Asiantuntija opas 1/2014

Ilmoitusliite /// Julkaisu on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu /// helmikuu 2014

AsiantuntijaOpas Uusiutuvien

energioiden monet mahdollisuudet /// 13 Tiiviin rakentamisen

renessanssi

– Rakennusteollisuus RT ry Tarmo Pipatti /// 2

Älykäs valaistus tuo tulosta /// 9

Energiaoptimoinnilla merkittävää tuottoa – kiinteistötalouden professori Seppo Junnila

/// 6

2 ///

AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Rakennusalalla riittää muutostarpeita Suomessa, kuten muuallakin maailmassa on menossa tiiviin rakentamisen renessanssi. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa.

H

istoriallisestikin voimakas muuttoliike maan sisällä on suuntautunut työpaikkojen ja palveluiden perässä joko pääkaupunkiseudulle tai muun Suomen keskustaajamiin ja pienempiin asutuskeskuksiin.

– Tämä mahdollistaa joillekin notkeille kunnille alueiden räätälöintejä erilaisille kuluttajaryhmille, jotka valitsevat asuinalueensa esimerkiksi harrastuksiensa perusteella, arvioi Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautunut muuttoliike on kuitenkin aiheuttanut hänen mukaansa asuntojen rakennuspaineita, joita ei ole pystytty purkamaan perässä laahaavan kaavoituksen vuoksi. Alueelle on kasaantunut 40-45 prosenttia koko maan rakentamisesta, joten kaavoituksen hitaudella on jo kansantaloudellinenkin merkitys.

Kaavoituksen pullonkaulaa ei Pipatin mukaan osattu arvioida oikein vielä edes vuosikymmenen alussa tehdyssä Rakennettu ympäristömme 2025 –raportissa, jossa pyrittiin kartoittamaan rakennusalan muutostarpeita. Tulevaisuuden muutostarpeet ovat raportin mukaan yksinkertaiset eli on rakennettava sellaista, mitä ihmiset haluavat ja ympäristö kestää.

Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy

Vilkastuuko kiinteistökauppa nyt?

Kiinteistökauppojen viime vuoden lopun hurja loppukiri siivitti koko vuoden lukemat yli edellisen vuoden. Nyt alalla seurataankin jännittyneenä, ovatko joulukuun tapahtumat merkki markkinoiden aktivoitumisesta.

Asuminen ja liikenne yhdistyvät

Julkinen liikenne ja asuminen yhdistyvät jo nyt ja kehitys tulee jatkumaan. Pääkaupunkiseudulla metro ja kehäradan rakentaminen kasaavat automaattisesti asumisen ja asumisen palvelut samaan yhteyteen ja mahdollistavat näin lisärakentamisen.

– Toivottavasti Helsingin keskustaan suunniteltu Pisara-rata myös mahdollistaa lisärakentamisen samalla kun se poistaa pullonkauloja valtakunnallisesta raideliikenteestä, sanoo Pipatti.

Käyttäjäystävällistä tekniikkaa

Rakentamisessa talotekniikan osuus on kasvanut viimeisen parin vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja teknisillä järjestelmillä voidaan jo ohjata automaattisesti rakennusten energian kulutusta säätämällä lämpöä ja valaistusta tilan käytön mukaan tai esimerkiksi pienhiukkasten ja hiilidioksidin määrän perusteella.

– Talotekniikan käyttäjäystävällisyydessä on vielä parantamisen varaa sillä se on usein liian insinöörimäisesti suunniteltu. Erilaisten säätöjen pitää olla yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä kaikille ei-insinööreillekin. Tavoitteena on, että tietotekniikka alkaa palvella meitä

Rakennusteollisuus RT ry toimitusjohtaja Tarmo Pipatti

huomaamattomasti, muistuttaa Pipatti.

Käyttäjäystävällisyys ja materiaalitehokkuus nousee esiin myös uusissa materiaaleissa.

Jo nyt on käytössä itsepuhdistuvia ikkunoita.

Rakenteiden toiminnallisuus lisääntyy tulevaisuudessa kun ulkoseinät ja katto voivat toimia aurinkopaneeleina, ikkunat ja sisäseinät näyttölaitteina.

– Rakennukset joko yksittäin tai ryhminä voivat muodostaa jo lähitulevaisuudessa energian käytön suhteen suljettuja järjestelmiä, joissa hyödynnetään sekä maa- että aurinkoenergiaa, arvioi Pipatti.

Erilaiset nanorakenteet mahdollistavat entistä ohuempien ja muovattavien materiaalien käytön. Jo nyt on kehitetty betonin kaltaisia materiaaleja, joita voidaan pursottaa ja valaa ohuina kerroksina ilman muottia. Tämän tekniikan uskotaan mahdollistavan rakennusosien 3D-tulostuksen. Myös rakennusten homeongelmiin saattaa löytyä ratkaisu uusista materiaaleista, jotka estävät homesienien kehittymisen. MLS

Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry

Energia-alan investointitarve jatkuu Suomalainen energiantuotanto on monimuotoista. Kolmannes sähköstä syntyy ydinvoimasta ja toinen reilu kolmannes saatiin uusiutuvista energialähteistä.

Lue koko artikkeli

Lue koko artikkeli

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin! AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailu­kykyisemmälle tielle. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Tuottaja: Joonas Kesälahti. Toimittajat: Mia Heiskanen, Maija-Liisa Saksa. Taitto: Pirja Kärki. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, palaute@editorhelsinki.fi, p. 09 4241 2222, www.editorhelsinki.fi.

/// Kaikki asiantuntijat osoitteessa www.editori.fi

/// 3

Fidepron toimitusjohtaja Jere Putkisaari korostaa, että Älypalovaroitin on edullinen henkivakuutus.

Estä sähkötulipalon synty tissa, jos päälle jääneellä liedellä on syttyvää materiaalia. Ilman Älypalovaroitinta liedellä olevan materiaalin kuumeneminen voi johtaa tulipalon syttymiseen ja on kuolettava noin 15 minuutissa.

lovaroittimia tai vikavirtakytkintä, nousevat kustannukset hieman lisääntyvien asennustöiden vuoksi.

– Kannattaa myös kysyä alennusta vakuutusmaksuihin, sillä laitteemme on vakuutusyhtiöiden hyväksymä, vinkkaa Putkisaari. Älypalovaroittimen voi liittää osaksi kokonaisturvajärjestelmää niin kodissa, kesämökeillä, toimistoissa kuin teollisuudessakin, jossa laite soveltuu erityisen hyvin sähkö­ trukkien latauspisteisiin, kompressori- ja laitehuoneisiin sekä sähköpääkeskuksiin. Näissä kohteissa syttyneistä tulipaloista aiheutuu vuosittain miljoonien eurojen vahingot.

Halpa henkivakuutus

Kotimainen brandi maailmalle

Fidepron toimitusjohtaja Jere Putkisaari korostaa, että Älypalovaroitin on edullinen henkivakuutus. Tavallisen 80-90 neliömetrin perheasunnon palo- ja sähköturvallisuuden parantaminen Fidepron Älypalovaroitinjärjestelmän avulla maksaa vain 400-500 euroa, josta merkittävä osa on kotitalousvähennyskelpoisia asennuskuluja. Mikäli kohteessa ei ole ennestään verkkovirtaan kytkettyjä pa-

Älypalovaroitin on kotimaista suunnittelua.

Markkinoille se tuli jo vuosikymmen sitten.

– Tuolloin se oli aikaansa edellä ja nyt tuntuukin, että aika on oikea ja asiakkaat ovat löytäneet tuotteemme. Kuluttajat voivat hankkia Älypalovaroittimen asennuksineen nettisivujemme kautta, lisäksi sitä myyvät sähkötukkuliikkeet, sanoo Putkisaari.

Hän kertoo yhtiöllä olevan runsaasti suunnitelmia niin tuotekehityksen kuin markkinoinninkin suhteen.

– Tuotekehityksessä panostamme sekä designiin että teknologian kehittämiseen entistä monipuolisemmaksi. Markkinointia laajennamme kotimaan lisäksi erityisesti niihin maihin, joissa laite on patentoitu. Haluamme viedä uuden suomalaisen brandin maailmalle, kertoo Putkisaari. www.fidepro.fi MLS

Fidepron Älypalovaroitin ymmärtää, että pelkkä hälytys uhkaavasta tulipalosta ei estä paloa. Siksi se katkaisee virran häiriökohteesta ja ehkäisee näin sähköpalon syttymisen.

Ä

lyn lisääminen palovaroittimeen muuttaa passiivisen laitteen aktiiviseksi sähköpalon estäjäksi edullisesti ja helposti. Fidepro Oy:n kehittämä ja markkinoima sekä kansainvälisesti patentoitu Älypalovaroitin on periaatteessa tavallinen verkkovirtaan kytketty ja paristolla varmennettu palovaroitin, johon on tuotu piirikortilla älyä.

Kun tulipalo uhkaa ja syntyy savua, lähettää älyosa signaalin vikavirtasuojakytkimeen, jolloin häiriökohteesta katkeaa virta ja tulipalon synty estyy.

Estää syttymisen tutkitusti

Vakuutusyhtiöt haluavat vähentää tulipaloja ja Fidepro onkin Älypalovaroittimellaan vakuutusyhtiö If:in virallinen vakuutusturvakumppani.

Koneiden ja laitteiden aiheuttamia tulipaloja oli maassamme vuonna 2012 peräti 3500. Kodeissa sähköpalot syttyvät yleisimmin lieden päälle unohtuneista tavaroista tai sähkölaitteista. VTT:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi keittiössä oleva Fidepron Älypalovaroitin katkaisee sähkönsyötön 1-3 minuu-

Tiesitkö?

Kodeissa sähköpalot syttyvät yleisimmin lieden päälle unohtuneista tavaroista tai sähkölaitteista.

4 ///

AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Kiinteistöala työllistää kaikissa suhdanteissa

K

iinko eli Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Koulutussäätiön kanssa toiminut kiinteistöalan aktiivisena kehittäjänä ja kouluttajana jo reilun neljännesvuosisadan ajan. Koulutussisällöt seuraavat tarkasti alan muuttuvia tarpeita ja ennakoivat tulevaa. Koulutukset valmentavat ja syventävät osaamista alalle, jolla on aina kysyntää.

Kiinteistöalan Koulutuskeskukselle tuli mittariin viime vuoden loppupuolella 35 vuotta ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö täyttää tänä vuonna 25 vuotta. – Vuosikymmenten kokemus alan keskeisenä koulutustarjoajana antaa luonnollisesti hyvän selkänojan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Olemme vahvasti verkottunut koulutusyhteisö, jonka avaintehtävänä on edistää alan yritysten, yhteisöjen ja ammattilaisten menestystä ja arvostusta käytännön työelämässä. Siksi meillä on verkostossamme alan parhaat asiantuntijat, joiden osaamisen voimme tarjota opiskelijoillemme, toimitusjohtaja Keijo Kaivanto kertoo. Kiinteistöalan Koulutuskeskus järjestää vuosittain noin 130-150 julkista ja yrityskohtaista koulutus- ja valmennustilaisuutta, joihin osallistuu yli 4 200 henkilöä.

Koulutustilaisuuksista neljännes on yrityskohtaisia tai tilausperusteisia. Kouluttajakuntaan kuuluu lähes 220 eri alojen asiantuntijaa.

Alan osaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Kiinteistöalan koulutus valmistaa esimerkiksi isännöitsijäksi, kirjanpitäjäksi, kiinteistövälittäjäksi, kiinteistöjohtajaksi, kiinteistöpäälliköksi tai rakennuttajaksi tai syventää jo alalla toimivien osaamista. Ala on jo nyt vahva työllistäjä, mutta uusia osaajia tarvitaan esimerkiksi eläköitymisten vuoksi. – Työllisyyttä edistävät myös kiinteistöjen hallinnon ja ylläpidon kehittyminen, rakennusten peruskorjausten lisääntyminen sekä kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset, jotka edellyttävät alan toimijoilta uudenlaista osaamista.

Kiinteistöala ei siis ole niin suhdanneherkkä, sillä kiinteistöt vaativat jatkuvaa johtamista, hoitoa ja huoltoa. Suhdanteet vaikuttavat lähinnä kiinteistönvälityksen, kiinteistöliiketoiminnan ja rakennuttamisen koulutukseen.

Ajantasainen kiinteistöalan koulutus antaa valmiudet myös kehittyneiden työvälineiden ja tekniikan sekä uudenlaisten työmenetel-

Koulutuskeskukselle tuli mittariin viime vuoden loppupuolella 35 vuotta ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö täyttää tänä vuonna 25 vuotta.Kuvassa kehitysjohtaja Jaana Lehto, liiketoimintajohtaja Matti Oinonen sekä toimitusjohtaja Keijo Kaivanto Kiinteistöalan Koulutuskeskuksesta.

mien hyödyntämiseen liiketoimintajohtaja Matti Oinonen toteaa.

Kysyntää uudenlaiselle osaamiselle

Kiinkon keskeisenä ajatuksena on tarjota opiskelijoille viimeisintä tietoa. – Kiinteistö­ alalla tarvitaan yhä enenevässä määrin moniosaamista. Digitalisoituminen on muuttanut esimerkiksi isännöinnin luonnetta, viestinnällä on käytännön työssä yhä suurempi merkitys ja työ edellyttää kykyä verkostoitua, samoin tarvitaan projektiosaamista, kehitysjohtaja Jaana Lehto muistuttaa. – Meidän vahvuutena on se, että toimimme itse hyvin verkottuneesti osaajien keskiössä, jolloin voimme saattaa eri alojen osaajat yhteen ja kattaa koulutustarjonnassa käytännössä kaikki alaan liittyvä tarpeet. Näin haluamme kehittää koko alaa, Lehto lisää.

Koulutuksen vaikuttavuus keskiössä

Kiinko seuraa koko ajan toimintaympäristön muutoksia, ennakoi ja pyrkii ottamaan asioita agendalle ennen kuin ne ovat pinnassa. – Haluamme kuulla opiskelijoiden näkemyksiä, jotta voimme kehittää edelleen koulutusten sisältöjä vastaamaan käytännön tarpeita ja

Kiinkon keskeisenä ajatuksena on tarjota opiskelijoille viimeisintä tietoa. opiskelijoiden toiveita. Konkreettisesti se näkyy esimerkiksi verkkokoulutuksen lisääntymisenä ja koulutuksen modulaarisuuden kehittämisenä. Osaamistarpeiden kartoittaminen omassa asiakaskunnassa on tärkeää, sillä organisaatiot hakevat kustannustehokkuutta kaikilla osa-alueilla, eikä henkilöstölle haluta tarjota yleiskoulutusta, vaan täsmäkoulutusta, joka kehittää koko organisaatiota.

Tämä vastaa täysin myös alan trendejä, jossa painotetaan yhä enenevässä määrin erikoisosaamista, Kaivanto toteaa. Koulutusten vaikuttavuutta koulutuskeskus mittaa niin päättäjäkyselyillä kuin opiskelijoille lähetetyillä kyselyillä.

Tärkeässä roolissa on myös tutkimus- ja kehitysyhteistyö esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa sekä alan tutkimustyön rahoittaminen. – Edelläkävijyys edellyttää myös tuloksia tuottavaa tutkimus- ja kehitystyötä, Kaivanto toteaa lopuksi. www.kiinko.fi MH

6 ///

AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Kiinnostaako 20-40 prosentin tuotto?

Suomessa ei ole vielä herätty kiinteistöjen energiaoptimoinnin mahdollisuuksiin: 13 miljardin euron markkinat mahdollistavat 20-40 prosentin tuotot, mutta tämä kiinnostaa kovin harvoja.

A

alto-yliopiston Kiinteistötalouden professori Seppo Junnila myöntää edellä olevan lausuntonsa hieman kärjistetyksi, mutta iso totuuden siemen siihen sisältyy.

– Vuosittainen uudisrakentamisen markkina on miljardin euron verran pienempi kuin rakennusten energiakustannukset, mutta energia-alalla on vain murto-osa toimijoista verrattuna rakentamiseen. Kiinteistöjen energiankäytön optimoinnilla päästään helposti 20 prosentin tuottoihin kun perinteisessä kiinteistösijoittamisessa tuotto-odotukset ovat yleensä alle puolet tästä, selventää Junnila. Hän uskoo kiinnostuksen energiakulujen pienentämiseen kuitenkin kasvavan, sillä kiinteistöjen vuokria ei ole lähitulevaisuudes-

sa mahdollisuutta nostaa, mutta kustannuspaineet ovat kuitenkin kovat.

Syynä vähäiseen kiinnostukseen energiakulujen vähentämiseen professori Junnila näkee sen, että meillä on totuttu 80/20 –ajattelutapaan. Tällöin keskitytään 20 prosenttiin asiakkaista ja saadaan 80 prosenttia tuloista.

Energia-alalla puolestaan tuotot syntyvät pienistä puroista: kymppitonnin investoinnilla saadaan kahdesta neljään tonnin tuotto.

Nykyprosessien johtamistavat eivät ole tähän riittävän notkeita. Professori Junnila uskookin, että markkinaa on jo alettu tunnistaa, mutta sellaisten liiketoimintamallien löytäminen, jossa hyötyjen jakaminen tyydyttää kaikkia osapuolia, vie aikansa.

Uutta ajattelua myös politiikkaan

Suomalainen energia­politiikka ei ole Seppo Junnilan mukaan pysynyt kuluttajien ja yritysmaailman perässä.

Suomalainen energiapolitiikka ei ole professori Junnilan mukaan pysynyt kuluttajien ja yritysmaailman perässä. Sitä vaivaa tuottajalähtöinen näkökulma sen sijaan, että asioita ajateltaisiin kuluttamisen kannalta. Näin meillä on esimerkiksi käytetty suunnattomasti voimavaroja yhden uuden reaktorin ylössaamiseksi.

– Jos samat panostukset olisi käytetty rakennusten internetin kehittämiseen, olisi saatu ilmastonmuutoksen kannalta paljon suurempi vaikutus. Pelkkä tuotannon säätely johtaa yli-investointeihin. Matalahiiliyhteis-

kuntaa ei voida toteuttaa, jos kiinteistökantaa ja sen kulutuksen joustoa ei saada mukaan, korostaa Junnila.

Rakennusten internet

Uusia liiketoimintamalleja voidaan käyttää rakennusten internetissä, jossa koneet lukevat koneita ja optimoivat kulutusta energian hinnan ja/tai hiilipäästöjen mukaan. Suomeenkin on tullut kaksisuuntainen rakennusten mittaus ja esimerkiksi öljylämmittäjille on jo tarjolla palveluja, joilla voi optimoida lämmityskustannuksia öljyn ja sähkön välillä niiden hintavaihtelujen mukaan.

Yksittäisen rakennuksen energiakustannusten optimoinnista on iso askel kantaverkkotasolle ja tästä syystä näiden välissä on yleensä ns. aluetaso, jossa on useita kymmeniä taloja, joiden energiankäyttöä optimoidaan.

– Japanissa on kokemuksia, että tällainen aluetaso pystyy melkein aina ostamaan kaiken sähkönsä edullisimpaan hintaan. Rakennukset oppivat asukkaan elämäntavoille mutta ne voivat niin haluttaessa myös antaa asujalle vinkkejä energiansäästöön, kertoo Junnila.

Liiketilat helpoiten mukaan

Suomalainen teollisuus on jo tehnyt varsin paljon energiakulujen pienentämiseksi. Liiketilapuolella sen sijaan on vielä paljon parantamisen mahdollisuuksia.

– Energiansäästö ei ole edes monimutkaista: pari napin painallusta ja asentajan käynti, kuvailee Junnila. Hänen mukaansa asumisen puolella osakeyhtiöt voivat olla kankeita päätöksentekijöitä, mutta omakotiasumisessa innostus saattaa nousta nopeastikin, kun päätöksenteon motiiveina ovat sekä ympäristötietoisuus että eurot. MLS

/// Kaikki asiantuntijat osoitteessa www.editori.fi

/// 7

Älykäs valaistus koostuu kolmesta osa-alueesta: uudesta tekniikasta, laadukkaasta optiikasta ja suunnittelusta sekä valaistuksen ohjauksesta ja seurannasta.

Älykäs valaistus tuo tulosta Valaistuksella on väliä monessa mielessä. Perinteisesti toteutettuna sen osuus kiinteistön energiankulutuksesta voi olla hyvinkin merkittävä. Lisäksi valaistus vaikuttaa niin työhyvinvointiin kuin työn tuottavuuteen. Silti moni suomalainen tekee työtä vanhentuneiden valaistusratkaisuiden varassa.

N

iin kutsuttu älykäs valaistus voi tuoda oikein toteutettuna huomattavia kustannussäästöjä ja muita hyötyjä parantuneen työympäristön tai asiakaskokemuksen muodossa. Älykäs valaistus koostuu kolmesta osa-alueesta: uudesta tekniikasta, laadukkaasta optiikasta ja suunnittelusta sekä valaistuksen ohjauksesta ja seurannasta.

– Tulevaisuudessa ihmiset eivät painele valokytkimiä, vaan valaistus säätelee itse itseään.

Jo nyt on mahdollista, että valaistus huomioi ihmisten liikkeen, päivänvalon ja esimerkiksi eri tiloissa tehtävät toiminnot ja muuttuu sen mukaisesti, kertoo valaistusasiantuntija Vesa Vähänen suomalaisesta älykkäitä led-valaistusratkaisuja toimittavasta Greenled Oy:stä.

Automaation avulla esimerkiksi myymälätilassa valaistus voi seurata hyllyjen välissä kulkevaa kuluttajaa niin, että valon määrä on optimaalinen siellä, missä hän kulloinkin kulkee. Muualla valaistus on himmeämpi.

Laadukkaan valaisimen osuus syntyvästä energiansäästöstä on jopa 50 prosenttia.

– Suomessa valaistuksen vaikutusta ostokokemukseen ei toistaiseksi ole osattu hyödyntää kovin laajasti, Vähänen sanoo.

Kustannukset voidaan kattaa säästöillä

Valon merkitys on suuri myymälöiden lisäksi esimerkiksi teollisuudessa ja toimistotyössä.

Työtilojen valaistusta säätelevät standardit, joiden tarkoitus on lisätä työturvallisuutta.

Lisäksi valaistus vaikuttaa työhyvinvointiin.

– Dynaaminen valaistus eli valon optimaalinen sävy vaikuttaa todistetusti suoraan myös tuottavuuteen, huomauttaa Vähänen.

Greenled on vastannut monien vaativien kohteiden valaistuksesta jäähalleista kauppakeskuksiin ja teollisuuden tiloihin. Nyt markkinoille on tulossa innovatiivinen Alfatoimistovalaisinsarja, joka sopii erinomaisesti toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin ja muihin vastaaviin tiloihin.

– Laadukkaan valaisimen osuus syntyvästä energiansäästöstä on jopa 50 prosenttia. Ei siis ole ihan sama, millaisilla tuotteilla valaistus toteutetaan, Vähänen huomauttaa.

Greenled Smart Lighting -konseptissa on huomioitu kaikki älykkään valaistuksen osa-alueet sekä asiakkaalle sopivin rahoitusvaihtoehto.

– Laadukkaat led-valaisimet yhdistettynä älykkääseen ohjaukseen ja suunnitteluun säästävät energiaa ja siten kiinteistön ylläpitokustannuksia. Greenled voi toteuttaa valaistuksen uusimisen niin, että kustannukset katetaan syntyvillä säästöillä, Vähänen valottaa.

Kestävän kehityksen kannattaja

Greenled on erikoistunut asiakkaiden liiketoimintaa tukevien ja energiatehokkaiden valaistusratkaisujen toimittamiseen. Kestävä kehitys on koko liiketoiminnan kantava ajatus.

Yhtenä osoituksena tästä Greenled siirsi vuonna 2013 tuotantoaan takaisin Suomeen.

Tuotannon siirto paransi yrityksen kustannustehokkuutta sekä tuotteiden laadunvalvontaa ja toimitusvarmuutta.

Tuotanto on hajautettu kotimaassa toimivien kumppanien tuotantoympäristöihin, joissa hyödynnetään jo olemassa olevia resursseja.

– Tämä konsepti takaa meille joustavan ja skaalautuvan toimitusprosessin. Suomalaisena toimittajana Greenled on luotettava valinta, joka pystyy toimittamaan vaativatkin valaistusratkaisut järkevässä aikataulussa hyvin erilaisiin kohteisiin, Vähänen toteaa. www.greenled.fi Teksti: Hanna Nordgren

8 ///

AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Älykäs rakennusautomaatio – ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden optimointiin

Moderni, kokonaisvaltainen rakennusautomaatio mahdollistaa kestävien ja energiatehokkaiden rakennus- ja asumisratkaisujen toteuttamisen Green Building -periaatteella. Beckhoff tarjoaa rakennusautomaation tarpeisiin kattavan ja skaalautuvan ohjausjärjestelmän.

B

eckhoff toimittaa avoimia automaatiojärjestelmiä, jotka pohjautuvat PC-pohjaiseen ohjaustekniikkaan.

Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa kenttäväyläkomponentit, liikkeenohjaustuotteet, teollisuus-PC:t ja ohjauspaneelit sekä automaatiosovelluksien ohjelmistot. Eri ryhmien tuotteita voidaan käyttää erillisinä komponentteina, tai ne voidaan integroida täydellisiksi ohjausjärjestelmiksi.

– Beckhoffin tuotteita ja järjestelmäratkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti monenlaisissa sovelluksissa nopeista työstökeskuksista aina älykkääseen rakennusautomaatioon, toimialapäällikkö Jussi Piispanen kertoo.

Ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden optimointiin

Beckhoffin PC-pohjainen ohjaustekniikka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia myös rakennusten energiatehokkuuden optimointiin.

– Voimme tarjota kaikkien sovellusaluei-

den tarpeisiin skaalautuvan tuotevalikoiman, josta rakennustekniikan ammattilaiset voivat valita tarvitsemansa. Valikoima ulottuu yksittäisen tilan tai rakennusvyöhykkeen automatisoinnista aina koko rakennuksen kattavaan ohjausjärjestelmään Etuna avoimuus ja skaalautuvuus

Piispasen mukaan avoimuus on yksi Beckhoff rakennusautomaatiojärjestelmän eduista.

– Käytännössä rakennuksen kaikki järjestelmät voidaan integroida samaan järjestelmään. Näin voidaan saavuttaa paras mahdollinen hyöty automaatioratkaisun integroinnin, investointikustannusten minimoinnin, ylläpidon, optimoinnin ja energiatehokkuuden lisäämisen suhteen.

Säästöä lämmitys- ja ilmastointikuluihin

Viime vuosien aikana tiukentuneet rakennusten energiansäästövaatimukset ovat puolestaan kiristäneet lämmitys-, ilmastointi- ja valaistusjärjestelmien ohjauksessa

käytettäviin ohjelmistoihin kohdistuvia vaatimuksia.

– Beckhoffin HVAC-kirjasto on ohjelmistotyökalu, joka tarjoaa järjestelmäintegraattorille kaikki lämmityksen, ilmastoinnin ja valaistuksen ohjaukseen tarvittavat toiminnot. Ohjelmistokirjasto sisältää valmiit ohjelmistokomponentit energiansäästötoimintoja, kuten esimerkiksi auringon paikkaan perustuvaan valaistuksen, lämmityksen ja häikäisyn suojauksen ohjausta varten.

Tehoa käyttökustannusten seurantaan

Käyttökustannusten jatkuvan nousu lisää tarvetta seurata rakennuksen energiankulutusta.

Beckhoff rakennusautomaatiojärjestelmä mahdollistaa energiakulutuksen seurannan kulutuskohteittain sekä tiedon tallentamisen myöhempää seuraamista varten. Muutokset energiankulutuksessa rakennuksen käytön aikana auttavat paikallistamaan mahdolliset vikaantuneet järjestelmät jo aikaisessa vaiheessa, Piispanen toteaa. www.beckhoff.fi MH

Maksimoitu joustavuus PC-pohjainen ohjaustekniikka mahdollistaa rakennuksen kaikkien toimintojen ja niiden muutosten toteuttamisen ohjelmistopohjaisesti. Tämä takaa parhaimman joustavuuden ja alhaisemmat suunnittelukustannukset. Kattavat ohjelmistokirjastot sisältävät kaikki olennaiset rakennuksen ohjaustoiminnot.

Skaalautuva ohjaustekniikka Skaalautuva ja modulaarinen Beckhoff-ohjaus­ järjestelmä tarjoaa sopivan ratkaisun kaikkiin rakennuksen ohjauksiin yksittäisen huoneen ohjauksesta aina koko kiinteistön hallintaan asti.

Voimme tarjota kaikkien sovellusalueiden tarpeisiin skaalautuvan tuotevalikoiman, josta rakennus­ tekniikan ammattilaiset voivat valita tarvitsemansa.

/// Kaikki asiantuntijat osoitteessa www.editori.fi

/// 9

Putkiremontti voi siirtyä tulevaisuuteen Kun kiinteistön putkiin on kertynyt sakkaa, virtaukset heikentyneet eivätkä patterit lämpene, iso putkiremontti voi jäädä kuitenkin pelkäksi uhkakuvaksi. Bauerin vedenkäsittelylaite voi ratkaista ongelmat edullisesti ja tehokkaasti sekä siirtää remontintarpeen pitkälle tulevaisuuteen.

B

auerin vedenkäsittelylaite voidaan liittää erilaisten kiinteistöjen käyttö- ja lämmitysvesijärjestelmiin.

Menetelmän edullisuus perustuu yksinkertaisuuteen: laitteisto koostuu ohjausyksiköstä sekä putkiston osaksi liitettävästä käsittelyosasta, kelaputkesta. Suljettuihin järjestelmiin tulee lisäksi erillinen suodatin, jotta irtoava sakka saadaan ulos putkistosta.

Putkistoa ei siis rassata tai pinnoiteta, eikä veteen lisätä mitään kemikaaleja tai lisäaineita.

Laitteisto on huoltovapaa.

Menetelmän toiminta puolestaan perustuu ilmiöön, joka saadaan aikaan muuttuvilla magneettikentillä: kelaputkeen synnytetty magneettikenttä muokkaa veden kovuustekijät muotoon, jossa ne eivät tartu kalusteisiin. Käsitelty vesi liuottaa vähitellen vanhat saostumat, yleensä kalsiumkarbonaatin mikroskooppisen pieniksi kiteiksi aiheuttamatta veteen minkäänlaisia toiminta- tai makuhäiriöitä. Lisää sakkaa ei siis synny.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

VTT on tutkimusraportissaan todennut, että 16 kuukautta Bauerin käyttöönoton jälkeen tutkitun kiinteistön kylmävesiputkiston sakkakertymät olivat yleensä vähentyneet runsaasta kohtalaiksi. Myöskään lämpimän käyttöveden putkiseinämien syöpyminen ei ollut seurantajaksolla lisääntynyt. Kiinteistön talonmiehen mukaan sekä vesikalusteiden korjaustarve että putkistojen vuodot vähenivät, veden maku ja haju paranivat Bauerin käyttöönoton jälkeen.

Joissakin kohteissa putkisto-ongelmien kanssa on painittu pitkäänkin, ennen kuin ratkaisu on löytynyt helposti ja edullisesti.

Huonot laitteet pilaavat alan maineen

Tuotepäällikkö Timonen harmittelee markkinoilla olevia tuotteita, jotka eivät täytä niille annettuja lupauksia.

– Tällaiset pilaavat koko alan maineen.

Olemme suomalainen yhtiö, jonka tuotanto ja tuotekehitys on Saksassa. Tytäryhtiöt meillä on Ruotsissa ja Venäjällä. Lisäksi yhteistyökumppaneita on ympäri maailmaa.

Kemikaalitonta menetelmäämme on kehitetty parikymmentä vuotta ja asentaminen perustuu aina asiakaskohtaiseen mitoitukseen, jossa kartoitetaan veden kulutusmäärät sekä vesimittarien koko, lämmitysjärjestelmissä verkoston koko. Näin päästään toimivaan lopputulokseen, korostaa Timonen. www.bauer-wt.com MLS

Järjestelmän avulla kuopiolainen taloyhtiö on pudottanut kaukolämpölaskuaan peräti 17 000 eurolla vuodessa.

Putki As. Oy Kirkkokatu 35:ssä Kuopiossa ennen Bauerin asennusta ja sama putki (oikealla) vuosi Bauerin käyttöönoton jälkeen.

Lämmityskulut pienenevät

– Järjestelmämme avulla esimerkiksi kuopiolainen taloyhtiö on pudottanut kaukolämpölaskuaan peräti 17 000 eurolla vuodessa, kun patterit lämpiävät kunnolla. Myös vesikalusteiden vaihto loppui eivätkä hanat enää tiputa, kun putkistoihin, pattereihin ja lämmönvaihtimiin kertynyt sakka saatiin poistettua, kertoo Bauer Watertechnology Oy:n tuotepäällikkö Mikko Timonen. Yhtiön nettisivuilta löytyy runsaasti muidenkin taloyhtiöiden ja kiinteistöjen kokemuksia Bauerin käytöstä.

Bauer asennettuna lämmitysjärjestelmään.

Bauer asennettuna käyttövesijärjestelmään

Käyttövesiputki ennen Bauerin käyttöönottoa ja sama putki (oikealla) 16 kk Bauerin käyttöönoton jälkeen.

10 /// AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Energiasuunnittelulla varmistetaan rakennuksen energiatehokkuustavoitteet

O

ptiplanin energiasuunnittelulla ohjataan kiinteistöjen suunnittelua, toteutusta, käyttöönottoa ja käyttöä siten, että hankkeelle asetettu energiatehokkuustavoite saavutetaan.

Sekä rakennus- että suunnittelualalla globaali huoli ilmaston lämpenemisestä luo paineita kestävän kehityksen arvojen mukaiselle toiminnalle. – Oikeat ratkaisut jo suunnitteluvaiheessa varmistavat, että rakentamisen ja rakennusten käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman alhaiset, Optiplan Oy:n energia- ja ympäristöpalvelut yksikön johtaja Kimmo Liljeström toteaa.

Hänen mukaan paras lopputulos saavutetaan huomioimalla rakennuksen koko elinkaaren energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat jo hankkeen alkuvaiheessa. – Laajaan kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun ja rakentamisen prosessiin päästään hyödyntämällä ympäristösertifiointijärjestelmiä. Asiantuntevalla energiasuunnittelulla puolestaan varmistetaan, että kohde täyttää sille asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Asiantuntevalla energia­ suunnittelulla varmistetaan, että kohde täyttää sille asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Energiasuunnittelu on osa kokonaisuutta

Energiasuunnittelulla ohjataan kiinteistöjen suunnittelua, toteutusta, käyttöönottoa ja käyttöä. Hankkeelle luodaan siis energiasuunnitteluprosessi, joka sisältää tavoitteiden asettamisen, vaihtoehtoratkaisujen vertailun, kokonaissuunnitteluratkaisun optimoimisen, toteutuksen varmistamisen ja käytön todentamisen. – Optiplanin kokonaissuunnittelutiimiin nimetään vastaava energiasuunnittelija, joka ohjaa ja arvioi hankkeen energiatehokkuutta, määräykset ja asiakkaan asettamat tavoitteet huomioiden. Paras tulos saavutetaan koko suunnittelutiimin tiiviillä ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä, Liljeström toteaa. www.optiplan.fi MH

Raha tulee sisään avoimista ovista

A

Biddlen ilmaverhot pitävät tehokkaasti sisäja ulkoilman erillään ja poistavat vedontunteen paikoissa, joissa liikutaan paljon.

voimet ovet houkuttelevat asiakkaita sisään, mutta suuri sisä- ja ulkoilman lämpötilaero aiheuttaa ison energiahukan ja kuluerän. Biddle-ilmaverhot estävät sisäilman karkaamisen ulos. Ne myös lisäävät viihtyvyyttä sekä hyödynnettäviä neliöitä.

Ilmaverhon toiminta perustuu puhallettavaan lämpimään ilmasuihkuun, joka muodostaa ilmaverhon kylmän ja lämpimän tilan välille. Merkitys korostuu kesähelteillä, kun kallis jäähdytetty ilma pysyy sisällä.

– Biddle-ilmaverhojen teho perustuu patentoituihin ratkaisuihin ja pitkään tuotekehitykseen, jossa hyvään hyötysuhteeseen ja kestävään teknologiaan on kiinnitetty runsaasti huomiota. Kun hyötysuhde on 90 prosenttia, on takaisinmaksuaikakin lyhyt,

Optiplan Oy:n energia- ja ympäristöpalvelut yksikön johtaja Kimmo Liljeström.

Optiplan energiasuunnittelupalvelut: • Energiasuunnittelu • Energiakaava • Alueelliset energiaratkaisut • Energiantuotantojärjestelmät • Uusiutuvat energialähteet • Energiatehokkuuden kehityssuunnitelma • Rakennusluvan energiaselvitys • Energiankulutuksen laskenta • Energiakulutuksen seuranta

sanoo Biddleä maahantuovan Stravent Oy:n toimitusjohtaja Timo Karkulahti.

Kiinteistön energiankulutuksen kannalta on oleellista, että ilmaverho on mitoitettu oikein, jotta teho riittää joka tilanteessa.

Biddle-ilmaverhoihin on saatavissa myös automaattiohjaus, joka huolehtii optimaalisista asetuksista joka tilanteessa.

Liikennepaikkoihin

Ilmaverhot soveltuvat kaikkiin paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kertoo Timo Karkulahti.

– Ostoskeskuksissa sekä isoissa aulatiloissa korostuu energiansäästön ja viihtyvyyden lisäksi vielä se, että ilmaverhon asentamisen jälkeen voidaan oven lähellä olevat tilat ottaa käyttöön, sillä ilmaverho poistaa vedon. Näin asiakkaita voidaan houkutella sisään entistä tehokkaammin, muistuttaa Karkulahti.

Biddle-ilmaverhot ovat käytössä myös liikenneasemilla sekä erilaisissa logistiikkakeskuksissa. Kylmävarastoissa ilmaverhoilla Biddlen käyttäjiä ovat mm. pystytään estämään lämpimän kostean ilStockmann, Itäkeskus, Ideapark, man pääsy pakkasvarastoon, jolloin työturHelsingin Messukeskus, vallisuus paranee, kun ajoreitit eivät jäädy.

Keskon ja SOK:n hypermarketit, Myös pakastetuotteiden säilyvyys paranee. pelastuslaitos, koulut ja päiväkodit. www.stravent.fi MLS

12 /// AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

/// Kaikki asiantuntijat osoitteessa www.editori.fi

/// 13

Uusiutuvien energioiden monet mahdollisuudet

S

uomessa uusiutuvien energioiden osuus koko energiankulutuksesta oli viime vuonna 35 prosenttia. Muutamassa vuodessa osuus on noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä, pääosin bioenergian lisääntyneen käytön myötä.

Kun EU edellisen kerran asetti ilmastotavoitteita, pidettiin Suomelle tulleita lukuja kovina, sillä uusiutuvien osuuden oli määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä kymmenellä prosenttiyksilöllä 38 prosenttiin.

– Tavoitteet laskettiin silloisen energiankulutuksen kasvuarvion perusteella. Suomessa kulutus ei ole noussut siinä määrin kuin vielä vuonna 2008 arvioitiin ja näin uusiutuvien energioiden osuuden kasvattaminen on sujunut ennakoitua helpommin, arvioi VTT:n professori Kai Sipilä.

EU:n tammikuussa ehdottamissa ilmastotavoitteissa luovuttiin maakohtaisista uusiutuvan energian käyttötavoitteista.

Resurssitehokasta hyödyntämistä

Suomessa bioenergian käyttö on ollut perinteisesti varsin suurta, sillä selluteollisuuden sivutuotteena syntyvää mustalipeää poltetaan energiaksi. Viime vuonna bioenergian osuus koko energian käytöstä oli jo viidennes, vesivoiman 14 prosenttia ja tuulivoiman yhden prosentin.

– Euroopassa bioenergia käytetään yleensä lämmöntuotannon lisäksi yleensä sähkön lauhdetuotantoon. Meillä bioenergiasta tehdään lähes aina sähkön lisäksi myös lämpöä kaukolämpöverkkoon, mikä parantaa sekä tehokkuutta että kannattavuutta, selvittää Sipilä.

Uusia teknologioita

Kasvihuonepäästöjen yhä kasvavat vähentämisvaatimukset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia teknologioiden kehittämiseen, mm. yhdyskuntajätteen energiakäyttöön.

Lahdessa otettiinkin käyttöön pari vuotta sitten maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen

kaasutuslaitos, jossa jätetonnista saadaan sähköä lähes kaksi kertaa enemmän kuin arina­ laitoksessa. Myös liikennepolttoaineiden kehityksessä Suomi on kehityksen kärjessä.

St1 oli ensimmäisten joukossa aloittaessaan polttoaineiden valmistuksen elintarviketeollisuuden jätteistä. UPM:n biodiesellaitos käyttää raaka-aineena mäntyöljyä.

– Mikäli hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) saadaan kaupalliseen käyttöön, on se Suomelle pitkän aikavälin erikoismahdollisuus, uskoo VTT:n Energiatalouden tiimipäällikkö Tiina Koljonen.

Ruokaa vai energiaa?

Professori Sipilä pitää Suomen panostuksia bioenergiaan oikeaan osuneina.

– Bioenergiaosaamisemme nojaa voimakkaasti puuhun eikä ruuan raaka-aineisiin. Euroopassa on yli tuhat paikkakuntaa, jossa on metsäteollisuuden laitoksia. EU-direktiiviehdotuksen mukaan biopolttoaineissa saa olla ruokaaineiksi soveltuvia raaka-aineita enimmillään seitsemän prosenttia. Kun vielä pystymme rakentamaan yhteistyöverkostot, jossa tarjotaan koko ketju jätteiden keräämisestä valmiiksi kierrätys- ja energiapalveluksi, on meillä hyvät mahdollisuudet kasvattaa vientiämme. MLS

Faktatieto säästää kiinteistöjen ylläpitokuluja L&T:llä tiedetään, miten on mahdollista säästää energiaa ja kiinteistöjen ylläpitokuluja. Ytimessä on tieto ja se, mitä kiinteistöistä tuotetulla tiedolla tehdään.

E

nergiatehokas kiinteistönhoito kannattaa, sillä mitä vähemmän kiinteistösi kuluttaa, sitä enemmän putoavat kustannukset. Energiansäästö on samalla konkreettista omaisuudenhoitoa. Kun kiinteistön energiankulutus vähenee 25 prosenttia, sen arvo voi nousta jopa seitsemän prosenttia.

Todellinen energian ja kustannusten säästö punnitaan kuitenkin aina arjessa.

– Kiinteistöjen johtaminen on kuten mikä tahansa johtaminen eli se perustuu faktatietoon. Kiinteistönhoidossa päivittäiset havainnot ja huomiot jäävät kuitenkin usein havaintojen tasolle, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja päätöksentekoa, L&T:n yksikönpäällikkö Antti Toivanen toteaa.

Ajantasaista tietoa ja vaivattomia päätöksiä

Juuri tästä syystä L&T haluaa tuottaa kiinteistönomistajalle sellaista tietoa, jonka avulla kiinteistöjä on mahdollista johtaa paremmin ja energiatehokkaammin.

– Siksi meillä on tarjota kiinteistön ylläpitoon kumppaniksi energianhallintakeskus.

Toivasen mukaan energianhallintakeskuksessa L&T:n energia-asiantuntijat tarkastavat säännöllisesti etäyhteydellä asiakkaiden taloteknisten järjestelmien toiminnan, jonka jälkeen havainnot raportoidaan ekohuoltokoulutetulle huoltomiehelle toimenpiteitä varten, ja korjaustarpeet sekä parannusehdotukset asiakkaille kustannusarvioineen.

– Keskus siis seuraa tarkasti korjaustoimien edistymistä ja energiatehokkuuden kehitystä. Asiakas saa kaksi kertaa kuukaudessa raportin, josta löytyy muun muassa tehdyt korjaustoimet ja niiden vaikutukset, vikalistat ja poikkeamat, parannusehdotusten kustannusarviot. Investointeihin voidaan liittää myös tietoa takaisinmaksuajoista. Näin tieto on aina ajantasaista, läpinäkyvää ja omistajalla on mahdollista saada vaivattomasti oleelliset tiedot päätöksentekonsa tueksi, Toivanen toteaa. www.lassila-tikanoja.fi MH

14 /// AsiantuntijaOpas / helmikuu 2014

Vapo investoi energia

• Vapo Oy:n Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue vastaa konsernin energialiiketoiminnasta, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli n. 105 miljoonaa euroa.

• Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue on vahva paikallinen toimija, joka palvelee asiakkaita soveltuvimmilla energiaratkaisuilla hyödyntäen paikallisia biopolttoaineita Pohjoismaissa ja Baltiassa.

• Tuotamme n. 2 TWh energiaa sähkömarkkinoille sekä kaukolämpönä ja prosessihöyrynä lämpöasiakkaillemme.

• Omistamme ja operoimme seitsemää turvetta ja puuta polttavaa voimalaitosta, 20 kaukolämpöverkkoa sekä 140 turvetta ja puupohjaisia polttoaineita käyttävää lämpökeskusta. Vuotuinen sähköntuotanto on noin 120 GWh.

Jari Kymäläinen (oik.) ja Clas Blomberg korostavat kiinteistöjen kaukolämpölaitteistojen huollon ja ylläpidon merkitystä energiankäytön tehostamisessa.

/// Kaikki asiantuntijat osoitteessa www.editori.fi

/// 15

tehokkuuteen Energiatehokkuuden parantaminen nostettiin Vapo Oy:n Lämpö- ja sähköliiketoiminnassa yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi vuonna 2012.

V

apossa on toteutettu parin viime vuoden aikana lukuisia hankkeita energian tuotannon, siirron ja jakelun tehostamiseksi. Optimoimalla lämpö- ja voimalaitosten ajotapoja, investoimalla järkeviin tuotannon prosessimuutoksiin sekä kartoittamalla kaukolämpöverkkojen lämmön kulutusta tavoitellaan parhaimmillaan jopa 10 prosentin parannusta laitos- tai verkkokohtaiseen tehokkuuteen. Yksittäisestä projektista energiatehokkuuden parantamisessa ei ole kysymys, vaan Vapossa tähdätään jatkuvaan parantamiseen.

Kaukolämpötoimintaa kehitetään

Vapo jatkaa panostuksiaan kaukolämpötuotannon ja käytön tehokkuuteen. Kaukolämmön käytön tehostamisvaihtoehtoja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa, joita ovat asuintalot, liikerakennukset ja teollisuusyritykset. Asiakkaiden lämmönkulutusprosessien tuntemus ja ymmärrys luovat edellytykset tehokkaalle asiakkaiden lämmön käytölle.

Käyttötavoilla iso merkitys

On selvää, että käyttötavoilla on suuri merkitys energiankulutukseen. Mutta myös laitteiston kunnossapidolla ja huollolla on merkittävä vaikutus. Näin on erityisesti kaukolämmön osalta.

Kehitysjohtaja Jari Kymäläinen kertoo, että asiakkaiden kanssa yhteistyössä pyritään saamaan heidän kaukolämpölaitteistoistaan enemmän irti jäähtyvyyttä parantamalla. Syynä laitteiden vajavaiseen toimintaan voi olla mm. sakan kertyminen putkistoon, laitteiden likaantuminen ja venttiilien jumiutuminen.

– Laitteistot on hyvä käydä säännöllisesti läpi ja huoltaa, jotta pysytään kaukolämpöveden mitoituspisteen jäähtymistasolla, joka yleensä on 50 ºC. Muuten saattaa käydä niin, että vuosien saatossa jäähtyvyys saattaa huomaamatta jopa puolittua. Tämä merkitsee

Asiakkaiden kanssa yhteistyössä pyritään saamaan heidän kauko­lämpö­ laitteistoistaan enemmän irti jäähtyvyyttä parantamalla. myös tehon puolittumista samalla tilausvesimäärällä. Tällöin virtausta joudutaan kasvattamaan yli sovitun, jotta asiakkaan lämmöntarve saadaan tyydytettyä. Tämä puolestaan vaikuttaa koko verkkoon ja saattaa kovilla pakkasilla johtaa ongelmiin verkoston siirtokyvyn ja pumppauskapasiteetin riittävyyden suhteen, selventää erityisasiantuntija Clas Blomberg. Hän nostaa esiin myös sen, että jatkossa Vapossa seurataan entistä tarkemmin kaukolämpöveden jäähtymistä asiakkaiden laitteissa, jotta kaukolämpöverkon toiminta saadaan optimoitua.

– Tavoitteenamme on, että yhteistyössä asiakkaiden kanssa katsomme, miten lämmönkulutus saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Teollisuusasiakkaiden kanssa käymme läpi tarvittaessa koko tehdasprosessin, jotta lämmön siirto asiakkaiden omassa jakeluverkossa saadaan tehokkaaksi ja päästä entistä parempaan lopputulokseen, painottaa Kymäläinen.

Kaukolämpöverkkoa laajennetaan.

Tehokkuus mahdollistaa investoinnit

Kaukolämpöveden tehokas jäähdyttäminen vaikuttaa koko verkoston lämpöhäviöihin ja pumppauskustannuksiin.

– Jos lämpöhäviöt ovat isoja, vaikuttaa se luonnollisesti kaukolämmön kilpailukykyä alentavasti. Kaukolämpöverkkojen tehokkaammalla käytöllä mahdollistetaan laitostuotantopään investoinnit, joiden avulla puolestaan voimme taata entistä kilpailukykyisemmän kaukolämmöntuotannon myös tulevaisuudessa, korostaa Kymäläinen. www.vapo.fi MLS

Laitteistojen kunnon seurannalla varmistetaan kaukolämmön tehokas hyödyntäminen kiinteistöissä.