Koronapandemian vaikutukset diabeteksen hoitoon ja seurantaan
• Ahdistaako diabetesteknologia?
• Sanat ovat vahva lääke
Katso tallenne webinaarista:
Tallenteella yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetelogi Atte Vadén ja pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Raila Sulasalmi keskustelevat T2D-potilaan hoitamisesta vastaanotolla.
Atte kertoo aiheesta lääkärin näkökulmasta ja Raila puolestaan hoitajan näkökulmasta. Tallenteen lopussa on myös tiivistetty keskusteluosuus, jossa Atte ja Raila vastaavat kysymyksiin.
Linkki tallenteeseen: https://www.lyyti.fi/p/JJJI180123
4 Ajankohtaista: Ozempicia ensisijaisesti tyypin 2 diabetesta sairastaville
5 Pääkirjoitus: Asiakasmaksukorotuksia, diagnostiikkavelkaa ja aurinkovitamiinia
Jorma Lahtela
6 Seuraamo
9 Koronaviruspandemian vaikutukset diabeteksen tunnistamiseen ja hoidon seurantaan Suomessa
Tiina Laatikainen
14 Teknologia kehittyy – pysyykö mieli mukana?
Elina Pimiä
18 Näkökulma: Sanat ovat vahva lääke Anna Säynäjäkangas
21 Nuori diabetestutkija: Sekretiini aktivoi ruskeaa
rasvaa ja vähentää ruokahalua
Sanna Laurila
27 Keski-Suomen hyvinvointialue: Palvelut tulevat
kotisohvalle
Miina-Maria Kivelä ja Mari Rantamäki
30 Diabeteshoitajat: Hoitajasta terveysvalmentajaksi
Erja Mustonen ja Päivi Suikki
34 Diabetesliiton sosiaaliturvaopas 2023 kokoaa
diabetesta sairastavien etuudet ja oikeudet
35 Koulutusta
Kannen ja sivun 3 kuvat: Shutterstock
Koronapandemia johti uusien diabetesdiagnoosien vähenemiseen. Diagnoosin viivästyminen voi vaikeuttaa pysyvästi hyvän hoitotasapainon saavuttamista.
Päätösvallan luovuttaminen älypumpulle on osalle potilaista vaikeaa.
Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä käyttää kieltä tietoisesti ja huolellisesti.
Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa u Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti. Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.
Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.
TIETEELLISET TOIMITTAJAT: professori h.c. Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LT, endokrinologian erikoislääkäri (diabeteksen hoidon erityispätevyys) Reeta Rintamäki, reeta.rintamaki@kuh.fi | DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: diabeteshoitaja Tuulikki Salminen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi | TOIMITUS: päätoimittaja Riikka Nurmi, riikka.nurmi@diabetes.fi, p. 044 509 1400, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi | LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti | JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry | ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, keiju.telford@diabetes.fi | TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi | ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 45 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsenetuhinta 15 e/vuosikerta | ULKOASU: Aino Myllyluoma | PAINO: UPC Print ❘ 52. vuosikerta
Semaglutidivalmiste Ozempicin maahantuojan Novo Nordisk Farma Oy:n terveydenhuollon ammattilaisille lähettämässä tiedotteessa korostetaan, että Ozempic on tarkoitettu ainoastaan aikuisille riittämättömässä hoitotasapainossa oleville tyypin 2 diabetespotilaille ruokavalion ja liikunnan lisänä. Valmisteen mikä tahansa muu käyttö, myös sen käyttö painonhallintaan, poikkeaa hyväksytystä käyttöaiheesta ja vaarantaa valmisteen saatavuuden käyttöaiheessa mainitulle potilasjoukolle. Tiedotteesta on sovittu Euroopan lääkeviraston ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. Fimea on julkaissut verkkosivuillaan asiasta uutisen ja ammattilaisille menneen viestin.
Ammattilaisia pyydetään osaltaan varmistamaan, että valmisteen käyttäjät saavat tiedon tilanteesta. Potilaille, joilta Ozempic-valmiste saattaa loppua kesken, on suositeltavaa määrätä jotakin muuta GLP-1-reseptoriagonistia tai muita sopivia hoitovaihtoehtoja paikallisen saatavuustilanteen ja kliinisen arvion mukaisesti.
Myös Diabetesliitto on aiemmin kehottanut saatavuushäiriöstä kärsiviä valmisteen käyttäjiä olemaan yhteydessä hoitavaan lääkäriinsä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Valmisteen lisääntynyt kysyntä on johtanut saatavuushäiriöihin, joiden odotetaan jatkuvan koko vuoden 2023. Diabetesliitto on seurannut tilannetta aktiivisesti ja pitänyt tärkeänä, että saatavuushäiriötilanteessa valmisteen saatavuus turvataan ensisijaisesti valmisteen käyttöaiheen mukaisesti eli tyypin 2 diabetesta sairastaville.
Suosittu, lämminhenkinen opas kokoaa hoidon keskeiset asiat yhteen.
Uudistettu opas nyt myös ruotsiksi!
Kenelle: aikuisille niin sairauden alussa kuin myöhemminkin, sote-alalle perustieto-oppaaksi B5, 44 sivua, nidottu Hinta: 4 euroa
Määräalennukset: 5 kpl tai enemmän: 2,50 euroa/kpl • 50 kpl tai enemmän: 1,50 euroa/kpl
”Valmisteen mikä tahansa muu käyttö, myös sen käyttö painonhallintaan, poikkeaa hyväksytystä käyttöaiheesta ja vaarantaa valmisteen saatavuuden käyttöaiheessa mainitulle potilasjoukolle.”
Sosiaali- ja terveydenhoidon järjestäjien hartiat levenivät, kun hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa. Välittömät muutokset, ja myös ongelmat, ovat liittyneet tiedonkulkuun, yhteystietoihin, puhelinnumeroihin, tietojärjestelmien käyttöön ja myös koulutukseen hakeutumiseen. Arkipäivä on pyörinyt melko tavalla aiemmilla rutiineilla.
Henkilökunnan riittävyys ja kokonaisuuden rahoitus ovat osin auki. Aika näyttää, parantaako uudistus palveluiden saatavuutta, laatua vai taloudellisuutta. Diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on tapahtunut toistaiseksi melko vähän. Merkittävimpiä asioita ovat asiakasmaksut, joista päätetään näinä aikoina. Jos ennaltaehkäisyyn, potilasohjaukseen ja toistuviin sarjoina tapahtuviin käynteihin liittyvät maksut asetetaan samalle tasolle muiden käyntien kanssa, muodostuu tämä esteeksi monille potilasryhmille. Vuosittaiset henkilökohtaiset hoitokulut voivat kaataa yksilön talouden.
Koronarajoitukset muuttivat diabeteksen diagnostiikan ja hoidon käytäntöjä. Etähoito ja digitaaliset palvelut tulivat vahvasti mukaan kuvaan, osin jäädäkseen, ja uusien diabetesdiagnoosien määrä väheni. Näin on käynyt monien muidenkin sairauksien suhteen. Tämä tuskin on koko totuus. Professori Tiina Laatikainen käy artikkelissaan läpi diagnoosilukuja ja pohtii syitä ilmiön taustalla (sivu 9). Syntynyt velka on jossakin vaiheessa maksettava takaisin.
D-vitamiini on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena vuosikymmeniä. Tämä aurinkovitamiini on yhdistetty syöpään, verisuonisairauksiin ja diabetekseen sekä lukuisiin muihin sairauksiin. Kahden viime vuoden ajalta Pubmed-tietokannasta löytyy yli 3 000 tutkimusraporttia. D-vitamiinin yhteydet sairauksiin ovat suurelta osin epidemiologisia. Syy-seuraussuhde ei ole aivan selvä. Tyypin 1 diabeteksen riski on suurentunut lapsilla, joiden D-vitamiinitaso on matala. Ehkä näin on myös aikuisten tyypin 2 diabeteksessa. Riittävä D-vitamiinin saanti voi parantaa diabeteksen hoitotasapainoa. Ei tiedetä, miten D-vitamiini osallistuu glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn. Veikko Koiviston referaatti englantilaiseen väestöotokseen perustuvasta tutkimuksesta sisältää ydinasioita, jotka tukevat käsitystä D-vitamiinin merkityksestä tyypin 2 diabeteksessa. Mutta esiintyykö D-vitamiiniresistenssiä? Tarvitsevatko jotkut suurempia plasmapitoisuuksia kuin toiset? Tutkittavaa on paljon.
Tutkijoiden haaveena on ollut vuosikymmeniä säilyttää insuliinineritys tai hidastaa sen vähenemistä tyypin 1 diabeteksessa. Nyt Amerikan ruoka- ja lääkevirasto FDA on hyväksynyt ensimmäisen lääkkeen tuolla indikaatiolla (17. marraskuuta 2022). Kyseinen lääke on teplitsumabi. Se on monoklonaalinen antiCD3-vasta-aine, joka annostellaan suonensisäisesti. Teplitsumabia on tutkittu yli 30 vuoden ajan immunomodulaattorina. FDA:n hyväksymä käyttöindikaatio on rajattu: ikä kahdeksan vuotta tai enemmän, asteen 2 (vähintään kaksi immunomarkkeria) tyypin 1 diabetes ja koholla oleva verenglukoosi ilman oireita. Tavoitteena on hidastaa diabeteksen etenemistä asteelle 3 tai kliiniseen tyypin 1 diabetekseen.
Keskeinen tutkimustulos syntyi kolme vuotta aikaisemmin (TN-10 trial). Siinä oli 76 potilasta, joista 21 oli aikuisia. Edellisten lisäksi heillä tuli olla vasta-ainepositiivinen asteen 3 lähisukulainen. Diabeteksen etenemisen estäminen asteelle 3 oli päätavoite, ja eteneminen hidastui 51 seurantakuukauden aikana merkittävästi (45 % vs 72 %), keskimäärin kaksi vuotta. Mukana oli potilaita, joilla diabetes ei edennyt 10 vuoden aikana. Lääke luo uutta toivoa parantavan hoidon löytymisestä. 14 vuorokauden teplitsumabihoito maksaa USA:ssa noin 195 000 dollaria.
Jorma Lahtela
denmukainen ja voisi viitata D-vitamiinipuutoksen vaikuttavan samoilla mekanismeilla mikroangiopatian eri muotoihin.
On tutkimustietoa siitä, että D-vitamiini estää uudissuonten muodostumista ja reniini-angiotensiini-aldosteroniakselia, vähentää glomeruloskleroosia ja tulehdusta sekä parantaa immunologista puolustusmekanismia. D-vitamiini vaikuttaa siten monin tavoin. Miten sen vähäinen pitoisuus altistaa mikrovaskulaarisairauksille, on toistaiseksi epäselvää.
Englannin biopankkiaineistoon perustuvassa prospektiivisessa tutkimuksessa on osoitettu matalan D-vitamiinipitoisuuden yhteys mikrovaskulaarisairauksiin henkilöillä, joilla oli tyypin 2 diabetes (1). Seuranta tehtiin sähköisten sairauskertomusten avulla, ja se kesti 11,2 vuotta. Mukana oli 14 709 potilasta, joista 1 370:lle ilmaantui mikrovaskulaarisairauksia. Tutkimuksessa verrattiin potilaita, joilla oli matala 25(OH)D-pitoisuus (alle 25 mmol/l) niihin, joilla se oli yli 75 mmol/l. Jos pitoisuus oli matala, riski saada retinopatia oli 0,62, nefropatia 0,56, neuropatia 0,48 tai näiden yhdistelmä 0,62. Tulos oli siis sangen yh-
Tämän lehden viime syyskuun numerossa referoin samasta aineistosta tehtyä tutkimusta, jossa osoitettiin matalan D-vitamiinipitoisuuden altistavan sydänja verisuonitapahtumille ja lisäävän kuolleisuutta (2). Nämä tutkimukset yhdessä osoittavat, että potilailta kannattaa mitata D-vitamiinipitoisuus vaikkapa vuositarkastuksessa ja kehottaa pitämään se viitealueella.
1. Chen X, Wan Z, Geng T. Vitamin D-status, vitamin D receptor polymorphism, and risk of microvascular complications among individuals with type 2 diabetes: a prospective study. Diabetes Care 2023;46:270-277.
2. Zhang P, Guo D, Xu B. Association of serum 25-hydroxivitamin D with cardiovascular outcomes and all-cause mortality in individuals with prediabetes and diabetes. Results from the UK Biobank prospective cohort study. Diabetes Care 2022;45:1219-1229.
DCCT (Diabetes Control and Complications) ja sitä seurannut EDIC (Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications ) -tutkimukset seurasivat pitkäaikaiskomplikaatioiden kehittymistä tyypin 1 diabetesta sairastaville. DCCT-tutkimus oli satunnaistettu tehostetun ja rutiinihoidon ryhmiin ja käsitti 1 441 potilasta. Se aloitettiin 1983, ja ensimmäinen julkaisu siitä ilmestyi 1993 (1). Saman potilasaineiston seuranta jatkui EDIC-tutkimuksessa. Siinä tehostetun ja rutiinihoidon ryhmät oli yhdistetty, ja seurannan ensimmäinen julkaisu ilmestyi 1999 (2). Nyt samoja potilaita on seurattu edelleen. Aineistossa on analysoitu erityisesti mikro- ja makrovaskulaaristen lisäsairauksien keskinäistä yhteyttä ja niiden yhteyttä potilaiden ikään, diabeteksen kestoon ja glykeemiseen tasapainoon (3). Seuranta-aikaa koko aineistolle on kertynyt jo yli 30 vuotta.
Lisäsairauksien kumulatiivinen ilmaantuvuus vaihteli 3 %:n (amputaatiot) ja 37 %:n (merkittävä makulaturvotus) välillä. Pitkän ajan mikro- ja makrovaskulaaristen lisäsairauksien kesken oli vahva korrelaatio. Glukoositasapaino oli vahvin lisäsairauksien ilmaantumiseen vaikuttava tekijä, ja mitä aikaisemmin tasapaino saatiin hyväksi, sitä vähemmän lisäsairauksia ilmaantui.
Potilaan ikä, diabeteksen kesto tai glykeeminen tasapaino ei kuitenkaan täysin selittänyt sitä, että joillekin ilmaantui enemmän lisäsairauksia kuin toisille. Epäselvää on, mitkä ovat ne yksilölliset tekijät, jotka herkistävät tai suojaavat lisäsairauksilta. Kirjoittajat listaavat geneettiset, sosiaaliset, ympäristötekijät ja käyttäytymiseen liittyvät asiat mahdollisina spekuloinnin kohteina. Tämä tarkka, pitkäaikainen tieteellinen seuranta vahvistaa sitä kokeneen kliinikon käsitystä, että tyypin 1 diabetesta sairastavien joukossa on joitakin,
Glukoositasapaino oli vahvin lisäsairauksien ilmaantumiseen vaikuttava tekijä, ja mitä aikaisemmin tasapaino saatiin hyväksi, sitä vähemmän lisäsairauksia ilmaantui.
joille ei ilmaannu lisäsairauksia, vaikka tasapaino olisi huono – ja päinvastoin.
Veikko Koivisto
1. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329:977-986.
2. The DCCT/EDIC Research Group. Epidemiology of diabetes interventions and complications (EDIC). Design, implementation and preliminary results of long-term follow-up of the Diabetes Control and Complications Trial cohort. Diabetes Care 1999;22:99-111.
3. Behu I, Braffertt BH, de Boer IH, ym. Relationship between the cumulative incidences of long-tem complications in type 1 diabetes: The DCCT/EDIC study. Diabetes Care 2023;46:361-368.
Insuliinin keksimisen vanavedessä tutkijat havaitsivat haimauutteesta toisen, verensokeria nostavan yhdisteen ja nimesivät sen glukagoniksi 1923. Aluksi merkityksettömänä pidetystä varhaisten eläininsuliinien puhdistusjäämästä tuli sittemmin hypoglykemian hyvä hoitokeino ja tärkeä tyypin 2 diabeteksen lääkekehityksen kohde.
Scheen AJ ja Lefebre PJ. Glucagon, from past to present: a century of intensive research and controversies. Lancet Diabetes and Endochrinology 22.12.2022, https://doi.org/10.1016/S22138587(22)00349-7.
Syö näin, liiku noin, harkitse, punnitse, laske.
Jokainen lihavuuden kanssa elävä on kuullut samat neuvot painonhallintaan. Lihavuudessa kyse ei kuitenkaan ole tiedon tai tahdonvoiman puutteesta vaan biologiasta. Kivikautinen kehomme on oppinut varastoimaan energiaa, vaikka sitä olisi jo saatavilla tarpeeksi. Siksi painonhallinta on usein vaikeaa.
Jokainen keho on hyvä ja arvokas juuri sellaisenaan. Lihavuus voi kuitenkin vaikuttaa omaan hyvinvointiisi ja arjessa jaksamiseen. Jos kaipaat apua lihavuuden hoitoon, myös tukea on tarjolla. Mikä tahansa tilanteesi onkaan, et ole yksin.
Koronaviruspandemian vaikutukset pitkäaikaissairauksien tunnistamiseen ja hoitoon näkyivät terveydenhuollossa uusien tautitapausten määrän laskuna. Myös tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden seurantakäynnit vähenivät koronarajoitusten aikana, ja vastaanottokäyntejä korvattiin merkittävästi tarjoamalla etäpalveluja.
Koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimintaan ja aiheutti muutoksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön. Erityisesti keväällä 2020 kiireettömiä perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä vähennettiin, kun resursseja siirrettiin koronavirusinfektioon sairastuneiden hoitamiseen ja varauduttiin tilanteen pahenemiseen. Voimavaroja jouduttiin lisäksi suuntaamaan tautitapausten seulontaan ja myöhemmin myös rokottamiseen. Sen lisäksi, että palveluihin pääsy vaikeutui, havaittiin potilaiden kynnyksen hoitoon hakeutumiseen kasvaneen.
Pitkäaikaissairaudet ja erityisesti monisairastavuus kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoa, ja niiden tunnistaminen ja hyvä hoito edellyttävät säännöllistä seurantaa sekä moniammatillista, integroitua hoitoa terveydenhuollossa. Merkittävillä palvelu- ja resurssimuutoksilla on väistämättä vaikutusta pitkäaikaissairauksien tunnistamiseen ja hoitoon. Hyvin varhaisessa pandemian vaiheessa huolta herätti muun muassa syöpänäytemäärien väheneminen.
Terveyden edistämisen professori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Itä-Suomen yliopisto tiina.laatikainen@uef.fi
Pitkäaikaissairauksien uudet diagnoosit vähenivät 2020
IMPRO-tutkimushankkeessa tutkittiin pandemian aikaisten muutosten vaikutuksia pitkäaikaissairauksien tunnistamiseen käyttämällä valtakunnallisen hoitoilmoitusrekisterin tietoja (1). Tarkasteltavina sairauksina olivat tyypin 2 diabetes (E11), astma (J45-J46), iskeemiset sydänsairaudet (I20-I25), verenpainetauti (I10), lipoproteiiniaineenvaihdunnan häiriöt (E78), nivelrikot (M15-M17), selkäsärky (M54), masennus (F32-F33), ahdistuneisuushäiriöt (F40-F41), syöpätaudit ja in situ -karsinoomat (C00-C97, D00-D09) sekä hampaan kiinnityskudosten sairaudet (K05).
Tutkimuksessa verrattiin vuoden 2020 uusien tautitapausten määrää vuoden 2019 uusiin tautitapauksiin. Pandemian aikana uusien tautitapausten ilmaantuvuus pienentyi kaikissa näissä sairausryhmissä, lukuun ottamatta ahdistuneisuushäiriöitä. Vuonna 2020 tunnistettiin näissä sairausryhmissä 5–16 prosenttia vähemmän uusia tautitapauksia kuin vuotta aiemmin. Tyypin 2 diabetesta diagnosoitiin vuonna 2020 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Sairaaloiden yhteistyössä tekemässä monikeskustutkimuksessa todettiin, että lähetteet sydänyksiköihin vähenivät 17 prosenttia koronarajoitusten alkamisen jälkeen maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (2). Tutkimuksessa käytettiin tutkimussairaaloiden sähköisiin tietokantoihin kerättyjä
tietoja, jotka koskivat saapuneita lähetteitä, päivystyskäyntejä, sairaalahoitojaksoja ja leikkaustoimenpiteitä vuosilta 2017–2020.
Muissa maissa uudet diagnoosit vähenivät vieläkin enemmän
Myös Espanjassa todettiin uusien pitkäaikaissairauksien tautitapausten vähentyneen vuonna 2020 vuosiin 2017–2019 verrattuna (3). Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta diagnosoitiin 39 prosenttia vähemmän, verenpainetautia 40 prosenttia vähemmän, hyperkolesterolemiaa 36 prosenttia vähemmän, iskeemisiä sydänsairauksia 48 prosenttia vähemmän ja COPD:ta 50 prosenttia vähemmän vuonna 2020 vuosiin 2017–2019 verrattuna. Tutkimus toteutettiin Barcelonassa käyttäen kolmen terveyskeskuksen potilasrekisterejä.
Iso-Britanniassa todettiin merkittävä lasku uusissa tyypin 2 diabetestapauksissa (4,5). Salfordissa toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että uusia tyypin 2 diabetesdiagnooseja oli tehty maaliskuun ja toukokuun 2020 aikana 49 prosenttia vähemmän aiempiin ilmaantuvuustrendeihin verrattuna (4). Koko Iso-Britannian kattaneessa tutkimuksessa, jossa verrattiin tautitapausten ilmaantuvuutta huhtikuussa 2020 kuukausittaisiin ilmaantuvuuslukuihin tammikuulta 2010 helmikuuhun 2020, oli uusien diagnoosien määrä vähentynyt Englannissa 30 prosenttia (5). Lähes samanlainen lasku todettiin myös Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Tutkimuksessa todettiin, että lasku oli suurinta iäkkäillä, miehillä ja köyhillä. Tutkijat myös arvioivat, että kaiken kaikkiaan 60 000 tyypin 2 diabetekseen sairastuneen diagnoosi joko viivästyi tai jäi tekemättä vuonna 2020.
Koronarajoitukset vähensivät asiointia perusterveydenhuollossa
Tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden asiointia terveydenhuollossa koronarajoitusten aikana tarkasteltiin Siun soten alueella käyttäen potilasrekisteriaineistoja sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta (6). Tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden kontaktit perusterveydenhuoltoon vähenivät merkitsevästi vuonna 2020 verrattuna vuotta aiempaan. Kaikki kontaktit, mukaan luettuna puhelin- ja muut etäkontaktit perusterveydenhuollossa vähenivät 9,2 prosenttia ja niiden potilaiden osuus, joilla ei ollut mitään kontaktia julkisen perusterveydenhuollon palveluihin kasvoi 8,9 prosenttia. Myös kontaktit suunterveydenhuoltoon vähenivät. Niiden potilaiden osuus, joilla ei ollut mitään kontaktia suunterveydenhuoltoon kasvoi 10,9 prosenttia.
sairastavien kontaktit perusterveydenhuoltoon vähenivät merkitsevästi
vuonna 2020 verrattuna vuotta
aiempaan.
Erityisesti havaittiin, että fyysiset käynnit sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolla vähenivät tiukimpien koronarajoitusten aikana keväällä 2020. Suurelta osin nämä korvautuivat etäkontakteilla, jotka kasvoivat maalis-toukokuun aikana 35,7 prosenttia ja jäivät 25,1 prosenttia edellisvuotta korkeammalle tasolle myös loppuvuonna.
Chudasama ym. (7) toteuttivat maalis-huhtikuussa 2020 kyselytutkimuksen, johon vastasi lääkäreitä ja hoitajia 47 eri maasta. Vain 14 prosenttia raportoi jatkavansa yksinomaan fyysisiä vastaanottoja pitkäaikaissairaiden potilaiden seurannassa. Jopa 45 prosenttia kertoi toteuttavansa kaikki hoitokontaktit etäyhteyksin. Vastaajista 38 prosenttia, mikä oli suurin osuus, raportoi koronapandemian vaikuttaneen eniten juuri diabetespotilaiden hoidon ja seurannan toteuttamiseen.
Päivystyskäynnit eivät vähentyneet, mutta käyntisyyt muuttuivat
Siun soten alueella tehdyssä tutkimuksessa ei erikoissairaanhoidon päivystyskäynneissä tyypin 2 diabetesta sairastavilla havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta, kun verrattiin käyntejä vuonna 2020 vuoden 2019 käynteihin (6). Välittömästi koronarajoitusten alettua maalis-toukokuun aikana käyntejä erikoissairaanhoidon päivystyksessä oli 14,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koronarajoitusten vähennyttyä, kesäkuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana, käyntejä oli 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuoteen 2019 verrattuna koronarajoitusten aikana keväällä 2020 havaittiin merkitsevästi vähemmän päivystyskäyntejä, joissa diagnoosina oli hengitystie-elinsairaus, tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö.
Monissa muissa maissa koronaviruspandemian vaikutukset ensihoitopalveluihin olivat paljon suuremmat kuin Suomessa. Merkittävimmät laskut ensihoitokäynneissä todettiin Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, joista toisessa todettiin ensihoitokäyntien vähentyneen 43 prosenttia huhtikuussa 2020 edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna (8) ja toisessa jopa 48 prosenttia (9). Käyntimäärät kuitenkin palautuivat melko nopeasti noin 70 prosentin tasolle edellisvuoden käynteihin verrattuna.
Koronarajoitukset vaikuttivat myös laboratorioseurantoihin
Hyödyntäen Siun soten potilastietoaineistoja on tarkasteltu myös sitä, miten koronarajoitukset vaikuttivat tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden HbA1c tasojen seurantaan koronarajoitusten aikaan (10). Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttivatko rajoitukset HbA1c-tasoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että HbA1c-mittausten määrä väheni merkittävästi maalis-toukokuussa, mutta palautui alkuvuoden tasolle vuoden 2021 alkupuo -
lella. Koronarajoitusten aikana huhtikuussa havaittiin myös pientä nousua HbA1c-tasoissa.
Koronarajoitusten vaikutuksista diabeteksen hoitotasapainoihin on ristiriitaisia tuloksia. Kataloniassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin huononemista sekä diabeteksen seurannassa että hoitotuloksissa (11). Erityisesti silmänpohjakuvaukset ja jalkojen tutkiminen väheni maalis-huhtikuussa 2020. Pientä laskua havaittiin myös niiden potilaiden osuudessa, jotka saavuttivat HbA1c-hoitotavoitteen. Systemaattisessa katsauksessa, johon koottiin tietoa kahdeksasta tutkimuksesta, joissa oli mukana tietoa sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hoidosta, puolessa tutkimuksista havaittiin HbA1c-tasojen huononemista, kahdessa tutkimuksessa tasot eivät muuttuneet ja kahdessa tutkimuksessa HbA1c-tasot paranivat (12). Ojon ym. tekemässä meta-analyysissa, jossa oli mukana 17 tyypin 2 diabeteksen hoitoa koskevaa tutkimusta, havaittiin koronarajoitusten nostaneen HbA1c-tasoja (13).
Koronarajoitusten pitkäaikaisvaikutukset selviävät vasta myöhemmin
Koronaviruspandemialla on selvästi ollut vaikutusta sekä tyypin 2 diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen että seurantaan ja hoitoon. Useimmista tutkimuksista kuitenkin nähdään, että monet muutokset ovat olleet lyhytaikaisia ja esimerkiksi käyntimäärät terveydenhuollossa ja laboratorioseurantojen toteuttaminen palautuivat aika nopeasti tiukimpien rajoitusten hellitettyä. On mahdollista, että tällaisten lyhytaikaisten seurannan huononemisjaksojen merkitys jää lopulta vähäiseksi. Suurempi merkitys potilaille on voinut olla sillä, että sairauden diagnoosi on viivästynyt. Diagnoosin viivästyminen voi vaikuttaa pysyvästi siihen, että hyvä hoitotasapaino on vaikeammin saavutettavissa. Näiden vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta vaatii hieman enemmän seuranta-aikaa.
Eri tutkimusten tuloksia on vaikea luotettavasti vertailla. Osa tutkimuksista on tehty tarkastellen terveydenhuollon toimintaa vuositasolla ja toisissa tutkimuksissa analyysejä on tehty kuukausitasolla. Kuten edellä kuvatuista tutkimuksista nähdään, ovat jotkin muutokset olleet hyvinkin lyhytaikaisia,
Diagnoosin viivästyminen voi vaikuttaa pysyvästi siihen, että hyvä hoitotasapaino on vaikeampi saavuttaa.
kun taas joissakin muutoksissa, kuten esimerkiksi etäkäyntien lisääntymisessä, on tapahtunut ainakin jossain määrin pysyvä muutos.
Joka tapauksessa on tärkeää, että tällaisten merkittävästi terveydenhuollon toimintaan vaikuttavien akuuttien tilanteiden, kuten pandemioiden, vaikutuksia arvioidaan myös suhteessa muuhun kuin itse pandemian hoitoon. Terveydenhuollon riittävän perustoiminnan turvaaminen on kriisitilanteissa tärkeää. Oikeanlainen tieto auttaa tulevaisuudessa varautumaan akuutteihin, terveydenhuoltoa mittavasti kuormittaviin tilanteisiin.
Kirjallisuus
1. Wikström K, Linna M, Laatikainen T. The impact of the COVID-19 pandemic on incident cases of chronic diseases in Finland. Eur J Public Health 2022;ckac107. doi:10.1093/eurpub/ckac107.
2. Uimonen M, Ponkilainen V, Kuitunen I, ym. Emergency department visits due to coronary artery disease during COVID-19 in Finland: A register-based study. Scandinavian Journal of Public Health 2021; doi: 10.1177/14034948211038422.
3. Sisó-Almirall A, Kostov B, Sánchez E, ym. Impact of the COVID-19 Pandemic on Primary Health Care Disease Incidence Rates: 2017 to 2020. Ann Fam Med 2022;20(1):63-68. doi: 10.1370/ afm.2731.
4. Williams R, Jenkins DA, Ashcroft DM, ym. Diagnosis of physical and mental health conditions in primary care during the COVID-19 pandemic: a retrospective cohort study. Lancet Public Health 2020;5:e543-50.
5. Carr MJ, Wright AK, Leelarathna L, ym. Impact of COVID-19 on diagnoses, monitoring, and mortality in people with type 2 diabetes in the UK. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9:413-5.
6. Inglin L, Wikström K, Lamidi M-L, Laatikainen T. The adverse effect of the COVID-19 pandemic on health service usage among patients with type 2 diabetes in North Karelia, Finland. BMC Health Services Research 2022;22:275. doi: 10.1186/s12913022-08105-z.
7. Chudasama YV, Gillies CL, Zaccardia F, ym. Impact of COVID-19 on routine care for chronic diseases: A global survey of views from healthcare professionals. Clinical Research & Reviews 2020;14(5): 965-967. doi.org/10.1016/j.dsx.2020.06.042.
8. Hartnett KP, Kite-Powell A, DeVries, ym. Impact of the COVID-19 Pandemic on Emergency Department Visits. Morb Mortal Wkly Rep 2020;69(23):699-704. doi: 10.15585/mmwr.mm6923e1.
9. Keys D, Hardin B, Sweeney B. Change in urban and nonurban pattern of ED use during the COVID-19 pandemic in 28 Michigan hospitals: an observational study. BMJ Open 2021;11(2):e043024. doi: 10.1136/bmjopen-2020-043024.
10. Lavikainen P, Lamidi M-L, Repo T, Inglin L, Martikainen J, Laatikainen T. Effects of COVID-19 Pandemic and Lockdown on Monitoring and Treatment Balance of Finnish Coronary Heart Disease and Type 2 Diabetes Patients. Clinical Epidemiology 2022;14;1363-1373.
11. Coma E, Mora N, Méndez L, ym. Primary care in the time of COVID-19: monitoring the effect of the pandemic and the lockdown measures on 34 quality of care indicators calculated for 288 primary care practices covering about 6 million people in Catalonia. BMC Family Practice 2020; 21(1):208.
12. Eberle C, Stichling S. Impact of COVID-19 lockdown on glycemic control in patients with type 1 and type 2 diabetes mellitus: a systematic review. Diabetol Metab Syndr 2021; 13(1):95. doi:10.1186/s13098-021-00705-9.
13. Ojo O, Wang XH, Ojo OO, ym. The effects of COVID-19 lockdown on glycaemic control and lipid profile in patient with type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Int J Environ Res Public Health 2022;19(3):1095. doi:10.3390/ ijerph19031095.
puolustuksen, suoliston mikrobiotan ja ympäristötekijöiden, kuten virusten ja ravitsemuksen merkityksestä tyypin 1 diabeteksen tautiprosessissa.
Professori, tutkimusjohtaja Mikael Knipille on myönnetty J. W. Runebergin palkinto uraauurtavasta tyypin 1 diabeteksen tautiprosessin tutkimuksesta.
Suomen vanhin lääkäriyhdistys, Finska Läkaresällskapet jakaa palkinnon joka toinen vuosi. Emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Mikael Knipin tutkimustyö on lisännyt ymmärrystä immuuni-
Knip toimii tällä hetkellä tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikössä, jossa hänellä on oma PEDIA-tutkimusryhmä ja tieteellinen tutkimuslaboratorio. Ryhmä on äskettäin havainnut, että lasten tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on noussut Suomessa noin 16 prosentilla COVID-19-pandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana verrattuna vuosiin 2014–19. Tutkijat arvioivat parhaillaan, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän ja onko nousu edelleen jatkunut.
J. W. Runebergin palkinto on jaettu vuodesta 1960 lähtien. Johan Wilhelm Runeberg, kansallisrunoilijan kolmas poika, oli kirurgi ja Helsingin yliopiston sisätautien professori. Hän lahjoitti varoja tätä palkintoa varten vuonna 1902.
Lähde: www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/
Älykäs insuliinikynä1 ja FreeStyle
LibreLink -sovellus2: voit nähdä potilaasi insuliini- ja glukoositiedot vierekkäin ja saada siten enemmän tietoa päätösten tekemisen tueksi.
6,2 mmol/L
Tuotekuvia käytetään vain havainnollistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellisia potilaita tai potilastietoja.
1. FreeStyle LibreLink -sovellus toimii FreeStyle Libre- tai FreeStyle Libre 2 -sensoreiden kanssa ja on yhteensopiva vain NovoPen® 6 ja NovoPen Echo® Plus älykkäiden insuliinikynien kanssa.
2. FreeStyle LibreLink -sovellus on yhteensopiva vain tiettyjen mobiililaitteiden ja käyttöjärjestelmien kanssa. Lue lisätietoja laitteen yhteensopivuudesta verkkosivustoltamme ennen sovelluksen käyttöä. Tietojen jakaminen edellyttää rekisteröitymistä LibreView-pilvipalveluun.
FreeStyle Libre Flash -glukoosinseurantajärjestelmä, FreeStyle Libre 2 Flash -glukoosinseurantajärjestelmä ja FreeStyle LibreLink -sovellus ovat CE -merkittyjä lääkinnällisiä laitteita. CE 2797.
Valmistaja: Abbott Diabetes Care Ltd., Range Road, Witney, Oxon, OX29 0YL, UK. © 2022 Abbott. FreeStyle, Libre, ja niihin liittyvät tavaramerkit ovat Abbottin tavaramerkkejä. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. ADC-67589 v1.0 11/22
NovoPen® 6 ja NovoPen Echo® Plus ovat Novo Nordiskin omistamia rekisteröityjä tavaramerkkejä. NovoPen® 6 ja NovoPen Echo® Plus ovat CE-merkittyjä lääkinnällisiä laitteita (0123).
Valmistaja: Novo Nordisk
www.FreeStyle.Abbott · 0800 555 500 · Abbott Oy · Karvaamokuja 2 A · 00380 Helsinki
Uusimpien, automaattisesti insuliinia jatkuvan verenglukoosiseurannan perusteella annostelevien hybrid closed loop -pumppujen on todettu alentavan HbA1c-tasoja, vähentävän hypoglykemioita ja lisäävän aikaa tavoitealueella (TIR) (1, 2).
Diabetekseen liittyvää ahdistusta aiheuttavat huoli, turhautuminen ja jopa vihan tunne sekä hoitoväsymys glukoositasapainon ylläpitämiseen (3). Termi diabetes distress eli diabetekseen liittyvä ahdistus otettiin ensi kertaa käyttöön vuonna 1995 Joslinin diabeteskeskuksessa Yhdysvalloissa (4).
Sekä masennus että diabetekseen liittyvä ahdistus heikentävät omahoidon tuloksia ja voivat aiheuttaa unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja vaikuttaa ihmissuhteisiin (5).
Endokrinologian ja sisätautien
erikoislääkäri
Asiantuntijaylilääkäri
Diabetesliitto
elina.pimia@diabetes.fi
ELINA PIMIÄElämänlaadun on kuvattu laitetutkimuksissa (6,7) kohentuneen, kun diabeteksen omahoitoon liittyvä rasitus vähenee ja hoidon joustavuus lisääntyy. Tämä voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin positiivisesti. Osa sensoroinnin tai automaattisen hybrid closed loop -pumpun käyttöönsä saaneista kuitenkin keskeyttää hoidon. Keskeytyksen syynä on usein turhautuminen teknologian vaatimuksiin, esimerkiksi kalibrointiin tai teknologian luotettavuuteen tai ihoreaktioihin. Joskus keskeytyksen taustalla voi olla se, että hoitovälineen näkyminen muille ahdistaa liikaa. Myös liian suuret odotukset ”automaattia” kohtaan voivat johtaa pettymykseen. (7, 8)
Tunnista erityistä tukea tarvitsevat
Hybrid closed loop -pumppupotilaiden tutkimuksissa on todettu, että todennäköisyys laitteen automaattitilan riittämättömälle hyödyntämiselle on suurempi, jos potilaan HbA1c-lähtötaso on korkea. Tämä voi liittyä siihen, että korkeilla verensokeritasolla järjestelmä hälyttää useammin ja käyttäjän on toimittava alkuun enemmän (8). HbA1c:n korjaantumiseen on kuitenkin hyvät mahdollisuudet, kunhan hoitoväsymys ei johda keskeytykseen (6). Niinpä potilaat, joilla on korkea HbA1c-lähtötaso hybridipumppuhoidon aloitusvaiheessa, tarvitsevat erityistä tukea.
Insuliinipumppuhoitoa aloitettaessa ensimmäisissä kontakteissa potilaan kanssa tulisi kiinnittää huomioita poikkeavaan pumpun käyttöön, kuten vähäiseen sensorin käyttöön ja pumpun automaattitilan keskeytyksiin. Mikäli näitä havaitaan, kannattaa potilaan pumpunkäyttöä tukea erityisesti. Hybridieli älypumppuhoidon aloituksen jälkeen tavoitteessa oloaika (TIR) paranee useimmiten nopeasti, ja myönteisen kehityksen ääneen sanoittaminen potilaalle voi auttaa häntä jaksamaan pumpun käyttöä. Uuden laitteen käyttöönottoprosessiin kuuluu luot-
tamuksen syntyminen uutta tekniikkaa kohtaan. Varsinkin käytön alussa moni potilas vertailee sormenpäämittausten tuloksia sensorointilukemiin. Sensorien yleisiä toimintaperiaatteita, muun muassa sormenpäämittauksiin nähden hitaampaa glukoositason muutoksen näkymistä, kannattaa käydä läpi ennen hybridipumppuhoidon aloitusta.
Hybrid closed loop- eli älypumppuhoidon aloituksen jälkeen tavoitteessa oloaika (TIR) paranee useimmiten nopeasti.
Päätösvalta laitteelle
Älypumpun käyttäjä joutuu luovuttamaan osan omasta päätösvallastaan laitteelle. Mikäli luottamusta ei synny, alkaa kierre, jossa käyttäjä alkaa estää pumpun itsenäistä säätötoimintaa ja yrittää ”huijata” systeemiä, usein annostellakseen enemmän insuliinia. Hän saattaa syöttää pumpun annosoppaaseen hiilihydraattimääriä, joita ei tosiasiallisesti ole syönyt ja poistuu automaattitilasta annostelemaan
Diabetesta sairastavien ahdistusta ja elämänlaatua mittaavia kyselyitä:
• Diabetekseen liittyvään ahdistukseen on käytettävissä muun muassa erillinen Diabetes Distress Scale -kysely (DDS-17).
Polonsky WH, Fisher L, Earles J, Dudl RJ, Lees J, Mullan J, Jackson RA. Assessing psychosocial distress in diabetes: development of the diabetes distress scale. Diabetes Care 2005;28(3):626-31.
• Diabeteksen vaikutusta elämänlaatuun selvittää muun muassa Problem Areas in Diabetes (PAID) -kysely sekä sen lapsille ja nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnatut versiot. Näistä ei ole validoitua suomennosta.
Polonsky WH, Anderson BJ, Lohrer PA, Welch G, Jacobson AM, Aponte JE, Schwartz CE. Assessment of diabetes-related distress. Diabetes Care 1995;18:754-760.
• Suomeksi on validoitu professori Claire Bradleyn kehittämä diabetesta sairastavan elämänlaatumittari ADDQoL19.
Nuutinen H. ADDQoL19 – diabetesspesifi arviointiväline elämänlaadun arviointiin. Diabetesliitto: DEHKO-raportti 2010:2.
Käyttäjien tyytyväisyyttä diabeteksen omahoitovälineisiin mittaavia kyselyitä:
• Diabetesteknologian käyttöä ja sen vaikutuksia tutkitaan kansainvälisesti eri kyselyin: Insulin Device Satisfaction Survey (IDDS)
Polonsky WH, Fisher L, Hessler D, Edelman SV. Development of a new measure for assessing insulin delivery device satisfaction in patients with type 1 and type 2 diabetes. Diabetes Technol Ther 2015;17(11):773-9.
• Diabetes Impact and Devices Satisfaction scale (DIDS) -kysely Manning ML, Singh H, Stoner K, Habif S. The development and psychometric validation of the diabetes impact and device satisfaction scale for individuals with type 1 diabetes. J Diabetes Sci Technol 2020;14(2):309-317.
lisäannoksia (7). Pumpulle ei voi kertoa kaikkia asioita, jotka vaikuttavat verensokerin muutoksiin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kuukautiskierron aiheuttamat muutokset tai vaikkapa stressaavan työpäivän vaikutukset. Joillekin pumpun käyttäjille on tärkeää hahmottaa pumpun algoritmin toimintaa.
Uusien automaattisten hybridipumppujen ominaisuudet eivät ole ammattilaisille monimutkaisia. Teknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin potilaiden erilaisten tarpeiden huomiointia. Alkuohjauksen jälkeen olisi kyettävä reagoimaan ketterästi, mikäli potilaalla on vaikeuksia luottaa pumppujärjestelmään tai h ä nellä ilmenee hoitoväsymystä, joka estää järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen. Uusiin laitteisiin liittyy myös joillakin potilail-
la uudenlaista, aiemmasta diabetesahdistuksesta poikkeavaa, teknologiaan liittyvää ahdistusta. Sen tunnistaminen on tärkeää. Tukea antavat ensisijaisesti diabetesammattilaiset, mutta tarvittaessa potilaille tulee voida tarjota myös psykologin tukea hoitoväsymyksen vähentämiseksi ja voimavarojen vahvistamiseksi.
Kirjallisuus
1. Boughton CK, Hovorka R. New closed-loop insulin systems. Diabetologia 2021;64(5):1007-15.
2. Leelarathna L, Choudhary P, Wilmot EG,ym. Hybrid closedloop therapy: Where are we in 2021? Diabetes Obes Metab 2021;23(3):655-60.
3. Owens-Gary MD, Zhang X, Jawanda S, ym. The importance of addressing depression and diabetes distress in adults with type 2 diabetes. J Gen Intern Med 2019;34:320-4.
4. Skinner TC, Joensen L, Parkin T. Twenty-five years of diabetes distress research. Diabet Med 2020;37:393-400.
5. Sweatman C, Lauerer JA, Pruitt C, ym. Major depressive disorder or diabetes-related distress? Screening, evaluation, and treatment in adults with diabetes. Journal for Nurse Practitioners 2017);13:e117-23.
6. Berget C, Messer LH, Vigers T, ym. Six months of hybrid closed loop in the real-world: an evaluation of children and young adults using the 670G System. Pediatr Diabetes 2020;21(2):310-8.
7. Wang LR, Malcolm J, Arnaout A, ym. Real-world patient experience of long-term hybrid closed-loop insulin pump use. Can J Diabetes 2021;45(8):750-756. 25. Rankin D, Kimbell B, Allen JM, ym. adolescents’ experiences of using a smartphone application hosting a closed-loop algorithm to manage type 1 diabetes in everyday life: qualitative study. J Diabetes Sci Technol 2021;15(5):1042-51.
8. Messer LH, Berget C, Vigers T, ym. Real world hybrid closedloop discontinuation: predictors and perceptions of youth discontinuing the 670G System in the first 6 months. Pediatr Diabetes 2020;21(2):319-27.
Vuonna 2022 Kela maksoi diabeteslääkkeistä korvauksia 207 miljoonaa euroa, mikä on 4,5 % eli 9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Kasvu oli erityisen voimakasta kolmella ryhmän lääkkeellä: dapagliflotsiinilla, semaglutidilla ja empagliflotsiinilla.
Näistä dapagliflotsiinin korvaukset kasvoivat 39 % eli 4 miljoonaa euroa, semaglutidin 25 % eli 6,5 miljoonaa euroa ja empagliflotsiinin 19 % eli 4 miljoonaa euroa. Kaikki kolme lääkettä tulivat korvattaviksi aiempaa laajemmille potilasryhmille vuonna 2021. Korvauksia saaneiden
määrä kasvoi kullakin lääkkeellä noin 11 000 henkilöllä.
Diabeteslääkkeistä insuliineista ja insuliinijohdoksista maksetut korvaukset vähenivät
4 miljoonaa euroa. Lyhytvaikutteisista insuliineista maksetut korvaukset vähenivät 12 % eli
2 miljoonaa euroa, ylipitkävaikutteisista 2 % eli miljoona euroa ja pitkävaikutteisista 14 % eli
100 000 euroa.
Kela maksoi lääkekorvauksia vuonna 2022 kaikkiaan 1,8 miljardia euroa.
Lähde: Kelan uutinen 20.2.2023
Alkuohjauksen jälkeen olisi kyettävä reagoimaan ketterästi, mikäli potilaalla on vaikeuksia luottaa pumppujärjestelmään
tai hänellä ilmenee hoitoväsymystä, joka estää järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen.
Noin 250 000 suomalaista sairastaa kroonista munuaistautia.1
Tunnetko sinä riskipotilaan?
roolissa diabetesta sairastavan henkilön omahoidon tukemisessa.
Vuorovaikutuksen laadulla ja kielenkäytöllä on suuri merkitys.
Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan todellisuus on sosiaalisesti rakennettu (1,2). Olennaista on oppijan osallistaminen vuorovaikutukseen ja yhteiseen toimintaan. Kielellä on suuri merkitys vuorovaikutuksen rakentumisessa. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä olla huolellinen ja tietoinen kielenkäyttäjä.
Potilas subjektiksi
Kun hoidonohjaus on terveyslähtöistä (3-5), potilaan tulisi tietää lääkehoidon lisäksi, miten hän voi edistää omahoidolla terveyttään. Terveyden edistämisessä suurin työ tehdään ennaltaehkäisevästi.
Elämässä on ehtoja, joita emme voi valita ja joista huolimatta voimme tuntea olevamme elämämme ohjaksissa. Myönteistä tunnetta, että on oman elämänsä ohjaksissa, vahvistavat pystyvyysusko, itsearvostus ja hallinnan tunne. Sairaus asettaa ainakin hetkellisesti henkilön objektin rooliin, hän on tekemisen kohde, ilman vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuutta: ”minulle tapahtuu”, ”minulle puhkesi diabetes”.
PsM, toiminnallisen ryhmätyön ohjaaja (TRO), kouluttaja, työnohjaaja
anna.diaz@kolumbus.fi
Kun henkilö on sairautensa kanssa sinut, diabetes on osa häntä ja hän on subjekti myös suhteessa sairauteensa. Tällöin vahvistuu asenne ”minä hoidan itseäni”.
Tätä vahvistaa yleistynyt pystyvyysusko, yksittäisten tilanteiden yli ulottuva usko ja kyky hyödyntää omia voimavaroja: ”selviydyn vaativissakin tilanteissa”, ”pahemmastakin on selvitty”. Voimaantumista tukee, että henkilölle annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Samalla vahvistetaan suhtautumista, että omaan terveyteen voi vaikuttaa ja että omilla, pienilläkin teoilla on merkitystä terveyden kannalta. Diabetekseen sairastumisen sisäinen dramatiikka voi ruokkia syyllisyyden, häpeän, riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita, jotka voivat olla pystyvyysuskon esteinä.
Itseen liittyvät ydinuskomukset ovat se osa mielen sisältöä, joka joko avaa tai sulkee kyvyt ja tekemiset. Avaavat, elinvoimaa lisäävät uskomukset – ”minä pystyn siihen” – mahdollistavat omien kykyjen ja taitojen kehittämisen ja muutosten tekemisen sekä uskalluksen kokeilla aluksi vaikeiltakin tuntuvia asioita. Rajoittavat, hyydyttävät uskomukset mielessä salpaavat muutoksen.
Mitä enemmän potilas kokee itsensä subjektiksi, tekijäksi, toimijaksi, tilanteen hallitsijaksi, valitsijaksi ja aktiiviseksi suhteessa omaan sairauteensa, sitä enemmän hänellä vahvistuu tunne ”minä teen”, ”minä pystyn”, ”minä voin vaikuttaa”, ”peli ei ole vielä menetetty”.
Ei ole yhdentekevää, miten valitsemme sanamme.
asettaa ainakin
hetkellisesti henkilön objektin rooliin, hän on tekemisen kohde, ilman vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuutta.
Lääketiede on aina luokitellut potilaita sairauksien hoitoa varten. Nykyään kasvavalla osuudella potilaista on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. He ovat kuitenkin voineet löytää hyvän hoitotasapainon terveyskäyttäytymisen parantamiseen suuntautuvan omahoidon avulla. He kokevat itsensä terveiksi ja hyvinvoiviksi, eivätkä koe pitkäaikaissairauksien juurikaan rajoittavan vuorovaikutustaan ympäristöön ja sen ihmisiin.
Olisi kuitenkin väärin luokitella nämä potilaat täysin terveiksi. Olisi vielä enemmän väärin luokitella heidät lääketieteellisessä mielessä pelkästään sairaiksi. Yksilöiden luokittelu ainoastaan sairautensa kautta vaikuttaisi kielteisesti heidän hyvinvointiinsa. Lisäksi tämä voisi heikentää motivaatiota omahoitoon ja vähentää toimijuutta. Sen takia on tärkeää, että potilasta ei tarkastella ja määritellä pelkästään hänen sairautensa ja sen tuomien rajoitusten perusteella.
Puhuttaessa diabetesta sairastavista olisi tärkeää, ettei diabetes olisi heidän identiteettiään määräävä tekijä. ”Diabeetikko” ja ”diabeetikkolapsi” mää-
rittävät ihmisen sairauden kautta. Lääkäri ikään kuin vaatettaa potilaan. Olisi parempi painottaa henkilön kykyä elää diabeteksen kanssa, hänen selviytymistään sekä tukea hänen itsearvostustaan ja hallinnan tunnettaan. Sen takia parempi ilmaus olisi: ”henkilö, jolla on diabetes”, ”lapsi, jolla on diabetes”, ”henkilö, joka elää diabeteksen kanssa”.
Kieli voi paljastaa hoitohenkilökunnan negatiivisen asenteen, epäilyn potilaan kyvystä hoitaa itseään.
Kielenkäyttö voi ilmentää asennetta, että henkilön ominaisuudet ovat pysyviä, kuten ”ei ole yhteistyökykyinen”, ”on vastuuton” tai ”on saamaton”.
Kielenkäytössä mahdollisuuksia, tilaa ja valinnanvapautta ilmentävät ilmaukset: ”voisit ajatella”, ”voisit kokeilla”. Avoimet ja avartavat kysymykset saavat potilaan itse kertomaan ja oivaltamaan: ”Kertoisitko tarkemmin…?”
Kielenkäytössä mahdollisuuksia, tilaa ja valinnanvapautta ilmentävät ilmaukset ”voisit ajatella”, ”voisit kokeilla”.
Tärkeää on kannustaa ja innostaa potilasta olemaan aktiivisesti mukana päätöksissä, jotka koskevat hänen terveyttään. Näin tuetaan potilaan kokemusta, että hän pystyy ja kykenee tekemään parempia päätöksiä ja muuttamaan terveyskäyttäytymistään.
Kirjallisuus
1. Kuusela P. Sosiaalipsykologian maailmahypoteesit, Tieteenalan historia ja sosiaalisen konstruktionismin muodot. UNIpress 2002.
2. Kauppila RA. Ihmisen tapa oppia, johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. PS-kustannus 2000.
3. Sinikallio S (toim.) Terveyden psykologia. PS-kustannus 2019.
4. Hietanen P, Kaleva-Kerola ja Pyörälä E (toim.) Lääkärin ja potilaan vuorovaikutus. Duodecim 2020.
5. Patja K, Absetz P ja Rautava P (toim.) Terveyden edistäminen. Duodecim 2022.
Lisätietoa:
Svensk förening för diabetologi. Mål och målsättningar för svensk diabetologi 2022: Spåkbruk. Diabetolog Nytt 2022;35(3):21. www. dagensdiabetes.se
Nathanson D, Löndahl F, Sundberg F. ym. Diabetesspråk - ett reflektionsunderlag. För att förbättra kommunikationen om och med personer med diabetes. Diabetesspråk 2018 – ett reflektionsunderlag. Julkaistu 23.2.2018: www.dagensdiabetes.se
Dickinson JK, Guzman SJ, Maryniuk MD, ym. The use of language in care and education. Consensus report. Diab Care 2017;40(12):1790-1799.
Speight J, Conn J, Dunning T, ym. Diabetes Australia position statement. A new language for diabetes: improving communications with and about people with diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2012;97(3);426-31.
International Diabetes Federation Language Philosophy; Technical document. Bryssel, Belgia 2014.
Tuoreen suomalaistutkimuksen
tulokset eivät tue aiemmin eläinkokeissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan hoikalta yksilöltä
lihavalle tehty ulosteensiirto näyttäisi laskevan lihavan yksilön painoa. Alkuperäistutkimuksen
tulokset on julkaistu arvostetussa
yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä
JAMA Network Openissa.
Helsingin yliopiston, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan tutkimuksessa selvitettiin suolistomikrobiston muuttamisen vaikutuksia potilaan painoon. Lisäksi tutkittiin, parantaisiko puoli vuotta ennen lihavuusleikkausta tehty ulosteensiirto lihavuusleikkauksen tuloksia. Ulosteensiirtoa hoikalta verrattiin lumehoi-
toon, joka oli potilaan omasta ulosteesta tehty ulosteensiirto. Tutkimuksessa oli mukana 41 osallistujaa.
Tutkimuksen mukaan ulosteensiirto ei muuttanut potilaiden painoa puolen vuoden aikana ennen leikkausta eikä vaikuttanut leikkaustulokseen. Leikkauksen seurauksena molemmat ryhmät laihtuivat noin neljäsosan leikkausta edeltäneestä painosta vuoden kuluessa. Tulokset osoittavat, ettei gastroskopiassa toteutettu ulosteensiirto ohutsuoleen laske painoa ainakaan kertaalleen tehtynä.
Suoliston mikrobiston ja lihavuuden välisessä suhteessa on tutkimuksen tekijöiden mukaan vielä paljon selvitettävää. Ulosteensiirtotutkimuksia eri luovuttajilla, eri protokollilla ja erilaisissa tutkimusasetelmissa kannattaa heidän mukaansa edelleen jatkaa mahdollisten hyötyjen selvittämiseksi.
Lahtinen P, Juuti A, Luostarinen M, ym. effectiveness of fecal microbiota transplantation for weight loss in patients with obesity undergoing bariatric surgery: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open. 2022;5(12):e2247226.
Diabetes ja lääkäri huhtikuu
Ruskea rasva on aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, joka pystyy varastoimisen sijaan polttamaan rasvaa. Kylmäaltistus aktivoi ruskeaa rasvaa tuottamaan lämpöä, mutta se aktivoituu myös ruokaillessa. Ilmiön merkitys ja mekanismi ovat olleet kiistanalaisia.
Ruskea rasva on kiinnostanut lihavuus- ja diabetestutkijoita viime vuosina, sillä valkoisesta rasvasta poiketen se ei varastoi energiaa, vaan kykenee käyttämään rasvaa lämmön tuottamiseen (1). Se on aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, jonka aktiivisuuden on osoitettu ihmisillä olevan yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen, pienempiin veren triglyseridipitoisuuksiin, normaaliin painoon ja vähentyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin (2). Tunnetuin ruskean rasvan aktivointitapa on kylmäaltistus, mutta myös ruokailun tiedetään aktivoivan sitä (3). Viimeksi mainitun merkitys ja mekanismit ovat kuitenkin olleet kiistanalaisia. Ruoansulatushormonit muodostavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen ruskean rasvan aktivaattoreina, koska osalla niistä tiedetään olevan ruokahalua ja myös sydän- ja verisuonitautiriskiä vähentäviä vaikutuksia.
Sekretiini on vanhin tunnettu hormoni, ja sen keksijät William Bayliss ja Ernest Starling loivat endokrinologian käsitteen vuonna 1902 (4). Sekretiinin tunnetuin tehtävä on haiman erityksen aktivointi. Happaman ruoansisällön siirtyessä ohutsuolen alkuun sekretiiniä erittyy verenkiertoon, mitä kautta se vaikuttaa useisiin eri kohdekudoksiin. Sen päätehtävä on ruoansulatuksen aloittaminen, mutta sillä on lukuisia muitakin tehtäviä, kuten verisuonten laajentaminen etenkin ruoansulatuse-
LT, kardiologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Sydänkeskus, Turun yliopistollinen keskussairaala
PET-keskus ja sisätautioppi, Turun yliopisto smlaur@utu.fi
limistön alueella (5). Sekretiinireseptoreita onkin todettu elimistössä laajalti eri kudoksista (5). Valkoisessa rasvassa sen on osoitettu aktivoivan lipolyysiä eli triglyseridien hydrolysoitumista glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, mutta sen vaikutuksia ruskeaan rasvaan ei ole tutkittu aikaisemmin (5). Koska lipolyysi on tärkeä askel ruskean rasvan lämmöntuotannon aktivoitumisessa, vaikutti sekretiini mielenkiintoiselta ruskeaan rasvaan liittyvältä tutkimuskohteelta.
Yhteistyöryhmämme Münchenin teknillisestä yliopistosta totesi mRNA-sekvensoinnilla, että hiirten ruskean rasvan soluissa on runsaasti sekretiinireseptoreita. Sekretiini myös aktivoi lipolyysiä
Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry palkitsee vuosittain diabeteksen alalta väitelleen nuoren tutkijan. Vuonna 2022 palkinnon saivat: Sanna Laurila (ensimmäinen sija), Essi Laajala (toinen sija) ja Jarno Kettunen (kolmas sija). Laajalan väitöskirja käsittelee tyypin
1 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavia geenejä ja Kettusen MODY-diabetesta. Heidän artikkelinsa julkaistaan Diabetes ja lääkäri -lehden syyskuun ja joulukuun numeroissa.
in vitro ruskean rasvan soluviljelmissä. Näin ollen professori Martin Klingenspor sopi yhteistyöprojektista väitöskirjaohjaajieni professori Pirjo
Nuutilan ja dosentti Kirsi Virtasen kanssa. Projektissa kartoitettaisiin sekretiinin vaikutuksia
Münchenissa tehtävillä hiirimalleilla ja Turun PET-keskuksessa toteutettavilla ihmistutkimuksilla. Väitöskirjatyössäni tutkin positroniemissiotomografia (PET)-kuvantamista ja funktionaalista magneettikuvantamista (fMRI) hyödyntämällä, miten sekretiini vaikuttaa ihmisen ruskeaan rasvaan ja ruokahaluun.
Sekretiini aktivoi ruskeaa rasvaa
Tutkimuksessa näytettiin, että sekretiini lisäsi ruskean rasvan irtikytkijäproteiiniriippuvaista lämmöntuotantoa in vitro soluviljelmissä(6). Osoitimme sen jälkeen epäsuoralla kalorimetrialla, että sekretiini lisää sekä hiirten että ihmisten energian kulutusta (6,7). In vivo -hiirimalleilla tutkittiin seu raavaksi ruskean rasvan lämmöntuotantoa.
Ruskean rasvan verenkierto, hapen kulutus ja lämmön tuotanto lisääntyivät sekretiinillä verrattuna lumelääkkeeseen (6). Sen jälkeen tutkimme 15 terveen miehen ruskeaa rasvaa glukoosimerkkiaine FDG-PET:llä. Ihmisillä ruskean rasvan glukoosin soluunotto lisääntyi sekretiinillä verrattuna lumelääkkeeseen, mikä kertoo kiihtyneestä aineenvaihdunnasta (7). Osoitimme myös immunohistokemiallisilla värjäyksillä, että tutkimukseen osallistuneiden ihmisten ruskean rasvan kudoksessa on sekretiinireseptoreita (7).
Viimeiseksi tutkimme vielä sekretiinin osuutta ruokailunjälkeisen ruskean rasvan lämmöntuotannon aktivaatioon. Hiirillä osoitimme, että ruokailu lisäsi seerumin sekretiinipitoisuuksia ja samalla ruskean rasvan lämpötila lisääntyi (6). Tutkimme aiempaan ruskean rasvan ruokailunjälkeiseen lämmöntuotannon tutkimukseen osallistuneiden ihmisten seeruminäytteistä sekretiinipitoisuutta ruokailua ennen ja sen jälkeen. Olimme aiemmin osoittaneet, että ruskean rasvan rasvahappojen soluunotto ja hapenkäyttö lisääntyvät ruokailun jälkeen (3) ja nyt osoitimme, että nämä ovat yhteydessä seerumin sekretiinipitoisuuksiin (6).
Sekretiini vähentää ruokahalua Ruskean rasvan lämmöntuoton on spekuloitu vaikuttavan ruokahaluun, mutta ilmiötä ei ole tutkittu kattavasti aikaisemmin (8). Koska sekretiinin ruokahalua hillitsevistä vaikutuksista oli aiemmin saatu tutkimuksissa viitteitä (5), selvitimme seuraavaksi sekretiinin vaikutusta ruokahaluun. Osoitimme, että paastonneet, sekretiiniä saaneet hiiret söivät vähemmän kuin lumelääkettä saaneet hiiret (6). Mielenkiintoista kyllä, näin tapahtui vain villityypin hiirillä, joilla ruskea rasva pystyy tuottamaan lämpöä irtikytkijäproteiinin avulla (6).
Kylläisyyden neurobiologista taustaa tutkittiin seuraavaksi hypotalamusbiopsioilla. Villityypin hiirillä ruokahalua hillitsevä pro-opiomelanokortiinin ekspressio lisääntyi sekretiinin annon jälkeen, samalla kun nälkää lisäävä AgRP (Agoutirelated peptide) väheni (6). Pro-opiomelanokortiinineu-
Kyselytutkimuksen perusteella kylläisyys lisääntyi sekretiinin annon jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen ennen ruokailua.
ronien lämpöä aistivien kapsaisiini-ionikanavien ekspressio myös lisääntyi, mikä viittaa siihen, että nimenomaan lämpötilan nousulla oli ruokahalua vähentävä vaikutus(6).
Tutkimme kylläisyyttä myös ihmisillä Turun PET-keskuksessa. 14:lle yön yli paastonneelle tutkittavalle annettiin sekretiiniä ja lumelääkettä sokkoutetusti eri päivinä. He täyttivät kylläisyyttä mittaavan kyselylomakkeen ennen lääkkeenantoa sekä määrätyissä aikapisteissä lääkkeenannon jälkeen. Kyselytutkimuksen perusteella kylläisyys lisääntyi sekretiinin annon jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen ennen ruokailua (7).
Tutkimme myös aivojen palkintojärjestelmän aktiivisuutta fMRI:llä tutkittavien katsellessa herkullisia ja mauttomia ruokakuvia (7). Palkintojärjestelmien aktivaatio vaimeni sekretiinin annon jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen (7). Kuvauksen jälkeen PET-keskuksessa nautitun ruoan määrä ei
eronnut tilastollisesti merkitsevästi, mutta seuraavan ruokailun väli piteni keskimäärin 39 minuuttia sekretiinipäivänä (7).
Sekretiinin sydän- ja munuaisvaikutukset Sekretiinin sydänvaikutuksia on tutkittu pienissä tutkimuksissa jo 1980-luvulla. Gunnes ja muut olivat osoittaneet kajoavilla verenkierron mittareilla, että sydämen minuuttitilavuus lisääntyi jopa 20 prosenttia sekretiinin annon jälkeen potilailla, joilla oli iskeminen kohtaus tai sydämen vajaatoiminta (9,10). Koska sekretiini aiheutti myös verisuonten laajenemista, menetelmällä ei voitu todistaa, että sydämen supistuvuus olisi lisääntynyt, vaan minuuttitilavuuden lisääntyminen olisi voinut johtua jälkikuorman vähenemisestä (10). Minuuttitilavuuden lisäys oli kuitenkin niin merkittävä, että tutkijat pitivät supistuvuuden lisääntymistä todennäköisenä.
Kuvasimme 15 tutkittavan sydämet FDG-PET:llä selvittääksemme sekretiinin vaikutuksia sydämen aineenvaihduntaan. Verrattuna lumelääkkeeseen sekretiini lisäsi sydämen glukoosinkäyttöä, mikä viittaa lisääntyneeseen supistuvuuteen (10). Myös munuaisten suodatusnopeus lisääntyi glomerulusfiltraation ja FDG-poistumamittausten perusteella (10). Sykkeessä ja verenpaineessa ei tapahtunut muutosta (10).
Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta esiintyvät usein yhdessä, varsinkin sairauksien edetessä pidemmälle. Mikäli sekretiini lisää sydämen supistuvuutta ja munuaisten suodatusnopeutta myös sydämen vajaatoimintapotilailla, voisi se olla jatkossa mielenkiintoinen lääkekehityksen kohde.
Uusi kylläisyysmekanismi
Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin uusi ruokahaluun vaikuttava fysiologinen mekanismi. Sekretiini aktivoi ruskeaa rasvaa tuottamaan lämpöä, ja lämpö toimi kylläisyysviestinä aivoille. Ruoansulatushormoni sekretiini vaikuttaa energiatasapainoon siis kahdella tavalla: lisäämällä energiankulutusta ja vähentämällä energian saantia.
Koska lisääntynyt energiankulutus tyypillisesti johtaa lisääntyneeseen energiansaantiin palautesäätelyn kautta, on painonhallintakeinojen kannalta tärkeää kohdistaa vaikutus energiansaantiin vaikuttaviin mekanismeihin. Väitöstutkimuksessa
osoitettiin ensimmäistä kertaa, että ruskea rasva osallistuu energiansaannin säätelemiseen. Tämä avaa paitsi uusia mahdollisuuksia lääketutkimukseen, myös ruskean rasvan tutkimukseen.
Kirjallisuus
1. Virtanen KA, Lidell ME, Orava J, ym. Functional brown adipose tissue in healthy adults. N Engl J Med [Internet, siteerattu 9.5.2018] 2009;360(15):1518-25. Available from: http://www. nejm.org/doi/abs/10.1056/NEJMoa0808949
2. Becher T, Palanisamy S, Kramer DJ, ym. Brown adipose tissue is associated with cardiometabolic health. Nat Med [Internet, siteerattu 14.1.2021] 2021;27(1):58-65. Saatavilla: https://www. nature.com/articles/s41591-020-1126-7.
3. U-Din M, Saari T, Raiko J, ym. Postprandial oxidative metabolism of human brown fat indicates thermogenesis. Cell Metab [Internet] 2018;28(2):207-216.e3. Saatavilla://doi.org/10.1016/j. cmet.2018.05.020.
4. Bayliss WM, Starling EH. The mechanism of pancreatic secretion. J Physiol [Internet, siteerattu 18.4.2019] 1902;28(5):325-53. Saatavilla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16992627
5. Laurila S, Rebelos E, Honka M-J, ym. Pleiotropic effects of secretin: a potential drug candidate in the treatment of obesity? Front Endocrinol (Lausanne) 2021(1);12:737686.
6. Li Y, Schnabl K, Gabler S-MM, ym. Secretin-activated brown fat mediates prandial thermogenesis to induce satiation. Cell [Internet, siteerattu18.11.2018] 2018;175(6):1561-1574.e12. Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30449620/.
7. Laurila S, Sun L, Lahesmaa M, ym. Secretin activates brown fat and induces satiation. Nat Metab [Internet, siteerattu 22.6.2021]2021;3(6):798-809. Saatavilla: http://www.nature. com/articles/s42255-021-00409-4.
8. Cannon B, Nedergaard J. Brown adipose tissue: function and physiological significance. Physiol Rev [Internet, siteerattu 3.11.2018] 2004;84(1):277-359. Saatavilla: http://www. physiology.org/doi/10.1152/physrev.00015.2003.
9. Gunnes P, Waldum HL, Rasmussen K, ym. Cardiovascular effects of secretin infusion in man. Scand J Clin Lab Invest 1983;43(7):637-42.
10. Laurila S, Rebelos E, Lahesmaa M, ym. Novel effects of the gastrointestinal hormone secretin on cardiac metabolism and renal function. Am J Physiol Endocrinol Metab 2022;322(1):E54-E62. Saatavilla: https://journals.physiology.org/ doi/full/10.1152/ajpendo.00260.2021
Kymmenen yliopiston yhteinen INITIALISE-tutkimusprojekti selvittää, mitkä tekijät muokkaavat lapsen immuunijärjestelmää ja voiko siihen vaikuttaa siten, että sairauksien riskit vähenevät. Projekti on saanut lähes seitsemän miljoonan euron Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Tutkimusohjelmaa johdetaan Turun yliopistosta, ja sitä koordinoi professori Matej Orešič.
INITIALISE sisältää kahdeksan etenevää ja pitkittäistä syntymäkohorttitutkimusta. Tutkijoiden kiinnostus kohdistuu muun muassa odottavien äitien ruokavalioon ja heidän raskauden aikana
kokemaansa stressiin. Lisäksi tutkijat selvittävät ympäristön kemikaalien vaikutusta immuunijärjestelmään.
INITIALISE-hanke kestää kuusi vuotta. Projektissa ovat mukana Turun ja Helsingin yliopistojen lisäksi Örebron ja Linköpingin yliopistot sekä Karoliininen instituutti Ruotsista, Napolin Federico II -yliopisto Italiasta, Groningenin yliopiston lääketieteellinen keskus Alankomaista, Floridan yliopisto Yhdysvalloista, Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto ja Aberdeenin yliopisto Skotlannista.
Mikäli sekretiini lisää sydämen supistuvuutta ja munuaisten suodatusnopeutta myös sydämen vajaatoimintapotilailla, voisi se olla jatkossa mielenkiintoinen lääkekehityksen kohde.
Pienetkin valinnat vaikuttavat / Helli sydäntä hyvillä rasvoilla
Esite havainnollistaa, miten tuotevalinnoilla voi vaikuttaa päivän aterioista kertyvän rasvan laatuun ja määrään.
Puoli kiloa kasviksia päivässä – helposti ja halvalla
1/2 kg
Sopivat myös muiden kuin diabeetikoiden ohjaukseen
Kasvisten syömiseen kannustava esite näyttää, miten helposti ja edullisesti puoli kiloa kasviksia tulee täyteen. Vaihda pehmeään rasvaan / Vertaile kovan ja pehmeän rasvan määrää
Repäisylehtiön kuvien ja tietojen avulla ravitsemusohjaaja voi havainnollistaa ruokavalion kovan ja pehmeän rasvan lähteitä.
Hiilihydraattien arviointi: Noin 10 g/20 g hiilihydraattia/ annos 10 ja 20 grammaa hiilihydraattia sisältäviä ruoka-annoksia.
Lautasmallin mukaisia aterioita / Esimerkki päivän aterioista
● Kaksi energiatasoa: 1 400 kcal ja 2 000 kcal. Kuvat auttavat aterioiden koon ja päivän ruokamäärien hahmottamisessa silmämääräisesti.
● Ohjaa kuvien avulla suositusten mukaiseen ruokailuun ja aterioiden rytmittämiseen.
Monta syytä syödä kuitua
Tietoa kuidun hyödyistä ja lähteistä.
Hoidonohjaukseen tarkoitettuja esitteitä saa 50 sivun lehtiöinä. Osassa lehtiöitä on kansilehti, jossa on lisätietoa ohjaajalle. Diabetesliiton asiantuntijat ovat suunnitelleet kaikki julkaisemamme repäisylehtiöt.
Koko: A4, repäisysivut kaksipuoleisia
Hinnat: 50 sivun lehtiö 17 euroa
Helppoa halpaa hyvää –kaikkina vuodenaikoina 24,50 €
• Näillä helpoilla ohjeilla valmistat edullista ja terveellistä arkiruokaa, vieläpä ympäristöä säästäen.
• Sopii opiskelijoille ja muille, jotka haluavat valmistaa hyvää ruokaa näpertelemättä.
• 69 ohjetta, 106 sivua
• Koko A5
Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 22 €
• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja. Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.
• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.
• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua
• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta
Kalaa, kanaa ja kasviksia 28 €
• Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energia sisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.
• 125 ohjetta, 107 sivua
• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta
Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 € TARJOUS 14 €
• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.
• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.
• 225 ohjetta, 157 sivua
• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta
Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö
Projektityöntekijä, palveluketjut Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
KeskiSuomessa on parin viime vuoden aikana kehitetty aktiivisesti sähköisiä palveluita ja käynnistetty muun muassa perusterveydenhuollon ensimmäinen pitkäaikaissairaan digihoitopolku tyypin 2 diabetesta sairastavien tueksi.
Digitaalisuudesta on puhuttu terveydenhuollossa jo vuosia, mutta asiakkaan sähköisiä palveluja ei ole otettu juurikaan käyttöön. Voimme kuitenkin ylpeänä kertoa, että Keski-Suomessa olemme parin viime vuoden aikana ottaneet todellisen loikan kohti digipalveluja osana Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmaa.
Toukokuussa 2021 avautui Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, Omaks.fi-palvelu kivijalkaterveysasemien. Kivijalkapalveluilla tarkoitetaan tässä perinteisiä terveydenhuollon palveluita vastakohtana sähköisille palveluille. Omaks. fi-palvelussa työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveyshuollon tiimi, johon kuuluu muun muassa sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, elämäntapaohjaaja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutti, lääkäreitä, seksuaalineuvoja ja ikääntyneiden palveluohjaaja.
Palvelussa asiakas voi asioida matalalla kynnyksellä chatin kautta, ja ammattilainen voi tarvittaessa ohjata asiakkaan yksilöllisen hoidon- ja palvelu-
Projektipäällikkö, palveluketjut Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
tarpeen arvioinnin jälkeen videovastaanotolle tai kivijalkapalvelujen vastaanotoille.
Sujuvampaa palvelua
Digitaalisten palveluiden ansioista ammattilaisen ja asiakkaan välinen yhteydenpito on entistä nopeampaa ja sujuvampaa. Asiakkaan ei enää tarvitse lähteä jonottamaan terveysasemalle, vaan hän voi saada palvelua kotisohvaltaan.
Omaks.fi-palvelun lisäksi Keski-Suomessa pilotoidaan asiakkaan omahoidon tueksi erilaisia sovelluksia, kuten kliinisissä tutkimuksissa vaikuttavaksi todettua Onnikka-painonhallintasovellusta. Lisäksi pitkäaikaissairauksien omaseurantaan liittyen pilotoidaan sovellusta, jolla muun muassa asiakkaan verenpaine- ja verensokeriseurannan tulokset siirtyvät reaaliajassa ammattilaiselle.
Omamittaustulosten siirtyminen laitteesta tai sovelluksesta ammattilaiselle lisää tiedon luotettavuutta, kun asiakkaan käsialaa ei tarvitse enää tulkita paperiselta seurantalomakkeelta. Omahoitosovellukset tukevat asiakkaan terveyttä myös erilaisten muistutusten, kyselyiden ja itsehoito-ohjeiden avulla. Sovellukset ovat herättäneet asiakkaissa suurta kiinnostusta ja palaute on ollut hyvää.
Tyypin 2 diabeteksen digipolku
tukee vastasairastuneita
Tyypin 2 diabetekseen vastasairastuneen hoidon tueksi on kehitetty Keski-Suomessa ensimmäinen perusterveydenhuollon pitkäaikaissairaan digihoitopolku (kuva). Digihoitopolun pilotointi käynnis -
Potilas saa tyypin 2 diabetesdiagnoosin
Sairaanhoitajan puhelinkontakti
Potilas asetetaan digipolulle
1. käynti hoitajalla
• Vs-mittari
• Alkuohjaus
Digipolku
• Ennen seuraavaa kontrollia ohje ja muistutus laboratoriokokeista
• Tieto kontrolliajasta
• Vointikysely
Potilas jatkaa sovelluksen käyttöä
3–5 kk: lääkärin tai hoitajan vastaanotto
Digipolku
Tarvittavat kotrollit Mm. hoidon tehostaminen
• Digipolulla materiaaleja diabeteksen omahoitoon
Potilas aloittaa sovelluksen käytön
Digipolku
• Potilas täyttää esitietolomakkeen
• Tieto hoitajan käynnistä
• Digipolulla materiaaleja diabeteksen omahoitoon
tyi eri alueilla lokakuussa ja kestää vuoden 2023 loppuun.
Digihoitopolussa asiakas saa käyttöönsä sovelluksen, jossa on kattavasti perustietoa diabeteksesta, erilaisia omahoito-ohjeita, ammattilaisen yksilöllisesti aikatauluttamat seurantakäyntien ajankohdat sekä erilaisia kyselyitä. Diabeetikko voi käyttää sovellusta vuoden ajan sairastumisestaan.
Digihoitopolun sisällöissä on hyödynnetty Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositusta sekä Diabetesliiton ja Terveyskylän materiaaleja.
Kokeilun tavoitteina on tukea asiakkaan omahoitoa entistä paremmin sekä tarjota asiakkaalle nykyaikainen kanava saada tietoa ja olla yhteydessä ammattilaisiin. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa
Kuva. Tyypin 2 diabetekseen vastasairastuneen potilaan ensimmäisen vuoden digihoitopolku.
Vuosikontrolli
vastasairastuneen tyypin 2 diabeetikon sitoutumista omahoitoonsa.
Pilotoinnin aikana arvioidaan, miten digihoitopolku soveltuu tyypin 2 diabeetikon omahoidon tueksi. Lisäksi on tarkoitus arvioida sovelluksen vaikuttavuutta ja sitä, miten asiakas kokee sovelluksen käytön ja mitä mahdollisia hyötyjä se tuo ammattilaiselle. Pitkän tähtäimen tavoite on yhtenäistää tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen toimintamalleja Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Digihoitopolun ovat kehittäneet yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Vaikuttavan terveydenhuollon ekosysteemi Keski-Suomessa -hanke sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma.
Kaipaako potilaasi luotettavaa tietoa ja tukea diabeteksen omahoitoon? Ohjaa hänet läheisineen Diabetesliiton hyvinvoinnin polulle.
Tutustu maksuttomiin ja helppokäyttöisiin Hyvinvoinnin polkuihin verkossa: diabetespolut.fi
Hyvinvoinnin polkujen käyttö onnistuu tietokoneella tai mobiililaitteilla ilman ladattavia sovelluksia.
FT, erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö erja.mustonen@gov.fi
Omahoidon onnistuminen edellyttää ohjausta antavilta sairaan ja terveydenhoitajilta hyviä valmennustaitoja. Uuden työtavan omaksuminen vaatii koulutusta, työnohjausta – ja aikaa.
Omahoidon tuki on tärkeä osa kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kuitenkin sen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on varsin vähän tutkittua tietoa erityisesti pitkällä aikavälillä.
Päijät-Hämeessä toteutettiin 2006–2009 Terveysvalmennus tutkimus ja kehittämishanke (TERVA), jossa tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville annettiin puhelimitse terveysvalmennusta. Terveysvalmentajiksi koulutetut sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat soittivat terveysvalmennuskonseptin mukaisia, noin 30 minuutin puheluja potilaille vuoden ajan. Keskeistä terveysvalmennuksessa oli motivoivan haastattelun ja voimavaralähtöisen ohjauksen käyttäminen.
Väitöskirjan (Mustonen 2021) tutkimustulokset osoittivat, että lyhyellä aikavälillä terveysvalmennuksella oli myönteisiä vaikutuksia potilaiden kliinisiin arvoihin ja elämänlaatuun kohtuullisin kustannuksin. Kahdeksan vuoden seurannassa terveysvalmennusryhmällä esiintyi vähemmän myö -
Sairaanhoitaja (YAMK, asiakkuusjohtaminen)
Tiimityön palvelupäällikkö
Harjun terveys Oy paivi.suikki@harjunterveys.fi
VAIKUTTAVAA PUHELINVALMENNUSTA
Artikkeli perustuu vuonna 2021 Itä-Suomen yliopistossa valmistuneeseen väitöskirjaan. Väitöskirjatyössä tutkittiin puhelimitse toteutetun terveysvalmennuksen terveyshyötyjä ja vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin yhden ja kahdeksan vuoden seurannan aikana. Lisäksi haastateltiin terveysvalmentajina toimineita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia.
häiskomplikaatiota, ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat kontrolliryhmää matalammat. Kustannukset kääntyivät terveysvalmennusryhmän eduksi kahden ja puolen vuoden jälkeen. Terveysvalmentajien haastattelujen avulla pyrittiin ymmärtämään muutosprosessia hoitajasta valmentajaksi, terveysvalmennusprosessia kokonaisuutena ja löytämään vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä. Tässä artikkelissa kuvaamme kokemuksia muutosprosessista sekä prosessiin vaikuttavista tekijöistä.
Koulutusta ja työnohjausta
Terveysvalmentajina toimi seitsemän sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa, jotka työskentelivät call center -tyyppisessä avokonttorissa. He saivat kuukauden koulutuksen, johon sisältyivät motivoivan
haastattelun tekniikat, vahvuuslähtöinen elintapavalmennus, puhelintyöskentely ja valmennukseen liittyvien tietojärjestelmien sekä terveysvalmennuskonseptin koulutus. Motivoivan ja vahvuuslähtöisen työtavan toteutuminen ja terveysvalmennuksen laatu varmistettiin kuuntelemalla valmennuspuheluita, ja terveysvalmentajat saivat yksilö- ja ryhmäohjausta työtavan muuttamisen tueksi. Kouluttajana ja työnohjaajana toimi vahvuuslähtöiseen valmennukseen erikoistunut psykologi.
Ensimmäinen työnohjaus ja laadunseuranta toteutettiin kahden kuukauden valmennuksen jälkeen. Alkuvaiheessa puhelut kestivät lähes tunnin ja olivat pitkälti konseptin mukaista, valmentajalähtöistä informaation jakamista. Terveysvalmentajat kuuntelivat yhdessä psykologin kanssa valmennuspuheluja, ja valmennuksen laadun kehittämisessä kiinnitettiin huomiota valmennustaitojen (aktiivinen kuuntelu, avoimet kysymykset, reflektio ja yhteenveto), puhelujen tavoitteellisuuden ja vahvuus- ja potilaslähtöisyyden vahvistamiseen. Lisäksi käsiteltävien asioiden määrä rajattiin kolmeen. Työnohjauksen ja laadun kehittämisen avulla puhelujen kesto lyheni noin 30 minuuttiin.
Hoitajasta valmentajaksi
Terveysvalmentajien esimiehenä toimi sairaanhoitaja (YAMK, asiakkuusjohtaminen) Päivi Suikki. Hän kertoo, että hoitajien työtavan muutos perinteisestä neuvontapainotteisesta työskentelystä valmentavaan työtapaan oli monen asian yhteissumma. Hän kuvaa muutosprosessia seuraavasti:
- Johdon tuki mahdollisti muutosprosessille hyvän aloituksen. Muutosmatkan alussa hoitajan oli heräteltävä omaa motivaatiotaan ja halukkuutta muutokseen – hoitajilta se vaati samankaltaista tietoista muutoksen käynnistämistä kuin elämäntapamuutoksessa asiakkaalta. Oma motivaatio oli avaintekijä muutokseen.
- Kuukauden kestänyt terveysvalmennuskoulutus auttoi alkuun muutoksessa hoitajasta valmentajaksi. Alussa piti tiedostaa oma tapa tehdä asiakastyötä, jotta muutosprosessi lähti käyntiin. Valmentavan työtavan oppimisen oivallukset tulivat hoitajille yksilöllisesti ja eriaikaisesti. Vanhoista työtavoista pois oppiminen oli vaikeaa ja vei aikaa. Valmennuspuhelujen kuunteleminen tuntui alussa ahdistavalta ja pelottavalta, mutta pian osallistujat havaitsivat, että se oli ainoa tapa kehittää valmennustaitoja.
- Työtavan muutosprosessin pitää olla tietoista, tavoitteellista ja reflektoivaa. Valmentajien piti opetella tietoisesti käyttämään muun muassa avoimia kysymyksiä, reflektoivaa kuuntelua, positiivisten muutosten vahvistamista ja tekemään yhteenvetoja keskusteluista. Oman oppimisen kehityskaaren tunnistaminen oli tärkeää.
- Työyhteisön turvallinen ja kehitysmyönteinen ilmapiiri sekä yhdessä oppiminen antoivat parhaan kasvualustan onnistumiselle. Vertaistuen ja vierioppimisen merkitys korostui päivittäisissä valmennustilanteissa. Tämän mahdollisti avokonttori, missä valmentajat työskentelivät. Tärkeää oli saada reflektoida omaa tekemistään itsekseen, työyhteisössä ja työnohjaustilanteissa. Työyhteisön, koulut-
Valmennuspuhelujen kuunteleminen tuntui alussa ahdistavalta ja pelottavalta, mutta pian osallistujat havaitsivat, että se oli ainoa tapa kehittää valmennustaitoja.
tajien ja tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistuneiden antamaa palautetta pidettiin tärkeänä ja palkitsevana. Avoin keskustelu koettiin tärkeäksi koko valmennuksen ajan. Se kannusti oppimaan uutta ja onnistumaan. Valmentavalla ohjauksella hoitajat voimaantuivat valmentajiksi.
tuloksia erityisesti, kun kyse on monimutkaisista interventioista, joissa edellytetään ammattilaisten ja potilaiden käyttäytymisen muutosta.
Mitä opimme?
Edellä kuvatusta terveysvalmennuksesta on kulunut noin 15 vuotta. Vuoden lisäpanostus diabetesja sydänpotilaiden terveysvalmennukseen vaikutti myönteisesti erityisesti pitkän ajan kuluessa sekä potilaiden hyvinvointiin että sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelujärjestelmään. Prosessissa opimme, että käyttäytymisen muutokselle on annettava aikaa. Sitä tarvitsevat sekä terveysvalmentajat että asiakkaat, ja muutos on varmistettava ja sitä on tuettava. Muutos hoitajasta valmentajaksi kesti 1–3 vuotta.
Parhaillaan sosiaali- ja terveyshuollossa tapahtuu paljon rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia. Integraatio edellyttää usein monialaista työskentelyä ja uudenlaista osaamista. Vaikuttavuuden näkökulmasta täytyy olla malttia odottaa tuloksia erityisesti, kun kyse on monimutkaisista interventioista, joissa edellytetään ammattilaisten ja potilaiden käyttäytymisen muutosta. Pä ättäjien on tärkeää tunnistaa interventioiden luonne, jotta he osaavat asettaa realistia tavoitteita ja arvioida niitä oikea-aikaisesti.
Lähde:
1. Mustonen E. Telephone-based health coaching for chronic disease patients: evaluation of short- and long-term effectiveness of health benefits and costs. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2021.
verkostoa, jossa on suunniteltu kansantautien – diabeteksen, kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin, eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan – mittaamista ja hoitoprosesseja. Lisäksi laatuverkosto on kehittänyt tupakasta vieroituksen ja lihavuuden hoitoprosesseja.
Winell on toiminut Diabetesliiton laatupäällikkönä, Stakesin kehittämispäällikkönä ja Näkövammaisten keskusliiton kuntoutusylilääkärinä. Hänen kliininen uransa on jatkunut jo 45 vuotta, ja hän on toiminut useissa luottamustehtävissä, muun muassa Lääkäriliiton laatuneuvoston puheenjohtajana.
Lääkäriliiton yhdeksäs Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto on myönnetty yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Klas Winellille erityisesti hänen ansioistaan kansanterveyden ja kansansairauksien hoidon laadun edistämiseksi.
Winell on koordinoinut lähes kolmenkymmenen vuoden ajan valtimotautien ehkäisyn laatu-
Vuonna 2022 hänet nimitettiin Turun yliopiston kansanterveystieteen dosentiksi. Väitöskirjansa jälkeen Winell on jatkanut tutkimustyötä kolmessa tutkimusryhmässä, julkaissut aktiivisesti ja toimii nyt myös väitöskirjan ohjaajana.
Lääkäriliiton Max Oker-Blom -palkinto jaettiin Lääkäripäivillä tammikuussa. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.
Lähde: Lääkärilehti
Tyypin 2 diabeteksen kanssa eläminen voi olla haastavaa. Terveellinen ja aktiivinen elämä on silti mahdollista. Olemme koonneet sinulle tietoa ja tukea diabeteksen hallintaan ja hoitoon helposti verkkoon. Tutustu jo tänään!
www.diabeteksesta.com
Diabetesta sairastavan sosiaaliturva 2023 -opas on tarkoitettu diabetesta sairastaville, mutta se antaa myös diabetesalan ammattilaisille hyvän kokonaiskuvan tälle potilas- ja asiakasryhmälle eri elämänvaiheissa tarjolla olevista etuuksista ja palveluista. Diabetesta sairastaville ei ole omaa, erillistä sosiaaliturvaa, mutta monet tuet, korvaukset, säädökset ja edut koskevat myös heitä. Opasta varten on kartoitettu diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä tiedontarpeita sairauden eri vaiheissa. Myös joitakin diabetesammattilaisia oli vastaajien joukossa.
Toiveet tärkeysjärjestykseen
Osoittautui, että tärkeimmät aiheet eivät juurikaan poikenneet toisistaan sairauden eri vaiheissa. Lisätietoa toivottiin erityisesti seuraavista aiheista tässä tärkeysjärjestyksessä: hoitotarvikkeet, sairaudenhoitokustannusten (esimerkiksi lääkekorvaukset, asiakasmaksut ja matkakorvaukset) korvaaminen, pitkäaikaissairauden kustannuksiin ja arjessa pärjäämiseen tarjolla oleva tuki (esimerkiksi vammaistuet, omaishoidon tuki ja toimeentulotuki), verotus ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet (esimerkiksi muutoksenhaku päätöksiin, muistutukset ja kantelut).
Kyselyn tulokset on otettu huomioon uudistetun oppaan sisällössä.
Sote-uudistus aiheuttaa hallinnollisia muutoksia, eikä välttämättä näy heti diabetesta sairastavien hoitojärjestelyissä kaikilla hyvinvointialueilla. Oppaassa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu uudistuksen vaikutukset.
Diabetesta sairastavan sosiaaliturva 2023 -opas ilmestyy painettuna ja pdf-muodossa. Opas on maksuton ja tilattavissa D-kaupasta: diabetes.fi/d-kauppa
Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen
asiantuntija Laura Tuominen-Lozić vastaa diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä sosiaaliturvaa koskeviin kysymyksiin
puheli mitse maanantai sin klo 8.30–11 ja torstaisin klo 12–15 numerossa 050 567 2555 (normaalin puhelumaksun hinnalla), muina aikoina sähköpostitse, laura.tuominen-lozic@diabetes.fi.
20.4. ja 3.5. GDM-raskausdiabetes
4.–5.5. Insuliinipumppuhoidon koulutus
30.5.–1.6. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen
SYKSY 2023
11.–15.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi
19.9. Tyypin 2 diabetes -koulutus lääkäreille
10.10. ja 26.10. GDM-raskausdiabetes
11.–12.10. Diabetesosaaja
17.–19.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen
31.10.–2.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen
20.–24.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi
28.11. Diabetes ja jalat, Pori
12.12. Apteekkihenkilökunnan koulutuspäivä
Koulutukset järjestetään Tampereella, ellei toisin mainita. Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/koulutuskalenteri
Koulutussihteeri Malla Honkanen p. 050 310 6614 koulutussihteeri@diabetes.fi
Koulutuspäällikkö Outi Himanen p. 0400 723 664 outi.himanen@diabetes.fi
0600 9 4454
• 0600 9 4454 joka arkipäivä (ma–pe) klo 8.30–11.30.
• Puhelun hinta on 0,95 e / min + pvm.
• Diabetesliiton diabeteshoitaja vastaa kysymyksiin.
Palvelu on tarkoitettu diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille.
· Jauhe kätevissä annospusseissa
· Voidaan sekoittaa veteen tai mehuun
· Sopii raskaana oleville ja imettäville äideille
Pegorion 6 g ja 12 g annospussit, jauhe oraaliliuosta varten on ummetuksen hoitoon tarkoitettu itsehoitolääke. Vaikuttava aine: makrogoli 4000. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1–2 kertaa päivässä. 4–7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1–2 kertaa päivässä. 2–3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot: 20 x 6 g, 10 x 12 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Sopii myös raskauden ja imetyksen aikana. Itsehoitolääke. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
