Johtajat / kevät 2023

johtaj at

Lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo haluaa edistää Suomessa tehtävän tutkimuksen edellytyksiä. s. 3

Suomen YriTTäjänaiSeT

Yhteistyö, verkostoituminen ja vertaistuki auttavat kehittämään ja laajentamaan yrityksen toimintaa. s. 14

Brändin rakentaminen ja asiakaskokemus ovat Head of Sales and Marketing Suvi Viitalan intohimo. s. 18

Reslink Solutionsin toimitusjohtaja

Elisa Oranen:

s. 9

Saab Teknologiakeskuksen hankintaja tuotantojohtaja Elisa Korin suosii johtamisessa sparrailua. s. 6

aVoin Ta V uoroVaiku T uSTa

"Mitä paremmin vuorovaikutamme, sitä parempaa on työn jälki ja laatu", kertoo Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö. s. 26

k aTSe HoriSon T iSSa

SAP:n Pohjoismaiden ja Baltian vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi keskittyy työssään pitkäjänteiseen kehitystyöhön. s. 11

a rVoT koHTaaVaT

"Minulle on tärkeää, että myymillämme ratkaisulla ja tuotteilla voidaan todella vähentää energian kulutusta", kertoo Sanna Olkkonen Schneideriltä. s. 8

"Tehtävämme on ratkaista, millä tavoilla liikkuvaa työntekijää voidaan auttaa."

Maaliskuu 2023

Pfizer Suomi

TakSi HelSinki

Va HVa T iimi Peluri

Vastaava tuottaja: Meri Savonen Ulkoasu: Jenni Hyttinen Kirjoittajat: Mari Korhonen, Meri Savonen, Emma Suominen, Maija-Liisa Saksa, Pia Iisaho, Hanna Velling, Eila Mäntyjärvi, Teemu Simola, Maarit Seeling, Timo Sormunen, Eetu Qvist

SISÄLLYSLUETTELO

2 Teatterinjohtajan arki on kommunikointia

3 360 astetta terveydenhuoltoon

4 Rohkeita ratkaisuja kädet savessa

6 Vahva tiimipeluri nauttii uuden luomisesta

7 Teollisuuden johtotehtävät ovat avoinna myös naisille

8 Kiinnostus teknologiaan vei uran nousukiitoon

9 ”Olen ollut tervetullut alalle”

10 Vaativaa asiantuntijatyötä rennolla ilmeellä

11 Katse horisontissa

12 Onnistumiset motivoivat: Kasvuhakuista tilitoimistoyrittäjyyttä

12 Osallistava johtaja rakentaa magneettista osaajayhteisöä

13 Rakennusala muuttuuja johtaminen sen myötä

14 Yrittäjät tukevat toisiaan menestykseen

16 Lapsen oikeuksien asiantuntija

17 Aidot elämykset vetävät Leville

18 Intohimona brändin rakentaminen ja asiakaskokemus

20 Elämän mahdollistavaa johtajuutta

21 Buorren toimitusjohtaja Anne Laitinen: ”Kansainvälistyminen on intohimoni”

22 Siivousala on välittämisbisnestä

23 Hyvinvointia ja tuloksellisuutta

24 Voimanaiset Lahden huipulla

25 Tervolan kunta on lempeiden johtajien ja ”ämpäripäisyyden” koti

26 Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Lempäälän kunnan työntekijöillä?

27 Äidin ja tyttären yhteinen muotiunelma

Teatterinjohtajan arki on kommunikointia

Pitkän uran Lastenteatteri Hevosenkengän parissa tehneen Kirsi Sirenin arki koostuu yhteydenpidosta eri suuntiin. Henkilökunnan kanssa oleellisia ovat ohjailu, innostaminen ja tiedonkulku. Esityksissä korostuvat huumori ja lämpö.

Suloisenhaikea hyvän mielen kirja

Mitä jos sisällä on rakkaus, joka ei pääse koskaan ulos?

Teatteritaiteen maisteri Kirsi Siren perusti Teatteri Hevosenkengän siskonsa, lavastaja Sara Sirenin kanssa 48 vuotta sitten. Työn ohessa Kirsi Siren on ehtinyt toimia useissa eri luottamustoimissa, muun muassa 16 vuotta Espoon kaupunginvaltuustossa. Ansiokas ura kulttuurin parissa huomioitiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2020.

– Halusimme luoda ammattitaitoisen ja joka suhteessa korkeatasoisen lastenteatterin, Siren kertoo.

Siitä sai alkunsa Hevosenkenkä. Kuusi vuotta sitten samaan pihapiiriin perustettiin Tusculum, joka tarjoaa muun muassa taideterapiaa, runoiltoja ja erilaisia työpajoja. Kirsin johtamaan kulttuuriorganisaatioon kuuluu myös Museo Leikki Tapiolassa.

Yhteydenpitoa ja yhteisyyttä Menestyksekkään kotimaan uran lisäksi teatteri on vieraillut useissa eri maissa. Pelkästään Japanissa on tehty yli sata esitystä.

– Lapsiyleisö palkitsee esiintyjät vilpittömyydellään. Lasten arvostus velvoittaa. Haluamme tarjota esityksissämme aina huumoria ja lämpöä. Hevosenkenkä-kokonaisuus työllistää keskimäärin 30 henkilöä, joista 13 toimii teatterissa ja neljä museossa kokopäiväisinä, lisäksi on vierailijoita ja projektityöntekijöitä.

Haasteet pitävät työn mielekkäänä.

– Työ on paljolti yhteydenpitoa. Meillä on joka toinen viikko teatterin henkilökunnan yhteinen Skype-kokous. Siten kaikki ovat perillä kaikesta. Yhteydenpito on helppoa ja nopeaa. Haasteet ja mahdollisuus toteuttaa uutta ja ennennäkemätöntä pitävät työn mielekkäänä ja antoisana, Siren sanoo.

– Pyrin olemaan kuunteleva, ohjaileva ja innostava esimies. Yhteyttä voi ottaa milloin vain. Kiireessäkin on tultu toimeen ja päätökset tulleet tehdyiksi. Jokaisella johtajalla olisi hyvä olla

Meri Savosen lämminhenkisessä esikoisromaanissa

Amandan kolme kesää

neljääkymppiä lähestyvä nainen joutuu miettimään uudestaan unelmaansa omasta perheestä. Kirja ilmestyy 21.4.

Haluamme tarjota esityksissämme aina huumoria ja lämpöä, kertoo teatterinjohtaja Kirsi

www.hevosenkenka.fi

www.museoleikki.fi

joitain läheisempiä luottohenkilöitä, sparraustukea. Harva meistä pärjää täysin yksin. Ainakaan se ei ole silloin yhtä kivaa, Siren naurahtaa.

tEksti: tEEmu simola

Siren.

Tilaa ennakkoon: kirja.fi

360 astetta

terveydenhuoltoon

Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Piia

Aarnisalo haaveilee siitä, että kaikki potilaat pääsisivät yhdenvertaisesti tarvitsemansa hoidon piiriin, ennaltaehkäisyyn panostettaisiin ja uudet hoitomuodot saataisiin Suomessa mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo sanoo usein, että hänellä on ollut kolme uraa. Ensimmäisessä niistä hän työskenteli tutkijana sekä ulkomailla että oman tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopistossa. Seuraava ura oli potilastyössä lääkärinä ja erikoislääkärinä. Kolmas ura on johtamisura. Sen aikana Aarnisalo on toiminut muun muassa hallinnollisena ylilääkärinä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, toimitusjohtajana HUSLABissa sekä lääketieteellisistä toiminnoista vastaavana johtajana Terveystalossa. Johtajan uraan kuuluu myös hänen nykyinen työnsä yhdessä maailman johtavista lääkeyrityksistä.

– Olen aina halunnut katsoa asioita mahdollisimman laajasta näkökulmasta ja ratkaista useita ihmisiä koskevia ongelmia.

Toinen eteenpäin vievä voima uralla on ollut uuden oppiminen ja uusien haasteiden etsiminen. Pfizerin lääketieteellisenä johtajana Aarnisalo aloitti huhtikuussa 2022.

– Minua kiinnosti se, miten huipputiede yhdistetään yritystoimintaan. Tämä oli minulle puuttuva palanen 360 asteen näkökulmasta terveydenhuoltoon.

Tieteellisen tutkimuksen puolestapuhuja

Nykyisessä tehtävässään Aarnisalolla on näköalapaikka uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Uusi tutkimustieto, uudet oivallukset, lääkkeet ja hoitomuodot ovat työn rikkaus ja motivaation lähde.

Pyrimme kunnianhimoisesti kehittämään uusia hoitomuotoja ja läpimurtoja.

– Kaikki työt ja työympäristöt ovat olleet hyvin erilaisia uranvaiheita, mutta kuitenkin sellaisia, että ilman toista ei olisi ollut toistakaan. Jokainen niistä on tuottanut tärkeää osaamista, näkemystä, verkostoa ja kokemuksia ja ollut edellytyskin sille, että olen päässyt siirtymään eteenpäin, Aarnisalo sanoo.

– Odotan sitä, kun geeniterapia tulee Suomessa käyttöön. Se on täysin uudenlainen hoitomuoto, johon liittyy paljon mielenkiintoisia, tärkeitä ja eettisiäkin kysymyksiä. Geeniterapian avulla voidaan hoitaa uudella tavalla ja jopa potilaita, joita ei ole voitu kovin hyvin auttaa tähän asti, Aarnisalo sanoo.

Toinen erityisen kiinnostava ja jatkuvasti kehittyvä asia on yksilöllinen diagnostiikka ja yksilöllistetty lääketiede, jolla esimerkiksi rintasyövän hoito on mullistumassa. Tämä kaikki vaatii tieteellistä tutkimusta, mikä on yksi Aarnisalon lempiaiheista.

– Toivon, että pystyisin edistä-

Toivon, että pystyisin edistämään Suomessa tehtävän tutkimuksen edellytyksiä.

mään Suomessa tehtävän tutkimuksen edellytyksiä. Lääketieteellisen tutkimuksen lisääminen parantaisi ammattilaisten osaamista, potilaiden saamaa hoitoa sekä Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä, hän sanoo.

Johtajana Aarnisalo haluaa olla tuki, mahdollistaja ja suunnannäyttäjä. Huippuasiantuntijat, joita hän johtaa, ovat itsenäisiä ja ammattitaitoisia, ja esihenkilön roo-

li on enemmänkin olla valmentaja ja sparraaja. Ilmapiiristä hän haluaa luoda sellaisen, että se kannustaa kokeilemiseen ja sen kautta uuden oppimiseen.

– Pfizer edustaa innovatiivista lääketeollisuutta. Pyrimme kunnianhimoisesti kehittämään uusia hoitomuotoja ja läpimurtoja. Siihen tarvitaan globaalia korkeatasoista lääketieteellistä osaamista, kykyä tunnistaa, missä läpimurtoja on mahdollisuus tehdä, sekä tietenkin kykyä tehdä niitä, Aarnisalo sanoo.

Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo on aina halunnut katsoa asioita mahdollisimman laajasta näkökulmasta ja ratkaista useita ihmisiä koskevia ongelmia.

tEksti: mEri savoNEN

kuva: PfizEr

Rohkeita ratkaisuja kädet savessa

Kassa on tyhjä, ja jotain pitäisi tehdä. Kassa ei vielä ole tyhjä, mutta bisnes sakkaa, eikä johto tiedä mitä tehdä. Startup haluaa kasvaa kansainvälisesti, mutta on vaarassa tukehtua siihen tai lamaantua kokonaan. Liiketoiminta vaatii uudelleenorganisointia tai kansainvälisesti kreditoidun asiantuntijan listautumisapua pörssiin.

Kun hallitustyöskentelyssä tai liikkeenjohdossa on haasteita, kriisiytyneen liiketoiminnan tervehdyttämiseen, startup-yritysten kehittämiseen, sijoittajatoimintaan ja yritysten varainhankintaan erikoistunut Tina Nyfors kutsutaan apuun. Helsingissä syntynyt ja maailmalla kovan tason ammattilaiseksi kouliintunut liikkeenjohdon moniosaaja ymmärtää yritystoiminnan lainalaisuudet toimialakohtaisesti ja kommunikoi sujuvasti usealla kielellä kulttuurisia nyansseja kunnioittaen.

Monissa liemissä keitetty konkari ratkoo organisaatioiden paineisia

tilanteita kylmällä päällä ja lämpimällä sydämellä. Nyfors ei vähästä hätkähdä, vaan käärii hihansa määrätietoisesti ja iskee kätensä saveen. Yleensä jokaiseen tilanteeseen löytyy ratkaisu, ja jos ei, sekin on ratkaisu.

– Olen nähnyt laaja-alaisesti erilaisia tilanteita ympäri maailman ja ottanut niistä opikseni. Näin pystyn helposti hahmottamaan, mihin suuntaan haasteiden edessä olevan organisaation kannattaa seuraavat askeleensa ottaa. Hyvin harvoin on tilanteita, joista ei pääse enää mihinkään suuntaan. Sen sijaan suuntavaihtoehtoja on monesti useampi, ja hankaluus hahmottaa niitä voi halvauttaa, jolloin askeleet jää

Monissa liemissä keitetty konkari ratkoo organisaatioiden paineisia tilanteita kylmällä päällä ja lämpimällä sydämellä.

ottamatta ja kuoppa syvenee. Pelkästään se, että tietää mitä seuraavaksi on tehtävä, helpottaa tilannetta yleensä huomattavasti. Jos taas mihinkään suuntaan ei ole enää mielekästä jatkaa, autan eteenpäin saattohoidossa, Nyfors kuvailee.

Uuteen suuntaan askel kerrallaan

Kun valmiustaso ongelmanratkaisuun on olemassa, jalat pysyvät maassa ja vaikeita asioita on mahdollista ratkaista niiden edellyttämällä rohkeudella, analyyttisyydellä ja rauhallisuudella. Kokemus tuo varmuutta ja varmuus rohkeutta tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä yrityksen ja sen omistajien etu edellä silloinkin, kun se on epämiellyttävää.

– Liiketoiminnan lähtökohta on se, että yrityksen ja sen omistajien etu tulee aina ensimmäisenä. Se on pelin henki, ja sen harjoittamiseen kuuluu kiinteänä osana myös vaikeat päätökset ja epämiellyttävät asiat. Hankalatkin asiat voi kuitenkin

esittää ilman syyttelyä ja töksäyttelyä kauniisti ja määrätietoisesti. Tällöin viesti menee paremmin perille, ja tilanne on helpompi sekä vastaanottajalle että sanansaattajalle, Nyfors sanoo.

Nyforsin vahvuutena on rohkeus toteuttaa radikaalejakin muutoksia sekä tarkkasilmäinen kyky nähdä kokonaisuus ja siihen kuuluvat yksityiskohdat samanaikaisesti.

Uransa aikana yli 30 yhtiön hallituksessa istuneen Nyforsin vahvuutena on paitsi laajan toimintakentän tuoma kokemus ja rohkeus toteuttaa radikaalejakin muutoksia myös tarkkasilmäinen kyky nähdä kokonaisuus ja siihen kuuluvat yksityiskohdat samanaikaisesti.

– Itse olen tehnyt suurimmat rohkeushyppyni ja kehitysaskeleeni entisellä urallani pianistina. Muusikon on osattava katsoa yksityiskohtia ja kokonaisuutta samaan aikaan. Ei riitä, että hallitsee nuotit, vaan on uskallettava astua lavalle ja paljastaa sielunsa yleisön edessä. Se on pelottavinta mitä tiedän! Sen pelon valossa kiperimmätkin hallitusneuvottelut kalpenevat. Pelon selättäminen kehittää rohkeutta, ja se on kenen tahansa harjoiteltavissa oleva taito, Nyfors kertoo ja kokemus puhuu.

Melodian teemat ja johtosävelet

Toimialasta tai tilanteesta riippumatta Nyfors näkee liikkeenjohdollisten haasteiden onnistuneen

ratkaisemisen taustalla neljä yhteistä nimittäjää. Hän kutsuu niitä johtosäveliksi, jotka hallitsemalla pääsee pitkälle.

1. Numerot eivät valehtele

On aivan sama, mitä ihminen sanoo, jos numerot puhuvat omaa totuuttaan. Oleellista on tunnistaa ja pistää kuntoon ne välineet, joiden avulla yhtiön kokonaiskuvaa voidaan tarkastella lukujen valossa. Toimintoja on kehitettävä numeroiden antamaan dataan perustuen.

2. Vaikeat asiat on kohdattava

Totuus, joka ei kaipaa selittelyjä, mutta on siitä huolimatta yksi suurimmista esteistä yritysten menestyksen tiellä. Inhimilliset pelot työpaikan, toimeentulon tai statuksen menettämisestä aiheuttavat vaikeiden asioiden väistelyä, mutta ongelmien lykkääminen ei vie eteenpäin pitkällä tähtäimellä. Mitä hankalammaksi asiat kehkeytyvät, sitä enemmän niitä usein väistellään.

3. Vastuu on otettava ja se on kannettava Hallitustoiminta ja johtaminen tarkoittavat vastuunottoa ja vastuunkantoa. Ongelmiin on helppo löytää syitä ulkopuolelta, mutta lopulta hallituksen tehtävä on ottaa vastuu yhtiön eteenpäin viemisestä ja myös kannettava vastuu, kun toimenpiteitä toteutetaan.

4. Huumori helpottaa Hyvät vuorovaikutustaidot ja huumori vievät paljon pidemmälle kuin ryppyotsaisuus. Asiat voi esittää jämptisti mutta silti sydämellisesti. Huumori irtoaa herkemmin ja perspektiivi pysyy, kun ajattelee asioita yksi ongelma ja päivä kerrallaan.

Kuka?

" Liiketoiminnan lähtökohta on se, että yrityksen ja sen omistajien etu tulee aina ensimmäisenä", Tina Nyfors sanoo.

riitä, että hallitsee nuotit, vaan on uskallettava astua lavalle ja paljastaa sielunsa yleisön edessä.

Nimi: Tina Nyfors

Koulutus: KTM, MBA (IMD), CIR (London Stock Exchange)

Kokemus: Telia, TietoEvry, EBRD, ADB Holdings plc, private equity. Johtoryhmän jäsen pörssiyhtiössä, hallitusjäsenyyksiä niin yksityisissä kuin listayhtiöissä. Laaja turnaround management -kokemus.

Yritys: Locnet Oy (CEO, hallituksen puheenjohtaja)

Ei

Vahva tiimipeluri nauttii uuden luomisesta

Saab Teknologiakeskuksen hankinta- ja tuotantojohtaja Elisa Korin suosii johtamisessa sparrailua. Hän innostuu toiminnan kehittämisestä ja uusista haasteista.

Nautin erityisesti, kun yhdessä on otettu tärkeä askel eteenpäin tai onnistuttu jonkin haastavan ongelman ratkaisussa, Saab Teknologiakeskuksen hankinta- ja tuotantojohtaja Elisa Korin sanoo.

Nuorena hänellä ei ollut haaveammattia. Lukiossa matematiikka ja fysiikka sujuivat, ja hän haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan laite- ja mittaustekniikkaa.

– En ollut vielä löytänyt omaa juttuani ja halusin koulutuksen, joka antaa laajan työkentän.

Korin valmistui insinööriksi vuonna 1998. Hän työskenteli eri yrityksissä aluksi tuotekehityksessä ja mittausten parissa ja eteni tuotantopäälliköksi ja kansainvälisen kaivosalan yrityksen hankinnan johtotehtäviin. Kun hän jälleen kaipasi uutta, silmiin osui Saab Teknologiakeskuksen hankinta- ja tuotantopäällikön paikka.

Saabilla lempipuuhissa – Tässä tehtävässä yhdistyvät hankinta ja tuotanto. Aiemmin teknologiakeskuksessa on keskitytty pääasi-

assa tuotekehitykseen. Tehtäväni on tukea tuotannon muutosta sarjatuotannoksi ja perustaa Suomeen toimitusketju. Saan siis rakentaa uutta!

Saab Teknologiakeskuksessa kehitetään sensoreita elektroniseen sodankäyntiin. Keskus kokoaa yhteen noin sata alan kärkieksperttiä.

Huippuosaamisen draivi nostaa koko organisaation henkeä.

– Huippuosaamisen draivi nostaa koko organisaation henkeä. Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta täällä on kuitenkin rento meininki. Organisaatio on litteä, eikä ollenkaan byrokraattinen, sanoo Korin.

Osaajista on kova kilpailu. Saab panostaakin työntekijöidensä viihtyvyyteen.

– Teknologiakeskus kokoaa alansa huiput ympäri maata ja monella on pitkä työmatka. Siksi meillä satsataan erityisesti arjen toimivuuteen.

Johtotähtinä keskustelu ja tieto Korin haluaa innostaa ihmisiä käyttämään osaamistaan optimaalisesti.

– Sopivan haastavat tehtävät kannustavat parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tietenkin sopiva haaste voi olla eri ihmisille erilainen. Työnteon pitää olla palkitsevaa!

Korin toivoo, että kollegat jakavat ajatuksiaan matalalla kynnyksellä.

– Haen usein kysymyksillä eväitä organisaation päätöksiin. Kysymysten asettelun tueksi kerään runsaasti taustatietoa. Pyrin tarkastelemaan asioita mahdollisimman monelta kantilta.

Teknologiakeskuksen kasvu on nopeaa. Seuraavan vaiheen vaatimat toimenpiteet ja resurssit pitää ennakoida ajoissa ja vääristä liikkeistä opitaan ja tehdään jatkossa paremmin.

Alalle kaivataan osaajia Korin kannustaa nuoria – ja erityisesti naisia tutustumaan alan työtarjontaan. Saabilla monen osaston johdossa on insinöörinaisia.

– Kolmesta tyttärestäni kaksi vanhinta voivat hyvinkin suunnata teknologia-alalle. Olen esimerkilläni onnistunut näyttämään, että insi-

Saab Teknologiakeskuksen hankintaja tuotantojohtaja Elisa Korin suosii työssään kysymyksiä. Niiden avulla saa usein hiljaisenkin ihmisen ajatukset kuuluviin, jotta voi asettaa työlle sopivat tavoitteet.

nöörin työ on mielenkiintoista ja kivaa, Korin päättää.

Saabin GlobalEye-valvontalentokone havaitsee ja seuraa maassa, merellä ja ilmassa liikkuvia kohteita satojen kilometrien etäisyyksillä. Teknologiakeskuksessa kehitetään myös tämän koneen järjestelmiä. www.saab.fi

Teollisuuden johtotehtävät ovat avoinna myös naisille

Pihla Groupiin kuuluvan Metallityö Välimäen uusi tehtaanjohtaja Anu Ukkonen toivoo, että teollisuuteen ja varsinkin rakennusalalle hakeutuisi enemmän naisia.

minen on murroksessa eikä ole enää autoritääristä.

Tehtaanjohtaja vastaa koko tehtaan toiminnoista, turvallisuusasioista ja tuottavuudesta, kehittämisestä ja investoinneista. Anu Ukkosen mukaan hyvä tehtaanjohtaja osaa kuitenkin johtaa ennen kaikkea ihmisiä.

– Vaikka olisi minkälainen tekninen osaaminen ja tekisi taitavia investointeja, mikään ei onnistu, jos et saa muita mukaan. Yksin et onnistu, et ikinä, Ukkonen painottaa.

Rakennusala on perinteisesti miesvoittoista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, eikä Ukkonen ole kokenut, ettei häntä sukupuolensa takia olisi otettu vakavasti.

– Johtamisessa on hyötyä siitä, että olen nainen. Naisjohtajilla on usein luontaisesti tunneälyä, jota kaivataan varsinkin nyt, kun johta-

Metallityö Välimäen tehtaanjohtajan pesti ei ole Ukkosen ensimmäinen johtotehtävä teollisuudessa. Kun hänet vuonna 2015 valittiin Pihla Groupin Ruoveden tehtaan johtoon, se herätti laajasti huomiota. Ukkonen oli silloin 36-vuotias.

– Ovia ei ole ehkä aikaisemmin ollut auki, niin kuin nyt. Heittäisin palloa myös naisille, että he uskaltaisivat itse hakea alalle. Kaikki paikat ovat avoinna myös naisille, jos naiset ovat avoimia kaikille paikoille, Ukkonen sanoo.

Muutosjohtajaksi metallialalle Ukkosen ura rakennusalalla alkoi vähän vahingossa. Hän tuli kesätöihin ravintolaan Ruovedelle, löysi miehen ja päätti jäädä. Syksyllä töitä etsiessään hän soitti silloisen Pihlavan Ikkunan tehtaanjohtajalle. Viikon päästä hän oli jo lasituslinjalla töissä.

miestyöhön valmennusta työpaikan kautta.

– Työnantajani on tukenut minua ja tarjonnut jatkuvasti mahdollisuuksia oppia uutta ja ottaa vastuuta. Tietysti minun on myös pitänyt lunastaa ne asiat, joita minulta on odotettu, Ukkonen toteaa.

Tehtaanjohtajuus metalliteollisuudessa tarjoaa Ukkoselle uusia haasteita. Ennen perheyrityksenä toiminut yritys on vasta integroitumassa Pihla Groupiin, ja koko

teräs- ja alumiinimaailma on Ukkoselle uusi. Lisäksi hän kehittää Pihla Groupin sisäistä myyntiä.

– Olin ollut Ruoveden tehtaalla 20 vuotta, joista seitsemän tehtaanjohtajana. Siellä oli saavutettu jo paljon ja pöhinä oli hyvä. Koin antaneeni kaiken, mitä minulla oli sille annettavaa, joten pelkäsin menettäväni palon työhöni. Siinäkin minua kuunneltiin. Nyt sormeni syyhyävät kaiken kehitettävän kanssa. Täällä on valtavasti potentiaalia.

Ovia ei ole ehkä aikaisemmin ollut auki, niin kuin nyt. Heittäisin palloa myös naisille, että he uskaltaisivat itse hakea alalle, Anu Ukkonen kertoo. Kuvassa Anu ja Ruoveden tehtaan laatuvastaava Pekka Kulju

Mitään selkeää urasuunnitelmaa Ukkosella ei ollut, mutta hän oli kunnianhimoinen ja halusi kehittää itseään. Se pantiin merkille johtoportaassakin. Pian hän opiskeli vuorotyön ohessa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon, työnantajan tuella.

Ensimmäisen esimiestehtävän hän sai yli 10 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on opiskellut tuotannonjohtamista yliopistossa ja saanut esi-

Pihla Group

Suomen johtava ovi- ja ikkunavalmistaja.

Osa kansainvälistä konsernia Inwido AB:ta.

Tuotemerkit: Tiivi, Pihla, PihlaPRO, Profin, Sydänpuu, Klas1, Lämpölux, Metallityö Välimäki ja Hyvinkään Puuseppien.

Kaikki Pihla Group Oy:n tuotteet ovat Avainlippumerkittyjä.

Asiakkaita ovat kuluttajat, taloyhtiöt, rakennusliikkeet, talotehtaat ja rautakaupat.

Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa omilla tehtaillamme.

www.pihla.fi

Tehtaanjohtaja Anu Ukkonen sanoo, että Pihla Group on aina tukenut häntä ja tarjonnut jatkuvasti mahdollisuuksia oppia uutta ja ottaa vastuuta. Johtajana hänestä on kaikkein tärkeintä osata johtaa ja innostaa ihmisiä.

tEksti: Emma suomiNEN

Kiinnostus teknologiaan vei uran nousukiitoon

Sanna Olkkonen vastaa Schneider Electricin teollisuusautomaatiopalvelujen markkinoinnista maailmanlaajuisesti. Omien ja yrityksen arvojen yhteensopivuus, urakehityksen tukeminen sekä globaali työyhteisö ovat taanneet työssä viihtymisen.

Halu ymmärtää teknologiaa vei kaupallisesti suuntautuneen maatalous-metsätieteen maisteri Sanna Olkkosen uusien opintojen pariin. Tähtäimessä oli diplomi-insinöörin tutkinto ict-alalta. Nyt Olkkonen vastaa maailmanlaajuisesti Schneider Electricin teollisuusautomaatiopalvelujen markkinoinnista.

– Olen aina ollut kansainvälisesti suuntautunut. Aloitin urani metsäteollisuudessa, josta siirryin graafiselle alalle. Diplomi-insinöörin opinnot antoivat minulle hyvän käsityksen prosessiteollisuuden hallinnan eri osa-alueista, kertoo lokakuussa Services Marketing Leaderina aloittanut Olkkonen.

– Aloitin viisi vuotta sitten Schneider Electricillä ja heti tuntui siltä, että olin itselleni sopivassa yrityksessä.

Schneider Electricillä on noin 200 tehdasta ympäri maailmaa ja työntekijöitä on lähes 130 000.

Yrityksen toimiala ja isot resurssit antavat loistavat mahdollisuudet energiatehokkuuden edistämiseen niin teollisuudessa kuin asumisessakin.

Ongelmat ratkaistaan yhteistyössä

– Syitä työssäni viihtymiseen on useita. Minulle on tärkeää tietää, että myymillämme ratkaisulla ja tuotteilla voidaan todella vähentää energian kulutusta. Lisäksi yrityksemme on aidosti globaali ja kaikissa nykyisissä palavereissani onkin ihmisiä vähintään kahdelta mantereelta, Olkkonen sanoo.

Hän on ollut positiivisesti yllättynyt, kuinka helppoa yhteistyö eri puolilla maailmaa elävien ihmisten kanssa on ollut.

"Hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvät ongelmat on ratkaistava yhdessä.

– Työskentelemme samantyyppisten asioiden parissa riippumatta aikavyöhykkeestä. Minulle onkin muodostunut vahva tunne, että hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvät ongelmat on ratkaistava yhdessä ja, mikä tärkeintä, ne ovat myös ratkaistavissa maailmanlaajuisella yhteistyöllä.

Arvojen sovittava yhteen Työnantajan ja omien arvojen yhteensopivuus on ollut Olkkoselle tärkeää. Schneider Electricin vastuullisuuskäsite on paljon laajempi kuin pelkkä hiilijalanjäljen pienentäminen. Siihen liittyvät

muun muassa eettiset työtavat sekä Schneider Electricillä että kumppaneilla, eri sukupolvien ja sukupuolten tasa-arvo sekä myös paikallisten yhteisöjen tukeminen. Yritys on muun muassa lahjoittanut Senegaliin 13 000 aurinkosähköllä toimivaa lyhtyä ja kouluttanut Nepalissa valtavan määrän opiskelijoita energia-alalle. Näihin perusarvoihin henkilökuntaa koulutetaan vuosittain.

– Pääsin myös How Women Rise -koulutukseen, mikä perustuu samannimiseen kirjaan. Siellä yrityksemme johtajat eri puolilta maailmaa kertoivat, miten he ovat käsitelleet niitä usein naisille tyypillisiä toimintatapoja, jotka eivät välttämättä edistä urakehitystä, kertoo Olkkonen.

tEksti: maija-liisa saksa

Sanna Olkkonen kiittää kannustavia esihenkilöitään, jotka ovat auttaneet urapolulla myös kansainvälisesti. Suomen Schneider Electricissä koettiin tärkeäksi, että suomalaisia olisi myös kansainvälisen organisaation johtotehtävissä.

”Olen ollut tervetullut alalle”

Reslinkin toimitusjohtaja Elisa Oranen viihtyy monipuolisessa työssään. Hän kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti IT-alan johtopaikoille.

Olen luonteeltani utelias ja näin Reslinkillä mahdollisuuden oppia uutta. Voin myös hyödyntää työssäni vahvuuksiani ja aiempaa kokemustani, Reslink Solutions Oy:n toimitusjohtaja KTM Elisa Oranen kertoo päätymisestään nykyiseen työtehtäväänsä.

Reslink Solutions on suomalainen SaaS-teknologiayritys (Software as a Service), joka tuottaa verkkopohjaista alustaa ja siihen liittyviä mobiilisovelluksia yrityksille, joilla on liikkuvia työntekijöitä esimerkiksi siivouksessa, vartioinnissa ja huollossa. Yrityksen juuret ovat panimomaailmassa. Kaikki alkoi tarpeesta kehittää työkalu Carlsberg Groupin huoltotyöntekijöiden käyttöön.

– Tuotteemme Reslink Platform on kehittynyt huimasti viimeisen kahdeksantoista vuoden aikana. Sen käyttö on laajentunut monille toimialoille ja myös muihin käyttötapauksiin, kuin mihin se alun perin rakennettiin, Oranen kertoo.

"Tehtävämme on ratkaista, millä tavoilla liikkuvaa työntekijää voidaan auttaa.

– Tehtävämme on ratkaista, millä tavoilla liikkuvaa työntekijää voidaan auttaa. Palveluidemme avulla pystyy vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: kuka on tehnyt, mitä on tehty, missä on tehty ja milloin on tehty.

Reslinkin suurimmat asiakkaat ovat tällä hetkellä IsossaBritanniassa, ja palvelua hyödynnetään liikkuvassa työssä ympäri saarivaltiota. Esimerkiksi raideliikenteen liikkuvia työntekijöitä palvelevalla ratkaisulla asiakkaan Help Center allokoi rautatieasemien siivoukseen liittyvät työtehtävät: Siivooja saa pyynnön tehtävän hoitamisesta, sovellus ohjaa hänet paikalle ja välittää tehtävästä kuvalliset ohjeet. Kun työ on tehty, siivooja raportoi kuvien kera työn tehdyksi ja sovellus rikastaa raporttia lisäämällä esimerkiksi GPS-tiedon. Help Center seuraa työn etenemistä ja raportoi siitä tarvittaessa asiakkaalle.

Isossa-Britanniassa Reslinkin asiakkaina on lisäksi siivous-, vartiointi- ja kiinteistöalan toimijoita. Toimintaa on myös Suomessa ja muutamissa Keski-Euroopan maissa. Kotimaisista asiakkaista Oranen mainitsee Olvin, joka pyörittää huoltotoimintaansa ja laitehallintaansa Reslinkin tarjoaman palvelun avulla ympäri maata.

Kasvun paikka Reslink hakee nyt kasvua ja tunnettuutta kotimaan markkinoilta. Tuorein yhteistyökumppanuus solmittiin Abloyn kanssa. Lukitusjärjestelmän integraatio mahdollistaa sähkölukkojen avaamisen mobiiliapplikaation avulla.

– Palvelumme auttavat niin kenttätyöntekijöitä kuin kaikkia muitakin organisaatiossa. Työtehtäviä voidaan suunnitella, raportoida ja päivittää ja dataa voidaan hyödyntää prosessien ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Elisa Oranen aloitti Reslinkin toimitusjohtajana loppuvuodesta 2021. Hän on kokenut olleensa erittäin tervetullut taloon.

– Roolini toimitusjohtajana on todella monipuolinen. Pääsen tekemään myyntiä ja markkinointia, ylläpitämään olemassa olevia asiakassuhteita, budjetoimaan ja seu-

raamaan avainlukuja sekä edistämään yhteistyökumppanuutta eri tahojen kanssa. Oranen toivoo alalle lisää naispuolisia kollegoita ja kannustaa rohkeuteen. Hän itse lähti rekrytointiprosessiin vanhempainvapaalla.

– Sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä, mutta valitettavasti IT-alalla on vielä vähän naisia johtotehtävissä. Minut on otettu hyvin vastaan, Oranen toteaa.

Lisätietoja: www.reslink.fi elisa@reslink.fi

tEksti: HaNNa vElliNG

kuva: HEikki saloNEN

IT-ala ja Saas-palvelut olivat Elisa Oraselle tuttuja jo ennen Reslink Solutions Oy:n toimitusjohtajan pestiä. Nyt Reslink hakee Orasen johdolla kasvua.

Vaativaa asiantuntijatyötä rennolla ilmeellä

PJ Maa Partners on yrityskauppoihin sekä omistusja rahoitusjärjestelyihin erikoistunut asiantuntijayritys.

Assistant Managerina

työskentelevä Laura Saukkola kertoo, että töitä tehdään tosissaan, mutta ei liian vakavasti.

Porukkamme on erittäin ammattitaitoinen ja samaan aikaan työskentely meillä on todella rentoa. Tittelit ovat vain muodollisuus, vaikka tietenkin vastuut ja tietotaito jakautuvat kokemusvuosien perusteella. Yritysjärjestelyitä ja hankkeita työstetään kuitenkin matalalla hierarkialla, PJ Maa Partnersin Assistant Manager Laura Saukkola sanoo.

Asiakkaita palvellaan PJ Maa Partnersilla aina kohdennetusti eikä myynti- ja ostoaikeita ilmoiteta julkisesti.

– Toimialalla luottamus, tarkkuus

ja korkea ammattitaito ovat ehdottoman keskeistä. Niistä emme tingi.

Saukkola aloitti työt PJ Maa Partnersilla maaliskuussa 2021. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi kahta vuotta aiemmin, jolloin ajatus urasta yritysjärjestelyiden parissa alkoi kypsymään.

– Ekonomin tutkinto mahdollistaa suuntautumisen niin moneen – se on tietysti hieno asia, mutta samalla oman jutun löytyminen voi ottaa aikansa, Saukkola sanoo.

Hänen vahvuutensa, kuten täsmällisyys, periksiantamattomuus ja jatkuva polte uuden oppimiseen,

ovat sopineet erinomaisesti yritysjärjestelyiden kaltaisiin tehtäviin.

– Sanotaan, että todelliseksi proksi voi kutsua itseään, kun on ”harjoitellut” 10 000 tuntia. Siihen minulla on vielä matkaa, mutta sitä kohti mennään kovaa kyytiä. Palaute asiakkailta ja kollegoilta on ainakin ollut todella positiivista. Tavoitteenani on toimia tulevaisuudessa yrittäjäasemassa itsekin.

Kysyntä kovaa

Suomen yrittäjistä vain vajaa kolmasosa on naisia. Yrittäjyys on miesten keskuudessa yleisempää

myös kansainvälisesti, mutta naisten osuus on kasvussa, ja Suomessa naisyrittäjien osuus on suurempi kuin monessa muussa EU-maassa.

– Noin 80 prosenttia asiakkaistamme on miehiä. Olisihan se piristävää nähdä enemmän muitakin sukupuolia edustettuina yrityskauppatilanteissa. Asiantuntija on asiantuntija ja yrittäjä on yrittäjä tietenkin sukupuoleen katsomatta, mutta uskon, että olisi kaikkien etu, jos jakauma olisi toisenlainen, Saukkola sanoo.

"Asiantuntija on asiantuntija ja yrittäjä on yrittäjä tietenkin sukupuoleen katsomatta, mutta uskon, että olisi kaikkien etu, jos jakauma olisi toisenlainen.

– PJ Maa Partnersille asiantuntijat valitaan soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Tämän pitäisikin olla jokaisen työnantajan lähtökohta. Satun tällä hetkellä olemaan asiantuntijaorganisaatiomme palkkalistoilla ainut nainen, oletettavasti en kuitenkaan viimeinen.

Koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Suomessa toteutettiin vuonna 2021 yhteensä yli 700 yritysjärjestelyä. Viimeksi niitä tehtiin määrällisesti enemmän vuonna 2008. Toisaalta tämänhetkinen markkina- ja maailmantilanne vaikuttaa useilla toimialoilla esimerkiksi yhtiöiden valuaatiotasoihin sekä yleiseen rahoituksen saatavuuteen. Myynti- ja ostohalukkuus ei ole isossa kuvassa kuitenkaan vähentynyt.

– Palveluidemme kysyntä on tällä hetkellä erittäin kovaa. Ehkä jopa niin kovaa, että seuraavalle asiantuntijalle voi olla taas kohta tilausta.

kuva: sami PErttilä

Katse horisontissa

SAP:n Pohjoismaiden ja Baltian vastuullisuusjohtaja Tiina

Antturi keskittyy työssään pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja organisaation laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen.

Teknologia- ja liiketoimintaratkaisuja tarjoavan SAP:n vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi on liikkunut urallaan sujuvasti kansainvälisten teknologiayritysten, kuten Micorosoftin ja Oraclen, ja järjestömaailman välillä. Ennen siirtymistään SAP Finlandiin, hän työskenteli kuusi vuotta kummilapsijärjestö Suomen World Visionin toiminnanjohtajana.

– CV:täni on aina ohjannut oppiminen. Ajattelen osaamisen kasvattamista muutenkin kuin vertikaalisesti. Työskennellessäni suuryritysten kansainvälisissä myynnin johtotehtävissä mietin, että joskus vielä käytän tätä osaamistani täysin toisenlaisiin tavoitteisiin, Antturi sanoo.

SAP:llä tavoitteet ja mahdollisuudet ovat maailmanlaajuisestikin merkittäviä. SAP on yksi maailman johtavista liiketoimintaprosessien hallintaan tarkoitettujen ohjelmistojen tuottajista, ja se kehittää rat-

kaisuja, jotka helpottavat tehokasta tietojenkäsittelyä ja eri organisaatioiden välistä tiedonkulkua. Noin 70 prosenttia maailman kaupallisista transaktioista kulkee SAP:n järjestelmien kautta.

– Uskon, että data tulee olemaan ratkaisevassa roolissa kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, ja siksi on hyvä olla teknologiayrityksessä töissä.

Raha on saatava liikkumaan

Antturi vastaa SAP:llä Pohjoismaiden ja Baltian alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä kohti mahdollisimman tasapainoista ja sosiaalisesti vastuullista organisaatiota. Hänen työpöydälleen kuuluvat esimerkiksi työnantajakuva, tasa-arvo, inkluusio, diversiteetti, osaamisen kehittäminen ja uudet kestävän kehityksen mukaiset mallit.

– Globaalit haasteet edellyttävät laaja-alaista osaamista ja sitä, että ihmiset liikkuvat ja käsittelevät luovasti tietoa ja osaamistaan. Itselläni on tausta, jolla pystyn hahmotta-

maan, mitä maailmassa globaalisti tapahtuu: mitä tapahtuu esimerkiksi lasten elämässä pakolaisleireillä, ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa köyhien ihmisten tilanteeseen, Antturi sanoo.

"Vaikeita asioita on lähestyttävä avoimin silmin ja laaja-alaisesti.

Yritykset on saatava mukaan tekemään ratkaisuja, jotka nopeuttavat, tehostavat ja järkevöittävät toimintaa. Jos rahaa ei saada liikkeelle, kestävään kehitykseen liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan.

– Se, että tehdään tuloksellista liiketoimintaa, on edellytys sille, että saadaan kestävää kehitystä aikaiseksi. Ilman dataa ja teknologiaa ollaan kuitenkin viherpesun puolella. On tiedettävä tarkasti ja läpinäkyvästi

esimerkiksi, miten tavara liikkuu, mistä materiaalit tulevat, kuka sitä kuljettaa ja minkälaisissa työoloissa.

SAP:n tarjoamilla järjestelmillä yrityksillä on mahdollisuus tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja ja käsitellä dataa tarkoituksenmukaisesti ja läpinäkyvästi.

– Mitä enemmän yrityksillä on tietoa, sitä paremmin niissä pystytään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.

Vaikeita asioita on lähestyttävä avoimin silmin ja laaja-alaisesti.

– Minä katson pidemmälle kuin kvartaali tai vuosi. Huolehdin, että SAP:llä tehdään jatkuvasti asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, sillä minun vastuullani olevat asiat eivät tapahdu kvartaalissa.

www.sap.com/finland

SAP Pohjoismaiden ja Baltian vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi uskoo datan olevan ratkaisevassa roolissa kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa.

Onnistumiset motivoivat:

Kasvuhakuista

tilitoimistoyrittäjyyttä

Tiliborg Oy tarjoaa kattavasti taloushallinnon palveluja. Onnistumiset asiakasyhteistyössä motivoivat ja kannustavat yrityksen perustajaa Karina Styborgia eteenpäin. Siirtyminen yksinyrittäjyydestä esihenkilöasemaan on tuonut mielenkiintoisia haasteita.

Joensuussa sijaitseva Tiliborg Oy tarjoaa talous-, henkilöstö-, ja palkkahallinnon palveluja sekä yritysneuvontaa. Karina Styborgin vuonna 2016 perustama tilitoimisto on nyt laajentunut viisi henkeä työllistäväksi yritykseksi.

– Ajatus oman yrityksen perustamisesta oli pyörinyt mielessäni jo pitempään. Olin työskennellyt taloushallinnon alalla eri yrityksissä ja tilitoimistoissa vuodesta 1999 lähtien, viimeksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa Joensuussa. Eteenpäin pääsemättömyyden kokemus oli tärkeä sysäys yrittäjäksi ryhtymiselle, kertoo Tiliborg Oy:n toimitusjohtaja Karina Styborg.

Johdonmukaista johtajuutta Yrityksen kasvu on tuonut Styborgille myös esihenkilöaseman. – Pyrin olemaan reilu johtaja ja

pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä. Painotan itseohjautuvuutta, aktiivisuutta ja luottamusta. Kaikilla yrityksessä työskentelevillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Olen tehnyt ’yrityksen käsikirjan’, johon on kirjoitettu kaikki yrityksen toimintaperiaatteet. Sen pohjalta on helpompi toimia johdonmukaisesti.

Tiliborg pystyy tarjoamaan palveluja jo nyt laaja-alaisesti. Käytössä on moderni taloushallinnon ohjelmistokokonaisuus, jolla kirjanpito onnistuu perinteisesti tai täysin sähköisesti. Jatkossa tarkoitus on kasvaa edelleen ja tehdä samalla palvelutarjoomasta entistä kattavampi.

– Uudet haasteet ja onnistumiset sekä asiakkailta tuleva myönteinen palaute motivoivat eteenpäin. Kannustan kaikkia yrittäjyyttä harkitsevia olemaan rohkeita ja verkostoitumaan alusta lähtien. Myös itsestä huolehtiminen ja riittävä vapaa-aika ovat tärkeitä, Styborg toteaa.

Osallistava johtaja rakentaa magneettista osaajayhteisöä

Hyvä ja vetovoimainen työympäristö rakentuu yhteisöllisyydestä, työn merkityksellisyydestä, vapaudesta ja vastuusta sekä hyvästä esihenkilötyöstä, sanoo Meita Oy:n toimitusjohtaja Salli Kortelainen.

Viimeiset 12 kuukautta ovat olleet julkisen sektorin ICT-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavalle Meita Oy:lle (Meidän IT ja talous Oy) todella kiireisiä.

Suurimpana työllistäjänä on ollut hyvinvointialueuudistus ja sen mukanaan tuomat isot muutosprojektit niin palkkahallinnossa kuin ICTinfrastruktuurissa.

Toimitusjohtaja Salli Kortelaisen mukaan mittavan haasteen edessä on venytty hatunnoston arvoisesti. Henkilöstön vahvan ammattitaidon lisäksi tärkeänä tekijänä on ollut osaava esihenkilötyö, johon Meitassa

on panostettu määrätietoisesti jo vuosien ajan.

– Tulokset näkyvät selvästi työyhteisössä ja erilaisissa henkilöstömittauksissa. Hyvä ilmapiiri ja houkutteleva työympäristö rakentuvat yhteisöllisyydestä, työn merkityksellisyydestä, läsnäolosta, vuorovaikutuksesta sekä vapaudesta ja vastuusta. Me haluamme olla magneettinen työyhteisö. Hyvä johtaminen ja esihenkilötyö ovat sen perustekijöitä, Kortelainen tiivistää.

Johtajan ei tarvitse osata kaikkea

Meitan asiakkaita ovat Etelä- ja

tEksti: tEEmu simola

Johdonmukainen johtaminen ja työntekijöiden reilu kohtelu tuovat työpaikalle hyvinvoivan työyhteisön, Karina Styborg uskoo.

henkilöstöjohtajana, hallintojohtajana ja palvelujohtajana. Kaikista on Kortelaisen mukaan karttunut tärkeää oppia, mutta etenkin henkilöstöjohtajakokemuksesta on ollut paljon hyötyä myös nykyisessä työssä.

Rakennusala muuttuuja johtaminen sen myötä

Rakennusala on ollut perinteisesti miesvaltainen, mutta tänä päivänä se työllistää entistä enemmän myös naisosaajia. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnroothin mielestä naisten tapa johtaa uudistaa koko toimialaa.

"ICT-asiantuntijoistamme liki kolmannes on naisia.

– Haluan olla suunnitelmallinen, osallistava ja avoin johtaja. Tärkeintä on luoda arvostava työilmapiiri sekä kulttuuri ja käytännöt, joilla osallistetaan sekä henkilöstö että asiakkaat. Johtajan on hyvä tuntea oman toimialan erityispiirteet, mutta kaikkea ei tarvitse osata, Kortelainen sanoo.

– En itsekään osaa koodata, enkä tunne palkkahallinnon kiemuroita. Olen kuitenkin kartalla niihin liittyvistä haasteista.

Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon kunnat, kaupungit, kuntatoimijat ja hyvinvointialueet. Yhtiö työllistää noin 500 henkilöä ja Kortelainen kuvaa työyhteisöä todella monimuotoiseksi.

Tärkeintä on luoda arvostava työilmapiiri.

– ICT-asiantuntijoistamme liki kolmannes on naisia ja määrä kasvaa jatkuvasti. Olemme saaneet uusia osaajia muun muassa hoitoalalta. Henkilöstön ikähaarukka ulottuu uraansa vasta aloittelevista osa-aikaeläkeläisiin, toimitusjohtaja kertoo.

Puheet alan miehisyydestä ovatkin hänen mielestään jo pahasti vanhentuneita, sillä osaajapulasta kärsivä toimiala tarjoaa monia mielenkiintoisia urapolkuja naisille ja miehille.

Tässä kohtaa Kortelainen sopii itsekin oivalliseksi esimerkiksi. Aiempaan työuraan kuuluvat pestit muun muassa talousjohtajana,

Salli Kortelainen on ollut työurallaan muun muassa talousjohtajana, henkilöstöjohtajana, hallintojohtajana ja palvelujohtajana. Kaikista on tarttunut matkan varrella mukaan oppia, josta on hyötyä myös nykyisessä toimitusjohtajan työssä.

Naisten osuus rakennus- ja kiinteistöalalla on kasvanut viime vuosina niin yrityksissä, etujärjestöissä kuin oppilaitoksissa.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnroothin mukaan rakennusalalla puhaltavatkin nyt muutosten tuulet, jotka tarjoavat entistä parempia urapolkuja myös naisosaajille.

– Alan nuoremmat ammattilaiset kaipaavat käskyttämisen sijaan aivan toisenlaista johtamista. Tässä kohtaa naisten kuunteleva, viestivä ja tiimihenkinen johtamistapa on jo näyttänyt työmailla vahvuutensa. Diversiteetti ylipäätään on hyväksi alalle, Ehrnrooth kertoo.

”Rakennusalan nuoret ammattilaiset kaipaavat käskyttämisen sijaan toisenlaista johtamista. Kuunteleva, viestivä ja tiimihenkinen johtamistapa on jo näyttänyt työmailla vahvuutensa”, Maria-Elena Ehrnrooth muistuttaa.

toivoo, että entistä useampi nainen hakeutuisi myös ylimpiin operatiivisiin johtotehtäviin. Se olisi tärkeää myös toimialan yleisen imagon ja vetovoiman kannalta.

– Molemmin puolin tarvitaan vielä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, jota RKL:n hallituskin osoitti valitessaan minut toimitusjohtajaksi. Olen 118-vuotiaan liiton ensimmäinen naisjohtaja ja lisäksi työkokemukseni on pitkälti rakennusalan ulkopuolelta, Ehrnrooth toteaa.

"Rakennusalan koulutetut naiset pärjäävät organisointikykynsä vuoksi hyvin johtotehtävissä", sanoo Marit Sivén.

Ovet auki myös operatiiviseen johtoon

Naisosaajien joukko on kasvanut viime vuosina reipasta tahtia etenkin suunnittelu- ja projektinjohtotehtävissä. Rakennusalan ammattilaisten edunvalvoja kuitenkin

Rakennusten kuntotutkimuksiin ja -valvontaan erikoistuneen Matti Eklund Oy:n toimitusjohtaja, rakennusmestari Marit Sivén on samoilla linjoilla.

– Viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana naisten määrä rakennusalan koulutuksessa on lisääntynyt huomattavasti. Rakennusalan koulutetut naiset ovat hakeutuneet ja tulleet valituiksi johtotehtäviin, joissa hyvän organisointikykynsä vuoksi pärjäävät hyvin.

tEksti: timo sormuNEN

Yrittäjät tukevat toisiaan menestykseen

Yhteistyö, verkostoituminen ja vertaistuki auttavat kehittämään ja laajentamaan yrityksen toimintaa. Menestystarinat inspiroivat ja tarjoavat vinkkejä toisillekin.

Suomen Yrittäjänaiset on ajanut naisten etua jo yli 75 vuotta. Mihin tänä päivänä tarvitaan naisyrittäjien omaa järjestöä?

– Nostamme esiin epäkohtia, jotka koskettavat varsinkin naisvaltaisia aloja tai jotka heikentävät naisten asemaa yrittäjinä. Se on erittäin ajankohtaista nyt esimerkiksi sote-uudistuksen tiimoilta, painottaa Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala . Rajala on sarjayrittäjä, tietokirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän on aktiivinen myös Suomen Yrittäjissä ja kuuluu Vaasan kaupunginhallitukseen. Tausta tukee hyvin Yrittäjänaisten puheenjohtajan työtä, joka on vaikuttamista ja edunvalvontaa.

– Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta edunvalvonnan kannalta on hyödyllistä, että on hyvät verkostot ja ymmärtää päätöksenteon logiikan. Teemme yhdessä muiden järjestöjen ja liittojen kanssa työtä yrittäjyyden eteen.

Yksi haaste naisyrittäjille on toiminnan kasvattaminen yhden hengen yrityksestä työnantajaksi. Suomen noin 300 000 yrityksestä kolmannes on naisyrittäjävetoisia, ja niistä vain neljännes työllistää muitakin. Moni tosin kasvaa verkoston avulla työllistämisen sijaan.

"Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö. Teemme yhdessä muiden järjestöjen ja liittojen kanssa työtä yrittäjyyden eteen.

– Meillä on noin 60 jäsenyhdistystä ympäri Suomea, ja tarjoamme dynaamisen verkoston, josta saa tietoa ja vertaistukea myös yrityksen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yrittäjä ymmärtää parhaiten toista yrittäjää, sanoo Rajala.

Vantaan Yrittäjänaiset valitsivat H&A Siivouspalvelun toimitusjohtaja Aila Kaakkurivaaran hiljattain vuoden yrittäjänaiseksi. Itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa aidosti omaan ajankäyttöön, asiakaskokemuksen laatuun ja henkilöstön hyvinvointiin houkuttelivat hänet aikoinaan yrittäjäksi.

– Perustin H&A Siivouspalvelun 20 vuotta sitten. Kyse on palvelualasta ja ihmiset tekevät kaiken työn, joten minulle on alusta asti ollut tärkeää huolehtia, että he voivat hyvin ja jaksavat työtään, Kaakkurivaara toteaa.

Yritys tekee toimitila-, liiketila- ja ravintolasiivousta. Sen 115 työntekijästä noin 100 on ulkomaalaistaustaisia. Osa on ollut mukana alkumetreiltä asti. Kaakkurivaara ymmärsi jo varhain, että yrityskulttuuria piti muuttaa vetoavammaksi myös maahanmuuttajille. Työntekijöiltä ei tarvinnut esimerkiksi vaatia

suomen kielitaitoa, hyvä englannin osaaminen riitti. Työohjeet, oppaat, tiedotteet ja sopimukset piti kääntää englanniksi, mutta se kannatti. Nykyään ne löytyvät myös viroksi.

"Yrityskulttuuria piti muuttaa vetoavammaksi.

– Yritys ei olisi kasvanut ja menestynyt ilman maahanmuuttajia. Kannustan kaikkia työvoimapulasta kärsiviä miettimään, miten töihin tulemista voisi tehdä heille helpommaksi.

kuva:sami PErttilä

Katja Rajala, Aila Kaakkurivaara, Sanna Kolehmainen ja Minna Rautonen ovat kaikki Suomen Yrittäjänaisten jäseniä.

H&A Siivouspalvelu voitti työvoimapulan satsaamalla maahanmuuttajiin

Virtuaaliassari tukee asiakasyritysten kasvua

Konttorin Starat Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Sanna Kolehmainen ehti olla parikymmentä vuotta muilla töissä hallinnon sihteerinä.

– Halusin kokopäiväiseksi yrittäjäksi ja etsin siihen omaa kärkeä. Yhtäkkiä välähti, että miksi etsin ideaa kauempaa, kun sihteeripalvelut ovat minulle niitä tutuimpia, Kolehmainen muistelee.

ta ja yhteensä 12 työntekijää.

Virtuaaliassari-palvelu koostetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Tuntimäärälle ei ole ala- tai ylärajaa ja toimistotöiden ja hallinnon palveluiden kirjo on laaja.

– Emme ole tilitoimisto tai tee somesisältöä tai maksettua mainontaa, kaikki muu onnistuu. Perinteisesti yrittäjä tekee laskutusta ja toimittaa kirjapitäjälle kuitteja iltaisin ja viikonloppuisin. Kun virtuaaliassari hoitaa ne, yrittäjälle jää aikaa muuhun ja se näkyy myös liiketoiminnan kehityksessä.

Asianajaja ja varatuomari Minna Rautonen vastaa yritysjuridiikasta Asianajotoimisto Ferendassa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sopimusten laatimista, vahingonkorvausten vaatimista, riitojen sovittelua ja tarvittaessa niiden viemistä oikeuteen.

"Yhteys juristiin matalalla kynnyksellä.

halvemmaksi kuin se, jos sitä ei kustannusten pelossa tee. Tyypillisesti ongelmia tulee sopimuksista, joiden sudenkuoppia ei ole tekovaiheessa ihan ymmärretty ja jotka olisi voitu välttää laatimalla sopimus ammattilaisen avustuksella.

– Olen nähnyt monta kertaa, että ongelmasta, joka olisi ollut suhteellisen helppoa ratkaista alkuvaiheessa, tulee viivyttelyn vuoksi isompi, vaikeampi ja myös kalliimpi selvittää.

Elettiin vuoden 2017 syksyä. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät yrittäjätapahtumista ja mainonnan kautta.

– Siitä yritys lähti hurjaan nousuun. Muutaman kuukauden päästä piti jo palkata apuvoimia. Nyt yrityksessä on kolme työntekijäosakas-

Virtuaaliassari palvelee hallinnollisissa töissä, kun yrityksellä ei ole vielä tarvetta palkata omaa assistenttia sekä sijaisuuksissa ja ylivuotoresurssina. Esimerkiksi 10 tuntia kuussa -sopimuksen hintalappu on alle 500 euroa.

– Minusta tuli osakas vuonna 2014. Nyt Ferendassa on kaksi osakasta ja yhteensä 14 työntekijää, Rautonen kertoo.

Hän kannustaa olemaan yhteydessä juristiin matalalla kynnyksellä oman yrityksen koosta riippumatta. Neuvoja saa, kun vain uskaltaa soittaa ja kysyä, vaikka ei itse olisi vielä edes varma, onko kyse juridisesta ongelmasta.

Asiantuntijan ottaminen avuksi varhaisessa vaiheessa tulee monesti

Jos riita on jo syntynyt, yleensä yrityksillä on oikeusturvavakuutus, joka kattaa ainakin oman lakimiehen kulut.

– Juristin avulla on hyvät mahdollisuudet selvittää asia nopeasti, eikä tarvitse mennä oikeuteen asti. Kokemuksesta voin sanoa, että ratkaisuja löytyy ihan hyvällä prosentilla.

Suomen Yrittäjänaiset

Perustettu vuonna 1947.

• Sitoutumattoman järjestön muodostaa noin 60 paikallisyhdistystä, jotka sijaitsevat ympäri Suomea ja joissa on yhteensä noin 4 000 jäsentä.

Tavoitteena on nostaa rohkeasti esiin epäkohtia, jotka koskettavat erityisesti aloja, joilla on naisyrittäjiä sekä asioita, jotka heikentävät naisten asemaa yrittäjinä.

• Jäsenet saavat juridista ja taloudellista neuvontaa, koulutuksia, kanavia markkinointiin, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Yrittäjänainenlehden, verkostoja ja vertaistukea sekä pääsyn innostaviin tapahtumiin yrittämisen tueksi.

" Muutaman kuukauden päästä piti jo palkata apuvoimia.

kuva:sami PErttilä

Katja Rajala, Aila Kaakkurivaara, Sanna Kolehmainen ja Minna Rautonen edustavat kukin tahollaan menestyvää yritystä ja ammattimaista yrittäjyyttä.

Lapsen oikeuksien asiantuntija

Kun lähtökohdat hyvälle elämälle ovat hatarat, yhteiskunnan turvaverkko ei saa miltään osin pettää. Sosiaalityössä lapsen oikeuksien turvaaminen edellyttää laaja-alaista lainsäädännön hallintaa ja oikeudellisen asiantuntijan tukea.

Lapsuus on ainutkertaista.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen lapsuuteen sekä hyvään elämään.

Suuri osa suomalaislapsista saa elää riittävän turvallisen ja onnellisen lapsuuden, mutta lapsioikeusjuristi, OTK Kati Saastamoinen kohtaa työssään lasten oikeuksien asiantuntijana myös niitä lapsia, joiden kohdalla lähtökohdat ovat erilaiset. Kun lapsi syntyy perheeseen, jossa aikuisten maailmaan kuuluvat haasteet kaatuvat lapsen harteille eikä lapsi saa kasvunsa tueksi riittävää huolenpitoa, tarvitaan yhteiskunnan turvaverkoston tinkimätöntä yhteistyötä lapsen oikeuksien turvaamiseksi.

– Jokaisella lapsella on oikeus elämään, jossa lapsi saa olla lapsi. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua kantamaan ikätasoonsa nähden kohtuutonta taakkaa esimerkiksi vanhempiensa jaksamisesta, päihteidenkäytöstä tai arjen sujuvuudesta, lähes 20 vuoden ajan lapsen oikeuksia edistänyt, nykyinen yrittäjä Kati Saastamoinen Lakimiespalvelut Aavalex Oy:stä painottaa.

Suurella asialla –pienen puolella

Vuodesta 2005 lähtien lapsen oikeuksiin erikoistuneena juristina

työskennellyt Saastamoinen on nähnyt lastensuojelutyössä vuosien varrella paljon ansiokasta kehitystyötä, mutta myös lasten oikeuksien toteutumista haastavia epäkohtia palvelujen rakenteissa.

Oikeutta lapsen elämään.

– Olen työssäni nähnyt, minkälaisia vakaviakin seurauksia esimerkiksi sosiaalihuollon resurssien puute on lapsen oikeuksien toteutumiselle aiheuttanut. Vastaavasti olen saanut todistaa, miten suuri merkitys pienellä mutta oikea-aikaisella avulla on ollut, Saastamoinen toteaa ja jatkaa:

– Lapsen oikeuksissa ja niihin liittyvissä kysymyksissä ollaan aina isojen asioiden äärellä, joten selvää on, että lastensuojelussa tehdään arvokasta ja merkityksellistä työtä, johon tulee panostaa.

Tukea ja voimavaroja sosiaalityön arkeen

Lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen on vahvasti lainsäädännöllä turvattu. Ensiarvoisen tärkeää on, että lakia myös noudatetaan oikein.

– Tämän vuoksi lastensuojelulaki edellyttää, että sosiaalityöntekijän

on saatava oikeudellista apua työhönsä. Tähän lainsäätäjän asettamaan velvoitteeseen vastaan omilla monipuolisilla juridisilla palveluillani, Saastamoinen kertoo.

Syvästä ammattiosaamisestaan sekä käytännönläheisistä koulutuksistaan ja ohjeistaan kiitosta saanut lapsioikeusjuristi turvaa sosiaalityön lainmukaisuuden, mutta tuo myös hallinnan tunnetta ja sujuvuutta sosiaalityöntekijöiden arkeen.

– Hallinnan tunne omasta työstä auttaa jaksamaan ja saavuttamaan sosiaalityölle asetetut tavoitteet paremmin, jolloin tehdystä työstä saa lisäksi iloa. Tällöin myös lasten oikeuksilla on paremmat edellytykset toteutua. Itselleni se, että voin omalla työlläni edistää lasten oikeuksien toteutumista, on tärkein motivaation lähde henkisestikin vaativassa kutsumustyössäni, Saastamoinen kiteyttää.

Lakimiespalvelut Aavalex Oy:n tarjoamat palvelut: Lapsen oikeuksia koskevat koulutukset.

• Oikeudellinen konsultaatioapu.

Oikeudenkäynneissä avustaminen.

• Muut oikeudellista asiantuntemusta vaativat tehtävät.

tEksti: mari korHoNEN

Kati Saastamoinen Lakimiespalvelut Aavalex Oy:stä Lahden lastensuojelupäivillä 2022.

AIDOT ELÄMYKSET VETÄVÄT LEVILLE

Matkailu vetää turisteja taas Lappiin muutaman vaimeamman koronavuoden jälkeen. Hullu Poro Oy:n varatoimitus- ja henkilöstöjohtaja Annukka Paksuniemi arvioi kuluvasta talvikaudesta liikevaihdollisesti jopa kaikkien aikojen parasta.

Hullu Poro Oy:llä on Kittilän Levillä 17 ravintolaa. Monipuoliset palvelut ovat yksi alueen pioneerin kilpailuvalteista.

– Keskieurooppalaiset löysivät koronan aikana Lapin. Leville tullaan nyt Hollannista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Etenkin Hollanti ja Ranska ovat kovassa kasvussa. Turistien määrä on noussut jopa yli pandemiaa edeltäneen tason, Annukka Paksuniemi iloitsee.

mattomina. Osa tekee päivityksiä, mikä tietysti on erittäin hyvää mainosta meille.

Hullun Poro Oy:n valtteja on tarjota jokaiselle jotakin. Wanha Hullu Poro on laskettelijoiden oma jatkobilepaikka. Ravintola Ämmilässä voi nauttia aidosta ja rehdistä Lappi á la carte -ruoasta. Ravintola Asian makumaailma taas on viritetty Honkongin alueelle. Vaihtoehtoja on.

Paksuniemi muistuttaa, että menestymisen takana on vuosien kova työ. Hullu Poro Oy:llä on muun muassa kansainväliset ISO- laatu- ja ympäristösertifikaatit.

Henkilöstön saatavuus haastaa Nykyisellään Lapin matkailun kasvua jarruttaa Paksuniemen mukaan erityisesti henkilöstön saatavuus.

Matkailijat haluavat Lapilta elämyksiä. Elämysten ei tarvitse olla suuren suuria vaan aito paikallisuus vetoaa. Matkan kohokohta voi olla vaikka makkaranpaisto nuotiolla.

– Elämysten lisäksi Lappiin tullaan hakemaan luontoa ja puhdasta ilmaa. Paikallisuus kiinnostaa aina kävijöitä, samoin paikallinen kulttuuri ja elämä. Tuomme näitä esille ja toivomme ihmisten tutustuvan arkeemme. Täällä elämä on aika rentoa.

Somenäkyvyys hyvää mainosta

Julkkisten Lapin-vierailut ovat saanet somepostausten myötä runsaasti näkyvyyttä mediassa. Julkituloilla on Paksuniemen mukaan iso merkitys Lapin matkailulle, mutta ilmiö ei ole sinällään uusi.

– Kaikki kuuluisuudet eivät tee lomastaan postauksia vaan haluavat pysyä mahdollisimman huomaa-

– Kausityöntekijöitä on toistaiseksi ollut riittävästi. Heille on Levillä kimppa-asuntoja ja muita majoitusratkaisuja, ja houkuttimeksi riittävät monipuoliset ulkoaktiviteetit laskettelumahdollisuuksineen sekä ainutkertainen luonto. Pitkäaikaisten työntekijöiden saaminen on vaikeampaa, sillä pysyvän asumisen ja perheiden tarvitsemien palveluiden tarjonta on ollut heikompaa, Paksuniemi pohtii.

Levi on hänen mukaansa havahtunut ongelmaan. Alueen kouluja on laajennettu, ja Kittilään rakennetaan paraikaa uutta täyttämään kasvavan väestömäärän tarpeita. Myös päivähoitopalveluita on Paksuniemen mukaan parannettu.

– Levi on elävä kylä, myös sesonkien ulkopuolella, samoin tietysti koko Lappi. Tänne tarvitaan silti lisää asukkaita, jotta alue myös pysyisi elävänä!

KUKA?

Annukka Paksuniemi, 52. Hullu Poro Oy:n henkilöstö- ja varatoimitusjohtaja. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007. Lapin matkailu- ja ravintolayrittäjät ry:n puheenjohtaja. Myös muita luottamustoimia.

Syntynyt: Jyväskylässä, mutta asunut Lapissa lähes koko ikänsä. ”Koen olevani lappilainen.”

Perhe: Aviomies, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Ollut naimisissa 32 vuotta.

Koulutus: Matkailun restonomi. Opiskelee työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Asuu: Köngäs-nimisessä kylässä Ounasjoen varrella.

Motto: ”Tyhmä ei tarvitse olla, mutta positiivinen hulluus on hyväksi.”

tEksti: maarit sEEliNG

"Hullun Poron ravintoloissa matkailija pääsee kokemaan aitoa Lapin eksotiikkaa. Laajasta valikoimasta jokainen löytää itselleen varmasti oikean vaihtoehdon täydelliselle ravintolaillalle", kertoo Annukka Paksuniemi.

Täällä elämä on aika rentoa.

INTOHIMONA BRÄNDIN RAKENTAMINEN JA ASIAKASKOKEMUS

Ratkaisujen löytäminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä tavoitteisiin pääseminen ovat Suvi Viitalan työn suola. Päämäärätietoisen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen ura on edennyt Taksi Helsingin nykyiseksi myynti- ja markkinointitiimien johtajaksi tittelillä Head of Sales and Marketing.

Suvi Viitalalle on kertynyt työkokemusta usealta alalta. Ensimmäinen myyjän pesti vaihtui pian, kun hän sai vakituisen paikan pörssiyhtiöstä verkkokaupan rakentamisen tiimissä. Ura eteni nopeasti, ja pian hän oli ostoorganisaatiossa raportoiden ostojohtajalle.

– Seuraava etappi urallani oli tutustuminen liiketoimintaan myynnin näkökulmasta, ensin mediamyynnissä, sitten myyntijohtajana. Tämä vaihe merkitsi minulle omaa korkeakouluani projektijohtamiseen ja media-alan tuntemiseen. Tein myös kaupallisen tuottajan tehtäviä myyden isoja tapahtumakokonaisuuksia, Viitala kertoo uransa alkuvaiheista.

Virheitä ei pidä pelätä Uusi työpaikan vaihdos vei Suvi Viitalan mennessään ja toi lisää ammattiosaamista.

– Opin, kuinka tärkeää on konseptoida ja tuotteistaa myytävät tuotteet tai palvelut, sekä kohderyhmäajattelun tärkeyden: mitä myydään, kenelle ja miten.

Ohjelmistopuolen startup-yritys toi taas uusia näkökulmia markkinointiin. Startupeissa jo lähtökohtaisesti ollaan rohkeita ja kokeillaan uutta.

– Siinä maailmassa viihdyin useamman vuoden. Samalla opin, että erinomaista ei synny ilman rohkeutta ja kokeiluja. Sitä kautta opitaan ja löydetään parhaat ratkaisut asiakkaille. Jos pelkää virheitä, ei

uskalla kokeilla ja paras vaihtoehto jää löytämättä, Viitala sanoo.

työkumppaneiden kanssa. Tässä työssä opin myös, että kansainvälisissä messutapahtumissa sattuu ja tapahtuu eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Pieniä yllättäviä asioita ei pidä pelätä, Viitala sanoo.

Seuraava askel Viitalan uralla johti vastaamaan suomalaisen rakennusalan ohjelmiston markkinoinnista, brändistä ja viestinnästä.

– Tämä oli pitkäjänteistä ja luovaa työtä, jossa veimme onnistuneesti ohjelmiston kansainvälisille markkinoille yhdessä yhteis-

Sataprosenttinen tiimipelaaja – Johtajana olen sataprosenttinen tiimipelaaja ja uskon tiimityön voimaan. Parasta siinä on jäsenten erilaisuus: se on vahvuus ja siitä pitää myös pystyä puhumaan. Erilaiset persoonallisuudet tuovat eri näkökulmia asioihin ja vahvistavat kokonaisuutta. Itse olen temperamenttinen, joskus nopea liikkeissäni ja tulosnälkäinen – nämä piirteeni saattavat joskus herättää tunteita

Erinomaista ei synny ilman rohkeutta ja kokeilua.

tEksti: maija-liisa saksa

maltillisemmassa henkilössä, Viitala sanoo.

Nykyisessä työssään Viitalaa kiehtoo alan monipuolisuus ja vaihtelevuus. Hän vastaa Taksi Helsingin myynnistä ja markkinoinnista.

– Elän ja hengitän markkinoinnista. Markkinoinnissa minua kiehtoo erityisesti ratkaisujen löytäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteet ja niissä onnistuminen ovat työn suola. Tehtäväni Taksi Helsingissä on ymmärtää asiakkaitamme eli taksien käyttäjiä ja luoda heille lisäarvoa ja sitä kautta vaalia brändiamme, Viitala sanoo.

Taksiala tuottaa yhteiskunnalle tärkeitä palveluja. Vuonna 2018 tapahtuneen taksiuudistuksen myötä kuluttajien luottamus takseihin on

tutkitusti laskenut aiemmista lukemista. Tämä koetaan Taksi Helsingissä haasteeksi, johon pitää pystyä vastaamaan.

"Valvomme taksipalvelujen laatua jatkuvasti.

– Meidän pitää osoittaa pitkin koko palveluketjuamme, että toimimme uuden arvolupauksemme "Luottamuksesi arvoinen" mukaisesti kaikissa tilanteissa. Arvolupauksemme ei ole pelkkä mainoslause, vaan haluamme asiakkaan tuntevan luottamusta meihin kaikissa vaiheissa alkaen siitä, kun hän tilaa taksin, ja lopuksi pääsee turvallisesti perille määränpäähänsä, Viitala sanoo.

Taksiyritysten omat sovellukset ovat osa tämän päivän tilauskanavavalikoimaa, ja Taksi Helsingillekin se on äärimmäisen tärkeä, sillä tilauksista iso osa tulee oman sovelluksen kautta.

Taksi Helsingissä on parhaillaan menossa Viitalan vetämä brändiuudistus, joka alkoi viime vuoden lopulla ulko- ja radiomainontana. Isommat mainoskampanjat ovat tulossa keväällä.

"Luottamus taksialaan palautuu teoilla.

– Taksi Helsinki on uudistamassa brändiään, ja kesäkuun loppuun mennessä kaikkien yli 1 000 auton ulkoasu on muuttunut uuden brändi-ilmeen mukaiseksi, Viitala kertoo.

Luottamus taksialaan palautuu teoilla. Sen vuoksi Taksi Helsingissä panostetaan erityisesti asiakaskokemukseen ja laadunvalvontaan.

– Varmistamme asiakaskokemuksen korkean laadun kuljettajiemme koulutuksella, taksitarkastajiemme laadunvalvontatyöllä, systemaattisella asiakasarvioiden seurannalla, asiakaspalautteiden huolellisella käsittelyllä ja ympäri-

vuorokautisella palvelukeskuksella, Viitala sanoo.

– Tärkein tehtävämme tänään on varmistaa asiakkaillemme taksipalveluiden laatu, turvallisuus ja saatavuus. Nopeus ja helppous tarkoittavat asiakkaalle sopivinta tilaustapaa, luotettavuus ja laatu

Taksi Helsinki Oy

varmuutta kaikissa henkilökuljetuksissa. Aktiivisella laadunvalvonnalla ja kehitystyöllä takaamme korkean palvelutason myös jatkossa, Viitala sanoo.

Kaikki Taksi Helsingin kuljettajat ovat läpäisseet taksinkuljettajakoulutuksen.

• Taksi Helsingin kyydin voi tilata puhelinsoitolla numerosta 0100 0700, tai Taksi Helsinki -sovelluksella.

Sovellus on saatavilla Android- ja iPhone-puhelimille.

Taksi Helsinki on perustettu vuonna 1989, ja sen omistavat noin 800 helsinkiläistä taksiyrittäjää sekä Helsingin

Taksiautoilijat ry.

Taksi Helsingillä on ympärivuorokautinen palvelukeskus, joka palvelee numerossa 0100 0700.

Suvi Viitala uskoo tiimityön voimaan ja korostaa, että tiimin jäsenten erilaisuus on voimavara, joka vahvistaa koko tiimiä.

kuva:sami PErttilä

kuva:sami PErttilä

Elämän mahdollistavaa johtajuutta

Kestävämpi työelämä huomioi ihmisen myös työnteon ulkopuolella. Suomen ympäristöopisto Syklin rehtori Mia O'Neill ja vararehtori Anna Kettunen uskovat, että kestävällä tavalla toimimisesta on tulossa uusi normaali.

Kestävän työelämän edistäjänä tunnetun oppilaitos Syklin johtajanaiset Mia O'Neill ja Anna Kettunen ravistelevat organisaatioiden vanhentuneita käytänteitä tavoitteenaan luoda työelämään kulttuuri, joka on harmoniassa muun elämän kanssa. Positiiviseen ja palvelevaan johtajuuteen uskovat naiset kuljettavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa kohti kestävämpää toimintaa omalla esimerkillään.

– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että iltamyöhään ei lähetellä työviestejä ja että lasten läsnäoloon toimistolla tai palavereissa suhtaudutaan luonnollisena osana elämää, Syklin rehtori Mia O'Neill sanoo.

– Työtä voi tehdä mistä haluaa, se joustaa elämäntilanteen mukaan, eikä esimerkiksi iloinen perhetapahtuma ole este urakehitykselle. Anna

nimitettiinkin vararehtoriksi, kun oli jäämässä äitiyslomalle, ja omat lapseni ovat tuttu näky työyhteisössämme etänä ja livenä. Suhtaudumme sekä työ- että perhe-elämän muutoksiin mahdollisuuksina, jotka antavat tilaisuuden oppia uutta ja kehittyä.

Suhtaudumme sekä työ- että perheelämän muutoksiin mahdollisuuksina, jotka antavat tilaisuuden oppia uutta ja kehittyä.

– Joustava organisaatiokulttuuri on mahdollistanut sen, että uusien vaativampien työtehtävien aloittaminen onnistui sujuvasti vauvani ollessa vain viiden kuukauden ikäinen.

Toivo kulki luontevasti koulutuksissa mukanani, eikä palavereissa hämmästellä imettämistä, vuoden ajan Syklillä vararehtorina työskennellyt Kettunen kertoo omasta kokemuksestaan.

– Oman hyvinvointini kannalta tämä ratkaisu on toiminut erittäin hyvin, mutta samalla tapaa tuemme myös pitkiä perhevapaita. Merkityksellistä on se, että ihmisellä on vapaus valita omaa elämäntilannettaan ja hyvinvointiaan palveleva toimintamalli.

Hyvinvoivia ihmisiä O'Neill ja Kettunen näkevätkin, että johtajuuden tehtävänä on paitsi luoda edellytykset työn tekemiselle myös mahdollistettava ihmisten hyvinvointi ja tasapainoinen arki työn ulkopuolella.

– Meillä moni tekee työtään kestävämmän maailman kehittämiseksi suurella tunteen palolla, jolloin in-

tohimo työhön voi ajaa liian pitkiin työpäiviin. Tällöin näen tehtäväksemme johtajina muistutella, että työ on vain työtä ja kaikilla on oltava myös vapaa-aikaa, jotta työtä jaksaa vielä ensi vuonnakin. Venymisen ja paukkumisen sijaan on tärkeää muistaa palautua ihan joka päivä. Riittävän hyvä riittää, O'Neill sanoo. – Ihmisten hyvinvointi on organisaation menestyksen kannalta kaikista tärkein tekijä. Jos asiantuntijamme ovat väsyneitä tai voivat huonosti, se heijastuu väistämättä koulutustemme laatuun. Toteutammekin anonyymin työhyvinvointikyselyn nykyisin joka kuukausi ja puramme sen koko työyhteisön voimin, jotta osaamme tarvittaessa ottaa oikeat kehitysaskeleet riittävän ajoissa, Kettunen täydentää.

Kohtaamisia elefantin korvilla Syklin joustavan toimintatavan peruspilari on luottamus, jota ruoki-

tEksti: mari korHoNEN

kuvat: HENrik kEttuNEN

Sykli edistää kestävää työelämää kouluttamalla eri alojen ammattilaisia ja tarjoamalla asiantuntijapalveluita joka puolella maata. Kuvassa rehtori Mia O'Neill (vas.) ja apulaisrehtori Anna Kettunen.

"Kuuntelu

taan avoimella keskustelukulttuurilla. O'Neill ja Kettunen nostavatkin johtajuutensa tärkeimmäksi ominaisuudeksi työntekijöiden kuuntelun.

– Kuuntelu on tärkeää paitsi työhyvinvoinnin näkökulmasta myös organisaation kehittymisen ja relevantin päätöksenteon kannalta. Jokainen on oman työnsä asiantuntija, ja jos tämä asiantuntijuus jää kuulematta, työntekijät turhautuvat ja monta kehitysaskelta jää todennäköisesti ottamatta. Johtajalla ei ole yksin hallussaan kaikkea tietoa ja hän on erehtyväinen ihminen siinä missä muutkin, O'Neill sanoo.

– Tarvitaan suuret korvat ja epämuodollisia kohtaamisia, jotta viesti ihmisen sanojen takana todella tulee kuulluksi. Onkin tärkeää pitää kasvokkain kohtaamisista huolta myös

etätyön aikakautena. Me tapaamme esimerkiksi toimistolla yhteisen aamiaisen merkeissä joka maanantai, jolloin olemme läsnä ja kohtaamme toisemme ilman kiirettä ja teknologiaa, Kettunen jatkaa.

Työntekijöiden kuuntelu tarkoittaa myös konkreettisia toimenpiteitä. – Kehitysideat viedään käytäntöön mahdollisuuksien rajoissa. Kokeilemme herkästi uusia tapoja toimia. Jos idea havaitaan hyväksi, siitä muodostuu uusi tapa toimia. Linjaamme toimintatapamme yhdessä henkilöstön kanssa, joten asiantuntijamme vaikuttavat oikeasti päätöksentekoon. Kun hyväksi havaitut käytänteet on omaksuttu omaan toimintaan, kestävämpiä toimintatapoja jalkautetaan koulutuksissa asiakasyritysten arkeen, O'Neill ja Kettunen päättävät.

Sloganinsa ”Bolder, Braver Buorre” mukaisesti Buorre pyrkii suurempaan päämäärään. ”Mitä parempaa työtä teemme, sitä parempi se on meille, asiakkaille ja suomalaiselle yhteiskunnalle”, Anne Laitinen sanoo.

Buorren toimitusjohtaja Anne Laitinen:

Digimarkkinointitoimisto Buorren toimitusjohtajan Anne Laitisen sydämen asiana on koko hänen työuransa ajan ollut yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kehittäminen. Buorressa hän pääsee toteuttamaan unelmiaan yhdessä asiakkaiden ja huipputiimin kanssa.

Anne Laitisella oli ollut pitkään liikeidea siitä, mihin kaikkeen markkinointia voi käyttää. Kun hän aloitti Buorren toimitusjohtajana joulukuussa 2022, hänelle avautui mahdollisuus toteuttaa ideaansa ja kehittää asiakkaiden liiketoimintaa kansainvälisempään suuntaan.

– Haluan auttaa asiakkaita kasvamaan ja kansainvälistymään. Me suomalaiset olemme usein turhan nöyriä siinä, miten näyttäydymme ulkomailla, hän toteaa.

Ketterämmin kansainvälisille markkinoille Buorren visiossa sen liiketoiminta koostuu vuoteen 2030 mennessä pääasiassa kansainvälisesti tunnistetuista kasvutarinnoista, joiden luomisessa Buorre on ollut mukana.

Toimisto haluaa auttaa asiakkaitaan kasvun ja kansainvälistymisen rakentamisen kaikissa vaiheissa.

– Meillä on uusia ajatuksia siihen, miten yritysten kansainvälistymistä voi tehdä nykyistä edullisemmin, ketterämmin ja riskittömämmin. Tarjoamme kaikki prosessissa tarvittavat markkinoinnin, myynnin ja kasvun työkalut ja -keinot perusasioista lähtien.

Buorren nimi on peräisin saamen kielestä ja tarkoittaa hyvää.

– Toimistomme perustaja Paulus Perkkiö on saamelainen. Taustalla on periaatteemme, että kun tähtäämme hyvään, syntyy parempaa, Laitinen sanoo.

www.buorre.fi

”Kansainvälistyminen on intohimoni”

tEksti: Eila mäNtyjärvi

on tärkeää paitsi työhyvinvoinnin näkökulmasta myös organisaation kehittymisen ja relevantin päätöksenteon kannalta.

Anna Kettunen ja Mia O'Neill näkevät, että johtajuuden tehtävänä on paitsi luoda edellytykset työn tekemiselle myös mahdollistettava ihmisten hyvinvointi.

Siivousala on välittämisbisnestä

Henkilöstön hyvinvointiin ja yksilölliseen asiakaspalveluun panostaminen on ollut Lempin menestyksen ydin ja vauhdittaa kasvua myös tulevaisuudessa.

Henkilökunnan hyvinvointi on meillä strateginen päätös. Työntekijöiden työssä viihtyminen näkyy myös palvelun laadussa: työntekijä haluaa tehdä parhaansa, kohdata asiakkaat hymy huulilla ja venyä hyvästä työpanoksesta erinomaiseen, Lempi Kodinhoito Oy:n toimitusjohtaja Leena Meri sanoo.

– Työssä tarvitaan taukoja ja palautumista, joten olemme nostaneet tämän vuoden teemaksi hyvinvoinnin. Käsittelemme muun muassa unen, ravinnon ja liikunnan merkitystä.

Välittäminen näkyy monin eri tavoin

Lempi Kodinhoidossa välittäminen ei ole pelkkiä sanoja, vaan se näkyy käytännön toimissa. Kaikki lähes 250 työntekijää ovat työsuhteessa,

sillä yrityksessä koetaan tärkeäksi, että jokaisella on oikeus vuosi- ja sairauslomaan ja että esimerkiksi työkohteiden välisestä matkustusajasta saa palkkaa.

Henkilökunnasta huolehtiminen on monimuotoista ja yrityksen työntekijöitä autetaan monella tapaa, esimerkiksi työlupa- ja perheenyhdistämisasioissa. Meri sanoo, että henkilöstöön panostaminen on ollut Lempin menestyksen ydin ja vauhdittaa kasvua myös tulevaisuudessa.

Lempi Kodinhoidossa panostetaan työhön perehdytykseen. Esihenkilöt ja muu työyhteisö ovat työntekijöiden tukena myös alkuvaiheen jälkeen.

– Koti on jokaiselle erityinen paikka ja jokainen koti on erilainen. Nämä heijastuvat suoraan palvelujemme kohdekohtaiseen räätälöintiin ja työntekijöiden perehdytykseen, joissa otamme huomioon asiakkaan ja hänen kotinsa erityis- piirteet. Jossain hanojen kiiltävyys on tärkeää, toisaalla pyykkien silitys tai hetki kahvikupillisen ääressä, Meri toteaa.

Intohimona uratarinoiden

luominen

Merellä on pitkä kokemus siivousalalta, ja hänen intohimonsa on nostaa siivousalan arvostusta sekä luoda ihmisille uratarinoita.

– Asenne ratkaisee. Kun työntekijä haluaa oppia lisää, koulutamme ja autamme häntä etenemään uralla. Minua motivoi se, että voimme auttaa ihmisiä kasvamaan ja he löytävät itsestään parhaan potentiaalinsa. Kotisiivous ei ole työ, johon pystyy kuka tahansa, vaan ammattimaisen laadun saavuttaminen vaatii niin siivoustekniikoiden, -aineiden ja -väli-

neiden kuin erilaisten kodin pintojen tuntemusta. Lisäksi kotisiivous vaatii ihmistuntemusta ja tilannetajua, Meri sanoo.

– Nykyisin siivouspalveluja arvostetaan jo enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin kotisiivouspalvelun ostamisesta ei kehdattu puhua. Nyt palveluihin suhtaudutaan toisin: vapaa-aikaa ja aikaa yhdessä perheen kanssa arvostetaan. Ja siivouksen ulkoistaminen ammattilaiselle osoittaa, että henkilö haluaa varata aikaa itselleen tärkeille asioille.

tEksti: maija-liisa saksa

kuva: sami PErttilä

Elämä jättää jälkensä, siivoaa

Lempi Kotisiivouksen juuret yltävät yli 20 vuotta taaksepäin. Meillä on yhtä pitkiä työsuhteita, ja joistakin asiakassuhteista on tullut jopa ystävyyssuhteita, Leena Meri kertoo.

Toimitusjohtajana tärkein tehtäväni on auttaa työntekijöitämme kasvamaan ja löytämään oman potentiaalinsa, Leena Meri Lempi Kodinhoidosta sanoo.

Hilda Mäkelä perusti Minds in Business Oy:n, joka keskittyy organisaation rakenteiden kehittämiseen niin, että ihminen nostetaan liiketoiminnan keskiöön.

Hyvinvointia ja tuloksellisuutta

Empaattisen kuoren alta löytyy bisnesvaiston omaava työhyvinvoinnin asiantuntija. Hilda Mäkelän Minds in Business luo kestävämpää ja inhimillisempää työelämää.

Hyvinvointi on aina ollut kauppatieteiden maisteri Hilda Mäkelälle ydinarvo. Vuodet liiketoimintaprosessien kehityksen parissa johdattivat Mäkelän psykologian opintoihin, sillä hän halusi tuoda psykologisen näkökulman työelämään. Askel johti toiseen, ja viime kesänä Hilda Mäkelästä tuli tuore yrittäjä, kun hän perusti kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen keskittyvän Minds in Business Oy:n.

– Katse on ollut pitkään yksilössä ja siinä, miten hän voi omilla toimillaan ylläpitää ja edistää hyvinvointiaan. Kuitenkin, jos työn rakenteet eivät ole kunnossa, ovat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa asiaan rajalliset, Mäkelä sanoo.

Minds in Business toimii kokonaisvaltaisena työhyvinvoinnin kehityksen kumppanina. Toiminnassa korostuvat avoimuus, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys.

Inhimillisesti kestävä työelämä rakentuu yrityksen sisältä käsin Mäkelä pitää työyhteisöjen kykyä ennakoida mahdollisia työhyvinvoinnin ongelmia ensiarvoisen tärkeänä. Organisaatioissa henkilöstön jaksamiseen puututaan usein vasta silloin, kun vaihtuvuus on kasvanut ja sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset lisääntyneet.

Hyvinvoiva henkilöstö on organisaatioiden taloudellisen menestyksen edellytys.

Työssä iso painoarvo on johtamisella ja esihenkilötyöllä. Sillä, miten inhimilliset tarpeemme huomioidaan. Miten ihmiset kohdataan, miten haasteisiin suhtaudutaan ja miten niitä ratkotaan yhdessä.

– Haluan omalta osaltani olla edistämässä työelämän inhimillisyyttä, jotta ihmiset voivat tehdä työtään hyvin edellytyksin. Hyvinvoiva henkilöstö on organisaatioiden taloudellisen menestyksen edellytys, Mäkelä sanoo.

Vastuullisuus terminä ei enää tarkoita vain hiilineutraaliutta.

Fokuksessa sosiaalinen vastuu Minds in Business tarjoaa eri aloille ja erityisesti tietointensiivisille teknologia- ja tuotekehitysyrityksille kokonaisvaltaisesti ja proaktiivisesti hyvinvointia kehittäviä konsultointi- ja valmennuspalveluja. Lisäksi henkilöstöanalytiikan avulla tunnistetaan kehityskohteet ja seurataan toimien vaikuttavuutta. Tavoitteena on organisaation toi-

minnan kehittäminen henkilöstön hyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kasvattamiseksi.

– Kiristyvässä kilpailussa osaajista ja työelämän tahdin kiihtyessä tarvitaan psykologista ymmärrystä ja sen soveltamista käytäntöön koko organisaation tasolla. Hyvinvointi on perusedellytys sille, että työtä voidaan tehdä tavoitteellisesti ja haluttuja tuloksia saavuttaa kestävästi, Mäkelä sanoo.

– Vastuullisuus terminä ei enää tarkoita vain hiilineutraaliutta. Yrityksen sosiaalinen vastuu, johon hyvinvoinnin teemat lukeutuvat, nousee tulevaisuudessa yhä vahvemmin yritysten ja sidosryhmien agendalle. Tulevaisuudessa valta ei ole sillä, jolla on eniten tietoa, vaan sillä, joka osaa voittaa ihmisten mielet ja sydämet puolelleen.

tEksti: maija-liisa saksa

Voimanaiset Lahden huipulla

Lahden kaupungin johtoryhmästä puolet on naisia. Voimanelikko johtaa kaupunkia

vahvalla kokemuksellaan ja palveluasenteellaan. Mutta miksi juuri Lahdessa?

Lahden kaupungin johtoryhmää voi hyvällä syyllä kutsua tasaarvoiseksi, sillä johtoryhmässä on yhtä paljon naisia kuin miehiä. Naisjohtajilta löytyy monipuolinen tausta niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta.

Ajatus päästä rakentamaan Lahden brändiä veti puoleensa Veera Hämäläistä. Lahti on kätevästi lähellä sekä perheen kesämökkiä että kotikaupunki Helsinkiä. Kahden kodin elämä, hyvät junayhteydet ja ajoittainen etätyö ovat tehneet haastavasta työtehtävästä joustavan.

Kokemusta löytyy yritysmaailmasta ja järjestökentältä. Lähes kaikissa organisaatioissa, joissa Hämäläinen on työskennellyt, hän on ollut uudistamassa nimeä tai ainakin liiketunnusta. Myös Lahden kaupunki uudisti äskettäin ilmeensä.

Uusittu visuaalinen ilme kuvastaa

sitä, millainen Lahden kaupunki on nyt ja millainen se haluaa olla tulevaisuudessa.

– Lahdella johtavana ympäristökaupunkina on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali jo 2025, ensimmäisenä isona kaupunkina Suomessa, painottaa viestintäjohtaja Veera Hämäläinen.

Palveluasenne ratkaisee Lahti on kaupungin kokoinen kaupunki, joka on aina liikkeessä ja joka luo tulevaisuutta. Ilmapiiri kaupungin johdossa on dynaaminen ja inspiroiva.

Talousjohtaja Tiina Mörsky on työskennellyt pitkään valtiolla – puolustusvoimilla, Hätäkeskuslaitoksessa sekä liikenne- ja viestintäministeriössä. Lahden seurakuntayhtymässä kertyi kokemusta kirkon organisaatiosta.

– Halusin Lahden kaupungin talousjohtajaksi, koska työ kokoaa yhteen laajan kokemukseni. Työskentely keskellä suuria muutoksia on lisännyt vahvuutta kehittää kaupungin talouden toimintoja.

Työskentely keskellä suuria muutoksia on lisännyt vahvuutta kehittää kaupungin talouden toimintoja.

– Johtajan tulee tehdä kestäviä ratkaisuja ja samalla tukea henkilöstöä suoriutumaan omasta tehtävästään mahdollisimman hyvin. Johtajana kohtaan ihmisen ihmisenä, arvostan osaamista ja annan tilaa jokaisesta löytyvälle kasvulle. Johtaminen on

palveluammatti, Tiina Mörsky kiteyttää.

Nostetaan lentokorkeutta!

Mira Keitaanranta on työskennellyt viestintävirastossa ja kaupunkiorganisaatioissa Helsingissä ja Keravalla. Ammatillisesti vastuita on tullut onnistumisten myötä lisää.

– Haluan olla avittamassa Lahtea lentokorkeuden nostamisessa. Oma visioni henkilöstöjohtamisessa on, että Lahdesta luodaan Suomen paras kuntatyönantaja.

– Kerro, kysy, kannusta, kanna vastuuta. Siihen kiteytyy oma tapani johtaa. Haluan auttaa muita onnistumaan omissa tehtävissään, henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta korostaa.

Tie johtajaksi ei aina kulje suoraviivaisesti, vaan matkan varrelle voi mahtua yllättäviä tehtäviä.

Lahden kuuluisan maamerkin eli korkeimman hyppyrimäen ylätasanteella Veera Hämäläinen (vas.), Tiina Mörsky, Mira Keitaanranta ja Tiina Granqvist nauravat, että huipulla tuulee.

Lahden kaupunki on tunnettu talviurheilukaupunkina, mutta kulttuuri on lisännyt viime vuosina kaupungin vetovoimaa.

Kerro, kysy, kannusta, kanna vastuuta. Siihen kiteytyy oma tapani johtaa.

Viestintäviraston apulaisjohtajana

Mira Keitaanranta vastasi aikoinaan tv-maksutarkastuksesta ja Tiina Mörsky toimi rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Veera Hämäläinen puolestaan tutustutti Duudsonit kehitysyhteistyöhön tv-ohjelman kuvauksissa Liberiassa.

Urheilua ja kulttuuria

Lahden kaupunki on Suomen yhdeksänneksi suurin, joten monia uravaihtoehtoja löytyy kaupunkiorganisaatiosta. Kaupungin palveluksessa on noin 3800 ihmistä. Tiina Granqvistia kiinnosti Lahti myös asuinkaupunkina.

– Aloitin taloushallinnon asiantuntijana ja monipuoliset tehtävät

kouluttivat minut vähitellen sivistyspalveluiden laajan palvelutuotannon johtajaksi.

Lahden kaupunki on tunnettu talviurheilukaupunkina, mutta kulttuuri on lisännyt viime vuosina kaupungin vetovoimaa. Kaupunkiin saatiin 70 vuoden odotuksen jälkeen visuaalisten taiteiden museo Malva.

– Olen saanut tehdä unelmieni uran Lahden kaupungilla, Tiina Granqvist iloitsee.

www.lahti.fi

Tervolan kunnan sivistysosastolla on vajaa 80 työntekijää, joista kymmenelle Tarja Leinonen on lähiesimies. ”Hyvä johtaja on aito itsensä ja rakentaa johtajuutta omista vahvuuksistaan käsin”, Leinonen toteaa.

Tervolan kunnan sivistysjohtajan Tarja

Leinosen mielestä hyvä johtaja toimii palvelevan johtamisen filosofian mukaisesti. Hänelle työntekijöiden hyvinvointi on tärkeintä.

tEksti: HaNNa vElliNG

Tervola on ihmisenkokoinen, turvallinen ja luonnonläheinen. Minun juureni ovat syvällä Kemijoen törmässä, olen täällä syntynyt ja tänne tietoisesti opintojeni jälkeen palannut. Tervola on minulle se paras paikka maailmassa, sivistysjohtaja Tarja Leinonen kuvailee kotikuntaansa.

Tervolan kunta on myös ollut Tarja Leinosen työnantaja jo kolmekymmentäneljä vuotta. Ensin hän oli kunnan vapaa-aikasihteeri ja viimeiset yksitoista vuotta sivistysjohtaja. Pienen kunnan sivistysjohtajan toimenkuva on laaja. Osastopäällikkönä Leinonen vastaa varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, lukio- ja aikuiskoulutuksesta, kirjastotoimesta sekä vapaa-aikatoimesta. Lisäksi hän tekee monipuolista kunnan asioiden suunnittelua, seurantaa, valmistelua, esittelyä ja

toimeenpanoa, sekä erilaisia esimiestehtäviä.

Leinonen on esihenkilönä pidetty. Hän saa asiat tapahtumaan, on kiltti ja lempeä, muistaa kiittää ja on ”hirvittävän” lojaali kuntaa kohtaan.

– Ei ole yhtä sapluunaa olla hyvä johtaja. Ensimmäiseksi on kyettävä johtamaan itseään. Mielestäni hyvä johtaja toimii palvelevan johtamisen filosofian mukaisesti ja ymmärtää, että hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat ykkösiä, koska he tuottavat hyviä palveluita kuntalaisille, Leinonen toteaa.

Mitä tarkoittaa ämpäripäisyys?

Tervolan ämpäripäät -nimitykselle on monta

tarinaa, joille on yhteistä se, että tervolalaiset käyttivät entisaikoina ämpäriä päänsä suojana haastavissa tilanteissa. Hauskasta asiasta on jalostunut Ämpäripää-tapahtuma ja Ämpärinheiton MM-kisa. Ämpäripäisyys on myös optimismia ja välittämistä. Tervola panostaa peruspalveluihin ja toivoo lisää ämpäripäitä.

– Meillä on yhteisöllisyys voimissaan. Naapureista pidetään huolta ja kaikki tulijat ovat tervetulleita, Leinonen lupaa.

www.tervola.fi

Tervolan kunta on lempeiden johtajien ja ”ämpäripäisyyden” koti

Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Lempäälän kunnan työntekijöillä?

”Samaan maaliin pelaaminen. Joukkue voi voittaa, kun jokainen tietää roolinsa ja noudattaa yhteistä strategiaa”, kertoo jalkapalloon hurahtanut Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö. SAK:n Pirkanmaan aluetoimikunta valitsi Lempäälän kunnan Esimerkilliseksi työnantajaksi vuoden 2022 lopussa.

Tunnustuksen takana ovat

Heidi Rämön mukaan kunnan arvovalinnat sekä pitkäjänteinen kehittämistyö, jota on tehty vuosien ajan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa ja heitä kuunnellen.

– Aloitimme työhyvinvoinnin kehittämisen jo ennen koronaa – eikä pelkästään siksi, että kilpailemme tekijöistä Suomen halutuimmalla kaupunkiseudulla Tampereen naapurissa, Rämö sanoo.

– Haluamme, että työntekijöillämme on motivaatiota tehdä töitä ja että töissä on hauskaa. Meille on myös tärkeää, että työelämään tulevat nuoret viihtyvät tehtävissään alusta alkaen.

Vapaus kehittyä ja kehittää on rekrytointivaltti

SAK:n Pirkanmaan aluetoimikunnan myöntämä Esimerkillinen työnantaja -tunnustus jaettiin joulukuussa ensimmäisen kerran. Valitsemiskriteereinä olivat muun muassa työpaikalla vallitseva luottamuksellinen ilmapiiri, turvalli-

nen työympäristö, proaktiivinen ote työyhteisön kriisitilanteissa sekä syrjimättömyys ja vastuullisuus toiminnassa. Vuoden aikana kunnassa ei myöskään irtisanottu tai lomautettu ketään.

Tunnustus tuli Heidi Rämölle yllätyksenä, koska kunta ei ollut itse hakenut sitä, vaan kisaan pääsi mukaan sellaiset esimerkilliset työnantajat, joita työntekijät ja heidän edustajansa arvostivat.

lipiteet eivät Rämölle tulleet, sillä kunta kerää aktiivisesti palautetta toiminnastaan työnantajana. Palautteen mukaan työntekijät ovat arjessa tyytyväisimpiä vapauteen kehittää omaa työtehtäväänsä, alaansa ja osaamistaan. He ovat myös ylpeitä siitä, että Lempäälä on ajan hermolla oleva edistyksellinen työnantaja, joka rakentaa tulevaisuutta.

Panostaminen työssä kehittymiseen ja sen kehittämiseen on Heidi Rämön mielestä myös rekrytointivaltti.

”Mitä paremmin vuorovaikutamme, viestimme ja luotamme toisiimme, sitä parempaa on työn jälki ja laatu”, Heidi Rämö toteaa. Hän on toiminut Lempäälän kunnanjohtajana vuodesta 2015 lähtien.

sä annetaan Rämön mukaan säännöllisesti eikä vain työhyvinvointikyselyissä.

– Pidän työntekijöille joka perjantai virtuaaliset henkilöstökahvit, jotka päättyvät palauteosioon. Siellä pääsee kehumaan työkavereita ja tekemään anonyymisti kysymyksiä johtoryhmälle. Näin teemme toistemme työtä näkyväksi ja lisäämme ymmärrystä työyhteisöstämme sekä annamme mahdollisuuden vaikuttaa yhteiseen tekemiseen.

"Mitä avoimempi vuorovaikutus, sitä parempi työpaikka.

– Se tuntui palkitsevalta. Kuten myös se, että SAK halusi antaa tunnustuksen julkiselle sektorille, vaikka mukana oli ansioituneita yksityisiä toimijoita.

Yllätyksenä työntekijöiden mie-

– Vuoden 2026 Asuntomessut järjestetään Lempäälässä, mikä on meille uudistumisen paikka sekä monille työntekijöille myös ammatillisen kehittymisen mahdollisuus. Meillä työskentelevät osaajat pääsevät osaksi isoa kansallista projektia.

Rämö on huomannut, että monien korkeakouluista valmistuneiden tärkein toive uudessa työssä on päästä kehittymään ja kehittämään työtä. Lisäksi nuoremmat sukupolvet, varsinkin milleniaalit, haluavat jatkuvaa palautetta. Sitä Lempääläs-

Avoimuus ja kannustava ilmapiiri ykkösasiana Heidi Rämön mielestä avoimuus ja kannustava ilmapiiri lisäävät ratkaisevasti työssä viihtymistä.

– Mitä avoimempi vuorovaikutus, sitä parempi työpaikka meillä on. Sillä, miten motivoimme ja kannustamme toisiamme, on iso rooli niin jalkapallossa kuin työelämässäkin. Epäonnistuminenkaan ei haittaa, kun kaverit tukevat.

Lempäälän kunta palkitsee myös tiimejä heidän työstään. Kuntalaiset voivat vuosittain ehdottaa ja äänestää

tEksti: Eila mäNtyjärvi

kuva: olli myyrä

muun muassa Tarkalla korvalla -palkinnon saajaa. Tällä palkinnolla positiivista näkyvyyttä ovat saaneet muun muassa palvelukäytävän asiakaspalvelijat sekä kunnan kiinteistönhuoltajat.

Työjärjestelyt auttavat jaksamaan arjessa

Lempäälän kunta haluaa olla perheystävällinen työpaikka. Mitä se tarkoittaa?

– Perhe tulee aina ensin. Esimerkiksi jos lapsi tai sairas vanhempi soitt aa, työntekijämme voivat poistua huoneesta vastaamaan puhelimeen. Mikään tilaisuus ei ole niin tärkeä, etteikö siihen puheluun voisi vastata, Heidi Rämö sanoo.

– Työntekijä voi myös tarpeen mukaan esihenkilönsä kanssa miettiä, miten työtä olisi hyvä muokata,

Lempäälän kunta työnantajana

jotta kokonaiskuormitus ei tule liian suureksi ja näin helpottaa henkilökohtaisen elämän ja työn yhteensovittamista.

Lempäälän kunnassa otetaan käyttöön tänä vuonna anonyymi rekrytointi. Sen avulla on tavoitteena estää kaikenlaista syrjintää rekrytointivaiheessa, puhutaan sitten iästä, sukupuolesta tai muusta taustasta.

Sen ja suunnitteilla olevan Paras työpaikka -kärkihankkeen avulla kunta pyrkii kokoamaan aiempia toimenpiteitä yhteen entistäkin näkyvämmäksi rekrytointivaltiksi.

– Kuntasektorilta eläköityy paljon ihmisiä, ja haluamme saada jatkossakin osaavia työntekijöitä. Tähän pääsemme yhdessä henkilökunnan kanssa heidän toiveitaan kuunnellen, Rämö sanoo.

Noin 25 000 asukkaan Lempäälä on merkittävä työnantaja alueellaan. Työntekijöitä kuntakonsernissa on noin tuhat.

Työntekijöiden keski-ikä on noin 45 vuotta.

Kunnassa kannustetaan tavoitteelliseen ja mielekkääseen työskentelyyn, johon työntekijä voi itse vaikuttaa.

Kunta huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja työkyvystä muun muassa houkuttelevilla henkilöstöeduilla.

Lempäälään on hyvät julkiset kulkuyhteydet muun muassa junalla.

Äidin ja tyttären yhteinen muotiunelma

Riikka ja Ulla Pitkäsellä on vuosikymmenten kokemus yrittäjyydestä vaatealalla. Aku & Ada -vaateliike sijaitsee Kuopiossa Viitostien varrella.

Leppävirtalainen Ulla Pitkänen, 65, on pitkän linjan vaatekauppias, joka aloitti alalla jo anoppinsa liikkeessä vuonna 1982. Hän perusti Aku & Ada -vaateliikkeen vuonna 1989 ja toimi yrittäjänä yli 10 vuoden ajan. Ulla on aina tykännyt ihmisten kohtaamisesta ja siksi vaatekauppiaana toimiminen on ollut hänen kutsumusammattinsa.

Onnistuneet asuvalinnat motivoivat myös arjen työpanokseen.

– Eniten työssäni nautin asiakaskohtaamisista, kun voin onnistuneilla asuvalinnoilla piristää asiakkaiden päivää ja saada heidät hyvälle mielelle. Onnistuneet asuvalinnat motivoivat myös arjen työpanokseen, juhlasta puhumattakaan, Ulla toteaa.

Riikka-tytär mukaan toimintaan

Vuonna 2010 Ullan tytär Riikka Pitkänen valmistui tradenomiksi. Silloin naiset päättivät yhdistää voi-

mansa ja jatkaa Aku & Adan tarinaa yhdessä. Vuoteen 2019 kivijalkaliike sijaitsi Leppävirralla ennen muuttoa Kuopioon. Liike sijaitsee siis edelleenkin Viitostien varrella.

– Meille on ollut tärkeää, että liikkeeseemme on helppo tulla vaikka ohikulkumatkalla. Osa vakioasiakkaistamme asuukin muualla kuin Pohjois-Savossa, Pitkäset kertovat.

Ulla ja Riikka ovat aina olleet tarkkoja sisään ostamiensa tuotteiden laadusta ja siitä, kuinka erottua esimerkiksi isoista ketjuliikkeistä. Riikan markkinointiosaaminen on myös tuonut uusia väyliä asiakkaiden tavoittamiseen. Esimerkiksi verkkokauppansa Aku & Ada lanseerasi Riikan johdolla jo toistakymmentä vuotta sitten.

– Olemme löytäneet selkeästi omat roolimme tässä yhteistyössä ja suuremmilta keskinäisiltä kahnauksilta on onneksi vältytty. Vahvuus on myös se, että toiselle uskaltaa sanoa suoraan sen, mitä ajattelee, Riikka naurahtaa.

tEksti: EEtu Qvist

Riikka ja Ulla Pitkänen ovat paitsi tytär ja äiti, myös tehokas vaateliikkeen yrittäjäpari.

Kunnallispolitiikkaa ja johtamista Tampereen yliopistossa opiskellut Heidi Rämö on työskennellyt Lempäälän lisäksi kunnanjohtajana myös Hattulassa ja Punkalaitumella sekä Valkeakoskella elinkeinotoiminnan kehittämistehtävissä.