ARA-asuntoja tarvittaisiin lisää joka puolelle Suomea

Kohonneet lainojen korot ja rakentamisen kustannukset ovat laskeneet ARA-tuotannon määrää lähes 40 % vuoden sisällä. Asuntomme-lehti kysyi eri puolella Suomea olevilta ARA-asuntojen tuottajilta kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta, ajankohtaisista kustannusnäkymistä sekä toiveista tulevan hallituksen asuntopoliittisiin linjauksiin.

TOIMITUSJOHTAJA TUUKKA TUOMELA

Hämeenlinnan asunnot

1.Kuinka paljon yhtiöllänne on asuntoja ja oletteko tänä vuonna rakentamassa uusia asuntoja?

2.Miksi valtion tukema asuntotuotanto on paikkakunnallasi tarpeellista ja pitäisikö ko. asuntoja saada tuotettua lisää?

3.Millä tavalla elinkustannusten nousu on vaikuttanut yhtiönne toimintaan?

4.Mitä toivoisitte tulevan hallituksen ottavan huomioon ARA-tuotannon kehittämiseksi?

TOIMITUSJOHTAJA RAIMO HÄTÄLÄ Sivakka, Oulu

1.Yhtiöllä on 8 350 asuntoa ja tänä vuonna aloitetaan 190 uuden asunnon rakentaminen.

2.ARA-tuotanto monipuolistaa asuntotarjontaa. Vapaarahoitteinen tuotanto keskittyy pienasuntoihin. ARA-asuntoja tarvittaisiin Ouluun lisää, koska perheasunnoista on kovasti pulaa.

3.Rakennuskustannusten nousun vuoksi uusien kohteiden aloituksia on viivästynyt.

4.Asuntotuotanto on ajautumassa taantumaan ja suhdannepoliittisista syistä ARA-tuotannon lisäämistä kaivataan rakentajien työllistämiseksi.

1.Yhtiöllä on 2 205 ja tarkoitus olisi rakentaa tänä vuonna uusia asuntoja muutama kymmenen. Lopullinen määrä riippuu kustannusarvioista ja siitä, mihin lopulliset vuokrahinnat tulisivat asettumaan.

2.ARA-asuntojen avulla pystytään tarjoamaan tukea elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle. Lisäksi ARA-tuotannon avulla estetään segregaatiota, koska kohtuuhintaisuutta löytyisi myös uudesta asuntokannasta. Lisäksi kohtuuhintaisen asuntokannan uudistuminen on oleellisen tärkeää ja siksi uutta ARA-asuntokantaa olisi hyvä tulla markkinaan säännöllisesti.

3.Rakennuskustannusten kohoamisen huomaa selvästi. On haasteita saada järkevänhintaisia urakkatarjouksia. Lisäksi korkotasojen nousut näkyvät rahoituskustannuksissa.

4.ARA tuotantoa tulisi saada myös MAL-alueiden ulkopuolelle. Joitain hajarahoituksia on toki saatu muille alueille, mutta tulee muistaa, että asuminen ei tule loppumaan maakuntakeskuksista tai muista aluekeskuksista; päinvastoin niihin muutetaan ja siirrytään alueiden ulkokehiltä.

Iso kysymys on myös se, miten olemassa olevaa vanhaa ARA-kantaa pystytään remontoimaan ja nykyaikaistamaan, jos yksi korjauskierros on ”säästetty” ja kohteella on vanhoja lainoja jäljellä. Tällainen esimerkiksi 80-luvun kohde ei nykyaikaistamisen jälkeen ole enää kohtuuhintainen. Vanhojen lainojen päälle tulee uudistamisen vaatimat rahoituskustannukset.