Pääkaupunkiseudun terveys ja hyvinvointi Opas

OPAS Pääkaupunkiseudun terveys ja hyvinvointi

julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N

Anna-Liisa Bergström

Liikunnan tuoma ilo

Kike Elomaa Kirnuvoita ja kuntopiiriä

Eduskunnan energiapakkaus

Jani Toivola

TOIMIALAlehti | ILMOITUSLIITE | LOKAKUU 2011

2

P채채kaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Rohkeita edelläkävijöitä

Business to Business -asiantuntijakanava

Uusi ja ainutlaatuinen Asiantuntijakanava Editori.fi avattu!

Lokakuun teemassa työhyvinvointia, parempaa johtamista ja tehokkaampaa rekrytointia.

Pääkaupunki­seudun terveys ja hyvinvointi OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas.

Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora. helanto@editorhelsinki.fi.

Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi.

Toimittajat: Reea Marjamäki, RM. Kannen kuva: MTV3.

Painopaikka: Sanomala.

Editor Helsinki Oy 09 4241 2222 palaute@editorhelsinki.fi www.editorhelsinki.fi Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

Pääkaupunki­seudun terveys ja hyvinvointi Opas

4-5

6-7

8-9

10-11

• Kike Elomaa: En laske kaloreita • Pääkaupunkiseudun harrastusmahdollisuudet

• Jani Toivola: Liikunta auttaa jaksamaan • EK:n työkykyjohtamisen mallin vinkit

• Anna-Liisa Bergström: Rakastan liikunnan tuomaa iloa ja sen jakamista muiden kanssa

• Läskillä lukutaitoa • Laihtumisnopeus - maltilla maaliin

3

4

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Anna-Liisa Bergström:

Rakastan liikunnan tuomaa iloa ja sen jakamista muiden kanssa Tanssii tähtien kanssa –ohjelmasta tuttu Ansku painottaa tanssin ja liikunnan merkitystä hyvinvointiin.

Kurinalaista elämää viettävä tanssijatar paljastaa myös, ettei koskaan kieltäydy herkuista.

A

nna-Liisa Bergström on tanssinut 8-vuotiaasta asti.

Hän kertoo päättäneensä jo pienenä tyttönä, että ryhtyy isona ammattitanssijaksi. – Elän tällä hetkellä unelmaani. Saan opettaa tanssia työkseni ja olla mukana erilaisissa tanssiproduktioissa, joissa pääsen itse tanssimaan ja esiintymään, Ansku sanoo tyytyväisenä.

– Tanssin myös vapaa-ajallani, se on osa minua, hän vastaa kysyttäessä onko tanssiminen hänelle vain työtä.

Arki tanssin pyörteissä

Energiaa Anskulta ei tunnu puuttuvan. Hän kertoo syövänsä kuudesta kahdeksaan kertaa päivässä. Hän ei sano noudattavansa mitään tiettyä erityisruokavaliota, mutta urheilijan ruokavaliota kuitenkin.

– Syön puhtaasti lihaa, viljaa, maitotuotteita ja pehmeitä, hyviä rasvoja. Täydennän ruokavaliotani lisäravinteilla ja vitamiineilla, koska tarpeet kasvavat näillä treenimäärillä. Perustan

Ansku sanoo rakastavansa liikunnan tuomaa iloa ja sen jakamista muiden kanssa. – Myös se motivoi, että on onnistunut innoittamaan jotakuta esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa.

Tylsimpinä Ansku sanoo kokevansa työpäivänsä silloin, kun fyysistä rasitusta tulee yksinkertaisesti liikaa. – Niinä iltoina rojahdan vaan sohvalle eikä minusta ole mihinkään, hän heittää.

Uransa osalta Anskulla on haaveita ja haasteitakin. Tanssi on kuulemma tuonut mukanaan paljon ylä- ja alamäkiä.

– Toiveenani on päästä esiintymään teatterilavoille. Ja toki

Kuka

Anna-Liisa ”Ansku” Bergström Syntymäpaikka: Raahe Ammatti: Tanssija, tanssinopettaja ja Cidesco-kosmetologi Saavutukset: Edustanut Suomea maajoukkueessa. SM-kulta showtanssin pienryhmässä.

Muuta: Ollut mukana erilaisissa tanssiesiintymisissä ja tanssiproduktioissa, mm. Latin Quarter (Savoy-teatteri 2007). Tanssii tähtien kanssa –kilpailun voitto yhdessä Antti Tuiskun kanssa vuonna 2010. www.annaliisabergstrom.com

haluan kehittyä myös tanssijana ja tanssiopettajana, hän paljastaa haaveitaan. Haasteita Ansku näkee tanssialan imagon kohottamisessa.

– Varsinkin kilpatanssi on lajina Suomessa liian vähän arvostettu. Tosi-tv-ohjelmat ovat sentään tuoneet näkyvyyttä, hän toteaa.

Tähdet tanssii taas Ansku voitti viime vuonna yhdessä Antti Tuiskun kanssa Tanssii tähtien kanssa – kilpailun.

– Olen voiton jälkeen päässyt tekemään hienoja esiintymisiä ympäri Suomea. Ihmiset tulevat juttelemaan ja kyselemään tanssista. Olen tavannut paljon ihania uusia ihmisiä. Kulunut vuosi on ollut myös opettavainen, Ansku kuvailee voiton mukanaan tuomaa julkisuutta.

Alkaneella Tanssii tähtien kanssa –kaudella Anskun tanssiparina pyörii Duudsonien Jarppi Leppälä. Uuteen kauteen Ansku sanoo lähteneensä ilman paineita.

– Loistava fiilis tietysti, hän hihkaisee innostuneena. Kilpailussa parit käyvät läpi vakio- ja latinalaistansseja. Lempitansseikseen Ansku nimeää rumban ja samban.

Voiko sitten kuka tahansa oppia tanssimaan?

– Kyllä voi, Ansku vakuuttaa. – Jos ei ole rytmitajua, niin rytmin löytäminen on aluksi vaikeinta, hän sanoo tanssinopettajana huomanneensa. Ansku haluaa kuitenkin aina kannustaa kaikkia lajin pariin, sillä tanssin ja lii-

kunnan merkitystä hyvinvointiin ei hänen mielestään voi liioitella.

– Tästä tulisi romaani jos alkaisin perustelemaan. Merkitys on niin suuri sekä keholle että mielelle, hän kuittaa.

Suomalaist e n vähäisestä liikkumisesta Ansku sanoo olevansa huolestunut. – Suomalaiset eivät tosiaankaan liiku tarpeeksi, varsinkaan nykynuoret. Hän haluaakin rohkaista kaikkia lajista kiinnostuneita.

– Rohkeasti vaan testaamaan tanssitunteja. Kun liikuntakärpänen puraisee, niin se on sitten menoa, Ansku naurahtaa. Sohvaperunoille hän haluaa lähettää terveisiä todeten, että kaikille löytyy kyllä oma tapansa liikkua.

– Let’s go lantiot notkeiksi, Ansku letkauttaa. • RM

Anskun

hyvinvointivinkit:

2 4

Pitkät yöunet

Vitamiinit

3

Urheilijan ruokavalio

Tanssin iloa

Toiveenani on päästä esiintymään teatterilavoille. Ja toki haluan kehittyä myös tanssijana ja tanssiopettajana

TV Kuva: M

Anskun arki kuluu tanssin pyörteissä. Hän vetää tanssi-, lihaskunto- ja kehonhuoltotunteja sekä perusjumppaa ympäri pääkaupunkiseutua.

– Herään yleensä aamulla kahdeksan pintaan ja lähden opettamaan jonnekin päin Helsinkiä muutamaksi tunniksi. Tuntien jälkeen menen takaisin kotiin ja puran sähköposteja ja ulkoilutan koiraani. Yleensä käyn vielä illalla opettamassa muutaman tunnin, kuvailee Ansku peruspäivärytmiään. – Eväitä kuten banaania, proteiinipatukoita ja colanmakuista palautusjuomaa minulla on aina mukana mielin määrin, jotta jaksan pusertaa koko päivän, hän täydentää.

syömiseni hyville ravintoaineille, jotta saan kaiken tarvitsevan, Ansku tiivistää. – En kuitenkaan koskaan kieltäydy herkuista, hän lisää naurahtaen.

1 3 5

Liikunta

Monipuolinen ravinto

Positiivinen elämänasenne

P채채kaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

5

6

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Läskillä lukutaitoa Vuonna 2010 pyörineeseen Läskillä lukutaitoa –kampanjaan osallistui 15 000 suomalaista. Erikoinen laihdutuskampanja kerrytti varoja Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen kertoo kampanjan jälkimainingeista ja muistuttaa, että liikalihavuus on edelleen kansamme riesana.

S

uomalaiset ovat laihdutuskuurilla.

Ainakin näin voi lukea Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2010 –raportin tuloksista.

Raportin mukaan viidennes miehistä ja kolmannes naisista yritti edellisen vuoden aikana laihduttaa. Tutkimukseen vastanneista ylipainoisia oli 57 prosenttia miehistä ja 50 prosenttia naisista. Vuonna 2010 näitä ja monia muita suomalaisia innoitti ihan uudenlainen laihdutuskampanja.

Erikoinen laihdutuskampanja Läskillä lukutaitoa –kampanja lähti liikkeelle suomalaisen yksityishenkilön aloitteesta. Kyseinen yksityishenkilö haastoi suomalaiset, Suomen evankelis-

luterilaiset seurakunnat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan laihdutuskampanjaan, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten terveyttä sekä kerätä varoja kehitysyhteistyön hyväksi. Kampanjassa oli yksinkertaisesti kyse siitä, että yksityishenkilö lupasi ostaa Suomessa vakinaisesti asuvien aikuisten läskiä 15 euron kilohintaan Nepalissa tapahtuvan opettajankoulutuksen hyväksi.

Kampanjan taustahenkilö sitoutui lunastamaan laihdutuskiloja enintään 10 miljoonalla eurolla.

Kampanja organisoitiin seurakuntien toimesta. Seurakunnat järjestivät punnitukset siten, että kampanjaan osallistuva laihduttaja kävi alkupunnituksessa ja kampanja-ajan päätyttyä loppupunnituksessa. Kampanjan päätteeksi seurakunnat toimitti-

vat THL:lle tiedot laihdutetuista kiloista.

48 000 kiloa läskiä hyväntekeväisyyteen Kampanjasta on nyt kulunut vuosi, joten mitatut tulokset puhuvat puolestaan.

– Kampanja onnistui erittäin hyvin. Mukaan lähti noin 15 000 suomalaista. Kukin osallistuja pudotti painoaan keskimäärin kolme kiloa. Yhteensä kampanjaan mukaan lähteneet laihduttivat 48 000 kiloa, kertoo THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen.

Ovaskainen kertoo lisäksi, että kampanjan taustahenkilö päätti lopulta maksaa kiloista kaksinkertaisen hinnan, eli 30 euroa 15 euron sijaan. Kampanja tuotti Nepalin lukutaitohankkeisiin

kaikkiaan peräti 1 442 220 euroa.

Ulkoasianministeriö koordinoi varojen käyttöä Nepalissa.

– Lisäksi nettiin muodostui oma keskusteluryhmä. Kampanjan ympärillä hehkutettiin hyvää ideaa vaihtaa oma ylimääräinen rasva kansainvälisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä ajatus selvästi motivoi osaa kansalaisista, Ovaskainen jatkaa.

Ylipaino edelleen ongelmana THL pitää ylipainoa edelleen merkittävänä kansanterveydellisenä ongelmana, sillä lihavuus altistaa monille kansansairauksille. Kampanjan järjestäjät toivoivatkin uusien elämäntapojen pysyvyyttä osallistujien ja heidän lähipiirinsä keskuudessa.

Ovaskaisen mukaan kampanjalle

ei toistaiseksi ole luvassa jatkoa.

– Toimintamuotoja haetaan ja alueellista kampanjointia tapahtuu. Monet kunnat ovat olleet aktiivisia. Järjestöt ja kaupalliset yritykset järjestävät myös toimintaa, Ovaskainen luettelee.

Jo pienikin painonpudotus hyödyksi terveydelle Ovaskainen kertoo, että pienikin painonpudotus edistää terveyttä. – Painon arviointi tarvitsee objektiivisen mittarin, eli painon tai vyötärönympäryksen mittaamisen aika ajoin. Kampanjan mukainen painonpudotus, eli 3-5 kilon painonpudotus on jo hyödyksi terveydelle, hän toteaa.

– Painonpudotus alentaa verenpainetta ja parantaa verensokerin tasapainoa, Ovaskainen kuvailee liikakiloista eroon pää-

Laihtumisnopeus - maltilla maaliin

S

uositeltava laihtumisnopeus on 1 – 4 kiloa kuukaudessa.

Paino laskee, kun energiankulutus on saantia suurempi. Käytännössä on siis lisättävä liikuntaa ja/tai vähennettävä syömistä.

Pysyvin ja paras tulos tulee muuttamalla sekä ruoka- että liikuntatottumuksia. Elämäntavan muutosten tekemiseen kannattaa varata aikaa ja sinnikkyyttä. Vältä pikalaihdutuskuureja ja yksipuolisia muotidieettejä, niistä ei ole pitkäaikaista apua.

Yli 65-vuotiailla laihduttaminen on aiheellista vain, jos ylipaino uhkaa tai haittaa toimintakykyä. Muutaman kilon voi kuitenkin pudottaa lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisesti.

Kannusta itseäsi

• Käy vaa’alla joka aamu ja merkitse paino muistiin. Painonlasku ei yleensä ole suoraviivaista, vaikka suunta onkin alaspäin. Opi tuntemaan elimistösi.

• Jo 5 – 10 %:n pysyvä painonlasku lisää hyvinvointia. Jos painat 80 kiloa, niin jo 4 – 8 kilon painonpudotus on hyvä tulos.

• Jos painosi laskee kilon kuukaudessa, niin se on jo 12 kiloa vuodessa!

• Seuraa vyötärösi hoikistumista mittanauhalla tai vyön rei’istä.

• Selvitä paikkakuntasi liikuntamahdollisuudet ja mene mukaan. Ensimmäinen kerta kuntosalilla voikin olla hieno kokemus. Oletko kokeillut vesijuoksua tai sauvakävelyä? Entä retkiluistelua tai kalliokiipeilyä?

Energiankulutus

70 kiloa painavalla henkilöllä tunnissa

Kävely, 3-4 km/t Kävely, reipas 6 km/t Hölkkä, 8 km/t Uinti Hiihto Tanssi, hidas Tanssi, nopea Siivoaminen

Kilokaloria (kcal)/tunti

270 350 600 720 480 300 420 270

Esimerkki päivän ruoista: • Kasviksia ja marjoja/hedelmiä vähintään 400 grammaa eli viisi-kuusi kourallista: esim. 2 dl keitettyjä kasviksia, porkkana, 1 dl salaattia, omena ja 1 dl marjoja.

• Runsaskuituista leipää, puuroa ja perunaa kohtuullisesti. Perunan sijaan silloin tällöin riisiä tai pastaa.

• Rasvattomia maitovalmisteita puolisen litraa, vähärasvaista juustoa noin 10 – 30 grammaa.

• Kalaa/vähärasvaista lihaa noin 150 – 200 grammaa (kypsäpaino). Tai vastaavasti kasvikunnan proteiinien lähteitä esim. papuja tai soijavalmisteita.

• Pehmeitä rasvoja: leivälle kasvimargariinia ja lisäksi kasviöljyä.

• Muista juoda riittävästi 1,5 – 2 litraa päivässä vettä ja muita energiattomia juomia.

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Nettiin muodostui oma keskusteluryhmä. Tämä ajatus selvästi motivoi osaa kansalaisista. semisen hyötyjä. – Painonhallinta tarvitsee kuitenkin tuekseen säännöllistä liikuntaa, joka parantaa kaikkea suorituskykyä.

Myös ruokavalio kannattaa koostaa monipuolisesti ja suosia kasvisten, juuresten, vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttöä joka aterialla, hän neuvoo.

Keventäjän ruokavalio Ovaskainen kehottaa keventämään aterioita. – Lautasmalli on hyvä ohje aterian koostamiseen.

Täyttämällä puolet lautasesta vähän energiaa sisältävillä tuoreilla tai kypsennetyillä kasviksilla ateria kevenee, hän kuvailee lautasmallia. – Myös ateriavälien tulisi olla riittävän pitkät. Kolme ateriaa, eli aamupala, lounas ja iltaruoka on hyvä perusratkaisu. Tarvittaessa ateriarytmiä voi täydentää pienillä välipaloilla.

Jatkuvaa napostelua, juomista ja iltasyömistä kannattaa varoa, Ovaskainen opastaa.

Laihduttaja laskee kaloreita, eli ravinnon energiasisältöä. – Ylimääräinen energia voi yhtä hyvin tulla rasvasta, proteiinista tai hiilihydraateista, Ovaskainen toteaa. – Rasvan energiasisältö on

korkein. Rasvaisia elintarvikkeita kannattaakin syödä vain kohtuudella ja mieluiten pehmeää rasvaa sisältävinä. Ruokavaliossa hiilihydraattien karsinta kannattaa aloittaa välipaloista. Herkut sisältävät pääasiassa energiaa tuottavaa hiilihydraattia, eivätkä juuri lainkaan hyödyllisiä vitamiineja tai kivennäisaineita”, hän neuvoo. • RM

Kampanjan tulos Loppupunnitukseen osallistuneet • Miehet 3 085 • Naiset 11 135 Yhteensä 14 220 Laihdutetut kilot • Miehet • Naiset Yhteensä

13 313 34 761 48 074

Laihdutetut kilot euroina (30 e/kg) • Miehet 399 390 • Naiset 1 042 830 Yhteensä 1 442 220

Lisää tietoa kampanjasta osoitteesta: www.thl.fi/laskillalukutaitoa Ravitsemustietoa löytyy osoitteesta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/ravitsemus

Omaksu uusia tapoja - mitkä vihjeet sopivat sinulle?

• Ota kerralla lautaselle sopivaksi katsomasi annos, älä ota lisää.

• Syö säännöllisin väliajoin, ettei nälkä kasva liian suureksi.

• Aloita ruokien valinta jo kaupassa.

Osta kotiin vain sopivia ruokia.

• Älä mene nälkäisenä ruokaostoksille.

• Älä automaattisesti syö kaikkea, mikä on tarjolla.

• Pienennä ruokamääriä.

• Pidä yksi kasvisruokapäivä viikossa – elimistö ja luonto kiittää.

• Lisää kasvisten käyttöä myös ruoanvalmistuksen yhteydessä. Kevennä niillä keitto- ja laatikkoruokia ja kastikkeita.

• Suunnittele päivän ruokalista ja noudata sitä.

• Helpota arkeasi. Tutustu valmisruokien valikoimaan ja energiamääriin.

• Mieti, mitkä olisivat sopivia aamu-, ilta- ja välipaloja.

• Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on hyväksi myös lapsillesi ja muille läheisillesi.

• Vertaile eri ruokien energiapitoisuuksia kaupassa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi

7

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Pääkaupunkiseudulla harrastusmahdollisuudet ovat melkein rajattomat. Erilaiset liikunta- ja harrastusseurat antavat lajeista mielellään tietoa ja rohkaisevat kokeilemaan. Liikunnan lisäksi harrastustoiminnan sosiaalista aspektia ei pidä väheksyä. Alla vinkkejä pääkaupunkiseudun harrastusmahdollisuuksien kirjosta.

Afrikkalainen tanssi on energistä ja hauskaa liikuntaa kaikenikäisille ja –kokoisille, myös miehille. Moni on saanut siitä avun myös hartianseudun ongelmiin ja jännityksiin.

Afrikkalainen tanssi on hyvin kokonaisvaltaista, aerobista ja kuntoa kohottavaa liikuntaa, jota jokainen voi kuitenkin tehdä oman kuntonsa mukaisesti. Se on satoja vuosia vanhaa, yhä elävää ja kehittyvää perinnettä.

Jokaiseen rytmiin kuuluvat tietyt tanssit ja laulut.

Kallion Naisvoimistelijat ry

V

iimeiset kuukaudet ovat olleet hektisiä per ussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaalle.

Hän kertoo huhtikuun vaalien jälkeen odottaneensa innolla elämää Helsingissä.

– Vielä tänä päivänäkään en ehdi kuin Alepassa käymään, Kike kuvailee huvittuneena arkeaan. – Töitä on aamusta iltaan. Mutta en valita, työ on niin mielenkiintoista. Kaipaan kuitenkin kansan parissa ole-

Curling on loistava harrastus ja se sopii kaiken ikäisille ja kokoisille. Harvassa muussa joukkuelajissa samassa joukkueessa voivat pelata miehet ja naiset tai äiti, isä ja lapset. Curlingjoukkueen saa helposti kasaan myös esimerkiksi yhdesä tuttavapariskunnan kanssa. Halleilta voi lainata harjoja ja curlingkenkiä tai liukupohjia.

Suomen curlingliitto

Lacrosse Lacrosse eli suomeksi haavipallo on ikivanha PohjoisAmerikan intiaanien pallopeli ja Kanadan kansallispeli (jo vuodesta 1859). Nykymuotoista miesten lacrossea pelataan kahdella 10-henkisellä joukkueella, suunnilleen jalkapallokentän kokoisella alueella. Naisten lacrosse eroaa säännöiltään miesten lacrossesta. Naisilla on kentällä kerrallaan 12 pelaajaa kummastakin joukkueesta. Tunnetuimpia lacrossen pelaajia suomalaisille ovat varmasti jääkiekkoilijat Wayne Gretzky, Adam Oates ja Joe Sakic.

Helsingin Lacrosse Seura ry

Savate La boxe française - ranskalainen nyrkkeily Yksi maailman tehokkaimmista ja mielenkiintoisimmista kamppailulajeista. Savatessa yhdistyvät nopeat ja tehokkaat potkut ja perinteisen nyrkkeilyn käsitekniikat.

Savate Forme, Kuntosavate Huippukuntoon Savaten koko kehoa kuormittavilla potkuilla ja Kuntonyrkkeilyn käsitekniikoilla. Kaloreja palaa jopa 1000 tunnissa.

Savate Club Helsinki ry

Miekkailu Miekkailua voi harrastaa kilpailumielessä tai sitten vain omaksi iloksi. Miekkailu on monipuolinen laji ja niinpä sen harjoittelussakin on monta aluetta. Varsinaisen miekkailun lisäksi tarvitaan miekkailuoppitunteja, jalkatöiden tekemistä ja kuntoharjoittelua. Miekkailu käy mainiosta kuntoilusta, jossa tarvitaan hyvää lajitekniikkaa, kuntoa, keskittymiskykyä ja taktista ajattelua sekä näiden komponettien yhdistämistä.

Miekkailuseura HABDA ry

Kike Elomaa:

Kike Elomaa on monessa liemessä keitetty kansanedustaja. Entisenä kehonrakentajana tunnettu Kike on huolissaan suomalaisten huonokuntoisista selkänikamista.

Hän patistaa ihmisiä liikkumaan ja kertoo treenaavansa itse kuntopiirimäisesti kolme kertaa viikossa. Kiken mukaan elämästä pitää punttien vastapainoksi myös nauttia pulla päivässä –periaatteella.

Curling

Naisten lacrossea kesällä 2011.

Kirnuvoita ja kuntopiiriä

En laske kaloreita

Afrikkalainen tanssi

mista, siksi käynkin vielä keikoilla viikonloppuisin, Kike paljastaa.

Kike kertoo pitävänsä itsestään huolta liikkumalla paljon. Hän valittelee, että eduskunnan punttisali on vielä remontin alla. – Joku penkki ehkä löytyy uudelta puolelta, hän pohtii itsekseen.

– Vedän viikonloppuisin pari treeniä, sillä viikolla en ehdi.

Mutta myöhemmin syksyllä aion käydä salilla muutaman kerran viikossa, kolme on minimi. Treenaan aerobisesti,

kuntopiirimäisesti, hän kuvailee omaa harjoitusohjelmaansa.

Farkut paljastaa liikakilot Voisi kuvitella, että Kike noudattaisi jotain ehdotonta ruokavaliota, mutta Kike vaan tuhahtelee moiselle. – En laske kaloreita. Ruokapuoli on minulla sisäänrakennettu. Pidän kuntoa yllä. Välillä nautin ja välillä vedän snägäripläjäyksen. Farkuista sen näkee, jos ylimääräistä kertyy, Kike letkauttaa.

Kiken suusta itsestäsi a lt o u h t ä id p in ä -n

Kuva: Maria Turkki

8

1

Henkisen hyvinvoinnin kannalta älä kieltäydy kaikesta. Ei saa rankaista itseään. Juhlissa tulee ihan paha mieli kun näkee, että ihmiset syövät pelkästään jotain salaatinlehteä. Saa ja pitää nauttia, ei juhlissa olla dieetillä. Yhden pullan voi syödä päivässä, jokainen kestää sen. Jos on ylipainoa, niin täytyy vaan liikkua tarpeeksi ja huolehtia, ettei lisäksi vedä pizzaa ja muita herkkuja. Ja vältä valkoista jauhoa!

2

Yritä löytää viikossa ainakin yksi kerta, että on väkisinkin pakko liikkua. Tee vaikka 20 minuuttia kotilattialla selkä- ja vatsalihasliikkeitä, jos et muuten ehdi. Suomalaiset selät ovat todella huonossa kunnossa, ja syynä on liikkumaton työ. Vanhemmiten kroppa ei anna anteeksi liikkumattomuutta. Kuntoa on myös pakko pitää yllä, vaikka olisi nuorempana liikkunut kuinka paljon tahansa.

3 4 5

Liiku porukalla, varsinkin jos yksin on vaikea päästä liikkeelle. Olin itsekin aiemmin yksinäinen liikkuja, mutta nyt sitä huomaa, että porukassa on se voima. Yhdessä se lähtee, moottori käynnistyy!

Syö yksi kunnon ateria päivässä. Muista juurekset ja vihannekset! Treenikirjassanikin lukee, kuinka kaikki juurekset, kuten palsternakka pitää saada uuteen nousuun.

Kipeänä ei missään tapauksessa treenejä! Esimerkiksi eräs ystäväni joutuu koko elinikänsä kärsimään sydänlihasvaivoista.

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

9

Kuva: Bo Stranden

Kike kertoo pitävänsä puhtaasta ja yksinkertaisesta ruoasta. –Peruna ja hapankaali on herkkua. Enkä ole vielä kyllästynyt seihin tai tonnikalaan, hän toteaa. Kike kertoo syövänsä aina illalla pääaterian. – Se on ihan järkyttävä neuvo, ettei muka saisi illalla kuuden jälkeen syödä, hän puuskahtaa. – Minulla on lautanen iltaisin ihan kukkurallaan. Voin nauttia kaikesta, mutta päivisin kevyesti, muuten väsyn. Kannattaa muistaa, että kabanossiakin voi vetää yhden eikä neljää kerralla, Kike neuvoo naureskellen.

Kike sanoo olevansa lähiruoan kannattaja. – Suosin aina suomalaisia elintarvikkeita, maksoi mitä maksoi, hän tiivistää. – Vältän myös lisäaineita ja eineksiä. En koskaan käytä kevyttuotteita, enkä koskaan kieltäydy kermasta. Kunnon kirnuvoita käytän myös paljon, Kike luettelee.

Vanhemmiten huomio lihaskuntoon

Kannattaa muistaa, että kabanossiakin voi vetää yhden eikä neljää kerralla.

Kikellä on huippu-urheilijan tausta, mutta hän painottaa, että hänen nykyistä elämäänsä ei mitenkään voi verrata kilpataustaan.

– Aika sen jälkeen noin vuodesta 1985 lähtien on ihan eri juttu. Mutta nykyään kiinnitän kyllä vielä enemmän huomiota hyvinvointiini.

Ikääntyville Kikellä löytyy sanottavaa. – Kun tulee vanhemmaksi, ja paikat roikkuvat muutenkin, niin pitäisi saada säilytettyä lihaksia. Lihaskunto on hyvä kaikkeen, sekä luustolle että aineenvaihdunnalle, hän painottaa.

– Mutta kauneusvinkkejä ei olekaan, tässä kun rypistyy muutenkin, Kike vitsailee.

Liikunnan ilosanoma Kike on huolissaan suomalaisten liikkumattomuudesta.

– Nyt liikuntaneuvoston puheenjohtajana pystyn edistämään asioita vielä enemmän.

Voin viedä liikunnan ilosanomaa eteenpäin. Suomalaiset liikkuvat ihan liian vähän.

Kouluihin pitää ehdottomasti saada lisää liikuntatunteja, Kike sanoo napakasti. Yllättäen Kike ei kuitenkaan tyrmää Facebookia. – Facebookissakin voi olla. Moni yksinäinen saa sieltä kavereita, ja niin masennus lähtee, hän toteaa.

Syysvinkkinä Kike kehottaa kaikkia aloittamaan itsestään huolehtimisen. – Syksy

on ihanaa aikaa. Nyt on hyvä aika laittaa ruokaa, vaikka olisi vähän ylipainoakin.

Kaikki kauden kasvikset ja juurekset ovat nyt parhaimmillaan, hän muistuttaa. – Ja liikunnalla on valtava merkitys hyvinvointiin. Pitää muistaa, että kun itse voi hyvin, niin sitä arvostaa enemmän myös lähimmäisiään, Kike kiteyttää ja jatkaa ilosanomansa levittämistä eduskunnan käytävillä. • RM

Kuka

Ritva ”Kike” Elomaa Syntymäaika: 16.7.1955 Syntymäpaikka: Lokalahti Koulutus: röntgenhoitaja Ammatti: kansan­ edustaja, yrittäjä, laulaja, juontaja Saavutukset: Vuonna 1981 Ms. Olympia, World Games –voitto ja kehonrakennuksen EM. Vuonna 1983 kehonrakennuksen MM-hopea. Ura laulajana alkoi vuonna 1981. Ensimmäinen albumi julkaistiin vuonna 1985. www.kikeelomaa.com

10 Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi

Eduskunnan energiapakkaus Jani Toivola:

Liikunta auttaa jaksamaan Kansanedustaja Jani Toivola nauttii työstään ja löytää pimenevästä syksystäkin seuraavaa päivää, luen materiaapositiiviset puolet. Säännöllinen liikunta ja puhdas ravinto pitävät hänen vireys- leja ja viimeistelen puheita, Jani kuvailee täysiä päiviään. tasoaan yllä ja syysväsymyksen loitolla. Valoa Janin arkeen tuovat tanssi, ystävät ja itse leivottu omenapiirakka. Syksy on pesänrakentamisen aikaa

V

Kuva: MTV3

ihreiden kansanedustaja Jani Toivolalla on käynnissä tapahtumarikas syksy. Hän kertoo uuden työnsä tuntuvan hienolta ja haastavalta. Jani sanoo pyrkivänsä katsomaan eduskuntatalosta ulospäin.

– Haluan kohdata ihmisiä, saada tarinoita ja viedä niitä osaltani eteenpäin. Koen, että se rikastuttaa omaa elämääni ja on myös tehokas tapa vaikuttaa, hän muotoilee. Esiintyjätaustansa ansiosta ihmisten parissa oleminen onkin Janille luontevaa.

Työ elämäntapana Jani kertoo olevansa onnellisessa asemassa saadessaan tehdä työ-

tä, joka on itselleen elämäntapa.

– Työssäni yhdistyy niin monta omaa kiinnostukseni kohdetta ja tavoiteltua unelmaani. Koen, että työni sisältää päivittäin asioita, jotka antavat energiaa ja stimuloivat ajatteluani. Työni opettaa, kasvattaa ja haastaa, Jani tiivistää.

Kansanedustajan työssä monet tärkeät asiat tuntuvat usein tapahtuvan päällekkäin. – Pitää osata valita se oman työnsä kannalta olennaisin, hän sanoo.

– Aamupäivisin minulla on yleensä valiokuntaistuntoja ja lopuksi vielä täysistunto. Aamuisin ja iltapäivisin vastailen sähköposteihin, teen kolumneja, tapaan eri järjestöjen ihmisiä tai vierailen tapahtumissa puhujana. Iltaisin valmistelen yleensä

Jani sanoo pitävänsä syksystä, eikä myönnä pimeyden saaneen hänestä yliotetta.

– Syynä on varmasti mielettömän tapahtumarikas syksy.

Tanssi tuo eduskunnan ohella valoa arkeeni, hän vastaa viitaten Tanssii tähtien kanssa –kilpailuun.

– Haen syksyn pimeydestä omat positiiviset fiilikset: kynttilöitä, paksuja peittoja ja itse leivottua omenapiirakkaa. Syksy on pesänrakentamisen aikaa, Jani tunnelmoi.

Kansanedustajana Jani sanoo olevansa itselleen työnsä suhteen ankara ja vaativa. – Joskus raskaana päivänä annan itselleni luvan ottaa rauhallisemmin ja mennä aikaisemmin kotiin, hän kertoo. – On hyvä pitää mielessä, että sähköpostiin voi vastata huo-

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi maaliskuussa Johda työkykyä, pidennä työuria -työkykyjohtamisen mallin. Malliin on koottu joukko keskeisiä asioita, joiden avulla työkykyä ja työhyvinvointia voidaan edistää.

1. Kiire ja stressi hallintaan

K

i i rettä on lähestyttävä työn kautta. Mistä kiireen kokemus syntyy? Johtuuko kiire todellisesta resurssien niukkuudesta työn tavoitteisiin tai tulosvaatimuksiin verrattuna? Tehdäänkö oikeita asioita väärin vai peräti kokonaan vääriä asioita? Kuluuko osa työajasta johonkin sellaiseen, jonka voisi jättää tekemättä tai tehdä tehokkaammin?

Kiireelle ei saa alistua. Sitä on ryhdyttävä kesyttämään järjestelmällisesti kehittämällä sekä työyhteisön että yksilöiden työskentelytapoja ja -menetelmiä. Sopiva määrä stressiä auttaa suoriutumaan työtehtävistä tehokkaasti. Haitallista stressiä syntyy tilanteissa, joissa

vallitsee epäsuhta haasteiden tai annettujen tehtävien ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä.

Stressiä voidaan säädellä tasapainottamalla tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin, mutta myös yksilöllisellä stressinhallinnalla.

Käyttökelpoisia keinoja ovat muun muassa työyhteisön tuen lisääminen, työn palkitsevuuden kehittäminen, päätösvallan lisääminen oikeassa suhteessa työn vaativuuteen sekä yksilöiden stressinhallintavalmiuksien parantaminen.

Yksilötasolla stressinhallintaa voi parantaa käyttämällä rentoutumistekniikoita sekä analysoimalla ja kehittämällä työtä niin, että stressiä ja kuormittuneisuuden tunteita aiheuttavat asiat opitaan hallitsemaan aiempaa paremmin. •

2. Ongelmat varhain

K

un työpaikalla on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ja selkeät pelisäännöt ongelmatilanteita varten, sekä esimiehet että työtoverit voivat ottaa esille erilaisia ongelmia ilman, että se koetaan loukkaavaksi tai yksityisyyteen puuttumiseksi. Parhaisiin tuloksiin

puheeksi

päästään, kun toimintamalli luodaan yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken.

Puheeksi ottamisen kriteerien ja tapojen lisäksi mallissa on kuvattava jatkotoimenpiteet ja niiden yhteydessä tarjottava tuki.

Suunnitelmat pitää kirja-

ta ylös ja tavoitteille asettaa aikataulu. Sovittujen toimenpiteiden tuloksellisuutta on seurattava ja arvioitava. Tarvittaessa on käynnistettävä korjaavat toimet, jos alkuperäinen suunnitelma ei näytä johtavan tavoiteltuun tulokseen. •

3. Tuetusti takaisin töihin

Y

leinen harhaluulo on, että sairauden vuoksi töistä poissaolevaan henkilöön ei saisi pitää yhteyttä. Yhteydenpidon puuttuminen on jopa haitallista, sillä ilman sitä tilanteen kehittymistä ei pysty seuraamaan ja poissaolijalle saattaa muodos-

tua kuva, ettei työpaikalla kanneta hänestä huolta.

Poissaolijan ajatukset on suunnattava työhön paluuseen heti, kun hänen tilanteensa sen mahdollistaa.

Paluuta helpottaa, kun yrityksellä on yhdessä sovittu ja kaikkien tiedossa oleva työhön paluu -ohjelma. Täl-

laisen ohjelman keskeisiä elementtejä ovat yhteydenpidon tavat, työtehtävien yhteensovittaminen mahdollisesti alentuneen terveyden ja työkyvyn kanssa sekä työkyvyn palautumisen ja kehittymisen riittävän pitkäaikainen seuranta ja arviointi. • Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

Pääkaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi 11

mennakin ja menoja voi välillä perua, jos pelissä on oma terveys ja jaksaminen, Jani huomauttaa.

Energiaa säännöllisellä liikunnalla Jani kertoo pyrkivänsä liikkumaan viitenä päivänä viikossa.

– Liikunta pitää vireystasoani yllä ja auttaa jaksamaan. Liikun mieluiten aamulla. Tällä hetkellä juoksemisen ja salitreenit korvaa tanssi. Treenaamme yleensä aikaisin aamulla ennen töitä tai illalla töiden jälkeen, hän kuvailee harjoittelurytmiään.

Liikunta myös kuluttaa energiaa, ja Jani sanookin yrittävänsä syödä säännöllisesti monta kertaa päivässä. Hän kertoo banaanien ja proteiinipatukoiden kulkevan aina laukussaan mukana.

– En pysty päivällä syömään lämmintä ateriaa, muuten nukahdan, Jani perustelee.

Säännöllinen liikunta on Janille myös rentoutumiskeino. Lisäk-

si arjen pienet tauot virkistävät hänen kiireisiä päiviään.

– Leffa kaverin kanssa, hyvä lehti tai maukas illallinen, hän luettelee. – Siisti koti rauhoittaa myös muuten hektistä arkea, Jani täydentää.

Ravintoa puhtaista raaka-aineista Jani uskoo, että ravinnolla on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.

– Sokeri aiheuttaa väsymystä, turvotusta ja vatsanväänteitä.

Terveellinen ruokavalio tukee tasapainoista elämää. Näin löytyy luonnollinen rytmi – tulee mentyä nukkumaan silloin kun väsyttää, ja tulee herättyä virkeänä, hän kuvailee.

Ruoan suhteen Jani kertoo itselleen tärkeäksi puhtaat raakaaineet. Hän sanoo suosivansa luomua ja lähiruokaa. Jani on kasvissyöjä ja suosittelee edes yhtä lihatonta päivää viikossa

On hyvä pitää mielessä, että sähköpostiin voi vastata huomennakin ja menoja voi välillä perua, jos pelissä on oma terveys ja jaksaminen.

muillekin. – Pyrin laittamaan ruokaa itse. Myös smoothiet ovat kulkeneet matkassani jo opiskeluvuosilta New Yorkista.

Smoothie onkin täydellinen välipala, johon saa liitettyä riittävästi proteiinia, hiilihydraatteja ja hedelmiä tai vihanneksia, Jani vinkkaa. – Sokeri, karkit ja suklaa ovat heikkouteni, mutta nyt on hyvä kausi menossa, hän paljastaa naurahtaen.

– Oma herkutteluni pysyy paremmin aisoissa, kun leivon vaikka kakun kunnon voista.

Sitä syö helpommin kohtuudella, kuin jos ostaisi säkillisen irtokarkkeja, Jani kuittaa.

Tanssi herkistää Jani on ollut tällä kaudella mukana myös Tanssii tähtien kanssa –kilpailussa. – Ohjelma on ollut paitsi huikea, myös pelottava ja äärimmäisen haastava kokemus.

On rankkaa liikkua koko ajan omien vahvuuksiensa ulkopuolella, kilpailussa hyvin pärjännyt Jani paljastaa. – Tanssi myös väistämättä herkistää ja pakottaa olemaan läsnä ja avoinna, mikä tuntuikin aluksi pelottavalta. Nyt uskon ja toivon, että voin jotain siitä viedä mukanani myös eduskuntaan, hän jatkaa.

Jani kertoo harrastaneensa

Janin vinkit, näin jaksat läpi syksyn:

1 2 3 4 5

Leivo omenapiirakkaa Käy illalla pimeässä juoksulenkillä.

Bikram-joogaa Tanssi Näe ystäviä

liikuntaa pienestä pitäen, myös tanssia. Hänen tanssitunneistaan on kuitenkin jo 15 vuotta.

– Minulla on varmasti jonkinlainen luontainen liikkeen lahja, mutta se ei kuitenkaan tee minusta tanssijaa, Jani pohdiskelee.

– Mielestäni ihminen on kaunis tanssiessaan. Tanssi voi pelastaa maailman, Jani maalailee. • RM

Kuka Jani Toivola Ikä: 33 Syntymäpaikka: Vaasa Ammatti: kansanedustaja (vihr), yrittäjä, näyttelijä, juontaja Koulutus: Opiskeli vuosina 1999-2002 New Yorkissa HB Acting Studiossa.

Muuta: 2000-luvun alussa juontajana The Voice -kanavalla.

Vuosina 2007 ja 2008 juonsi Idols-ohjelmaa ja vuonna 2009 Big Brother Extraa.

Elämäntila Oy:n perustaja ja luova johtaja, yrityksen alle kuuluvat The Greendress vaateliike ja The Greenshake smoothiebaari.

Vinkki maatiloille: tuokaa myyntiin käytöstä poistetut kirnut, korit, länget, maitokannut ja kaikki muu jännä, mistä keksitään hauskoja sisustusartikkeleita.

• sisustustavarat • sisustussuunnittelu • puusepän palvelut ti-pe 10-18, la-su 11-17 Lankilantie 78, 03100 Nummela Kati Helanto-Väätänen, puh. 0400-212588 facebook: Katin sisustusnavetta www.katinsisustusnavetta.fi

Kysy myös keväällä vuokrattavista viljelypalstoista!

12

P채채kaupunkiseudun terveys & hyvinvointi opas | www.editorhelsinki.fi