Make Rojava Green Again (Finnish)

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI

DEBBIE BOOKCHININ ESIPUHEELLA

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN Ekologista yhteiskuntaa rakentamassa

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI Kuvitus

MATT BONNER

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI YHTEISTYÖSSÄ POHJOIS-SYYRIAN DEMOKRAATTISEN ITSEHALLINNON KANSSA Englanninkielinen alkuteos Make Rojava Green Again. Building an ecological society ilmestyi Lontoossa Dog Section Pressin ja Rojavan internationalistisen kommuunin julkaisemana 2018.

Suomennos Sirpa Elina Tulirinta ja Ville Rantanen Suomeksi julkaissut Lode kustannus yhteistyössä Dog Section Pressin ja Rojavan internationalistisen kommuunin kanssa 2021 ISBN 978-952-69730-0-5 (hft) ISBN 978-952-69730-1-2 (PDF) Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Graafinen suunnittelu Matt Bonner – revoltdesign.org Dog Section Pressin logo Marco Bevilacqua Lode kustannuksen logo Leodan Rodriguez www.lode.press

SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe – Debbie Bookchin

11

Johdanto

15

Rojavan internationalistinen kommuuni Opi. Tue. Organisoidu.

21

Yhteiskuntaekologia Katsaus ihmisyyteen ja luontoon

27

Kapitalistinen moderniteetti Ihmiskunnan luontosuhteen kriisi

49

Rojavan ekologiset haasteet Näkökulmia ekologiseen yhteiskuntaan

65

”Make Rojava Green Again” Tehdään Rojavasta jälleen vihreä

95

Jälkisanat

115

Liite

117

Kirjallisuus 121

ANKARA

TURKKI

SYYRIA DAMASKOS

BAGD

IR

KURDISTAN

DAD

RAK

TEHERAN

IRAN

TURKKI

KOBANÊ TELL ABYAD AFRIN

ALEPPO

SYYRIA

ROJAVA Pohjois-Syyrian demokraattinen federaatio

KAMISHLI

DÊRIK

SEREKANI

R O J AVA HASAKA

RAQQA

IRAK

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

8

OMISTUSKIRJOITUS

M

eillä on vapaus kohdata ekologisen yhteiskunnan rakentamisen haasteet Pohjois-Syyriassa ennen kaikkea tämän vallankumouksen monien marttyyrien ansiosta. Ilman heidän kamppailujaan Rojavassa ei olisi vapautettua maata, johon kylvää ekologisemman elämän siemeniä. Tämä kirja on omistettu heille.

9

Auttakaa uuden maailman toteutumisessa Rojavassa. Ja levittäkää sen visiota, jossa vapaa, ekologinen yhteiskunta on mahdollinen kaikkialla.

DEBBIE BOOKCHIN

ESIPUHE Debbie Bookchin

T

ämä kaunis kirja julkaistiin ensi kertaa loppuvuodesta 2018, kun Turkki pyrki valloittamaan kurdienemmistöisen Afrinin kantonin PohjoisSyyriassa. Tätä tosiasiaa ei voi sivuuttaa. YPG:n ja kokonaan naisista koostuvan YPJ:n sankarilliset taistelijat jatkavat torjuntataisteluja roistofasisteja vastaan. Näitä fasisteja mobilisoi autoritäärinen ja naisvihamielinen Turkki, joka tyrkyttää luontoa riistävää kapitalistista ideologiaansa Afriniin.

Ja jos se on Turkista kiinni, se tyrkyttää ideologiaansa myös Rojavan, virallisemmin Pohjois-Syyrian demokraattisen federaation, kahteen muuhun kantoniin: Cizireen ja Kobanêen. Ulkopuoliset tarkkailijat kysyvätkin usein: mikä Rojavan sosiaalisissa rakenteissa herättää vankkumattoman uskollisuuden sen puolustajissa ja asukkaissa?

Tämä kirja vastaa tuohon kysymykseen. Rojavan internationalistinen kommuuni on luonut näkymän ja käsikirjan vapaasta, ekologisesta yhteiskunnasta kielellä, joka yhdistää utopian ja konkretian sekä poetiikan ja arjen. Näillä sivuilla avataan yhteiskuntaekologian filosofiaa: teoriaa, jonka mukaan voimme parantaa suhteemme luonnonmaailmaan vasta, kun teemme lopun ihmistenvälisistä hierarkioista 11

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

(miehet naisten yli, vanhat nuorten yli, yksi kansa tai uskonto toisen yli jne.). Kuten kirjoittajat panevat merkille, tämä parantaminen käy välttämättömämmäksi joka päivä, koska ilmastonmuutos ja uusliberalistinen ideologia uhkaavat koko inhimillistä elämää tällä planeetalla.

Teoria on hyödytöntä, ellei sitä panna käytäntöön. Siksi tämä kirjanen on myös konkreettinen opas siihen, miten rakentaa ekologista yhteisöä tässä sodan repimässä maailmankolkassa, jonka luonnonihmeitä ja resursseja menneisyyden tyrannit ovat pitkään raiskanneet. Tätä kirjaa lukiessa lumoudut jokien ja järvien, vehnä- ja puuvillatasankojen, peltojen ja hedelmäpuiden kuvauksista – aprikoosi-, viikuna- ja kirsikkapuiden sekä monien muiden pian istutettavien puiden. Yksin keväällä 2018 kylvettiin 50 000 tainta, jotka tulevaisuudessa parantavat paikallista ilmanlaatua ja ovat osa Hayakan luonnonpuiston uudelleenmetsitystä Dêrikin lähellä Ciziren kantonissa. Hayaka on tärkeä alue susille, ketuille, villisioille ja monenlaisille linnuille sekä myös ihmisille, jotka voivat nauttia siellä metsän rauhasta ja kauneudesta. Projektin omistautuminen alueen pitkän tähtäimen ekologiselle hyvinvoinnille on koskettavaa. Se heijastelee syvää inhimillistä tarvettamme hoitaa luonnon rikasta yltäkylläisyyttä. Projekti tarjoaa eläviä todisteita siitä, että kun demokraattiset prosessit ovat kohdillaan, on parempi, tasa-arvoinen ja ekologinen yhteiskunta mahdollinen.

Kirjoittajat havainnoivat terävästi, että ekologinen yhteiskunta tarvitsee tuekseen taloudellisen ja poliittisen perustan: kommunalismiin tai demokraattiseen konfederalismiin perustuvan mallin, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on ääni 12

ESIPUHE

ja osuus yhteisön tulevaan hyvinvointiin. Maailmassa, jossa ihmiset päättävät yhdessä luonnonvarojen käytöstä, voidaan ajatella uudelleen kaupungin ja maaseudun, tuotannon ja kulutuksen sekä periferian ja keskuksen suhteet. Sellaisessa maailmassa voidaan myös kartoittaa järkevästi maan- ja vedenkäyttöä, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja jopa jätteiden hyötykäyttöä. Tämä kirja tarjoaa ideoita ja esimerkkejä siitä, miten Rojavan ainutlaatuinen luonnonympäristö pystyy elättämään kansansa. Esittelemällä sekä teoriaa että aistikkaita käytännön ratkaisuja Internationalistinen kommuuni tarjoaa innoitusta ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen myös muualla kuin Rojavassa.

Internationalistinen kommuuni koostuu kaikista maailmankolkista tulevista ihmisistä, jotka ovat tulleet Rojavaan tarjoamaan tukeaan, asiantuntemustaan, ideoitaan ja, tärkeimpänä, kirjaimellisesti käsiään. He tahtovat rakentaa yhteiskuntaa, jonka tavoitteena on terve ja tasapainoinen tulevaisuus alueen ihmisille ja luonnonvaroille, joista nämä ovat riippuvaisia. Mikä ihastuttavinta, kommuunilaiset kutsuvat teidätkin mukaan rakentamaan Internationalistista akatemiaa, jossa ulkopuoliset voivat tutustua elämään Rojavassa ja osallistua kommuunin jo aloittamien hankkeiden ylläpitämiseen. Uskon, että tulette minun laillani liikuttumaan siitä, miten Rojava edustaa toivoa, mahdollisuuksia sekä utopiavisiota Lähiidälle ja muulle maailmalle. Jakakaa tätä visiota ystävillenne, tarjotkaa asiantuntemustanne käyttöön ja tukekaa Rojavan internationalistista kommuunia. Auttakaa uuden maailman toteutumisessa Rojavassa. Levittäkää tätä visiota, jossa vapaa, ekologinen yhteiskunta on mahdollinen kaikkialla.

13

JOHDANTO

V

Vaikka ympäristöhaasteet Rojavassa kiinnittivätkin huomiomme jo alusta pitäen, yhteisömme ekologisen työnsaran kehittäminen on ollut hidas prosessi. Lähtökohtana oli, että meille internationalisteille Rojavassa oli tärkeää osallistua vallankumoukseen mieltemme lisäksi myös käsillämme. Mikä olisikaan parempaa kuin työstää itse sitä maankamaraa, jonka päällä vallankumous paraikaa tapahtuu? Kun ajattelimme, mitä voisimme vallankumouksen eteen tehdä, saimme ajatuksen taimitarhan perustamisesta internationalistiseen akatemiaan.

Akatemiamme rakentamisen ja taimitarhasuunnitelman suhteen heräsi kysymyksiä, jotka johtivat toisiin kysymyksiin.

Mistä tulee vesi, jonka tarvitsemme akatemiaamme ja taimitarhaamme varten? Mitä tapahtuu jätevedellemme?

Mitä teemme jätteillemme ja mitä yhteiskuntamme tekee niille? Mitä ravinteita tarvitsemme kasvitarhallemme ja mitä hyödynnetään ympäröivän maatalouden puitteissa?

Miksi akatemian lähiympäristössä, jossa vuosikymmeniä sitten kasvoi metsää, kasvaa tätä nykyä vain vehnää? Mitä enemmän kyselimme, keskustelimme ja työskentelimme, 15

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

sitä selkeämpänä meille piirtyi ympäristökysymyksen yhteys sekä taloudelliseen että poliittiseen tilanteeseen. Tämä prosessi sai meidät kysymään: miltä ekologinen yhteiskunta Rojavassa näyttäisi ja kuinka se voitaisiin rakentaa?

Koimme aiheelliseksi jakaa alustavat keskustelumme ja tutkimustuloksemme. Se on tämän kirjan tarkoitus. Kirjaa ei ole tarkoitettu vain niille, jotka työskentelevät asian kannalta olennaisten komiteoiden parissa tai muille, jotka puurtavat ja tekevät tutkimustyötä paikallisesti. Se on tarkoitettu myös aktivisteille, tieteilijöille ja asiasta kiinnostuneille ihmisille ympäri maailmaa. Ympäristökysymykset Rojavassa eivät ole saaneet osakseen paljoakaan huomiota sen paremmin paikallisissa rakenteissa kuin maailmanlaajuisissa solidaarisuusverkostoissakaan. Suuri yleisö ulkomailla ei ole tähän asti huomioinut näitä kysymyksiä, koska Islamilaisen valtion (ISIS) vastaisen sodan uutisointi on hukuttanut alleen vallankumouksen poliittisen luonteen. Tällä lyhyellä kirjasella haluamme ehdottaa toista painotusta: kertoa ihmisten ja luonnon välittömistä haasteista Rojavassa, painottaa täkäläistä ekologista työtä sekä osallistua aktiiviseen dialogiin kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat ja kykenevät auttamaan.

Tämä myös asetti meille haasteen kirjaa kirjoitettaessa: kuinka yhdistämme ideologisen keskustelun ihmisen ja luonnon välisestä perustavanlaatuisesta suhteesta tieteenharjoittamisen kysymyksiin biologian ja rakentamisen osa-alueilla. Kuinka voimme tehdä näistä aiheista helposti lähestyttäviä muillekin kuin vain jo kyseisiin asioihin 16

JOHDANTO

perehtyneille? Toivomme, että tämä on saavutettu käsiteltävien aiheiden laajuudella, tekstien moninaisuudella ja jakamalla ne käyttökelpoisiin osioihin.

Ensiksi esittelemme itsemme: Rojavan internationalistisen kommuunin. Seuraavassa luvussa esittelemme keskusteluamme yhteiskuntaekologiasta ja näkemystämme ekologisesta yhteiskunnasta, joka on meneillään olevan työmme teoreettisena pohjana. Koska ymmärrystä kapitalistisen moderniteetin vaikutuksesta ympäristöömme ei voida pitää itsestäänselvyytenä, käydään läpi myös teoreettinen johdanto kapitalistisen moderniteetin ekologiseen kriisiin. Olemme pyrkineet huomioimaan kriisin monet eri näkökohdat.

Käsittelemme viidennessä luvussa Rojavan tilannetta ekologisen kriisin globaalista näkökulmasta käsin ja keskitymme erityisesti sen suurimpaan kantoniin: Cizireen.

Toisaalta tämä painopiste johtuu Ciziren keskeisyydestä energia-, ympäristö- ja maatalouskysymyksissä, toisaalta siitä, että työskentelemme täällä ja rakennamme akatemiaa tänne. Teoksen julkaisun aikaan ei ollut mahdollista matkustaa Afriniin, joten saatoimme tehdä vain rajallisen arvion sikäläisestä tilanteesta. Luku 5 antaa myös yleiskuvan ympäristökysymyksistä koskien Turkin ja Syyrian valtioiden harjoittamaa politiikkaa.

Muotoilemme yksityiskohtaisesti ehdotuksemme siitä, mitä askelia voidaan ottaa ekologisen yhteiskunnan luomiseksi. Viittaamamme yksityiskohtainen tieto faktoineen ja lukuineen perustuu tutkimuksiin, jotka ovat listattuina lähdeluetteloon sekä perinpohjaisiin keskusteluihin 17

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

niiden henkilöiden kanssa, jotka vastaavat demokraattisen itsehallintomme lukuisista rakenteista. Tällä tarkoitetaan demokraattisia, ei-valtiollisia ja paikallisneuvostollisia rakenteita, joita on rakennettu vallankumouksen alusta 2011 alkaen.

Olemme määrittäneet Make Rojava Green Again -kampanjan tavoitteet ja seuraavat askelmerkit edellä mainitun informaation, tilanneanalyysin ja tähän mennessä aloitettujen hankkeiden pohjalta. Esittelemme nämä tarkkaan kirjan lopussa.

Rojavan internationalistinen kommuuni Syyskuu 2018

18

JOHDANTO

19

Olkaa ennen kaikkea herkkiä, syvimmällä sisimmissänne, kaikelle epäoikeudenmukaisuudelle ketä tahansa vastaan, missäpäin maailmaa tahansa. Tämä on vallankumouksellisen kaunein piirre.

CHE GUEVARA

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI Opi. Tue. Organisoidu.

R

ojavan vallankumouksen alkamisesta on kulunut kuusi vuotta. YPJ/YPG jatkaa ISIS-järjestön taantumuksellisten joukkojen ajamista kauemmas Kobanên sankarillisen vastarinnan jälkeen. Samaan aikaan Rojavan kansa vastustaa menestyksekkäästi vallankumouksen rappeuttamisyrityksiä. Rojavassa itseorganisoituu vallankumouksellinen liike, jonka tarkoituksena on lopettaa kapitalistinen moderniteetti. Liike on Abdullah Öcalanin ideoiden sekä kurdien vapautusliikkeen kamppailun innoittama ja koulima ja se on rakennettu naisten vapautukselle, ekologialle ja radikaalille demokratialle. Vallankumous Rojavassa on kuitenkin paineen alla. Sota ISISiä vastaan ja Turkin päivittäinen valtioterrori, samoin kuin laaja taloussaarto, hidastavat uuden yhteiskunnan rakentamista. Tässä tilanteessa Rojava tarvitsee maailmanlaajuista tukea enemmän kuin koskaan.

Rojavassa tarvitaan ulkopuolista mediahuomiota ja poliittista tukea. Samalla Rojavan kansa tarvitsee konkreettista apua paikallisesti: lääkäreitä ja englannin kielen opettajia, kääntäjiä ja insinöörejä – Rojavan instituutiot ja rakenteet kaipaavat tietämystä ja ideoita. Kyse ei ole kuitenkaan vain asiantuntijoista.

21

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Etsimme ihmisiä, jotka tahtovat oppia, osallistua ja tulla osaksi vallankumousta. Internationalismi ja suora toiminta – tapahtuivatpa ne YPJ:ssä ja YPG:ssä tai siviilirakenteissa – auttavat julkituomaan vallankumouksen merkitystä ja levittämään sitä Kurdistanin ja Lähi-idän ulkopuolelle. Tätä tarvitaan mitä pikimmin käytännön solidaarisuuden rinnalle.

Olette itseksenne toivo.

ABDULLAH ÖCALAN

Rojava tarvitsee meitä, mutta me tarvitsemme Rojavaa vieläkin enemmän. Tarvitsemme toivoa, uskoa, innoitusta ja uusia näkökulmia kollektiiviseen kamppailuun sortoa vastaan.

Läntisessä maailmassa autoritäärinen valtio ja oikeistolainen liikehdintä juhlivat paluutaan – uusliberalismin aiemmat tähdet ovat matkalla kohti avointa fasisimia.

Trump, Erdogan ja Putin riisuvat viimeisiä demokratian naamioita. Useimmat vallankumoukselliset liikkeet jähmettyvät näiden kehityskulkujen edessä. Järjestelmä ei jätä marginalisoiduille, näköalattomille, hajaantuneille ja vieraantuneille liikkeille kuin tarkkailun ja kritisoinnin roolit.

Rojava osoittaa, että tämä dilemma on voitettavissa.

Kurdiliikkeeltä oppiminen merkitsee järjestäytymistä ja vallankumouksen levittämistä.

22

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI

Luokaa kaksi, kolme, monta Rojavaa!

Internationalistit ovat toimineet Rojavassa jo vuosia. Siellä ei ole kuitenkaan tähän asti ollut vakiintunutta järjestelmää, joka toisi paljon ihmisiä muista maista Rojavaan ja integroisi heidät osaksi vallankumouksen rakenteita.

Internationalistien tarkoituksenmukaisen osallistumisen vallankumoukselliseen toimintaan ovat estäneet alueelle matkustamisen logistiset ongelmat sekä kielitaidottomuus, kulttuurierot ja tiedonpuute niin liikkeestä kuin alueesta.

Paikalliset rakenteet internationalistien kouluttamiseen ja valmistautumiseen sekä paikallisten instituutioiden työn tukemiseen ja kanssakäymiseen internationalistien kanssa puuttuvat. Lyhyesti sanottuna tarvitaan järjestelmä internationalistisen toiminnan organisoimiseksi Rojavassa.

Rakennamme tätä itseorganisoitua ja itserahoitettua järjestelmää yhdessä kurdien vapautusliikkeen kanssa.

Ensimmäisenä askeleena perustamme internationalistisen akatemian Rojavaan. Siellä järjestämme poliittis-kulttuurista koulutusta, kielikursseja ja kollektiivista käytännön työskentelyä. Tämä mahdollistaa internationalistien osallistumisen paikallisissa rakenteissa.

Kutsumme kaikkia organisoitumaan Rojavan vallankumouksen tueksi ja osallistumaan internationalistisen kommuunin toimintaan.

23

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Äiti tekee kunniaa Rojavan vallankumoukselle Kamishlissa.

24

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI

25

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

26

YHTEISKUNTAEKOLOGIA Katsaus ihmisyyteen ja luontoon

2

000-luvun maailma kohtaa oman menneisyytensä ja nykyisyytensä rauniot. Sodasta on tullut normaalitila, köyhyydestä ja nälästä pikku-uutisia, jotka eivät enää kelpaa otsikoihin. Monet ovat kadottaneet ihmisenä olemisen merkityksen ja sana ”yhteiskunta” tarkoittaa enää eristäytyneitä yksilöitä, joiden välisiä suhteita hallinnoi heidät yhteen liittävä valtio. Näiden kehityskulkujen vallitessa ympäristöasiat tuntuvat jäävän toissijaisiksi – monille yhdentekeviksi, ympäristöväen huoleksi jätettäviksi.

Ekokriisistä on kuitenkin tullut aikamme kiireellisin haaste, koska se koskee yhteiskunnan kaikkia osa-alueita ja vaikuttaa niihin. Ekosyysteemejä on tuhottu, mikä on aiheuttanut monin paikoin korvaamatonta vahinkoa. Suuri osa sekä inhimillistä että ei-inhimillistä elämää on kriittisessä tilassa. Siksipä Abdullah Öcalan kirjoittaa: ”Politiikka, joka lupaa pelastusta nykyisestä kriisistä, voi johtaa oikeanlaiseen yhteiskuntajärjestelmään vain, jos se on ekologista.”

On välttämätöntä hahmotella tällainen ekologinen yhteiskuntajärjestelmä ja kehittää toimintatapa, joka voi selättää ekologisen ja yhteiskunnallisen kriisin 27

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

kokonaisuutena. Tapa, joka ei hoida vain oireita, vaan tunnistaa ekokriisin ja yhteiskunnallisen kriisin intiimin yhteyden. Ratkaistaksemme ekokriisin meidän tulee ratkaisevasti muuttaa yhteiskunnallisia valtasuhteita.

Jos tämä on lähtöpiste etsiessämme uusia elintapoja, meidän täytyy pystyä vastaamaan kysymykseen siitä, miten ja miksi yhteiskunnat ovat päätyneet vastakkain luonnon kanssa. Historiasta tulee pystyä erottamaan yhteiskunnallisen muutoksen ratkaisevat hetket, jotka ovat johtaneet nykyisessä kapitalistisessa yhteiskunnassa näkyvään railoon luonnon ja yhteiskunnan välillä. Pelkästään ihmisyydestä puhuminen konkreettisten mentaliteettien, järjestelmien ja hallitsijoiden sijaan vain piilottaa syyt ja johtaa vääriin perusteisiin. Se salaa ihmisyyden kategorioiden takana piilevät sovittamattomat ristiriidat sorrettujen ja sortajien, miesten ja naisten, vanhojen ja nuorten, vaaleiden ja tummien sekä rikkaiden ja köyhien välillä.

Jotta voimme rakentaa uutta yhteiskuntaekologista yhteiskuntaa menestyksekkäästi, meidän tulee kuvitella ihminen elämänmuotona, joka pystyy luovuudellaan ja luomisvoimallaan myötävaikuttamaan suuresti koko luonnonmaailman tilan kohenemiseen. Mutta sitäkin enemmän velvollisuutemme on tunnistaa ja tunnustaa tämä potentiaali itsessämme. On selvää, ettei ekokriisin ratkaisemista ja siirtymää yhteiskuntaekologiaan voida jättää pelkän tieteen ja teknologian varaan – tarvitaan myös kriittistä teoriaa, joka voi ylittää ihmisyyden ja luonnon kahtiajaon.

28

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

Monet ajattelijat – erityisesti Abdullah Öcalan, Silvia Federici, Friedrich Engels ja Murray Bookchin – ovat olleet tärkeässä roolissa tällaisen teorian kehittelyssä analyyseillään yhteiskunnallisista valtasuhteista ja historiallisista kehityskuluista, ymmärryksellään luonnosta ja ihmisyydestä sekä lujalla uskollaan ekologisen ja vapaan yhteiskunnan elinkelpoisuuteen.

YHTEISKUNTIEN LUONTOSUHTEEN MUUTOKSET HISTORIASSA Tutkittaessa muutoksia yhteiskunnan suhteessa luontoon on elintärkeää huomioida muutokset yhteiskunnallisissa valtasuhteissa, tuotannon tavoissa ja ideologioissa. Ei ole vain yhtä yhteiskunnallista luontosuhdetta: erilaisissa tuotantotavoissa, yhteiskuntaluokissa, kulttuureissa ja sukupuolissa kehittyy erilaisia suhteita. Luonnossa on useita puolia, kuten ruoka ja energia, mutta myös yksilön suhde kehoonsa. Kyse on siitä, miten ulkoinen maailma ihmisen ympärillä nähdään, ymmärretään ja koetaan.

Nykyinen valtiollis-kapitalistisen yhteiskuntarakenteen hallitsema luontosuhde kehittyi pitkässä muutosprosessissa. Kun tämä suhde erotetaan kehityksestään, annetaan vaikutelma järjestelmästä, joka on aina ollut vääjäämätön.

Tämän historian ja sen kehityksen analysoimisen laiminlyöminen johtaa kyvyttömyyteen ymmärtää nykyisyyttä ja rakentaa tulevaisuutta. Tämän mielessä pitäen tutkimme seuraavassa osiossa joitakin näkökulmia yhteiskunnallisen luontosuhteen muutokseen.

29

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Ihminen: itsestään tietoiseksi tullut luonto

JOHANN GOTTLIEB FICHTE

Luonnonyhteisö voidaan käsittää ensimmäiseksi yhteiskuntamuodoksi. Ihmisten sosialisaatioprosessi alkoi pienissä klaaniyhteisöissä.

Varhaisten yhteisöjen ihmisten luontoymmärrystä luonnehti läheinen luontoyhteys: luontoa pidettiin elävänä ja jokaisella entiteetillä luonnossa käsitettiin olevan sielu. Luontokokemus löysi ilmaisunsa ideassa hengistä, joiden kanssa ihminen etsi yhteisymmärrystä. Ihmisten oli elettävä sopusoinnussa näiden voimien kanssa, jotka määrittivät elämää ja sen rytmejä. Ihmiset eivät yrittäneet valloittaa luontoa, vaan vaikuttaa siihen maagisilla rituaaleilla – vedota luonnonhenkiin. Tämä magia perustui havaintoihin elämän ja kuoleman prosesseista luonnossa ja ihmisissä itsessään. Elävään luontoon uskovien ihmisten elämä pienissä klaaniyhteisöissä sujui ekologian perusperiaatteiden mukaisesti eli sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

Luonnonyhteisö voidaan siis määritellä ”ekologisen yhteiskunnan spontaaniksi muodoksi” (Öcalan).

30

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

Ihmiskunnan kollektiivisessa muistissa luonto on kuin äiti, joka antaa ihmisille elämän ja tyydyttää perustarpeet.

Sana ”luontoäiti” voidaan jäljittää tähän kollektiiviseen kokemukseen.

IHMISEN – MIEHEN – VALTA IHMISYYDESTÄ JA LUONNOSTA Ensimmäisten yhteisöjen elämä perustui siihen, mitä luonnosta pystyttiin keräilemään, mutta metsästys tuli pian kasvien ja hedelmien keruun lisäksi. Systemaattisesta, tietoisesta eläinten tappamisesta kehittyi metsästyskulttuuri, josta yhdessä klaaniyhteisöjen välille nousevien konfliktien kanssa kehittyi itsepuolustuksen ylittävä sodan kulttuuri.

Tälle perustalle lähti kehittymään sodan mentaliteetti instituutioineen ja hierarkioineen, millä oli vakavia vaikutuksia yhteiskuntien kehittymiseen. Myös suhde luontoon muuttui samalla, kun ensimmäisiä hierarkioita alkoi ilmaantua ja ihmisiä alettiin jaotella kategorioihin ja rodun tai sukupuolen kaltaisiin luokkiin.

Tarkkailemalla syntymän, kasvun ja kuoleman prosesseja luonnossa meille kehittyi ensimmäinen ymmärrys biologiasta, joka johti kasvien ja karjan tietoiseen käyttöön maataloudessa. Ihmiset alkoivat muokata ympäristöä omien tarpeidensa mukaan sekä vaikuttaa eläinten ja kasvien biologiseen kehitykseen. Oli huolehdittava myös maatalouden lisääntyvistä sadoista, jotka ylittivät välittömät tarpeet.

31

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

32

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

33

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Tämä yhteiskunnallisen vaurauden hallinta oli läheisessä yhteydessä yhteiskunnallisten hierarkioiden ilmestymiseen.

Hierarkioita oli jo nähty vanhojen vallassa nuorista, miesten vallassa naisista ja johtajien vallassa johdettavista. Tämän prosessin kuluessa hierarkiat muuttuivat enenevässä määrin kohti monimutkaisempaa yhteiskuntajärjestelmää – kuten näemme sumerilaisten ja egyptiläisten pappien kehittymisestä. Nämä ensimmäiset valtiorakenteet legitimoi mytologiajärjestelmä, joka hävitti luonnonhenget ja asetti jumalat – ihmistulkitsijoineen – näiden yläpuolelle. Ja aivan kuten uudet jumalat nostettiin valtaistuimelle luonnon yläpuolelle, hallitsivat niiden uudet papit yhteiskuntaa kuin jumalat.

Uuden mytologian näkökulmasta […] luonto ja maailmankaikkeus ovat täynnä hallitsevia, rankaisevia jumalia. Nämä jumalat, sortavat ja riistävät despootit, sijoittuvat luonnon ulkopuolelle […]. On kuin he olisivat ehdyttäneet luonnon.

Syntyy kuva elottomasta luonnosta ja aineesta. Kaikki elolliset nöyryytetään ja renkejä luodaan jumalten ulosteesta.

ABDULLAH ÖCALAN

34

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

Huomaamme ihmisen – miehen – vallan ihmisestä ja ihmismiehen vallan luonnosta punoutuvan yhteen tässä prosessissa. Ihmiset vieraannuttivat itsensä paitsi toisistaan, myös luonnosta, siirtymällä luonnonyhteisöjen vapaasta ja ekologisesta yhteiselosta kunnioituksineen, solidaarisuuksineen ja hoivineen kohti hierarkioille, luokille ja vallalle perustuvaa yhteiskuntaa. Tämä oli tuhomme alku, koska muotoutumassa oleva luokkayhteiskunta kehittyi ilmeisessä ristiriidassa luonnon kanssa. Ajatus elävästä, henkevästä, värikkäästä, suojelevasta luonnosta väistyi kostonhimoisen ja ilkeämielisen luonnon ajatuksen tieltä – alettiin taistella luontoa vastaan. Sumerilaisesta yhteiskunnasta lähtien tämä luonnonyhteisöön kohdistuva vastavallankumous ja mentaliteetin radikaali muutos vähä vähältä levisi kautta Lähi-idän, kunnes se muutti perustavalla tavalla suuren osan maailmasta.

Itsepintainen ajatus luonnosta armottomana, sortavana ja alistavana juontaa juurensa tästä murtumasta sosiaalisissa suhteissa. Ihmisen, jonka pientä, alastonta, haurasta olentoa tämä sortava voima uhmaa, täytyy suojella itseään ja kehittää omia voimiaan voidakseen valloittaa luonnon ja tulla sen hallitsijaksi. Tästä ymmärryksestä käsin sitten oikeutettiin yhä sortavammat suhteet ihmisten välillä. Tämän opin mukaan orjuuttamisen tuottavuus auttaa ihmiskuntaa pakenemaan luonnon voimaa. Kollektiivinen selviytymisemme riippuu ihmistyön mahdista. Samaan aikaan orjuutettujen kärsimys näyttäisi olevan pikkujuttu verrattuna ihmisen saavuttamaan valtaan luonnosta; orjuutetut ovat ihmiskunnan vapauttamisen sivullisia uhreja.

35

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Paluu luontoon ja elettyyn maailmaan, joita on aina demonisoitu.

ABDULLAH ÖCALAN

Yhteiskunnallinen luontosuhde muuttui Euroopassa perustavasti vasta uskonpuhdistuksen aikaan. Ihmisten päättäväisyys murtautua irti kirkon dogmeista merkitsi paluuta rationaalisuuteen ja arkipäiväisyyteen, jotka kristinusko oli demonisoinut. Ajatus henkevästä, elävästä luonnosta, jossa Jumala itse eli, löysi jälleen paikkansa ihmisten mielikuvituksessa. Taiteessa tämä ilmaistiin luonnon ja ihmisten realistisessa kuvauksessa kaikessa kauneudessaan.

Tähän loppui luonnon ja ympäristön esittäminen jonakin paikalleen jähmettyneenä.

Samaan aikaan valtio pyrki yhä enemmän hajottamaan yhteisöllistä luonnonparannustietämystä, joka liittyi syntymään, kuolemaan ja ihmiskehoon. Tämä tietämys oli syntynyt naisten vuosituhantisista kokemuksista – naisten, jotka olivat kehittäneet sitä ja siirtäneet sitä eteenpäin.

Inkvisition aikana teloitettiin naisia, jotka uskoivat luonnollisten tapojen voimaan ja joilla oli syvä suhde luontoon. Tällaisen tiedon omaaminen nähtiin paholaisen työnä ja näitä naisia kutsuttiin noidiksi. Heitä pidettiin jäänteinä ajoista, jolloin myytit, jumalatarkultit ja usko luontoon olivat 36

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

olemassa ja luonnonpaikkoja palvottiin. Hyökkäys naisia vastaan ja toteutetut naismurhat edustivat myös hyökkäystä yhteisön luontosidettä ja -tietämystä vastaan.

Hyökkäys ei rajoittunut vain globaalin pohjoisen yhteiskuntiin. Kolonialismin myötä yhteiskunnallinen luontosuhde on myös globaalissa etelässä enenevässä määrin pakotettu noudattamaan riiston ja tuhon sekä yhteiskunnallisen tietämyksen keskittämisen paradigmoja. Samaan aikaan siirtokuntien alkuperäiskansojen ajatukset herättivät lumoutunutta kiinnostusta. Näiden kiinnittyneisyys luontoon, vapaus, institutionalisoitujen riisto-olosuhteiden puute ja osallisuus kollektiivisessa yhteisössä, jossa ei ollut tilaa yksilön ahneudelle, muistutti sodan repimän Euroopan ihmisiä luonnonyhteisöistä.

Yhteiskuntien ymmärrys ekologisista prosesseista ja sidoksistaan luontoon heikkeni entisestään maatalouden keskittymisen, pienviljelijöiden maiden pakkolunastuksien ja kaupunkeihin kohdistuvan muuttoliikkeen myötä.

Lääninherrojen harjoittama maiden haltuunotto muutti suuren osan entisistä yhteismaista yksityisomaisuudeksi.

Modernina aikana ihmisestä on tullut susi paitsi ihmiselle myös koko luonnolle.

ABDULLAH ÖCALAN 37

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Tieteen kehittyessä keinoksi selittää maailmaa myös ymmärrys luonnon biologisista prosesseista syveni ja levisi.

Näitä määriteltiin yhä enemmän tieteellisesti ja kuvailtiin ennemmin rationaalisin kuin uskonnollisin termein.

Ihmiskunta irrotti itsensä luonnosta. Jälleen kerran se asetti itsensä keskipisteeksi ja alkoi pitää luontoa ja jopa ihmiskehoa staattisena, paikalleen jämähtäneenä tutkimuskohteena.

Ratkaiseva askel yhteiskunnallisen luontosuhteen muutoksessa oli siirtymä holistisesta maailmankatsomuksesta, joka piti luontoa elävänä ja henkevänä, mekanistiseen, positivistisesta ideologiasta kumpuavaan maailmankuvaan. Luonnosta tuli elotonta materiaa, jota työstää, jakaa, mitata, tutkia ja hallita – resurssi, jolla saattoi olla hinta, muttei arvoa pelkkänä elämänä.

Luonto usein ymmärretään kaiken määrittäväksi.

Ihmisyksilö ja -yhteisö nähdään vain eläintieteellisinä entiteetteinä, jotka noudattavat luonnonlakia: vahvimman selviytymistä. Luontoon projisoitu kilpailu ja vihanpito heijastuvat ihmisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Sotaa, väkivaltaa, herruutta ja sortoa pidetään luonnollisina asioina, joita ei voida paeta. Jos tätä voi kukaan hallita, niin vain yliluonnollinen, yli-inhimillinen entiteetti: Hobbesin ehdottama autoritäärinen valtio. Ihmisen ja luonnon välinen ero häviää lähes täysin – vain kyky ajatella erottaa ihmiset eläimistä. Tässä on yksilön järjen ja tahdon mahdollisuus; näillä voidaan kouluttaa vaistonvaraista kehoa ja luontoa.

Porvarillinen valistusaika tahtoi poistaa ihmiskunnan luontoa kohtaan tunteman pelon, jotta luonto voitiin alistaa valistuksen päämäärille. Tämän edellytyksenä oli tieto fysiikan 38

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

laeista ja teknisistä työkaluista. Luonto ja yhteiskunta ovat vastakkain dualistisessa, vihamielisessä suhteessa. Ei ole yllätys, että tällainen luontosuhde toi esiin muita reaktioita.

Kehittyi suhtautuminen, jonka mukaan luonto ei ollut yhteiskunnan vihollinen, vaan yhteiskunta luonnon vihollinen.

Kohdatessamme yhä pelottavampia ympäristökatastrofeja, joista ihmiskunta on vastuussa, esiintyy luovutusmentaliteettia ja pessimismiä suhteessa sivilisaatioon, yhteiskuntaan ja jopa ihmisyyteen itseensä. Teknologia esitetään ristiriidassa viattoman, elollisen luonnon; tiede elämän kunnioittamisen; järki viattoman intuition sekä ihmisyys jokseenkin kaiken elämän kanssa. On esitetty, että ihmiskunnan tulisi näin ollen alistua luonnolle ja mukautua luonnon sääntöihin. Mutta jopa tässä primitivistisessä näkemyksessä luonnon ja ihmisen sisäinen vastakkainasettelu – niiden dualismi – pysyy.

Syvä vieraantuminen ihmiskunnan ja luonnon sekä ihmisten ja heidän kehojensa välillä on positivistisen tieteen perintöä. Positivismin mukana ihmisajattelun on vallannut ehdoton objekti-subjekti -suhde, joka määrittää kapitalistisen moderniteetin yhteiskunnallista luontosuhdetta. Tämän mentaliteetin, tämän luontokäsityksen, kehittyminen tuli osaksi keskitettyjen yhteiskuntajärjestelmien, kuten modernin kansallisvaltion, kehitystä lisääntyvässä määrin.

Mentaliteetti on punottu yhteen teollistumisen eli koneiden ja moottorien kehityksen kanssa. Tämän hierarkkisen, teollisen talouden vaikutukset maaperään, ilmaan, veteen ja ihmisiin ovat levinneet niin laajalle, että ekologinen järjestelmä on peruuttamattomasti vahingoittunut.

39

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI: JA RIKASTUMINEN KAIKEN ELÄMÄN OLEMASSAOLON TARKOITUKSENA Luonnosta vieraantunut ihminen on vieraantunut itsestään, tuhoaa itseään. Tätä yhteyttä ei mikään järjestelmä ole osoittanut niin selvästi kuin kapitalistinen moderniteetti, jossa ympäristötuho ja ekokriisi kulkevat käsi kädessä ihmisten sortamisen ja riistämisen kanssa. Kapitalistinen moderniteetti, joka tekee kaikesta kauppatavaraa, ei ole pysähtynyt edes elämän rajojen tullessa vastaan. Uusien teknologioiden, kuten geenimuuntelun, avulla elämästä itsestään tulee kauppatavaraa. Kapitalistisessa moderniteetissa järjestelmä hallitsee koko planeettaa, koko elämää.

Kapitalismin leviämiselle kaikille elämänalueille ei näy loppua. Kapitalistista tuotantotapaa luonnehtii jatkuvan laajentumisen pakko.

Kapitalismia ei voida taivutella rajoittamaan kasvua sen enempää kuin ihmisiä voidaan taivutella lakkaamaan hengittämästä.

MURRAY BOOKCHIN 40

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

Kasvu tässä mielessä ei tarkoita lisää aikaa, terveyttä, onnellisuutta tai täyttymystä, vaan vain aina laajentuvaa voittojen lisäystä. Täysi elämä merkitsee mahdollisimman kattavaa kapitalistisen moderniteetin hedelmien kahmimista, puhtaan kulutusyhteiskunnan luomista. Tämä on kapitalistisen moderniteetin perusta ja paradigma: imperialistinen, kaikennielevä, luontoa tuhoava elämäntapa.

Luonnon ja ihmisen riistämisellä muutamien voittojen maksimoimiseksi ei ole moraalisia rajoja. Sosiaalisen statuksen määrittävät valta ja vauraus. Individualismista ja ahneudesta on tullut hyveitä. Yhteiskunnan kulttuuri ja mentaliteetti heijastavat välinpitämättömyyttä kaikista ja kaikesta. On yleisesti hyväksyttyä, että kehitys – inhimillinen tai luonnollinen – vaatii kilpailua. Voitosta ja rikastumisesta tulee olemassaolon tarkoitus.

Tämänhetkinen ekologinen kriisi on ravistellut modernia yhteiskunnallista luontosuhdetta. Se on paljastanut ne vaikutukset, joita on yrityksillä hallita ja hyödykkeistää luontoa. Kapitalistinen moderniteetti on kuitenkin ottanut strategiakseen ekokriisin itsensä valjastamisen luonnon riistämiseen ja hyödykkeistämisen syventämiseen.

Sillä asiantuntijoiden ja taloustieteilijöiden mukaan hintalaputtomia asioita luonnossa ei voida arvostaa eikä niiden säästämiseksi silloin ole kannustimia.

Tämä jälleen kerran osoittaa, että ekokriisin ratkaiseminen on mahdollista vain tuotantotapojen ja mentaliteetin perustavanlaatuisella muutoksella sekä kapitalistisen moderniteetin kukistamisella. Ratkaisun avain on luonnon 41

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ja ihmisen tasapainoisen suhteen elvyttäminen – kaikilla tasoilla. Tässä mielessä on kyse demokraattis-ekologisen yhteiskunnan uudenlaisesta, tietoisesta kehittämisestä.

Pohjimmiltaan ekologinen kysymys ratkaistaan, kun järjestelmä kukistetaan ja sosialistinen yhteiskuntajärjestys kehittyy. Tämä ei tarkoita, ettemmekö voisi tehdä jotakin ympäristön hyväksi nyt heti. On päinvastoin välttämätöntä yhdistää taistelu ympäristön puolesta kamppailuun yleisestä yhteiskunnallisesta vallankumouksesta…

ABDULLAH ÖCALAN

YHTEISKUNTAEKOLOGIA TIENÄ POIS KAPITALISTISESTA MODERNITEETISTA Yhteiskuntaekologia on tiedettä, joka käsittelee ihmisten suhdetta sosiaalisiin ja luonnollisiin ympäristöihinsä. Se tutkii näiden suhteiden muodostumista eri näkökulmista ja kattaa klassisia tieteenhaaroja, kuten antropologiaa, filosofiaa, 42

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

historiaa, arkeologiaa ja yhteiskuntateoriaa. Se ei ole pelkästään kuvailevaa teoriaa: sen tärkein projekti on kuvitella uudelleen ja muuttaa kriittinen ihmisen ja luonnon välinen suhde.

Yhteiskuntaekologia tarjoaa ratkaisevia lähtökohtia teoretisoidessaan uutta ymmärrystä yhteiskunnallisesta luontosuhteesta: ihmiskunta kehittyi luonnollisessa evoluutioprosessissa, jonka alkuvaiheissa luonnon ja ihmisen välillä ei ollut sen paremmin vastakkainasettelua tai kilpailua kuin alistamista ja alistumistakaan. Tämä yhteiskunnallisen kehityksen prosessi ja yhteiskuntien omaksumat järjestäytymismuodot ovat yhteydessä luonnolliseen evoluutioon. Voimme ajatella ihmistä edeltävää luontoa, kasveja ja eläimiä, ”ensimmäisenä luontona”: orgaanisen elämän aktiivisena, myrskyisänä olemuksena, joka monimutkaistuu ja erilaistuu. Se päätyy lopulta ”toiseen luontoon”: itsestään ja ympäristöstään tietoisiin ihmisiin, jotka kykenevät puuttumaan luonnonmaailmaan.

Yhteiskunnallinen ja luonnollinen läpäisevät toisensa.

Ihmisinä meillä tulee aina olemaan luonnollisia perustarpeita – olkoonkin, että ne on vakiinnutettu yhteiskunnallisiksi muodollisuuksiksi. Meidän tulee myös ymmärtää ihmisen älykkyyden ainutlaatuisuus luonnon ja yhteiskunnan evolutiivisessa vuorovaikutuksessa. Aivomme eivät syntyneet tyhjästä, vaan pitkässä evolutiivisessa prosessissa, jossa monimutkainen hermojärjestelmä hiljalleen kehittyi. Älyn juuret ovat näin ollen syvällä luonnossa. Ihmisten sosiaalinen käytös, luovuus ja mielikuvitus ovat luonteenomaisia tälle ainutlaatuisuudelle.

43

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

...ihmislaji on lämminsydäminen, jännittävä, mukautuva ja erityisen älykäs elämänmuoto, jossa luonto on todistanut korkeimman luomisvoimansa ja joka ei ole vain kylmäverinen, geneettisesti määräytyvä, ajatukseton hyönteinen.

MURRAY BOOKCHIN

Luonto on luonut ihmisessä elämänmuodon, joka tietoisuudella ja järjellä pystyy muovaamaan ja muuttamaan ympäristöään. Eteemme voi avautua uskomattomia, rajattomia evoluution polkuja. Mutta ihmiskunnan on myös hyväksyttävä se vastuu, joka seuraa sen luovasta voimasta ja yhteydestä luonnon luovaan voimaan. Tämä ei tapahdu kieltämällä tuottavat ja luovat voimamme sekä asettamalla ne vastakkain luonnonvoimien kanssa eikä asettamalla luonto ja yhteiskunta tai elävä hedelmällisyys ja kuollut teknologia vastakkain. Meidän ennemminkin pitää nähdä itsemme integroituina luontoon ja luonto mahdollisuuksien valtakuntana, jossa ihmiset edustavat yhä suuremman tietoisuuden, subjektiviteetin, luovuuden ja vapauden evolutiivista huippua. ”Ihmiskunnasta itse asiassa tulee itsestään tietoiseksi ja itseään muovaavaksi tulleen luonnon mahdollinen ääni” 44

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

(Bookchin). Vain ihmiset pystyvät puuttumaan luonnonmaailman suuntaan ja muuttamaan sitä teknologialla ja innovaatioilla. Kysymys onkin, tekevätkö he sen rationaalisesti, yhä suurempaa vapautta palvellakseen, vai tuhoisasti.

DEMOKRAATTIS-EKOLOGISEN YHTEISKUNTAJÄRJESTYKSEN KULMAKIVI Ellei ekotuho ja ihmisen vieraantuminen luonnollisesta ympäristöstään ole erotettavissa yhteiskunnan sisäisistä konflikteista, tulee yhteiskuntaekologian ehdottaa uudenlaista yhteiskuntajärjestystä. Tällaisen tulee perustua radikaalin demokraattisiin rakenteisiin ja rakentua valtiovallan, joka on aina ollut keskitettyä valvontaa, ulkopuolella.

Demokratia on valtion antiteesi. Se erottaa itsensä valtiosta ja edustaa yhteiskunnallisen itsekoordinaation prosessien itseorganisoitua säätelyä.

Tällaisessa yhteiskunnassa hyödykkeiden tuotanto voidaan järjestää vain osuustoiminnallisesti, ekologisesti ja hajautetusti. Tarpeet määritellään demokraattisilla neuvotteluilla ja tiedostamalla sellaisen ekologisen järjestelmän mahdollisuudet, jossa vallitsee tasapaino luonnon ja ihmisten välillä. Tämä tarkoittaa, että teknologiat sekä tuotanto-, jakelu- ja kulutustavat valitaan sen mukaan, mikä niiden vaikutus luonnonympäristöihin on. Samaan aikaan päätöksiä tulee arvioida niiden pidemmän tähtäimen vaikutusten mukaan. Usein ekologisia seurauksia voidaan ymmärtää vasta pitkällä tähtäimellä.

45

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Luonnonsuojelu ei ole ainoa välttämätön kriteeri, vaan myös ekosysteemien tasapainon parantaminen on sitä.

Jos valtio ja kapitalistinen moderniteetti saavat voimansa hegemonisen kulttuurin ja mentaliteetin luomisesta, niin ekologisen yhteiskunnan tulee olla poliittinen ja moraalinen yhteiskunta, joka auttaa vastavuoroisesti, palvelee yhteiskuntaa ja luontoa sekä tarjoaa aktiivisen roolin kunkin omassa itsemäärittelyssä.

Tällaisessa yhteiskunnassa ihmiskunta saa takaisin melkein jo kadotetun ymmärryksen luonnosta. Jos kapitalismi vieraannutti ihmisen luonnosta ja maasta, on ekologisen yhteiskunnan vaadittava rakkautta maahan, joka asuttaa ihmiset ja antaa heille sen, mitä he tarvitsevat elääkseen.

Kuten Öcalan huomauttaa: ”Elämä ilman tietoisuutta elävästä, hyvinvoivasta luonnosta, joka puhuu meille, elää meidän kanssamme ja elää sen läpi, […] on tuskin elämisen arvoista.”

Demokraattis-ekologisen yhteiskunnan perusta on ihmiskunnan ja luonnon sovinnon hetki, jonka voi saavuttaa vain pääsemällä molempien hallitsemisesta. Tärkein edellytys tälle on pyrkiä nujertamaan kapitalistisen moderniteetin sorron, riiston ja kasautumisen vaatimukset – ja lopulta onnistua tässä. Demokraattis-ekologinen yhteiskunta luo uuden suhteen luontoon parantaakseen sen kauneutta ja monimuotoisuutta tuleville sukupolville.

46

YHTEISKUNTAEKOLOGIA

Yhteiskuntaekologia vie eteenpäin sanomaa, joka ei pelkästään kutsu yhteiskuntaan, jossa ei ole hierarkioita ja hierarkkisia alttiuksia.

Se peräänkuuluttaa myös etiikkaa, joka sijoittaa ihmisyyden luonnollisessa maailmassa agentiksi, joka saattaa evoluutiota sosiaalisesti ja luonnollisesti täysin itsestään tietoisena.

MURRAY BOOKCHIN

47

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

48

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI Ihmiskunnan luontosuhteen kriisi

T

eollistuminen ja keskittäminen sekä lisääntynyt ihmisten ja luonnon riisto ovat tulleet vallitseviksi lähes kaikkialla maailmassa kapitalistisen talousjärjestelmän ja ajattelutavan yleistyttyä. Tämä on usein tapahtunut pakolla: ryöstämällä, väestön pakkosiirroilla ja asevoimien avulla. Pääoman kasautuminen ja keskittämisen periaate sanelevat lähes täysin pääsyä elämisen kannalta välttämättömiin resursseihin. Haavekuva kaiken muuttamisesta hyödykkeiksi on jopa kolonisoinut elämän itsensä: suuryhtiöt käyttävät nykyään geenimanipulaatiota saadakseen koko ruoantuotantoketjun valtaansa.

Kapitalismi on runnellut ympäristön ja tuottanut valtavia monokulttuureita. Tämä keskittäminen ja siihen liittyvä ihmisten vieraantuminen luonnosta johtivat vastarintaan jo alusta alkaen, sillä pienviljelijät eivät halunneet luopua maistaan. Myös suuret kaivosoperaatiot kolonisoivat useiden kansojen elintiloja. Keskittäminen sekä keskeisten hyödykkeiden ja energiavarojen kapitalisointi edellyttivät oikeutusstrategiaa. Väitettiin, että markkinatalouden maailmanlaajuinen leviäminen keskittämisineen ja moderneine 49

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

valtiobyrokratioineen vapautti ihmiset luonnon asettamista rajoitteista sekä toi ihmiskunnalle edistystä ja maailmanlaajuista vaurautta. Ankara köyhyys, joka koettelee isoa osaa maailman väestöä, kapitalistisen järjestelmän kyvyttömyys turvata ihmisille elämän välttämättömyyksiä sekä se holtiton vauhti, jolla luonnonvaroja ryöstetään – kaikki nämä kuitenkin osoittavat väittämät valheellisiksi.

KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA MAASEUTU Teollistuminen ja siihen liittyvä siirtyminen feodaalisesta tuotantomuodosta kapitalistiseen johti ja johtaa yhä maailmanlaajuiseen maaseutuväestön kansainvaellukseen kaupunkeihin, jotka ovat kasvaneet suuriksi metropoleiksi. Siellä, missä kaupungistumista ei tapahdu itsestään, se on saatettu toimeen pakolla. Jo nyt yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa tai niitä ympäröivissä slummeissa. Väestönkeskittämisen ympäristölliset, taloudelliset ja psykologiset seuraukset ovat valtaisat. Kapitalistinen moderniteetti repii rikki niin kaupungin kuin maaseudun.

Maaseutu, jonka pohjalta koko moderni yhteiskunta on ponnistanut, alennetaan pelkäksi kaupunkien tavarantoimittajaksi. Rikkaimmissa maailmankolkissa – lännen kapitalistisissa kaupungeissa ja metropoleissa – ihmiset yrittävät kompensoida syvää vieraantuneisuuttaan maaseutumatkailulla, tietokoneruudun vehmailla taustakuvilla tai kasvattamalla muutamaa tomaatintaimea parvekkeillaan. Mutta myllerrys ei kaikkoa mielistä.

50

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

Maaseutua korostuneemmin kaupungeissa vallitsee individualismin, hyödykkeistämisen, kulutuskeskeisyyden ja kilpailun mentaliteetti. Elinympäristöstä tulee keskeinen hyödyke. Ne, joilla ei ole rahaa, syrjäytetään. Kaikki ovat kiireisiä ja hisseissä jumivien, katsekontaktia välttelevien ihmisten kasvot ovat väsyneitä. Tämä mentaliteetti, joka on muuttanut kaupungit kylmän eristäytyneisyyden paikoiksi, on uusliberaalin kapitalismin logiikan ytimessä.

RAJALLISET RESURSSIT Pääoman kone pyörii kaikki vastaan kaikki -periaatteen läpitunkeman kilpailun ja jatkuvan vauraudenkerryttämispakon – pääomasta on saatava lisää pääomaa – avulla. Luontoa ei näy tämän taloudellisen ja poliittisen järjestelmän laskelmissa, mutta sen riisto on nykyään jo niin äärimmäistä, ettei sitä enää voida jättää huomiotta. Miljoonia vuosia ihmiset esivanhempineen eivät tohtineet ottaa luonnosta enempää kuin mitä se pystyi korvaamaan. Nykyään kapitalistisen moderniteetin myötä kaikki tuo on muuttunut. Suuren mittakaavan metsästyksellä ja kalastuksella kokonaisia lajeja on hävitetty joko lähes tai tyystin. Biisonilaumat ovat kadonneet Pohjois-Amerikasta, samoin kuin monet valaslajit Aasian rannikoilta. Luonto on alennettu lähikaupan, raaka-aineiden toimittajan, asemaan.

Ilman ja veden saasteet ovat muodostuneet yhä suuremmiksi ongelmiksi, kun kokonaisia sukupolvia kasvaa aal51

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

topeltikattoisissa majoissa kaatopaikkojen kupeessa. Satojen neliökilometrien kokoiset roskalautat kasautuvat meriin samaan aikaan, kun juomavesi muuttuu yhä saastuneemmaksi.

Maailman hallitukset eivät ole vieläkään löytäneet ratkaisua ydinjätteen varastoimisongelmaan – kenties siksi, ettei siihen ole olemassa ratkaisua. Tässä vaiheessa saattaisi olla houkuttelevaa olettaa, että kapitalistisen moderniteetin lupausten valheellisuus kävisi vihdoin ilmeiseksi. Mutta yhä uusia ydinvoimaloita rakennetaan silti Kiinassa ja muualla kasvavissa talouksissa – enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Ikään kuin savusumun täyttämät suurkaupungit, ylikalastus, saastunut juomavesi ja myrkytetty ruoantuotantoketju eivät jo olisi kylliksi, kaikkein mittavin katastrofi – ilmastonmuutos – on nyt osoittanut raa’an voimansa. Se on seurausta karjataloudesta, teollisuudesta ja liikenteestä. Maapallon ilmasto on hauraasti tasapainottunut järjestelmä, joka on altis muutoksille. Nämä muutokset ovat kuitenkin vain harvoin johtaneet mittaviin ongelmiin luonnon tasapainossa tai veden, ilman, kasvien ja eläinten välisissä suhteissa. Aiemmat muutokset ilmastossa ovat johtaneet siihen, että eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet evolutiivisesti ekosysteemiensä uusiin elinoloihin, mikä on lisännyt monimuotoisuutta. Tämän kehityskulun kuitenkin kumoaa äkillinen ilmastonmuutos, jonka kapitalistinen tuotantomuoto on saanut aikaan, koska kasvisto ja eläimistö eivät kykene sopeutumaan kyllin nopeasti. Yhä useampia lajeja kuolee. Tämä johtaa maailmanlaajuiseen joukkosukupuuttoon, jollaista maapallo ei ole kohdannut 60 miljoonaan vuoteen.

52

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

MAAPALLON KASVIHUONETILA Kasvihuonekaasujen ja ilmaston lämpenemisen yhteys on yleisesti tunnettu. Nämä kaasut hidastavat auringon lämmön karkaamista maapallolta – niiden vaikutus on sama kuin lasilla kasvihuoneessa. Kasvihuonekaasuja ei synny vain hiilen, öljyn tai kaasun polttamisesta teollisuudessa, liikenteessä ja lämmitysjärjestelmissä, vaan lisääntyvissä määrin myös karjankasvatuksesta – oli kyse sitten eläintehtaista tai luomutiloista. Vaikka karjan – varsinkin nautakarjan, lampaiden ja muiden märehtijöiden – ruoansulatuksessa vapautuvan metaanikaasun määrä onkin paljon vähäisempi kuin polttomoottorien sylkemän hiilidioksidin määrä, on metaanin vaikutus ilmakehään voimakkaampi kuin hiilidioksidin.

Vaikka monet ihmiset kapitalistisen moderniteetin keskuksissa ovatkin menettäneet kyvyn havaita muutoksia paikallisilmastossaan, tuntuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset selkeinä yhä useammille ihmisille: jäätiköt sulavat ja yhä useammin tapahtuu luonnonkatastrofeja, kuten tuhoisia myrskyjä, kuivuutta ja metsäpaloja. Yhä useammat alueet eteläisellä pallonpuoliskolla kuivuvat ja aavikot leviävät sateenpuutteen vuoksi. On ilmeistä, että tämä on vasta alkua. Jo nyt on päästetty niin paljon kasvihuonekaasuja ilmakehään, että vaikka huomisesta eteenpäin niitä ei tuotettaisi enää yhtään, lämpenisi ilmasto silti lisää. Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallon ilmakehä lämpenee kolmesta kuuteen astetta, millä tulee 53

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Öljynpumppauksen synnyttämiä öljylammikoita Ciziren kantonissa.

54

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

55

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

olemaan suunnattomia vaikutuksia säähän, kasveihin ja eläimiin.

Maailma sellaisena kuin sen tunnemme on pian hädin tuskin tunnistettavissa. Ilmaston lämpeneminen johtaa muutoksiin ilmavirtauksissa ja siten yhä äärimmäisempiin sääoloihin.

Aavikoiden levitessä toisille alueille tulvat ja sademäärät lisääntyvät toisaalla. Ilmaston lämpenemisestä johtuva napajäätiköiden makeavesivarantojen sulaminen vaikuttaa jopa merivirtoihin, jotka nojaavat lämmönvaihteluihin sekä makean ja meriveden hienovaraiseen yhdistelmään. Johtuen tästä valtavasta vaikutuksesta merivirtoihin rannikkoalueilla, joilla on tähän asti ollut leuto ilmasto, saatetaan tulevina vuosikymmeninä joutua kokemaan kylmempiä ajanjaksoja kuin vuosituhansiin. Samaan aikaan aiemmin lumihuippuisten vuorten rinteet muuttuvat harmaiksi ja vehmaat metsät aroiksi.

Lämpenevä ilmasto sulattaa jään pohjois- ja etelänavoilta ja merenpinta tulee nousemaan. Nouseva merivesi ja yhä taajemmin iskevät hirmumyrskyt tulevat uhkaamaan rannikkokyliä ja -kaupunkeja kautta maailman. Ilmasto lämpenee epäsuhtaisesti: ensin hitaasti ja sitten yhä nopeammin ja nopeammin. Toinen syy tälle on napajäiden sulaminen. Ne toimivat ikään kuin suurena peilinä valkoisen jään ja lumen heijastaessa takaisin ison osan auringonsäteistä.

Mitä enemmän jääpeite sulaa, sitä vähemmän auringonvaloa se heijastaa ja sitä nopeammin maapallo lämpenee. Toinen syy ilmaston lämpenemisen kiihtymiseen on puolestaan maaperän ikiroudan sulaminen. Kymmeniä tuhansia vuosia 56

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

jäätyneinä olleet maaperät, jotka ovat yleisiä Alaskassa ja Siperiassa, ovat varastoineet itseensä suunnattomia määriä metaanikaasua. Ikiroudan sulaessa kaasu pääsee pakenemaan takaisin ilmakehään.

PALAVAT METSÄT Toinen ongelma on muinaisten, ikiaikaisten metsien tuhoutuminen, erityisesti Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Nämä metsät varastoivat itseensä valtavia määriä hiilidioksidia.

Metsän hävittämisen myötä hiilidioksidinsitomiskapasiteetti häviää vuosikymmeniksi. Lisää hiilidioksidia vapautuu ilmakehään kaskiviljelyn vuoksi. Useimmissa tapauksissa kasketuilla alueilla viljellään monokulttuurisesti. Tällaiset käytännöt tuhoavat ekologisen tasapainon, köyhdyttävät maaperän ja tekevät maatiloista sangen alttiita tuholaisille, jotka leviävät lämpötilannousun sekä lähialueiden loistartuntojen heikentämän puuston myötä. Niin kutsutun tehotuotannon logiikkaa seuraten käytetään yhä enemmän kemiallisia lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä, jotka myrkyttävät maaperän ja veden. Ongelmia lisää se, että usein kaskettuja alueita myös käytetään karjatalouden laidunmaana tai rehukasvien, kuten soijan ja maissin, tuottamiseen.

Koska evoluution mekanismit eivät ole sopeutuneet ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vauhtiin, asiantuntijat ympäri maailmaa yrittävät löytää keinoja luonnon keinotekoiseen muokkaamiseen. Mutta kilpajuoksua 57

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ilmaston kanssa ei voida voittaa. Koska hallitukset ja media tietävät tämän, ovat ne innokkaita levittämään dystooppisia uhkakuvia meitä lähestyvästä katastrofista. Shokissa ja liikuntakyvyttömänä ihmiskunta keikkuu kohti syöveriä.

Usein unohdetaan, ettei meidän tarvitse odottaa suurta katastrofia tulevaksi päivänä X – se on jo täällä. Sen sijaan, että toivoisimme maailman valtioiden tarjoavan meille ratkaisuja, meidän – kansalaisyhteiskunnan – on toimittava.

Odottelu vielä pidempään olisi hulluutta.

NIIN YLHÄÄLLÄ KUIN ALHAALLA

Elämiemme ja elantojemme tuhoutuminen saa monissa ihmisissä aikaan pessimismiä ihmiskuntaa kohtaan. Ihmiskunta itsessään julistetaan pahaksi, mikä johtaa olettamaan, että jokainen ihmisyksilö kantaisi yhtäläisen vastuun ekologisesta katastrofista. Jopa katastrofin paljastamisesta tehdään valhe, koska jätetään samalla sanomatta, kuka hyötyy luonnon riistämisestä ja kuka siitä kärsii. Ristiriita keskuksen ja periferian sekä hallitsevien ja sorrettujen välillä jätetään huomiotta.

Alkuperäiskansojen ympäristökamppailut elinympäristöjen tuhoutumista vastaan, ydinjätekuljetusten blokkaamiset ja mielenosoitukset liikakalastusta vastaan ovat tehneet hallitsijoille mahdottomaksi kiistää kapitalistisen talouden vaikutukset luontoon tai lakaista ne maton alle. Usein luonnon kanssa jokseenkin tasapainossa eläviä kansoja on riistetty, orjuutettu ja teurastettu samanaikaisesti, kun heitä 58

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

elättänyttä ympäristöä on tuhottu. Kapitalististen keskusten nousu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa rakennettiin paitsi resurssien, kauppareittien ja markkinoiden haltuunoton, myös alkuperäiskansojen ruumispinojen varaan. Alkuperäiskansoihin kohdistuneiden satojen miljoonien ihmisten joukko- ja kansanmurhat Amerikoissa, Aasiassa ja Afrikassa ovat aina olleet osa imperialististen keskusten hegemoniakamppailua, jotta täydellinen yliote kansoista ja luonnosta voitaisiin saavuttaa. Kolonialistiset ja uuskolonialistiset sodat olivat aina sotia luonnonyhteisöjä ja luontoa itseään vastaan. Monille maailman kansoille kapitalistisen moderniteetin voittokulku merkitsi raiskauksia, metsien polttoa, lehvästön hävitystä ja Agent Orangea.

Länsimaisten saarnaajien lupaukset pelastuksesta eivät ole toteutuneet. Kapitalistinen järjestelmä on jättänyt jälkeensä vain roskaa sadoille miljoonille ihmisille – Afrikan tasankoja sotkevat muovipussit ovat tulleet tämän symboliksi. Maailman väestön köyhemmät osat, kansainvälinen alin työväenluokka, on joutunut kestämään ilmastonmuutoksen ja ympäristön tuhoutumisen pahimmat seuraukset. Yhteiskunnat Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa toipuvat vielä sodista sekä kolonialistisesta ja uuskolonialistisesta riistosta.

Kuivuus ja muut ympäristökatastrofit iskevät pahimmin juuri näihin yhteiskuntiin, vaikka ne aiheuttavat suhteessa pienimmän osan kasvihuonekaasupäästöistä.

Mitä ”kehittyneempi”, sitä tuhoavampi kansakunta on.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat viisikymmenkertaiset suhteessa Pakistaniin, vaikka juuri 59

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Pakistan Yhdysvaltojen sijaan kuuluu niiden kymmenen valtion joukkoon, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin. Myös kaiken aikaa paheneva vesipula vaikuttaa ankarimmin nimenomaan niin kutsuttujen kehitysmaiden väestöihin. Vettä käytetään jo nyt aseena sotilaallisissa ja yhteiskunnallisissa konflikteissa, ja sodat veden hallinnasta tulevat kiihtymään.

Tulevien vuosikymmenten aikana kymmenet miljoonat ihmiset, varsinkin globaalissa etelässä, joutuvat jättämään kotinsa lisääntyvän kuivuuden, kohoavien lämpötilojen ja lisääntyvien äärimmäisten sääolojen tuhotessa heidän maataloutensa perustan. Tämä johtaa yhä suurempaan nälkään ja köyhyyteen. Globaalin pohjoisen rikkaammat keskukset, joissa päätökset maailmanmarkkinoista, sijoituksista ja ekologisesta tuhosta tehdään, vitkuttelevat. Toistaiseksi muureja kasataan häthätää ”linnake-Euroopan” ja Yhdysvaltojen ympärille suojaksi niitä vastaan, jotka haluavat paeta tuhotuista elinoloista.

VIHOVIIMEINEN TEKOSYY Muurit eivät kuitenkaan pysty pitämään kaikkia ulkopuolella ja ilmasto- ja luonnonkatastrofit alkavat iskeä kapitalistisiin keskuksiin itseensä. Näin ollen niiden hallitsijat etsivät epätoivoisesti ratkaisuja – ja he tekevät tätä samoilla positivistisilla metodeilla, jotka alun perin johtivat ilmastonmuutokseen ja ympäristötuhoon. Kriisin ratkaisusta 60

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

tulee pelkkä oikeiden laskelmien ja tekniikoiden kysymys.

Kriisi aiotaan ratkaista pääomalla, vaikka se on pääoman aikaansaama.

Nokkelammat voivat tehdä paljon rahaa uusiutuvalla energialla, sähköautoilla ja vapaan kanan munilla.

Mainostaulut huutavat hallitsevien luokkien ilosanomaa: ”Valitse vihreä!” Monet heistä, jotka ovat aktivoituneet vaatimaan luonnontuhon lopettamista, ovat harhautuneet tieltään. Heidät on eksyttänyt vihreän kapitalismin ajatus, joka ristiriitaisesti vaatii lojaliteettia sekä pääoman kerryttämiselle että luonnolle.

Vihreän kapitalismin apologeetat seuraavat riiston logiikkaa ekologian puolustamisen sijaan väittäessään, että luontoa voidaan suojella vain, jos kaikelle laitetaan hinta – jokin arvo kapitalismin puitteissa. He uskottelevat voivansa hidastaa luonnontuhoa vain tekemällä siitä kalliimpaa. Mutta luonnon hyödykkeellistäminen vain syventää katastrofia.

Luonnonsuojelusta tulee rikkaiden ylellisyys, jolla he voivat viherpestä syyllisyyden kalvamaa omaatuntoaan ostamalla luomutuotteita ja sähköautoja. Markkinatalous, vaikka kuinka montaa kertaa sen vihreällä maalaisi, huomioi luonnon vain sikäli kuin siitä voi tehdä voittoa. Tämän vihreän julkisivun takana tuhoisa ja saastainen tuotantokoneisto jatkaa työtään.

Kilpailupakon tai ihmisten työvoiman riistämisen suhteen ei tapahdu mitään perustavanlaatuista muutosta.

61

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

TEE PÄÄTÖS Sen sijaan, että kohdattaisiin luonnontuhon alkusyy – itse kapitalismi – hoidetaan oireita. Yhteydet markkinatalouden, riiston, luonnontuhon, sodan ja muuttoliikkeiden välillä osoittavat, mitä seuraa, kun keskitetyt ja hierarkkiset järjestelmät yrittävät alistaa luontoa hallintaansa. Ratkaisu, joka jättää nämä suhteet huomiotta – ratkaisu olemassa olevan järjestelmän puitteissa – ei ole mahdollinen.

Selviytymisemme ei ole mahdollista, jos jatkamme elämäämme yhteiskunnassa, jossa kaikesta tehdään tuotantovälineiden ja maan yksityisomistukseen perustuvia hyödykkeitä, kaikkine tuhoisine seurauksineen. Vain kansan tuotantovälineiden sekä maan ja luonnonresurssien suora ja demokraattinen hallinta voi luoda sosiaaliekologisen vaihtoehdon.

Sen sijaan, että laskisimme toivomme maailman valtioiden tuottamien ratkaisujen varaan, meidän on toimittava: kansalaisyhteiskunnan on johdettava tietä, yhdessä. Hetkenkään vitkastelu olisi hulluutta.

62

KAPITALISTINEN MODERNITEETTI

Markkinatalouden, riiston, luonnon tuhoamisen, sotien ja muuttoliikkeiden väliset yhteydet osoittavat, mitä tapahtuu, kun keskitetyt, hierarkkiset järjestelmät yrittävät alistaa luontoa. Ratkaisu, joka ei huomioi näitä suhteita, ratkaisu vallitsevan järjestelmän sisällä, ei ole mahdollinen.

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI

63

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Tien löytäminen ulos ekologisen katastrofin umpikujasta, jonka kapitalistinen moderniteetti on aiheuttanut, vaatii vaivannäköä ja rohkeutta luoda uutta.

Ensimmäiset askeleet on otettu, mutta tarve yhteiskuntaekologiselle vallankumoukselle kertoo siitä, että tehtävää on vielä paljon.

ROJAVAN INTERNATIONALISTINEN KOMMUUNI

64

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET Näkökulmia ekologiseen yhteiskuntaan

R

ojavan alue myötäilee Turkin ja Syyrian rajaa Taurusvuorten varjossa, Irakin rajalta miltei Välimerelle saakka. Etelässä aavikko ulottuu Syyrian sydänmaille. Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jolla Rojava sijaitsee, luokitellaan aroksi, aavikon ja kostean ilmaston välimuodoksi, jossa sataa lokakuusta huhtikuulle. Tällainen ilmasto luo hyvät edellytykset maataloudelle. Eufratin, Khaburin ja Tigrisin rannoilla sijaitsevilla alueilla, samoin kuin Afrinin kantonissa, on hedelmällinen maaperä.

ROJAVA SYYRIAN JA TURKIN KOLONIALISTISEN POLITIIKAN KONTEKSTISSA Rojavassa näkyvät selvästi kapitalistisen mentaliteetin ja valtion yhteisöön sekä ympäristöön kohdistaman väkivallan seuraukset. Hallitseva Ba’ath-puolue ei ole ollut eikä ole kiinnostunut ekologisesta yhteiskunnasta. Vuoteen 2012 asti Rojava oli kolonialistisessa riipuvuussuhteessa Syyrian 65

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

al-Assadin hallintoon, jolla oli voimakas vaikutus alueen taloudelliseen ja ekologiseen tilanteeseen. Resurssien maksimaalinen riisto ja korkeatuottoinen maataloustuotanto olivat aina ensimmäisinä tärkeysjärjestyksessä. Molempia käytettiin vientiin Syyrian muihin osiin ja ulkomaille. Systemaattinen metsien hävittäminen mahdollisti monokulttuurisen vehnänviljelyn Ciziren kantonissa, oliivien Afrinissa ja molempien Kobanêssa. Nämä monokulttuurit hallitsevat Rojavan maisemaa.

Vuosikymmenten ajan oli kiellettyä istuttaa puita tai kasvattaa vihanneksia puutarhoissa. Tämän kolonialistisen linjan vaikutukset muovaavat tänäkin päivänä ihmisten elämää ja ympäristöä. Tämä luo valtavan kontrastin kurdija arabienemmistöisten kaupunkien ja alueiden välille.

Väestö pidettiin riippuvaisena alueellisella sortopolitiikalla ja alikehityksellä sekä kielloilla kasvattaa ruokaa omaan käyttöön. Väestöä pakotettiin järjestelmällisesti muuttamaan halvaksi työvoimaksi ympäröiviin syyrialaisiin suurkaupunkeihin, kuten Aleppoon, Raqqaan ja Homsiin.

Monet työskentelivät hallinnon tukemassa jalostavassa teollisuudessa, jonka raaka-aineet tulivat myös Rojavasta.

Maa, ilma ja vedet ovat saastuneet pahoin energiantuotannon ja -kulutuksen, puutteellisen jätehuollon sekä kemikaalien laajamittaisen maatalouskäytön myötä. Kuitenkaan Rojavan kansa ja demokraattinen itsehallinto eivät kamppaile pelkästään Ba’ath-hallinnon jättämien ympäristöjälkien kanssa, vaan Turkin valtion vihamielinen politiikka Rojavaa kohtaan on myös merkittävä uhka. Ongelmina ovat 66

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

sotilaallisten hyökkäysten lisäksi miehityksen ja taloussaarron jatkuva uhka, patojen rakentaminen Turkin miehittämässä Pohjois-Kurdistanissa sekä sen pohjaveden ylikäyttö Turkin maataloudessa. Näiden tuloksena veden virtaus pohjoisesta Rojavan jokiin on vähentynyt dramaattisesti ja pohjavedet ovat tasaisesti laskeneet. Lisäksi Turkin armeijalla on ollut vuosia tapana sytyttää olemassa olevia metsiä palamaan, erityisesti oliivipuita Afrinin kantonissa. Tämän linjan yksi tavoite on riistää ihmisiltä heidän elantonsa niin taloudellisesti kuin ekologisesti ja täten ajaa heidät mailtaan.

Syyrian hallinnon linjaukset ovat johtaneet Rojavan kansan lisääntyvään vieraantumiseen luonnosta. Yhteisöllinen tieto ja osaaminen luomuviljelystä, vihannesten kasvattamisesta ja paikallisista kasveista ja eläimistä on kadonnut. Siksipä kansan kyvyttömyys järjestäytyä sekä viljellä ja kehittää maataan on ongelma, joka Rojavan vallankumouksen on ratkaistava.

MAA- JA METSÄTALOUS Monokulttuuri ja kemiallinen lannoitus Lyhytaikaisen tuotannon maksimoinnin näkökulmasta monokulttuurit vaikuttavat tuottavammilta ja helpommilta viljellä. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan monokulttuurit kuitenkin köyhdyttävät maata, koska niillä on negatiivinen vaikutus sen ravinnetasapainoon. Ravinteet poistetaan maasta, josta ne katoavat iäksi. Lisäksi monokulttuureissa on enemmän tuholaisia ja niitä usein vaivaa myös kuivuus, 67

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

joka aiheuttaa ongelmia vesivarantojen kanssa. Näin ollen monokulttuurit yleensä tarvitsevat keinokastelua ja runsasta usein kemiallisesti tuotettujen lannoitteiden käyttöä.

Globaalissa mittakaavassa kemiallisten lannoitteiden käyttö on heikentänyt maaperää niin paljon, että tällä tavalla pystytään viljelemään enää noin 50 kasvukautta. Tämän jälkeen maa vain käy käyttökelvottomaksi ruoan viljelyyn.

Paluu luomulannoittavaan viljelyyn ei ole vältettävissä, vaan kyse on vain siitä, milloin tämä tapahtuu.

Monokulttuureilla on kielteinen vaikutus myös ekologiseen monimuotoisuuteen: kasvien ja eläinten herkkään vuorovaikutukseen. Taistelussa lisääntyviä sadontuhoojia – hyönteisiä, kasveja ja sieniä – vastaan käytetään kemiallisia myrkkyjä, joilla on yhdessä lannoitteiden kanssa voimakas kielteinen vaikutus maan ja veden laatuun. Nämä ongelmat ovat nähtävissä Rojavassa, erityisesti Ciziren kantonissa, jossa keskitytään vehnän viljelyyn. Vehnää kasvatetaan Turkin ja Syyrian rajaa myötäillen noin kymmenen kilometrin levyisellä vyöhykkeellä. Afrinissa maatalous keskittyy oliivipuiden monokulttuureihin, joita hallinto ajoi kahden vuosikymmenen ajan ennen vallankumousta. Vanhoja metsiköitä kaadettiin oliivinviljelyn helpottamiseksi, millä oli merkittävä vaikutus myös ekologiseen monimuotoisuuteen.

Torjunta-aineiden käyttö Torjunta-aineiden käyttö Rojavassa on lisääntynyt runsaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Niitä tuodaan alueelle edelleen Turkista ja Kiinasta Syyrian hallinnon avustuksella. Ennen 68

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

Rojavan vallankumousta hallinto pakotti viljelijät käyttämään torjunta-aineita. Nyttemmin tämän linjan vaikutukset alkavat selkiintyä. Vaikka virallisia tutkimuksia aiheesta ei ole, monia tauteja, kuten syöpiä, esiintyy erityisesti etupäässä kurdien asuttamilla alueilla Syyriassa. Tähän on melkein varmasti syynä syöpää aiheuttavien torjunta-aineiden laajamittainen käyttö. Usein torjunta-aineiden ainesosia ja oikeaa käyttötapaa ei ollut eritelty, mikä päti erityisesti Turkista tuotuihin torjunta-aineisiin, joiden myynti kotimarkkinoilla oli kielletty haitallisten ainesosien vuoksi.

Näiden ”dumppaamista” Syyrian markkinoille kuitenkin jatkettiin ja aineet käytettiin Rojavassa.

Kasvintuhoojat Rojavan maatalous kärsii erilaisista kasvintuhoojista, mikä on tarkoittanut riippuvuutta torjunta-aineista. Suurimpina ongelmina ovat koloradonkuoriainen, heinäsirkat ja sienitaudit. Nämä tuholaiset eivät ole alun perin Syyriasta, vaan tuontitavaraa. Uskotaan, että Turkin hallitus tahallaan levittää tuholaisia Turkin/Pohjois-Kurdistanin maatalousmailta Rojavaan käyttämällä kemikaaleja, jotka eivät tapa tuholaisia, vaan ajavat ne etelään, lähellä sijaitsevan Rojavan pelloille.

Kestävä vedenkäyttö ja maatalouden monimuotoistaminen ihmisten tarpeita palvelemaan Luomuviljely Rojavassa ei ole mahdollista ilman monokulttuureista luopumista ja vedenkulutuksen vähentämistä.

Maatalouden suojelukomitea on ottanut käyttöön lukuisia 69

JARĀBULUS

KOBANÊ

AL-HA

AFRIN ALEPPO

ASSAD-JÄRVI

IDLIB

RAQQA

LATAKIA

D

BĀNIYĀS TARTŪS

HAMA MAYADIN

HOMS TADMUR

SYYRIA

DAMASKOS

Rojava on yksi tärkeimmistä alueista Syyrian maataloudelle. Siellä tuotetaan pääasiassa viljaa, puuvillaa ja oliiveja.

KAMISHLI

ASAKAH

DAYR AZ-ZŪR

MAANKÄYTTÖ SYYRIASSA Viljeltyä ja laidunnettua maata: pääpaino viljoilla, puuvillalla, hedelmillä ja oliiveilla Metsää Aroa, jossa paimentolaisten laidunmaata (lampaille) ja viljelyä harvakseltaan Aavikkoa ja aroa, jossa jonkin verran paimentolaisten laidunnusta

Puuvillaa

Oliiveja Hedelmiä Vehnää

Tupakkaa

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

keinoja, jotta maankäyttöä voidaan monipuolistaa ja vedenkäytöstä voidaan tehdä kestävämpää.

Pohjavedenoton hallitsemiseksi komitea on rekisteröinyt kaikki kaivot ja kieltänyt uusien kaivojen poraamisen maatalouskäyttöön. Tämän lisäksi vain 60 %:iin maatalousmaasta on sallittua kylvää tai istuttaa kastelua vaativia kasveja. Nämä keinot vaikuttavat myönteisesti myös maatalouden monimuotoistamiseen. Pelloilla käytetään tällöin enemmän kasveja, jotka eivät tarvitse lisäkastelua, kuten linssejä, kahviherneitä ja papuja. Tämäntyyppisiä kasveja viljellään nyt noin 25 %:lla maatalousmaasta.

Tehokasta kastelua vaativia vihanneksia ja puuvillaa viljellään 15 %:lla maatalousmaasta. Suurin osa, noin 50 %, kylvetään yhä vehnälle. Jäljelle jäävä 10 % jätetään kesannolle elpymään vuodeksi. Lisäksi viljelijöitä rohkaistaan vuorottelemaan kasveja, jotta maa pääsee uusiutumaan.

Vaikka alueen maatalous painottuu edelleen vehnänviljelyyn, ero muutaman vuoden takaiseen on huomattava. Tuolloin linssien ja papujen kaltaisia kasveja viljeltiin vain noin 10 %:lla peltoalasta.

Myös Afrinissa on käynnistetty projekteja maatalouden monimuotoistamiseksi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Afrinin välimerelliseen ilmastoon sopivia mangoja, viiniköynnöksiä ja sitruspuita on istutettu.

Toinen ratkaiseva muutos Rojavan maataloudessa on tuotannon suuntaaminen paikalliseen kulutukseen, muualle Syyriaan ja ulkomaille viennin sijasta. Esimerkiksi puuvillan 72

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

tuotantoa on vähennetty ja vihannesten lisätty. Ciziren kantonista ei enää viedä ruokaa Rojavan ulkopuolelle.

Rojavan toisiin kantoneihin, Afriniin ja Kobanêen, ruokaa kylläkin viedään kuten myös apua tarvitseville alueille, jotka on hiljattain vapautettu ISISin vallasta.

Peltometsäviljely Erilaisten viljelykasviyhdistelmien käyttäminen maataloudessa voi vastata monokulttuurien aiheuttamiin ongelmiin ja lisätä satoja. Peltokasvien ja puiden yhdistelmistä voi myös olla apua. Tätä maa- ja metsätaloudet yhdistävää tuotantomuotoa kutsutaan peltometsäviljelyksi.

Peltometsäviljely tarjoaa suojaa eläimille ja vähentää eroosiota. Puiden juuret varmistavat, että vesi pääsee maan sisään ja pohjavesivarat elpyvät. Puut vähentävät myös viljojen lannoituksen tarvetta. Juuristojen mukana syvemmältä maasta nousee ravinteita ja vettä ylöspäin ja lehtien pudotessa nämä ravinteet palaavat ruokamultakerrokseen, josta viljelykasvit hyödyntävät niitä.

Subtrooppisilla alueilla kuten Rojavassa viljellään poppeleita ja vehnää tai muita viljoja. Peltometsä- tai metsäpuutarhaviljelyä voidaan soveltaa myös pienempiin yksiköihin, kuten kaupunkipuutarhoihin. Erikorkuiset kasvillisuuskerrokset varmistavat ihanteellisen valonsaannin ja mahdollistavat satojen suurenemisen suhteellisen pienilläkin aloilla. Metsäpuutarhoja voidaan rakentaa valitsemalla kumppanuuskasvit huolellisesti. Ekologinen monimuotoisuus takaa myös joustavuuden ja vakauden.

73

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Kaupunkiviljely: autonomia ja ruokaturva kaupunkialueilla Kaupunkiviljely voisi auttaa Rojavan maatalouden hajauttamisessa: ottamalla entisiä kauppa- ja teollisuustontteja viljelykäyttöön sekä perustamalla kattopuutarhoja. Tällä tavalla voitaisiin ratkaista sekä kaupunkien vihannesten ja hedelmien tarve että niiden eloperäisen jätteen hävittäminen.

Ruoantuotannon hajauttaminen osittain kaupunkialueiden kotitalouksille ja yhteisöille myös lisää näiden autonomiaa ja parantaa ruokaturvaa. Hyvä esimerkki tästä on Kuuban pääkaupunki Havanna, jossa noin 90 % kaupungissa kulutettavista hedelmistä ja vihanneksista viljellään kaupungin alueella ja nämä pienet kaupunkiviljelyalat lannoitetaan eloperäisellä kotitalousjätteellä.

Luonnonsuojelualueet ja metsittäminen – vedenlaadun parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi Suojelualueiden perustaminen ja ylläpito on yksi luonnonsuojelukomitean keskeisimmistä työmuodoista Ciziren kantonissa. Kaksi luonnonpuistoa on jo perustettu: Hayaka Sefan-järven ympärillä ja Mizgefta Nû.

Viljely, metsästys ja kalastus on kielletty luonnonpuistoissa.

Kielto auttaa juomavedenlaadun parantamisessa, samoin kuin useiden eläin- ja kasvilajien suojelemisessa. Metsittäminen maaseudulla ja kaupungeissa on merkittävä projekti luonnonpuistoissa ja niiden ulkopuolella. Vuosina 2016 ja 2017 suojelualuekomitea istutti noin 8 000 puuta muun 74

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

muassa Hayakan ja Mizgefta Nûn luonnonpuistoihin sekä Cilaxan ja Hasakan kaupunkeihin. Hayakaan on suunniteltu lähivuosille vielä sadan tuhannen puun metsitysprojektia.

VESIPULA, VESIEN SAASTUMINEN JA MAHDOLLISIA RATKAISUJA Vedenpuute Rojavassa Kylien ja kaupunkien juomavesi tulee pääasiassa lähteistä ja järvistä. Ciziren kantonissa Dêrikin ja Kamishlin kaupungit saavat vetensä Sefan-järvestä.

Vedensaanti koti- ja maatalouskäyttöön on yksi keskeisimpiä ongelmia Rojavassa. Ilmastonmuutos on vähentänyt sateita ja lyhentänyt sadekautta. Sademäärät Ciziren alueella ovat pudonneet noin 10–15 % 1990-luvun jälkeen. Turkin harjoittama vedentulon estäminen Rojavaan rajoittaa tärkeimpien jokien, kuten Eufratin ja Khaburin, juoksua.

Lisäksi Turkissa/Pohjois-Kurdistanissa on kaivettu paljon uusia kaivoja. Tämä yletön vedenkäyttö sekä Turkissa että Rojavassa on johtanut pohjavesien merkittävään laskuun viime vuosikymmeninä. Yksin Ciziren kantonissa on käytössä yli 30 000 kaivoa ja vaikka nämä kaikki on pyritty rekisteröimään, lienee lukumäärä tosiasiassa vielä suurempi.

Vielä muutama vuosi sitten pohjavettä otettiin keskimäärin 100 metrin syvyydestä, nyt taso on laskenut noin 150 metriin.

Vesi-intensiivinen maatalous on pahentanut pohjaveden 75

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

niukkuutta. Sen seurauksena Rojavan joet ovat vähävetisiä ja joenrantojen metsäalueita kuolee, mikä jälleen vain pahentaa vedenoton ongelmia.

ISISillä on myös osansa vesipulan aiheuttajana. Kun ISIS pakotettiin vetäytymään, se tukki mennessään lähteitä ja kaivoja. Tämä oli tarkoituksellinen kosto väestön ja sen maatalouden vahingoittamiseksi vielä häviön hetkelläkin.

Hyvä esimerkki useista yhtenevistä ongelmista on Khaburjoen tilanne. Joki oli Til Abiyadin ja Hasakan kaupunkien sekä seudun maatalouden pääasiallinen vedenlähde. Turkki on lähes pysäyttänyt joen virtauksen, ISIS sulki muita virtoja ja paikalliset jätevedet ovat pahoin saastuttaneet jokea.

Veden saastuminen ja mahdollisia vaihtoehtoja Merkittävä osa jätevedestä Rojavassa päätyy jokiin, joista sitä otetaan maatalouden kastelukäyttöön. Jätevesien laskeminen jokiin on yleistä myös Pohjois-Kurdistanissa. Esimerkiksi Nusaybinin kaupunki, jossa on 100 000 asukasta, laskee käsittelemättömät jätteensä Jaghjagh-jokeen, joka virtaa Kamishlin kaupungin läpi.

Jätevesien sääntelemätön laskeminen jokiin ja jokiveden maatalouskäyttö johtaa usein infektioihin ja vaikuttaa jokien ekologiaan. Jos jätevedet käsiteltäisiin oikealla tavalla, voisi niiden käyttö maataloudessa olla turvallista. Harmaaveden (pesuvedet tiskialtaista ja suihkuista ym.) ja mustaveden (WC-jäte) oikea-aikainen erottelu yksinkertaistaa tätä prosessia huomattavasti. Harmaaveden käyttö on erityisen 76

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

tärkeä kysymys Rojavassa, jossa veden riittävyys on ongelma monilla alueilla ja riippuvaisuus Turkin valtion päätöksistä vaikeuttaa tilanteen parantamista.

Harmaaveden käyttö maataloudessa voi myös lisätä tuotantoa. Aiottu käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, miten paljon harmaavettä tulee käsitellä ennen uudelleenkäyttöä.

On esimerkiksi mahdollista käyttää harmaavettä puiden kasteluun, kun se on laskettu yksinkertaisen, karkean seulan läpi. Harmaavettä voidaan käyttää myös peltokasvien kasteluun, jos sitä suodatetaan tarkemmin hiekan tai samantyyppisen materiaalin läpi.

Harmaaveden käytöstä on tulossa yhä tärkeämpää erityisesti maissa, joissa vedestä on pulaa. Esimerkiksi joissakin osissa Australiaa laki vaatii nykyään harmaaveden erottelua. Harmaaveden uudelleenkäyttö paitsi vähentää kokonaisvedenkulutusta, myös auttaa välttämään maaperän ja jokien saastumista.

Mustaveden käyttö lannoituksessa Eloperäisestä jätteestä ihmisen jätökset ovat suurin maatalouden käytettävissä oleva ravinnelähde. Stockholm Environment Instituten arvion mukaan yhden ihmisen yhden vuoden jätökset riittäisivät kasvattamaan 230 kg viljaa.

Virtsa on ravinnerikkaampaa, erityisesti typen osalta, ja monikäyttöisempää, joten sitä voidaan käyttää millä tahansa viljelykasveilla. Myös uloste sisältää paljon ravinteita ja on hyvä maanparanne, mutta sitä ei tulisi käyttää muun kuin puiden, pensaiden tai rehukasvien lannoittamiseen ilman 77

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Öljyntuotannon aiheuttamaa veden saastumista Ciziren kantonissa.

78

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

pitkää kompostointia. Vähintään vuoden kompostoinnin jälkeen sitä voidaan kuitenkin turvallisesti käyttää myös ihmisravinnoksi viljeltävien kasvien lannoitukseen.

Ulosteen maatalouskäyttö myös estää sen joutumisen veteen. Useimmissa tavanomaisissa viemäröintijärjestelmissä ulosteen joutumista veteen ei voida välttää, mikä aiheuttaa saastumista ja sairastumisia. Kun kiinteä käymäläjäte sekoittuu veteen tai virtsaan, syntyy mustavettä, jota on vaikeampi käsitellä. Useimmat jätevedenpuhdistusjärjestelmät keskittyvät kiinteiden ja nestemäisten aineiden uudelleenerotteluun. Mustavesi, liete, voidaan myös kompostoida ja riittävän ajan kuluttua tätäkin kompostia voitaisiin käyttää lannoitteena ihmisravinnoksi viljeltäville kasveille.

Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä ihmisjätösten käyttämisestä maatalouden lannoitteena. Etelä-Kiinan maatalousyliopiston tutkimuksen mukaan pääosa lannoitteista Kiinassa oli eloperäisiä 1980-luvulle asti ja noin 30 % siellä käytettävistä lannoitteista tehdään yhä ihmisjätöksistä. 2000-luvun alussa kemiallisiin lannoitteisiin yhdistetyt ongelmat ja jätevesien lisääntyminen saivat viranomaiset aloittamaan paluun eloperäiseen lannoitukseen.

Virtsankeräily lannoittaa kaupunkiviljelmiä läpi Kiinan ja kaupunkien jätevesiä kuljetetaan maatalousalueille putkia pitkin ja säiliöautoilla. Dongshengin kaupungissa uusissa asunnoissa on erottelevat kuivakäymälät. Uloste toimitetaan sangoissa kompostoitavaksi ja virtsa säilötään tankkeihin, joista se menee suoraan lannoituskäyttöön.

79

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Ruotsissa tehdään paljon tutkimusta ympäristöystävällisestä sanitaatiosta ja erilaisia järjestelmiä on jo otettu käyttöön. Vuodesta 2002 alkaen ruotsalaisessa Tanumin kunnassa (n. 36 000 asukasta) on otettu käyttöön ekologisia hygieniakäytäntöjä, joilla kannustetaan esimerkiksi erottelevien kuivakäymälöiden käyttöön. Virtsa säilytetään tankeissa, joista se kuljetetaan säiliöautoilla lähiseudun viljelijöille, samoin kuin mustavesi saostuskaivoista. Trosan kunnassa (11 000 asukasta) lähellä Tukholmaa mustavettä säilötään puoli vuotta, jonka jälkeen se kuljetetaan maatiloille taajaman ulkopuolelle lannoitteeksi.

ENERGIANTUOTANTO UUSIUTUVILLA ENERGIANLÄHTEILLÄ JA FOSSIILISILLA POLTTOAINEILLA Raakaöljyn pumppaus ja jalostus Suurin osa Syyrian öljykentistä sijaitsee Rojavassa, erityisesti Ciziren kantonissa. Koska hallinto sijoitti kaiken valmistavan teollisuuden Syyrian metropoleihin, raakaöljyä ei jalostettu polttoaineiksi Rojavassa, vaan hallinnon teollisuuskeskittymissä. Öljynjalostus Rojavassa alkoi vallankumouksen myötä. Polttoaineiden tarve on suurin hätäsähkössä (aggregaatit) ja kuljetuksessa. Talvisin dieseliä käytetään myös lämmöntuotantoon kotitalouspolttimissa.

Tällä hetkellä noin viisi prosenttia Lähi-idässä tuotettavasta öljystä tulee Rojavasta, mutta osien puutteen ja kauppasaarron 80

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

vuoksi tuotanto on teknisesti hyvin matalalla tasolla.

Koska tämänhetkinen kysyntä ylittää olemassa olevien jalostamoiden kapasiteetin, merkittävää osaa raakaöljystä prosessoidaan vain vähän. Tämä pahentaa jo muutenkin raskaasti saastuttavan öljyteollisuuden kielteisiä vaikutuksia.

Näinpä tuotanto ja kuljetus yhdistyvät ympäristön, maan, veden ja ilman saastumiseen. Vahinko näkyy erityisesti öljyn pumppaamisen ja jalostamisen jälkeensä jättämissä altaissa.

Tällä hetkellä Rojavassa ei ole käytettävissä teknisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelpoisia keinoja tämän ekologisen taakan välttämiseksi.

Sähköntuotanto Sähköntuotanto Rojavassa perustuu kolmeen lähteeseen: vesivoimaan, maakaasuun ja dieselkäyttöisiin yhteisöllisiin pienvoimaloihin. Suurvoimaloiden tuotanto jakaantuu suurin piirtein 75-prosenttisesti vesivoimaan ja 25-prosenttisesti maakaasuun (öljyntuotannon sivutuotteena), vaikkakin suhde hieman vaihtelee. Suurimpaan osaan Rojavaa ei saada riittävästi sähköä. Kaupungeissa kuten Dêrikissä sähköä on saatavilla vain kuusi tuntia päivässä, kun taas toisissa kaupungeissa, kuten Kobanêssa, sitä riittää 12 tunniksi.

Vaikka yhteisöjen sisällä tuotetaan lisävoimaa, koko maan kattava, pysyvä sähköistäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Rojavan sähköntuotannon tukipilari ovat vesivoimalat Tishrinin ja Tabqan padoilla Eufrat-joessa. Syntynyt sähkö

81

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

siirretään kaupunkeihin pitkiä voimalinjoja pitkin. Teoriassa olemassaolevat vesivoimalat voisivat täydellä teholla toimiessaan täyttää koko Rojavan sähköntarpeen, mutta niitä ei kahdesta syystä käytetä täydellä teholla.

Ensinnäkään voimaloiden korjaamisessa tarvittavia varaosia ei ole aina saatavilla. Syyriassa yli seitsemän vuotta riehunut sota on vaikuttanut vakavasti näihin elintärkeisiin energiajärjestelmiin. Tuhottu infrastruktuuri, voimalinjat ja ala-asemat estävät täysimittaisen sähköntuotannon ja -siirron monilla alueilla Rojavassa. Näiden järjestelmien jälleenrakennus on vaikea toteuttaa kauppasaarron ja taloudellisten resurssien puutteen vuoksi.

Toisekseen sähköntuotanto on erittäin riippuvainen Turkin valtion vesipolitiikasta, koska tärkeimpien jokien alkulähteet sijaitsevat Turkissa. Viime vuosina Turkin hallitus on lisääntyvässä määrin tukenut patojen rakentamista.

Tämän vaikutus Syyrian vesivaroihin on ollut syvästi vahingollinen, mikä lujittaa ja laajentaa Turkin geopoliittista valtaa. Vaikka Syyrian ja Turkin välillä on sopimuksia kiinteistä juoksutusmääristä, Turkki käyttää valtaansa veteen vaikuttaakseen Syyrian poliittiseen kehitykseen. Turkin valtion politiikka on muuttunut entistäkin tiukemmaksi sen jälkeen, kun demokraattiset joukot, kurdien vapautusliikkeen poliittisten rakenteiden tukemina, ottivat käytäntöön demokraattisen itsehallintojärjestelmänsä Pohjois-Syyriassa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttämisellä sähkön- ja lämmöntuotantoon on sekä ekologisia että terveysvaikutuksia.

82

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

Nämä yhdistettynä vedenjuoksun epäluotettavuuteen, joka on Turkin valtion valtapolitiikan aiheuttamaa, ovat jälleen yksi syy lisää hajauttaa energiantuotantoa.

Uusiutuva energia ja ekologinen rakentaminen Rojava on maantieteellisen sijaintinsa ja alueen ilmasto-olosuhteiden ansiosta sopiva paikka monenlaiselle uusiutuvan energian tuotannolle.

Ensimmäisiä askelia hajautettuun energiajärjestelmään voisivat olla aurinkosähkö, tuulienergia ja vedenlämmitysjärjestelmät, jotka ovat edullisia ja yksinkertaisia sekä aurinkoa hyödyntäviä ja katoille sijoitettavia. Nämä vähentäisivät ihmisten riippuvuutta sekä keskitetystä vesivoimasta että fossiilisista polttoaineista.

Rakennusten rakennustavalla on tärkeä rooli energiansäästössä: mitä vähemmän energiaa käytetään, sitä vähemmän sitä tarvitsee tuottaa. Rojavassa monet pienet rakennukset rakennetaan luonnonmateriaaleista, kuten savesta, puusta ja kivestä. Ne ovat vähemmän saastuttavia ja niiden valmistamiseen käytetään vähemmän energiaa verrattuna tyypillisempiin materiaaleihin, kuten betoniin, teräkseen ja sementtiin. Lisäksi tämä ekologinen rakentaminen on noin kolmanneksen halvempaa kuin tavanomainen rakentaminen. Tällä tavalla rakennetut talot ovat myös helpompia viilentää kesällä ja lämmittää talvella, mikä vähentää energia- ja polttoainekustannuksia.

83

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

JÄTTEIDENKÄSITTELY, KIERRÄTYS JA KOMPOSTOINTI Kierrätys Viime vuosina suurimpaan osaan Rojavan kaupungeista on järjestetty toimiva jätehuolto. Jäte kuljetetaan kotitalouksista tai kaduilta läheisille kaatopaikoille ja poltetaan siellä.

Rojavassa ei ole kunnallista jätteiden lajittelua tai kierrätystä.

Tällä on vakavia vaikutuksia veden- ja maanlaatuun, mikä johtaa terveysongelmiin, erityisesti lapsilla. Jätteen polttamisessa syntyvät hiukkaset saastuttavat maata ja vettä sekä leviävät ilmateitse myös maatalousmaahan, josta ne pääsevät ravintoketjuun.

Kierrätys on vaihtoehto tämäntyyppiselle jätteidenkäsittelylle. Joitakin projekteja on tällä hetkellä itsehallintoelinten harkinnassa – mukaan lukien uusiopaperitehdas.

Tämä tarkoittaisi paperijätteen erottelua muista jätteistä kotitalouksissa ja sen uudelleenkäyttöä paperinvalmistuksessa. Projekti, jonka kustannuksiksi on arvioitu 70 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, on yhä alkuvaiheissaan rahoituksen puutteen vuoksi.

On olemassa myös huomattavasti helpompia ja halvempia kierrätysmenetelmiä. Esimerkiksi kovamuovin kierrätys ei ole monimutkaista ja sitä voidaan tehdä yksinkertaisilla koneilla. Tämä mahdollistaa pienen mittakaavan hajautettua kierrätystä, jollaista harjoitetaan jo monissa osissa maailmaa.

84

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

Komposti: luonnonmukaista lannoitusta kaupunki- ja maanviljelyyn Eloperäisen jätteen käyttäminen on myös tärkeässä roolissa ekologisessa yhteiskunnassa. Eläinten lanta on jo käytössä Rojavan maataloudessa, mutta tätä käyttöä voidaan ja tulee laajentaa. Rojavassa käytetään vuosittain 35 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta kemiallisia lannoitteita. Kaikki nämä lannoitteet ovat tuontitavaraa, mikä tarkoittaa merkittävää riippuvuutta alueella vallitsevista hallintojärjestelmistä.

Eloperäisen jätteen tehokkaampi kierrätys vähentäisi huomattavasti – vaikkakaan ei täysin poistaisi – tuontilannoitteiden tarvetta sekä lisäisi maatalouden tuottavuutta ja viljelijöiden autonomiaa. Maailmanlaajuisesti siirtymä kemiallisista lannoitteista eloperäisiin on toteutettava mahdollisimman pian: ilman perustavanlaatuisia muutoksia nykyisenmuotoista maataloutta voidaan harjoittaa enää noin 50 satokauden ajan.

Kompostointi vaatii, että luodaan suotuisat olosuhteet eloperäisen jätteen hajoamiselle biologisesti stabiileiksi humusaineiksi. Näitä aineita voidaan sitten käyttää maa- ja metsätaloudessa. Ravinnesisältönsä lisäksi komposti lisää maan hedelmällisyyttä lisäämällä hyödyllisiä mikrobeja ja ravinteiden käytettävyyttä sekä parantamalla maan rakennetta: ilman, veden ja ravinteiden liikkumista maaperässä. Eloperäisen jätteen käyttö maataloudessa on yleistä monissa maissa, ja yksinkertaisilla varotoimilla mahdolliset terveydelliset riskit pystytään minimoimaan.

Eloperäisen jätteen maa- ja metsätalouskäyttö säästää rahaa, 85

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ehkäisee eroosiota ja vähentää saastumista. Kompostoinnilla on erityistä strategista arvoa yhteiskunnassa, jonka kemiallisten lannoitteiden saatavuutta valtiot ja suuryhtiöt voivat helposti rajoittaa.

Noin 50 % kaikesta kotitalousjätteestä on eloperäistä.

Yksilö tuottaa keskimäärin puolisen kiloa kompostoitavaa jätettä päivässä. Kompostoinnin luonnolliset prosessit kutistavat tämän noin 50 grammaan valmista kompostia.

Pienen mittakaavan kotitalouskompostointi on helpompaa maaseudulla. Se on kuitenkin mahdollista myös kaupungeissa, erityisesti yhdistettynä kaupunkiviljelyyn kuten Kuubassa, jossa se on tärkeä osa maan ruoantuotantoa.

On myös mahdollista kehittää suuren mittakaavan kompostointilaitoksia maatalouden käyttöön. Tämä on yleistä länsimaissa, joissa kotitalouksien eloperäinen jäte kerätään ja muutetaan kompostilannoitteeksi. Dêrikin kokoisessa kaupungissa (n. 40 000 asukasta) tämä tarkoittaisi 20 tonnia eloperäistä jätettä päivässä ja kahta tonnia valmista kompostia päivässä.

On paljon erilaisia kompostointijärjestelmiä, kuten yksinkertaiset kasat tai kehikot. Komposti jatkaa maatumistaan, kunnes se on käyttövalmista, kunhan tiettyjä reunaehtoja, kuten lämpötilaa ja kosteutta, seurataan ja säädetään tarvittaessa.

86

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

LIIKENNE JA ILMANSAASTEET Valtaosa dieselistä ja bensiinistä Rojavassa käytetään kuljetukseen, joka on myös suurin ilmansaasteiden lähde varsinkin suurissa kaupungeissa. Julkisen liikenteen laajentaminen on yksi tapa minimoida tämä vaikutus.

Kaupunkien ilmanlaatua voidaan parantaa myös istuttamalla puita. Yksi kuntien keskeisistä strategioista – yhdessä ekologiasta vastaavien komiteoiden kanssa – on istuttaa lisää ja ylläpitää olemassa olevia puita kaupunkialueilla.

Yksi tämänhetkisistä projekteista on yhdelle Kamishlin kaupungin pääkaduista istuttaminen, joka maksaa 60 000 $.

Tabqan kaupungissa, joka vapautettiin ISISin vallasta kesällä 2017, alkaa tänä vuonna kampanja kaupunkipuukannan uusimiseksi. Puukannasta 75 % on kuivunut tai tuhottu täysin. Tämän puukannan vaurioitumisen juuret ovat kaupungin huonoissa hallintotavoissa Syyrian hallinnon alaisena. Myös kaupunkisodalla oli vaikutuksensa kaupungin puumäärään. Ilmasto-olosuhteiden ja vesipulan vuoksi uudelleenmetsitys on työvoimaintensiivinen prosessi.

Tällaiset projektit tarjoavat parempaa ilmanlaatua, elinpaikkoja linnuille, yleistä parannusta elämänlaatuun sekä varjostusta kesäkuukausina, jolloin lämpötilat voivat nousta 50 celsiusasteeseen. Ihmisten puutarpeita kartoitetaan osana itsehallinnon ekologista työtä Ciziren kantonin kommuuneissa ja paikallisväestön keskuudessa. Kerätyn informaation perusteella yhteisöihin istutetaan lisää puita.

87

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Liikenneruuhkaa ja ilmansaasteita Kamishlin kaupungissa.

88

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

SODAN VAIKUTUKSET Sodalla on ollut merkittäviä vaikutuksia Rojavan ekologiseen tilanteeseen. Erityisesti maaperä ja vedet ovat saastuneet ammuksista. Liittoutuneiden käyttämät ammukset, joiden vaippa on köyhdytettyä uraania, aiheuttavat vakavia terveysongelmia ja niiden jäämät säilyvät ympäristössä pitkään. Kranaatinheittimet, ohjukset ja muut räjähdysaseet sisältävät syöpää aiheuttavia raskasmetalleja ja TNT:tä. Kun näitä aseita käytettiin kaupunkialueilla, kuten Kobanêssa ja Hasakassa, haitalliset aineet sekoittuivat rakennusten tuhoutuessa syntyneeseen pölyyn ja kulkeutuivat asukkaiden hengitysteihin, veteen sekä maatalousmaahan ja sitä kautta ruokaan. Pitkän aikavälin seurauksia ei vielä tunneta.

Yksi ISISin taktiikoista ilmahyökkäyksiltä suojautumiseksi oli suurten, paksua savua tuottavien tulipalojen sytyttäminen. Paloissa poltettiin öljyä sekä muita materiaaleja, kuten muoveja. Palot saastuttivat ilmaa, maaperää ja vesivaroja.

Lisäsaastumista seurasi teollisuuskiinteistöjen tuhoamisesta, kun ympäristöön pääsi myrkyllisiä kaasuja ja kemikaaleja. Vaikka tämän lopulliset vaikutukset Rojavassa eivät ole vielä nähtävissä, kansalaisjärjestö PAXin arvioiden mukaan tällä ympäristötaakalla tulee olemaan pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

89

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ROJAVA – RAKENTEILLA DEMOKRAATTINEN, EKOLOGINEN YHTEISKUNTA Paikallinen omavaraisuus ja osuuskunnat ”kollektivisoivat maamme, vetemme ja energiamme” (Öcalan). Suhteet tuotannon ja käytön, kaupungin ja maaseudun sekä keskuksen ja periferian välillä tulee ajatella ja muotoilla uudelleen ekologisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Rojavan yhteiskunnassa tavoitteena on osuustoiminnallinen, ekologinen ja hajautettu tuotantotapa. Kaikki varat ja/tai luonnonvarat tulee kansallistaa ja talous demokratisoida.

On ensiarvoisen tärkeää, että päätökset tuotannosta tehdään demokraattisten neuvotteluprosessien pohjalta. Niiden tulee perustua ehjien, tasapainoisten luonnonjärjestelmien mahdollisuuksiin ja ihmisten kykyihin.

Kommuunien perustana on kollektiivinen omavaraisuus, joka tarkoittaa tuotanto- ja käyttöpaikkojen erottelun poistamista, pitkien kuljetusmatkojen vähenemistä ja takuuta toimitusvarmuudesta ihmisille. Se auttaa myös kasvattamaan ja säilyttämään kollektiivista tietämystä maataloudesta, käsittelystä ja sadonkorjuusta.

Kapitalistisiin tuotantotapoihin verrattuna osuuskuntien on mahdollista perustaa tuotantonsa ihmisten tarpeisiin, koska niiden ei tarvitse alistua jatkuvan kasvun ja voiton maksimoinnin logiikalle. Niiden on myös mahdollista huomioida pitkäaikaiset vaikutukset luonnonympäristöihin 90

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

tuotantoa suunnitellessaan, sillä yhteisöstä huolehtiminen on itse asiassa yksi osuustoiminnan seitsemästä periaatteesta. Osuustoiminnallisissa talouden muodoissa tietoa jaetaan yhdessä työskentelevien ihmisten kesken, kun klassista erottelua tai työvaiheiden hierarkiaa ei ole, vaan asioita lähestytään kokonaisvaltaisesti.

Rojavan järjestelmä rakentuu yhteisölliselle itsehallinnolle kommuuneissa ja tuotannolle osuuskunnissa.

Kaikista resursseista, kuten vedestä, energiasta ja maasta, on tarkoitus tulla yhteisiä hyödykkeitä. Yksin Ciziren kantonissa on jo 57 osuuskuntaa, jotka muodostuvat noin 8 700 perheestä.

Ihanteen ja todellisuuden välissä – Rojava ja ekologinen yhteiskunta Ympäristöhaasteet Rojavassa/Pohjois-Syyriassa ovat jättimäisiä. Rojavan esimerkki osoittaa, kuinka ekologiset ongelmat kietoutuvat sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä kuinka keskittäminen, kapitalistinen talous ja ihmisten ja luonnon riistäminen ovat yhtä.

Joillekin ristiriidoille ei ole vielä näkyvissä ratkaisua, mutta negatiivisia vaikutuksia voidaan minimoida lyhyellä tähtäimellä ja asukkaita voidaan tiedottaa vaaroista. Asiaankuuluvia toimenpiteitä voidaan toteuttaa ilman suuria aineellisia tai rahallisia investointeja.

Demokraattisen itsehallinnon rakenteiden toimintatavat ekologisissa ongelmissa tähtäävät olemassaolevien ekosysteemien suojelemiseen, uudelleenmetsitykseen 91

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ja ekologisen tietoisuuden vahvistamiseen. Nämä ovat ensiaskeleita, mutta kaukana riittävästä.

Olemme esitelleet joitakin prosesseja, joiden avulla Rojavan kommuunit pääsisivät lähemmäs demokraattista autonomiaa – ekologisesti ja hajautetusti. Tien löytäminen pois kapitalistisen moderniteetin tuottaman ekokatastrofin umpikujasta vaatii vaivaa ja rohkeutta luoda uutta. Ensimmäiset askeleet on otettu, mutta tarvitaan yhteiskunnallis-ekologinen vallankumous, joten paljon on vielä tehtävää.

92

ROJAVAN EKOLOGISET HAASTEET

93

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

94

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN – TEHDÄÄN ROJAVASTA JÄLLEEN VIHREÄ

R

ojavan internationalistinen kommuuni käynnisti Make Rojava Green Again -kampanjan alkuvuodesta 2018 yhteistyössä talouden toimikunnan luonnonsuojelualueiden komitean sekä Rojavan itsehallinnon kuntien ja ekologian toimikunnan ekologian komitean kanssa. Tavoitteena on tukea ja kehittää ekologista yhteiskuntaa Pohjois-Syyriassa. Tällä kampanjalla on kolme haaraa: koulutus, käytännön työt ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden organisaatio.

Koulutus Ihmiskunnan ja luonnon välisen tasapainon ymmärtäminen on ekologisen ja demokraattisen tietoisuuden kehittämisen perusta. Kyse on enemmästä kuin vain tieteellisestä tiedosta ja järjellisestä ymmärryksestä. Jotta ihmisten vieraantuminen luonnosta ja siten itsestään voidaan selättää, täytyy ihmiskunnan palata luontoon. Ihmiskunnan tulee kokea ja arvostaa luontoa voidakseen suojella sitä.

Tämän vuoksi teoreettinen/koulutuksellinen työ kaikilla yhteiskunnan tasoilla sekä käytännön kokemukset luonnossa 95

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ja luonnon kanssa tulevat olemaan olennaisia osia ekologisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Koulutusta internationalisteille Internationalistinen akatemia, joka on ollut rakenteilla kesästä 2017 alkaen, tulee olemaan koulutuksellisen työmme keskus. Siellä internationalistit voidaan kouluttaa radikaalin demokratian, naisten vapautuksen ja ekologian periaatteiden mukaisesti sekä valmistella intensiivisellä kieli- ja kulttuurikoulutuksella työhön rojavalaisessa yhteiskunnassa.

Luentoja, seminaareja ja keskusteluja tullaan järjestämään ekologisen yhteiskunnan välttämättömyydestä, sen piirteistä ja välttämättömistä askeleista siihen pääsemiseksi. Akatemiassa saatua teoreettista koulutusta täydentää fyysinen työ puuosuuskunnan ja tukemiemme uudelleenmetsitysprojektien parissa, jotka toimivat yhteistyössä akatemian kanssa.

Tällä työllä kaikki internationalistit saavat mahdollisuuden kehittää todellista luontosuhdetta. Käytännön työ maaperän sekä kasvien- ja eläintenhoidon parissa akatemiassa ja puutaimistolla näyttää luonnon kanssa sopusoinnussa elämisen tarjoamat mahdollisuudet ja kauneuden. Internationalistien avulla haluamme kehittää ympäristötietoista mentaliteettia sekä ymmärrystä ja käytännön osaamista ekologisesta elämäntavasta – niin keskenämme kuin kaikissa poliittisissa rakenteissa ja koko Rojavan yhteiskunnassa.

Akatemia – joka on vasta rakenteilla, kuten työ ja elämä sen puitteissa – on suunniteltu ekologisten periaatteiden mukaisesti. Siitä, miten parhaiten hyödyntää vettä, maaperää, 96

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ilmaa, energiaa ja jätettä ei vain keskustella, vaan myös pannaan täytäntöön. Haluamme näin paitsi minimoida oman osuutemme saasteista, myös olla esimerkkinä samankaltaisille projekteille, jotka uurastavat ekologisemman Rojavan puolesta.

Koulutus yhteiskunnassa Internationalistit tulevat työskentelemään paikallisrakenteiden kanssa, jotta ekologisen tietoisuuden ja tiedon kehittämiskoulutusta voidaan järjestää. Se tapahtuu kouluissa, nuorisokeskuksissa, kunnissa, kommuuneissa ja muissa instituutioissa. Tässä osassa opetussuunnitelmaa toisinaan jätetään taakse luokkahuoneet ja matkataan Hayakan luonnonpuistoon, osallistutaan istutustöihin ja perustetaan koulupuutarhoja, mikä tekee luonnosta elinvoimaisempaa ja kokemuksellisesti oleellisempaa.

Metsänistutus akatemian maa-alueella Syksyllä 2018 aloitamme metsittämisen akatemian maaalueella. Akatemiasta 0,72 hehtaaria länteen, pohjoiseen ja itään metsitetään istuttamalla 2 000 puuta – lähinnä mäntyjä ja hedelmäpuita, kuten omena-, pistaasi-, granaattiomena-, kirsikka-, päärynä-, viikuna- ja aprikoosipuita. Puita kastellaan ja lannoitetaan akatemian tuottamalla harmaavedellä ja luomulannoitteilla. Tulevina vuosina myös oliivipuita, viiniköynnöksiä ja tammia istutetaan 1,25 hehtaarin alueelle kivisille rinteille akatemiasta etelään. Näin muodostetaan metsä, joka suojaa ympäristöä ja tarjoaa turvapaikan paikallisille kasveille ja eläimille.

97

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Siementen valikointia taimistolla Kamishlissa.

98

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

99

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Jätteenkäsittely ja kierrätys Erittely on akatemian jätteenkäsittelyn perusta. Orgaaninen jäte, kuten ruoantähteet ja paperi, erotellaan välittömästi epäorgaanisesta jätteestä, kuten muovista tai metallista.

Jätteiden sekoittamisen välttäminen poistaa myöhemmän epämiellyttävän ja aikaa vievän jätteenerottelun työvaiheen.

Epäorgaaninen jäte lajitellaan edelleen tyypeittäin.

Vettä, ilmaa ja maaperää saastuttavan epäorgaanisen jätteen polttamisen tai hautaamisen sijaan jäte eritellään ja varastoidaan. Ensimmäinen erittelyvaihe tehdään vedelle ja maaperälle vaarallisen jätteen, kuten akkujen/paristojen tai elektronisen jätteen, sekä ei-vaarallisen muovi- ja metallijätteen välillä. Vaarallinen jäte varastoidaan paikkaan, jossa se ei pääse saastuttamaan vedenlähteitä. Vaaraton epäorgaaninen jäte puhdistetaan hygieniasyistä ja niin ikään varastoidaan. Valmisteilla on suunnitelmia muovin ja metallin kierrättämiseksi joko akatemian alueella tai tulevaisuudessa yhteisprojektien puitteissa demokraattisen itsehallinnon kanssa.

Akatemiassa syntyvä orgaaninen jäte jalostetaan ja käytetään lannoitteena. Tämä poistaa hygieniaongelmat, joita syntyy kipattaessa tämänkaltaista jätettä kaatopaikoille. Rahaakin säästyy, kun kemiallisia lannoitteita ei tarvitse ostaa.

Ruoantähteet, paperi ja pahvi kerätään ja kompostoidaan.

Muutaman kuukauden jälkeen komposti muuttuu ravinteikkaaksi ruokamullaksi, jolla voidaan lannoittaa puut ja vihannekset akatemian mailla. Akatemian 100

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

odotetaan tuottavan noin kymmenen tonnia orgaanista jätettä joka vuosi, mikä tarkoittaa ruokamullan tonnin vuosittaistuotantoa. Harmaavesi pesualtaista ja suihkuista tullaan myös hyödyntämään kasteluvetenä ja lannoitteena.

Kuivakäymälät tulevat puolestaan vähentämään tuotetun mustaveden määrää, mikä mahdollistaa syntyvän jätteen käytön ekologisesti lannoitteena.

Vesitalous Akatemian juomavesi tulee kaivosta sen omilta mailta. Jätevesi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: harmaaveteen (esim. suihkuissa ja keittiöissä syntyvä poistovesi) ja mustaveteen käymälöistä. Pääosa akatemian harmaavedestä kerätään ja käytetään sekä kasteluun että lannoitteena. Tämä ehkäisee saastumista sekä säästää vettä ja lannoitteita. Harmaavesi ohjataan ensin vesitankkiin, jossa sedimentti ja rasva erotetaan vedestä, joka johdetaan toiseen tankkiin varastoitavaksi käyttöä varten. Tämä harmaavesi käytetään sitten ensisijaisesti puiden kasteluun. Järjestelmä säästää noin 2 500 litraa vettä päivittäin. Tuotettu mustavesi varastoidaan erilliseen tankkiin.

Tutkimustyö mustaveden käyttämiseksi lannoitteena on akatemiassa vielä kesken.

Käytännön työt Vaikka tiedon levittäminen ja ekologisen tietoisuuden luominen tulevatkin olemaan olennaisia strategisia töitä ekologisen yhteiskunnan rakennustyössä, konkreettisten askelien on seurattava näitä koulutuksellisia toimenpiteitä.

Yksi suurimmista ongelmista Rojavassa on metsien 101

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Ensimmäiset viiniköynnösistutukset Internationalistisen akatemian puutarhassa.

102

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

103

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

puute, mikä vaikuttaa haitallisesti ilmanlaatuun, maaperän eroosioon, lisääntyvään vedenpuutteeseen ja väestön sekä taloudelliseen että psykologiseen hyvinvointiin. Puiden istuttaminen on ratkaisu moniin pakottaviin ongelmiin: se vähentää tuulen ja veden aiheuttamaa maaperän eroosiota ja varjelee ympäröivän maatalousmaan hedelmällisyyttä.

Hayakan luonnonpuiston kaltaisilla alueilla uudelleenmetsitys palvelee myös vedenjakajien suojelua ja luonnon monimuotoisuuden palauttamista. Vaikka puuntuotanto tai peltometsäviljely voivatkin olla osa ratkaisua, pitkällä tähtäimellä hiilidioksidipäästöjen massiivinen vähentäminen kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi on välttämätöntä koko ihmiskunnalle. Tämän mahdollistamiseksi Rojavassa on paljon työtä tehtävänä: hukattu tieto, tiedostavuuden puute ja taloudelliset haasteet vaativat kaikki systemaattisia ja käytännöllisiä ratkaisuja.

Puuosuuskunta Taimistojen kehittäminen on olennainen osa Rojavan itsehallinnon ekologista strategiaa.

Pohjois-Syyrian taimistoista suurin osa on yksityisyritysten omistuksessa, mikä tekee puiden istuttamisesta kalliin toimenpiteen monille.

Tämän vaikeuden voittamiseksi olemme aloittaneet taimiston perustamistyön internationalistisen akatemian maille. Yksin vuonna 2018 istutetaan ja kasvatetaan 50 000 tainta 5 000 neliömetrin alueella. Pääpainotus tulee olemaan hedelmäpuissa, varsinkin sellaisissa, jotka kestävät hyvin kuivia olosuhteita, kuten oliivi ja tammi. Taimisto 104

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

tarjoaa puiden ja muiden kasvien taimia niin Hayakan luonnonpuiston kuin paikallisten poliittisten rakenteiden, kuten yhteisöjen, osuuskuntien, instituutioiden ja kuntien, tarpeisiin. Se tulee olemaan myös käytännön tutkimustyön paikka. Osallistumme Rojavan uudelleenmetsitykseen kohdennetuilla väliintuloilla sekä vaihtoehtoisilla toimintamalleilla ja teknologioilla, joita käytetään vedenkäytön, lannoituksen ja kierrätyksen osa-alueilla.

Taimisto organisoidaan voittoa tavoittelemattomaksi osuuskunnaksi, jossa työskentely tulee olemaan osa internationalistisen akatemian koulutuskokonaisuutta. Kaikki internationalistit antavat työvoimaansa uudelleenmetsitysprojektille. Tämä tulee mahdollistamaan puiden toimittamisen kohtuulliseen hintaan. Tavoitteenamme on tarjota puita puoleen hintaan voittoa tavoittelevien taimistojen hintoihin nähden. Puuosuuskunnan kulujen, kuten kuljetuksen, teknologian, rakentamisen, työkalujen ja työmateriaalien, jäljiltä jäävä ylijäämä sijoitetaan taimiston laajentamiseen (25 %), internationalistisen akatemian töihin (25 %) sekä Hayakan luonnonpuiston uudelleenmetsitykseen (50 %).

Hayakan luonnonpuisto Hayakan luonnonpuisto sijaitsee Ciziren kantonissa muutamia kilometrejä länteen Dêrikin kaupungista. Se on nimetty läheisen kylän mukaan ja se muodostuu yli 200 hehtaarin metsiköstä (valtapuunaan poppeli) sekä Sefan-järven tekoaltaasta, joka rakennettiin 1990-luvulla patoamalla 31 erilähteistä puroa. Monet villieläin- ja luonnonkasvilajit, jotka 105

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Kesäkurpitsan siementaimien kasvattamista kasvihuoneessa.

106

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

107

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ovat tulleet metsäkadon ja monokulttuuriviljelyn häätämiksi, ovat löytäneet turvapaikan Hayakan luonnonpuistosta.

Elinympäristöjen tuhoutumisesta ja metsästyksestä huolimatta sudet, ketut, villisiat, useat lintulajit ja monet pieneläimet ovat kyenneet selviämään tällä pienellä järveä ympäröivällä metsäalueella. Demokraattinen itsehallinto julisti alueen luonnonpuistoksi vuonna 2014, jotta voitaisiin turvata tämä monimuotoinen luonto ja viimeistä säilynyttä metsää alueella.

Metsästys, kalastus, rakentaminen ja maanviljelys kiellettiin luonnonpuiston alueella. Samaan aikaan järvenrantaalueen uudelleenmetsitys alkoi. Sen tavoitteena on pitkällä tähtäimellä istuttaa yli 100 000 puuta järven ympärille, yli 14 kilometrin pituiselle alueelle. Myös mehiläishoidon aloittamista alueella valmistellaan. Tarkoituksena on myös mahdollistaa tutkimustyö alueelta löytyvien luonnonkasvien lääkinnällisestä käytöstä.

Hayakan luonnonpuiston turvaaminen, laajentaminen ja jatkuva uudelleenmetsitys ovat olennainen osa kampanjaa.

Haluamme internationalistien käytännön työllä ja taloudellisella tuella kehittää alueelle ekologisen näkökulman, joka käsittää paikallisväestön ja heidän taloudelliset tarpeensa.

Maailmanlaajuinen solidaarisuusorganisaatio Kolmas päähuomionkohde Make Rojava Green Again -kampanjassa tulee olemaan maailmanlaajuisessa solidaarisuusorganisaatiossa. Haluamme kampanjallamme ja sen tiedotuksella rakentaa sillan demokraattisen itsehallinnon paikallisten kommuunirakenteiden, Pohjois-Syyrian 108

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

ekologisten projektien sekä ympäri maailmaa löytyvien kiinnostuneiden aktivistien, asiantuntijoiden, yliopistoväen, instituutioiden ja organisaatioiden välille. Luonnollisesti parhain tapa tukea ekologista työtämme on osallistua tuohon työhön täällä Rojavassa. Tämä mahdollisuus ei ole kuitenkaan avoin kaikille ihmisille, sillä ympäröivien maiden poliittisten tilanteiden vuoksi yhteydet ovat toisinaan kokonaan poikki.

Tämän vuoksi mikä tahansa vierailu Pohjois-Syyriaan tulisi suunnitella usean kuukauden mittaiseksi. Joka tapauksessa on monia tapoja auttaa joko Rojavassa tai sen ulkopuolella.

Solidaarisuus ja kamppailu ekologisen yhteiskunnan puolesta ei tunne rajoja.

Työmme taloudellinen tuki Vaikka iso osa Rojavassa tehdystä ekologisesta työstä on vapaaehtoista ja palkatonta – mukaan lukien internationalistien ja puuosuuskunnan tekemä työ – olemme riippuvaisia taloudellisista resursseista siinä missä muutkin paikallisrakenteet. Teknologia, koneet, työkalut, materiaalit ja kuljetuskulut samoin kuin ammattitaitoisen paikallistyövoiman palkat vaativat varoja. Jos haluat tukea kampanjaamme ja muita ekologisia projekteja Pohjois-Syyriassa sekä turvata niiden pitkäjänteisyyden, voit osallistua ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen antamalla taloudellista tukea. Säännölliselle tuelle annetaan suuri arvo: se turvaa suunnitelmallisen työn jatkuvuutta. Kaikki lahjoitukset käytetään Rojavan ekologisten hankkeiden rakentamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen – alkaen puuosuuskunnasta ja tuesta Hayakan luonnonpuistolle.

109

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Luontoa Internationalistisen akatemian ympäristössä.

110

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

111

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Tiedonvaihto, projektin kehitystyö ja ajatukset ekologisesta Rojavasta Pohjois-Syyriassa on suuri tarve paremmalle ekologiselle tietoisuudelle, erityisosaamiselle ja omistautuneille tieteentekijöille. Mahdollisuuksia on etävideo-opetukseen, rojavalaisten erityisasiantuntijoiden kouluttamiseen täällä tai ulkomailla sekä suoraan työntekoon Pohjois-Syyrian hankkeissa. Aivan kuten maailma voi ottaa paljossa oppia Rojavasta, on Rojavalla paljon opittavaa maailmalta. Tämän tähden etsimme kiinnostuneita ja omistautuneita aktivisteja, asiantuntijoita, tekniikkaosaajia ja tieteilijöitä, joilla kaikilla on ajatuksia ekologisten projektien suunnittelemisen ja toteuttamisen suhteen Pohjois-Syyriassa sekä ekologisemman Rojavan kehittämiseksi. Aivan erityisesti etsimme ihmisiä, joilla on erityisosaamista ja kokemusta seuraavilta aloilta: • • • • •

Kestävä metsätalous ja maatalous aroilmastoalueilla Vedenkäyttö ja sanitaatio Ekologinen kestävyys ja uusiutuvat energiat Mekaniikka ja sähkötekniikka Fysiikka, kemia ja biologia (erityisesti kasvitiede)

112

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

113

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

114

JÄLKISANAT

E

mme halua sanoa paljoakaan tämän kirjan lopuksi. Keskustelumme ja työmme ovat vasta alkamassa eivätkä vielä anna paljoakaan sanottavaa onnistumisista ja saavutuksista.

Toivomme kuitenkin voivamme antaa osamme, kun aikamme ekokriisistä etsitään tietä ulos. Niin moni asia tuntuu menetetyltä ja peruuttamattomalta tämän kriisin edessä.

Mutta uskomme, että ihmiset voivat tehdä elämästä parempaa luovalla voimallaan, oikeudentajullaan ja muutoshalullaan. Yksi tämän kirjan tärkeämmistä päämääristä on ilmaista tätä uskoa.

Puiden istuttaminen symboloi meille tätä tahtoa edesauttaa ekologisen yhteiskunnan rakentamista. Tulokset eivät tule näkymään vuodessa tai kahdessa. Ne ylittävät yksilön elämänkaaren ja ovat lahjamme tuleville sukupolville.

Tämä kirja on kutsu osallistua työhömme: olla osa ekologisen yhteiskunnan rakentamista Rojavassa ja kansainvälisen solidaarisuuden eloon herättämistä.

115

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

116

LIITE Osuustoiminnan seitsemän periaatetta

O

suustoiminnan perusarvot ovat oma-apu, omavastuu, demokratia, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Ensimmäisten osuustoimijoiden perinteiden mukaan osuuskuntien jäsenet uskovat rehellisyyden, avoimuuden, sosiaalisen vastuun ja huolenpidon eettisiin arvoihin. Kaikkia osuuskuntia ohjaavat osuustoiminnan seitsemän periaatetta.

Osuustoiminnan periaatteet tunnetaan myös Rochdalen periaatteina, osuustoimintaliikkeen varhaisten edustajien Rochdalen pioneerien (1844) mukaan. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto (International Co-operative Alliance, ICA) on vuonna 1895 perustettu riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tarkoitus on yhdistää, edustaa ja palvella osuuskuntia ympäri maailmaa. Vuonna 1995 ICA päivitti osuustoiminnan periaatteet. Nykyiset kaikkien osuuskuntien noudattamat periaatteet (suomennos teoksesta Moilanen ym: Uusi osuuskunta – tekijöiden liike, Into 2014) ovat:

117

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

1. Vapaaehtoisuus Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita.

2. Demokraattinen hallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle.

3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti osuuskunnan pääoman kartuttamiseen ja hallitsevat sitä demokraattisesti. Ainakin osa pääomasta on yleensä osuuskunnan omaisuutta. Jäsenyyden edellyttämälle osuusmaksulleen jäsenet saavat yleensä vain rajoitetun koron tai eivät korkoa lainkaan. Ylijäämän jäsenistö osoittaa yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: osuuskunnan kehittämiseen perustamalla, mikäli mahdollista, ainakin osaksi jakamattomia rahastoja, etuihin jäsenille suhteessa heidän käyttämiinsä palveluihin tai jonkin muun jäsenistön hyväksymän toiminnan tukemiseen.

118

LIITE

4. Itsenäisyys ja riippumattomuus Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia organisaatioita. Mahdollisten sopimusten tekeminen muiden organisaatioiden kanssa valtiovalta mukaan luettuna tai ulkopuolisen pääoman hankinta tapahtuu jäsenten demokraattista hallintoa tai osuuskunnan itsenäisyyttä vaarantamatta.

5. Koulutuksen, oppimisen ja viestinnän periaate Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen ja oppimiseen, jotta tehokas osallistuminen osuuskunnan kehittämiseen olisi mahdollista. Osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista.

6. Osuuskuntien keskinäisen yhteistyön periaate Osuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

7. Toimintaympäristövastuun periaate Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla.

119

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

120

LÄHTEET

ANF News: ”Efrîn Canton Ministry of Agriculture launches first project”.

ANF News: ”Rapid efforts for agricultural sector in alTabqa’s”.

ANF News: ”Al-Tabqa: Massive forestation campaign to be launched by 2018”.

ANF News: ”Li Cizîrê projeya parzgeha xwezayî”.

Bookchin, Murray: The Ecology of Freedom: The Emergence and Dissolution of Hierarchy.

Both, Pieter & Wim Zwijnenburg: Syria – the toxic footprint of war.

Engels, Friedrich: Luonnon dialektiikka.

Engels, Friedrich: Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä.

Executive Summary (UNEP – WHO): Guidelines for the Safe Use of Excreta and Wastewater in Agriculture and Aquaculture.

Federici, Silvia: Caliban and the Witch.

121

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

Flach, Anja, Ercan Ayboga & Michael Knapp: Revolution in Rojava.

International Centre for Agricultural Research in the Dry Areas (ICARDA): The Challenges of Wastewater Irrigation in Developing Countries.

Moilanen, Hanna, Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen & Tero Toivanen: Uusi osuuskunta –Tekijöiden liike.

Rêveberiya parêzgehan a Kantona Cizîrê: Ji bo parastina parêzgehan biryarên girîng.

The Rodale Book of Composting, University Press of Florida: ”Sustainable Urban Agriculture in Cuba”.

Sustainable Development Mechanisms Programme, UNFCCC Secretariat: Afforestation, Reforestation and Forest Restoration in Arid and Semi-arid Tropics.

Swedish Institute for Infectious Disease Control (Smittskyddsintitutet): Guidelines on the Safe Use of Urine and Faeces in Ecological Sanitation Systems.

Swiss Federal Institute of Technology: Grey-water treatment on household level in developing countries. Öcalan, Abdullah: Beyond State, Power and Violence.

122

LÄHTEET

123

MAKE ROJAVA GREEN AGAIN

124

YHTEYDENOTOT JA LAHJOITUKSET Make Rojava Green Again contact@makerojavagreenagain.org www.makerojavagreenagain.org facebook.com/GreenRojava twitter.com/GreenRojava Internationalistinen kommuuni contact@internationalistcommune.com www.internationalistcommune.com facebook.com/CommuneInt twitter.com/CommuneInt Lahjoitukset: Vastaanottaja: Rojava Solidarity IBAN: CH91 0839 0036 9696 1000 5 BIC/SWIFT: ABSOCH22XXX Pankki: Alternative Bank Schweiz AG Osoite: Amthausquai 21, Postfach, CH-4601 Olten

125

LODE Lode on pohjoismainen kustantamo, joka julkaisee poliittista kirjallisuutta keskittyen ekologian, demokratian ja yhteiskunnallisen emansipaation kysymyksiin. Teemme yhteistyötä kansainvälisesti meitä lähellä olevien ryhmien kanssa, tuottaen uutta ajattelua stimuloivaa ja kansanliikkeitä eteenpäin vievää materiaalia. Loden julkaisut ovat työkaluja yhteiskunnan muuttamiseen! www.lode.press

9789526973005

€10