syntyy toisen huomioon ottamisesta. Hyvässä työyhteisössä kiitosta ei säästellä, sillä kiittäminen vaikuttaa suoraan työn laatuun.

iitoksen antaminen koetaan usein suomalaisilla työpaikoilla vaikeaksi, tai näin ainakin uskotaan. – Yleinen käsitys, että suomalaisilla työpaikoilla ei kiitetä alaisia tai työkavereita ei enää pidä paikkaansa. Suomalaisessa työkulttuurissa on parhaillaan tapahtumassa iso muutos – itse asiassa tutkimusten mukaan kiittäminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, toteaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hakasen mukaan kiittämisen ja tunnustuksen antamisen merkitys ymmärretään jatkuvasti paremmin. Ongelmana ovat työelämän lisääntyvät paineet: kiire ja epävarmuus oman työn jatkumisesta. Paineiden ja epävarmuuden lisääntyessä myös palautetta omasta työstä kaivataan enemmän. – Kyse on vaakakupista, jonka toisella puolella ovat työn kuormitustekijät ja toisella työstä saadut vastineet, kuten työntekijän saama arvostus ja onnistumiset työssä. Vaa´an kallistuminen suuntaan tai toiseen kertoo, miten hyvin henkilö voi työssään, Hakanen selittää. Kiittäminen ja positiivinen ilmapiiri lisäävät työn imua, joka vaikuttaa siihen, miten hyvin ihminen suoriutuu työstään. – Palaute ohjaa ihmisen käytöstä. Kiitoksen antaminen hyvin tehdystä työstä kertoo samalla siitä, mitä halutaan lisää, ja millainen käytös on toivottua. Kun työntekijä saa työstään arvostusta, hän haluaa jatkaa sen

”

Kiittäminen on työyhteisön myönteistä sementtiä. Tutkimuksissa on todettu, että ystävällisyys tarttuu. tekemistä hyvin. Jos palautetta ei koskaan tule, ihminen kyseenalaistaa työnsä mielekkyyden, ja saattaa laiminlyödä tehtäviään, Hakanen sanoo. Esimiesten onkin tärkeää tiedostaa, millainen merkitys myönteisellä palautteella voi olla alaisen antamaan työpanokseen. – Oman kokemukseni mukaan suomalaiset haluavat tehdä työnsä hyvin. On todella

taa ilman kiitoksia. – Kiittämistä on ennen pidetty hieman turhamaisena. Tämä käy ilmi esimerkiksi vanhoista sanonnoista, kuten ”kissa kiitoksella elää”. Arvostus on kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista, hän pohtii. Hakasen mukaan Suomessa törmää yhä asenteeseen, jossa kiitokseksi riittää se, ettei työntekijälle anneta negatiivista palautetta. – Kun esimiehelle on huomautettu siitä, ettei hän ikinä kiitä, vastauksena on tullut ”no enhän minä koskaan moiti”. Hiljaisuus tai moitteiden puute ei kuitenkaan motivoi parempiin työsuorituksiin.

Kiittäminen on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

sääli, jos ihminen ei anna parasta työpanostaan arvostuksen puutteen vuoksi, Hakanen harmittelee.

KIITTÄMISTÄ JA POSITIIVISEN palautteen antamista voi opetella. – Ensimmäinen askel työkaverin huomioimisessa on tervehtiminen. Myös pelkkä hymy tai hyväksyvä nyökäytys voi olla toiselle palkitsevaa, Hakanen muistuttaa. Hänen mukaansa suomalaiset miettivät hyvin herkästi kiitosten aitoutta. Jos kiitos ei tunnu aidolta, se muuttuu tyhjäksi sanahelinäksi. Suomalainen saattaa myös epäillä, että kiitoksen antajalla on taka-ajatuksia. – Hyvässä työilmapiirissä kommunikaatio toimii, ja työkaverit ymmärtävät toisiaan.

MYÖNTEINEN PALAUTE vaikuttaa työnte-

kijään kahdella tasolla. Ensinnäkin kiittäminen vahvistaa onnistumisen kokemuksia ja synnyttää lisää hyviä työsuorituksia. Toisekseen syvemmällä tasolla kiittäminen antaa työntekijälle tunteen, että hänet huomataan ihmisenä ja hän on tervetullut työyhteisöön. – Kiittäminen on työyhteisön myönteistä sementtiä. Tutkimuksissa on todettu, että ystävällisyys tarttuu. Hakanen on tutkinut ystävällisyyden vaikutusta hammaslääkärien ja hammashoitajien työn imuun, eli innostumiseen ja työhön uppoutumiseen, yhdessä kollegansa Riku Perhoniemen kanssa. Heidän tutkimuksessaan selvisi, että myönteiset potilaskontaktit ja hammashoitajan ystävällisyys lisäsivät hammaslääkäreiden työn imua. Positiiviset tunteet siirtyivät vastaavasti myös hammashoitajiin ja paransivat työparin keskinäisiä välejä. VAIKKA KIITOKSEN ANTAMINEN onkin li-

sääntynyt työpaikoilla, kiittäminen saattaa silti olla vaikeaa monille. Hakanen arvelee syyksi Suomen aiempaa tiukan protestanttista työkulttuuria, jossa ihmisen kuuluu puur-

Suomalaiset osaavat kiittää ■■ Vuonna 2003 palkansaajista 65 % ilmoitti saavansa kiitosta esimiehiltään sekä työyhteisön muilta jäseniltä ja asiakkailta. ■■ Vuonna 2013 esimiehiltään sai kiitosta 71 % ja työyhteisön muilta jäseniltä ja asiakkailta 72 % palkansaajista. ■■ Kiitoksen antamisella on suora yhteys työtyytyväisyyteen. ■■ Vaikka kiittäminen on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla, muut kuormitustekijät, kuten yksittäisen työntekijän lisääntyvä vastuu, ovat vähentäneet työtyytyväisyyttä. LÄHDE: Riku Perhoniemi: Työstä saatava kiitos – ajallinen muutos ja yhteys palkansaajien työtyytyväisyyteen 2000-luvun Suomessa. Työelämän tutkimus 2/15.

3| 2015

Kannattaa miettiä, mikä on itselle ja omalle työpaikalle luontaista. Joissain paikoissa lausahdus ”ei paskemmin tehty”, voi toimia paremmin kuin ylitsevuotava kiittely. Tärkeintä on, että ylipäätään kiitetään.

3| 2015

KIITOKSEN EI TARVITSE kohdistua pelkäs-

tään yhteen ihmiseen. – Me-puhe vahvistaa yhteishenkeä. Memuotoinen kiittäminen on usein helpompaa kuin yksilön kiittäminen, ja myönteiset vaikutukset voivat olla jopa suuremmat. Myös

työyhteisön kehittäminen on helpompaa, kun mietitään, mitä me voisimme yhdessä tehdä paremmin ja missä olemme jo onnistuneet, Hakanen toteaa. Hän muistuttaa myös itsensä kiittämisen tärkeydestä. – Itselleen kannattaa olla armollinen. Monesti ihmiset ovat todella ankaria itseään kohtaan, eikä mikään tunnu riittävän. Itsensä kiittäminen vahvistaa hyvän kierrettä aivan samoin kuin toiselle lausuttu kiitos. – Myös omaa esimiestä kannattaa kiit-

tää. Esimies on ihminen siinä missä alaisetkin, Hakanen huomauttaa. Esimiehen kiittäminen saattaa olla monissa työyhteisöissä vaikeaa, sillä se mielletään pomon mielistelyksi. Positiivista palautetta kannattaisi kuitenkin antaa, sillä se viestii, että esimies on toiminut oikein ja hänen toivotaan jatkavan samaan suuntaan. – Aidosti lausuttu kiitos lisää myös kiittäjän onnellisuutta. Se laittaa liikkeelle hyvän mielen kierteen, joka koskee työyhteisöä ja heijastuu myös sen ulkopuolelle. ■

Me-puhe vahvistaa yhteishenkeä ja sen vaikutukset ovat jopa suuremmat kuin yksilön kiittämisellä.

Cramolla kiitetään kaveria

ramolla kerätään joka kuukausi tarinoita mainioista päivistä työmaalla. Tarinan kertojista valitaan Kuukauden mainioittaja -palkinnon saaja. Lisäksi työntekijät pääsevät kehumaan toisiaan OmaCramo-henkilöstölehden Kehu kaverille -juttupalstalla. Juttusarjassa kehuttu cramolainen saa hymypinssin sekä mahdollisuuden kehua jotakuta toista työkaveriaan. Cramo on käynnistänyt myös sisäisen projektin, jonka tavoitteena on kehittää esimiestyötä.

– Kaikki esimiehet tulevat käymään läpi koulutuksen, jossa käsitellään esimiestyön haasteita. Päivän mittaisen koulutuksen järjestävät Ilmarinen ja Cramon HR-tiimi, kertoo Cramon vuokrauspäällikkö Jarkko Malén. Malénin mukaan palautteen antamisen merkitys tuli hyvin esiin koulutuspäivän aikana käydyissä keskusteluissa. Osallistujien mielestä palautteen pitää olla aitoa ja luontevaa. – Marraskuun aikana starttaa myös bränditarinaamme liittyvä Cramo Roadshow, jossa kierrämme eri paikkakuntien toimipisteillä

ja keskitymme erikseen kunkin toimipisteen työyhteisön haasteisiin. Käsittelemme myös palautteen antamisen merkitystä. Malénin mukaan Cramolla on havahduttu siihen, että niin positiivisen kuin kehittävänkin palautteen antaminen on työntekijöille ja esimiehille todella tärkeää. – Palautteen antamisen ja kiittämisen tulisi olla luonteva osa työpäivää. Kun meillä itsellämme on mainio päivä työmaalla, pystymme tarjoamaan sellaisen myös asiakkaillemme. ■

Täyden kympin mystery shoppaaja

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Cramon testiasiakas vuokrasi syyskuussa Porvoon toimipisteeltä työkoneen. Hän antoi asioinnista ensimmäistä kertaa urallaan 100 pistettä. TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: RIIKKA HURRI

äydet pisteet olivat sekä testiasiakkaalle että Cramolle historian ensimmäiset. – En anna 100 pistettä köykäisin perustein. Porvoossa kaikki meni putkeen. Cramon työntekijä tiesi minua paremmin, mitä pitäisi tehdä ja neuvoi minua vakuuttavasti. Hänen palveluasenteensa oli ylivertainen. Annoin mielelläni urani ensimmäiset täydet pisteet, asiakas kertoo. Hän on tehnyt testiasiointia, eli mystery shoppingia, kaksi vuotta Palvelu Plussan kautta. Testikäynneillä mystery shoppaaja menee muina miehinä toimipisteelle, vuokraa laitteen jota aidosti tarvitsee, käyttää laitetta johonkin remonttiin tai rakennusprojektiin, kirjaa huomiot ylös ja toimittaa arvion asiakkaalle

eli tässä tapauksessa Cramolle. Cramo käy tulokset läpi asiakaspalvelijan kanssa. – Päätyökseni olen taloushallinnon ammattilainen. Koulutan myös ihmisiä liiketoiminnan kehittämisessä. Koen, että saan mystery shoppauksesta itsellenikin uusia näkökulmia varsinaiseen työhöni. Hän ehtii oman työnsä ohella tehdä yhdestä kahteen testiasiointia kuukaudessa, eri yrityksissä. – Kehitän aina mahdollisimman rehellisen tarinan ja tarpeen, jota lähden sitten liikkeeseen testaamaan. Olen oikeasti kiinnostunut kohteesta ja haluan antaa rehellistä palautetta. TESTIASIAKAS dokumentoi käynnin tarkasti. Hänellä on yksityis-

kohtainen kyselylomake, jonka hän täyttää käynnin jälkeen. Valtakunnallisille yritysketjuille mystery shoppaus on tärkeä asiakaspalvelun laadun tarkkailun ja kehittämisen työkalu, sillä ketjuissa johtoporras ei pysty samalla tavalla seuraamaan arkisia tilanteita kuin pienessä yrityksessä. – Olen itse ollut myös tiskin toisella puolella myymässä ja tunnen työn haasteet. Tarkkailen asiakaspalvelua silloinkin, kun en mystery shoppaa. Yrityskulttuuri vaikuttaa todella paljon asiakaspalveluun. Joissakin yrityksissä työntekijöitä koulutetaan kohtaamaan asiakas, toisissa ei niinkään. Mystery shoppaaja uskoo, että osa ihmisistä on synnynnäisesti hyviä asiakaspalvelijoita, vaikka palveluasennetta voi myös opetella. Hyvä asiakaspalvelija tarvitsee ihmistuntemusta ja hänen on osattava mukauttaa käyttäytymistään asiakkaan persoonan mukaan. – Oleellista on, miten yritys osaa hyödyntää saamaansa palautetta. Joissain organisaatioissa tieto voi jäädä pyörimään vain johtoportaaseen tai se raportoidaan työntekijöille lannistavaan sävyyn. ■

Mikä ihmeen Palvelu Plus?

– En anna testiasioinnista 100 pistettä köykäisin perustein, kertoo mystery shoppaaja.

alvelu Plus auttaa toimeksiantajiaan selvittämään, mitä asiakasrajapinnassa tapahtuu. Palvelu Plussaa tarvitaan, kun pitää ymmärtää, miten palvelujen ja tuotteiden ostamisen prosessit toimivat, mitä asiakkaat tekevät ja millainen asiakaskokemus heille muodostuu. – Yritys hyötyy testiasioinneista jo ennen tutkimusten käynnistämistä, sillä niitä ennen yrityksen on luotava malli siitä, mihin asiakaspalvelulla pyritään. Puramme mallin mitattavaan muotoon. Jokainen testikäynti tarkentaa kuvaa yrityksen oman myynti- tai palvelukonseptin toimivuudesta. Tutkimus on käytännön johtamisen apuväline, kun trimmataan asiakaspalvelua ja myyntiä entistä parempaan kuosiin, kertoo johtaja Katja Kaukoranta Palvelu Plussasta. ■

3| 2015

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA