Naisjohtajuus / maaliskuu 2021 by Editor Helsinki Oy

Editor HelsiNGIn tuottama asiantuntijajulkaisu

Naisjohtajuus Maaliskuu 2021

Kultajousi Oy

Oma SäästöpankKI

Q-VIO

Korona-aika opetti Katja Warbornin arvostamaan asiakasta entistä enemmän. s. 4

Oma Säästöpankin naiskolmikko luo ympärilleen poikkeuksellista ryhmädynamiikkaa. s. 5

Eira Hovin tavoitteena on työskennellä asiakkaan strategisena kumppanina. s. 11

Gripen-hävittäjähankkeen kehitysjohtaja

Annika Meijer: "Tekniseen johtoon tarvitaan lisää naisia"

kokonaisuuden näkijä Mediq katsoo perinteisten toimintamallien ulkopuolelle. s. 13

s. 3

MULTITASKING HALLUSSA Minna Åman-Toivio luotsaa Pamark Groupia alansa ketterimmäksi kumppaniksi. s. 8

Katse kohti ihannearkea Schneider Electric kääntää ajatusmallin oman ihannearjen ja -asumisen suuntaan. s. 9

JOUSTAVAA YHTEISTYÖTÄ VAV:n Teija Ojankoski haluaa pitää heikomman puolta ja vaikuttaa asioihin. s. 15

Keravan JOHTOPORRAS KEHITTÄÄ rakasta kaupunkia ENNAKKOLUULOTTOMASTI JA AVOIMESTI KESKUSTELLEN. s. 7

NAISJOHTAJUUS

SISÄLLYSLUETTELO

Nousukiitoa huipulle normien uudistajaksi

Ilon kohtaamispaikka

Asiakaslähtöisyyden perusta rakennetaan toisia tukevalla yhteistyöllä

Juristista digitalisaation muutoksentekijä

Sukupuoli ei ole se, mikä tekee hyvän johtajan

Multitaskaaja vauhdittaa nyt kasvuyritystä

Älyä koteihin mieleiselläsi tyylillä

Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä ja usko itseesi

Laadukas markkinointituote viestii tyylikkäällä tavalla yrityksen arvoista

AINOA panostaa tunnelmaan ja turvallisuuteen

Terveydenhuoltomme muuntojoustava turvaaja

Elämäntehtävänä parempi asuminen

Vastaava tuottaja:

Mira Kurvinen

AD / ulkoasu:

Jenni Hyttinen

Toimittajat: Maija-Liisa Saksa Timo Mansikka-aho Pia Iisaho Jari Peltoranta Mila Möykky Kati Keturi Timo Sormunen Eila Lokka Kannen pääkuva: SAAB AB Painopaikka:

PunaMusta / Tampere 2021

Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Editor Helsinki Oy 2021 tuotanto@editorhelsinki.fi Valtteri Rantalainen, puh. 040 561 7703 www.wematchu.com

”Ihminen pitää kohdata aidosti omana itsenään”

Wematchu – Bringing together businesses and professionals Wematchu on uusi ja monipuolinen media-alusta kaikille business- ja lifestylesisällöistä kiinnostuneille. Alusta kokoaa yhteen ajankohtaiset teemat ja suunnannäyttäjät. Halusipa sitten lukea asiantuntija-artikkeleita johtamisen ja työelämän käänteistä, näkemyksellisiä blogitekstejä tai eri toimialojen kuulumisia, on Wematchu oikea paikka. Yrityksille ja muille organisaatioille Wematchu tarjoaa näkyvyyden lisäksi avaimet vaikuttamiseen sekä ammattilaisten ja liidien hankkimiseen.

Tutustu palveluun osoitteessa wematchu.com

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS Uusi Gripen E -hävittäjä tunnetaan nimellä The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. Siinä yhdistyy operatiivinen suorituskyky, huipputeknologia ja kustannustehokkuus.

Nousukiitoa huipulle normien uudistajaksi Teksti: Pia Iisaho

Kun Gripen-hävittäjähankkeen kehitysjohtaja Annika Meijer aloitti nuorena harjoittelijana Saabilla, hän ei tähdännyt johtajaksi. – En janoa menestystä. Olen sisäänpäin kääntynyt ja hieman ujo – mutta utelias. Uteliaisuuteni saa minut hakemaan aina uusia haasteita, sanoo Meijer. Ura Saabilla lähti verstaalta

Jo kouluaikoinaan Meijer rakasti matematiikkaa. Monessa muussa oppiaineessa lievä lukihäiriö vaikutti oppimiseen, mutta matikassa hän loisti. Koulun jälkeen Meijer päätyi yliopistoon opiskelemaan ainetta. – Tavoitteeni oli väitellä tohtoriksi, mutta professorini oli sitä mieltä, että sopisin paremmin töihin teollisuuteen, Meijer nauraa. Maisterin tutkinnon jälkeen Meijer sai harjoittelupaikan Saabilta. Harjoittelussaan Meijer tutustui tehtaalla hävittäjiin, ja Saabin muukin toiminta tuli tutuksi. Samalla karttuivat myös kansainväliset verkostot. – Harjoittelun jälkeen pääsin

järjestelmäinsinööriksi kehittämään nykyisen Gripenin edeltäjiä kokeneiden asiantuntijoiden ohjauksessa. Se oli fantastinen koulu!

vitaan kaikille selkeitä välitavoitteita. – Olen johtajana valmentava ja täsmällinen. Luotan tekijöihin ja annan heille vapautta, mutta olen kärsimätön. Joudunkin usein tilanteeseen, jossa olen kääntämässä jo kurssia kun tajuan, että muukin organisaatio pitää saada mukaan.

Hyvä johtaja kyseenalaistaa totutun

Asiakas- ja tuotantojohdosta Meijerin ura kulki johtavan insinöörin tehtäviin. Hän oli mukana luotsaamassa Saabin ja Boeingin uudet T-7A-harjoituskoneet konseptitasolta ilmaan, ja Gripenhankkeen kehitysjohtajaksi hän hyppäsi vuosi sitten kesken organisaatiomuutoksen. – Merkittävin haasteeni on kääntää organisaation suunta tuotteen kehityksestä sen toimittamiseen. Laatu- ja hintakilpailu on kovaa ja johtaminen murroksessa. Monet asiat, joita minulta vaaditaan, pitävät sisällään normien rikkomista ja vanhojen tapojen kyseenalaistamista, pohtii Meijer. Meijer korostaa organisaatiomuutoksissa järjestyksen merkitystä. Hän suhtautuu muutoksen johtamiseen prosessina, jossa tar-

Meijer innostaa naisia teollisuuden alalle

– Parasta Saabilla on ongelmien ratkominen ryhmissä, joissa eri alojen asiantuntijat kohtaavat – ja onhan meillä todella siisti tuote! Meijer kiertää korkeakouluissa kannustamassa naisia hakemaan Saabille töihin ja pyrkimään kohti johtotehtäviä. – Johtavien insinöörien joukossa olen ainoa nainen. Mielestäni tekniseen johtoon tarvitaan lisää naisia. Organisaatio on vahvimmillaan, kun siinä on mahdollisimman erilaisia osaajia ja ihmisiä. Miesvaltaisille aloille lähtemistä ei pidä pelätä. Intohimoaan seuraamalla pärjää!

Annika Meijeriä kiehtoo kehitysjohtajan työn monipuolisuus. Yhdessä kokouksessa voidaan esimerkiksi käsitellä ruuvin asentoa ja seuraavassa suurta asiakastoimitusta.

SAAB AB • Pohjoismaiden suurin puolustus teollisuuskonserni • Liikevaihto 3,4 mrd. € • Tilauskanta 9,2 mrd. € • Henkilöstömäärä 18 000 • Hlöstömäärä Suomessa 150 • Toimipaikat Suomessa: Helsinki, Espoo, Jyväskylä, Säkylä, Tampere, Turku

www.saab.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Katja Warbornin puoliso Sten Warborn omistaa Iduna-konsernin, johon Kultajousikin kuuluu. Katjan kolmesta lapsesta kaksi vanhinta työskentelee jo mukana yrityksessä.

Ilon kohtaamispaikka Asiakkaamme tulevat meille iloisten asioiden vuoksi ja me puolestamme haluamme tuottaa heille iloa sekä palvelullamme että tuotteillamme. Tähän perustuu koko toimintamme, toteaa Kultajousi Oy:n ketjujohtaja Katja Warborn. Kultasepänliikkeessä asioidaan, kun halutaan tuottaa iloa joko itselle tai muille. Tämän vuoksi Katja Warborn pitääkin äärimmäisen tärkeänä, että asiakasta palvellaan aina ja joka tilanteessa iloisen ystävällisesti. – Koko toimintamme perustuu tyytyväiseen asiakkaaseen. Valtakunnallisena ketjuna haluaisimme tietysti, että asiakas saa samanlaisen palvelun kaikissa myymälöissämme. Työmme on kuitenkin palvelua ihmiseltä ihmiselle, joten jokainen myyjämme tekee työtään omalla persoonallaan ja tunnepohjaisesti. Se on iso voimavaramme, mutta myös haaste. Uskon kuitenkin, että iloinen palvelu on meidät muista erottava tavaramerkkimme. En ole ikinä valmis

Katja Warborn korostaa, että joh-

tajuus on jatkuvaa oppimista, sekä työtoverilta että asiakkailta. – Haluan olla parempi johtaja sekä tietää, mitä asiakas toivoo ja haluaa, jotta voimme tarjota hänelle parhaat tuotteet ja palvelut. Asiakaspalautteet, niin ruusut kuin risutkin, ovatkin äärimmäisen tärkeitä. Suoran asiakaskontaktin saamiseksi olen itsekin välillä myymälätyössä.

sissa samalla tavoin kuin paikan päällä kohdaten. Yrityksessä pidetään asiapalavereiden lisäksi myös hauskoja etäpalavereita, joissa on jokin teema. – Tavoitteena on, että näissä kokoontumisissa saadaan ladattua energiaa ja iloa tekemiseen. Kun alan messujakaan ei järjestetä, on tärkeää, että keksimme uudenlaisia virikkeitä, jotta ihmiset pystyvät uusiutumaan. Koen tämän tärkeäksi tehtäväkseni, jotta ihmiset jaksavat tehdä työtään ja palvella asiakkaitamme hyvin nyt poikkeusaikanakin.

Etätyön haasteet

Konsernin ketjujohtajana Warbornin työ jakaantuu Suomen ja Ruotsin ketjujen kesken. Ennen koronaa kaksi päivää viikossa kului Ruotsissa. – Siellä en ole käynyt maaliskuun jälkeen. Kaipaan kasvokkain työskentelyä, sillä olen johtaja, joka haluaa nähdä ja kohdata fyysisesti sekä kokea tiimin voiman. Se ei välity Teams-kokouk-

Koronan opetukset

Vaikka korona on vaikeuttanut meidän kaikkien elämää, uskoo Warborn, että se jättää jälkeensä myös hyvää. – Uskon, että osamme entistäkin enemmän arvostaa asiakas-

tamme. Me kaikki olemme nyt oppineet, että mitkään asiat eivät ole itsestään selviä ja että kaiken eteen pitää tehdä töitä. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Kultajousi Oy • • • •

Perheyritys Kulta- ja kellosepänliikkeiden ketju Suomessa 75 myymälää Työntekijöitä noin 400

Iduna-konserni • Ruotsissa myymälöitä 200 • konsernissa työntekijöitä 1700 • konsernin liikevaihto n. 175 M€

www.kultajousi.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Sarianna Liiri, Helena Juutilainen ja Minna Sillanpää juhlistamassa Oma Säästöpankin pörssilistautumisen 1-vuotispäivää ja 10-vuotisjuhlaa New Yorkissa.

Asiakaslähtöisyyden perusta rakennetaan toisia tukevalla yhteistyöllä Ennätyskorkeat asiakas- ja henkilöstötyytyväisyystutkimusten tulokset osoittavat, että Oma Säästöpankin tekemisessä on tulosta tuova, oikealla tavalla puhutteleva ja sitouttava ote. Yksi ilmiön voimista on konsernin johtoryhmän naiskolmikko, jonka keskinäinen vuorovaikutus luo ympärilleen poikkeuksellista ryhmädynamiikkaa. Teksti: Timo Mansikka-Aho

Kuten kaikki voittavat kokoonpanot, tämäkin syntyi loppujen lopuksi sattumalta. Talous- ja hallintojohtaja Sarianna Liiri oli tullut taloon vuonna 2014. Päälakimies Helena Juutilainen liittyi mukaan helmikuussa 2017 ja viestintäjohtaja Minna Sillanpää pari kuukautta myöhemmin. Yhteinen sävel tekemiseen löytyi saman tien, mutta tarvittiin yksi suuri yhteinen ponnistus, jotta kolmikon voimavarat saatiin toden teolla tuottamaan synergiaa. Oma Säästöpankin listautuminen Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle marraskuussa 2018 oli kaiken kaikkiaan hyvin sujunut, mutta sangen työläs ja voimavaroja kuluttanut noin puolen vuoden prosessi. – Listautuminen oli äärimmäisen intensiivinen hanke, ja se hitsasi meidät tiiviisti yhteen, Helena Juutilainen muistelee. – Sen

jälkeen olemme kannustaneet ja sparranneet toisiamme entistä aktiivisemmin.

kuvasti kaikenkokoisissa arjen asioissa, ja levittävät vuorovaikutuksen ilmapiiriä myös muualle organisaatioon. Oma Säästöpankilla on reipas kasvuvauhti päällä, mikä vaatii jatkuvaa muutosta ja erilaisten kyvykkyyksien kasvattamista. Yhdessä toimimalla kaikki saavat aikaan enemmän. Minna Sillanpää korostaa, että sujuva vuorovaikutus lähtee toistensa arvostamisesta, niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin. – Työympäristö ei yksin riitä siihen, että sielujen syövereihin päästään kunnolla kiinni. Me viihdymme yhdessä myös vapaaajalla, ja olemme valmiita laittamaan itsemme kokonaisvaltaisesti peliin. Avun pyytäminen työympäristössä on monelle vaikeaa, mutta kukaan ei loppujen lopuksi selviydy yksin. Eivät edes Oma Säästöpankin johtoryhmän naistrion jäsenet, jotka kehottavatkin kaikkia

"aito ilo toisen onnistumisesta antaa energiaa." – Olimme kaikki uudenlaisen tekemisen äärellä, Sarianna Liiri komppaa. – Tukeuduimme toisiimme ja päätimme, että tästä päästään läpi. Pörssilistautuminen on minkä tahansa yrityksen kehityskaaren vaativimpia kokonaisuuksia. Positiivinen energia auttoi läpi tiukimmistakin tilanteista, ja kun kaikki oli onnellisesti takana, huomattiin, että myös yhteisestä ilosta saa valtavasti voimavaroja. Ei sellaista tilannetta, etteikö toinen voisi auttaa

Naiset sparraavat toisiaan jat-

vuorovaikutukseen, etenkin nyt kun ajat ovat haastavimmillaan. Jaksamista auttaa kummasti, kun pystyy käymään läpi tuntemuksia kollegojen kanssa. Myös aito ilo toisen onnistumisesta lisää merkitystä ja antaa energiaa omaan tekemiseen.

Tiesitkö tämän OmaSp:stä? • Pohjoismaiden nopeimmin kasvava pankki • Suomen suurin säästöpankki • Tase yli 4,4 miljardia euroa • Noin 140 000 henkilö- ja yritysasiakasta • -32 konttoria ja noin 300 asiantuntijaa

www.omasp.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

"Tarjoamme digipalvelut kokonaispalveluna. Näin eri toimijoiden ei tarvitse jokaisen erikseen hankkia, rakentaa ja ylläpitää palveluita", 2M-IT Oy:n lakiasiainjohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki toteaa.

”Julkishallinnon digitalisaation kehittäminen vaatii myös vahvaa juridiikkaosaamista." – Satu Ylisiurua-Hemminki

Juristista digitalisaation muutoksentekijä Satu Ylisiurua-Hemminki on juristi, joka on pitkään työskennellyt digihankkeiden parissa miehisellä IT-alalla. Ennakkoluuloja hän on kohdannut – ei sukupuolensa vuoksi vaan alalle epätyypillisen koulutuksensa johdosta. Digiosaamisen kasvaessa ja uran edetessä ennakkoluulot ovat vähentyneet ja nyt Ylisiurua-Hemminki on 2M-IT Oy:n eli Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknisiä palveluja tuottavan julkisomisteisen yhtiön johtoryhmän jäsen ja lakiasiainjohtaja. Teksti: Jari Peltoranta

– Koulutuksen ja työkokemuksen kautta minulla on erityisosaamista digitaalisiin palveluihin ja niiden hankintaan. Nykyään teen tyypillisempää juristin työtä, jossa aiempi kokemus erilaisista digihankkeista tuo merkittävää hyötyä. Nykyisessä tehtävässäni olen vahvasti sisällä myös sotetoimialan digipalveluissa, Ylisiurua-Hemminki kertoo. Hankintaosaamista julkisen sektorin digihankkeisiin

Hankintaosaamisella, erityisesti digitaalisten palvelujen osalta, on jatkuvasti kasvava kysyntä julkisella sektorilla, mitä tulossa oleva sote-uudistus vielä lisää. Uudis-

tuksen yhteydessä täytyy pystyä yhtenäistämään käytössä olevia erilaisia tietojärjestelmiä ja palveluja. – Olen kehittynyt julkishallinnon liiketoiminnan ammattilaiseksi ja ollut toteuttamassa julkishallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeita. Kokemus on tuonut näkemystä siihen, miten muutoksia voidaan viedä eteenpäin ja saada aikaan tuloksia. Julkishallinnon digitalisaatiossa erityispiirteenä on hankintoja koskeva lainsäädäntö. 2MIT onkin Ylisiurua-Hemmingin johdolla lähtenyt kehittämään digipalvelujen hankintoihin keskittyvää palvelua, jota tarjotaan

erillisenä yhtiön muusta palvelusta. Lainsäädännön ongelmia voitetaan hyvällä suunnittelulla

Digihankkeita vaikeuttaa se, että hankinnat ja lainsäädäntö ovat paljon monimutkaisempia julkisella puolella kuin yksityisellä sektorilla. – Sote-toimialalla tietosuojakysymykset ja tietoturva ovat nyt isosti esillä ja palveluntarjoajan pitää tuntea myös näitä koskeva lainsäädäntö ja tekniset toteutukset. Toimialan erityislainsäädäntö ei myöskään aina mahdollista ratkaisuja, vaikka ne olisi teknisesti

helppokin toteuttaa. Asiakas- ja potilastiedot ovat esimerkiksi eri rekistereissä, ja ammattilaiset eivät voi kaikkia tietoja hyödyntää, mikä vaikeuttaa palvelua, Ylisiurua-Hemminki toteaa. – Vaikka lainsäädäntö ei aina katso asioita tarkoituksenmukaisuus-, taloudellisuus- tai toiminnallisuusperusteilla, hyvällä suunnittelulla voidaan digitalisaatiota edistää ja digipalveluja kehittää. Huomioimme hankinnoissa aina myös tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset, sekä erityislainsäädännön tuomat vaatimukset YlisiuruaHemminki vakuuttaa.

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS Kuva: Sami Perttilä

Keravan kaupungin johtoportaassa istuu yhteensä seitsemän naista. Kuvassa vasemmalta: Anni Pasuri, Laura Ahokas, Kirsi Rontu, Anu Laitila ja Pia Sjöroos. Kuvasta puuttuvat toimialajohtajat Erja Wiili-Peltola (sosiaali- ja terveyspalvelut) ja Tiina Larsson (kasvatus ja opetus).

Sukupuoli ei ole se, mikä tekee hyvän johtajan Keravan kaupungin kaupunginjohtajana toimii Kirsi Rontu ja hänen lisäkseen johtoportaassa istuu kuusi naista. Kerava on kaupunki, joka rakentuu uusien ajatusten ja tasapainoisen talouden varaan. Teksti: MILA MÖYKKY

Henkilöstöjohtaja Laura Ahokas kertoo Keravalla olevan hyvä ja avoin keskustelukulttuuri. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että vaikka mielipiteitä onkin monia, päätöksiä saadaan hyvin ja tehokkaasti tehtyä Keravan asukkaiden, yrittäjien sekä muiden sidosryhmien etua ajatellen myös pienemmällä porukalla. Naiset ovat toimineet johtajina kautta historian

Mediassa on viime aikoina nostettu runsaasti esille naisjohtajuutta. Monet ajattelevat, että naisjohtajia ei ole juurikaan aikaisemmin ollut. – Mediassa naisjohtajia on nostettu esille viime aikoina runsaasti ja tästä saa ehkä helposti kuvan, että naisjohtajia ei olisi aikaisemmin ollut. Naiset ovat oikeasti kautta historian johtaneet, aikaisemmin kenties enemmän keittiön kautta. Kulttuuri on ollut vain erilainen. Itse en osaa ajatella, että on naisjohtajia tai miesjohtajia, vaan ainoastaan johtajia. Olen

sitä mieltä, että johtoon pitäisi aina valita parhaat ehdokkaat, kaupunkisuunnittelujohtaja Pia Sjöroos kertoo.

Vaikka Keravan kaupungin johtoryhmässä yli puolet on naisia, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ei koe sen muuttaneen mitään johtoportaan työskentelyssä. – Se, että istuuko kaupungin johtoportaassa naisia tai miehiä, sillä ei ole mitään merkitystä. Sukupuoli ei ole se, mikä merkitsee. Ainoastaan se merkitsee, että Keravan johdossa istuu erittäin päteviä ja työhönsä sitoutuneita ihmisiä, Rontu kiteyttää.

Johtotehtävässä olevan sukupuolella ei ole merkitystä

Naisjohtajien nostaminen mediassa saattaa inspiroida muita naisia kokeilemaan siipiään johtajan tehtävissä, mutta miten naisjohtajien lisääntyminen on vaikuttanut työelämään?

Kerava, uusien ajatusten kärkikaupunki

"Myös me johtajat olemme palvelutehtävässä."

Yksi Keravan kaupungin strategisista kärjistä, ”Uusien ajatusten kärkikaupunki”, perustuu ennakkoluulottomuuteen ja asiantuntijuuteen luottamiseen. – Myös me johtajat olemme palvelutehtävässä – asiakaskohtaamiset ja kaupunkilaisten kokemukset ovat meille tärkeitä. Haluamme toimia laaja-alaisessa yhteistyössä, sillä teot luovat identiteettimme ja imagomme, kertoo Anu Laitila.

– Naisjohtajuutta tärkeämpää on diversiteetti. Naisjohtajien määrän lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että johtajan tehtäviin tullaan entistä erilaisemmilla taustoilla ja elämänkokemuksilla. Naisjohtajat ovat lisänneet inhimillisyyttä työelämään, vapaaajan ja hyvinvoinnin toimialajohtaja Anu Laitila kertoo.

– Uusien ajatusten kärkikaupunki tarkoittaa myös sitä, että uskallamme innovoida ja kehittää kaupunkia ilman epäonnistumisen pelkoa. Kaupungilla rohkaistaan uskaltamaan, sillä meillä voi myös epäonnistua ja epäonnistumisista opimme. Olemme siis rohkeita kehittämään meille tärkeää ja rakasta kaupunkiamme, Kirsi Rontu lisää.

• • • • • •

Keravan kaupunki Pinta-ala 30 km2 Asukasluku 37 000 asukasta Etäisyys Helsingin keskustaan 25 min Kirsikkapuita (ainakin) 100! Kuntoportaissa askelmia 261 Asuntomessut 2024

www.kerava.fi

NAISJOHTAJUUS NAISJOHTAJUUS

– MedKitissä touhusin vähän joka puolella niin myyntitykkinä, järjestelmäasiantuntijana kuin valuuttameklarina. Ja kännykkä oli koko ajan korvalla tai läppäri auki. Se oli melkoista multitaskaamista, jolle oma porukka on jaksanut aina nauraa hyväntahtoisesti. Toimitusjohtaja tunnustaakin, että hänen liki tavaramerkiksi noussutta Duracell-tyyppistä touhuamista on jatkossa pakko hieman hillitä. Se ei silti tarkoita, etteivätkö antennit pysyisi vireessä ja korvat edelleen auki uusille ideoille, kasvumahdollisuuksille ja myös henkilöstön murheille. – Onneksi ympärilläni on osaavia ihmisiä. Ilman heitä ei yritys voi menestyä, Åman-Toivio tähdentää. Eikä yrityskauppa ole hänen omaa yrittäjyyskipinää mihinkään hiivuttanut, päinvastoin. Nyt on edessä vain uusi ja entistä isompi steppi eteenpäin. – Omasta yrityksestä luopuminen on yrittäjälle henkisesti kova paikka. Ja vaikka kyse on yhdistymisestä, niin itse miellän tämän uudeksi aluksi ja tavallaan startup-yritykseksi, jonka liikevaihto on vielä nolla. Sen pohjalta on hyvä mitata, mitä saan oikeasti aikaiseksi, hän painottaa. Samalla Åman-Toivio korostaa, että rahan ja taloudellisen menestyksen sijaan yrittämisen motivaatio löytyy muualta. – Kivitalot, autot ja purjeveneet ovat toissijaisia siihen nähden, jos onnistuu murtautumaan äärimmäisen jäykälle ja kilpaillulle toimialalle. Ja vielä parempaa, jos pystyy rikkomaan siellä vallitsevia toimintatapoja, Åman-Toivio lisää.

Multitaskaaja vauhdittaa nyt kasvuyritystä Oululainen Minna Åman-Toivio on taipunut yrittäjäurallaan moneksi, mutta nyt ovat edessä uudet ja entistä isommat haasteet. Tuoreen yrityskaupan myötä hän luotsaa Pamark Groupia alansa ketterimmäksi kumppaniksi, joka suuntaa katseensa myös vientimarkkinoille. Teksti: Timo Sormunen

Maaliskuun alussa terveydenhuolto-, horeca- ja hygieniatarvikealalla toteutui kotimaan mitassa merkittävä yrityskauppa, kun alan maahantuontia pitkään harjoittaneet perheyhtiöt Medkit Finland ja vantaalainen Pamark löivät hynttyyt yhteen. Uusi Pamark Group työllistää Oulussa ja Vantaalla yhteensä lähes 90 henkilöä ja sen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 73 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitusjohtajalle oululaiselle Minna Åman-Toiviolle yrityskauppa oli pitkäaikaisten haaveiden täyttymys. Ajatus yhdistymisestä oli alkanut muhia hänen mielessään jo kolmisen vuotta sitten ja käytännössä heti, kun yhtiöt alkoivat viritellä ensimmäisiä yhteistyökuvioita. – Vuosien mittaan yhteistyö

syveni jatkuvasti ja enää siitä oikeastaan puuttui vain yhteinen laskutus sekä palkkahallinto, Åman-Toivio naurahtaa. Moni saattoi silti yllättyä, että numeroilla mitaten selvästi pienempi yhtiö oli yrityskaupassa aktiivisempi osapuoli. – If you can´t beat them, join them – siinä minun filosofiani. Tämä on molemmille takuuvarmasti parempi vaihtoehto kuin tulla ison kansainvälisen jätin tai pääomasijoittajan nielaisemaksi kasvun tässä vaiheessa, toimitusjohtaja vakuuttaa.

– Aloin rakentaa ensihoitotarvikkeille verkkokauppaa, josta ne saattoi tilata nopeasti ilman välikäsiä. Moni teilasi idean mahdottomana, mutta me uskoimme onnistumiseen vaikka tiesimmekin sen vievän aikaa. Ja tässä sitä nyt ollaan, Åman-Toivio naurahtaa. Ensihoitotarvikkeista repertuaari laajeni muihinkin sairaala- ja hygieniatarvikkeisiin. Todellisen tilaus- ja kasvupiikin toi kuitenkin korona, jonka myötä ÅmanToivion kalenteri tukkeentui täysin helmikuusta 2020 lähtien. "Miellän Pamark Groupin uudeksi aluksi ja tavallaan startup-yritykseksi, jonka liikevaihto on vielä nolla. Sen pohjalta on hyvä mitata, mitä saan oikeasti aikaan.” – Myimme erilaisia suojaimia paitsi Suomeen myös ulkomaille. Etumme ja kilpailuvalttimme olivat suorat yhteydet mm. kiinalaisiin valmistajiin, hän toteaa. Tilausrumba oli lopulta sellainen, että lomat ja vapaapäivät jäivät yrittäjiltä pelkiksi haaveiksi. – Kysyntä oli niin hurjaa, että se tosiaan vaatii töitä 24/7-periaatteella. Toiveissa onkin, että tänä keväänä saisin edes muutaman vapaapäivän, hän naurahtaa. Nauru ja reipas tekemisen meininki ovat myös asioita, joista ei tulla luopumaan Pamark Groupissakaan. – Työpaikalla on voitava nauraa omille ja toisten kömmähdyksille – myös niille toimitusjohtajan tekemille.

Pomolle saa nauraa

MedKitin kohdalla tämä muurien murtaminen alkoi jo vuonna 2008, kun Åman-Toivio palasi aviomiehensä kanssa Abu Dhabista Suomeen. Åmanilla itsellään oli digitalisaatio-, järjestelmä- sekä liikkeenjohto-osaamista, puolisolla puolestaan lääkäritausta. Syntyi ajatus ensihoitotarvikkeiden maahantuonnista, joka muiden sairaala- ja terveydenhoitoalan tuotteiden tapaan oli alan suurten yritysten käsissä. Asiakkaiden kannalta tarvikkeiden hankinta oli myös hidasta, tehotonta ja samalla kallista.

Rajojen rikkominen paras motivaattori

Yrityskauppa oli Åman-Toiviolle pitkän prosessin päätepiste, joka tietää melkoista muutosta myös hänen omaan toimenkuvaansa.

Pamark Group Oy • Perustettu MedKit Finland Oy:n ja Pamark Oy:n fuusiossa 2021 • Toimialana hoito-, horeca ja hygieniatarvikealan tukku kauppa • Henkilöstöä noin 90 • Liikevaihto noin 73 meur • Toimipaikat Vantaalla ja Oulussa

NAISJOHTAJUUS

Älyä koteihin mieleiselläsi tyylillä Kun Sanna Repo aloitti Schneider Electricin tukkuliiketoiminnan vetäjänä pari vuotta sitten, ei hän vielä osannut ajatella oman kotinsa sähkökalusteita sisustuselementteinä; 50-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa oli totuttu siihen, että valot tulevat päälle ja sammuvat kytkintä painamalla, ja mitä vähemmän asiaan tarvitsi kiinnittää huomiota, sen parempi. Teksti: Timo Mansikka-Aho

Tänään kotoa löytyvät kaakeleiden kanssa samaa värisävyä olevat pistorasiat ja kytkimet, alkuperäisiin tapetteihin sopivat, vanhaa aikaa henkivät sähkökalusteet ja monta muuta yksityiskohtaa, jotka kuvastavat nykyaikaisen sähköllä sisustamisen mahdollisuuksia. "tyylikkäisiin sähkökalusteisiin on liitetty älykkäitä ominaisuuksia, jotka tekevät asumisesta mukavampaa ja turvallisempaa." Estetiikkaa ja toiminnallisuutta

Kauneus ei ole pelkästään ulkoista: tyylikkäisiin sähkökalusteisiin on liitetty useita älykkäitä ominaisuuksia, jotka tekevät asumisesta monin tavoin mukavampaa ja turvallisempaa. – Ennen en osannut kiinnittää mitään huomiota sähköön

ja sorruin monen muun tavoin ajattelemaan, ettei vanhaan taloon pystyttäisi älyä lisäämään, Sanna Repo muistelee aikaa ennen Schneideria. – Tämän päivän älykotilaitteet ovat kuitenkin sekä esteettisiä että jopa yllättävän helppokäyttöisiä. Älykkäät ominaisuudet voivat liittyä vaikkapa valojen ohjaamiseen, valaistuksen voimakkuuden säätämiseen tai asunnon lämpötilan lisäämiseen etäyhteydellä. Avoimiin älykotijärjestelmiin voidaan lisätä satojen valmistajien tuotteita ja näin luoda uniikkeja kokonaisuuksia, jotka vastaavat asukkaan tarpeita mahdollisimman hyvin. Kodin laitteita voidaan hallita kännykällä, johon on myös mahdollista saada tieto esimerkiksi avautuvasta tai auki jääneestä ovesta, astianpesukoneen vesivuodosta tai muusta tärkeästä asiasta, johon on syytä puuttua mahdollisimman hyvissä ajoin.

mukana asukkaan arjessa, ja sopeutuu siinä tapahtuviin muutoksiin joustavasti. "Tänä päivänä teknologia on enemmänkin mahdollistaja kuin rajoite." Älyominaisuuksia voidaan lisätä myös nykyisten kytkimien taakse ja näin välttää koko sähkökalusteen vaihtaminen. Sanna Repo korostaakin jokaista katsomaan ympärilleen ja miettimään, kuinka kotioloja voitaisiin saada mukavammiksi ja toimivammiksi. – Etenkin viime vuonna kotona vietettiin entistä enemmän aikaa. Moni näki sinällään tutun ympäristön aivan uudessa valossa ja innostui tutkimaan mahdollisuuksia asumismukavuuden lisäämiseksi entisestään. Olennaista on ajatusmallin kääntäminen oman ihannearjen

Älykäs koti kehittyy arjen vaatimusten mukana

Schneiderin älykäs ratkaisu elää

ja -asumisen suuntaan; vaikka asennuksiin tarvitaan sähköalan ammattilainen, nykyaikaista älykotia pystyy pyörittämään itse jokainen, joka on tottunut kännykkää käyttämään. – Tänä päivänä teknologia on enemmänkin mahdollistaja kuin rajoite.

Kuinka koti sisustetaan sähköllä? Hae siihen inspiraatiota täältä:

www.se.com/fi

Kuva: Sami Perttilä

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

MAINOSLIITE NAISJOHTAJUUS NAISJOHTAJUUS

"Auntien taustalla on ajatus siitä, että työuupumukseen on saatava ennaltaehkäisevää apua."

Toimitusjohtaja Mervi Lamminen perusti Auntien, jotta työuupumusta voidaan ennaltaehkäistä matalalla kynnyksellä.

Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä ja usko itseesi Mervi Lamminen, joka unohdettuaan lastensa nimetkin työuupumuksen takia ja koettuaan edellisen yrityksensä konkurssin, koki vahvan oikeutuksen perustamansa mielen hyvinvointiyritys Auntien olemassaololle. Tukenaan hänellä oli ja on edelleen ihmisiä, jotka uskoivat Merviin ja hänen liikeideaansa.

– Auntien taustalla on ajatus siitä, että työuupumukseen on saatava ennaltaehkäisevää apua, sillä koen että olisin itse hyötynyt ammattimaisesta tuesta, Mervi kertoo yrityksen perustamisen syistä. Auntie on kovassa kasvussa, ja tämä on vaatinut Merviltä uusia taitoja ja jatkuvaa uudistumista myös johtajuudessa. – Haluaisin tiputtaa nais-etuliitteen johtajuudesta pois, mutta toisaalta uskon, että eroja naisten ja miesten välillä voi olla. Nainen sortuu ehkä helpommin ylisuorittamaan omaa elämäänsä - johtajuus mukaan lukien. Lisäksi naisjohtajilla voi olla taipumusta liialliseen vaatimattomuuteen ja

täydellisyyden tavoitteluun, Mervi pohtii.

Auntien tiimissä on noin 20 henkeä ja lähes 100 Auntieammattilaista. Palvelu on tarjolla 17 kielellä. Kilpailumenestystä niittänyttä ja palvelumuotoilustaan kiitosta saanutta Auntieta käyttäneistä huikeat 99 % suosittelee palvelua.

Auntien Leader-paketit jaksamiseen ja johtajuuden kehittämiseen

Auntiella on tarjolla Leader-paketteja, jotka koostuvat viidestä videotapaamisesta Auntie-ammattilaisen kanssa. Born to Lead ja Leading with a Meaning -paketit antavat työkaluja ja tukea johtamisen haasteisiin ja merkityksellisyyden kirkastamiseen. Leader in Rough Waters tukee vaikeina aikoina ja Leading from a Distance etäjohtamisen haasteissa. Parhaillaan Mervillä itsellään on käynnissä Dream Team

Mervi käy Auntien Dream Team in Process -pakettia.

in Process -paketti. Oman Auntie-ammattilaisensa kanssa Mervi etsii vastauksia mm. tiimin resilienssin parantamiseen.

www.auntie.fi

Työkaverit kuvailevat Eira Hovia innovatiiviseksi, vaativaksi ja esimerkillä ohjaavaksi kehittäjätyypiksi. ” Olen opetellut delegoimaan töitäni. Kaksi työntekijää on osakkaana yrityksessä. Enää kaikkia asioita ei tarvitse pallotella yksin. Tiimin voima on ihan parasta”, hän toteaa hymyillen.

MAINOSLIITE NAISJOHTAJUUS Kuva: Sami Perttilä

Laadukas markkinointituote viestii tyylikkäällä tavalla yrityksen arvoista Tuotteellinen markkinointi kertoo parhaimmillaan positiivista tarinaa yrityksen arvomaailmasta. Pelkkä logo ei riitä; kun tuote on vastuullisesti valmistettu oikeaan tarpeeseen ja oikealle kohderyhmälle, sillä on todellista käyttöarvoa. Teksti: Eila Lokka

Markkinointituotteisiin ja työvaatteisiin erikoistunut Q-VIO Branding Oy on syntynyt intohimosta yksityiskohtia kohtaan. Siitä, että jokainen tuote tehdään tarpeeseen ja siten, että se viestii konkreettisesti asiakkaan arvoja. Q-VIOn toimitusjohtaja ja osakas Eira Hovi sanoo, että markkinointituotteella on oltava sanoma ja tarina kerrottavana. – Meidän työmme on kertoa tuota tarinaa; valmistaa tuotteita, joissa on konkreettista kosketuspintaa. Meille on tärkeää tietää, mikä on asiakkaan tavoite: mitä hän tuotteelta haluaa. Vastuullisuus kulkee läpi koko tuotanto- ja palveluketjun

Q-VIOn menestystekijöitä ovat vahva arvopohja, läpinäkyvyys ja vastuullisuus, jotka näkyvät kaikessa yrityksen toiminnassa. Eira Hovin mukaan tähän kuuluu

olennaisesti myös se, miten tuotteet tehdään. – Olemme siirtäneet paljon valmistusta Eurooppaan, jossa on helpompi auditoida tehtaita. Asiakkaamme saavat halutessaan kaikki tehtaiden tiedot ja voivat itsekin auditoida niitä. Pyrimme myös yksinkertaisimpiin tuoteketjuihin, vastuullisiin materiaali- ja pakkausvalintoihin sekä siihen, ettei tilattu tuote jää varastoon, hän kertoo. – Tavoitteenamme on työskennellä asiakkaan strategisena kumppanina. Työ lähtee asiakkaan viestinnän ja markkinoinnin tavoitteiden ja arvopohjan ymmärtämisestä.

Erityisesti Eira Hovia ilahduttaa kotimaisen tuotannon suuri suosio ja asiakkaiden halu työllistää suomalaisia yrityksiä. – Myös kohdentaminen, tuotteen läpinäkyvyys ja käytännöllisyys ovat asiakkaille tärkeitä asioita. Q-VIOn tiimi innostuu myös lähes mahdottomilta tuntuvista asiakasprojekteista. – Kun teimme Metsä-Tissue Oyj:n Katrin-brändille käsienpesuopassettiä kouluille, asiakas halusi siihen mukaan UV-pastaa. Sillä voi tarkistaa, miten hyvin kädet on pesty. Turvallisen ja testatun UV-pastan löytyminen ei ollutkaan helppo keissi, hän kertoo hymyillen. Sitkeä työ ja usko omaan tekemiseen on kantanut hedelmää, sillä viime kesänä Q-VIO sai Trustmary Oy:n teettämässä asiakastutkimuksessa tutkimusyhtiön historian kolmanneksi kor-

Kotoilu ja kotimaisuus kovassa nousussa

Tällä hetkellä tuotteellisessa markkinoinnissa korostuvat korona-ajan megatrendit koti, kotoilu, kotimaisuus ja hygienia.

keimman pistemäärän. Asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä tuotteiden laatuun, asiantuntevaan palveluun sekä laajaan tuotevalikoimaan.

Q-VIO Keväällä 2021 Q-VIO lanseeraa uuden PALA SUOMI -vaatemalliston, joka valmistetaan materiaaleista lähtien Suomessa. Modulaarisessa mallistossa voidaan paloja ja värejä vaihtamalla valmistaa pieniäkin brändituote-eriä asiakkaalle eri kokoisina. Mallistosta löytyy tuotteita 9XL-kokoon asti.

www.qvio.fi

kuva: Minna Makkonen

kuva: Sami Perttilä

NAISJOHTAJUUS

Myynnin ja markkinoinnin johtamisen parissa lähes koko elämänsä työskennellyt Marja-Liisa Neuvonen nauttii ihmisten kanssa työskentelystä ja motivoituu tavoitteista. Inspiroivaksi ja innostavaksi johtajaksi kuvailtu Neuvonen laittaa itsensä likoon ja odottaa suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä myös muilta.

Pääkaupunkiseudun viihtyisin:

AINOA panostaa tunnelmaan ja turvallisuuteen Vehreän puutarhakaupunkiosan Tapiolan ja Suomen suurimman kävelykeskustan keskellä sijaitseva kauppakeskus AINOA on tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudun viihtyisin, siistein ja turvallisin kauppakeskus. AINOAan houkuttelee kävijöitä myös sen keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet, erikoisliikkeet, joita muualla ei ole sekä puutarhakaupunginosan monipuoliset palvelut kulttuurista viihteeseen ja liikuntaan. Teksti: EILA LOKKA

Jo vuonna 2013 avatun kauppakeskus AINOAn lokakuussa 2019 valmistunut tyylikäs laajennus on arkkitehtitoimisto SARC Oy:n ja sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co käsialaa. Viihtyisän kauppakeskuksen sisustuksessa on käytetty paljon puuta. Viherseinät ja -katot tuovat puutarhakaupunginosan henkeä ja luontoa sisätiloihin. Korkeatasoisten luonnon materiaalien ja valaistuksen lisäksi kauppakeskukselle ja sen ravintolamaailmalle on suunniteltu omat äänimaailmansa, jotka vaihtelevat päivittäin ja kellonajoittain. Varsinkin ruokamaailma Food Gardenin asiakkaat arvostavat äänimaailmaltaan rauhallista ympäristöä.

– Kauppakeskuksen kiva tunnelma syntyy ihmisistä, monipuolisesta tarjonnasta ja palvelusta. AINOAssa on tutkitusti myös pääkaupunkiseudun paras palvelu. Täällä ei pelkästään myydä, vaan asiakasta kuullaan ja hänet kohdataan. Se, miten me täällä kauppakeskuksiessa keskenämme viestimme, luo fiilistä myös asiakkaiden suuntaan. Viihtyisyyden ja siisteyden lisäksi asiakkaat arvostavat Taloustutkimuksen tulosten mukaan myös AINOAn turvallisuutta. Marja-Liisa Neuvonen kertoo, että koronapandemian aikana mitään ei ole jätetty sattuman varaan. – Olemme saaneet ulkopuolisen auditoijan myöntämän turvallisen

AINOAan tullaan viihtymään

Kauppakeskuksen kauneuteen ja helppoon liikkumiseen on panostettu, koska ihmiset tulevat AINOAan viihtymään ja viettämään aikaa. ”AINOA on kuin vanhan ajan tori, jolla on katto päällä." – Yhdellä asiointikerralla tehdään monia asioita: käydään kaupoissa, ruokailemassa, kuntoilemassa ja tapaamassa ystäviä ja sukulaisia. AINOA on kuin vanhan ajan tori, jolla on katto päällä, kauppakeskuksen kaupallinen johtaja Marja-Liisa Neuvonen kuvailee.

kauppakeskuksen kansainvälisen Covid-19-luokituksen. Asiakkaita myös opastetaan monissa eri kanavissa turvalliseen toimintaan. Kauppakeskuksen kevät ja tuleva vuosi näyttävät valoisalta. – Ihmiset ovat ottaneet AINOAn omakseen, mikä näkyy asiakastyytyväisyyden lisäksi jatkuvasti kasvavissa asiakasmäärissä. Tänne avautui vuoden alussa uusi lääkäriasema Aava-Pikkujätti. Keväällä avataan terveyspalvelu SYNLAB, golfviihdekeskus Bogey Park sekä täysin uudenlainen ravintolakonsepti G.O.A.T.

Kauppakeskus AINOA Kauppakeskus AINOAssa asioi vuonna 2020 noin 6,5 miljoonaa asiakasta, ja kävijämäärät jatkavat kasvuaan. 50 000 m2 ja yli 100 liikettä, ravintolaa ja kahvilaa kattava AINOA valmistui lokakuussa 2019. AINOAn ympärillä sijaitsee Suomen suurin kävelykeskusta kauppoineen ja palveluineen. AINOA on liikenteen solmukohta, jossa yhdistyvät 2 000 paikan pysäköintihalli, Tapiolan metroasema sekä bussiterminaali.

www.ainoatapiola.fi

NAISJOHTAJUUS NAISJOHTAJUUS

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

Kuva: Sami Perttilä

Meillä Mediq Suomessa kaikille työntekijöille annetaan uusia haasteita ja hienoja mahdollisuuksia kasvaa omissa rooleissaan, kertovat Heidi Liikkanen (vas), Erika Pietilä, Kirsi Grön ja Hanna Pollock.

Terveydenhuoltomme muuntojoustava turvaaja Kun ympäröivä maailma mullistuu ja hätä on suuri, tarvitaan muuntojoustavuutta ja intohimoa saada asiat toimimaan. Näitä molempia löytyi terveydenhuolto- ja laboratorioteknologian tuotteita toimittavasta Mediq Suomi Oy:stä, kun maamme terveydenhuollon kantokyky piti turvata koronan luomissa poikkeusoloissa. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Mediqissä ollaan ylpeitä siitä, miten he osana suomalaisen terveydenhuollon eturintamaa ovat pystyneet erityisolosuhteissakin parantamaan ja tehostamaan yhteistyötä mm. sairaanhoitopiirien kanssa. – Tilanteet ovat olleet tarvikkeiden saatavuudesta johtuen välillä vaikeitakin, mutta keskustellen ja uusia toimintatapoja innovoiden sekä loistavan työilmapiirimme ansiosta asiat ovat järjestyneet, iloitsee julkisen terveydenhuollon liiketoiminnasta vastaava myyntijohtaja Kirsi Grön. Hän muistuttaa, että samalla kun yrityksen hyviksi todettuja ja säädeltyjä toimintaprosesseja piti muuttaa, koko henkilökunta siirtyi etätyöhön. Laboratorio- ja diabetesyksikön myyntijohtaja Hanna Pollock korostaa, että onnistumiseen on vaikuttanut myös se, että henki-

lökunta on terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja siten kaikilla on selkeä ymmärrys siitä, missä tilanteessa asiakkaat todella ovat.

pautamme hoitohenkilökunnan aikaa tuotevalikoiman hallinnasta ja logistiikan valvonnasta potilaiden hoitamiseen. Mediqin innovatiivisuus, arvopohjainen työskentely ja positiivinen energia olivat vaikuttamassa siihen, että Mediq Suomen toimitusjohtajana tammikuussa aloittanut Heidi Liikkanen vaihtoi "toiselle puolelle neuvottelupöytää". – Tulin tänne Mediq Suomen asiakasyrityksestä. Koen voivani vaikuttaa täällä koko suomalaiseen terveydenhuoltoon. Olemme ylpeitä merkityksellisestä tekemisestämme ja kehitystyöstämme, josta esimerkkinä Aitta-palveluamme ollaan nyt viemässä konsernissamme ulkomaille. – Katsomme myös perinteisten toimintamallien ulkopuolelle ja mietimme, miten voimme auttaa

"Tarjoamme innovatiivisia kokonaisuuksia yksittäistuotteiden sijaan." – Näemme asiakkaan tarpeet laajemmin kuin yhden tuotteen näkökulmasta. Myös Erika Pietilä, yksityisestä terveydenhuollosta vastaava myyntijohtaja, nostaa esiin Mediqin halun tarjota innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. – Aitta-palvelussamme suunnittelemme asiakkaan kanssa heille soveltuvan tuotevalikoiman ja ylläpidämme sitä jatkuvasti asiakkaamme puolesta. Näin va-

asiakkaita ratkaisemaan ongelmiaan uudella tavalla. Tämä tuo meille uusia avauksia, kuten projektin, jossa toimitimme uuteen Keski-Suomen keskussairaalaan 24 leikkaussalikokonaisuutta, kertoo Liikkanen. Mediq-konserni P-Euroopan suurin terveys- ja laboratorioteknologian konserni Toimii 13 maassa Työntekijöitä 3000 Liikevaihto n. miljardi euroa Mediq Suomi Oy • Vuodesta 2010 lähtien • Työntekijöitä 150 • • • •

www.mediq.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Elämäntehtävänä parempi asuminen

Pyrimme aina tuomaan hirsi- ja puurakentamismaailmaan kestävän designin mukaan. Rakennusmateriaalin valinnalla voidaan vaikuttaa koko maapallon elämään, Honkatalojen markkinointipäällikkö Katariina Vainionpää toteaa.

malle. Yhdistämme ekologiseen puurakentamiseen modernin arkkitehtuurin ja maailman edistyneimmän rakennus- ja tuotantotekniikan niin, että lähes kaikki asiakastoiveet on mahdollista toteuttaa, Vainionpää sanoo. Hirsi on hiilijalanjäljeltään pienin talonrakennusmateriaali, joka sitoo ja luovuttaa kosteutta huoneilmaan ja pitää kosteuden optimaalisena ympäri vuoden. Lisäksi puu on pintana lämmin ja sen on

Luonto on hirsi- ja ekopuutalovalmistaja Honkatalojen ideologiassa ykkönen. Hirsitalo on ekologisin tuote asujalle ja maailmalle. Lisäksi Honkatalojen hirsi- ja ekopuutaloihin on kehitetty ainutlaatuinen design ja innovatiivinen rakennustekniikka, joka mahdollistaa kaikkein vaativimmankin arkkitehtuurin. Teksti: Jari Peltoranta

– Taloissamme on puun lisäksi paljon lasipintaa, koska ihmiset haluavat luonnon tulevan lähelle. Taloissamme voi kokea jopa olevansa osa luontoa, Honkatalojen markkinointipäällikkö Katariina Vainionpää toteaa.

New World Luxury – uuden maailman luksus

– Meillä on missiona ajatus uuden maailman luksuksesta – New World Luxury. Haluamme pidempää ja parempaa elämää asiakkaillemme ja koko maail-

todettu toimivan myös stressin hoitajana. Honkatalot on neljännen polven perheyritys, jossa puunkäsittelyn osaaminen on siirtynyt ja kehittynyt sukupolvelta toiselle jo yli sadan vuoden ajan.

www.honkatalot.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS Teija Ojankoski peräänkuuluttaa rohkeutta tehdä valintoja ja kokeilla uusia asioita, niin työelämässä kuin muutenkin.

”Ihminen pitää kohdata aidosti omana itsenään”

Kuva: Sami Perttilä

Koti on ihmisen perustarve, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista. Vuokra-asuntojen yleinen hintataso ei ole jokaisen ulottuvilla. Teksti: Kati Keturi

VAV-konserni on yleishyödyllinen asuntoyhtiö, jonka vuokraasunnoissa asuu joka kymmenes vantaalainen. – Pääkaupunkiseudulla kuntien rooli asumisessa korostuu. Olemme merkittävä toimija niin elinkeino- kuin sosiaalipoliittisestikin. Kohtuuhintaisiin asuntoihimme on tuhansia hakijoita, toteaa konsernin toimitusjohtaja Teija Ojankoski. VAV on sitoutunut ympäristöasioihin. Sähköisiä palveluja tuodaan asiakkaiden ulottuville sillä toiveella, että asukkaat voivat rentoutua. Lumilapioon ei tarvitse tarttua tai muuten rehkiä, sen hoitaa huoltopalvelu. – Ympäristönäkökulma on strateginen valinta. Huomioimme kestävyyden, kierrätyksen sekä elinkaariajattelun. Kaikki uudiskohteemme ovat Joutsenmerkittyjä mm. kemikaaliturvallisuuden ja energiatehokkuuden

näkökulmista. Vanhoja kohteitamme korjataan. Asiakkaat ovat tiedostavia ja me haluamme olla kehityksessä mukana, jopa edellä säännöksiä. Korona-aika on korostanut kodin asemaa. Ojankoski antaa kiitosta asukkaille siitä, että he ovat tulleet vastaan esimerkiksi poistumalla asunnostaan huoltotoimenpiteiden ajaksi. Vastaavasti VAV joustaa asukkaiden suhteen elämän muuttuessa. – Jouston merkitys on korostunut. Jos asukas on jäänyt työttömäksi ja palkanmaksu loppunut, joustamme vuokranmaksussa, kunnes hän saa työttömyyskorvauksen. Vuokratappiot eivät lisäjoustojen myötä ole kasvaneet, vaan pienentyneet!

tuli yksitoista vuotta sitten VAVkonserniin. Filosofian tohtori keskittyi opinnoissaan kaupunkitutkimukseen. Väitöskirja kertoi pikkukaupungista elinympäristönä. – Nautin valtavasti siitä, että olen täällä käytännön rajapinnassa. Se tuo teoriaan perspektiiviä. Olin jo teininä kiinnostunut ympäristö- ja tasa-arvokysymyksistä. Haluan pitää heikomman puolta ja vaikuttaa asioihin. Kun minulla on sanottavaa, uskallan rohkeasti avata suuni. Alalle tullessaan Ojankoski oli usein ainoa nainen miesjoukossa, mutta ajan myötä naisille on tarjoutunut lisämahdollisuuksia. Vantaakin on nykyään vahvasti naisvetoinen kaupunki. – Prosentuaaliset kiintiöt eivät toimi automaattisesti, vaan kyse on yksilöistä. Tarvitaan erilaisuutta. Tärkeitä asioita jää johtoryhmissä käsittelemättä, jos

Teoriasta käytäntöön

Ojankoski on viihtynyt asuntoasioiden parissa pitkään. Vantaan kaupungin asuntotoimesta hän

kaikki ovat yhtä mieltä kaikesta. Toimitusjohtaja joutuu välillä tekemään raskaita päätöksiä. Eurot vetävät yhteen suuntaan, ihmisen toiveet toiseen. Yritän aina nähdä ihmisen kaiken keskellä, olla oikeudenmukainen ja kohdata aidosti ihmisen, ei pelkkää roolia. VAV-konserni • Vantaan kaupungin omistama yleishyödyllinen asuntoyhtiö • Rakennuttaa ja hallinnoi valtion tukemia ARA-asuntoja, palvelu asuntoja ja muita kohtuu hintaisia asuntoja • Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen vuokra-asunto tuotantoyhtiö • Omistaa noin 230 kiinteistöä, joissa on 11 000 asuntoa

www.vav.fi

iX3 TÄ Y S S Ä H K Ö

#1: ”MAAILMAN VASTUULLISIN AUTOVALMISTAJA.”* Täysin uusi BMW iX3 – kaikki mitä odotat BMW:ltä, mutta täysin sähköisenä. Aina on ollut hyviä syitä valita BMW, nyt niitä on vielä enemmän. Tämän täyssähköisen mestariteoksen toimintamatka on jopa 459 kilometriä. Aktiiviharrastajille avara 510 litran tavaratila mahdollistaa helpon kuljettamisen. Lisää hyviä syitä löydät osoitteesta BMW.fi/iX3.

MIKÄ ON SINUN SYYSI? #bornelectric BMW iX3 Charged, alk. 73.147,01 €, sis. autoveron ja toimituskulut. Virrankulutus 18,6–19 kWh/100 km, CO2-päästöt 0 g/km. Sähköinen toimintamatka 459 km. Kulutukset ja päästöt määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähkö-ajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan auto erikoisvarustein. *Dow Jones Sustainability Index 2020.