ILMOITUSLIITE
t채m채 julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti
OPAS
ILMOITUSLIITE
2
ILMOITUSLIITE | Rakentamisen innovaatiot opas
8
10
Rakennusala kehittyy tulevaisuudessakin useisiin eri suuntiin
Korjausrakentaminen
4
Jan Vapaavuori
Rakentamisen asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkishallinnon,
yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää rakentamisen innovaatioista sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.
Yhteistyössä:
FMC Group / Finnmap Consulting Oy PL 88 | Ratamestarinkatu 7a 00521 Helsinki | p. 0207 393 300 www.fmcgroup.fi | Yhteyshenkilöt: Markku Varis ja Ahti Rantonen etunimi.sukunimi@finnmapcons.fi
RYM Oy Unioninkatu 14 | 00130 Helsinki p. 040 514 6181 www.rym.fi Yhteyshenkilö: Anssi Salonen anssi.salonen@rym.fi
Culminatum Innovation Oy Ltd Tekniikantie 12 | 02150 Espoo p. 020 7619 550 | www.culminatum.fi www.livingbusiness.fi Yhteyshenkilö: Satu Åkerblom satu.akerblom@culminatum.fi
Paroc Oy Ab, Rakennuseristeet Läkkisepäntie 23 | 00620 Helsinki p. 046 876 8000 www.paroc.fi | www.energiaviisastalo.fi rakentajaneuvonta@paroc.com etunimi.sukunimi@paroc.com Yhteyshenkilö: Pekka Haikonen
Skanska Oy PL 114 | 00101 Helsinki p. 020 719 211 | www.skanska.fi Yhteyshenkilö: kehityspäällikkö Ilkka Romo ilkka.romo@skanska.fi
Pipe-Modul Oy Pursialankatu 22 | 50100 Mikkeli p. 020 790 0870 www.pipemodul.com info@pipemodul.com Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Asko Partanen
Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS rakentamisen innovaatiot on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Maarit Reingoldt, MRG Maiju Riihola, MR Lea Taivassalo, LT Mia Heiskanen, MH Kati Knuuttila, KKN. Kuvaajat: Sami Perttilä, SP Dreamstime Istock. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editori.fi.
•
•
•
•
•
•
Asiantuntijat nyt myös verkossa. Business to Business-portaali www.editori.fi
Suunnittelupalvelujen vaikutus elinkaarikustannuksiin
- materiaalioptimointi Suunnittelupalvelujen vaikutus elinkaarikustannuksiin
- materiaali- ja laitevalinnat - terveellisyys - käytettävyys
20 10
rakEntaminEn
30
käyttö ja ylläpitO
rakEntaminEn
90
suunnittElu
hankEsuunnittElu
100
suunnittElu
ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas 3
40
%
hankEsuunnittElu
%
käyttö ja ylläpitO
50
100 90
Rakentaminen - laadun varmistus - kuljetusmatkat - työturvallisuus
Hankesuunnittelu - maankäyttö - ympäristövaikutusten arviointi - energiamuodon valinta - ympäristötavoitteet - muuntojoustavuus
80 70 60 50
Käyttö ja ylläpito - energiaoptimointi www.fmcgroup.fi - etäkäyttö - huollettavuus - kierrätys
Energiatehokkuutta ja ympäristötietoisuutta innovaatioilla 80 70 60
0
rakennusinvestointi
Elinkaarikustannukset Optimoidut elinkaarikustannukset
50
40 30
käytön aikaiset kustannukset 20 Suunnittelu
- energiatehokkuusluokka
Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin - materiaalioptimointi 10 0
- materiaalija laitevalinnat rakennusinvestointi - terveellisyys Elinkaarikustannukset - käytettävyys Optimoidut elinkaarikustannukset
40
Elinkaarikustannukset Optimoidut elinkaarikustannukset 90 80
Käyttö ja ylläpito - energiaoptimointi - etäkäyttö - huollettavuus - kierrätys
% 100
90
80
Ylläpitopal - huoltokirja - energiaop - analyysipa - etäkäyttöp
Ylläpitopalvelut - huoltokirjapalvelut - energiaoptimointi - analyysipalvelut - etäkäyttöpalvelut
70
Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin
60
50
40
30
70
20
10
60
FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin
0
1990
2000
2010
50 %
90
80
Ylläpitopalvelut - huoltokirjapalvelut - energiaoptimointi - analyysipalvelut - etäkäyttöpalvelut
40
asiakashyöty
100
30
20
10
70
0
60
1990 2010 Yhden energiatehokkuusluokan parantaminen tuo energiankäyttökustannuksissa euron2000 säästön jokaista neliötä kohden vuodessa, toimitus johtaja Markku Varis50 (etualalla) kertoo. Kuvassa taustalla vasemmalta Matti Tauriainen, Ahti Rantonen, Virve-Helmi Pietilä ja Thomas Grönholm.
Käyttö ja y - energiaop - etäkäyttö - huollettav - kierrätys
FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin
käytön aikaiset kustannukset
asiakashyöty
Kuva: Sami Perttilä
100
Rakentam - laadun va - kuljetusm - työturvalli
Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin
asiakashyöty
% rakennusinvestointi
Suunnittelu - energiateh - materiaali - materiaali - terveellisy - käytettävy
Rakentaminen - laadun varmistus - kuljetusmatkat - työturvallisuus FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin
30
FMC Group20pyrkii parantamaan suunnittelemansa rakennuskannan energiatehokFMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin 10 kuutta ja vähentämään samalla rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Tietomallintaminen antaa tähän uusia työkaluja ja mahdollisuuksia. 0
käytön aikaiset kustannukset
Hankesuun - maankäyt - ympäristö arviointi - energiamu - ympäristö - muuntojo
2020
Ympäristötietoiset suunnittelupalvelut - energiasimulointi - rakennusfysiikka - ympäristöluokituspalvelut - energiaoptimointi aika - energiatodistukset 2020 2030 - hiilijalanjälkilaskelmat
Ympäristö suunnittelu - energiasim - rakennusfy - ympäristöl - energiaop - energiatod - hiilijalanjäl
Virtuaalipa - inventointi - itegroidut - mallien tar - määrätied - rakentamis
Tietomallin - suunnittelu - tuotantom - ylläpitoma - analyysim - tiedonsiirro
Virtuaalipalvelut - inventointimallit - itegroidut mallit - mallien tarkastus - määrätiedon hallinta - rakentamisen simulointi
Ympäristötietoiset suunnittelupalvelut - energiasimulointi - rakennusfysiikka aika - ympäristöluokituspalvelut - energiaoptimointi - energiatodistukset 2030 - hiilijalanjälkilaskelmat
Tietomallinnuspalvelut - suunnittelumallit - tuotantomallit - ylläpitomalllit - analyysimallit - tiedonsiirrot
käyttö ja ylläpitO
rakEntaminEn
suunnittElu
hankEsuunnittElu
asiakashyöty
käyttö ja ylläpitO
käyttö ja ylläpitO
rakEntaminEn
suunnittElu
rakEntaminEn
suunnittElu
hankEsuunnittElu
hankEsuunnittElu
Virtuaalipalvelut 40 Suunnittelupalvelujen vaikutus elinkaarikustannuksiin Ympäristövaatimusten kiristyessä kaikkien on pyrittävä te- ja tehostaa aikataulu- ja kustannushallintaa sekä lisää selvästi - inventointimallit Suunnittelussa vaikutusmahdollisuus elinkaarikustannuksiin hokkuuteen, mutta parhaaseen lopputulokseen päästäänSuunnittelupalvelujen ko- elinkaaritietojen uudenlaista hallintaa ja käyttöä. - itegroidut mallit vaikutus elinkaarikustannuksiin 30 % - mallien tarkastus konaisvaltaisella suunnittelulla. – Tietomalli on meidän työkalumme. Se auttaa rakennutta- määrätiedon hallinta Hankesuun FMC Group konsernin emoyhtiö Finnmap Consulting Oy:n jaa tekemään parempia päätöksiä. Voimme tutkia vaihtoehtoja 100 - maankäyt - rakentamisen simulointi - ympäristö 20 keskeisenä tavoitteena on alittaa asiakasprojekteissaan normi- ja simuloida etukäteen esimerkiksi rakennuksen sisäilmasto90 arviointi - energiamu tason energiankulutus vähintään yhdellä energiatehokkuusolosuhteet. % 80 - ympäristö - muuntojou luokalla ainakin 10 20 prosentissa suunnittelemastaan rakenTietomalleihin perustuvien analyysien ja simulointien avulTietomallinnuspalvelut 70 Hankesuunnittelu Suunnittelu - suunnittelumallit 100 nuskannasta. Tähän halutaan päästä nostamatta olennaisesti la voidaan parantaa ennusteiden tarkkuutta esimerkiksi ener- energiateh 60 - maankäyttö - materiaali tuotantomallit rakennuskustannuksia. giankulutuksen, päästöjen ja kustannusten muodostumisen aika - materiaali - ympäristövaikutusten 0 50 ylläpitomalllit - terveellisy – Ympäristövaatimusten ja energiatehokkuuden 90 huomioi- osalta vuosien kuluessa. - käytettävy arviointi 40 - analyysimallit 1990 2000merkittäviin 2010 2020 2030 minen suunnitteluvaiheessa luo mahdollisuuden – Aikaisemmin hankkeen tiedot olivat hajallaan, nyt kaikki energiamuodon valinta Rakentami tiedonsiirrot 30 - laadun va 80 - ympäristötavoitteet säästöihin koko rakennuksen elinkaarelle. Yhden energiatehokinformaatio voidaan yhdistää tietomalliin. Kun ajattelemme - kuljetusma - työturvallis 20 - muuntojoustavuus kuusluokan parantaminen tuo energiankäyttökustannuksissa tietomallia ja sen hyödyntämistä rakennuksen käytön aikana, Käyttö ja y 70 10 euron säästön jokaista neliötä kohden vuodessa, toimitusjohtaja vain mielikuvitus on rajana, Grönholm kertoo. - energiaop Suunnittelu - etäkäyttö 0 Suunnittelupalvelujen vaikutus elinkaarikustannuksiin - huollettav Markku Varis sanoo. -käytön energiatehokkuusluokka rakennusinvestointi aikaiset kustannukset - kierrätys 60 Finnmap Consulting on kehittänyt ja ottanut käyttöönsä Virtuaalinen suunnittelu - materiaalioptimointi Elinkaarikustannukset Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin sertifioidun ympäristöjärjestelmän, jossa huomioidaan myös kattaa koko prosessin Optimoidut elinkaarikustannukset - materiaali- ja laitevalinnat 50 - terveellisyys asiakaskohteiden ympäristönäkökohdat. Erikoisosaamista tar% - käytettävyys vitaan, sillä energiatehokkuusmääräykset kiristyvät40vuonna Yksityiskohtainen ja mittatarkka virtuaalimalli mahdollistaa 2012. Finnmap Consulting onkin aloittanut valmistautumisen virheettömän suunnittelun ja rakentamisen. Hankesuunnittelu 100 Rakentaminen - maankäyttö ajoissa ja pyrkii ensimmäisenä Suomessa hiilidioksidineutraa–Virtuaalinen suunnittelu ja rakentaminen kattavat koko 30 - laadun varmistus FMC-Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin ympäristövaikutusten liksi rakennusalan konsulttiyritykseksi. prosessin. Toki asiakas tekee omat päätöksensä, mutta tieto- kuljetusmatkat 90 arviointi – Konsulttiyrityksen omalla tuotannollisella toiminnalla ei mallilla voimme virtuaalisesti todentaa, millaisia hyötyjä asia% - työturvallisuus 20 Ylläpitopal - energiamuodon valinta 100 - huoltokirja yleensä ole merkittävää kas voi saavuttaa, toteaa kehityspäällikkö Matti Tauriainen. - energiaop 80 vaikutusta ympäristölle, mutta luovan - ympäristötavoitteet - analyysipa Käyttö ja ylläpito 90 työn tuloksilla on taas valtavat vaikutukset rakennettuun ymVirtuaalimalleja tehdään myös olemassa olevista peruskor10 - etäkäyttöp - muuntojoustavuus - energiaoptimointi päristöön, lisää laatujohtaja Ahti Rantonen. jauskohteista. Mallista nähdään, millaisia tiloja ja rakenteita 70 80 Ympäristöt - etäkäyttö suunnittelu 0 Suunnittelu Hän korostaa, että kustannusten muodostumisen pääpaino rakennuksessa on ja rakennusteknisiä järjestelmiä ja laitteita - energiasim - huollettavuus 70 energiatehokkuusluokka - rakennusfy on käytön aikana, sillä sinne voidaan sijoittaa. rakennusinvestointi käytön aikaiset kustannukset 60 silloin muodostuu noin 75 prosenttia - kierrätys - ympäristölu - materiaalioptimointi 60 - energiaopt rakennuksen elinkaarikustannuksista. Suunnitteluun panosFMC Virtual Services -palvelukonseptit mahdollistavat ra- energiatod - materiaali- ja laitevalinnat Elinkaarikustannukset Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin - hiilijalanjälk 50 50 taminen on marginaalinen lisäkustannus verrattuna sen mah- kentamisen tietomallien kattavan hyödyntämisen ja jalostami- terveellisyys Optimoidut elinkaarikustannukset dollistamaan säästöpotentiaaliin. sen. Palvelut tukevat ja täydentävät tietomallien vuorovaikutVirtuaalipa 40 - käytettävyys - inventointim 40 Ympäristösuunnittelija Virve-Helmi Pietilä pitää objektii- teista käyttöä uudis- ja korjaushankkeissa rakennuksen koko - itegroidut m 30 - mallien tar Rakentaminen visuutta Finnmap Consultingin suurimpana etuna. elinkaarena. LT - määrätiedo - rakentamis 30 tilanteeseen parhaiten soveltuvat ma20 - laadun varmistus – Voimme aina valita FMC Groupin ympäristötietoisten suunnitte FMC Groupin ympäristötietoisten suunnittelupalvelujen kuljetusmatkat Tietomallin teriaalit ja ratkaisut. Näin voimme ohjata kokonaisuutta ympä10 - suunnittelu - työturvallisuus asiakashyödyt 20 - tuotantom ristön ja elinkaaren kannalta optimaalisella tavalla. aika 0
•
FMC Group
- ylläpitomal - analyysima
2010 2020 2030 Käyttö ja 2000 ylläpito - tiedonsiirro Tietomalli auttaa päätöksentekoa - energiaoptimointi tilojen FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin - etäkäyttö kiinteistön käyttökusEnergianmateria 0 muunnelhuollettavuus FMC Groupissa innovatiivinen suunnittelu perustuu tietomalelinkaari tannukset kulutus käytt FMC Group on rakennetun ympäristön tavuus rakennusinvestointi aikaiset kustannukset - kierrätys FMCjakäytön Groupin ympäristötietoisten suunnittelupalvelujen asiakashyödyt pitenee pienenevät laskee vähen lintamisen hyödyntämiseen. paranee innovatiivinen arvostettu asiantunti% Ylläpitopalvelut – Tavoitteenamme on tietomallia hyödyntäen tuottaa tilaaElinkaarikustannukset elinkaarikustannuksiin 100 ja SuomessaVaikutusmahdollisuudet ja ulkomailla. Tarjoamme alan - huoltokirjapalvelut jillemme jatkuvaa lisäarvoa koko rakennetun ympäristön elinOptimoidut elinkaarikustannukset - energiaoptimointi kaarelle, ICT-johtaja Thomas Grönholm kertoo. johtavat suunnittelu- ja konsultointipalve- analyysipalvelut 90 Tietomallintamisen toimintatapa kytkee rakennusprojektin lut rakennetekniikan, talotekniikan,tilojen teolli- etäkäyttöpalvelut eri osapuolet yhteen kiinteämmin, kuin perinteisessä projekkiinteistön käyttökusEnergianmateriaalinkäyttöympäristö- investoinnin muunnelsuusja energiatekniikan, ympäristö ja yhelinkaari tannukset kulutus käyttö mukavuus vaikutukset arvo titoiminnassa on totuttu. Toimijoiden välinen yhteistyö, pää80 tavuus Ympäristötietoiset pitenee ja asiantuntijapalveluipienenevät laskee vähenee kasvaa vähenevät nousee töksenteko ja tiedonvaihto tehostuvat. Tietomallintaminen dyskuntatekniikan paranee suunnittelupalvelut vähentää muun muassa kiinteistöjohtamiseen ja hankekehi- energiasimulointi den alueilla. 70 tykseen liittyvää epävarmuutta, parantaa suunnittelun laatua - rakennusfysiikka - ympäristöluokituspalvelut FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin 60 - energiaoptimointi FMC Groupin ympäristötietoisten suunnitte - energiatodistukset - hiilijalanjälkilaskelmat 50
asiakashyöty
10
1990
4
ILMOITUSLIITE | Rakentamisen innovaatiot opas
Tulevaisuuden markkinat odottavat löytäjäänsä
Tutkimusjohtaja Anssi Salonen, RYM Oy.
RYM tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille uuden tavan tehdä tutkimusta yhdessä. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa osallistuville yrityksille sekä suomalaisia huippuosaajia. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii yritykseltä panostusta tänään. Tähän haasteeseen auttaa yritystä vastaamaan rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä RYM Oy, joka tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille uuden tavan tehdä tutkimusta keskenään. – Tutkimus lähtee mukana olevien yritysten visioista ja liiketoimintatarpeista. Meillä on mahdollisuus luoda suuria kokonaisuuksia, joilla voidaan ymmärtää tulevaa markkinakysyntää ja olla jopa synnyttämässä uusia markkinoita, tutkimusjohtaja Anssi Salonen selventää. Vuonna 2009 perustettu RYM Oy toimii rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymänä. Se on kiinteistö- ja rakennusalan voittoa tavoittelematon osaamispääomasijoitusyhtiö. RYM on yksi kuudesta strategisen huippuosaamisen keskittymästä (SHOK). Eri alojen SHOK-keskittymät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Tähän mennessä RYMin tutkimushankkeisiin on osallistunut liki 70 yritystä. RYMin roolina on toimia rahoituksen managerina, valmistella ja johtaa ohjelmaa.
Uusin hanke pohtii terveydenhuoltoa Tutkimusohjelmat kumpuavat yritysten tarpeista. Yksi tulevista valmistelussa olevista tutkimusohjelmista porautuu siihen, miten terveydenhuollon toimialan muutos vaikuttaa rakennus- ja kiinteistöalaan. RYMin osakkaat ja hallitus on tunnistanut sairaalarakentamisen merkittävänä liiketoimintana. – Millainen on tulevaisuuden sairaala? Miten rakennusalan toimijoiden on valmistauduttava siihen? Haemme tällä hetkellä yrityksiä, jotka haluavat viedä tätä eteenpäin, Salonen tiivistää. SHOK-keskittymien monialaisuudesta kertoo se, että tutkimus toteutetaan yhteistyössä terveydenja hyvinvoinnin keskittymän kanssa. – Saamme terveydenhuollon asiantuntijoiden huippuosaamisen käyttöömme, kun olemme samassa ohjelmassa, joten meidän ei tarvitse miettiä, miten terveydenhuolto alana muuttuu. Heiltä saadun tiedon valossa pohdimme, miten muutos vaikuttaa kiinteistö- ja rakennusalaan. Osallistuva yritys voi hyödyntää kaikkia
www.rym.fi
Millainen on tulevaisuuden sairaala? Miten rakennusalan toimijoiden on valmistauduttava siihen? Haemme tällä hetkellä yrityksiä, jotka haluavat viedä tätä eteenpäin. tutkimusohjelman tuloksia omiin tarpeisiinsa. On mahdollista saada tietoa, miten luoda uutta liiketoimintaa kehittyviin maihin. Toisaalta kehittyneissä maissa on lisääntyvä tarve korjausrakentamiselle. – Kun luomme osaamista, se on yleistettävissä ja sitä voidaan viedä muualle.
Osallistujat pääsevät ensin tiedonlähteille Salonen korostaa, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan. Mukana olevien määrä ei ole kuitenkaan itseisarvo. Tutkimusohjelma kestää 3-5 vuotta. – Haluamme mukaan sellaisia yrityksiä, joilla on näkemys tulevaisuudesta ja halua toteuttaa sitä. Pienyrityskin voi päästä mukaan, mutta toki yritykseltä vaaditaan jonkin verran panostusta, sillä ollaan hakemassa kansainvälisesti uusinta osaamista ammattilaisten voimin. Valmistelun käynnistyessä tutkimuslaitos on mukana opastamassa tiedonhaussa ja auttaa taustoittamaan, millaista tutkimusta maailmalla tehdään aiheesta. Tämä auttaa määrittämään tutkimuskysymykset, sillä tavoitteena on luoda globaalisti uutta monialaista tietoa. Sen jälkeen tutkimuskysymykset jaetaan työpaketteihin, joille osoitetaan veturiyritys, joka lähtee tarkentamaan ja luomaan tutkimussuunnitelmaa valitsemiensa kumppanien kanssa. – Voidaan sanoa, että jokainen osapuoli hyötyy koko tutkimusohjelman tuloksista. Salonen painottaa, että tutkimus ei ole sinänsä koko alaa hyödyttävää vaan kyse on edelläkävijöiden työkalusta. Käytössä on niin sanottu rajoitetun julkisuuden malli. Se tarkoittaa, että ohjelman kestäessä tietoa ei luovuteta ulkopuolisille. Tutkimuslaitos julkaisee aikanaan tulokset, mutta siinä vaiheessa osallistujat ovat päässeet jo hyödyntämään uutta tietoa. – Se on merkittävä etulyöntiasema. Jokainen yritys saa kaiken tiedon käyttöönsä, mutta säilyttää myös oikeuden omiin tutkimustuloksiinsa. LT
•
Valtio luo edellytyksiä
rakentamisen innovaatiotoimintaan Innovaatioiden kehittäminen toimii yritysten ponnahduslautana laajoille maailmanmarkkinoille Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan suomalainen rakentamissektori tarvitsee tulevina vuosina voimakasta panostusta toimintansa kehittämiseen. Valtio osallistuu omalta osaltaan rakentamisen innovaatiotoimintaan välillisesti rakentamismääräysten kautta. Vuoden 2012 alusta Suomessa siirrytään niin sanottuun kokonaisenergiatarkasteluun, jonka jälkeen uudisrakentamisessa ei enää tarkastella rakennusmääräyksien yksityiskohtia vaan laajempia kokonaisuuksia, minkä puolestaan uskotaan vauhdittavan olennaisesti innovaatiotoimintaa. – Asuntopolitiikan näkökulmasta katsottuna voidaan sanoa, että Tekesin rooli rakentamisen innovaatiotoiminnassa on hyvin merkittävä. Rakennettu ympäristö on ollut jo pitkään yksi Tekesin tärkeistä painopistoalueista. Lisäksi erinomainen asia on se, että toinen puolivaltiollinen toimija Sitra on ollut hyvin aktiivinen, Jan Vapaavuori kertoo. – Julkisella sektorilla valtiolla rooli on monella tavoin välillinen. Tulevaisuudessa julkinen sektori voisi toimia nykyistä enemmänkin eräänlaisena pilottialustana aloilla, joilla pienetkin hankkeet vaativat suuria taloudellisia sitoumuksia ja tuovat mukanaan riskejä yrittäjälle, hän jatkaa.
Uudistushenkistä otetta tarvitaan Jan Vapaavuoren mukaan tällä hetkellä huolena on hieman vanhoillisen, taantumuksellisen ja hidasliikkeisen rakennus-
alan kiinnostus innovaatioiden kehittämistä kohtaan. – Suomessa on suhteellisen pienet markkinat ja osin kilpailun puutetta, joka osaltaan johtaa siihen, ettei innovaatioille ole painetta yhtä paljon kuin esimerkiksi joillain muilla aloilla, joilla joudutaan enemmän panostamaan markkinoilla pärjäämiseen, Vapaavuori sanoo. Hänen mukaansa valtion kannalta onkin mielenkiintoista pohtia keinoja innovaatioiden synnyttämiseen, koska rakennussektori muodostaa yli 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Rakennusala on uusien haasteiden edessä Yhteiskunnan näkökulmasta tarvetta innovaatioihin on paljon. Rakennusala on isojen muutosten edessä ja näistä keskeisin on ilmastonmuutoksen aiheuttama paine. Toisaalta vaakakupissa painaa uudisrakentamisen osalta siirtyminen varsin nopeasti hyvältä perustasolta lähes nollaenergiatasolle. Unohtaa ei myöskään pidä korjausrakentamisen osuutta kun massiiviset 1960-luvun lähiöt ovat korjausten tarpeessa. Lisäksi kosteus- ja homevauriot, väestön ikääntyminen ja kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja monet muut tekijät johtavat siihen, että innovaatiotoimintaa tarvittaisiin aikaisempaa enemmän. – Nämä seikat vaativat rakennusalalta tietyn tyyppistä harppausta sekä asenteiden että osaamisen tasolla, eli innovaatiotoiminnan on oltava tulevaisuudessa vahvaa.
ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas 5
Asumiseen on tarjottava luovia ratkaisuja Culminatum Innovation tuo eri alojen osaajia yhteen ja mahdollistaa innovaatiot. Tulevaisuuden asumisessa korostuu asukkaan näkökulma.
Tulisikin luoda tuotteita ja konsepteja joilla olisi kysyntää myös Suomen ulkopuolella. - Asuntoministeri Jan Vapaavuori
Kuva: Valtioneuvosto
Valtiolta tukea ja kannustusta
Perusosaaminen kunniaan Rakennusala poikkeaa monesta muusta alasta siinä, että se on todella hajanainen ja heterogeeninen. Suomessa on tuhansia rakennusliikkeitä, aidosti maailmanluokan huippuosaamista, mutta myös kaavoihin kangistunutta muutosvastarintaisuutta. – Sen lisäksi, että rakennusalalle on luotava huippuosaamista on tärkeää, että alalla on hyvää perustason osaamista. Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudesta ja asunto on yleensä ihmiselle elämän suurin investointi. Lähtökohta ei ole se, että jokainen asunto on maailman paras, mutta sen on oltava toimiva ja tähän tarvitaan rakentamisen perusosaamista, Jan Vapaavuori toteaa.
Erityinen haaste, jonka suhteen valtiolla voisi olla nykyistä suurempi rooli on innovaatioiden jalkauttaminen, tietotaidon ja osaamisen välittäminen laajempaan tietoisuuteen. – Pitää muistaa, että vihreä rakentaminen on maailman mittakaavassa yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoaloista ja se voisi toivottavasti antaa sysäyksen suomalaiselle bisnekselle. Sillä vaikka maassamme onkin pienet markkinat niin olemalla vaikka pienemmälläkin sektorilla aidosti edelläkävijä on mahdollista saavuttaa maailmanlaajuistakin menestystä. Siksi tulisikin luoda tuotteita ja konsepteja joilla olisi kysyntää myös Suomen ulkopuolella. – Toisaalta on muistettava, että valtiovallan tehtävä ei ole ollut, ei ole tai tule olemaan innovoida yksityisen elinkeinoelämän puolesta, vaan luoda edellyksiä, kannustaa ja tukea toimintaa sopivilla täsmäpanostuksilla, Jan Vapaavuori muistuttaa. KKN
•
Mitä on tulevaisuuden asuminen? Miten löytää uusia innovaatioita asumismukavuuden parantamiseksi? Muun muassa näihin kysymyksiin auttaa löytämään vastauksia alueellinen kehitysyhtiö Culminatum Innovation Oy Ltd. – Monialaisuus on meidän vahvuutemme, sillä pystymme yhdistämään eri alojen osaajia. Autamme heitä kohtaamaan ja kehittämään yhdessä innovaatioita, sanoo toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Culminatum Innovation on riippumaton kehitysalusta, jossa on mukana korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, kuntia ja yrityksiä. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa. Tähän mennessä Culminatum on tehnyt yhteistyötä yli 4 000 yrityksen kanssa, joista iso osa on pienyrityksiä. Toiminnan tavoitteena on hakea uusia lähestymistapoja myös asumisen toimialalle. Mäkelä korostaa, että muun muassa rakentaminen on toimialana muutoksessa. Suomalainen asuntorakentaminen tarjoaa vain niukasti vaihtoehtoja erityyppisille asumisen tarpeille. – Asukkaan vaikutusmahdollisuudet asumisen ratkaisuihin ovat vähäiset. Asumisen osaamiskeskus on käynnistänyt ryhmärakennuttamista kehittävän hankkeen. Ryhmärakennuttamiskohteet ovat käyttäjälähtöisiä innovaatioympäristöjä, joissa voidaan löytää luovia ratkaisuja. Ne voivat toimia myös lähtölaukauksena asuntotuotannon uudistumiselle. – Ryhmärakennuttaminen avaa uusia markkinoita pienille ja keskisuurille rakennusalan toimijoille, toteaa asumisen ohjelmajohtaja Satu Åkerblom.
Ekoasuminen on asukkaan sitoutumista Culminatum ajattelun lähtökohta on käyttäjälähtöisyys. Esimerkiksi asumista lähestytään enemmän asukkaan kuin rakennustekniikan näkökulmasta. – Ekokylä ei sinänsä riitä, vaan siellä pitää osata asua. Myös energiatehokkuus nähdään osana kokonaisuutta. Muun muassa hiilijalanjäljen pienentäminen nähdään puuttumisena sekä suunnitteluun että rakennuksen elinkaaren päästöihin. Hyvä
www.livingbusiness.fi
Ryhmärakennuttaminen avaa uusia markkinoita pienille ja keskisuurille rakennusalan toimijoille. esimerkki tästä on Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä Helsingissä. – Asunnot ja asuinalueet tarvitsevat rakennukselle käyttösäännöt, joihin asukkaiden on sitouduttava, jotta he osaavat asua ekologisesti.
Uudet teknologiat tuovat asumiseen laatua Mäkinen korostaa, että innovaatiot synnyttävät uutta liiketoimintaa. – Emme voi kilpailla hinnalla vaan innovaatioilla. Tarvitaan kuitenkin alustoja, missä voidaan soveltaa ja testata uusia ratkaisuja, kuten nano- tai tietotekniikkaa. Innovaatioita syntyy myös esimerkiksi erityisryhmien asumisen suunnitteluprosesseissa. Asumisen osaamiskeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa pilotoidaan kehitysvammaisille helppokäyttöisiä ratkaisuja. Ne parantavat usein asumismukavuutta muuallakin. Hankkeessa mietitään muun muassa usean yrityksen voimin, miten ulko-ovesta kynnyksineen tulisi nykyistä toimivampi. – Yhdessä saavutetaan parempi lopputulos ja tuotteet sopivat yhteen, Åkerblom toteaa. Turvallisuuden näkökulmasta on lähestytty myös kaupunkiympäristöjä. Prosessissa pohditaan, mikä saa ihmisen kokemaan olonsa turvalliseksi. Åkerblom painottaa, että asuminen nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu asuinrakennuksen lisäksi lähiympäristö liikkumisen reitteineen. – Turvallisuus ei ole pelkkiä kameroita tai vartijoita. Kun eri osaamisalat kohtaavat, syntyy uusia ratkaisuja. LT
•
www.culminatum.fi
6
ILMOITUSLIITE | Rakentamisen innovaatiot opas
Uudet energiatehokkuuden määräykset alentavat uudisrakennuksien energiankulutusta 20 % Vuonna 2012 valmistuvissa rakennuksissa energiatehokkuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mikä edellyttää paljon niin suunnittelulta, toteutukselta, laadunvarmistukselta kuin käytön seurannalta. Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osa-alueisiin pitää vaikuttaa. Se edellyttää kokonaissuunnittelua ja laadukasta rakentamista: hyvä lämmöneristys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto, ulkovaipan ilmanpitävyys ja hyvä sisäilmasto sekä energiatehokkaat laitteet ja energian tehokas käyttö. – Tänä vuonna otettiin jo suuri askel, kun rakenteiden energiatehokkuusvaatimuksia kiristettiin 20-30 %, mutta vasta 2012 voimaan astuvat määräykset tulevat todella vaikuttamaan energianmuodon valintaan sekä energiankäytön seurantaan, kertoo Tapio Jalo, kiinteistö- ja rakennusalan energiatehokkuuden johtava asiantuntija Motivassa.
Pientaloillekin luvassa tukea energiatehokkuuden parantamiseen Pientalorakentamisessa on 80 -luvulta viime vuosiin asti suosittu suoraa sähkölämmitystä, sillä muiden vaihtoehtojen perustamiskustannukset olivat huomattavasti suuremmat. Nyt kodin lämmitystapaa valittaessa tärkeimmäksi kriteeriksi on noussut edulliset käyttökustannukset ja ympäristöystävällisyys. Jatkossa tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä suora sähkölämmitys on jäämässä historiaan. – Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat myös taloudellisesti kannattavia valintoja etenkin, kun tarkastellaan elinkaarikustannuksia. Vuosi 2011 tulee olemaan poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että myös pientaloille on luvassa tukea energiatehokkuuden parantamiseen, toteaa Jalo.
Eniten uutta odotettavissa säätötekniikkaan
Vuosi 2011 tulee olemaan poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että myös pientaloille on luvassa tukea energiatehokkuuden parantamiseen.
– Määräykset toki aina sparraavat markkinoita, mutta haasteena on saada energiatehokkaita konsepteja hallitusti käyttöön. Aurinkolämpöä ja lämpöpumppuja sovellettiin jo 20 vuotta sitten, mutta silloin suunnittelu ja toteutus eivät kyenneet vastaamaan asetettuihin tavoiteisiin. Eniten uutta on odotettavissa säätöteknisiin ratkaisuihin, taajuusmuuntajat voidaan ottaa käyttöön puhaltimissa ja pumpuissa ja langattomat sähkön ja lämmön mittausjärjestelmät tulevat helpottamaan seurantaa ja tarpeenmukaista hallintaa. Myös uudel-
le osaamiselle on tarvetta. Kokonaisenergiatehokkuuden suunnitteluun kannattaisi siis erikoistua.
Kokonaisenergiatarkastelun kautta valitaan sopivimmat ratkaisut Merkittävimpiä tutkimuskohteita ovat tällä hetkellä myös ohuet eristemateriaalit. Rakenteiden liitosdetaljeihin liittyy haasteita samoin kuin kosteustekniseen käyttäytymiseen. Energian varastointiratkaisuja tullaan varmaan tuotteistamaan rakennustasolla, mitä ei tähän mennessä vielä ole paljon tehty ja sähköverkkoa tullaan kehittämään siten, että siihen voidaan myös syöttää rakennuksessa tuotettu ylimääräinen sähkö. – On tärkeä ymmärtää, että ei ole olemassa vaan yhtä oikeata ratkaisua vaan kokonaisenergiatarkastelun kautta valitaan tapauskohtaisesti parhaat, Jalo muistuttaa. Uusia ratkaisuja voivat olla vaikka valaistuksen päivävalo-ohjaus, porareikäesilämmitys ja -viilennys integroituna ilmanvaihtoon, erillispoistojen lämmön talteenotto ja autotallin lämmitys jäteilmalla sekä rakennusvaipan ja aurinkosuojauksen optimointi.
Pidemmän tähtäimen tavoitteena uusiutuvan energian käyttö ja energiaomavaraisuus Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset ovat lähes energiaomavaraisia. Korjausrakentamiseen ei ihan yhtä radikaaleja vaatimuksia ole tulossa, mutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen tulee kuitenkin asettamaan rakennusosakohtaisia vähimmäisvaatimuksia, energiatodistusten painoarvoa tullaan lisäämään ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia laajentamaan sekä laadunvalvontaa tehostamaan. MRG
•
ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas 7
Aidon passiivitalon tunnistaa todistuksesta Passiivitalossa yhdistyvät energiatehokkuuden lisäksi miellyttävän lämmin asuminen ja hyvä sisäilma. Paroc Passiivitalo –konsepti on VTT:n sertifioima kokonaisuus, jonka mukaan rakennetut passiivitalot voivat saada passiivitalotodistuksen. Se on arvokas todistus laatukriteerit täyttävästä aidosta passiivitalosta. - Kun passiivitalo on rakennettu Paroc Passiivitalo –kriteeristön mukaisesti ja eristetty PAROC-kivivillatuotteilla, voidaan sille myöntää yksilöity passiivitalotodistus. Sen avulla passiivitalon omistaja voi osoittaa, että rakennus on suunniteltu konseptin mukaan ja että se on toteutettu asianmukaisesti. Näin passiivitalotodistus on passiivitalon omistajalle arvopaperi, jonka voi liittää talon virallisten dokumenttien joukkoon, Paroc Rakennuseristeiden kehityspäällikkö Pekka Haikonen kertoo.
Todennettu kokonaisuus Passiivitalo –konseptin taustalla on pitkä kehityshanke, jonka Paroc on toteuttanut yhdessä VTT:n kanssa. Konseptin pohjalta on toteutettu useita pilottikohteita Suomessa, joiden seurannasta ja energiakulutuksen mittauksesta VTT on vastannut. – Pilottikohteiden avulla on haluttu varmistaa Paroc Passiivitalo -konseptin toimivuus koko maassa, Haikonen kertoo. Samalla on voitu mittaroida kattavasti passiivitalon energiankulutusta Suomen ilmasto-olosuhteissa.
Taloudellinen, viihtyisä passiivitalo Suomen ensimmäisessä passiivitalossa Tikkurilassa tehdyt mittaukset ovatkin osoittaneet, että energiankulutuksen säästöpotentiaali on passiivitalossa merkittävä. – Tehtyjen laskelmien mukaan energiankulutuksen säästöt voivat nousta 25 vuoden ai-
Tehtyjen laskelmien mukaan energiankulutuksen säästöt voivat nousta 25 vuoden aikana jopa 50 000 euroon. kana jopa 50 000 euroon. Vaikka passiivitalon alkuinvestointi voi olla tavanomaista taloa hieman suurempi, on käytäntö osoittanut että talon käyttö- ja elinkaarikustannukset ovat huomattavasti tavanomaista taloa pienemmät. Pilottikohteiden asukkailta on tullut myös kiitosta raikkaasta sisäilmasta ja miellyttävän tasaisesta sisälämpötilasta.
Kokonaisratkaisu ammattilaisille Kriteerien määrittelyn lisäksi olennainen osa kokonaisuutta on ollut passiivitalon rakenneratkaisujen kehittäminen. – Hyvin eristetty ja ilmatiivis rakennuksen vaippa on passiivitaloissa erittäin tärkeää. Olennaista on suunnitella rakenteet ja yksityiskohdat huolella, jotta kylmäsiltavaikutukset voidaan minimoida. Rakennuksen ulkovaipan tulee olla ilmanpitävä ja sisäilmaston vedoton ja tasaisen
www.energiaviisastalo.fi
lämmin. Ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea vuosihyötysuhde takaa ilmanvaihdon vähäiset lämpöhäviöt. Jäljelle jäävä pieni lämmityksen energiantarve voidaan kattaa yksinkertaisilla taloteknisillä ratkaisuilla. Tarvittavat rakenneratkaisut ja ohjeistukset ovat ammattilaisille nyt kuitenkin olemassa, Haikonen kertoo.
Valinnan vapautta Haikonen muistuttaa, että vaikka passiivitalon rakentamisen oikeanlaiselle toteutukselle onkin määritelty tiukat kriteerit, ei se silti ”normita” passiivitalon arkkitehtonista suunnittelua tai asukkaan yksilöllisiä mieltymyksiä. – Passiivitalon voi toteuttaa puu-, kivi- tai tiilirunkoisena. Meillä on pilottien kautta kokemusta kaikista vaihtoehdoista niin Suomesta kuin Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Passiivitalo ei myöskään rajoita arkkitehtonista luovuutta tai talon ulkomuotoa, toisin kuin usein luullaan. Talo voi siis olla asujansa näköinen, aivan kuten mikä tahansa muukin talo.
Kaikkien ulottuvilla Passiivitaloratkaisu ei ole myöskään luksusta, vaan kaikkien ulottuvilla oleva energiatehokas tapa rakentaa. Ainut ero lienee siinä, että passiivitalon omistaja toimii ympäristön kannalta vastuullisesti ja energiaviisaasti ja voi asumismuodon valinnallaan saada aikaan merkittäviä säästöjä energialaskussa. MH
•
Passiivitalon määritelmä VTT:n (Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus) määritelmän mukaan passiivitalo on rakennus, jonka vuotuinen lämmitysenergiantarve on 20-30 kwh/m2 riippuen maantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa passiivitalon lämmitysenergiankulutus on keskimäärin 20 kWh/m2/v.
Paroc passiivitalo hankkeet Suomessa • Paroc Passiivitalo, Tikkurila • Paroc Lupaus, Valkeakoski • Paroc Arctica, Rovaniemi • Passiivitiilitalo, Raahe • Teema-Passiivitalo, Ilmajoki
8
ILMOITUSLIITE | Rakentamisen innovaatiot opas
Rakennusala kehittyy tulevaisuudessakin useisiin eri suuntiin
O
li kyse sitten pelkkien materiaalien tai koko rakennusalan tulevaisuudennäkymistä, kestävä kehitys tulee olemaan yksi merkittävimmistä suunnannäyttäjistä tulevaisuudessa. Vaikka ympäristöystävällisyys on koko alan poikkileikkaava teema, erityishuomiota tullaan kiinnittämään erityisesti energian säästön tehostamiseen. Rakennusala kun
on yksi suurimmista materiaalien ja energian kuluttajista maailmassa ja alan sisällä energian kulutus on sen merkittävin ympäristöä kuormittava tekijä. – Suomessakin rakentamiseen, lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen kuluu kolmasosa kaikesta käyttämästämme energiasta, kertoo erikoistutkija Markku Leivo VTT:stä.
Ympäristökysymysten ohella toisena tulevaisuuden trendinä Leivo näkee asioiden monimutkaistumisen. Rakenteisiin halutaan yhä erilaisempia funktioita, sinne pyritään upottamaan älykkyyttä tai tietoteknisiä ratkaisuja, toisaalta kysyntää on myös laadukkaille perusratkaisuille kuten paremmille kosteuseristeille. Halutaanko lisää automaatiota vai yksinkertaisempia ratkaisuja on Leivon mukaan ajankohtainen kysymys. Molempia ei hänen mukaansa voida saada, joten tulevaisuudessa
on löydettävä tasapaino näiden kahden kysymyksen välille. – Rakennusalan on konservatiivinen ja hidas ottamaan uudistuksia vastaan. On kuitenkin luonnollista, että riskinottokynnys on suuri sillä esimerkiksi asuntopuolella tuotteen käyttöikä pitkä. Toisaalta kyseessä on iso ala, jolla on suuri volyymi ja näin ollen pienilläkin muutoksilla on todella merkitystä, Leivo hahmottelee rakennusalan tulevaisuutta.
Korjausrakentaminen, kasvava erityisala Puhuttaessa rakennusalasta ja sen kehityksestä on Markku Leivon mukaan tärkeä huomioida, ettei ala ole yhtenäinen vaan sen sisällä on useita eri suuntauksia, joilla on omat erityistarpeensa. – Kesämökin rakentamisessa pätevät eri säännöt kuin omakotitalon. Rintamamiestalon korjaaminen puolestaan on erilainen prosessi kuin 1970-luvulla rakennetun pientalon, Leivo luettelee. Juuri korjausrakentaminen on yksi rakennusalan osa-alueista, joka tulee Lei-
von mukaan tulevaisuudessa kasvamaan. Kehityksen suhteen se on ollut pitkään heikommassa asemassa kuin uudisrakentaminen, siihen myös pätevät varsin erilaiset tulevaisuuden visiot ja tarpeet kuin uudisrakentamiseen. – Korjausrakentaminen on sirpaleinen ja hankala ala, mutta tarvetta uusille materiaaleille ja tekniikoille olisi kuitenkin paljon. Tätä kautta vaatimukset myös rakennusalan suunnittelijoiden ja työntekijöiden erityisosaamisen suhteen kasvavat.
ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas 9
www.skanska.fi
BIM mullistaa rakennussuunnittelun Skanska satsaa tietomallintamiseen. Suunnittelu on muuttunut laadukkaammaksi ja havainnollisemmaksi. Myös työturvallisuutta pyritään parantamaan mallintamisen avulla. – Tietomallintaminen eli BIM tekee rakentamisprosessista läpinäkyvän ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta, sanoo Skanskan kehityspäällikkö Ilkka Romo. BIM (Building Information Modeling) on Skanskassa arkipäivää, sillä Suomessa se on käytössä kaikissa Skanskan omissa hankkeissa. – Olemme pari vuotta sitten siirtyneet tietomallintamiseen kaikissa omissa hankkeissa, joissa meillä on sekä rakentamis- että suunnitteluvastuu. Tietomalliin voidaan tallentaa paljon rakennusta koskevaa tietoa helposti hyödynnettävässä muodossa. Samanlaisia suunnitteluvälineitä käytetään esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa. Skanskassa tietomallintamisen kehittämiseen on tehty merkittäviä panostuksia viime vuosina. Romo johtaa Helsingissä sijaitsevaa Skanska-konsernin kansainvälistä tietomallintamisen osaamiskeskusta. - Suomessa on muita maita parempaa teknistä osaamista tällä alueella. Maastamme löytyy paljon alan asiantuntijoita ja suuria ohjelmistotaloja.
Virtuaalimalliin voi astua sisään Mallintaminen painottuu suunnitteluprosessin alkupäähän. Virtuaalimallissa myös asiakkaan on helppo vertailla eri ratkaisuja ja materiaaleja. Sen etuna onkin havainnollisuus. – Aikaisemmin oli olemassa vain kaksiulotteisia periaatepiirustuksia, joten piti hahmotella omassa päässä, miten jokin osa toimii. Tietomallin avulla rakennukseen voi nyt astua sisään ja kokeilla eri mahdollisuuksia. Päällekkäisyydet tai puutteet huomataan hyvissä ajoin, kun suunnitelma voidaan tarkistaa tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla ohjelmistoilla. – On myös helppo tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia, ja mallista voidaan tulostaa nopeasti rakennusosa- ja materiaaliluettelot. Se auttaa myös vertailemaan kustannusvaikutuksia. Mallit mahdollistavat myös energia- ja ympäristöanalyysit, joiden avulla on helppoa verrata erilaisia suunnitteluratkaisuja.
Romon mukaan tulevaisuudessa myös rakennustuotteiden valmistajat kytketään prosessiin. – Tämä parantaa toimitusketjua ja logistiikkaa entisestään, joten myös aikataulujen luotettavuus paranee.
Uusia sovelluksia asiakkaalle Mallintaminen on muuttanut prosessia myös läpinäkyvämmäksi. Asiakas voi halutessaan seurata hankkeen etenemistä vaikka internetissä. Tarvittaessa asiakas saa mallin käyttöönsä, kun hanke valmistuu. – Jos asiakkaalla on tarvittavat ohjelmat käytössä, tietomallista saa kaiken tiedon muun muassa taloteknisistä järjestelmistä. Esimerkiksi huoltoyhtiön työskentelyä tämä varmasti helpottaa. Skanskassa kehitetään koko ajan uusia sovelluksia. Esimerkkinä Romo mainitsee työpisteiden hallintatyökalun. Mallissa kaikki työpisteet ja niiden käyttäjät on määritelty. – Työkalun avulla asiakas voi hallita työpisteitä ja niissä olevia huonekaluja ja laitteita. Mallia voi hyödyntää muun muassa rakennuksen ylläpidossa.
3D kohentaa työturvallisuutta Romo korostaa tietomallintamisen kokonaisvaltaisuutta. Esimerkiksi työturvallisuuteen on voitu panostaa Skanskassa uudella tavalla tekemällä 3D-aluesuunnitelmat, joissa vaaranpaikat nähdään selkeästi. Kolmiulotteinen työmaasuunnitelma tehdään kaikista mallinnetuista omista kohteista. Romo painottaa, että huono työturvallisuus johtuu usein puutteellisesta suunnittelusta. – Mallintamalla on helppo suunnitella alueelle liikkuminen, kaiteet ja putoamissuojat ennen kuin työmaata on edes käynnistetty. LT
•
Tulevaisuuden materiaalit Materiaalikehityksen suhteen rakennusalalla pätevät varsin yhtenäiset reunaehdot: sekä ihmisten että meitä ympäröivän luonnon hyvinvointi ja turvallisuus. Tuotteiden valmistuksen ja käytön tulee olla turvallista, minkä vuoksi esimerkiksi nano-materiaalien suhteen edetään varovasti pitkällisten tutkimusprosessien kautta. – Materiaalien suhteen erilaiset biomateriaalit, puu ja erilaiset puupohjaiset materiaalit sekä esimerkiksi biomuovit tulevat kuitenkin lisäämään osuuttaan. Yhä enemmän materiaaleissa korostuu myös pitkäikäisyyden vaatimus: jos tuhlataan resursseja, lopputuloksen on oltava kestävä. Pitkäikäisyyden näkökulmasta tuotteen huollettavuus sekä materiaalin ja valmiin rakennuksen elinkaaren loppuosassa esiin nouseva kierrätettävyys ovat luonnollisesti keskeisiä seikkoja. – Mitä monimutkaisempia yhdistelmä-
materiaaleja käytetään sitä hankalampaa kierrätys kuitenkin on. Esimerkiksi lasikuitukomposiitti vaati jo nyt ihan omat kierrätyssysteeminsä. Haasteista huolimatta kierrätys tulee tehostumaan entisestään ja tulevaisuudessa yhä vähemmän materiaalia esimerkiksi purkupuolelta viedään kaatopaikalle. Maailmalla tällainen käytäntö on jo yleisempää purkupuolen volyymien ollessa suurempia. Vaikka ympäristökysymykset ovat kiinteä osa kaikkea kehitystä, uudistuksia on luonnollisesti luvassa myös teknisissä ratkaisuissa. – Supereristeitä odotetaan alalla kiihkeästi. Esiteollisessa valmistuksessa on jo eristeitä, joiden paksuus on puolet nykyisestä. Tämä olisi toteutuessaan iso hyppäys, erikoistutkija Markku Leivo VTT:ltä ennustaa. MR
•
Virtuaalimallissa asiakkaan on helppo vertailla eri ratkaisuja ja materiaaleja. Tietomallin avulla rakennukseen voi astua sisään ja kokeilla eri mahdollisuuksia.
10 ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas
Energiatehokkaita ratkaisuja korjausrakentamiseen:
Jokainen kohde arvioitava yksilöllisesti Olemassa oleva rakennuskanta käyttää 40 % kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta. Pelkästään asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen kuluu yli 20 % kaikesta energiasta. Energiatehokkuutta parannetaan uudisrakentamisen kautta, mutta prosessi on hidas. Ympäristön näkökulmasta energiatehokkuuteen kannattaakin pyrkiä myös nykyistä rakennuskantaa uudistamalla. Energiatehokkuuden merkitys kestävälle kehitykselle on tärkeä, ja prosessin etenemiseksi on solmittu useita kansainvälisiä sopimuksia, joiden kautta tavoitellaan esimerkiksi pienempiä CO2-päästöjä. Ympäristöarvojen rinnalla energiatehokkuuden maksimointia puoltavat usein myös taloudelliset syyt. – Rakennusten kauneus, kestävyys tai käyttökelpoisuus ei edellytä muutoksia niiden energiatehokkuudessa. Muutostarve lähtee pyrkimyksestä päästöjen ja kulutuksen pienentämiseen, selventää ympäristöministeriön ylitarkastaja Tommi Lindh. Jos energiatehokkuutta ja sen maksimointiin tähtääviä toimia katsotaan kohteen näkökulmas-
Korjaustarve kokonaisuudessaan tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja alan osaajia tarvitaan, joten korjausrakentamisen osaamista ja koulutusta on lisättävä.
ta, eroja löytyy myös esimerkiksi teollisuuden ja asuntopuolen välillä. Teollisuudessa etsitään Lindhin mukaan ympäristöystävällisempiä tapoja tuottaa energiaa kun taas asuntopuolella pyritään pääasiallisesti vähentämään kulutusta. – Kulutuskäyttäytyminen onkin merkittävämpi tapa säästää energiaa kuin esimerkiksi energian talteenoton tehostaminen. Kulutustottumuksiin kannattaa siis panostaa.
Jokainen kohde on yksilöllinen Mikäli oman asunnon remontointi energian kulutuksen tehostamiseksi on mielessä, kannattaa parannukset pyrkiä toteuttamaan ensisijaisesti muiden korjausten yhteydessä. – Energiaremonttia ei yksistään kannata lähteä tekemään, koska korjauskustannuksia ei yleensä saada takaisin kulutussäästöinä. Sen sijaan aina kun vanhassa rakennuksessa joudutaan tekemään korjauksia on syytä tarkistaa miten energiatehokkuutta saadaan samalla paremmaksi. Korjaukset kannattaa siis toteuttaa suunnitelmallisesti koko asunnon tai kiinteistön elinkaarta ajatellen huomioiden myös kokonaiskulutuksen merkitys. Kokonaiskulutuksessa huomioidaan vanhan purkamisesta ja uuden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, sen sijaan että arvioitaisiin vain valmiin ratkaisun kulutusta. Vanhan purkaminen uuden energia-
tehokkaamman ratkaisun tieltä ei siten ympäristön näkökulmasta automaattisesti aina olekaan paras ratkaisu, vaikka uusi ratkaisu valmiina olisikin vanhaa vihreämpi valinta. Lindh ottaa esimerkiksi ikkunaremontin. – Mitä vanhoille laseille tapahtuu kun ne otetaan alas; niiden kuljetus ja kierrätys vie energiaa. Samoin energiaa kuluu uusien ikkunoiden valmistukseen. Jotta kokonaiskulutuksesta saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen kuva, on jokainen korjauskohde aina arvioitava yksilöllisesti, jolloin voidaan todeta rakennuksen tai rakenteiden tekninen kunto. – Jos ikkunat itsessään ovat hyväkuntoiset ja niillä on elinkaarta jäljellä, voi energiatehokkaampi ratkaisu olla esimerkiksi kolmannen lasin asentamista koko ikkunoiden uusimisen sijaan.
Pulaa osaajista Vaikka korjausrakentamisessa jokainen kohde tulisi arvioida yksilöllisesti, on rakennuskannassamme olemassa muutamia yleisiä epäkohtia, jotka kaipaavat toisinaan pikaisiakin parannuksia. – Tiedämme, että 1960- ja 70–luvuilla rakennetut talot kuluttavat huomattavasti enemmän energiaa kuin 1920-luvulla rakennetut talot. 1960-70-luvuilla rakennetut talot ovat huonosti
eristettyjä ja toisaalta niitä on rakennuskannasta eniten, Tommi Lindh valottaa. Korjaamalla tällaisten rakennusten energiatehokkuutta, voidaan kenties nopeimmin ja myös kustannustehokkaimmin vaikuttaa koko valtakunnan energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. – Myös yleisemmällä tasolla korjaustarve kokonaisuudessaan tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja alan osaajia tarvitaan, joten korjausrakentamisen osaamista ja koulutusta on lisättävä. MR
•
Korjausrakentaminen numeroin Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto oli 4,3 mrd. euroa vuonna 2009. Suurimpien rakennusyritysten koko liikevaihto oli 12,3 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 35 prosenttia. Lähde: Tilastokeskuksen talonrakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto
ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas
www.pipemodul.com
Asukasystävällinen putkistoremontti säästää aikaa ja rahaa Elementtien käyttö helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöjen saneerauksia. Mikkeliläinen vuonna 1999 perustettu Pipe-Modul Oy on erikoistunut putkistoelementtien teolliseen tuotantoon. Yritys on kehittänyt avattavan AS-elementtijärjestelmän, joka helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöissä tehtävien putkistoremonttien toteuttamista. AS-elementit soveltuvat vesi-, lämpö- ja viemäriputkien sekä sähköjohtojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen. AS-elementtijärjestelmällä toteutetussa putkistoremontissa perusidea on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille ja johdoille uusi reitti vanhan putkiston toimiessa saneerauksen aikana. Elementtijärjestelmään kuuluvat varsinaisten putkistoelementtien lisäksi erilaiset haaroituskotelot, venttiili- ja vesimittarikotelot, vuodonilmaisimet, peitekulmat, peitelistat ja päädyt. Kaikki komponentit valmistetaan omilla levyntyöstökoneilla ja pintakäsitellään omassa jauhemaalaamossa. – Tekniikka ja työmenetelmät ovat Pipe-Modulin oman kehitystyön tulos. Pitkään LVI-töitä tehnyt Vesa Partanen alkoi 1990-luvun alkupuolella pohtia, miten putkistoremonttien työvaiheita voisi toteuttaa teollisesti siten, että useita työmaalla tehtäviä työvaiheita voisi yhdistää. Tavoitteena oli myös se, ettei koteloita tarvitsisi rakentaa ahtaissa ja hankalissa työmaaolosuhteissa. Pipe-Modulin menetelmällä työmaalla työskentelevien urakoitsijoiden määrä ja sitä kautta remonttikohteessa tehtävän työn osuus on vähentynyt merkittävästi, kertoo tuotepäällikkö Harri Kaipainen Pipe-Modul Oy:stä.
AS-elementtijärjestelmällä toteutetussa putkistoremontissa perusidea on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille ja johdoille uusi reitti vanhan putkiston toimiessa saneerauksen aikana. Putkien reititys porrashuoneen kautta Putkistoremonttiprojekti etenee siten, että työkohteessa toimivat putki- tai rakennusliikkeet pyytävät LVIsuunnitelman pohjalta Pipe-Modul Oy:lta putkistojen elementtitarjouksen, johon lasketaan kokonaistarjous koteloista. Elementtien asennuksesta vastaa putki- tai rakennusliike, jonka työntekijöitä Pipe-Modul neuvoo elementtien asennuksessa. – Erona perinteiseen putkistoremonttiin on, että vesijohtojen uusi reititys tehdään porrashuoneen kautta. Suurin osa työstä tehdään porrashuoneen puolella, mikä vähentää merkittävästi saneerauksen haitta-aikaa asunnoissa. Asunnoissa tehtävän työn osuuden kohdalla voidaan puhua tunneista, Kaipainen kertoo. Elementtijärjestelmän asentaminen vanhojen putkistojen rinnalle helpottaa asukkaiden elämää saneerauksen
keskellä, sillä vanhat putket lakkaavat toimimasta vasta siinä vaiheessa kun uusi järjestelmä kytketään päälle. Vesikatkot ovat hyvin lyhyitä eikä asukkaiden tarvitse lähteä evakkoon kodeistaan saneerauksen ajaksi. – Kun elementit valmistetaan hallituissa olosuhteissa tehtaalla, vähenee pölyn, hajujen ja rakennusjätteen määrä olennaisesti verrattuna siihen, että ne rakennettaisiin saneerauskohteessa. Tämä tekee asumisesta huomattavasti miellyttävämpää, Kaipainen toteaa.
Lisää kapasiteettia suunnitteluun ja tuotantoon Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pipe-Modul Oy:n tuotteita on käytetty yli 2000 kiinteistön putkistoremonteissa. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ne vaihtelevat asuintaloista kouluihin sekä laitosrakennuksiin. Suunnitelmat räätälöidään yksilöllisesti kohteen vaatimusten mukaisesti laajasta elementti- ja oheistarvikevalikoimasta. – Kehitämme toimintaamme lisäämällä kapasiteettia tuotannossa, suunnittelussa sekä tuotekehittelyssä. Olemme lisänneet henkilöstöä suunnittelussa, jotta voimme lisätä tuotekehitystä ja etsiä käytännöllisiä ratkaisuja pitääksemme asiakkaat entistä tyytyväisimpinä. Investoimme uusiin toimitiloihin, joihin muutamme lähitulevaisuudessa. Lisäksi teemme tuotantotiloihin uuden maalaamon ja panostamme myös uusiin ja tehokkaampiin levyntyöstökoneisiin. Tavoitteenamme on pysyä mukana kilpailussa ja varautua tulevaisuuden kasvavaan putkistosaneeraustarpeeseen. Siksi nyt on aika kasvattaa kapasiteettia reippaasti, Harri Kaipainen sanoo. Taantuma ei hetkauttanut Pipe-Modul Oy:n toimintaa huonompaan suuntaan. Päinvastoin tilauskirja täyttyi varsinkin pitkään siirretyistä projekteista, jotka käynnistettiin valtion tukeman korjausavustuksen toimiessa porkkanana. – Nämä projektit päättyvät tämän vuoden lopussa. Tammikuussa alkaa jälleen uusi saneerauskausi, sillä perinteisesti joulun aika halutaan rauhoittaa remonttitöiltä, Kaipainen toteaa.
Ympäristöystävällisyys tärkeä tekijä Kilpailussa muita alan toimijoita vastaan Harri Kaipainen pitää yrityksensä vahvuutena oman tuotannon mahdollistavaa joustavuutta, lyhyitä ja varmoja toimitusaikoja sekä mittatarkkoja ja korkealaatuisia tuotteita. – Keskeisiä arvojamme ovat hyvä palvelu sekä laadukkaat tuotteet. Elementtien valmistukseen käytämme pitkäikäisiä materiaaleja kuten teräslevyä, joka pintakäsitellään kestävällä jauhemaalauksella. Putkien kannakointia varten elementeissä käytetään vahvoja kumieristettyjä kannakkeita ja eristykseen mineraalivillaa. Myös ympäristö- ja energia-asiat ovat meille tärkeitä. Elementeissä on hyvä eristys ja kun siihen yhdistetään huoneistokohtaiset vesimittarit, niin kiinteistön energiatehokkuus paranee huomattavasti, Kaipainen luettelee. Putkistoelementtien käyttö vähentää neliökohtaisia kustannuksia perinteiseen putkiremonttiin verrattuna. Lisäksi lyhyt saneerausaika, vähäinen pöly- ja meluhaitta ja lyhyet veden käyttökatkot tekevät asukasystävällisen tavan toteuttaa putkistojen saneeraus. KKN
•
Uusien putkien reititykset kulkevat rappukäytävän kautta.
Kuvassa näkyvissä putkistoremontissa käytettävän elementin rakenne.
11
12 ILMOITUSLIITE | rakentamisen innovaatiot opas