OPAS Yritysjärjestelyihin by Editor Helsinki Oy

ILMOITUSLIITE

t채m채 julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

ILMOITUSLIITE

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtajan Matti Vanhanen

Case: Mainio Vire

Outokummun Vice President Hanna Masala ja ManMAP-hanke

4 Pääomasijoitus ja yrityksen kehitys

Yritysjärjestelyiden asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan tiedon, palvelut ja Asiantuntijat myös verkossa. B to B -portaali: www.editori.fi

ratkaisut yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti palveluista ja tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää yritysjärjestelyistä sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Yhteistyössä:

Mergertum Oy Lars Sonckin kaari 14 | 02600 Espoo p. 0403 100 122 www.mergertum.fi yhteyshenkilö: Kyösti Moisio kyosti.moisio@mergertum.fi

Broadius partners Oy Erottajankatu 1-3 A | 00130 Helsinki p. 09 6817 8258 | www.broadius.fi yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Sami Sairanen sami.sairanen@broadius.fi

Strateal Oy Tekniikantie 14 | Innopoli 2 02150 Espoo www.strateal.com

Stora Enso Metsä Wolffintie 5 | 55800 Imatra p. 02046 1478 www.storaensometsa.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS Yritysjärjestelyihin on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Eila Aalto, EA Kati Knuuttila, KKN

•

Photo: © Hans Bjurling, Johnér

Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta. Yksi puhelinsoitto riittää. Elämäsi helpoin puukauppa alkaa puhelinnumerosta 02046 1478. www.storaensometsa.fi

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Pääomasijoittaja tuo yrityksen johtoon uutta näkökulmaa Hyvin johdettu yritys houkuttelee pääomasijoittajia. Sijoittajien mielenkiinto herätetään realistisella markkina-analyysillä sekä jakamalla hyvälaatuista informaatiota. Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan tavoitteena on irtautua yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistää yrityksen arvonnousua. Tämä arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tuotto realisoituu yleensä noin 3-5 vuoden kuluttua. – Pääomasijoittajan tullessa mukaan yrityksen toimintaan muuttuu usein myös lainarahoittajan suhtautuminen yritykseen. Esimerkiksi jos pankin näkökulmasta yritystoimintaan liittyvää riskiä jakaa taloudellisesti vahvempi osapuoli, se helpottaa pankin myönteisen luottopäätöksen tekoa, kertoo toimitusjohtaja Hannu Puhakka MB Rahastot Oy:stä. Pääomarahastoihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta kuten eläkeyhtiöiltä, jotka tekevät pitkäaikaisia sijoituksia. Pankista saatavaan lainarahaan verrattuna isoin ero pääomasijoitustoimintaan on se, että oma pääoma vahvistaa aina tasetta kun lainaraha taas heikentää sitä. – Tässä esiin tulee niin sanottu vipuelementti, eli kun oman pääoman lisäys mahdollistaa suuremman lainanoton, on yritystä mahdollista kehittää nopeammin. Oma

pääoma kantaa täyden riskin yrityksen tulevaisuudesta ja vahvistaa tasetta, Puhakka sanoo.

Palvelusektori herättää kiinnostusta Tällä hetkellä pääomasijoittajat ovat eurooppalaisen trendin mukaan kiinnostuneita etenkin terveydenhuoltoalasta sekä liiketoimintaa palvelevista toiminnoista. – Ylipäätään voidaan sanoa, että pääomasijoittaja haluaa panostaa sellaisiin aloihin, jotka yleensä ovat taloudessa in. Tänä päivänä palvelusektori kokonaisuudessaan herättää voimakkaasti kiinnostusta. Sitä ei nähdä yhtä riskialttiina kuin monia teollisuuden aloja ja toisaalta samalla pääomalla voidaan kasvattaa isompi yritys, Hannu Puhakka kertoo. Kun pääomasijoittajan toiminnan lähtökohtana on mahdollisimman suuren tuoton hakeminen, on luontevaa keskittää sijoitustoiminta sellaisille kasvaville toimialoille, joilla on keskimääräistä parempi tuotto.

Kyvykäs johto menestyksen edellytys Pääomasijoittajan näkökulmasta tärkeää on yrityksen tulevaisuuden ennustettavuus. Sijoittaja pyrkii hahmottamaan toimialan riskit, joten kohteen houkuttelevuus kasvaa mikäli

Tässä esiin tulee niin sanottu vipuelementti, eli kun oman pääoman lisäys mahdollistaa suuremman lainanoton, on yritystä mahdollista kehittää nopeammin.

riskejä pystytään arvioimaaan luotettavasti. – Pääomasijoittaja arvostaa perusteellista markkina-analyysia sekä hyvälaatuista informaatiota. Nämä seikat edesauttavat pääomasijoittajien kiinnostuksen syntymistä yritystä kohtaan. Oman yrityksen vahvuudet on tuotava esiin ja riskit on analysoitava realistisesti, Hannu Puhakka sanoo. Samassa yhteydessä punnitaan yrityksen johdon rooli, kyvyt ja mahdollisuudet yrityksen kasvattamiseen. – Tärkein tekijä yrityksen menestymisen kannalta on osaava johto, jolla on halukkuutta pyrkiä eteenpäin ja rakentaa yrityksestä aikaisempaa vahvempi kokonaisuus. On todettava, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut valtava muutos tämän asian suhteen ja nykyään meiltä löytyy paljon erittäin kyvykkäitaä ja halukkaita osaajia, Puhakka toteaa.

Uutta puhtia yrityksen toimintaan Pääomasijoittajan mukaan tuleminen yrityksen toimintaan tapahtuu yleensä hetkellä, jolloin yrityksen toiminta on ison murroksen edessä. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi isomman kasvun tai kansainvälistymisen tavoittelu tai omistusrakenteessa tehtävä muutos. Omistajat saattavat hakea muutosta ja uutta suuntaa elämälleen, jolloin yrityksestä luopuminen tulee ajankohtaiseksi. Ennen kaikkea pääomasijoittaja pystyy mahdollistamaan yrityksen nopeamman kasvun antamalla sen käyttöön taloudellisia resursseja. Pääoma ei tule ainoastaan rahan muodossa, vaan samalla yritykseen saadaan uutta osaamista ja näkökulmaa kehittymistä ja kasvamista varten. – Pääomasijoittaja antaa yrityksen käyttöön oman tieto-taitonsa, jolla yrityksen arvoelementit saadaan uudella tavalla esiin, Hannu Puhakka toteaa. KKN

•

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Teollisuuden, talotekniikan, rakentamisen ja ICT-alan

Kuva: Ari Ijäs

yrityskaupat kasvussa

Mergertumin asiantuntijoilla on vahva kokemus edustamiltaan aloilta. Kuvassa edessä Kyösti Moisio, takana Marko Tammivuori, Kari-Pekka Rönkkä ja Heikki Ojala.

Yritysjärjestelyn toteuttaminen vaatii aikaa ja työtä. Niiden säästämiseksi on tärkeää, että kaupan tekemiseen käytetään ammattilaista, joka on keskittynyt juuri tuon työn hoitamiseen. Neuvonantajan toimialakeskittymisen ansiosta toivottu lopputulos saavutetaan varmemmin ja tehokkaimmin. Yritysjärjestelyjen asiantuntijayritys Mergertum Oy on erikoistunut teollisuuden, talotekniikan ja rakentamisen sekä ICT-alan yritysjärjestelyihin. Yritys hoitaa yritysjärjestelyt ideasta toteutukseen koko Suomen alueella sekä yhteistyöverkoston kautta myös muissa Pohjoismaissa

Toimialatuntemus synnyttää luottamusta Mergertum erottuu kilpailijoista keskittymällä vain muutamaan toimialaan. – Toimialatuntemuksen ansiosta voimme toteuttaa yritysjärjestelyt tehokkaasti yrityksen omistajien puolesta. He voivat keskittyä yrityksen johtamiseen, me toteutamme yritysjärjestelyn niin, että he pääsevät neuvotteluissa valmiiseen pöytään, kiteyttää Marko Tammivuori Mergertumista. – Käymme kaikkien asiakkaidemme kanssa ensimmäiseksi keskustelun yrityksen tilasta ja siitä, onko yrityskauppa järkevä toteuttaa. Jos näemme, että mahdollisuudet kaupan toteuttamiseksi ovat vähäiset, emme ota projektia vastaan. Valitsemme asiakkaamme, Kyösti Moisio huomauttaa.

Tehokkaasti johdettu ja hoidettu projekti Moisio ja Tammivuori riisuvat yritysjärjestelyjen ympäriltä turhan mystiikan. – Yritysjärjestely on projektijohtamista ja pala pelin kokoamista, jota yrittäjä voi itsekin tehdä. Harvalla vain on siihen aikaa, eikä onnistunut lopputuloskaan ole aina taattu. Omistajien liial-

Tällä hetkellä, parin vuoden hiljaiselon jälkeen, ostajat ovat yritysjärjestelyissä aktiivisia eli ikkuna on auki. linen ajankäyttö projektiin saattaa pahimmassa tapauksessa jopa alentaa myytävän yrityksen arvoa, he toteavat. – Emme huutokauppaa yrityskauppaprojektissamme olevia kohteita vaan toimimme hiljaisella periaatteella toimialan pelikenttää tunnustellen, Tammivuori lisää. – Toimialatuntemuksemme avulla tuomme asiakasyritykselle muutamia vaihtoehtoja järjestelykumppaneiksi, joista tietyn ajan jälkeen asiakkaan pitäisi pystyä valitsemaan sopivin, Moisio jatkaa. Yritysjärjestelyn onnistumisen edellytyksenä on omistajien henkinen sitoutuminen projektiin. – Jos myyjä ja ostaja haluavat tehdä kaupat, ratkaisut löytyvät. Jos osapuolten välillä vallitsee epäluottamus ja erilainen näkemys yrityksen tulevaisuudesta, kauppoja ei synny, Heikki Ojala sanoo. Hinta on yrityskaupoissa vain osatekijä. – Yrityksen asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys on tärkeää yrityskaupan jälkeenkin. Yrityksen arvo lähtee sen henkilökunnasta, asiakkaista ja sidosryhmistä, Kari-Pekka Rönkkä muistuttaa.

– Vaikka toimisimme projektissa myyjän neuvonantajana, haluamme että myös ostaja on tyytyväinen lopputulokseen. Emme lähde mukaan projektiin, jossa ostaja voi tulla petetyksi, Ojala linjaa.

Hyvillä yrityksillä on ostajia Ostajat ovat kiinnostuneet erityisesti yrityksistä, jotka ovat taloudellisesti kunnossa ja joissa on tuloksentekokulttuuri, sillä yrityskauppa on ostajalle sijoitus. – Tällä hetkellä, parin vuoden hiljaiselon jälkeen, ostajat ovat yritysjärjestelyissä aktiivisia eli ikkuna on auki, Moisio linjaa. Yritysostajat ostavat tulevaisuutta, eivät menneisyyttä. – Ostajat katsovat paria edellistä ja kuluvaa tilikautta. Huono tilikausi, kuten poikkeusvuosi 2009, ei välttämättä vaikuta suuresti yrityksen arvoon: jos yrityksellä on hyvä historia, yleensä hyvää on tiedossa jatkossakin. Ostajat hakevat tuloksentekopotentiaalia, Rönkkä huomauttaa. Ostajan pitää tietää, mitä on ostamassa. Läpinäkyvyys, luottamus ja henkilökemia ovat tärkeitä yritysjärjestelyn onnistumisessa. – Organisaation osaaminen pitää olla siirrettävissä eikä vain yrittäjän päässä, Tammivuori sanoo. EA

•

www.mergertum.fi

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Hoiva-alan

yrityskaupoissa on mukana tunnetta Hoiva-alan yrittäjä katsoo yritystä myydessään paitsi rahaa usein myös arvoja. Ostavan yrityksen täytyy pohjata toimintansa samoille arvoille kuin luopuvankin yrityksen. Suomen suurin sosiaalipalveluita tarjoava yritys, Mainio Vire Oy, laajentuu yrityskaupoin. Viimeisin hankinta tehtiin marraskuun alussa, kun Hoivakoti Tuija Oy:n osakekanta siirtyi Mainio Vireen omistukseen. Vuonna 1997 perustettu Mainio Vire on tehnyt yhdestä kahteen yrityskauppaa vuodessa koko olemassa olonsa ajan, vaikka se ei olekaan yrityksen pääasiallinen laajenemiskeino. Tuoreimmassa yrityskaupassa Hoivakoti Tuija Oy:n yrittäjä Tuija Vasander otti yhteyttä viime kesänä Mainio Vireen toimitusjohtajaan Kristiina Hautakankaaseen ja tarjosi yritystään ostettavaksi. Toimintatapa ei ole tyypillisin - suuriman osan kauppoihin päätyvistä yritystarjokkaista Mainio Vire on löytänyt itse omissa tutkimuksissaan. – Hoiva-alaan liittyy se, että myyjät eivät käy läpi itse potentiaalisia ehdokkaita tarpeeksi eivätkä arvioi heitä riittävästi. Ei kehdata tarjota omaa ja käydä läpi kaikkia ehdokkaita. Toivon kuitenkin, että yrittäjät kävisivät avoimesti keskusteluja useamman tahon kanssa, sillä näin ostajien erot tulisivat esille. Yrittäjä on kuitenkin myymässä elämäntyötään, ja siinä merkitsevät myös muut ehdot kuin raha, kuten asiakkaiden palvelun jatkuvuus, hyvä hoito, arvopohja tai kotimaisuus, Hautakangas sanoo.

Toivon kuitenkin, että yrittäjät kävisivät avoimesti keskusteluja useamman tahon kanssa, sillä näin ostajien erot tulisivat esille.

Tulevaisuuden tarinan pitää olla uskottava Kun Mainio Vire löytää sitä kiinnostavan yrityksen, se lähtee tutustumaan sen toimintaan ja talouteen. Jokaiselle ostettavalle yritykselle tehdään kevyt due diligence -tarkastus. Hoiva-alalla arvonmääritykseen ei ole tiettyjä kertoimia, vaan jokainen case täytyy katsoa erikseen. Perusasioita arvioinnissa ovat se, että yritys toimii lupien mukaisesti ja kiinteistöriskien arviointi. Palveluihin liittyy usein kiinteistöjä, jotka voivat olla joko hyvässä kunnossa tai iso riski. Esimerkiksi 20 toimintavuoden aikana kiinteistölle kohdistetut vaatimukset ovat ehtineet muuttua moneen kertaan. – Kiinteistön hankkiminen voi johtaa investointiin, kun se täytyy muuttaa nykyvaatimusten mukaisiksi. Usein käy myös niin, että kun yrityksen toimintaa lähdetään analysoimaan ja laskemaan, se ei olekaan taloudellisesti

kannattavaa, jos yrittäjän tekemä työpanos täytyy korvata ulkopuolisella työvoimalla, Hautakangas sanoo. Ala perustuu pääosin kilpailutettuun julkiseen hankintaan, joten yrityskaupan mukana ostetaan myös sopimuksia. On keskeistä katsoa, kuinka pitkään sopimukset ovat voimassa ja jos sopimus päättyy, mitä muita mahdollisuuksia liiketoimintaan paikkakunnalla on. – Tarinan tulevaisuudesta pitää olla uskottava. Haluamme myös, että meille siirtyy hyviä työntekijöitä ja osaamista yrityskaupan mukana, Hautakangas toteaa.

Käyttäkää ammattilaisia! Mainio Vire tekee yrityskaupan ensikontaktista sopimukseen yleensä muutamassa kuukaudessa. Yrityskulttuurin muutoksessa Hautakangas kertoo menevän yleensä vuoden. Yrityskaupan jälkeiseen vaiheeseen Mainio Vireellä on tietyt vakiintuneet toimintatavat. Toiminnan onnistuneisuutta arvioidaan taloudellisten mittareiden lisäksi henkilöstön tyytyväisyydellä. – Arvioimme myös sitä, miten ostetun organisaation avainhenkilöitä on saatu integroitua meidän prosesseihimme, Hautakangas sanoo. Mainio Vire on valinnut vakiokumppanit, joita se käyttää arvonmäärityksessä ja juridisissa asioissa. Hautakangas kehottaakin sekä ostaja- että myyjäpuolta varmistamaan, että apuna on ammatti-ihmisiä. – Näemme edelleen ihan hirveän onnettomia tilitoimistoja, joita käytetään asiantuntijana yrityskaupoissa. Laadun lisäksi kannattaa varmistua myös siitä, että tilitoimisto tai juristi on erikoistunut nimenomaan yrityskauppoihin, Hautakangas kehottaa. Itse tehtävä vaihe, jota Hautakangas pitää kaikkein vaikeimpana yrityskaupassa, on saada myyjä innostumaan juuri Mainio Vireestä. Tämä voi olla myös ratkaisevaa yrityskaupan kannalta, koska pitkään yrittäjänä toimineen myyjän voi olla vaikea luopua yrityksestään. – Itsensä myyminen on kaikkein haastavinta: miten pystymme välittämään sen tiedon, että olemme oikea kumppani, Hautakangas kertoo. PP

•

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Ostajaehdokkaiden kilpailutuksella vastauksia yrityskaupan kipupisteisiin Broadius Partners Oy:n kokemuksen mukaan yrityskauppaan liittyy useimmiten yrittäjän luopumisen tuskaa ja tunnetta, joita ei pitäisi sivuuttaa. Ostajakandidaattien kilpailutuksen avulla yrittäjä voi saada vastauksia hänelle tärkeisiin kysymyksiin. Kuva: Sami Perttilä

– Toimialamme yleinen problematiikka näyttää olevan se, että yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa unohdetaan yrittäjän historia ja taustalla vaikuttavat ns. pehmeät arvot. Kokemuksemme mukaan yrityskauppaan liittyy aina selkäytimessä ja sydämessä olevia asioita, joita ei voi mitata pelkin luvuin, toteaa Broadius Partners Oy:n toimitusjohtaja Sami Sairanen. Sairasen mukaan yrityskaupan onnistumisen ainut mittari ei siis ole hinta. – Näin on, vaikka yrityskaupassa pyritäänkin toki aina parhaaseen hintaan.

Palkkio elämäntyöstä Broadius Partners Oy on fokusoinut toimintansa erityisesti keskisuurille yrityksille suuntautuvien palveluiden tarjoamiseen. Sairanen kertoo, että keskisuurissa yrityksissä tulee olemaan väestön ikääntymisen myötä patoutunut tarve yritysjärjestelyille. – Olemme huomanneet, että moni yrittäjä pitää yrityksensä lopettamista ainoana vaihtoehtona. Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi, että yrityksen voi myös myydä ja saada näin ansaitun palkkion elämäntyöstään.

Elämä jatkuu Sairasen mukaan yrityksen myynti edelleen merkitsee myös yrityksen

Tarjottu hinta ei todennäköisesti ole paras hinta, joka yrityksestä voidaan saada. Ja siihen me voimme tarjota parasta osaamistamme, kertoo Sami Sairanen Broadius Partners Oy:stä. elämän jatkumista, vaikka yrityksen perustaja väistyisikin ohjaksista. – Yrittäjälle voi olla tärkeää että yrityksen nimi säilyy tai että vanhat työntekijät tai oman perheen jäsenet voivat jatkaa yhtiön palveluksessa. Nämä ovat niitä asioita, joita yrittäjän tulisi mielestämme pohtia, kun hän on tekemässä päätöstä yritystoiminnasta luopumisesta. Sairasen mukaan ne ovat tärkeitä taustavaikuttimia ja motivaatiotekijöitä, jotka voidaan huomioida ostajakandidaattien kilpailuttamisen yhteydessä. Tällöin ostajakandidaatit joutuvat ottamaan kantaa juuri näihin

asioihin jättäessään ostotarjouksensa ja yrittäjä saa vastaukset hänelle tärkeisiin kysymyksiin.

Kaikki kortit pöytään Sairasen mukaan toinen kilpailuttamisen etu on, että sen avulla voidaan saavuttaa paras hinta myytävästä yhtiöstä. – Usein käy niin, että yrityksen omistajaa lähestytään ostotarjouksen muodossa, ja yrittäjällä on suuri houkutus tarttua siihen. Meidän neuvomme on, että mikäli yrittäjä on tehnyt päätöksen luopua yritys-

Case: Suomen Logistiikkatalo Oy Suomen Logistiikkatalo Oy toteutti yhtiön myyntijärjestelyt yhteistyössä Broadius Partners Oy:n kanssa vuonna 2007, jolloin yhtiö myytiin Ruotsin postin tytäryhtiölle. Yksi yhtiön silloisista omistajista, Jussi Kammonen, kommentoi kokemusta näin: – Yhtiötämme kohtaan oli osoitettu kiinnostusta, mutta halusimme selvittää laajemmin markkinoiden kiinnostusta ja päätimme ottaa prosessiin mukaan kumppaniksi Broadius Partners Oy:n. Oli viisas päätös ottaa mukaan ulkopuolinen asiantuntija. Kokemuksemme mukaan se on ehdottomasti myyjän etu. – Jos yrityskaupassa ei käytä ammattilaisten apua, voi hävitä taloudellisesti.Oma lukunsa ovat kaupan jälkeiset vastuut, puhumattakaan ajankäytöstä. Kammosen mukaan yhtiön johto pystyi keskittymään prosessin aikana tärkeimpään eli liiketoiminnan johtamiseen. – Jos emme olisi käyttäneet ulkopuolista partneria, olisi se sitonut liikaa yhtiön johdon resursseja. Se olisi voinut pahimmillaan johtaa yhtiön huonoon tuloskehitykseen ja liiketoiminnan kannattavuuden laskuun. Kammonen korostaa myös molemminpuolisen luottamuksen tärkeyttä. – Mielestäni oli hyvä asia että meillä oli koko prosessin ajan mahdollisuus katsoa silmiin sitä henkilöä Broadius Partnersilla, joka loppujen lopuksi toteutti kaupan. Yrityskauppa on aina tietyllä tavalla raskas prosessi, johon liittyy myös yllättävän paljon luopumisen tuskaa. – Tästä syystä on tärkeää että yhteistyökumppani ymmärtää myyjän taustavaikuttimet ja motiivit ja että ne käydään perin pohjin läpi heti alussa. Suomen Logistiikkatalo Oy olikin tyytyväinen siihen, että Broadius Partnersin kanssa projekti sujui joustavasti alusta loppuun. – Tehtävänjako oli selkeä ja ammattilaisen ohjaksissa projektilla oli selkeä alku ja loppu.

toiminnasta, kannattaisi hänen katsoa kaikki kortit läpi. Tarjottu hinta ei todennäköisesti ole paras hinta, joka yrityksestä voidaan saada. Ja siihen me voimme tarjota parasta osaamistamme. Broadius Partners Oy toimii myyjän partnerina ja tukena prosessin kaikissa vaiheissa, mutta edellyttää myös myyntiprosessin käynnistäneeltä asiakkaaltaan avoimuutta. – Yrityksen kauppakirja on useimmiten kymmeniä sivuja sisältävä sopimus, jonka keskeinen osa on myyjän vastuu. Tästä syystä korostammekin aina, että myytävän yhtiön kaikki kortit avataan heti prosessin käynnistyttyä. Meidän tavoitteemme on antaa ostajakandidaateille mahdollisimman hyvä, mutta realistinen kuva yrityksestä. Tästä syytä haluamme, että yrittäjä kertoo meille myös ne kaikkein haasteellisimmat asiat. Meidän tehtävämme on varmistaa että prosessin käynnistyttyä ei tule yllätyksiä, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Sujuva ja reilu prosessi Sairasen mukaan yrityskauppaan liittyykin lukuisa määrä nyansseja, joissa kannattaa käyttää asiantuntija-apua. – On luonnollisesti imartelevaa, jos omistajalle tehdään ostotarjous yrityksestä. Ostaja on kuitenkin prosessissa useimmiten myyjää huomattavasti ammattitaitoisempi. Se voi johtaa siihen, että kokematonta myyjää viedään kuin ”pässiä narussa”. Oma lukunsa ovat vastuiden lisäksi verotukselliset kysymykset sekä yritysjärjestelyyn käytetty aika. Ammattimaisen asiantuntijaorganisaation toteuttamana yrittäjä voi yrityskaupassa varmistaa selustansa ja sen, että prosessi etenee sujuvasti alusta loppuun. – Meidän tehtävämme on huolehtia, että kauppa toteutetaan parhain mahdollisin ehdoin, eettisesti ja reilusti, Sairanen toteaa lopuksi. MH

•

www.broadius.fi

8 ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Perheyrityksillä edessään

kohtalonvuodet

Valtaosa maamme yrityksistä on perheyrityksiä. Tällä hetkellä noin 40 000 yrityksen kohdalla uuden yrittäjän löytyminen on ehto toiminnan jatkumiselle. Kuva: Kati Knuuttila

Tulevaisuuden on oltava selvillä Noin 80 pronsenttia eli suurin osa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä ja lukumääräisesti niistä Jos vaihtoehdoksi yrityksen säilymiselle tulee valtaosa on ensimmäisen polven yrityksiä. Perhesen myynti, ostaja luonnollisesti tekee arvion yritysten liitto ry:n toimitusjohtajan Matti Vanhayrityksen arvosta ja toimivuudesta. sen mukaan tällä hetkellä on tiedossa, että yritys– Tällöin paljon on kiinni yrityksen omistaten omistusjärjestelyille on valtava tarve. Suurten jassa. Ostaja pohtii, kestääkö yritys omistajanikäluokkien jäädessä eläkkeelle yritystoiminnasta muutoksen vai henkilöityykö se liikaa omistaon noin 40 000 yrityksen toiminta järjestettävä uujaansa eli onko se potentiaalinen kohde ostaa. delleen seuraavien viiden vuoden kuluessa. Kansantalouden kannalta tilanne on vaikea, – Tässä tilanteessa yrityksellä on kolme vaihtomikäli eläköityvä yrittäjä ei tiedä yrityksensä ehtoa tulevaisuutensa suhteen. Osalle jatkaja löyjatkosta, sillä tällöin uudistaminen ja panostatyy omasta perhepiiristä, osalle tulee kokonaan minen yrityksen tulevaisuuteen jää helposti teuusi omistaja suvun ulkopuolelta ja osan toiminta kemättä. Kun vaihdosta odotellaan, satsauksia loppuu, koska jatkajaa ei löydy, Matti Vanhanen toei haluta enää tehdä ja yrityksen kehittämisen teaa. kannalta tärkeät vuodet kuluvat hukkaan. Perheyritysten liitto on valtavan haasteen edesKaikissa tapauksissa omistajan vaihdos tulisi sä, sillä sen toiminnan tavoitteena on saada mahtehdä kaikessa rauhassa harkiten, jolloin siihen dollisimman moni yritys jatkamaan toimintaansa kuluu useita vuosia. tavalla tai toisella. Merkittävä ongelma on se, et- Matti Vanhanen aloitti työnsä – Isoissa perheyrityksissä siirtymä vie jopa tä kaikille yrityksille ei löydy jatkajaa omasta per- Perheyritysten liiton toimitusjohtajana 10-15 vuotta, koska kyseessä ovat suuret talouheestä, kun lapset ovat muuttaneet pois tai koulut- 20.9.2010. delliset kysymykset, Matti Vanhanen muistuttautuneet toiselle alalle. Vanhasen visioima tuletaa. vaisuudenkuva kertoo, että perheyrityksistä noin 40 prosentille jatkaja löytyy suvun piiristä, noin 30-40 pronsentilla toimintaa jatkaa ulTukea yrittäjyyteen monelta taholta kopuolinen ostaja ja noin 20 prosentin osalta yritystoiminta loppuu. Yritysten edunvalvonnan ohessa Perheyritysten liiton tehtäviin kuuluu seuraajapolven kasvattaminen. Siihen keinona on niin sanottu Perheen kokemus yrittäjän tukena Next-toiminta, mikä pyrkii tuomaan nuoren polven sisään perheyritysten kulttuuriin, arvoihin ja arvomaailmaan. Siten nuori haluSiihen, että yrityksen vetovastuu säilyy perheessä, sisältyy Matti taan kasvattaa kiinni oman suvun yritykseen. Vaikka kaikki lähteeVanhasen mukaan paljon niin sanottua hiljaista tietoa, jota perheen sisällä on kartutettu vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan. Näin ollen kin nuoren omasta kiinnostuksesta, on valmennustoiminta ja siihen kuuluva vertaistukitoiminta hyvänä tukena yrittäjyyteen tutustuttuyrityksen on mahdollista kasvaa ja vahvistua sisältäpäin. Ulkopuolelessa. ta tulevalla omistajalla ei voi olla yritykseen samanlaista sidettä. Matti Vanhasen mukaan asenteet yrittämisen aloittamista koh– Esimerkiksi jos lapsi siirtyy toimitusjohtajaksi, on tärkeää päästä taan ovat Suomessa passiivisemmat kuin muualla Euroopassa. Vain perehtymään yrityksen toimintaan etukäteen. Vaihtoehtona on myös pieni osa ikäluokasta haluaa yrittäjiksi ja tästä johtuen Perheyritysjäsenyys hallituksessa joko jäsenenä tai puheenjohtajana. On muisten liitto korostaakin yhteiskunnan vastuuta nuorten innostamiseksi tettava, että perheenjäsen on uskottava toimija vasta tuntiessaan semukaan yritystoimintaan. kä hallituksen että yrityksen. Usein yrittäjäperheessä kasvaneet ovat – Mistä sitten mahtaa johtua se, ettei yrittäjiksi haluta lähteä? Ehkä myös rohkeampia riskinottajia ja heiltä löytyy perhetaustasta johtuen kyseessä on liian suuri turvallisuushakuisuus? Asenteiden muuttaenemmän uskallusta yrittäjyyteen, Matti Vanhanen sanoo. misen eteen on tehtävä pitkäjännitteistä työtä, Matti Vanhanen pohtii ja jatkaa: – Jos osaa oman ammattinsa ja tuntee alan jolla yritys toimii, ei Kansantalouden kannalta tilanne on ole mitään syytä olla aloittamatta yritystoimintaa. Tukea aloittamivaikea, mikäli eläköityvä yrittäjä ei seen saa esimerkiksi valtiolta, pankeilta sekä vakuutuslaitoksilta, eli yksin ei jää. tiedä yrityksensä jatkosta, sillä tällöin – Kannattaa perehtyä vaihtoehtoihin. Myös ilman suuria pääomia uudistaminen ja panostaminen yrityksen voi tehdä uuden siirron elämässään, Matti Vanhanen kannustaa. tulevaisuuteen jää helposti tekemättä. KKN

•

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

www.storaensometsa.fi

Hallittu metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa

Metsätilan luovutus on monitahoinen kokonaisuus, jonka valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa. Hyvin suunniteltu ja metsäasiantuntijan kanssa ajoissa toteutettu sukupolvenvaihdos kannattaa myös taloudellisesti. – Metsätilan omistajalle on tärkeää olla tietoinen erilaisista vaihtoehdoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista, sillä suunnittelulla ja ennakoinnilla on mahdollista kasvattaa sukuvarallisuutta jopa kymmenillä tuhansilla euroilla, Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Jarmo Tuovinen kertoo. Mistä metsänomistajan tulisi lähteä liikkeelle? – Tärkeintä on kokonaistilanteen kartoitus sekä luovuttajan ja saajan lähtökohtien arviointi.

paa ratkaistaessa, sillä silloin myös lahjoitus saattaa olla järkevää. – Jokainen sukupolvenvaihdos on kuitenkin aina ainutkertainen ja siksi onkin tärkeää käyttää apuna ammattilaista, jotta luovutus voidaan toteuttaa kaikkien osapuolten

kannalta mahdollisimman kannattavasti ja järkevästi. Tuovinen korostaa, että vaikka verovaikutukset voivat olla metsätilan luovutuksessa merkittäviä, eivät ne saa yksin ohjata päätöksentekoa. – Kokonaisuuteen liittyy aina

Arka aihe Tuovinen kehottaakin metsätilanomistajaa käyttämään asiantuntijaapua selvitystyön tekemiseen. – Ulkopuolisen asiantuntijan on usein helpompi herättää keskustelu herkistäkin asioista. Tärkeää on myös se, että kaikki osapuolet ovat keskustelussa läsnä. Pohdittavaa onkin runsaasti: luovutetaanko metsätila yhdelle perilliselle vai useammalle, kuka voi ja haluaa jatkaa metsätilan hoitamista? – Luovuttaja määrittelee kuitenkin aina sen, miten ja milloin luovutus tapahtuu. Painoarvoa on toki myös saajan intresseillä. Metsäammattilaisen näkökulmasta suosittelisin siirtämään metsätilan mieluummin yhdelle kuin useammalle omistajalle, sillä Suomessa metsätilat ovat melko pirstoutuneita.

Tehdäänkö kauppa vai lahjoitus? Päänvaivaa saattaa aiheuttaa myös tapa, jolla metsätila luovutetaan eteenpäin. Hyvällä suunnittelulla ja vaihtoehtolaskelmilla voidaan verrata eri luovutusvaihtoehtojen kannattavuutta keskenään. – Jos tilalla on paljon puustoa eli pääomaa, on verotuksellisesti järkevää tehdä kauppa, sillä ostaja voi tehdä tulevista puukauppatuloistaan metsävähennyksen, jonka suuruus on 60 % metsäkiinteistön kauppahinnasta. Toisaalta jos luovuttajalla on muutakin varallisuutta, on sillä merkitystä sukupolvenvaihdosta-

Kaupalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen verohyöty verrattuna lahjoitukseen saattaa olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. (oletuksena että metsävähennys hyödynnetty puukauppojen tuloista).

Metsätilan luovutustapoja: Kauppa: Metsätila kannattaa luovuttaa perilliselle useimmissa tapauksissa kaupalla silloin kun tilalla on runsaasti myytävää puustoa ja luovuttajat tarvitsevat vastiketta metsätilasta. Lahjanluontoinen kauppa: Kun kauppahinta on enintään 75 % tilan käyvästä arvosta. Ostaja joutuu maksamaan lahjaveron käyvän hinnan ja kauppahinnan erotuksesta. Yli 75% kauppahinta käyvästä arvosta ei aiheuta metsätilan kaupassa lahjaveroa. Lahja: Metsätila luovutetaan lahjana. Luovutuksen saaja joutuu maksamaan lahjaveron. Perintö ja testamentti: Jos ratkaisua metsätilan luovutuksesta ei tehdä omistajan elinaikana, siirtyy tila perillisille perintönä. Tällöin suunnittelumahdollisuudet jäävät ainoastaan perinnöstä luopumiseen.

Stora Enson palvelut sukupolvenvaihdoksiin: • Metsätilan arvon määrittäminen • Rahoituslaskelma uudelle metsänomistajalle

• Vaihtoehtolaskelmat • puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon laaja palvelupaketti

Verovaikutukset metsätilan lahjoituksessa ja kaupassa: (esimerkkilaskelma)

Käypä arvo/kauppahinta Lahjavero Varainsiirtovero 4 % Metsävähennys 60 % Maksetut verot

Lahjoitus

Kauppa

100 000 10 810 0 0 10 810

100 000 0 4000 - 17 472 - 13 472

myös muita reunaehtoja ja tunteita, jotka voivat rajoittaa luovutusta. Niissäkin asiantuntijan näkemys on usein tarpeen.

Vaihtoehdot ja palvelut ovat olemassa Tuovinen harmittelee, että sukupolvenvaihdoksiin herätään usein liian myöhään. – Mitä aikaisemmassa vaiheessa metsätilan omistaja alkaa valmistautua, sitä enemmän hänellä on vaihtoehtoja. Ja vaihtoehtojen kartoittamiseen on olemassa palveluita. – Vaihtoehtolaskelman avulla voidaan osoittaa eri vaihtoehtojen verovaikutukset. Se taas edellyttää, että metsätilan arvo on määritetty tila-arviolla. Metsätila-arvio auttaa konkretisoimaan kokonaisuutta eri osapuolille. Sen avulla on myös helpompi pohtia luovutuksen tasapuolisuutta ja veroseuraamuksia perillisten kesken: tehdäänkö kauppa vai lahjoitus, onko saajia yksi vai useampi? – Metsätilan saajan on myös hyvä kartoittaa omaa maksuvalmiuttaan sukupolvenvaihdoksissa. Uuden omistajan rahoituslaskelma auttaa myös tiedostamaan kauppahinnan tai lahjaveron maksuvalmiuden. Tuovisen mukaan Stora Enson palvelukokonaisuuteen kuuluu lisäksi tarvittavien asiakirjojen tekeminen aina lainhuudatusta ja lahjaveroilmoitusta myöten.

Käytä asiantuntijaa – se kannattaa Sukupolvenvaihdokseen ei siis ole olemassa yhtä selkeää reseptiä. - Saman omistajan metsätila on mahdollista siirtää sekä kaupalla että lahjoittamalla, riippuen siitä mikä on tilan puuston rakenne. Koska jokainen sukupolvenvaihdos selvitetään aina omistajakohtaisesti, asiantuntijan käyttö maksaa itsensä varmasti takaisin, Tuovinen toteaa. MH

•

Stora Enson metsäneuvoja ja palvelua osoitteesta www.storaensometsa.fi tai Metsäpalvelunumerosta 020 46 1478, joka vastaa arkisin klo 7.00 - 17.00.

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Uusia menettelytapoja yrityskauppaprosessiin

Ostoprosessin kriittiset vaiheet

1. due diligence 2. integraatio 3. jälkiarviointi

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja yrityksen strategian vaikutus yrityskauppaprosessiin sen alkuvaiheessa ovat yrityksissä selvästi itse kaupantekovaihetta heikommin hallussa. Myös kaupantekovaiheen jälkeinen integraatio, sen loppuunsaattaminen ja yrityskaupan jälkeisarviointi ovat kehitettäviä alueita. – Yli puolet yritysjärjestelyistä epäonnistuu eri syistä. Se kuvastaa että jotain olisi tehtävissä prosessin tehostamiseksi. Yritysostoprosessin alku- ja loppupäässä näyttävät olevan isoimmat kehittämismahdollisuudet - juridisessa ostovaiheessa on kehitetty rutiinit jo kaikkein pisimmälle, VTT:n asiakaspäällikkö Pekka Maijala kertoo. VTT:n ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisessä ManMAP-tutkimushankkeessa on haastattelujen ja case-tutkimusten kautta pyritty löytämään menettelytapoja, joilla yritysjärjestelyjen onnistumisprosenttia voidaan parantaa. 14 yrityksen haastatteluiden ja kahden yrityksen, Outokumpu Oyj:n ja Tieto Oyj:n, case-tutkimuksen perusteella on etsitty ja kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joilla yrityskauppaprosessi tehostuisi. – Esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin on kehitetty menetelmää, jolla pyritään poistamaan epävarmuutta yrityskauppaprosessin alkuvaiheesta. Toisaalta integraatiovaihe, jossa sovitetaan yhteen ostettavan kohteen toimintoja ja omia toimintoja, oli myös hyvin keskeinen osa hanketta, Maijala kertoo.

Kolme kriittistä vaihetta ManMAP-hankkeen tulokset julkistetaan keväällä 2011 kirjassa, johon on pyritty kokoamaan erilaisia menettelytapoja, joilla yritys voi hioa ostoprosessiaan. Hankkeessa case-yrityksenä mukana olleen Outokummun Vice President Hanna Masala kertoo Outokummun parantavan jatkuvasti omaa prosessiaan ja hanke oli yksi keino tehdä sitä. Sa-

Kuvat: Outokumpu

Yritysostoa tehtäessä yritykset osaavat jo tehdä tarvittavat due diligence -tarkastukset ja käydä neuvottelut, mutta erityisesti ostoprosessin alku- ja loppupäässä on monella vielä parannettavaa.

ManMAP-hankkeessa case-yrityksenä mukana olleen Outokummun Vice President Hanna Masala kertoo Outokummun parantavan jatkuvasti omaa prosessiaan.

malla voitiin benchmarkata omaa toimintaa muiden malleihin ja saada uusia ajatuksia sekä entistä vakiintuneempaa toimintatapaa. Outokummun M&A-toiminnoista vastaava Masala kertoo, että yrityksessä on keskitytty kehittämään muutamaa ostoprosessin kriittistä vaihetta: due diligence -tarkastusta, integraatiota ja jälkiarviointia. Due diligence -tarkastuksessa täytyy Masalan mukaan varmistua siitä, ettei kyseessä ole vain mekaaninen pakkopulla, joka täytyy käydä läpi, jotta saa paperit täytettyä. – Due diligencestä täytyy saada tietoa jakoon ja käyttöön ostettavan yrityksen ja ostajan liiketoiminnan kehittämistä varten. Löydöksiä täytyy pystyä hyödyntämään oikeissa yhteyksissä. Olemme todenneet, että tässä on vielä kehittämistä, Masala toteaa. Integraatiossa Outokummussa pidetään tärkeänä sitä, että sen suunnittelu aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, usein jopa selvästi ennen virallista sitoutumista kauppaan. – On nähty hyvin keskeisenä, että ajatukset ja suunnitelmat siitä, kuka johtaa integraatiota ja kuka huoleh-

tii mistäkin, ovat valmiina ennen virallista sitoutumista kauppaan, Masala kertoo. Kolmas tärkeä vaihe on yrityskaupan arviointi jälkikäteen. Outokummussa se on tehty hiljattain viimeisimmästä yrityskaupasta, vuonna 2008 ostetusta SoGeParista. – Olemme haastatelleet sekä uusia että vanhoja outokumpulaisia ja saaneet muutamalta asiakkaalta feedbackiä yrityskaupasta. Lisäksi on katsottu numeroiden valossa jälkikäteen, miten tavoitellut synergiat on saatu toteutumaan, miten strategiset tavoitteet ovat toteutuneet ja miten markkinaosuudet ovat kehittyneet. Tästä on haettu inputtia myös ostoprosessin kehittämiseen, Masala sanoo. VTT:n Maijala kertoo, että yritysostoprosessin työkalut on valittava aina oman yrityksen ja ostettavan yrityksen mukaan. Silti on olemassa yleisiä menettelytapoja, joita jokainen yritys voi harkita ottavansa käyttöön. – Emme ole sinänsä halunneet keksiä mitään kokonaan uutta toimintamallia, vaan jokainen voi soveltaa hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan, Maijala sanoo. PP

•

Meille tulee verkoston kautta viikottain kyselyjä, joissa ollaan kiinnostuneita suomalaisista yrityksistä, kertoo Niilo Kurikka (oikealla). Kuvassa vasemmalta Pekka Kotiaho, Veli-Matti Kimanen, Ari Meldo.

ILMOITUSLIITE | opas yritysjärjestelyihin

Strateal Oy:n pelikenttä on globaali

– kotimaisten mahdollisuuksien lisäksi kansainvälinen verkosto avaa maailman yritysjärjestelyille Strateal Oy on osa kansainvälistä verkostoa, joka luo aivan uudenlaiset mahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Mitä jos yhtiön ostajakandidaatti löytyykin maailmalta? – Se on yritykselle suuri mahdollisuus. Kun yrityksen myyntiprosessiin otetaan mukaan ulkomainen ostajakandidaatti, laajenee Suomen rajallinen markkina merkittävästi. Samalla noustaan myyntiprosessissa aivan eri tasolle, kertoo VeliMatti Kimanen, yksi neljästä Strateal Oy:n liikkeenjohdon konsultista. Mitä eri taso käytännössä tarkoittaa?

tyksiä kansainvälistymään. – Suomeen on syntynyt viime vuosina teknologiayrityksiä, jotka tunnetaan maailmalla ja joista ollaan kiinnostuneita. Tällä hetkellä ollaan kiinnostuneita myös suomalaisesta koneenrakennuksesta, kaivosteollisuudesta, hirsirakentamisesta, pankki- ja rahoitusalan ohjelmistoista ja telekommunikaatioalasta, Kurikka luettelee.

Parempi hinta, hyvä mieli

Globaali asiantuntemus käyttöön

– Suomalainen yritys voittaa, kun yritykselle löydetään ulkomainen ostaja. Erityisesti tiettyjen erikoissektorien yritysjärjestelyissä kotimaisia ostajakandidaatteja on melko vähän. Se johtuu luonnollisesti Suomen markkinoiden pienestä koosta, Pekka Kotiaho selventää. – Käytäntö on myös osoittanut, että ulkomainen ostajakandidaatti tarjoaa yleensä enemmän kuin suomalainen vastaava. Ulkomailla on totuttu korkeampaan hintatasoon. Hintaerojen taustojakin tutkinut Kotiahon kollega Ari Meldo korostaa myös yrittäjien elämäntyön arvoa. – Usein omistajayrittäjät ovat tekemässä elämänsä tärkeintä kauppaa. Päätös luopua yritystoiminnasta on hyvin henkilökohtainen silloin, kun se koskee yrittäjän omaa elämäntyötä. Jos toiminnan luonnollista jatkajaa ei perhepiiristä löydy, on perusteltua etsiä ostajaa laajemmasta piiristä ja niistä yrityksistä, joita yrittäjä ei entuudestaan tunne.

Verkoston avulla myös Strateal Oy:n asiakkaiden hyödynnettävissä oleva asiantuntemus laajenee. – Verkostossa on mukana asiantuntijoita ja yrityksiä yli 20:stä maasta. Käytössämme on siis runsain määrin eri alojen syväosaamista ja alueiden paikallistuntemusta. Verkoston jäsenyritykset toimivat aktiivisesti keskenään ja jakavat globaaleja toimintatapoja ja näkemyksiä markkinoista ja eri toimialoista. Asiakkaamme saavat siis täyden hyödyn, kun voimme käyttää kansainvälistä kokemusta apuna asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämisessä, Kimanen kertoo.

Kysyntää on Strateal Oy on ollut osa kansainvälistä Globalscope -verkostoa jo useamman vuoden ajan. Käytäntö on osoittanut paitsi verkoston tuomat mahdollisuudet oman asiantuntemuksen syventämiseen, myös suomalaisten yritysten imun. – Meille tulee verkoston kautta viikottain kyselyjä, joissa ollaan kiinnostuneita suomalaisista yrityksistä, Niilo Kurikka kertoo. Kurikan mukaan verkosto voi myös auttaa suomalaisia yri-

Kokemus luo varmuutta Strateal Oy haluaakin toimia yrittäjän kumppanina kaikissa yritystoiminnan kehittämisen vaiheissa. – Usein käy niin, että olemme mukana kehittämässä yrityksen liiketoimintaa, mutta omistajien pyynnöstä hoidamme myös yhtiön omistusjärjestelyn, Meldo kertoo. Koska Stratealin osaajilla on takataskussaan useiden vuosikymmenten kokemus yritysten kehittämisestä ja noin 300 erilaisesta yritysjärjestelystä, tuo se mukanaan myös näkemystä. – Kerromme yrittäjälle rehellisesti myös sen, jos näkemyksemme mukaan yritys ei ole vielä riittävän hyvässä myyntikunnossa. Tällöin suosittelemme, että yrityksen toimintaa kehitetään edelleen tietyn ajan. Kiire ei saa ajaa järjen ohi, Kotiaho täsmentää.

Strateal Oy on espoolainen liikkeenjohdon asiantuntijayritys, joka on omassa toiminnassaan oivaltanut kansainvälisen verkoston vahvuudet ja merkityksen. Yhtiö on kuulunut Globalscope - asiantuntijaverkostoon vuodesta 2006 lähtien ja on sen ainoa pohjoismainen jäsenyritys. Lue lisää www.strateal.com tai www.globalscopepartners.com Stratealin asiantuntijat palvelevat: • yrityksen toiminnan kehittämisessä – muutostilanteissa ja murrosvaiheissa • yrityksen kansainvälistymisessä • yritysjärjestelyissä

www.strateal.com www.globalscopepartners.com Ota Stratealiin yhteyttä – saat Strateal -yritysjärjestelyn opaskartan

Yrityksen trimmausta ja sparrausta kansainväliseen kuntoon Stratealin toimintaympäristö on siis verkoston myötä globaali. – Me tiedämme miten yritys trimmataan operatiivisesti parhaimpaan tuloskuntoon ennen myyntiprosessin käynnistymistä. Ja toisaalta voimme kaupan toteutumisen jälkeen auttaa ostajaosapuolta varmistamaan, että integraatio onnistuu ja kaupan tavoitteet saavutetaan, Kimanen toteaa. Olipa tilanne tai vaihe mikä tahansa, tavoitteena on Kimasen mukaan ammattitaidolla ja asiakkaan kannalta mahdollisimman helposti hoidettu prosessi. MH

•

Varmista yrityksesi asiantuntijaosaaminen läpi koko yrityskauppaprosessin! SA TULOS 2/2011

Mikko Katramo – Jari Lauriala – Ismo Matinlauri – Jaakko Niemelä – Karin Svennas – Nina Wilkman

YRITYSKAUPPA

Kirjassa tarkastellaan yrityskauppaprosessia niin yritysjärjestelyiden johtamisen, yrityksen arvonmäärityksen, yritysrakenteen suunnittelun ja verotuksen, yritysjärjestelyiden rahoitusedellytysten, yrityskaupan sopimusjärjestelyjen kuin yrityskaupan integraationkin näkökulmasta.

YRITYSKAUPPA

Hinta 70 € + alv. 9 %

Yrityskaupan Pro-ohjelma

touko–marraskuu 2011 Helsinki

Yrityskaupan Pro-ohjelma on maan johtavien yrityskauppa-asiantuntijoiden kanssa suunniteltu kuusipäiväinen kokonaisuus. Hyvää osallistujapalautetta saanut ohjelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syventää yrityskauppoihin liittyvää osaamistasi – kuulutpa sitten strategisesta linjasta vastaavaan johtoon, talousjohtoon tai lakitiimiin.

Mikko Katramo Jari Lauriala Ismo Matinlauri Jaakko Niemelä Karin Svennas Nina Wilkman

Nina Wilkman

Yritystoiminnan uudelleenjärjestely – kirjanpito, verotus ja yhtiöoikeus 22.3.2011 Helsinki

Hinta 710 € + alv. 23 %

Ota haltuun kokonaisuus sekä kirjanpidon, verotuksen että yhtiöoikeuden osalta! Käsittelemme koulutuksessa sulautumista, jakautumista, osakevaihtoa, liiketoimintasiirtoja sekä purkautumista ja liiketoiminnan luovuttamista. Koulutuksen asiantuntijat Tuomas Honkamäki ja Matti Pennanen ovat kirjoittaneet aiheesta myös suositun Yritysjärjestelyjen käsikirjan (hinta 68 € + alv. 9 %).

Toimi jo tänään

wsoypro.fi/yrityspalvelut wsoypro@wsoy.fi, puh. 0203 9100 Mainitse tilatessasi kampanjatunnus i607

a Sanoma company