Asunnottomuudesta halutaan kokonaan eroon

Asunnottomuus on Suomessa puolittunut viidessä vuodessa, mutta siitä halutaan kokonaan eroon vuoteen 2027 mennessä.

–Nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa voidaan pohtia, milloin Suomessa ei ole enää asunnottomia. Sillä tarkoitetaan tilannetta, ettei kukaan asu ulkona eikä laitoksista kotiuteta ketään asunnottomina, kertoi työelämäprofessori Juha Kaakinen Rakli ry:n asunnottomuutta käsittelevässä seminaarissa toukokuussa.

Suomen tilanne on muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna hyvä. Marraskuussa 2022 Suomessa oli 3 686 yksinelävää asunnotonta ja 1 133 pitkäaikaisasunnotonta.

ARA-asunnot ja asumistuki vähentä- vät asunnottomuutta

Kaakinen otti esityksessään vertailuesimerkiksi Irlannin, joka on väestömäärältään Suomen kokoinen maa. Kun Suomessa tilapäismajoituksessa on 1 122 henkeä, Irlannissa vastaava luku on 11 754. Eroa selittää Kaaki- sen mukaan asumistuki. Kun Suomessa asumistukea saa 15 % väestöstä, Irlannissa vastaava luku on 3 %. Erityisen positiivista on, ettei Suomessa juurikaan ole asunnottomia perheitä.

– Meillä ARA-asuminen pitää erityisesti lapsiperheiden asunnottomuuden kurissa. Myös asumistuella on ratkaiseva merkitys siihen, että meillä on saatu erityisesti perheiden asunnottomuus hallintaan, kertoi Kaakinen.

Asunnottomuuden hoitoon tarvitaan korvamerkittyä rahaa

Kaakinen on laatinut keväällä asunnottomuudesta ympäristöministeriön tilaaman selvityksen, jonka hän luovutti helmikuussa valtioneuvostolle. Selvitys esittää kansallista ohjelmaa, joka vahvistaisi koordinaatiota ja rahoitusta. Keskeisenä kehittämiskohteena nousevat esiin pysyvät asumisratkaisut ja asumispäivystys, joiden tarkoituksena olisi minimoida tilapäiset ratkaisut. Lisäksi kaivataan lisää tutkimusta ja tyhjien asuntojen parempaa hyödyntämistä.

– Asunnottomuuden poistamiselle on laaja poliitti- nen tuki, totesi Kaakinen, mutta esitti huolensa siitä, kuinka hyvinvointialueilla pystytään jatkossa hoitamaan asunnottomuuteen liittyviä palveluita.

Asunnottomuuden poistaminen on Suomessa vahvasti palvelukysymys, ei niin paljon asuntokysymys, vaikka luonnollisesti tietty määrä asuntoja tarvitaan. Hyvinvointialueelle tarvitaan ehdottomasti asunnottomuuteen korvamerkittyä rahaa. Muuten ei tapahdu mitään. Jatkon kannalta hankaluuksia aiheuttaa varmasti myös se, että asunnot kuuluvat kunnille, mutta palvelut kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle, pohti Kaakinen.

Helsingissä tiukat tavoitteet

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen esitteli Raklin tilaisuudessa pääkaupungin tavoitteita asunnottomuuden poistamiseksi. Pääkaupungissamme tavoite on kova, asunnottomuudesta halutaan eroon vuoteen 2025 mennessä. Tuolloin yksineläviä asunnottomia pitäisi olla enintään 200 ja asunnottomia perheitä ja pariskuntia ei yhtään. Yksinelävien asunnottomuutta ei pystytä koskaan täysin poistamaan, koska osa asunnottomista on valinnut sen elämäntavakseen.

Helsingissä asunnottomia oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 977. Tilastoitujen asunnottomien lisäksi kaupungissa on vaihteleva määrä paperittomia ja liikkuvaan EU-väestöön kuuluvia asunnottomia noin 130 henkeä.

– Pyrimme asunnottomuuden poistamiseen monipuolisilla keinoilla, kuten monipuolisen asuntokannan rakentamisella, erilaisilla palveluilla ja etsivällä sosiaalityöllä, kertoi Tamminen.

Pääkaupungissa vetovoimaa myös asunnottomille

Pääkaupungissa ongelmana on, että alueella on vetovoimaa myös asunnottomien piirissä. Helsingissä pystyy myös ajautumaan asunnottomuuteen helpommin kuin pienellä paikkakunnalla, jossa väki tuntee paremmin toisensa.

Tammisen esityksen mukaan Helsingin erityispiirteitä ovat myös suuret hyvinvointi- ja terveyserot, päihteiden helppo saatavuus, vaikeasti huumeriippuvaisten nuorten kasvanut määrä sekä moniongelmaisten ja syrjäytyneiden ihmisten suuri määrä.

– Helsingissä on kuitenkin onnistuttu puolittamaan yksinelävien asunnottomuus ohjelmakaudella 2021 –22. Trendi on hyvä ja näyttää siltä, että asunnottomuutta pystytään koko ajan laskemaan, kertoi Tamminen ja oli Kaakisen kanssa samaa mieltä siitä, että asuntoakin tärkeämpi tekijä on palveluiden pelaaminen.

– Sosiaalinen ja terveydellinen huono-osaisuus voi jatkua asunnon saamisesta huolimatta ja silloin asunnottomuuden riski voi olla uusiutuva. Asunnoilla saadaan aikaan tietty perustaso, mutta se ei poista huonoosaisuutta, jonka poistamiseen tarvitaan palveluita, korosti Tamminen.

Suurin asunnottomuuteen vaikuttava syy on yhä edelleen päihteiden sekakäyttö. Väkilukuun suhteutettuna Turussa on tällä hetkellä enemmän asunnottomia kuin Helsingissä.