Maakuntien vahvimmat -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
Maakuntien vahvimmat POHJANMAA, ETELÄ-, KESKI- JA POHJOIS-POHJANMAA
Marraskuu 2022 Maakuntien vahvimmat -extra on Editor HelsiNGIn tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.
Vastaava tuottaja Valtteri Rantalainen | ULKOASU Jenni Hyttinen kirjoittajat Meri Savonen, Mari Korhonen Painopaikka Sanomapaino 2022
Editor Helsinki Oy | www.wematchu.com | Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi
Osaava ja vastuullinen LapWall
Kotimainen LapWall on Euroopan suurin puuelementtien valmistaja ja puuelementoinnin edelläkävijä. s. 4
Pohjanlahden mestariteos
Wasalinen upea Aurora Botnia täyttää ensimmäisenä matkustaja-autolauttana maailmassa Clean Design -luokkamerkin kriteerit. s. 2-3
Matkalla kohti hyvinvointialuetta
Soiten toimitusjohtaja Minna KorkiakoskiVästi on panostanut avoimen keskustelukulttuurin luomiseen. s. 2
Juuri oikeanlaista ja laadukasta hoitoa Palveluntarvetta ja toimintakykyä arvioivan RAI-järjestelmän käyttö on lakisääteistä ikäihmisten palveluissa ensi huhtikuusta alkaen. Koulutusja konsultointiyritys GeroFuture auttaa organisaatioita RAI-tiedon monipuolisessa hyödyntämisessä sekä laadun ja toiminnan kehittämisessä. Teksti: Meri Savonen
“
Tärkeintä on se, että tietoa ei kerätä vain tiedon keräämisen vuoksi, vaan sen merkitys ymmärretään laajemmin organisaation joka tasolla.
– RAI tuo tiedon vertailukelpoiseen ja numeerisesti mitattavaan muotoon, kunhan asiakasarvioinnit on tehty luotettavasti ja oikein, sanoo GeroFuturen operatiivinen johtaja Tuija Lambacka. Tärkeintä on se, että tietoa ei kerätä vain tiedon keräämisen vuoksi, vaan sen merkitys ymmärretään laajemmin organisaation joka tasolla ja saatua tietoa hyödynnetään
monipuolisesti. Tässä korostuu johtamisen merkitys. – Olemme kouluttaneet tuhansia henkilöitä sadoissa koulutuksissa, eikä kaikille ole ollut lainkaan selvää, miksi RAI on olemassa. Aikaa ja vaivaa menee täysin hukkaan, jos vaivalla kerättyä tietoa ei hyödynnetä organisaatiossa monipuolisesti, Lambacka sanoo. Kuva: Natalia Flejszar
Olemme vastanneet kentältä tulleeseen koulutustarpeeseen esimerkiksi RAI-järjestelmän käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyen, sanoo GeroFuturen toimitusjohtaja Katriina Niemelä. Kempeleläinen GeroFuture tarjoaa monipuolista koulutusta ja konsultaatiota sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäri maata. Yritys on erikoistunut laadun ja johtamisen kehittämiseen sekä juuri nyt ajankohtaiseen RAI-järjestelmään. Ikääntyneille palvelua tuottavien organisaatioiden on aloitettava RAI-järjestelmän käyttö viimeistään 1.4.2023. RAI (Resident Assessment Instrument) on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. Parhaimmillaan RAI tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä asiakkaalle siten, että se vastaa mahdolli-
simman hyvin juuri hänen tarpeisiinsa. Lisäksi järjestelmä tuottaa tunnuslukuja, joiden avulla voidaan vertailla hoitopaikkoja, esimerkiksi sen suhteen, paljonko yksikössä on asukkaita, joilla ei ole lainkaan aktiviteetteja hereilläoloaikanaan, tai minkä verran käytetään liikkumisrajoitteita.
Monipuolista kokemusta ja asiantuntemusta
RAI on oikein käytettynä käyttökelpoinen väline paitsi hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemisessä myös laatujärjestelmissä sekä organisaation toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. GeroFuturen rakentamalla mallilla RAI-tieto pystytään myös integroimaan omavalvontaan. – Jotta pystyy järjestämään tämänkaltaisia koulutuksia, täytyy ymmärtää prosessit, jotka liittyvät johtamiseen ja organisaation toimintaan sekä yksityisellä että julkisella puolella, Niemelä sanoo. GeroFuturella on osaamista niin sosiaali- ja terveyden-
GeroFuture tarjoaa monitasoista, ohjelmistoista riippumatonta ja sisältöön keskittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta sekä johdolle että hoitotyön käytännön tekijöille. Asiakkaita on yksityisen sektorin toimijoista kuntiin ja tuleviin hyvinvointialueisiin. Kuvassa operatiivinen johtaja Tuija Lambacka ja toimitusjohtaja Katriina Niemelä.
huollon lainsäädännöstä ja hoitotyön käytännöstä kuin taloudesta, johtamisesta ja laatujärjestelmistä. – Meillä on ainutlaatuinen osaamistausta ja palvelutuotteet. Pystymme hahmottamaan ja hallitsemaan isoja kokonaisuuksia, Lambacka sanoo.
– Olemme saaneet paljon kiitosta myös toimintamme konkreettisuudesta. Hyödynnämme esimerkiksi organisaation toiveesta heidän omia,
www.gerofuture.fi
THL:n tuottamia asiakasrakenne-, laatu- ja palautetietoja. Näin tuomme koulutuksen lähelle organisaation omaa tekemistä, Niemelä sanoo.
Maakuntien vahvimmat -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
2 Maakuntien vahvimmat – POHJANMAA, ETELÄ-, KESKI- JA POHJOIS-POHJANMAA
Viiden vuoden etumatkalla kohti hyvinvointialuetta Keski-Pohjanmaalla on jo kokemusta siitä, miten hyvinvointialueen luomisessa onnistutaan. Avaintekijöitä ovat yhteistyö, erilaisuuden arvostaminen ja ihmisläheinen ajattelu. Teksti: Mari Korhonen
Suomessa ollaan historiallisen murroksen äärellä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien harteilta hyvinvointialueille vuoden alusta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on muutoksessa valtakunnallisesti askeleen edellä, sillä Keski-Pohjanmaalla on rakennettu toiminnallisesti hyvinvointialueen mukaista sote-maailmaa jo vuodesta 2017. Suurin turbulenssi on nyt jo ohi ja kulttuurinen integraatio alkaa olla totta. Se on edellyttänyt erilaisuuden arvostamista, ihmisen näköistä kehittämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken yli ammatillisten rajojen. Hyvinvointialueeseen astutaan Keski-Pohjanmaalla kokemuksen tuomalla varmuudella, ihmisläheisellä keveydellä ja pienen maantieteellisen alueen mahdollistamalla ketteryydellä.
– Siinä missä toisaalla hyvinvointialuetta rakennetaan leveämpien harteiden ylle, meidän maantieteellinen alueemme pienenee merkittävästi, kun Kruunupyy siirtyy osaksi Pohjanmaan hyvinvointialuetta.
“
Tunnemme ympäristömme ihmiset ja ihmiset tuntevat meidät.
Pitkien perinteiden päättyminen kyseisen kunnan kanssa haastaa meidät, mutta samalla kompakti kokomme on voimavaramme. Tunnemme ympäristömme ihmiset ja ihmiset tuntevat meidät. Se edesauttaa palvelujen kehittämistä ihminen keskiössä, toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo ja vilkuttaa välillä lasin läpi ohikulkevalle henkilökunnalle. Lämmin tunnelma välittyy.
Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västion panostanut avoimen keskustelukulttuurin luomiseen, jossa eri ammattiryhmät kohtaavat toiseensa luontevasti.
Yhdessä vahvoiksi
Johtajana Korkiakoski-Västi on panostanut avoimen keskustelukulttuurin luomiseen, jossa eri ammattiryhmät kohtaavat toiseensa luontevasti ja joukkuekokemuksesta tulee moniammatillinen. – Tämä on edellyttänyt keskustelua riittävän pienissä alueellisissa ryhmissä, jotta henkilöstö on kokenut olevansa osa joukkuetta ja oma pelipaikka on löytynyt. Tarvitaan erilaisia keskustelufoorumeita ja tilaa epämuodollisille kohtaamisille, jotta eri ammattiryhmät lähihoitajista ylilääkäreihin löytävät yhteisen kahvipannun luo ja oppivat ymmärtämään ja arvostamaan toisiaan.
“
Tarvitaan erilaisia keskustelufoorumeita ja tilaa epämuodollisille kohtaamisille, jotta eri ammattiryhmät lähihoitajista ylilääkäreihin löytävät yhteisen kahvipannun luo.
Keski-Pohjanmaa on jo entuudestaan tunnettu asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä aktiivisesti osallistavasta kulttuuristaan. Tulevaisuudessa hyväksi havaittuja käytäntöjä aiotaan vahvistaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken laajentaa entisestään. Lisäksi Korkiakoski-Västi peräänkuuluttaa yhteistyön merkitystä kuntien ja palvelualueiden kesken. – Kunnat ja hyvinvointialueet ovat yhteisellä asialla, joten on kriittisen tärkeää, ettei yhteys esimerkiksi kouluihin ja päivähoitoon katkea. Yhteistyön vahvistava voima on merkittävä, Korkiakoski-Västi päättää ja kokemus puhuu.
SOITE Soite on maakunnallinen perus- ja erikoispalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteenliittävä kuntayhtymä Keski-Pohjanmaalla.
www.soite.fi
AAVISTUS TULEVA räjäytti pankin
Metalliteollisuuden markkinakehityksen ennakointi kolminkertaisti metallintyöstökoneiden maahantuontiin ja huoltoon erikoistuneen FMSServicen liikevaihdon muutamassa vuodessa.
Teksti: Mari Korhonen
Metalliteollisuuden levytyö- ja laserkoneiden huoltotarkoitukseen vuonna 2003 perustettu FMS-Service on kasvanut parissa vuosikymmenessä muutaman henkilön huoltopajasta uusinta teknologiaa hyödyntävien metallintyöstökoneiden kärkitoimittajaksi Suomen ja Viron markkinoilla.
Globaalin laserteollisuuden suunnannäyttäjänä tunnettujen Bodor Laser -koneiden maahantuontipäätös oli yhtiölle kultakimpale. Investointi Kiinan markkinoiden suurimman kuitulaserleikkauskoneiden valmistajaan vuonna 2018 on nostanut yrityksen liikevaihdon miljoonasta kolmeen miljoonaan poikkeusoloista huolimatta, eikä kasvulle näy loppua.
FMS-Servicen hallituksen puheenjohtaja Vesa Kivekäs antaa haastattelun Seinäjoelle investoiduista uudenkarheista tiloista koneiden pauhatessa taustalla. Käsiparit eivät meinaa riittää tekemiseen, vaikka henkilöstön määrä on viime vuosien aikana nelinkertaistunut. – Olimme aikaisemmin käytettyjen koneiden kauppias ja teimme pääasiassa
KuvaT: Wasaline
Silta yli Pohjanlahd Wasalinen viime vuonna valmistunut laiva kuljettaa jatkuvasti suurempia määriä rahtia ja matkustajia. Aurora Botnia on ympäristöystävällisyydessään mestariteos.
Teksti: Meri Savonen
Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivä Wasaline elää uutta kukoistuskauttaan. Reilu vuosi sitten valmistunut uusi matkustaja-autolautta Aurora Botnia kuljettaa matkustajia ja rahtia Merenkurkun yli vuoden jokaisena päivänä. Uuden aluksen myötä Wasaline on rikkonut ennätyksiä sekä matkustajien että rahdin määrässä kuukausi toisensa perään. – Uusi laiva on ollut meille lottovoitto ja toiminut täysin odotusten mukaisesti. Aurora Botnia on maailman ympäristöystävällisin mat-
kustaja-autolautta, ja koko suunnittelu on tehty ympäristönäkökulmasta, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
“
Aurora Botnia täyttää ensimmäisenä matkustajaautolauttana maailmassa Clean Design -luokkamerkin kriteerit.
Aurora Botnian rakensi Rauma Marine Constructions, ja aluksella on Suoma-
laisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus merkiksi suomalaisesta työstä. – Vanha laiva ei olisi täyttänyt päästövaatimuksia, ja se oli liian pieni rahtia ajatellen. Meillä on nyt 22 lisävuoroa
MAINOSLIITE
Maakuntien vahvimmat -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
Maakuntien vahvimmat – POHJANMAA, ETELÄ-, KESKI- JA POHJOIS-POHJANMAA 3 neiden tulevaisuuden markkinat. Ennustuksemme osui oikeaan, jonka lisäksi olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Kivekäs avaa tarinaa voimakkaan kasvun taustalla.
ASTA
“
80 prosenttia alkuperäisistä asiakkaistamme on yhä edelleen asiakkaitamme.
tena. Kaikki varaosat myymiimme koneisiin löytyvät suoraan hyllystämme, joten asiakkaidemme koneet eivät jää seisomaan sen vuoksi, että varaosia tai huoltoa ei ole saatavilla, Kivekäs vakuuttaa. Kustannustehokkaiden metallintyöstökoneiden maahantuontiin ja huoltoon erikoistunut FMS-Service aikoo kulkea tulevaisuudessakin etukenossa metalliteollisuuden digimurroksessa.
Kovan kysynnän seurauksena FMS-Service on lopettanut muiden kuin maahantuomiensa merkkien huolto- ja korjaustyöt. – Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Kivekäs avaa positiivista ongelmaa Bodor Laser -koneiden kovan menekin seurauksena. huoltoa ja kunnossapitoa. Sittemmin maahantoimme länsimaisia koneita, mutta muutaman vahvan toimijan hallitsemien markkinoiden kilpailuun oli haastava päästä mukaan. Käännekohta tapahtui vuonna 2018, kun kiinalaiset hakivat Suomen markkinoilta huoltoyritystä maahantuojaksi. Päätös oli helppo, sillä olimme haistaneet kuitulaserleikkausko-
den
Kovaa kestävyyttä
FMS-Service panostaa palveluun, kuten nimi antaa ymmärtää. Asiakasuskollisuus vahvistaa lupauksen ensiluokkaisesta asiakaspalvelusta. – 80 prosenttia alkuperäisistä asiakkaistamme on yhä edelleen asiakkaitamme. Meille asiakas on aina ykkönen, mikä näkyy kustannustehokkaina ja viimeisintä teknologiaa hyödyntävinä laitteina sekä huoltovarmuuClean Design -luokkamerkin kriteerit ja on huomattavasti nykyvaatimuksia ympäristöystävällisempi.
“
Aurora Botnia ylittää meren 3,5 tunnissa ja ohittaa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Merenkurkun saariston.
Laivan pääkoneet toimivat ensisijaisesti vähäpäästöisellä nesteytetyllä maakaasulla, mikä vähentää rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöjä. Liikenne satamiin voidaan hoitaa sähköllä, ja tulevaisuudessa laiva pystyy hyödyntämään polttoaineenaan myös biokaasua. – Aurora Botnia on mestariteos. Se on meriklusterille näyteikkuna siihen, mihin suomalainen telakkateollisuus ja innovatiiviset laitetoimittajat yhteistyössä pystyvät. kuukaudessa, mutta kuukausittainen energiankulutus on sama kuin vanhalla aluksella, Ståhlberg sanoo. Aurora Botnia täyttää ensimmäisenä matkustaja-autolauttana maailmassa
Lisää rahtia ja ruotsalaisia
Siinä missä aiemmin suomalaiset matkustivat enemmän Ruotsin puolelle kuin toisinpäin, nyt matkustajia on molemmista maista suunnilleen saman verran.
Meille asiakas on aina ykkönen, mikä näkyy kustannustehokkaina ja viimeisintä teknologiaa hyödyntävinä laitteina sekä huoltovarmuutena, kertoo FMS-Servicen hallituksen puheenjohtaja Vesa Kivekäs.
www.fms-service.fi
Päiväristeilijöitä hemmotellaan paikallisuutta painottavalla buffetilla ja à la carte ravintolalla, ja myös lapsille on laivalla paljon ohjelmaa. Kyytiin mahtuu 800 matkustajaa. Myös rahtikapasiteetti on uudella aluksella lisääntynyt, ja ylimenot nopeutuneet. Uumajan satamassa on hyvät mahdollisuudet intermodaaliliikenteeseen, sillä satamasta voi liittyä Ruotsin ja kansainväliseen rautatieverkkoon. – Suurimmat rahdin toimittajat ovat erittäin kiinnostuneita, paljonko hiilidioksidipäästöt ovat tonnilta. Hiilijalanjälki on uuden aluksen myötä enemmän kuin puolittunut, ja tällä hetkellä se on noin 10 kiloa tonnia kohden, Ståhlberg sanoo. Aurora Botnia ylittää meren 3,5 tunnissa ja ohittaa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Merenkurkun saariston. Poikkiliikenne nähdään myös tärkeänä osana huoltovarmuutta. – Tämä on lyhin merimatka Ruotsiin. Liikenne ja kiinnostus logistiikan ympäristöystävällisyyttä kohtaan kasvavat nyt sitä vauhtia, että pitkän tähtäimen tavoitteemme on hiilijalanjäljen vähentäminen joka vuosi, Ståhlberg sanoo.
Kuvassa vasemmalta: Ulf Mäkinen, Kevin Peth, Frida Andersson, Tuija Wahlsten, Laura Torkkeli ja Mikko Juusola
Pientupa Oy:n yhtiöt MML:n huoneistotietorekisterissä tammikuuhun 2023 mennessä Isännöintitoimisto Pientupa Oy päätti heti huoneistotietojärjestelmää koskevan lain astuttua voimaan 2018 olla eturintamassa mukana uudistuksessa. Tavoitteena oli siirtää osakeluettelot ennen lain määräämän määräajan, 31.12.2023, umpeutumista. Pientupa on onnistunut tavoitteessaan. Kaikki isännöitävät yhtiöt tullaan siirtämään Huoneistotietojärjestelmään tammikuuhun 2023 mennessä. Jatkossa myös uudet asiakasyhtiöt siirretään suoraan rekisteriin. Asunnonomistajan kannalta tämä tarkoittaa, että hänen osakekirjansa voidaan muuttaa sähköiseen muotoon ja mm. asuntokauppa voidaan toteuttaa MMLn järjestelmässä. Taustaa
1.1.2019 jälkeen rekisteröidyt yhtiöt ovat jo rekisterissä. Kaikkiaan rekisterissä on ainoastaan n. 7% yhtiöistä ja näistä valtaosa uusia. ”Vanhoista”, ennen 2019 rakennetuista, yhtiöistä on siirrossa onnistunut vasta 23%. Tilanne ei ole kohentunut vuoden 2020 juuri lainkaan. Vaikka siirtymäaikaa on jäljellä reilu vuosi, näemme yhtiöiden siirtymisessä haasteita tai vähintäänkin palvelu tulee ruuhkautumaan loppuvuodesta 2023. Syynä tähän on mm., että muut isännöintitoimistot ovat jääneet odottamaan omilta ohjelmistotoimittajiltaan toi-
mivaa siirtotyökalua. Näille yhtiöille Pientuvan järjestelmätoimittaja, Avaa Solutions Oy, on jo kehittänyt palvelun Avaa.io.
on n. 30% Suomen asuntoosakekannasta. Valtaosalla talouksista, n. 70%, ei ole asuntovelkaa ja tälle ryhmälle Pientuvassa on ryhdytty pohtimaan lisäpalvelua, sillä kaikilla asunnonomistajilla ei ole ymmärrystä tai halua hoitaa osakkeensa siirtoa itse.
“
Pientuvan järjestelmätoimittaja, Avaa Solutions Oy, on jo kehittänyt rekisteröintiä helpottavan palvelun, Avaa.io:n.
Yksittäinen osakkeenomistaja
Kannamme huolta myös tavallisen osakkeenomistajan roolista ja velvollisuuksista. Yksittäisellä osakkeenomistajalla on aikaa rekisteröidä osakkeensa vuoteen 2033 mennessä. Odotettavissa on epätietoisuutta, miten siirto tulee tehdä. Osakkeenomistajat, joiden asuntoosakkeet ovat vielä lainan vakuutena, kohdalla ei ongelmaa ole. Lainoittanut pankki hoitaa tai edesauttaa asiakkaansa osakkeen sähköisessä rekisteröinnissä. Näitä talouksia
Kannamme huolta myös tavallisen osakkeenomistajan roolista.
Olemme ylpeitä tästä onnistumisesta, jolla on iso merkitys yhtiöiden hallinnon ja dokumentaation kannalta, mutta myös osakkeenomistajan kannalta.
Kerromme mielellämme lisää: Mikko Juusola Toimitusjohtaja / Isännöitsijä mikko.juusola@pientupa.fi Puh. 050 412 2132 Tuija Wahlsten Isännöinnin palvelupäällikkö / Isännöitsijä tuija.wahlsten@pientupa.fi Puh. 030 636 4655
PIENTUPA OY
www.wasaline.com
Valtakunnallisen yhteistyöverkoston ja digitaalisten työkalujen ansiosta mahdollistamme laadukkaat isännöintipalvelut, riippumatta taloyhtiön kotipaikkakunnasta. www.pientupa.fi
Maakuntien vahvimmat -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
4 Maakuntien vahvimmat – POHJANMAA, ETELÄ-, KESKI- JA POHJOIS-POHJANMAA Kuvat: Saku Allén
Rakentajan paras kumppani Kotimainen LapWall valmistaa puuelementtejä, joista jokainen on askel kohti ympäristöystävällisempää rakentamista.
Teksti: Meri Savonen
Puurakentaminen ja puuelementtien käyttö tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Näin arvioi kotimainen LapWall, joka on Euroopan suurin puuelementtien valmistaja ja puuelementoinnin edelläkävijä. Arviota tukee esimerkiksi ympäristöministeriön johtama Puurakentamisen ohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta julkisesta uudisrakentamisesta nykyisestä 31 prosentista 45
prosenttiin jo vuoteen 2025 mennessä. – Kaikki megatrendit tukevat puurakentamisen kasvua, on sitten kyse ympäristöystävällisyydestä, kustannustehokkuudesta tai laadusta ja kosteudenhallintakysymyksistä. Myös rakentamisen regulaation kiristyminen nimenomaan ympäristönäkökulmasta lisää puun käyttöä, sanoo Jarmo Pekkarinen, LapWallin toimitusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista. LapWallin tehtailla val-
mistuu 500 000 neliötä puuelementtiä vuodessa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Pyhännällä, Pälkäneellä ja Vetelissä, ja työntekijöitä on noin 140. LAPWALL LEKO® -elementointijärjestelmä sisältää noin 50 vakioitua puuelementtituotetta. Päätuoteryhmät ovat LEKO-kattoelementit, -kattoelementtijärjestelmä, -julkisivuelementit, -yksikerrosseinäelementit ja -monikerrosseinäelementit. Kaikki LapWallin käyttämä puu on
kotimaista. Tuotteilla on kolmannen osapuolen verifioimat RTS:n EPD-ympäristöselosteet, joissa ympäristövaikutukset on huomioitu koko elinkaaren ajalta. LapWall on hiilijalanjäljeltään negatiivinen, eli yrityksen toiminta sitoo enemmän hiiltä kuin päästää sitä ilmakehään. – Jokainen puuelementti on askel kohti ympäristöystävällisempää rakentamista. Me näemme, että tällä hetkellä helpoin, nopein ja kustannustehokkain tapa muuttaa rakentamista ympäristöystävällisemmäksi on hybridirakentaminen, jossa puuelementtejä yhdistetään muihin rakennusmateriaaleihin, Pekkarinen sanoo. Puu sopii yhteen kaikkien materiaalien kanssa, ja puuelementtejä voi käyttää kaikessa rakentamisessa: julkisissa rakennuksissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa, asuinrakennuksissa kerrostaloja myöten sekä liikerakennuksissa, kuten kauppakeskuksissa ja myymälöissä. Työmaariskit hallintaan
Kotimaisen LapWallin puuelementtejä voi käyttää kaikessa rakentamisessa ja yhdistää toisiin materiaaleihin. Yrityksessä nähdään, että hybridirakentaminen on helpoin, nopein ja kustannustehokkain tapa muuttaa rakentamista ympäristöystävällisemmäksi.
LapWallin asiakkaita ovat rakennusliikkeet, ja puuelementtien asennus voi tapahtua joko asennuspalvelulla tai asiakkaan omalla työvoimalla. LAPWALL LEKO-elementit ja -elementtijärjestelmät valmistetaan tehtaiden suojassa
asennusvalmiiksi, esimerkiksi 25-metrisiksi kattoelementeiksi. Tämä lyhentää työmaa-aikaa ja estää kosteusriskejä, joita työmaan paikoillaan seisominen olisi mahdollisesti voinut aiheuttaa. – Asiakkaamme tietävät hinnan, aikataulun ja laadun. Asennusvalmis kattoelementtijärjestelmä myös yleensä poistaa tarpeen käyttää rakentamisen aikaista säänsuojaa. Kustannustehokkuutta kuvaa se, että jo pelkkä säänsuoja voi maksaa saman verran kuin kattoelementtijärjestelmämme, Pekkarinen sanoo.
“
Puu sopii yhteen kaikkien materiaalien kanssa, ja puuelementtejä voi käyttää kaikessa rakentamisessa.
Kustannustehokkuutta syntyy myös siitä, että raaka-aineen käyttö voidaan optimoida tehdasolosuhteissa ja automatisoida osavalmistus, kokoonpano ja suunnittelu. Valmista kattoa voidaan asentaa jopa 1500 neliötä päivässä.
voitteena on hiilinegatiivisen liiketoiminnan kehittäminen materiaalitehokkuuden, tuotantomenetelmien ja digitaalisuuden keinoin. – Ennen LapWallia rakennusliikkeillä ei ollut isoissa ja vaativissa kohteissa teollista vaihtoehtoa betonirakentamiselle. Näin alalla valtavan potentiaalin, ja näen sitä edelleen, Pekkarinen sanoo. Yrityksen tavoite on nopeuttaa puurakentamisen ja puuelementtien käytön kasvua yhteiskunnassamme. Muutosta vauhdittaakseen se on julkaissut avoimen standardin, joka on otettu alalla käyttöön ja jota yrityksessä kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. – Toimialan teollistumisessa on edelleen valtava potentiaali. Teollistuminen edellyttää vakiotuotteiden käyttöä rakentamisessa. Tämä mahdollistaa halvemmat tuotteet ja paremman laadun. Me olemme alalla uranuurtajia ja toimialan suunnannäyttäjiä, ja jatkamme innovaatiotyötä edelleen.
Parhaat opit avoimesti jakoon
LapWall on perustettu vuonna 2011. Yhtiön strategiana ja ta-
www.lapwall.fi