Cramon 3|2012 by Cramo Finland Oy

Cmon ra

TILA TOIMISTOKSI ❯ Valtran väki sai toimiston

VUOTAAKO VINTTI? ❯ Ilmatiiveys tuo tulosta

JOULUKUU |

CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

KARENSSIPÄIVÄ JAKAA MIELIPITEET ENERGIAMÄÄRÄYKSET NUMEROINA

Luo lumet kaivurilla

Mirja Salkinoja-Salonen

JAHTAA MYRKYTTÄJIÄ

03 | 2012

pääkirjoitus Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

nro 3 | 2012

Älä ekotekoa pelkää TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

erheessämme on kolme poikaa, joista nuorin on yhdeksän vanha, vanhin neljäntoista. Pyrimme viisihenkisessä perheessämme toimimaan ympäristöystävällisesti aina, kun siihen on mahdollisuus. Sammutamme valot tyhjistä huoneista ja kierrätämme jätteet. Etenkin nuoremmat pojat ovat innostuneet kierrättämisestä. He vievät aina mielellään tyhjät pullot kauppaan. Puuhaan heitä motivoi enemmänkin se palautetuista puteleista saatu pantti, eivät niinkään ne vihreät arvot ja kotoa saadut määräykset. Poikien pullonpalautusvimmassa piilee totuuden siemen myös rakentamisen alalla. Ala on muutoksessa. Meiltä vaaditaan kestävämpää kehitystä ja vihreämpiä arvoja. Tässä lehdessä käsittelemme esimerkiksi rakentamisen uusia energiatehokkuusmääräyksiä. Asioita, joihin alalla työskentelevien on ollut pakko varautua ja sopeutua. Uudistusten tekoon motivoivat kuitenkin vain harvoin ne ylevät arvot. Pieni palkkio hyvin tehdystä työstä sen sijaan auttaa varmemmin eteenpäin. Siksi lähdemme Cramolla aina uusia palveluja tai tuotteita kehittäessämme miettimään paitsi määräyksiä, myös sitä, miten voimme palvella asiakkaitamme paremmin. Tavoitteenamme on luoda asiakkaalle säästöjä ja tarjota kestävämpiä ja kannattavampia ratkaisuja. Konkreettinen esimerkki vihreästä tuotekehittelystä ja asiak-

kaan hyödyn yhdistämisestä ovat valikoimaamme tulleet uudet LED-valaisimet. Ne ovat paitsi energiatehokkaampia, myös kestävät tavallisia lamppuja pidempään. Asiakkaillemme syntyy valojen vaihdosta selvää säästöä. Toinen esimerkki ovat siirtokelpoiset tilamme, joiden suunnittelussa on valmistauduttu energiatehokkuusmääräyksiin jo yli kaksi vuotta. Tuloksena on saatu tiiviitä, energiaa säästäviä, toimivia ja ympäristöystävällisiä pilottitiloja, joita on käytössä jo yli sata. Tuotekehittely on onnistunut paitsi määräyksiä, myös ennen kaikkea asiakkaiden toiveita kuuntelemalla. Keräämme palautetta asiakkailtamme hyvin aktiivisesti. Asiakastyytyväisyysmittauksemme pyörivät ympäri vuoden säännöllisesti, ja kaikki palaute kerätään tarkasti talteen. Tarinan opetus on se, että uudistuksiin ja muutoksiin on turha suhtautua varautuneesti. Aina kun luodaan uutta, on hyvä tilaisuus miettiä, miten vanha voidaan tehdä paremmin ja miten uudistuksista voidaan hyötyä. Uudet tuotteet luovat paitsi uusia mahdollisuuksia, myös uusia markkinoita. Parhaimmillaan uudistuksista voi saada myös sen sijoittamansa pantin takaisin – jopa korkojen kera.

Vihreää joulua ja uutta vuotta toivottaen, Tatu Hauhio

Toimitussihteeri OS/G Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Pekka Eskelinen KANNEN KUVA Dreamstime paino Kirjapaino Öhrling Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 6 000 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.

PELIT&VEHKEET ❯ Fiksut vuokrattavat

TURVALLISUUSTEKO ❯ Stoppi työtapaturmille

PULMA&RATKAISU ❯ Roudansulatuskalusto rakentamisessa

nro 3 | 2012

17 ”Tarvitsemme rajaarvot homeiden toksiineille.” TUTKIJA MIRJA SALKINOJA-SALONEN

Hotelli Saimaan rannalla

Infra haltuun maanrakennuskoneilla

Tutustu energiatehokkuuteen

Sairauslomapäivän kaksi puolta

TanskaAn nousee työmaakylä

Ilmatiiveyden mittaus kannattaa

Jalkapallo-ottelun vuokrasuosikit

Uutiset

08 12

Nousussa

nro 3 | 2012

Siirtokelpoiset toimistotilat pystytettiin Valtran tehtaan viereen nopealla aikataululla. C40-toimistot ovat tilavia ja valoisia.

nro 3 | 2012

Siirtokelpoinen tila toimistoksi Teksti: Johanna Pelto-Timperi | KuvaT: cramo

ramo toimitti viime kesänä C40-toimistojärjestelmän mukaisen siirtokelpoisen tilan Valtra Oy:lle Äänekoskelle. Työn suunnittelu aloitettiin keväällä ja asennustyöt valmistuivat työntekijöiden kesäloman aikana. Vastuullisena ostajana toiminut Alexander Duray kertoo, että yrityksessä päädyttiin siirtokelpoiseen toimistoon, koska tehtaalla on tilantarve kasvanut ja entiset toimistot tarvittiin tuotannon käyttöön. Siirtokelpoisen tilan pystytys sujui joutuisasti. – Tällä ratkaisulla saimme koko osaston samoihin tiloihin. Siirtokelpoiset tilat on vuokrattu kahden vuoden käyttöön. Määräaikainen tila sopii meille, koska emme tiedä, millainen tilantarve meillä on parin vuoden kuluttua, Duray kertoo.

Uudessa toimistossa on 19 yksittäistä toimistohuonetta ja neljän hengen avokonttori. Kokonaisuuteen kuuluu myös 20 hengen neuvottelutila, pieni taukohuone ja saniteettitilat. Kaikkiaan tilaa on 400 neliötä. C40-toimistojärjestelmän tiloissa on koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys. – VASTAAVANLAISEN UUDEN toimiston rakentamiseen olisi kulunut ainakin vuosi. Nyt toimisto pystytettiin muutamassa kuukaudessa. Kannattaa muistaa, että pystymme auttamaan asiakasta myös pysyvämpien tilaratkaisujen suunnittelussa. Tiloja voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Optimized space -konseptimme mukaisesti voimme ennakoida tarpeita ja optimoida kulloinkin

käytössä olevan tilan, sanoo projektipäällikkö Harri Salminen Cramolta. Duray on tyytyväinen, että tiloja voitiin muokata heille sopiviksi. Vaikka aikataulu oli tiivis, pääsivät valtralaiset vaikuttamaan vielä loppuratkaisuihinkin. – Voin suositella siirtokelpoisia toimistotiloja. Projektin suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa ja olla itse aktiivisesti mukana. Oma sisäinen suunnittelu helpottaa toteutusta. Ja vinkkinä, että kalustefirmaa käytettäessä kannattaa hyödyntää sen suunnittelupalveluja jo hankkeen alkuvaiheessa. Duray kertoo, että tilat ovat toimineet hienosti ja niissä on ollut mukava työskennellä. – Oma rauha, joka tarjoutuu oman toimiston myötä, on kullanarvoista. ■

Nousussa

Idän ihme

nro 3 | 2012

Entisen Rauhan sairaalan alueelle Lappeenrantaan nousee suuri matkailukeskittymä. Teksti: Mari Kuusinen | Kuvat: Ari Nakari

enäjän kupeessa sijaitsevan Rauhan alueen läheisyydessä asuu noin 10 miljoonaa ihmistä, ja sieltä pääsee parissa tunnissa sekä Suomen, Venäjän että Baltian suurkaupunkeihin. Saimaan rannalle rakennetaan uusi, kaunis huoneistohotelli Villas Saimaa 2. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä ja työt saadaan päätökseen ensi vuoden elokuussa. Rakennusliike Evälahden vastaava mestari Mauri Kaljunen kertoo, että työt ovat tällä hetkellä runkovaiheessa. – Alta purettiin vanha Rauhan sairaalan klinikkarakennus pois. Huoneistohotelliin tulee yhteensä 35 huoneistoa, jotka ovat kaksioita ja kolmioita.

CRAMO ON ollut Villas Saimaa 2 -huoneistohotellin rakennustöissä mukana monin tavoin. Töitä tehdään Cramon kalustolla ja lämmityspalvelu on Cramolta vuokrattu. Paikalla on myös yksi Cramon siirtokelpoinen tila. Rauhan alueelle on valmistunut jo esimerkiksi Holiday Clubin kylpylä ja lomaosakehuoneistoja. Rakenteilla on myös kauppakeskus Capri, joka sisälle tulee Angry Birds -aktiviteettipuisto. – Koko Lappeenrannan alue on meille merkittävä markkina-alue. Alueella on myös isojen kauppakeskusten ja loma-asuntojen lisäksi talorakentamista, jossa voimme olla mukana, kertoo Cramon myyntipäällikö Mika Aalto. ■

Saimaan rannalle tulee muun muassa useita lomahuoneistoja, kylpyl채 ja uusi kauppakeskus.

nro 3 | 2012

UUTISET

Koonnut: MARI KUUSINEN, JOHANNA PELTO-TIMPERI ja PIRKKO SOININEN | Kuvat: Cramo

Cramo palvelee asiakkaita

entistä paremmin

nro 3 | 2012

Optimized Space -sivusto julki

ramolle on valmistunut uusi Optimized Space -sivusto www.optimizedspace.fi – Sivusto korostaa profiiliamme siirtokelpoisten tilojen ehdottomana asiantuntijana ja suunnannäyttäjänä. Kerromme sivuilla, miten ajattelemme siirtokelpoisten tilojen bisnestä laajemmin kuin vain niin sanottuina parakkitoimituksina homeongelmaisille kouluille. Korostamme tarpeiden ennakointia ja kiinteistöjen sekä pääoman käytön suunnittelua optimoimalla kulloinkin käytössä olevan tilan, kertoo Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka.

Sivusto korostaa myös Cramon kansainvälistä ulottuvuutta. Se on jo nyt olemassa identtisenä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Rakenteilla ovat sivustot tanskaksi, norjaksi, latviaksi ja liettuaksi. Sanoma on kaikissa sama, ja kultakin sivulta pääsee eteenpäin paikalliselle Cramo-sivustolle hakemaan lisätietoa vaikkapa paikallisesti saatavilla olevista moduuleista. – Otamme sivustolla tilan haltuun markkinajohtajana kaikissa maissa, joissa toimimme, Huuhka toteaa. ■

ramo Finland mittaa asiakaskokemusta säännöllisesti uusilla sähköisillä asiakaskokemusmittauksilla ja testiasioinneilla. Kyselyitä on lähetetty syksyn mittaan eri asiakasryhmille ja kyselyt toistetaan noin parin kuukauden välein. Mittaukset tehdään yhdessä Myyntikonttorin kanssa ja ne on jaettu kolmeen osioon: myynnin-, toimipisteiden- ja tilojen asiakkuuksiin. – Pyrimme löytämään ostamisen ja asiakkuuden kehittymisen esteet sekä tunnistamaan vahvuuksia, joiden avulla edistämme palveluidemme suosittelua, kertoo myyntijohtaja Mika Helenius. Ensimmäinen mittaus tehtiin yli tuhannelle myynnin asiakkuudelle sähköpostikyselynä syyskuun alussa. Kehittämisteemoiksi nousivat perusasioiden toimivuuden varmistaminen erityisesti laskutuksen osalta ratkaisumyyntitaitojen kehittäminen ja erottautuminen markkinasta. Vuokrauksen kyselyn kehittämisteemoiksi nousivat perusasioiden toimivuuden varmistaminen erityisesti laskutuksen osalta, ratkaisumyyntitaitojen kehittäminen ja erottautuminen markkinasta. Toisen mittarina Cramo käyttää käytetään Palvelu Plus -yhtiön testiasiointeja. Arviointi perustuu Parasta Palvelua Cramosta -käsikirjan laatukriteereihin eli Cramon yhteiseen toimintamalliin. Viime kesänä asiointeja tehtiin ennätysmäärä. ■

Imatran piste muutti

ramon Imatran toimipiste muutti marraskuun alussa osoitteeseen Piikatu 16. Muuttoa oli mietitty jo vuoden verran ja sopivaa tilaakin katseltu puolisen vuotta. Toimipisteen yrittäjän Marko Nurmen mukaan muutto sujui hyvin. – Olimme jääneet vähän sivuun, joten uudelle paikalle oli tarvetta. Nyt saimme myös enemmän tilaa, Nurmi kertoo. Uusi toimipiste sijaitsee lähellä pian käynnistyviä isoja rakennustyömaita. ■

Toimipisteet yhdistyivät

ramon Ylöjärven toimipiste yhdistettiin lokakuussa Tampereen Messukylän toimipisteeseen Etu-Hankkionkadulle. Asiakkaille muutosta ei aiheutunut haittaa, koska Ylöjärven toimipiste on palvellut lähinnä sähköisesti ja puhelimitse tilauksensa tekeviä asiakkaita. Messukylän toimipisteessä työskentelee vuokraamoesimies Jani Humalamäen lisäksi viisi työntekijää. Cramon palvelut saa nyt tehokkaasti Tampereen seudulla Messukylän toimipisteen lisäksi Lakalaivan vuokraamosta Korjaamonkadulta. Myös Cramon Järvenpäässä ja Keravalla olevat toimipisteet yhdistyvät. Uusi toimipaikka sijaitsee Järvenpäässä Minkkikadulla lähellä Keravan rajaa. Uudet toimitilat ovat sopivasti molempien alueiden rakentajien tavoitettavissa vanhan Lahdentien ja moottoritien välissä. Järvenpään piste muutti uuteen paikkaan jo marraskuun lopussa. Keravan toimipiste muuttaa Minkkikadulle joulukuussa. ■

nro 3 | 2012

Cramo Security -kisa ratkesi

Uusi projektipiste

iime numeron sähköisen suorakirjeen Cramo Security -kyselyyn tuli yli sata vastausta. Kyselyssä testattiin tietämystä työmaavarkauksista ja pimeästä työstä. Lipun vuoden 2013 jääkiekon MMkisoihin voittivat Ari-Pekka Aaltonen ja Leena Saarni. Onnittelut voittajille!

Vantaalle

antaalle on avattu uusi projektipiste, joka palvelee Vantaan Energian työmaata. Itä-Vantaalle rakennetaan Suomen suurinta jätevoimalaa. – Työmaalle on asennettu sähköistys Cramon puolesta ja toimitettu jo väki paikalla työaikaisemmin pienempää kalustoa. KunWastelandsin olemme keskeisellä lainasi Cramolta aidat maalla asiakkaiden on helppo tulla hakemaan meiltä tarvittavia koneimakuusoppia varten. ta ja laitteita. Pystymme nyt myös ennakoimaan työmaan laitetarpeita ja palveluita. Edesautamme myös työmaan pysymistä aikataulussa, kertoo Cramon vuokraamoesimies Esa Kammonen. ■

Oikeat vastaukset kysymyksiin: 1 Vilkkain varkauskuukausi Helsingin työmailla oli viime vuonna? b. marraskuu 2 Pimeän työn osuus rakentamisen työvoimasta oli vuonna 2007? c. 9 % 3 Työmaavarkauksista jää selvittämättä? c. 50 %

Konttivalomastot ja LED-valaisimet valikoimaan

ramon valaisinvalikoimaan on saatu täysin uusi tuote eli konttivalomastot. Uutuus sopii kaikille pihoille ja valaistaville kohteille, mutta erityisesti se säästää tilaa ahtailla rakennustyömailla. Valon lähteenä ovat tehokkaat 70 W monimetallilamput. Valomastot kiinnitetään työmaalla teräskontin kulmaan, joten ne eivät vie tilaa ja ovat suojassa vahingoilta. Pylvään korkeuden voi säätää 2,5 metristä 4,7 metriin teleskooppivarren avulla. Konttivalomasto luo tehokkaan yleisvalon työmaa-alueelle ja on helppo asentaa taittuvan jalustan ansiosta. Uudet konttivalomastot ovat vuokrattavissa kaikista Cramon toimipisteistä. Cramon valikoimasta tutut ympärisäteilevät BOJ-työvalot saa nyt myös LED-tekniikalla varustettuina. LEDit tuovat säästöä työmaan energiakustannuksiin ja ovat tavallisia lamppuja pitkäikäisempiä. BOJ-valot antavat heijastamatonta miellyttävää yleisvaloa ja vähentävät valonheitinten tarvetta. Valaisimien rakenne ja materiaalit kestävät rakennustyömaiden vaativia olosuhteita. ■

UUTISET

Kesälahden Maansiirto ja Cramo yhteistyöhön 10

nro 3 | 2012

esälahden Maansiirto Oy ja Cramo ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopimuksen. Sopimus tekee Cramosta infra-alan moniosaajana tunnetun Kesälahden Maansiirron ensisijaisen vuokrakaluston ja työmaapalveluiden toimittajan. Sopimus koskee myös Kesälahden Rakennus Oy:tä. – Nyt saamme tietää vuokrahinnat etukäteen valtakunnallisesti. Mestareiden ei tarvitse erikseen kilpailuttaa jokaista vuokrausta, vaan heillä on valmis hinnasto, jonka mukaan toimitaan. Tämä säästää aikaa, toteaa Kesälahden Maansiirron toimitusjohtaja Seppo Huttunen. Huttunen toivoo, että sopimuksen myötä Kesälahden Maansiirron kilpailukyky ja kaluston saatavuus paranevat. Cramolle sopimus on merkittävä. – Kumppanuuden kautta voimme kehittää myös omia toimintojamme. Sopimus tuo jat-

kuvuutta, ja pyrimme kumppanina vastaamaan myös asiakkaan erityistarpeisiin, toteaa Cramon asiakaspäällikkö Pasi Pitkonen. KESÄLAHDEN MAANSIIRROLLA on yli neljän vuosikymmenen kokemus vaativista infraalan urakoista. Perheyritys kuuluu Suomen kymmenen suurimman maarakennusyrityksen joukkoon. – Julkisen väylärakentamisen tulevaisuus näyttää juuri nyt kovin kehnolta. Päättäjät eivät ymmärrä tieverkoston rapautumisen nopeutta. Nyt olisi järkevää investoida ja korjata infraa vaikka velkarahalla, sillä muutaman vuoden päästä korjaaminen tulee paljon kalliimmaksi. Tämä on tyhmää politiikkaa, toteaa toimitusjohtaja Huttunen. Hän näkee, että Suomessa on liian vähän rakennuttajaosaamista erityisesti julkisella puolella.

– Tarvitsemme lisäresursseja rakennuttajaosaamisen säilyttämiseksi, hän toteaa. Kesälahden Maansiirto Oy on valtakunnallinen koko Suomen alueella monipuolista urakointitoimintaa harjoittava maanrakennusliike. Yhtiön liikevaihto on yli 64 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on noin 160. ■

Nyt olisi järkevää ” investoida ja korjata infraa vaikka velkarahalla. KESÄLAHDEN MAANSIIRRON SEPPO HUTTUNEN

Teksti: pirkko soininen | kuva: cramo

nro 3 | 2012

Cramo ottaa infran haltuun Kallis valssijyrä tai kaivinkone on usein järkevämpää vuokrata kuin omistaa. Cramo tarjoaa infrarakentajille monipuolisia palveluita.

aastattelupäivän aamuna on pääkaupunkiseudulle satanut ensilumi ja Vantaan vuokraamon puhelimet pirisevät. Kaikki kiinteistöfirmat ovat yhtäkkiä heränneet talveen ja haluavat vuokrata pyöräkuormaajan. Cramolle aikainen talvi on tietysti onni. – Rakennusalan epävakaa tilanne on lisännyt vuokrakoneiden kysyntää. Yritykset eivät halua heiluvien suhdanteiden takia investoida koneisiin, joten niitä vuokrataan enemmän, toteaa maanrakennuskoneiden tuotepäällikkö Pekka Viljanen. ASIAKKAAT EIVÄT vieläkään miellä, että

Cramo vuokraa myös maanrakennuskoneita, vaikka yritys palvelee infrastruktuurin rakentajia ja huoltoyhtiöitä hyvin monipuolisesti. Suomessa infrarakentamisen konekannasta vain seitsemän prosenttia on vuokrakoneita, kun taas talonrakentamisessa vastaava luku pyörii neljänkymmenen prosentin tietämillä. Muualla Euroopassa maanrakennuskoneita vuokrataan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. – Varaa markkinoiden kasvattamiseen

on siis todella paljon. Meillä on käytössämme koko Cramon konekanta. Jos konetta ei löydy meiltä Suomesta, tilaamme sen tarvittaessa vaikka Saksasta. Cramolla on noin 6 500 vuokrattavaa maanrakennuskonetta Euroopassa. Suomessa maanrakennuskoneita on varikoilla Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla, mutta tarvittaessa koneita toimitetaan kaikkialle Suomeen. – Koneen toimittaminen ei ihan tunnissa onnistu, vaan se kannattaa tilata muutamaa päivää etukäteen. Asiakas saa kaikki vuokrauspalvelut yhdestä toimipisteestä tai yhdellä soitolla. Maanrakennuskoneenkin voi vuokrata niin Kuusamossa kuin Lappeenrannassakin. MAANRAKENNUSPUOLELLE kehitetään har-

voin täysin uusia koneita, mutta erilaisia innovaatioita tulee sitäkin useammin. Yksi viime vuosien uusista ja hyvinkin yksinkertaisista oivalluksista on ollut kaivurin lumikauha, joka sopivan kokoisen kaivurin kanssa on näppärä pysäköintialueiden lumen tyhjennyksessä. Näppärän kauhan avulla voi

luoda lunta ahtaistakin paikoista. Toinen uudehko tulokas Cramolla ovat isot valssijyrät. 12–13 tonnin painoisia jättiläisiä käytetään teiden rakentamisessa ja korjauksessa. – Cramo on satsannut valssijyriin, kuten myös muuhun maantiivistyskalustoon, viime vuosina voimakkaasti, sillä asiakkaillamme on ollut selvä tarve niihin. Tämän kaluston vuokraaminen onkin asiakkaan näkökulmasta järkevää, sillä koneet ovat suhteellisen kalliita ja niiden käyttöaika työmaalla lyhyt, Viljanen sanoo. Asiakkaan on aina järkevämpi maksaa siitä, mitä todella tarvitsee kuin varastossa seisovasta reservistä. – Jos rakentaja tarvitsee kipeästi jotain konetta ja on valmis pitkään vuokrasuhteeseen, voimme hankkia kyseisen koneen, vaikkei meillä olisi koskaan ollut vastaavaa valikoimissa. Kannattaa siis rohkeasti kysyä. Vuokraamme asiakkaillemme mieluummin sitä mitä he tarvitsevat kuin sitä mitä meillä sattuu olemaan. ■

Teksti:MAIJA RAUHA | Kuvat: dreamstime

Energiatehokkuus lukuina 12

nro 3 | 2012

Rakennuksen ekologisen kestävyyden kivijalka on sen energiatehokkuus. Viime heinäkuussa tulivat voimaan rakentamisen energiamääräykset, jotka vaativat uusilta rakennuksilta entistä suurempaa tehokkuutta.

❯ Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan kokonaisenergiankulutuksen eli E-luvun avulla. Mitä pienempi E-luku, sitä parempi. Esimerkiksi 150-neliöisen omakotitalon E-lukuvaatimus on 162 kWh/m2 vuodessa. Pieni E-luku on mahdollista saavuttaa useilla eri tavoilla.

0,7% ❯ E-lukua laskettaessa otetaan huomioon käytetty energianmuoto. Fossiilisten polttoaineiden kerroin on 1, sähkön 1,7, kaukolämmön 0,7, kaukojäähdytyksen 0,4 ja uusiutuvien polttoaineiden 0,5. Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta.

23–23 °C

Sisäilmastoluokat määrittelevät rakennuksen sisälämpötilan. Hyvän sisäilman perustaso on S2-luokka, jolloin sisäilma on talvella 20–22 °C ja kesällä 23–26 °C. Tällöin ei välttämättä tarvita koneellista jäähdytystä, mikä vaikuttaa energiatehokkuuteen.

600

❯ U-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenteen läpi sisältä ulos yhden asteen lämpötilaeron vallitessa. Mitä pienempi Uarvo, sitä parempi eristyskyky. Esimerkiksi passiivitalotasoisessa rakennuksessa ulkoseinän U-arvo on alle 0,08, mikä saadaan aikaan käyttämällä eristeenä yli 600 mm selluvillaa. U-arvo 0,15–0,20 saadaan käyttämällä yli 250 mm selluvillaa.

45%

20 % ❯ Uusien energiamääräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 % nykyiseen verrattuna sekä tukea uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

❯ Asuinkerrostalon E-lukuvaatimus on

130, rivitalon 150 ja liikerakennuksen 240.

❯ Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on uusien määräysten mukaan otettava talteen vähintään 45 % lämpömäärästä. Sama lämpöenergiantarpeen pienennys voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä rakennuksen eristystä tai tiiviyttä.

❯ Rakennusmateriaalin hiilijalanjälki lasketaan tuotteen valmistamisen ja kuljetusten päästöistä. Luvut ovat hiilidioksidikiloja tuotettua materiaalikiloa kohti.

-1,41 Puukuitulevy -0,58 Betonielementti 0,12 Punatiili 0,22 Kivivilla 1,41 Rakenneteräs 0,2 Polyuretaani 4,40 Alumiini 11,92 Puu

❯ Ikkunoiden energiatehokkuudella on merkitystä, koska ne ovat rakennuksen vaipan huonoiten lämpöä eristävä osa. Ikkunoiden energialuokituksessa A++ on paras luokka.

❯ Rakennuspaikka vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennys-

❯ Ilmatiiviydellä on suora vaikutus rakennuk-

tarpeeseen. Epäedulliselle paikalle rakennettu talo voi kuluttaa jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin hyvälle paikalle rakennettu talo. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Kesällä varjostava kasvillisuus vähentää viilentämisen tarvetta.

sen energiankulutukseen. Ilmanvuotoluku q50 (m3/hm2) kuvaa rakennuksen ulkovaipan ilmatiiviyttä. Sen pitää olla vähintään 4,0, mutta energiatehokkuuden kannalta suositellaan q50-lukua 1,0 tai alle.

q50

10–20% ❯ Rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon osuus talon elinkaaren energiankulutuksesta on vain 10–20 %. Talon käyttö eli lämmitys ja sähkönkulutus haukkaavat siis 80–90 % kokonaisuudesta.

LÄHTEET: SAFA, ympäristöministeriö, Motiva, Puuinfo, talotekniikka.eu, sähköala.fi

nro 3 | 2012

TEKSTI: pirkko soininen | KUVA: dreamstime

nro 3 | 2012

Sota

sairauslomap채iv채st채

Kokoomuksen syksyllä esittämä ehdotus ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Kysyimme mitä mieltä ehdotuksesta ovat SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring ja Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Mitä mieltä olette Kokoomuksen ehdotuksesta? Haring: Sairausajan palkanmaksusta on sovittu työehtosopimuksissa ja se on osa palkkasummaa. Kyseessä olisi siis palkanalennus. Mikäli yhden päivän palkaton sairauspäivä otettaisiin käyttöön, se kohdistuisi ennen muuta niihin, jotka sairastavat eniten ja joilla on muutenkin sairauden vuoksi menoja. Lisäksi alhaisen tulotason ammateissa työskentelevillä on eniten sairauksia, joten muutoksella olisi myös tuloeroja kasvattava vaikutus. Malinen: Haluamme luoda sairauspoissaoloihin selkeän säännöstön, mutta emme irrallaan työelämän laadun parantamisesta, vaan näiden kahden on kuljettava käsi kädessä. Uskomme, että omavastuu ohjaisi välttämään tarpeettomia poissaoloja. Meistä olisi oikeudenmukaista, että vastuuta jaettaisiin hieman työntekijöiden ja työnantajien kesken. Haring: Ehdotus kertoo halusta rankaista työntekijöitä. Ehdotuksen tekijöiltä unohtuu, että sairauspoissaolot ovat vain mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta, työkyvyttömyydestä. Huomio pitäisi suunnata työkyvyttömyyden syihin työpaikalla ja niiden poistamiseen. Malinen: Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 150–300 euroa. Jos sairastuneen henkilön tilalle joudutaan palkkamaan sijainen, kustannukset kaksinkertaistuvat. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi merkitys poissaoloilla on taloudellisesti. Toisaalta on tutkittu, että pienissä yrityksissä voidaan keskimäärin paremmin, joten ehkä siellä myös sairauspoissaolot ovat vähäisempiä. Suomalaisten työpanoksen määrä ei saisi vähentyä. Vain työpanoksen kasvun kautta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon. Onko vaarana, että ihmiset tulevat sairaana töihin? Malinen: En näe, että se olisi ongelma. Jos ihminen ei ole työkykyinen, hän ei varmastikaan kykene tulemaan töihin. Toki olemme erilaisia ja ihmiset kokevat työkyvyn eri ta-

voin. Joku ajattelee, ettei tule flunssassa töihin, mutta toinen samanlaisella voinnilla kokee, että on työkykyinen. Haring: Ihmiset ovat tunnollisia ja tulevat sairaana töihin. SAK:n työolobarometrin perusteella liki puolet työntekijöistä on ollut viimeisen vuoden aikana sairaana töissä ja ainakin osa sairauksista on sellaisia, että niiden hoitoon kuuluu sairausloma. Miten paljon Suomessa sairastetaan verrattuna muihin maihin? Haring: Jos sairastamista mitataan eri maiden välillä sairauspoissaoloilla, suomalaiset sairastavat paljon. Jos mitataan sairastavuutta vastasyntyneen odotettavissa olevilla terveillä elinvuosilla, niin myös tällä mittarilla suomalaiset ovat sairaampia kuin esimerkiksi muut pohjoismaalaiset. Malinen: On ristiriitaista, että olemme kuitenkin tänä päivänä keskimäärin terveempiä kuin koskaan aiemmin, mutta silti olemme pois töistä enemmän kuin ennen. Taustalla on toki monia tekijöitä, emmekä halua syyllistää ketään. Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, mutta esimerkiksi tietotyössä tiedon hallinnan määrä on kasvanut Haring: Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä työntekijällä on työtä haittaava pitkäaikaissairaus, eikä tilanne tältä osin ole parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei siis liene ihme, että sairauspoissaoloja kertyy. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan viime vuosina työn fyysinen kuormittavuus ei ole vähentynyt. Naisilla se on itse asiassa jopa lisääntynyt. Miten malli on Ruotsissa toiminut? Haring: Ruotsissa yksi palkaton sairauslomapäivä on ollut käytössä 90-luvulta lähtien ja sairauslomien määrä on noussut ja laskenut sen olemassa olosta riippumatta. Sillä ei ratkaista takana olevaa työkyvyttömyysongelmaa. Malinen: Ruotsissa asiaa on tutkittu paljon ja tutkimustulos osoittaa selvästi, että kun etuudet tiukkenevat, sairauspoissaolojen

määrä vähenee ja kun etuuksia höllennetään, myös sairauspoissaolot lisääntyvät. Ovatko lyhyet sairauslomat todellinen ongelma? Malinen: Vajaat 25 prosenttia suomalaisista on kyselyssä ilmoittanut, että heistä on hyväksyttävää käyttää sairauspoissaoloa myös muun syyn kuin sairauden takia. Tämä on huolestuttavaa. Haring: Lyhyet sairauslomat, kestoltaan 1–3 päivää, muodostavat 10–20 prosenttia kaikista sairauspoissaolopäivistä toimialasta riippuen. Pitkät sairauspoissaolot ovat siis aidosti se suurempi ongelma ja niiden vähentämiseen tulisi panostaa. Malinen: On selvästi nähtävissä, että lyhyet poissaolot kasaantuvat yksilöllisesti tietyille ihmisille. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että ne kasaantuisivat tietyillä aloilla tai työtehtävissä, paitsi, että nuoret ihmiset näyttäisivät keräävän yhden päivän sairauspoissaoloja enemmän. Mitä lyhyille sairauspoissaoloille sitten pitäisi tehdä? Haring: Työpaikoilla pitäisi miettiä niitä keinoja, joilla vaikutetaan työkyvyttömyyden syihin. On tärkeää, että tunnistetaan alkavat työkykyongelmat. Mietitään, miten tuetaan alentuneen työkyvyn omaavaa työntekijää ja miten työtä tai työoloja muuttamalla mahdollistetaan työssä selviäminen sairausloman sijaan. Tätähän tukevat myös sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tehdyt muutokset. Malinen: Kuten aiemminkin totesin sairauspoissaoloja koskevan säännöstön kanssa on käsi kädessä kehitettävä työelämän laatua. Kun ihmiset viihtyvät työssään, aiheettomia sairauspoissaoloja ei tule ainakaan yhtä paljon. Karenssipäivästä voisivat työyhteisössä hyötyä ne työntekijät, jotka joutuvat sijaistamaan aiheetta töistä poissaolevia kollegoitaan. Työtoverit kuormittuvat, jos jotkut henkilöt ovat aiheetta usein pois töistä. Tämän kautta karenssipäivä voisi myös lisätä työhyvinvointia. ■

nro 3 | 2012

Teksti: Johanna Pelto-Timperi | kuvat: Timo Jakonen ja Markku Ojala

nro 3 | 2012

Suunnittelu tehostaa rakennusjätteiden lajittelua Rakennustyömaiden jätehuollossa eletään muutoksen aikaa. Vuoteen 2020 mennessä on rakennusjätteestä hyödynnettävä vähintään 70 prosenttia joko materiaalina tai energiana.

usi jätelaki ja valtakunnallinen jätesuunnitelma kiristävät rakennusjätteiden lajittelua. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä on työmailla erilliskerättävä rakennus- ja purkujätteet niin, että niistä vähintään 70 prosenttia hyödynnetään joko materiaalina tai energiana. Jätelain mukaan jätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Rakennustyömailla on helppo lajitella erikseen esimerkiksi puu, metallit, pahvi ja kartonki sekä muovit ja eri kiviainekset. Oma keräyksensä tulee olla myös vaarallisille jätteille. SITA Finlandin rakennusliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Kimmo Mäki näkee muu-

toksessa paljon hyvää, koska lajittelua tehostamalla saadaan enemmän materiaalia hyötykäyttöön ja pois kaatopaikoilta. Tilastojen mukaan rakennustyömailla syntyy vajaat kaksi miljoonaa tonnia rakennusjätettä. Määrässä ei ole mukana maa- ja kiviaines. – Kun suunnitelmallisuus lisääntyy, tehostuu samalla lajittelu. Tämä tuo myös selvää säästöä. Olemme Tiedostava Työmaa -palvelukonseptin yhteydessä laskeneet, että keskikokoisella työmaalla voi säästää 20–30 prosenttia jätehuollon kustannuksissa, koska 60 prosenttia niistä on jätteen käsittelymaksuja. On siis silkkaa haaskuuta viedä hyödynnettävää materiaalia kaatopaikalle ja maksaa siitä korkea sekajätteen hinta. – Toimiva jätehuolto lisää työmaan turvallisuutta sekä tehokkuutta, kun turhat tavarat saadaan pois jaloista, hän lisää. SITA tarjoaa myös työmaille nettipohjaisen jätemäärien raportointipalvelun, jonka avulla voi seurata jätteiden kokonaismäärää, eri jätejakeiden osuutta sekä jätteen lajitteluja hyödyntämisastetta. Seurannan avulla voi vaikuttaa jätehuollon kuluihin.

– Lähes kaikki jäte voidaan tarvittaessa kerätä erikseen ja hyödyntää, jos sitä syntyy kohteessa suurempia määriä. Rakennustyömaat ovat tiimityön areenoita, joissa jokaisella urakoitsijalla on oma roolinsa. Yhteistyötä tarvitaan myös jätehuollon suunnittelussa, jotta keräysastioiden määrä ja koko, sijoittelu ja tyhjennys hoituvat muuta työtä haittaamatta. Suunnittelussa otetaan huomioon myös se, että työmaan edetessä jätehuollon tarpeet muuttuvat. – Jätehuoltosuunnitelman laadinnassa käydään kokonaisuus läpi syntypaikkalajittelusta jätteiden keräilyyn ja käsittelyyn asti. Tiedostava Työmaa -palveluumme kuuluvat myös kaikki asiakirjat ja raportointi, Mäki kertoo. ■

Kimmo Mäki kertoo, että lähes kaikki rakennustyömaalla syntyvä jäte voidaan hyödyntää raaka-aineena tai energiana. Tyypillistä rakennusjätettä ovat puu, pakkausmuovi, metalli ja kiviaines.

Teksti: mari kuusinen | kuvat: Sini-Marja Niska

nro 3 | 2012

Joku raja Mikrobitutkija Mirja Salkinoja-Salonen etsii kosteusvaurioituneista rakennuksista sairastuttavia tekijöitä. Hän vaatii, että sisäilman toksiineille, eli myrkyille, on saatava selkeät raja-arvot.

nro 3 | 2012

rofessori Mirja Salkinoja-Salonen on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta. Aivan erityisesti häntä kiinnostavat mikrobit. Ne ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita ei erota paljain silmin. Mikrobeja on maailmassa miljardeja, esimerkiksi sormien päällä niitä istuu miljoona yhdellä neliösenttimetrillä. – Mikrobit ovat maapallon valtava enemmistö. Niiden monimuotoisuutta kiinnostavampaa on kuitenkin se, miten ne toimivat. Suuri osa on ihmiselle vaarattomia, osa voidaan jopa valjastaa meidän käyttöömme ja muutama prosentti, ihan niin kuin ihmisistäkin, on niin sanotusti pahoja murhamiehiä. Hän viittaa murhamiehillä mikrobeihin, jotka tuottavat ihmiselle vaarallisia toksiineja eli myrkkyjä. Vaarallisia ovat esimerkiksi mikrosienet, eli kansankielellä homeet, joista pieni osa myrkyttää sisäilmaa. Homeongelma ei puhkea rakennuksessa heti, vaan syntyy, kun rakennukseen tulee kosteusvaurioita. – Rakennuksissa viihtyvät homeet pärjäävät vähällä vedellä. Ne aktivoituvat, eli alkavat kasvaa vasta sitten, kun saavat vettä, Salkinoja-Salonen kertoo. Homeiden vaarallisuus tiedetään myös monissa suomalaisissa kouluissa, joissa kärsitään sisäilmaongelmista.

Fakta

Mirja Salkinoja-Salonen • • •

•

• •

•

Syntynyt 1940. Luonnontieteiden kandidaatiksi 1963. Biokemian assistentti Amsterdamissa Vrije Universiteitissa 1963–1973. Helsingin yliopiston mikrobiologian apulaisprofessori 1973–1992, professori 1992– 2008. Suomen Akatemian akatemiaprofessori 1995–2000. Tutkii mikrobien tuottamia myrkkyjä ja kemikaalien haittavaikutuksia. Kehittää tutkimusta varten solutoksikologisia mittausmenetelmiä. Professorina täysinpalvellut, mutta jatkaa tutkimusta tutkimusjohtajana.

HELSINGIN KAUPUNGIN kiinteistövirasto

ja Työsuojelurahasto tilasivat viime vuonna Helsingin yliopistolta tutkimuksen, jossa selvitettiin sisätilanäytteiden toksisuutta ja terveyshaittaoireita kouluissa. Salkinoja-Salonen johti tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla sisäilmaongelmaisen koulun remontti voitaisiin tehdä oikein. Tutkimuksessa oli mukana 403 opetustilaa 15 helsinkiläiskoulusta, joista osan tiedettiin kärsivän sisäilmaongelmista. Koulut olivat eri kokoisia ja ikäisiä, jotta ne heijastivat mahdollisimman hyvin Helsingin koulukantaa. Kaksoissokkotutkimuksessa toinen tiimi otti koulujen kaikista opetukseen liittyvistä tiloista kolme sisätilanäytettä. – Keräsimme liinoilla pölyä opetustilojen yläpinnoilta, kuten lamppujen päältä. Opettajan pöydälle taas asetimme avoimen viljelymaljan tunnin ajaksi. Näin saimme kaapattua sen, mitä ilmassa leijailee. Jokaisesta koulusta kerättiin keskimäärin 75 näytettä. Näytteet vietiin laboratorioon ja niiden annettiin kasvaa viljelymaljoissa. Näytteiden toksisuus mitattiin laboratoriossa sian siittiöillä toteutetuilla solutesteillä.

Suljetuissa viljelymaljoissa kasvatettuja sisäilmanäytteitä.

– Tavallisesti siittiösolu on varsin vikkelä, koska sen täytyy pystyä uimaan pitkä matka. Toksiineille altistettu siittiö taas menee ihan tainnoksiin, eikä enää juuri uiskentele, Salkinoja-Salonen havainnollistaa. Toinen tiimi kartoitti koulujen henkilöstön terveystilanteen. Terveyshaittakyselyn vastaajiksi hyväksyttiin vakituiset opettajat, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa ainakin yhden lukuvuoden ajan vähintään seitsemän tuntia viikossa. – Näin esimerkiksi sijaisopettajat karsiutuivat pois. Saimme nämä ehdot täyttäviä vastauksia 382 opettajalta. TUTKIMUKSEN TULOKSET menivät Salkin-

oja-Salosen mukaan hyvin yksiin. Terveyshaittaoireita oli paljon koulurakennuksissa,

joista toksista pölyä tai toksiinia tuottavia mikrobikasvustoja löytyi useammasta kuin joka kolmannesta työtilasta. – Kun näytteistä vähintään kolmannes oli toksisia, jopa lähes 60 prosentilla henkilökunnasta oli silmäoireita ja jopa yli 35 prosentilla niveloireita. Jos toksisia näytteitä oli vähemmän, oireitakin oli vähemmän. Miten homeet sitten sairastuttavat ihmisen? Havainnollistaakseen asiaa Salkinoja-Salonen piirtää entisen opettajan rutiinilla paperille rinkulan, jonka keskellä on toinen rinkula. – Tämä tässä on vaikkapa aivosolu, sydänsolu tai hermosolu. Sitä kiertää solukalvo ja sen sisällä on mitokondrioita, jotka ovat vastuussa solun sähköisestä toiminnasta. Solu ei toimi ilman tätä sen omaa sähköjärjestelmää. Seuraavaksi Salkinoja-Salonen piirtää solukalvolle eräänlaisen kanavan, kuin pienen käytävän, joka läpäisee kalvon. – Trilongiini, eli erään homesienen tuottama myrkky, imeytyy rasvaliukoisena elimistön kudoksiin ja soluihin ja tuottaa erityisiä kaliumia ja natriumia läpäiseviä nanokanavia, jotka muodostuvat tähän solukalvolle. Kanavan takia solu menee ikään kuin oikosulkuun ja sen sähköjärjestelmä alkaa vuotaa. Solusta alkaa myös vuotaa kaliumia ja solun ulkopuolisten nesteiden, eli veren ja kudosnesteiden sisältämä natrium, eli veren suola, tunkeutuu soluun, hän selventää. Sitä miksi trilongiini tekee näin solulle, eli mitä se pyrkii solusta kaappaamaan ja miksi, ei vielä tiedetä. – On saatu selville, että esimerkiksi pahoja ruokamyrkytyksiä aiheuttavan bakteerin tuottama myrkky, nimeltä kereulidi, kaappaa ihmisen soluista kaliumia, jotta sen isäntäbakteeri voi lisääntyä. MIKROBITUTKIJA NÄKEE , että on saatava

selvät raja-arvot sille, miten paljon ilmassa saa olla toksiineja. – Aivan kuin kemikaaleille, tarvitsem-

Toksiineille ” altistettu siittiö menee ihan tainnoksiin.

Toksiset näytteet säilytetään vetokaapissa, joka imee myrkyllisen ilman pois.

nro 3 | 2012

Lyömätön Nyrkkeilijä Camilla Elo tietää, mitä tahtoo.

nro 3 | 2012

me samanlaiset raja-arvot myös homeiden toksiineille. Pitää osoittaa, että ihminen on hengittänyt ilmasta tietyn määrän myrkkyjä ja todeta myrkyn aiheuttamat fysiologiset muutokset. Tehtävä ei ole helppo, sillä usein kyseessä on erilaisten mikrobimyrkkyjen seos. Sen vuoksi raja-arvoja ei kannata asettaa vain yhdelle tai joillekin tietyille toksiineille, vaan on mitattava toksista kokonaisvaikutusta. Tehtävää hankaloittavat myös rakennuksissa käytettävät kemikaalit. Homeita pyritään häätämään esimerkiksi ruiskuttamalla rakenteisiin kemiallisia biosideja. Biosidi on aine, jolla torjutaan vahingollisia eliöitä. Salkinoja-Salonen suhtautuu biosideihin hyvin kriittisesti. – EU kieltää jo käyttämästä suurinta osaa niistä. Mikrobeja tappamaan tarkoitettuja biosideja kutsutaan mikrobisideiksi. Pahimmillaan biosidit tappavat kaikki muut sienet, paitsi ne jotka ovat resistenttejä. Useat toksiinin tuottajahomeet ovat biosidiresistenttejä, joten biosidien käyttö edistää toksisten homeiden pesiytymistä sisätiloihin häätämällä kilpailevat mikrobit pois. Näin vaaralliset sienet pääsevät kasvamaan rauhassa ilman luontaisia kilpailijoitaan ja pian homeongelma on entistä pahempi. Vastaava tilanne on tuttu sairaaloista: mikrobilääkkeille resistentin tappaja-stafylokokki (MRSA) tai -klostriditartunnan voi saada sairaalassa, mutta ei koskaan kotona. Nämä vaarallisten infektioiden aiheuttajat suosivat sairaalaympäristöä, josta niiden kilpailijat on karkotettu mikrobilääkkeillä ja desinfiointiaineilla. Homeita torjutaan myös boorilla, jota käytetään eristeissä ja ympäröivissä rakenteissa. Salkinoja-Salonen näyttää yhtä viljelymaljoista, jossa hän on pannut toksiineja tuottavan Aspergillus-sienen kasvamaan boorikäsiteltyyn alustaan. Maljassa rehottaa kirkkaan vihreää höttöä valtoimenaan. Kaikki sienet eivät siis booristakaan säikähdä. Salkinoja-Salonen kertoo myös kiinnostavan havainnon. Suomesta löytyy enemmän sisäilmaongelmaisia kouluja kuin esimerkiksi Hollannista. Syy voi piillä juuri kemikaaleissa. Toinen syy saattaa olla rakennusten alipaineistus. – Jos rakennuksen eristeissä on sieniä, niiden toksiinit päätyvät alipaineistetussa tilassa suoraan hengitysilmaan. Monissa kouluissa alettiin sairastaa sen jälkeen, kun niihin laitettiin koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto on yleensä säädetty niin, että sisääntulo sammuu koulutuntien jälkeen, ja on pois

päältä yöt, viikonloput ja lomat. Tänä aikana rakennus on alipaineinen, koska poistoilmalaitteita esimerkiksi WC-tiloista ei sammuteta. HOMEIDEN VAARALLISUUTTA kuulee yhä

epäiltävän usein. Yksi syy lienee se, että kaikki eivät niistä sairastu. Samassa tilassa saattaa työskennellä ihmisiä, joista osa saa terveysoireita ja osa ei. – Pitää muistaa, että kaikki eivät saa tupakanpoltostakaan keuhkosyöpää tai sairastu polioon, vaikka olisivat poliovirustartun-

Jokin sairaus voi ” tehdä herkemmäksi homeille.

Salkinoja-Salonen testaa näytteiden toksisuutta siittiöillä.

nro 3 | 2012

Teksti: mari kuusinen

Siirtokelpoiset tilat tarjoavat nopean avun

nan todistetusti saaneet. Taustalla voivat olla erot esimerkiksi ihmisen altistumishistoriassa. Jokin sairaus, vaikkapa tiettynä hetkenä sairastettu flunssa, voi tehdä ihmisestä herkemmän homeille. Salkinoja-Salonen on itsekin näytteitä kerätessään saanut homemyrkytyksen. Hän otti vähän aikaa sitten näytteitä yksityisasunnosta, jossa epäiltiin kasvavan vaarallisia sieniä. Kun hän ajeli autolla takaisin työpaikalleen laboratorioon, hänen nenästään alkoi vuotaa valtoimenaan verta. Myöhemmin laboratoriossa näytteistä paljastui

toksiinia tuottava trikoderma-sieni. – Myös yhdessä koulussa, josta keräsimme näytteitä, oli usealla henkilökunnan jäsenellä verestävät silmät. Myöhemmin samana päivänä menin noutamaan lentoasemalta ulkomaista professorikollegaa, joka oli kutsuttu vastaväittäjäksi Helsingin yliopistolla pidettävään väitöstilaisuuteen. Kollega säikähti minut nähdessään. Toinen silmäni oli muuttunut tulipunaiseksi. Onneksi silmä palautui kolmessa päivässä normaaliksi. ■

uomessa käy koulua Cramon siirtokelpoisissa tiloissa jatkuvasti yli 15 000 lasta. Cramon Tilat-yksikön johtaja Juha Antola kertoo, että siirtokelpoisia tiloja tarvitaan usein kouluissa kahdessa erilaisessa tilanteessa. – Ensimmäinen niistä on väistötilanne, jolloin vanhoja tiloja ei voida käyttää esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi. Toinen syy on tilaoptimointi. Esimerkiksi muuttovoittoalueilla tai uusilla asuinalueilla koulutilaa voidaan laajentaa helposti. Siirtokelpoisten tilojen parhaat puolet ovat Antolan mukaan nopea toimitus ja asennus. Parhaimmillaan tila saadaan paikalle muutamassa viikossa. Tilan kokoa voidaan muuttaa tarpeiden mukaan ja tarpeen poistuessa tila voidaan hakea pois. Tilat ovat myös kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu. Tiloissa on myös hyvä sisäilma. – Tiloissamme on tarkkaan harkitut rakenteet ja tehokas ilmanvaihto. Ne on myös suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin. Antola toteaa, että tulevaisuudessa kunnissa käytetään yhä enemmän siirtokelpoisia tiloja kouluina. – Julkiset rakennukset ovat huonossa kunnossa ja kunnat pyrkivät löytämään vaihtoehtoja omistamiselle. ■

pelit&vehkeet Koonnut: MAIJA RAUHA | Kuvat: Cramo

nro 3 | 2012

NÄISSÄ ON IDEAA

Kun vuokraa pelit ja vehkeet Cramolta, ei tarvitse tyytyä tavanomaiseen. Työt hoituvat paremmin ja turvallisemmin laitteilla ja palveluilla, joissa on ideaa. 1

MAHTUVA SAKSILAVA

Genie Gs-4047 on pääosin sisäkäyttöön tarkoitettu akkukäyttöinen saksilava, jonka lavakorkeus on 11,75 m ja työskentelykorkeus 13,75 m. Kompaktin kokonsa ja pienen kääntösäteensä ansiosta se mahtuu esimerkiksi kauppojen pariovista, toisin kuin muut saman nostokorkeuden saksilavat. Sen leveys on 1,19 m, pituus 2,26 m, korkeus 2,54 m ja kaiteet kaadettuna 1,88 m. Saksilavan maksimikuorma on 350 kg ja paino 3 221 kg.

KORKEA SAKSILAVA

JLG 180-12 on akkukäyttöinen saksilava, jonka lavakorkeus on peräti 18 m, mutta leveys vain 1,22 m. Se on tarkoitettu käytettäväksi korkeissa sisätiloissa, ja se sopii hyvin esimerkiksi korkeakeräilyvarastoihin. Työlavan pituus on 5,40 m, kun lavanjatko on ääriasennossa. Saksilavan pituus on 4,12 m, korkeus 3,40 m, maksimikuorma 500 kg ja paino 7 800 kg.

kalustonseuranta- 4 SUUNNATTAVA järjestelmä LÄMMITIN

Trackunit-palvelun avulla asiakkaamme voivat ottaa käyttöönsä täysimittaisen paikannus- ja tiedonkeruupalvelun. Työkoneeseen kytketty GSM/GPS-yksikkö kerää tiedot esimerkiksi käyttötunneista ja -paikasta ja lähettää ne Trackunit Pro -palvelimelle. Asiakkaamme saavat internetin kautta käyttöönsä järjestelmän monipuoliset työkalut raporttien laatimiseen, huoltoseurantaan ja kaluston käytön seurantaan.

Polar WHT 250 on kiertovesikäyttöinen siirrettävä lämmitin, jonka 249 kW:n kenno ja ilmamäärä 20 000 m3/h riittävät useimpien tarpeisiin. Lämpöpuhallin on imevää mallia, jossa ilma imetään suodattimen ja kennon läpi. Uutena ominaisuutena siinä on pyöritettävä kenno-puhallinyhdistelmä, jonka avulla ilman saa suunnatuksi tarvittaessa vaikka suoraan ylöspäin. 290 kilon painostaan huolimatta WHT 250 on suhteellisen helppo liikuteltava isojen renkaiden ja trukkitaskujen ansiosta.

MININOSTURI

Maedan mininostureilla pääsee lähelle nostettavaa kohdetta, jolloin pienempikin nostokapasiteetti riittää. Pienet kuljetusmitat mahdollistavat kulkemisen ahtaissa paikoissa. Kevytrakenteista, tukijaloilla tuettua konetta voi käyttää sisä- ja ulkotiloissa, myös katoilla ja onteloiden päällä, ja se on helppo nostaa kohteisiin. Nostureissa on diesel- ja sähkömoottori. Cramon Maeda 305crm-e -nostureita voi käyttää ilman nosturiajokorttia.

Teksti: Pirkko Soininen | Kuva: Matti Salmi

sorvin ääressä Cramolainen esittäytyy

Swingiä myyntiin Terhi Vuovirralta kaupan teko sujuu kuin tanssi.

erhi Vuovirta aloitti Cramon Keski-Suomen alueen myyntipäällikkönä helmikuussa 2011. Sattumalla oli sormensa pelissä rekrytointiprosessissa. – Cramo oli ulkoistanut hakuprosessin rekrytointiyritykselle, jolla oli arkistoissa vanha hakemukseni. Firma kutsui minut haastatteluun. Alun perin Cramo haki asiakaspäällikköä, mutta hakuprosessin aikana Vuovirran titteli vaihtui myyntipäälliköksi. Nyt Vuovirralla on kaksi asiakaspäällikköä alaisenaan ja he hoitavat yhdessä tiiminä Keski-Suomen myyntiä. VUOVIRTA VALMISTUI logistiikkainsinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkieliseltä linjalta 2001. Hän teki koulun jälkeen huiman uran Kespet-nimisessä firmassa. Juuri valmistunut logistiikkainsinööri meni taloon tarjouslaskentaan töihin, mutta eteni kahdeksassa vuodessa myynti- ja lopulta varatoimitusjohtajaksi. – Viihdyin haastavassa työssäni todella hyvin, mutta lopulta halusin kokeilla elämässäni jotain ihan muuta. Irtisanouduin ja lähdin reppu selässä kiertämään Eurooppaa ja Amerikkaa. Vuoden ajan Vuovirran elämä oli kirjaimellisesti silkkaa tanssia. Hän harrastaa tosissaan lindy hop –paritanssia ja sapattivapaan aikana hän kiersi tanssileireillä Euroopassa ja kävi valmentamassa Yhdysvalloissa. – Vuosi muutti elämäni, arvot menivät uuteen järjestykseen ja otan asiat nykyään paljon rennommin. Kun elää vähillä varoilla ja tavaroilla, huomaa, ettei ihminen lopulta niin paljon tarvitsekaan ollakseen onnellinen. Suosittelen välivuotta maailmalla kaikille. VUOVIRTA ON aina ollut kaupallisesta työstä kiinnostunut ja sosiaalinen ihminen. – Siksi ajauduin edellisessä firmassakin hyvin nopeasti myyntitehtäviin. Nautin asiakkaiden tapaamisesta. Cramolla työssäni on kiinnostavaa myös se, että pääsen tutustumaan rakennuskohteisiin, joihin kaikilla ei ole asiaa. Vuovirta vetää myyntitiimiä, tekee tarjouksia ja käy asiakastapaamisissa. – Koen onnistuneeni, kun pystyn tarjoamaan asiakkaille ratkaisun heidän ongelmaansa. LAPSENA MYYNTIPÄÄLLIKKÖ viihtyi paremmin papan kanssa metsällä ja kalassa kuin barbien kaverina. Ei siis ihme, että hän on kuin kala vedessä miesvaltaisella rakennusalalla. – Tosin täällä Jyväskylässä meitä naisia on paljon, peräti viisi kappaletta. Läppä lentää vuokraamolla jatkuvasti, nautimme kaikki tilannekomiikasta ja viihdymme toistemme seurassa. Tanssimisen lisäksi Vuovirta ehtii vapaa-aikana harrastaa muutenkin liikuntaa. Tuorein perheenjäsen, 9-kuukautinen länsiylämaanterrieri, vaatii huomiota häneltä ja avomieheltä. Vuovirralla on myös makea toive joulun varalle. – Saan englantilaisen ystäväni jouluksi tänne. Tutustuimme, kun vietin opiskeluaikana puoli vuotta työharjoittelussa siellä. Vähintään yhtä paljon kuin häntä odotan suklaapäällysteisiä toffeekarkkeja, joita hän lupasi tuoda tuliaisiksi. ■

nro 3 | 2012

Teksti: Simo Arvo | Kuvat: Cramo/ Mats Jarmer/ Lars Kenner

nro 3 | 2012

Metro kylässä

Cramo on Ruotsissa vahva markkinajohtaja sekä koneja laitevuokrauksessa että siirtokelpoisissa tiloissa. Naapurimaan markkinat Tanskaan nousee yksi Pohjoismaiden on kyllästetty kovalla suurimmista majoituskylistä. kilpailulla ja vaativilla asiakkailla. Teksti: mari kuusinen | Kuvat: kimmo brand ja cramo

Cramon historiaa Tanskassa • 1979: G.G. Trykluft perustetaan. • 1989: Kramo AB ostaa G.G. Trykluftin. • 1993: Kramo ja Citarent yhdistyvät. • 1995: Yhtiö vaihtaa nimeksensä Cramo. • 1999–2000: Cramo ostaa E.P.Brinkmannin ja Lejepunktetin. • 2001: Konserni ostaa Liftcenter Apsin. • 2004: Cramo ostaa Consite konsernin toiminnat. • 2007: Konserni ostaa Skanska Maskinen ja Cramosta tulee yksi suurimmista rakennuskonevuokraamoista Tanskassa.

nro 3 | 2012

ramo rakennuttaa paikalliselle julkisen liikenteen yhtiölle Copenhagen Metro Teamille (CMT) metron laajennustöitä varten leirin, johon tulee majoitusja vapaa-ajantilat 372 henkilölle. Leirin asukkaita ovat kolmen italialaisen rakennusyhtiön työntekijät, jotka rakentavat 15,5 kilometrin mittaista metrotunnelia kaupunkiin. CMT hallinnoi projektia. Leiri helpottaa rakennustöiden tekoa monin tavoin. Työntekijät tutustuvat leirillä toisiinsa ja heidän sisäinen viestintänsä helpottuu. – On myös järkevää pitää työntekijät rakennustyömaan läheisyydessä. Näin heitä ei tarvitse kuljetella metron 21 työmaan välillä turhaan edestakaisin, kertoo Cramon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtaja Petri Moksén. SOPIMUKSEN ARVO Cramolle on noin 75

miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 10 miljoonaa euroa. Hanke on Tanskan suurin majoituskyläprojekti ja Pohjoismaiden mittakaavassakin erittäin laaja. Cramon sopimukseen kuuluu myös kylän teiden, polkujen, parkkialueiden ja valaistuksen rakennuttaminen. – Cramon osaaminen ja kyky vastata tällaisiin suuriin projekteihin näkyy käytännös-

On myös ” järkevää pitää

työntekijät rakennustyömaan läheisyydessä. siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtaja petri moksÉn

RAKENNUSTYÖT TEHDÄÄN kolmessa vai-

Cramon osaaminen näkyi siinä, miten nopeasti ja tehokkaasti pystyimme vastaamaan tällaiseen mittavaan projektiin, kertoo Cramon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtaja Petri Moksén.

sä siinä, miten kylässä hyödynnetään Cramon jo olemassa olevaa kalustoa. Cramo toimitti tilat valmiina asiakkaalle nopeasti ja tehokkaasti muokkaamalla sekä olemassa olevia että osin myös uusia tiloja, Moksén sanoo.

heessa. Ensimmäinen osuus leiristä, eli 200 paikkaa, valmistui elokuussa Kööpenhaminan Eteläsataman alueelle Vastgadalle. Toisen ja kolmannen vaiheen 172 paikkaa valmistuvat tammikuussa 2013. Asiakas on jo ilmaissut halunsa kasvattaa leirin kokoa jopa 450-paikkaiseksi. Tämän osalta selvitykset ja neuvottelut ovat vielä käynnissä. Leiri puretaan neljässä vaiheessa, ja työt saadaan lopullisesti päätökseen tammikuussa 2016. Töiden kesto on siten kolme ja puoli vuotta. ■

Teksti: Pirkko Soininen | Kuva: Ilkka Kyllönen

Sihti

Joni Ikäläinen (oik.) on ollut jo kaksi ja puoli vuotta hommissa Sihdillä. – Jonilta työt hoituvat vauhdikkaasti ja hyvin, kiittää Mikko Vilenius (vas.).

• Kokonaisvaltaisia henkilöstöpalvelualan ratkaisuja tarjoava yritys. • Perustettu 2009. • Toimii Tampereen lisäksi pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä ja Lahdessa. • Vahvat toimialueet teollisuus ja sen palvelut, rakennusteollisuus, logistiikka sekä IT:n, myynnin, taloushallinnon ja johdon ammattilaiset. • Liikevaihto vuonna 2011 yli 11 miljoonaa euroa. • Ollut mukana toteuttamassa Cramon alueellisia rekrytointeja.

Sihti työturvallisuudessa Rekrytointipalvelu Sihti Oy huolehtii vuokratyöntekijöiden työturvallisuudesta. Tähtäimessä on työtapaturmien estäminen.

akennustyömailla ahkeroi moni sihtiläinen vuokratyöntekijä. – On tärkeää, että me kaikki, sekä henkilöstövuokrausyritys, tilaaja että työntekijä itse, huolehdimme työturvallisuudesta. Jokaisen vastuu on yhtä suuri, toteaa Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n myyntipäällikkö Mikko Vilenius. Sihdin henkilöstöneuvojat kertovat työturvallisuuteen liittyvät perusasiat vuokratyöntekijöilleen ja antavat heille asianmukaiset varusteet: turvakengät, huomiotakit ja -housut, kypärän suojalasit, kuulosuojaimet ja hanskat. – Käyn jokaisen työntekijämme kanssa läpi perusasiat turvavälineiden käytöstä ja menetelmistä ennen jokaista työmaakomennusta, Vilenius kertoo. Työmaalla tilaajayritys vielä antaa työntekijöille työmaakohtaisen perehdytyksen erityisistä olosuhteista, turvallisuustekijöistä ja riskeistä. Lisäksi neuvotaan käytettävät työmenetelmät, koneet ja poistumistiet. – TULOKSIIN PÄÄSTÄÄN, kun turvallisuuden

tavoitteet ovat meille kaikille selvät, Vilenius sanoo. Osallistumme itse myös suoraan rakennusyritysten järjestämiin turvakoulutuksiin ja infoihin, jotta tiedämme mitä muutok-

sia tarvitsee huomioida tekijöiden kanssa. Erityisen tärkeää perehdytys on nuorten kanssa. – Ikä ja työkokemus tuovat pelisilmää. Uusille työntekijöille sattuu aina helpommin tapaturmia kuin vanhoille konnille, Vilenius toteaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa päivittää myös kokeneempien henkilöiden osaamista, jotta liika itsevarmuus ei kostaudu. Mitä vähemmän työtapaturmia sattuu, sen parempi se on kaikille. – On kaikkien etu, että työntekijät pysyvät terveinä. Kun työntekijä voi kaikin puolin hyvin, hän jaksaa myös työssä paremmin.

talousalueelta koko maassa alan kärkipään toimijoiden joukkoon. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Kolehmainen sanoo. ■

RAKENNUSALAN OSAAJIEN löytäminen on

haastavaa etenkin kasvukeskuksissa. Ammattitaitoisten työmaajohtajien ja kirvesmiehien palkkaaminen edellyttää alan tuntemusta sekä suoria kontakteja osaajiin ja tietämystä heidän työtilanteestaan. – Meillä yritys saa yhdeltä luukulta kaikki henkilöstöalan palvelut vaativista johdon suorahauista ja arvioinnista työmaajohdon rekrytointeihin sekä monipuoliseen henkilöstövuokraukseen. Valttimme on palvelun tavoitettavuus, kertoo Sihdin toimitusjohtaja Jarno Kolehmainen. – Olemme nopeasti kasvaneet Tampereen

Pirkanmaalla Sihdillä on jatkuvasti noin 150 rakennustyöntekijää. Harri Toivanen (oik.) on ollut puolitoista vuotta yhtäjäksoisesti töissä Sihdillä. Seinää mittaa rakennusmestari Antti Paavilainen.

nro 3 | 2012

Teksti: JOHANNA PELTO-TIMPERI | Kuvat: dreamstime ja Cramo

nro 3 | 2012

Ilmatiiveys takaa energiatehokkuuden Uusissa rakentamismääräyksissä korostetaan rakennusten kokonaisenergiatehokkuutta. Ilmatiiveysmittauksilla saadaan selville rakennusten mahdolliset vuotokohdat.

ramo on tehnyt Oulun seudulla jo usean vuoden ajan ilmatiiveysmittauksia, joilla selvitetään rakennusten ilmavuotokohtia ja ilmavuotojen vaikutusta energiatehokkuuteen. Alkuvuodesta palvelu laajenee myös Etelä-Suomeen. Projektipäällikkö Hannu Lammassaari aloitti Cramolla ilmatiiveyden mittaukset neljä vuotta sitten. Hän kertoo, että palvelu on otettu hyvin vastaan ja toiminta on laa-

jentunut Pohjois-Suomen alueella koko ajan. Mittaamista tarvitaan vuotokohtien paikallistamiseen, rakentamisen laadunvarmistukseen sekä rakennuksen E-luvun laskentaa varten. CRAMON ILMATIIVEYDEN mittauspalvelu si-

sältää kaikki mittaamiseen liittyvät toimenpiteet. – Teemme kaikki järjestelyt ja mittaukset

ammattitaidolla säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Mittauksia on tarkoitus tehdä suurten rakennusliikkeiden lisäksi kaikille rakentajille. Uusi palvelu täydentää Cramon asennuspalveluiden toimintaa ja korostaa henkilökunnan pätevyyttä, Lammassaari sanoo. Ilmatiiveysmittauksia tehdään uudisrakennusten lisäksi saneerauskohteissa esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä. Lammassaari uskookin, että peruskorjauksiin liitty-

nro 3 | 2012

Ilmatiiveyden mittauksessa paikallistetaan rakenteiden vuotokohtia energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Cramo käyttää mittauksissa Retrotecin tekniikkaa.

Ilmatiiveysmittauksia tehdään ” uudisrakennusten lisäksi saneerauskohteissa.

vät mittaukset yleistyvät, jos energiatehokkuuden arviointi laajenee vanhempaan rakennuskantaan. Asia on parhaillaan valmisteltavana ympäristöministeriössä. ILMATIIVEYDEN MITTAAMINEN on ollut

mukana rakentamismääräyksissä jo vuosina 2008 ja 2010 osana laadunvalvontaa ja rakennuksen lämpöhäviön laskentaa. Rakentamismääräykset muuttuivat viime

heinäkuussa. Nyt määräyksissä keskitytään rakennusten kokonaisenergiatehokkuuteen ja sen parantamiseen. – Uusissa määräyksissä on nostettu rakennusten vaipan tiiveys merkittäväksi tekijäksi rakenteiden toimivuuden, energian kulutuksen pienentämisen ja hyvän asumisviihtyvyyden saavuttamisessa. Lammassaari kertoo, että ilmavuodot vaikuttavat merkittävästi rakenteiden toimivuuteen. – Vuotoilma vaikuttaa suoraan myös asumisviihtyvyyteen, koska vuoto tuntuu talossa kylmänä vetona ja vuotokohdat, kuten seinät ja lattiat ja sisäkatot, jäähtyvät. Pelkkä eristeiden lisääminen ei auta ilmavuotojen korjaamisessa, koska rakenteiden eristevahvuuksien kasvaessa vuotoilma tiivistyy entistä tehokkaammin rakennuksen ylipaineisissa osissa kosteudeksi rakenteen sisällä, kun rakenteen lämpötila saavuttaa kastepistelämpötilan. Lämpimänä vuodenaikana vuotoilman kuljettama kosteus vaurioittaa rakenteita, kun rakenteen läpi virtaa kosteaa ulkoilmaa rakennuksen alipaineisella osalla. –Ilmatiiveyden parantamisella vaikute-

taan nopeammin, helpommin ja edullisimmin rakennusten energiatehokkuuteen, Lammassaari muistuttaa. MITTAAMISEEN TARVITAAN VTT:n tiiveydenmittaajan henkilösertifikaatti. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus, RATEKO, järjestää yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa rakenteiden tiiveysmittauskoulutusta, jonka jälkeen hyväksytyn tentin ja näyttötyön kautta voi hakea tiiveysmittaajan sertifikaattia VTT:ltä. Mittauksia saa tehdä RT 80-10974 -ohjeen mukaisesti vain ulkopuolinen taho, eli esimerkiksi rakennusliike, ei voi itse mitata tiiveyttä rakentamassaan kohteessa. Rakennusliikkeitten tekemä oman kohteen mittaus liittyy laadunvarmistukseen. – Koulutamme koko ajan lisää asentajia. Cramon mittaajilla on lisäksi lämpökuvaajan koulutus ja kokemusta tulosten analysoinnista. Työhön on tarjolla erilaisia laitteistoja, joista Cramolla on käytössä Retrotecin tekniikkaa. Laitteistoja yhdistämällä voidaan mitata myös rakennuksia, joissa on suuri ilmatilavuus, Lammassaari kertoo. ■

pulma&ratkaisu Teksti: MAIJA RAUHA | Kuva: MIKA KOTRO JA dreamstime

nro 3 | 2012

Roudansulatus tehdään kattilakärryn ja letkuston avulla.

ROUDANSULATUSKALUSTOA

tarvitaan talonrakennuksessa talvella, kun perustukset pitää kaivaa jäiseen maahan. Mutta onko siitä iloa myös yhdyskuntarakentamisessa?

ramon kuivauksen ja lämmityksen asiantuntija, tuotepäällikkö Mika Kotro kertoo, että Cramo on kokeillut onnistuneesti roudansulatuskaluston käyttöä kadunrakennustöiden valmistelussa Hämeenlinnassa. Asiakkaalla oli tarve leventää katualuetta siten, että jalkakäytävää varten lohkaistaisiin kaistale viheralueesta. Multainen maa oli kuitenkin umpijäässä, ja sen päällä oli aimo kerros lunta. Kaivurin kauha ei pystynyt routaiseen maahan. Cramo toimitti paikalle kattilakärryn ja siihen liittyvän sulatusletkuston oheisva-

rusteineen. Sulatettavalle alueelle levitettiin noin 700 metriä 19-millistä letkua, johon johdettiin 90-asteista vettä. Letkusto peitettiin lämmöneristeellä ja pressuilla, jottei tuuli veisi eristettä mennessään. Roudansulatus perustuu siihen, että letkujen ympärillä oleva lumi ja jää sulavat lämmön ansiosta. Painuessaan alaspäin lämmin vesi sulattaa maaperän. Sulattaminen tehtiin erissä. Letkustoa pidettiin paikoillaan noin viikon, jonka jälkeen se siirrettiin seuraavaan kohtaan. Työtä helpotti, että lumipeitteen ansiosta routa ulottui vain noin metrin syvyyteen. Rakennusten pe-

rustuksia tehtäessä voidaan joutua sulattamaan syvemmällekin. Sulatusnopeus oli 15–20 senttiä vuorokaudessa. Sulatuksen etenemistä testattiin kaivinkoneella. Lopulta pintamaa päästiin kuorimaan pois ja katualueen perustaminen saattoi alkaa. Menetelmän miinuspuoleksi voidaan laskea hinta, sillä kattilakärry kuluttaa paljon polttoöljyä. Työtä ei olisi kuitenkaan voitu lainkaan tehdä ilman roudansulatusta. Asiakas oli tyytyväinen päästessään etenemään työssä suunnitelmien mukaan. ■

3xvuokrattava Teksti: Johanna Pelto-Timperi | KUVA: MARKKU OJALA

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

KALLE MARTTINEN Tapahtumapäällikkö | Suomen Palloliitto Kohde: Suomen A-maajoukkueen Suomi– Ranska-ottelu 7.9. ja Suomi-Georgia-ottelu 12.10. Olympiastadionilla. Jalkapallo-otteluja varten stadionille tehdään runsaasti väliaikaisia rakennelmia. Työmaan miesvahvuus: Vaihtelee päivien mukaan. Kaikkiaan noin viisitoista. TYÖN KESTO: Rakentaminen alkaa pari päivää ennen ottelua ja purkaminen tehdään ottelun jälkeisenä päivänä. työmaan luovutus: Pari tuntia ennen ottelun alkua.

ASENNUSPALVELU. A-maajoukkueen otteluihin tarvitaan runsaasti väliaikaisia rakennelmia, joiden rakentamiseen tarvitaan ammattilaisia. Ranska- ja Georgia-otteluissa meillä oli neljä asentajaa Cramolta. Apua tarvitaan rakentamisen lisäksi muun muassa opasteiden ja banderollien pystyttämisessä meillä ei ole tarvittavaa työvoimaa eikä osin osaamistakaan omasta takaa.

2 SAKSINOSTIN. Sitä ilman ei voi nostaa opasteita ja banderolleja paikoilleen. Palloliiton ei kannata hankkia työvälineitä itselleen, koska niitä kuitenkin tarvitaan vain muutamia kertoja vuodessa. A-maajoukkueen otteluja varten stadionia rakennetaan kuntoon kaksi ja puoli päivää ja puretaan päivä. Itse tapahtuma kestää vajaat neljä tuntia.

TELINETASO FANIHUUDATTAJILLE. Fanikatsomon eteen rakennetaan erillinen lava, jossa huudattajat innostavat tuhatpäistä faniyleisöä. Huudattajien lava rakennetaan vain A-maaotteluihin. Haastavinta yleisötilaisuuden järjestämisessä on saada liikuteltua suurta ihmismassaa sujuvasti ja turvallisesti. Meille on tärkeää, että yleisö viihtyy. Ranska-ottelussa yleisöä oli yli 35 000 ja Georgia-ottelussa reilut 12 000.

nro 3 | 2012

Cramo toivottaa Hyv채채 Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta