Cramon 3 16 by Cramo Finland Oy

HUOLELLISUUS HUIPUSSAAN ❯ Hyvinkään sairaala vaatii suunnittelua

KUROTTAJAT TUTUIKSI ❯ Uusi palvelu nostaa korkeuksiin

JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

03 | 2016

ROBOTISAATIO TULEE Riittääkö rakennusalalla töitä?

TEHOSTA TYÖTÄ Mutta älä luovu levosta

IHKAUUSI VERKKOVUOKRAAMO AUKESI Lue faktat eCRentistä

TURVALLISUUDEN TEHOMASIINAA ESITTELYSSÄ

SLUSHIN NICOLAS DOLENC:

MASSATAPAHTUMA NOUSI CRAMON HUIPPUKALUSTOLLA

pääkirjoitus 2

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

eCRentin ovet ovat auki

3| 2016

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland PÄÄTOIMITTAJA Tatu Hauhio TOIMITUS OSG Viestintä p. 0207 806 800 www.osgviestinta.fi

udistimme joulukuussa verkkosivujemme ilmeen ja ympäristön. Sivumme ovat nyt entistä käyttäjäystävällisemmät, selkeämmät ja helpommat käyttää. Olemme niitä suunnitellessamme ajatelleet teidän asiakkaiden tarpeita. Sivujen tärkein uudistus on se, että avasimme ovet uuteen eCRent (easyrent) -verkkovuokraamoomme. Haluamme Cramolla olla alan edelläkävijöitä ja tarjota asiantuntemustamme asiakkaidemme käyttöön nyt myös digitaalisesti. Kalustovalikoimaamme ja tuotetietojamme voi tutkia missä ja milloin vain. Kattavat tuotetiedot auttavat valitsemaan aina oikean työkalun oikeaan tarpeeseen. Tiedämme, että verkkopalvelut ovat teille asiakkaille yhä tärkeämpiä. Olemme vastanneet toiveisiinne ja luoneet uuden tavan vuokrata meiltä kalustoa puhelinpalvelun ja toimipisteasioinnin rinnalle. UUSI ECRENT-VERKKOVUOKRAAMO palvelee niitä Cramon asiakkaita, jotka haluavat hoitaa asiointinsa mieluusti verkossa. Usein laitetilaukset meille tehdään työmailla haastavissa olosuhteissa, ja toisinaan tarve tilaukselle syntyy myös toimistoaikojen ulkopuolella. Asiointi verkkokaupassamme on yhtä helppoa, mutta nopeampaa kuin piipahdus vuokraamolla tai puhelinsoitto meille. Kalustomme on saatavilla napin painalluksella ja tilauksen voi tehdä milloin vain. Palvelu toimii saumattomasti myös mobiilisti.

ECRENT KATTAA tällä hetkellä suosituimmat laitteemme ja kalustomme. Asiakas voi tilata laitteelle verkossa joko toimituksen suoraan työmaalle tai noutaa sen itse Cramon vuokraamosta. Palvelu listaa kaiken asiakkaan tilaushistorian työmaittain, joten asiakas voi tutkia omaa vuokraushistoriaansa. Kalustotarpeiden kartoittaminenkin on palvelun ansiosta entistä helpompaa. Palvelu päivittyy riippumatta siitä, tekeekö tilauksen vuokraamolla, puhelimitse vai verkossa. Asiakas voi tilata laitteelle verkossa myös noudon, kun vuokrauskausi päättyy. TÄMÄ ON meille iso ponnistus ja tulemme kehittämään ja laajentamaan verkkopalvelujamme jatkuvasti. Toivonkin siksi, että annatte meille runsaasti palautetta tekemästämme työstä – muuten emme voi mennä eteenpäin. Tämä on ollut hyvä vuosi sekä meille että asiakkaillemme. Otetaan yhdessä digiloikka ensi vuoteen.

TOIMITUSKUNTA Maiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula, Mikko Yläjääski ja Saara Vainio TOIMITUSSIHTEERI OSG Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OSG Viestintä, Mikko Koistinen KANNEN KUVA Satu Kemppainen PAINO Gravity Nordic PAPERI Galerie Art Silk

Rauhallista joulun odotusta toivottaen, PAINOSMÄÄRÄ 6 800 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com Maiju Nupponen, Cramo Finland

TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

4041 0884

PELIT&VEHKEET ❯ Luottolaitteilla työ käy turvallisesti

PULMA&RATKAISU ❯ Miten vuokraan laitteita illalla?

GREAT DAY OFF WORK ❯ Juha Luostarinen on lätkämiehiä

3| 2016

16 NOUSUSSA: HYVINKÄÄN SAIRAALA

SORVIN ÄÄRESSÄ

UUTISET

TYÖHYVINVOINTI: AJAN HALLINTA

PALVELUESITTELY: KUROTTAJAPALVELUT

ESIKUVA: NICOLAS DOLENC

PELIT&VEHKEET

TEEMAJUTTU: ROBOTISAATIO

PULMA&RATKAISU

GREAT DAY OFF WORK

Nousussa TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

3| 2016

Rakenteilla

terve sairaala Hyvinkää saa uuden sairaalan elokuussa 2018. Mittavan hankkeen pääurakoitsija on PEAB ja Cramo vastaa työmaan infrastruktuurista.

– Kävimme projektin alkuvaiheessa Cramon kanssa läpi, mitä vaihtoehtoja meillä on rakennuksen valurungon lämmittämiseksi, kertoo PEABin työmaapäällikkö Heikki Korpela

”

Ehdoton tavoitteemme on tehdä terve talo, siksi kosteudenhallinnan on oltava hanskassa.

3| 2016

– Koska Hyvinkään toimipisteemme sijaitsee parin kilometrin päässä työmaalta, pystymme huolehtimaan myös nopeista täsmätilauksista, kertoo Cramon Jarkko Niinivaara.

yseessä on Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan (HUS) yhteishanke, jonka kustannusarvio on noin 64 miljoonaa euroa. – Saimme valettua ensimmäisen kerroksen holvin marraskuussa. Hanke on erityislaatuinen, koska runko valetaan alusta loppuun asti paikan päällä perinteisin menetelmin, kertoo PEABin työpäällikkö Heikki Korpela. Sairaalasta tulee viisikerroksinen ja sen pinta-ala on noin 23 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksen rungon pitkät jännevälit ja levyrakenteiset seinät mahdollistavat tilojen muunneltavuuden. CRAMO VASTAA sairaalan työmaan infra-

taan kaasusäiliön sijaan 210 kilogramman suurastioissa, joita työmaalla on maksimissaan noin parikymmentä kerrallaan, kertoo Cramon projektipäällikkö Mikko Marttila. Nyt PEAB puntaroi kosteudenhallinnan hankkimista Cramolta. – Ehdoton tavoitteemme on tehdä terve talo, siksi kosteudenhallinnan on oltava työmaalla hanskassa. Haluamme pelata varman päälle ja jokainen yksityiskohta, esimerkiksi betonimassan ja lujuusluokan valinta, pitää tehdä harkiten, Korpela sanoo. Kriittisin paikka kosteuden kannalta sijaitsee rakennuksen yläosassa: kun katto valmistuu, PEAB alkaa tehdä sisätöitä ylhäältä alaspäin. Yläkerrosten tulee kuivua nopeasti ja rakenteisiin ei saa jäädä kosteutta.

struktuurista ja on toimittanut paikan päälle työmaatilat, aluesähköistyksen, aidat ja kulunvalvonnan. – Projektin alkuvaiheessa kävimme Cramon kanssa yksityiskohtaisesti läpi, mitä vaihtoehtoja meillä on esimerkiksi valurungon lämmittämiseksi. Viranomaiset määrittelivät tarkoin, miten meidän tulee toimia. Koska työmaan vieressä toimii edelleen vanha sairaala, meidän pitää olla erityisen varovaisia ja esimerkiksi ambulanssien kulkutiet on pidettävä koko ajan vapaina, Korpela toteaa. – Valujen lämmityksen hoidamme Cramon työmaille tarkoitetun lämmitys- ja turvallisuussuunnitelman mukaisesti kaasulämmityskalustollamme. Energia toimite-

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ON käynnissä useita sairaaloiden rakennushankkeita, ja Korpela toivookin, että tekijät voisivat tehdä yhteistyötä. – Rakentamista ei kukaan voi tehdä yksin, siksi kokemuksia pitää voida jakaa. Työmaalta toiselle oppimisen pitäisi olla alalla itsestäänselvyys. Hän pitää tärkeänä sitä, että PEABilla ja Cramolla on ollut koko ajan yhteinen tavoite. – Palvelu pelaa parhaiten, kun Cramolta ollaan meihin proaktiivisesti yhteydessä ja ehdotetaan jotain sellaista vaihtoehtoa, jota emme ole hoksanneet itse. On hyvä, jos ei odoteta, että asiakas painaa paniikkinappulaa, vaan ennakoidaan tilanteita. ■

UUTISET

KOONNUT: MARI KUUSINEN JA MATLEENA MERTA | KUVAT: SATU KEMPPAINEN JA DREAMSTIME

”

Olemme iloisia siitä, että työntekijämme ovat lähteneet näin hyvin mukaan ohjelmaan.

3| 2016

Työntekijämme ottivat

osakesäästöohjelman omakseen

ramon osakesäästöohjelma on vakiinnuttanut suosionsa työntekijöiden keskuudessa. Tällä hetkellä viidennes henkilöstöstä omistaa Cramon osakkeita. Ohjelmassa mukana olevan henkilöstön määrä on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2012 lähtien, jolloin osakesäästöohjelma lanseerattiin. Cramolaisilla on mahdollisuus sijoittaa kahdesta viiteen prosenttia bruttopalkastaan yhtiön osakkeisiin. Osakesäästöohjelmaan sitoudutaan vuodeksi kerrallaan ja säästämisen voi keskeyttää milloin tahansa. Säästösumma vähennetään automaattisesti työntekijän nettopalkasta palkanmaksun yhteydessä. Henkilöstö voi myydä ostetut osakkeet milloin tahansa. Monelle työntekijälle yrityksen tarjoama osakesäästöohjelma on ensimmäinen kosketus osakesäästämiseen. − Olemme iloisia siitä, että työntekijämme ovat lähteneet näin hyvin mukaan ohjelmaan. Palkitsemme kolme vuotta osakkeita omistaneet työntekijät yhdellä lisäosakkeella kahta osaketta kohti. Maksoimme ensimmäiset lisäosakkeet tänä vuonna, kertoo Cramo Finlandin toimitusjohtaja Tatu Hauhio. 

Cramo voitti joulupukin Hyvinkään sairaalan lapsille

hteistyökumppanimme Lataamo järjesti syksyllä pienimuotoisen kilpailun, jossa saattoi voittaa joulupukin vierailun joko yritykseen tai valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Osallistuimme arvontaan ja ehdotimme kohteeksi Hyvinkään sairaalan lastenosastoa. – Perusteinamme olivat muun muassa, että joulu on lapsille tärkeä juhla, ja olisi siksi hienoa päästä tuomaan lisää joulumieltä niille lapsille, jotka eivät voi viettää joulua kotonaan. Iloksemme voitto osui meille ja pukki pääsee käymään Hyvinkäällä, kertoo digitaalisen viestinnän asiantuntija Saara Vainio. Joulupukin matkaan lähtee myös muutama Cramon oma tonttu tervehtimään sairaalan lastenosaston potilaita. Iloista joulua kaikille lukijoillemme! 

3| 2016

Cramo parantaa digitaalisia palvelujaan ja perustaa eCRent-verkkovuokraamon

ramo uudistaa joulukuussa sekä konsernin että kaikkien maidensa verkkosivujen ilmeen ja ympäristön. Samalla avaa ovensa eCRent-verkkovuokraamo tiliasiakkaille Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Cramo ottaa eCRent-palvelun käyttöön muissa konsernin maissa ensi vuoden alussa. – Olemme Cramolla alan edelläkävijöitä ja tarjoamme asiantuntemuksemme käyttöön nyt myös digitaalisesti. Verkkopalvelut ovat asiakkaillemme yhä tärkeämpiä, joten olemme vastanneet heidän toiveisiinsa ja monipuolistaneet omaa palveluvalikoimaamme, kertoo Cramon maajohtaja Tatu Hauhio. Cramon verkkosivujen suurin uudistus on entistä käyttäjäystävällisempi ilme, joka pitää sisällään muun muassa kätevän hakutoiminnon. Sen avulla Cramon kalustovalikoimaa ja tuotetietoja voi tutkia missä ja milloin vain. Uusi eCRent-verkkovuokraamo palvelee niitä Cramon asiakkaita, jotka haluavat hoitaa kaiken asiointinsa verkossa. Palvelu toimii saumattomasti myös mobiilisti. – Usein laitetilaukset meille tehdään työmailla haastavissa olosuhteissa. Asiointi verkkokaupassamme on yhtä helppoa, mutta nopeampaa kuin piipahdus vuokraamolla tai puhelinsoitto meille. Kalustomme on saatavilla napin painalluksella, summaa Jonas Pärssinen. 

Valvomokulunvalvontaohjelma uudistuu

ramon Valvomo-kulunvalvontaohjelma muuttuu vuodenvaihteessa nopeammaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Valvomo on selainpohjainen ohjelma, johon on koottu kaikki työmaalla tarvittavat valvontatyökalut. − Valvomo kommunikoi kulunhallinlaitteiden, kuten ajoneuvoja henkilöporttien, lukitusjärjestelmien sekä kiinteiden ja mobiilien leimauspäätteiden kanssa. Ohjelman kautta työnjohtajat voivat lähettää työntekijöitä koskevat kuukausiraportit verottajalle, ja ohjelmasta näkee myös helposti Suomen Tilaajavastuun asettamat työmaita koskevat lakisääteiset velvoitteet, selvittää Cramon tuotepäällikkö Marko Ohtonen. Cramo tarjoaa kaikki työmaan kulunvalvontaan liittyvät palvelut avaimet käteen -periaatteella. Kulunvalvontaohjelman lisäksi saatavana on muun muassa aitoja ja portteja. − Valvomo-ohjelma on ollut erittäin suosittu asiakkaidemme keskuudessa. Olemme nyt panostaneet käyttäjäkokemukseen entistäkin enemmän. Esimerkiksi kaikki ohjelman peruskäyttöön tarvittavat toiminnot löytyvät jatkossa yhdeltä sivulta. Osa muutoksista näkyy ohjelmassa jo nyt ja loput ovat nähtävissä ensi vuoden alussa, Ohtonen lupaa.  LUE LISÄÄ: www.cramo.com/fi-FI/palvelut/turvallisuus/kulunvalvonta/

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: CRAMO

Kurota korkealle

3| 2016

Cramon monipuolinen kurottajapalvelu tarjoaa niin pieniä erikoiskurottajia, pyöriviä koneita kuin 35 metrin korkeuteen ulottuvan Magni RTH 5.35 -kurottajankin.

Kurottajavalikoimassa on tarjolla sekä ketteriä erikoiskurottajia että järeämpiä 35 metriin ulottuvia laitteita. Nosturiauto pääsee hankaliinkin kohteisiin ja tuo samalla tavaran tullessaan. Kurottajiin saa lisävarusteena esimerkiksi henkilönostokorin, kauhan ja nostovarren.

eollisuudessa ja työmailla on usein vaativia asennuskohteita ja projekteja, joissa tarvitaan monipuolisesti varusteltuja kurottajia. Cramon maanrakennusliiketoimintaa vetävä Joni Ihalainen mainitsee kurottajien käyttökohteiksi tavallisten rakennustyömaiden lisäksi esimerkiksi metallirakenteiden asennukset ja siltatyömaat. – Kurottajia tarvitaan siellä, missä pitää nostaa tavaroita ja ihmisiä korkealle, tai ulottua pitkälle. Kalusto on tarpeen niin rivitalotyömailla kuin suurissa teollisuuskohteissakin. CRAMO VAHVISTI logistiikka- ja kurottaja-

palveluitaan viime keväänä, kun se osti Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Ihalainen toteaa, että kauppa kasvatti Cramon konekantaa ja vahvisti alan osaamista.

– Tehostamme koko ajan kurottajapalvelumme kalustoa ja kuljettajiemme osaamista. Erikoiskoneiden vuokraamisessa on tärkeää tuntea asiakas, jotta vuokralaitteesta saa mahdollisimman hyvän hyödyn, Ihalainen toteaa. CRAMON KUROTTAJAPALVELUUN kuuluu

aina kuljettaja, kun työtä tehdään ympäripyörivillä koneilla. Näiden koneiden nostokorkeus on mallista riippuen 17−35 metriä. Vuokratuimpia ovat 25 metriin ulottuvat koneet. – Kalustossamme on kaksi Suomen kolmesta 35 metriin ulottuvasta kurottajasta. Kokoluokka on maailman suurinta, Ihalainen kertoo. Ilman kuljettajaa voi vuokrata vain niin sanotun jäykän kurottajan, joka ylettyy 4−19 metriin. Ihalainen korostaakin, että ammattitaitoinen kuljettaja on tärkeä osa palvelun

toimivuutta ja turvallisuutta. Kun osaava kuski käyttää konetta, on myös työskentelyn tehokkuus parhaimmillaan. JOKAISELLE TYÖMAALLE löytyy sopivin rat-

kaisu Cramon kurottajapalveluiden laajasta valikoimasta. Kaluston monipuolisuutta tehostavat lisävarusteet, kuten kauhat, nostovarret ja vinssit sekä henkilönostokorit, tavarakorit ja pyörivät trukkipiikit. Valikoimassa on myös pieniä minikurottajia, joilla varmistetaan työn sujuvuus ahtaissa tiloissa. Pienet erikoiskurottajat soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi pysäköintihalleissa ja painorajoitetuissa tiloissa. – Vakiokalustoa ovat myös nosturiautot. Ne täydentävät liiketoiminnan laajuutta vaativissa asennuskohteissa ja tavaroiden siirroissa työmaille, Ihalainen miettii. ■

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: CRAMO JA DREAMSTIME

pelit&vehkeet 2

3| 2016

Turvallista työskentelyä Cramo esittelee viisi luottotuotetta, joilla työ sujuu helposti ja ennen kaikkea turvallisesti. ® 1 IXOLIFT 400 S 2 ECOLIFT3 COMBISAFE4 VEPE LIFELINE 5 PLANT NAPPY -HENKILÖNOSTIN MASTONOSTIN LASTAUSJÄRJESTELMÄ -PUTOAMISSUOJAUS-VALUMA-ALLAS Ixolift on turvallinen Ecolift-mastonostin Combisafe-lastausjärjesJÄRJESTELMÄ Työmaan ympäristöturvaihtoehto tikkaille ja on monikäyttöinen ja telmään kuuluvat porrasPutoamissuojausjärjestelvallisuutta lisäävät Plant telineille. Nostin painaa ympäristöystävällinen kiinnike, 6-askelmaiset, mässä kaksi henkilöä voi Nappy -valuma-altaat, 140 kiloa, joten siirtely henkilönostin. Sisätiloikokoon taittuvat ja säätyöskennellä samanaikaijoita voi käyttää esimeronnistuu yhden hengen hin tarkoitettu Ecolift on dettävät työmaaportaat ja sesti vaakasuuntaisessa kiksi generaattorien ja voimin ja laitetta voidaan turvallinen vaihtoehto kaiteet sekä telinekiinnikankkuripisteköydessä. kompressorien kanssa. kuljettaa myös pakettiautikkaille, korokkeille ja keet. Lastausjärjestelmän Järjestelmä koostuu väliAltaan ainutlaatuinen ratossa. Laitetta voi käyttää pienille rakennustelineille. avulla voi muodostaa ja ulkoseinäelementteihin kenne kerää alusmattoon sisätiloissa. Ixoliftin työsAina valmis nostin ei käytä helpon ja turvallisen valmistusvaiheessa asenkoneista valuvat öljyt ja kentelykorkeus voidaan akkuja tai sähköä, joten kulun esimerkiksi rekan netuista Hilma-holkeista ja polttoaineet, mutta sadesäätää kaasujousen avulla sitä ei myöskään tarvittai perävaunun lavalle. Sami-seipäästä. Järjestelvesi valuu pois. Joustava neljään metriin. Suurin se ladata. Se sopii hyvin Järjestelmän uusin osa on mää käytetään rakenallas muotoutuu alustan sallittu työkuorma on 150 esimerkiksi sairaaloiden, porraskiinnike. Lastausnustyömaalla vaativissa mukaiseksi. Perässä kiloa. Työtason koko on elintarviketeollisuuden, järjestelmä tuo lastaukvaakamuotin asennustöisvedettävä generaattori tai 526 x 556. Nostimessa on lääketeollisuuden, myyseen sujuvuutta ja lisää sä. Seipäät sijoitetaan niin, muu pyörien päällä oleva automaattiset turvajarrut. mälöiden ja rakennustyömerkittävästi työturvalliettä Lifeline-turvaliinan laite on helppo saada almaiden käyttöön. 305 kiloa suutta. jänneväli on korkeintaan taan päälle sen pehmeän painavan Ecoliftin työsken20 metriä. reunan yli. Altaan pohjalla telykorkeus on 4,2 metriä, oleva matto voidaan vaihkun työtaso on 2,2, metrin taa uuteen tai poistaa korkeudella. Nostinta on neste esimerkiksi mankekevyt ja nopea veivata käloimalla se. Valikoimassa sin, koska maston sisällä on kolmea kokoa. on kaasujousi. Kori nousee ylös 15:ssä sekunnissa.

pulma&ratkaisu TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO

Vuokraa kalusto

3| 2016

verkosta

Cramon uusi eCRent-verkkovuokraamo aukesi joulukuun alussa. Nyt koneiden vuokraaminen käy helposti mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Tilauksen Cramolle voi jatkossa tehdä vaikka tabletilla uudessa eCRent-verkkovuokraamossa.

ramon asiakkaiden ei enää tarvitse odottaa aamuun saakka saadakseen asiansa hoidettua. Uudessa eCRentverkkovuokraamossa voi tilata ja palauttaa tuotteita, sekä tarkastella tuotetietoja ja hintoja. Jos kaluston tarve tulee yllättäen, asiakas näkee verkkokaupasta heti, mitkä tuotteet ovat vapaana. − Verkkopalveluiden suosio kasvaa jatkuvasti. Cramo haluaa olla konevuokrausalan edelläkävijä, ja siksi siirsimme palvelumme myös verkkoon. Verkkovuokraamon ja -kaupan suunnittelu alkoi vuonna 2015, ja osa asiakkaistamme on ollut mukana testaamassa pilottiversioita tammikuusta 2016 alkaen. Heiltä saamamme palautteen perusteella kehitimme palvelun, joka vastaa asiakkaidemme tarpeisiin mahdollisimman monipuolisesti, kertoo Cramon asiakaspalvelupäällikkö Tuomas Haapalainen.

ASIAKKAAT VOIVAT tehdä tilihakemuksen verkkovuokraamoon joko verkkopankkitunnuksilla Tupas-palvelussa tai täyttämällä lomakkeen verkossa ja viemällä sen Cramon

toimipisteelle. Palvelusta asiakas näkee kaikki laskunsa, vuokraamansa koneet työmaittain, sekä niiden palautuspäivät. Palautuspäivän lähestyessä eCRent lähettää asiakkaalle ilmoituksen. Näin koneita ei unohdu työmaille, ja asiakas voi halutessaan pidentää vuokrausaikaa palvelun kautta. − Asiakas näkee verkkovuokraamosta ja -kaupasta aina ajantasaisen valikoiman. Alkuun palvelussa on selattavissa 280 konetta, joista 160 on vuokrattavissa verkosta. Tuenta-, kaide-, ja telinekalustoa eCrentissä on 80 tuotteen verran. Myöhemmin palvelusta löytyvät kaikki Cramon vuokratuotteet, Haapalainen lupaa. Asiakas voi tilata kaluston suoraan työmaalle tai noutaa sen valitsemastaan Cramon toimipisteestä. Jos tuote vaatii asennuksen, asiakas voi jättää Cramolle yhteydenottopyynnön, jolloin Cramon toimipiste ottaa yhteyttä asiakkaaseen. VERKKOVUOKRAAMO ON suunniteltu mah-

dollisimman helppokäyttöiseksi. Jos asiakkaalle kuitenkin herää kysymyksiä verkko-

eCRent toimii saumattomasti myös mobiilisti.

palvelun suhteen, hän voi kysyä apua Cramon asiakaspalvelukeskuksesta tai toimipisteeltä. − Olemme julkaisemassa myös asiakaspalvelu-chatin, jota voi käyttää verkkosivuillamme. Chatissa asiakas voi jutella anonyymisti Cramon asiakaspalvelukeskuksen henkilökunnan kanssa. Autamme chatissa verkkovuokraamon käytössä. Aluksi chat on myös käytössä Cramon normaalien aukioloaikojen puitteissa, eli kello 7−16. eCRent sisältää kattavat tiedot Cramon tuotteista ja tuotetietoja päivitetään jatkuvasti. Palvelussa voi tarkastella esimerkiksi nostinten ulottumakaavioita ja asennusohjeita. − Tuotteiden yhteyteen on tulossa myös käyttöohjeet, Haapalainen kertoo. ■

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: SATU KEMPPAINEN

Uusi työ, mainiot työkaverit

sorvin ääressä

Tuore vuokraamotyöntekijä asettuu mielellään asiakkaan asemaan.

ika Wilén on tuore cramolainen.

26-vuotias mies aloitti Tuusulan vuokraamolla vuokraamotyöntekijänä puoli vuotta sitten. – Siirryin Cramolle rakennustyömaalta Helsingistä, missä tein perussaneeraushommia. Purin vanhaa ja rakensin uutta. Vaikka olin rakennuksilla vain vähän aikaa, Cramo tuli tutuksi. Wilén ei ole koskaan viihtynyt koulun penkillä kovin hyvin. Peruskoulun jälkeen hän kokeili lukiota, teki sekalaisia hommia, kävi armeijan ja siirtyi Hong Kong -tavarataloon Keravalle myymään työkaluja ja -koneita. Myyjän työssä vierähti neljä vuotta. – Tykkäsin asiakaspalvelusta, mutta kaipasin vaihtelua. Lähdin aikuiskoulutukseen Edupoliin viisi kuukautta kestävälle kurssille, josta valmistuin saneeraajaksi, eli pintarakenteiden korjaajaksi. Näyttötutkinnot jäivät tosin suorittamatta, kun jo pääsin Cramolle töihin. WILÉN USKOO juurtuneensa Cramolle.

– Meillä on loistava duuniporukka, heitämme hyvää läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti. Hänen työpisteensä on Tuusulan vuokraamolla, jossa hän tekee vuokraussopimuksia asiakkaille. Enimmäkseen työ hoituu puhelimitse ja sähköpostilla, mutta aina silloin tällöin asiakkaat käyvät meillä paikan päällä vuokraamassa tarvikkeita. – Laadin vuokraussopimukset, otan niihin asiakkaalta kuittauksen, laitan kaluston kuntoon ja lähetän maailmalle, hän tiivistää. Suurin osa Tuusulan vuokraamon asiakkaista on yrityksiä. – Vaikka olen ollut hommissa vasta vähän aikaa, olen saanut jo vakioasiakkaita, jotka haluavat asioida juuri minun kanssani. Se tuntuu hyvältä.

3| 2016

Tuusulan vuokraamossa on Wilénin lisäksi viisi työntekijää, jotka hoitavat vuokrauksia. HAASTAVAA ON miehen mukaan hinnoittelu.

– Varsinkin alussa jouduin tekemään monta hyvitystä. Sopimusten kanssa pitää olla tarkkana. Onneksi vieressä istuu konkari, jolta voi aina kysyä neuvoa. Hankalia tilanteita ovat myös työmaaselvitykset. Wilen törmää niihin, kun kalustoa rikkoutuu tai häviää työmaalta. Aina ei asiakkaan kanssa ole yksimielisyyttä siitä, kuka on korvausvelvollinen. – Aina olen kinkkisistäkin tilanteista selvinnyt ja löytänyt ratkaisun yhdessä asiakkaan kanssa. Ehkä siinä auttaa se, että yritän asettua mahdollisimman hyvin myös asiakkaan asemaan. 

”

Heitämme hyvää läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti.

– Työpäiväni on ollut mainio, kun on ollut sopivasti kiirettä ja keikat hoituvat ilman erityisempiä ongelmia, toteaa vuokraamotyöntekijä Mika Wilén.

3| 2016

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME JA PIA VILANEN

Levollisuus tuo tehoa työhön

Ollaanpa työmaalla tai konttorissa, tehokkainta työ on, kun sitä tekee suunnitelmallisesti ja rauhallisin mielin. Myös tämän vuoden tapaturmapäivän teemana oli hopulle loppu, sillä kiire johtaa usein työtapaturmiin.

enkilöstön kehittämiseen keskittyvän Luotain Consulting Oy:n toimitusjohtaja Pia Vilanen on jo kymmenen vuoden ajan auttanut ihmisiä saamaan enemmän aikaan työssään ja samalla nauttimaan siitä. – Tehokkaasta työnteosta on etua kaikille. Kun työ sujuu joutuisasti, ihmisen ammatillinen itsetunto vahvistuu, hän kokee itsensä pystyväksi ja stressi vähenee. Työpäivät pysyvät helpommin maltillisen pituisina, jolloin aikaa jää myös palautumiseen. Yrityksen kannalta katsottuna tehokas työnteko parantaa kilpailukykyä, Vilanen toteaa. Ajan ja stressin hallinta ovat Vilasen mukaan usein sama asia, ja niillä on selvä yhteys työn tehokkuuteen. Tehokkuuseroja

3| 2016

vinkkiä työn hallintaan ISOKAAN TYÖMÄÄRÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ AIHEUTA HAITALLISTA STRESSIÄ, KUN SE ON JÄRJESTETTY NIIN, ETTÄ HALLINNAN TUNNE SÄILYY. NÄILLÄ VILASEN VINKEILLÄ PÄÄSET ALKUUN:

PYSÄHDY. Mitä enemmän töitä ja kiirettä on, sitä tärkeämpää on pysähtyä miettimään, mitä on tekemässä ja tekeekö sen parhaalla mahdollisella tavalla. Multitasking eli usean asian tekeminen yhtä aikaa ei yleensä ole tehokkain tapa, vaikka touhuamisesta tulee tehokas tunne. Työ sujuu parhaiten, kun pysyttelee tyynellä ja rauhallisella mielellä ja tekee yhden asian kerralla alusta loppuun. Tyyneyden säilyttäminen voi työpaineiden keskellä olla helpommin sanottu kuin tehty. Osalla meistä on taipumusta murehtimiseen. Kun tekemättömien töiden pino on jatkuvasti mielessä, keskittyminen meneillään olevaan tehtävään voi häiriintyä. – Kursseillamme harjoitellaan muun muassa mindfulness-taitoja eli keskittymistä nykyhetkeen ja käsillä olevaan tehtävään. Levollinen ja suunnitelmallinen tekeminen on tehokkainta ja antaa mahdollisuuden myös nauttia työnteosta, Vilanen kannustaa.

synnyttävät myös esimerkiksi sisäisen motivaation, ammattitaidon ja käytettyjen työmenetelmien erot. Ne on usein mahdollista korjata, mutta erot on ensin havaittava. Ajanhallinnan puutteet tunnistaa siitä, että olo on riittämätön. Kun unettomuus alkaa vaivata, seinät tuntuvat kaatuvan päälle, työ ei lopu koskaan ja tulee ärhenneltyä työkavereille, on syytä pysähtyä miettimään, miten tilanteen voi korjata. Pahimmillaan pitkittyneestä stressistä voi seurata työuupumus. – Avainasiat ovat samat työpaikasta ja tehtävistä riippumatta. Kun työtehtävien joukosta löydetään oleellisimmat ja opitaan tekemään ne keskittyneesti, päästään jo pitkälle, Vilanen lupaa. 

SUUNNITTELE. Suunnitelmallinen tekeminen on stressinhallinnassa avainasemassa. Jatkuva tulipalojen sammuttaminen ja viime tipassa tekeminen ei ole tehokkainta. Siitä saattaa myös laatu kärsiä ja se tuottaa uudelleen tekemistä. – Usein tuotamme yhdessä kokonaisuuksia ja työmme liittyvät toisiinsa. Suunnittelu ja sopiminen yhdessä tehostaa työtä paljon. Jos joku työvaihe muodostuu jatkuvasti pullonkaulaksi, jonka valmistumista muut odottavat, kannattaa pysähtyä arvioi-

maan, miten tilanne korjataan. Työt kannattaa suunnitella niin, että ne valmistuvat ajoissa suhteessa toisiinsa, Vilanen toteaa.

PYYDÄ APUA. Tehokas työnteko edellyttää töiden jakamista, kun ne kasautuvat. Et välttämättä huomaa itse, että voisit pyytää apua. Voi tuntua kunnia-asialta, että hoitaa työnsä itse eikä sälytä niitä toisten niskoille. Tässäkin pysähtyminen auttaa. Auttamisen pelisäännöistä olisi hyvä puhua avoimesti työyhteisössä, jotta työt saataisiin jaetuksi myös ruuhkahuippuina tehokkaasti.

PANE TYÖT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. Millä minun onnistumistani mitataan? Se on hyvä kysymys, jonka kautta oleellisimmat tehtävät usein löytyvät. Joskus kuitenkin työtä vain on paljon. Priorisointia voi helpottaa, kun asiaa mietitään yhdessä. Vilanen neuvookin tekemään toimintasuunnitelman porukalla. Kun joukolla tai yhdessä esimiehen kanssa sovitaan, mitkä työt tehdään ensin ja mitkä myöhemmin, stressi helpottaa. – Kaikkeen ei voi panostaa yhtä aikaa. Jos meneillään on aikaa vievä projekti, on tarpeen suunnitella, mitkä asiat jäävät sillä välin vähemmälle ja mitkä kenties kokonaan tauolle. Tästä on syytä keskustella ja sopia yhdessä, jotta kaikki tietävät, missä mennään. Vilanen kehottaa selväsanaisuuteen kaikessa sopimisessa. Tarkoittaako muutama viikko kolmea vai viittä viikkoa?

KESKEYTYKSET KURIIN. Järjestä itsellesi yhtäjaksoista hiljaista aikaa, jolloin työ ei keskeydy. Ennakoi ja sovi yhdessä muiden kanssa, jotta saat riittävän työrauhan. Hiljaista aikaa voi myös suunnitella ja merkitä omaan kalenteriin.

KYSY NEUVOA ESIMIEHELTÄ. Jos työt tuntuvat kaatuvan päälle, tukeudu esimieheen. – Hallinnan tunne on meille kaikille tärkeä. Joskus vastuunjakoa tarvitsee selkeyttää. Ajanhallinnan parantamiseen liittyy aina perustehtävien, vastuiden ja tavoitteiden läpikäynti ja tarvittaessa selkiyttäminen, Vilanen kertoo.

OPETTELE SANOMAAN EI. Jos perustehtävä on hämärtynyt ja työkavereiden tai naapuriosaston pyynnöt toteutetaan aina ensin, paukut voivat mennä väärään paikkaan. Kun omat tehtävät jäävät viimeiseksi, saattaa syntyä työn kulkuun pahimmillaan tukos, joka haittaa koko porukan tekemisiä. To do -listan lisäksi kannattaa ajoittain miettiä myös Not to do -listaa. – Kieltäytyä voi nätistikin. Voi tarjota esimerkiksi vaihtoehtoja: Juuri nyt en pysty tekemään, mutta miten olisi huomenna tai ensi viikolla? Voi myös ehdottaa, että otetaan asia esiin palaverissa ja sovitaan, kuka työn tekee. Hyvä yhteistyö kantaa hedelmää ja toistemme auttaminen on aina tärkeää, mutta jos huomaat, että omat tehtävät kasautuvat jatkuvasti, on hyvä oppia myös rajaamaan. 

esikuva

3| 2016

Ihmisläheinen

visionä Ennen uraansa tapahtumatuottajana ja Slushin vetäjänä Nicolas haaveili pelaavansa koripalloa ammattilaistasolla. ”Kun polvi petti, piti keksiä jotain muuta. Silloin lähdin opiskelemaan tietotekniikkaa Aaltoyliopistoon.”

ääri TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

Nicolas Dolencin luotsaama teknologiatapahtuma Slush on yksi Suomen tämän hetken suurimmista menestystarinoista. Marras−joulukuussa järjestettävän Slushin keskiössä olivat ihmiset ja heidän halunsa muuttaa maailmaa. icolas Dolenc kuuli Slushista ensimmäisen

kerran vuonna 2013. − Tiesin, että se on tapahtuma, jossa on jäätävän hyvät jatkot. Halusin mukaan toimintaan ja seuraavana vuonna aloitinkin tittelillä ”Head of parties” eli suomeksi juhlavastaavana. Nopeasti kyllä tajusin, että Slush on paljon muutakin kuin bileitä, mies naurahtaa. Nicolas sai heti vastuulleen Slushin oheistapahtumina pidettävien juhlien, kuten aloitus- ja lopetusbileiden järjestämisen. Työ oli hänelle luontevaa, sillä Aalto-yliopistossa ohjelmistotuotantoa ja johtamista opiskeleva Nicolas oli jo ennen Slushia ehtinyt pyörittää useita klubeja Helsingin yöelämässä. − Slush kiinnosti minua, sillä se tarjosi mahdollisuuden yhdistää tapahtumatuotannon ja koulusta saamani osaamisen. Vuonna 2015 minusta tuli Slushin vastaava tuottaja ja 2016 aloitin myös varatoimitusjohtajana. Tapahtumatuotanto on taloudellisesti epävarma ja stressaava ala. Slushin järjestämisessä Nicolasta ajaa eteenpäin halu työskennellä yhdessä osaavien ja intohimoisten ihmisten kanssa.

”

Slush ei ole vain tapahtuma, se on yhteisö.

− Slush ei ole vain tapahtuma, se on yhteisö. Olemme kiertäneet maailmaa muun muassa Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa ja meitä pyydetään jatkuvasti uusiin kohteisiin. Slushin järjestämisen pitää kuitenkin lähteä paikallisista ihmisistä, vaikkapa opiskelijoista. Missiomme on auttaa eteenpäin yrittäjiä, jotka haluavat valloittaa maailman.

Kasvuyrittäjät luovat tulevaisuuden Slushin järjestäjät haluavat innostaa tapahtuman kävijöitä miettimään, miltä tulevaisuus näyttää. − Nykyisin maailma muuttuu ja innovaatioita syntyy nopealla tahdilla. Slush ja kasvuyrittäjät edustavat tulevaisuuden työelämää, jossa yritysten on seurattava, mitä heidän ympärillään tapahtuu ja reagoitava siihen nopeasti, Nicolas selvittää. Itseoppinut tapahtumatuottaja toivoo, että ihmisten ajatukset oppimisesta ja opiskelusta muuttuisivat tulevaisuudessa. − Meillä käsitys, jossa opiskelu rajoittuu kouluihin ja luokkahuoneisiin. Internetin ansiosta nykyisin on mahdollista oppia itsenäisesti lähes mitä vain. Lisäksi on asioita, joita oppii vain tekemällä. Toivon, että oppiminen tapahtuisi myös enemmän yhdessä tekemällä. Yhtenä suomalaisten kasvuyritysten ongelmana Nicolas näkee vaatimattomuuden. − Tapaan aina silloin tällöin yrittäjiä, jotka kertovat haluavansa olla Suomen parhaita. Miksi ei maailman parhaita? Kun kiinalainen Jack Ma perusti maailman suurimman verkkokaupan Alibaban, kukaan hänen läheisensä ei uskonut, että se voisi olla kannattava. Toivoisin, että suomalaiset ajattelisivat isommin. Nicolaksen mukaan rahoituksen saaminen ei ole enää samanlainen ongelma kasvuyrityksille kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt haasteena on houkutella omaan yritykseen maailman parhaat osaajat. − Meillä oli tänä vuonna Slushissa muun muassa rekrytointitilaisuuksia ja työhaastatteluja, jotta yritykset ja osaajat löytäisivät toisensa.

3| 2016

NICOLAS DOLENC IKÄ: 27 ASUU: Helsingin Töölössä TYÖPAIKKA: Slush KOULUTUS: Melkein valmis diplomi-insinööri AMMATTI: Verkostoyrittäjä HARRASTUKSET: Koripallo, meditaatio ja urheilu Slush on voittoa tavoittelematon organisaatio. ”Tavoitteenamme ei ole tehdä mahdollisimman paljon rahaa, vaan mahdollisimman suuri vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan”, kertoo Nicolas Dolenc.

Aina aikaa läheisille Slushissa työskentelee vakituisesti 25 työntekijää ja 5 tapahtumatuotannon ammattilaista. Syksyllä remmiin astuu 60 kokopäiväistä työntekijää lisää, sekä 500 tapahtuma-alan ammattilaista. Lisäksi järjestelyissä avustaa 2300 vapaaehtoista. − Kun ihmiset ajattelevat Slushia, heidän mieleensä tulee vain tapahtuma. Itse tapahtuma kestää kuitenkin vain muutaman päivän. Loput 360 päivää vuodessa teemme toimistotyötä tai reissaamme muiden maiden Slush-tapahtumissa, Nicolas huomauttaa. Nicolaksen työpäivät koostuvatkin pitkälti yhteydenpidosta eri toimijoiden välillä. − Meillä on apuna tapahtumatoimisto Sun Effects. Minun työni on välittää organisaatiomme toiveet heille toteutettaviksi, ja pitää huoli siitä, että yhteistyö sujuu. Nicolaksen mukaan ihmiset ja heidän intohimonsa tehdä uusia asioita ovat syy, miksi Slush on olemassa. − Meillä on huikea työyhteisö, ja opin täällä ihmisiltä päivittäin enemmän asioita kuin koulussa yhteensä. Työtä on kuitenkin todella paljon, ja haluankin pitää huol-

ta ihmisten jaksamisesta. Hyvinvoinnin perustana ovat läheiset ihmiset. Vaikka olisi miten kiire, minulta löytyy aina aikaa lähteä kaverin kanssa kaljalle. Haluan olla hyvänä esimerkkinä sekä meidän työyhteisöllemme että startupeille, joiden kanssa työskentelemme. Nicolaksen mainion työpäivän tekevät työkaverit ja yhteiset onnistumiset. Slushin toimistolla halaillaan paljon ja tsempataan toisia. − Mainio työpäiväni on sellainen, että kun tulen toimistolle, siellä on kahvia valmiiksi keitettynä. Käymme paljon asioita läpi, mutta päivän päätteeksi yksikään kysymys ei jää avoimeksi. Lopuksi lähdemme kollegoiden kanssa urheilemaan. Olemme käyneet yhdessä esimerkiksi kiipeilemässä ja trampoliinipuistossa. Haastatteluhetkellä Slushiin on aikaa noin viikko, mutta Nicolaksella on myös muuta mietittävää. − Ensimmäisen lapseni laskettu aika on juuri samaan aikaan kuin Slush. Jos lapsi syntyy tuolloin, aion olla mukana synnytyssairaalassa, hän sanoo painokkaasti. ■

Slush ■ Slush on vuosittain Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen teknologia-alan startupit, sijoittajat, suuret yritykset, opiskelijat ja muut kiinnostuneet. ■ Tapahtuman järjestää voittoa tavoittelematon organisaatio. Apuna on myös useita tuhansia vapaaehtoisia. ■ Helsingin lisäksi Slusheja järjestetään Tokiossa, Singaporessa ja Shanghaissa.

Slush nousi Cramon kalustolla

uosittain Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä Slush nousee pystyyn nopeasti, noin viikossa. Cramo oli tänä vuonna mukana tapahtuman pystytyksessä tarjoamalla kalustoa, kuten nostureita ja trukkeja rakennustöihin. Lisäksi siirtokelpoisia tiloja tarjoava Cramo Adapteo esitteli tapahtumassa uusia Smartblock-työtilojaan, jotka tarjoavat rauhallisia työskentelysoppia avoimeen tilaan. − Emme koskaan puhu sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Haluamme, että tekemämme työ hyödyttää aina sekä yhteistyökumppaniamme, meitä että kolmatta osapuolta. Saimme Cramolta paljon kalustoa, jonka avulla Slushille rakennettiin upeat puitteet. Toivon, että cramolaiset saavat puolestaan Slushista uusia näkökulmia ja ideoita. Messuvieraat taas saivat nauttia yhteistyöstämme viihtyisänä messualueena, toteaa Slushin vastaava tuottaja ja varatoimitusjohtaja Nicolas Dolenc. Cramo pohtii laajentavansa yhteistyötään Slushin kanssa ensi vuonna. − Haluamme olla koko vuokrausalan edelläkävijä, joten meille oli hienoa päästä mukaan rakentamaan Slushia, joka on yksi Euroopan johtavista kasvuyritystapahtumista, iloitsee Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. 

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: JUHA RÖNING JA DREAMSTIME

Robotisaatio

3| 2016

tekee työstä turvallisempaa

Robotisaatio ja automaatio muuttavat työnteon tapoja monilla aloilla. Tulevaisuuden rakennustyömailla saatetaankin nähdä työmiesten lisäksi rakentajarobotteja. Professori Juha Röning rauhoittelee, että ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robottien töitä.

Robotisaatio tuo lisää töitä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Jos robotit yleistyisivät, tehtaat voitaisiin tuoda takaisin länsimaihin ilman, että yritysten kilpailukyky kärsii työn kalleuden vuoksi.

obotisaatio ja automaatio muuttavat sen, miten työtä tehdään tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan kolmasosa suomalaisista työskentelee ammateissa, jotka tulevat muuttumaan tai katoamaan digitalisaation ja automaation lisääntyessä. − Ammatteja häviää, mutta myös uusia syntyy. Niin on ollut aikaisemmin ja tulee aina olemaan, rauhoittelee kuitenkin Oulun yliopiston BISG- eli Biomimetics and Intelligent Systems -tutkimusryhmän johtaja ja professori Juha Röning. Röningin mukaan robotisaatio tuo itseasiassa lisää töitä Eurooppaan ja PohjoisAmerikkaan. Työn kalleus on tähän mennessä ajanut valmistavan teollisuuden suurimmaksi osaksi halpatyömaihin. Jos robotit yleistyisivät, tehtaat voitaisiin tuoda takaisin länsimaihin ilman, että yritysten kilpailukyky kärsii työn kalleuden vuoksi. − Ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robottien työtä sekä tekemään yhteistyötä robottien kanssa. Robotisaatiolla ja automaatiolla on tärkeä osa talouskasvun luomisessa ja siksi näiden teknologioiden kehitykseen kannattaa panostaa Suomessakin. Robotit voivat helpottaa ja nopeuttaa työntekoa monilla aloilla. − Robottien lisääntymisen myötä inhimillisten virheiden määrä vähenee, sillä robotit eivät väsy toistoa vaativissa tai raskaissa töissä kuten ihmiset. Teollisuudessa tämä tarkoittaa sujuvampaa ja nopeampaa tuotantoa. Lääketieteessä kirurgit käyttävät robotteja apuna vaativissa leikkauksissa, Röning selvittää.

3| 2016

Suomi on edelläkävijä etenkin kaivosrobotiikassa. Ala on raskas ja vaarallinen. Kaivosyhtiöt haluavatkin robotteja töihin turvallisuuden vuoksi. Ne hyödyntävät automaatiota muun muassa malmin ja sivukiven kuljetuksessa sekä poraamisessa. − Esimerkiksi kaivos- ja tunnelirakentamiseen tarkoitettuja laitteita valmistavalla kotimaisella Normetilla on koneita, jotka kaivavat itsenäisesti kuiluja ja päällystävät niitä ruiskubetonilla. Kaivosyhtiöt hyödyntävät tunneleiden ja kuilujen poraamisessa moniporaisia puomistoja, jotka muistuttavat toiminnaltaan teollisuusrobotteja. Robotit pystyvät poraamaan jopa vuorokauden yhtä mittaa ilman valvontaa. Kaivoskäytävissä käytetään myös itsenäisesti liikkuvia autoja ja lastauskoneita, jotka liikkuvat ahtaissa tunneleissa ihmisten kuljettamia ajoneuvoja nopeammin. ROBOTIT TULEVAT tekemään vaaralliset, ras-

kaat, likaiset tai paljon toistoa vaativat työt. − Rakennusalalla automaation ja robottien hyödyntäminen on toistaiseksi melko olematonta. Uuden teknologian kehittämiseen tarvittaisiin yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä, Röning sanoo. Rakentamisessa koneet voisivat ottaa ihmisiltä lihasvoimaa vaativia töitä, jolloin työntekijöiden ei tarvitsisi kuluttaa itseään nostamalla raskaita taakkoja. Muun muassa betonirakenteiden purun voisivat tulevaisuudessa hoitaa itsenäisesti toimivat robotit, joiden työskentelyä työn raskaus, pöly ja ympäristön melu eivät haittaisi. − Nykyisin uutta tekniikkaa käytetään esimerkiksi masuunien purkamisessa. Yleisesti ottaen automaatiota hyödynnetään kuitenkin paljon enemmän maarakennuksessa kuin talojen rakentamisessa. TYÖN AUTOMATISOINTI ja digitalisointi läh-

tevät jo suunnitteluvaiheesta. Niin rakennustyömaat kuin työvaiheet pitäisi suunnitella niin, että koneet pystyvät tekemään töitä ihmisten kanssa ja jopa itsenäisesti. − Maarakennuksessa on jo nyt käytössä koneita, jotka pystyvät liikkumaan ja tekemään töitä itsenäisesti. Ne pystyvät GPS:n avulla paikantamaan metrin tarkkuudella oikean paikan, johon maa-aines levitetään. Koneet pystyvät viestimään keskenään, sekä lähettämään tietoja niistä vastaavalle ohjaajalle. RÖNING USKOO, että samankaltaista auto-

maatiota käytetään tulevaisuudessa hyväksi myös rakennusalalla. Tällä hetkellä esteenä ovat kuitenkin itse rakennustyömaat, joissa on liikaa sattumanvaraisia esteitä ja vaihtelua roboteille.

Maarakennuksessa on jo nyt käytössä koneita, jotka pystyvät liikkumaan ja tekemään töitä itsenäisesti. Koneet pystyvät viestimään keskenään, sekä lähettämään tietoja niistä vastaavalle ohjaajalle.

”

Ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robottien työtä, sekä tekemään yhteistyötä robottien kanssa. Robottien toimintalogiikka pitäisi niin ikään ottaa huomioon jo talojen suunnitteluvaiheessa. − Arkkitehtien tulisi suunnitella talot niin, että koneiden olisi helppo kasata ne erillisistä moduuleista. Nyt talon rakentamisessa on liian monta vaihetta, jotta robotti suoriutuisi töistä yksinään. Röningin kuvaamaa moduuliajattelua sovelletaan jo nyt hirsirakentamisessa esimerkiksi hirsien kiinnittämisessä toisiinsa. − Rakennusala kaipaa työn tehostamista. Se on käynyt ilmi viimeaikaisista putkiremontteja koskevista uutisistakin, joiden mukaan saman putkiremontin tekeminen vie Suomessa kolme kuukautta ja Saksassa pari

viikkoa. Automaatio tekisi työstä nopeampaa ja tuottavampaa. Toisena suomalaisen rakentamisen ongelmana Röning näkee uusissakin taloissa liian usein esiintyvät kosteusvauriot. − Niiden välttämiseksi pitäisi kehittää antureita, jotka mittaavat ilman kosteutta ja hälyttävät mahdollisista virheistä, hän pohtii. Jutussa on käytetty taustatietona Liikenneja Viestintäministeriön julkaisua Robotiikan taustaselvityksiä sekä Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystä Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen.

TEKSTI: TANELI SANTAMÄKI | KUVA: SATU KEMPPAINEN

Jääkiekkoa ja yhteistyötä

GREAT DAY off WORK Lemminkäisellä tietohallinnon palvelupäällikkönä työskentelevän Juha Luostarisen vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja jääkiekon parissa.

JUHA LUOSTARINEN MITÄ TEKEE: Juha on työskennellyt tietohallinnon palvelupäällikkönä Lemminkäisellä tammikuusta 2011 alkaen. Aikaisemmin Lemminkäisen talonrakennuspuolella ja Lemminkäisen omistamassa Lemcon Oy:ssä markkinoinnissa ja viestinnässä työskennellyt Juha on kuitenkin ollut aikaisemminkin Cramon kanssa tekemisissä. Jo kouluaikoina hän pystytti Cramolla tilaelementtikouluja ja päiväkoteja, sekä teki insinöörikoulutuksensa lopputyön Tilamarkkinat Oy:lle, joka on myöskin Cramon, eli silloisen Rakentajain konevuokraamon omistama. Juha Luostarinen on pitkän linjan Cramo Hockey Cup -peluri.

SUHDE CRAMOON: Juhan isä teki uransa Rakentajain konevuokraamolla, jota kautta yritys on tullut Juhallekin tutuksi. Juha perusti heti Lemminkäisellä jääkiekkojoukkueen ja ilmoitti sen mukaan Cramon Hockey Cupiin. Ensimmäisen vuoden jälkeen Juha onkin vienyt joukkueen aina turnaukseen. Cramon turnaus on ollut niin suosittu, että joukkueita on jouduttu jopa karsimaan. HARRASTUKSET: Juhan vapaa-aika koostuu perheestä, jääkiekosta ja näiden kahden yhdistämisestä. Juha itse käy jääkiekkoharjoituksissa Lemminkäisen joukkueen kanssa kerran viikossa ja sen lisäksi hänen 7- ja 9-vuotiaat poikansa pelaavat kiekkoa Espoossa joukkueessa, jonka apuvalmentajana Juha toimii. Juhan perheeseen kuuluvat myös vaimo ja 3-vuotias tytär, joten vauhtia Luostaristen kotitaloudesta ei puutu. 

HYVÄ ALUSTUS Kun pääsen aloittamaan vapaapäiväni pitkien, yhtäjaksoisten yöunien jälkeen, voin olla varma, että siitä tulee hyvä. Myös koko perheen yhteinen pitkä ja rauhallinen aamiainen on mahtava tapa aloittaa päivä.

JÄÄKIEKKO Jääkiekontäyteinen päivä on aina hyvä päivä. Oli kyse sitten omista treeneistä, poikien treeneistä, muusta jääkiekkoon liittyvästä toiminnasta tai vaikka ihan vain penkkiurheilusta, tekee kiekko vapaapäivästä lähtökohtaisesti paremman.

CRAMO HOCKEY CUP Yksi parhaista tavoista viettää vapaapäivää, on Cramo Hockey Cup. Koko turnaus on vuosi toisensa jälkeen niin hyvin järjestetty, ettei tarvitse kuin nauttia. Turnaus on koko päivän kestävä irtiotto: pelit, ruuat, iltatilaisuus ja vielä Helsingin yöelämä päälle. Koko porukalla on aina todella hyvä henki.

3| 2016

Hyvää

Joulua