Teksti: Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen Toimittanut: Tiina Hailla
MEMO-ohjelma tuo viittomakieliset muistisairaat eloisaan elämään Kuurojen Palvelusäätiön MEMO-ohjelma parantaa viittomakielisten ikäihmisten mahdollisuutta saada tietoa muistisairauksista ja niiden hoidoista heidän omalla äidinkielellään eli viittomakielellä. Toiminta auttaa selviytymään paremmin arjen haasteista.
V
iittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden ihmisten asema yhteiskunnassamme jää monestakin syystä usein huomaamatta. Kuurous nähtiin 1980-luvulle saakka poikkeavuutena ja vammaisuutena. Nykyisin lääketieteellisen näkemyksen rinnalle on tullut käsitys kuuroista kielija kulttuuriryhmänä. Kuuroille kuurous on elämistä viittomakielisessä maailmassa. Viittomakieli ja kuurojen kulttuuri toimivat siltana toisiin kuuroihin. Muistisairaus voi aiheuttaa yksin jäämisen ja syrjäytymisen jopa omassa viittomakielisessä yhteisössä.
tisairaille ja heidän läheisilleen. Tarjolla oleva tuki ja tieto eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu kaikille viittomakielisille ihmisille. Siksi Memossa tuotetaan ja on tuotettu sekä viittomakielistä että selkokielistä materiaalia. Tavoitteena on varmistaa hyvän elämänlaadun toteutuminen myös viittomakielisenä muistisairaana. Valmiina on jo selkokielinen opas, joka auttaa viittomakielisiä sokkeloisessa sosiaali- ja terveydenhuollon hakukentässä. Edunvalvontavaltuutuksesta tai esimerkiksi hoitotahdosta saa viittomakielistä opastusta Kuurojen Palvelusäätiön kotisivuilla.
Muistineuvolat ja vertaistapaamiset
Muistisairauden tunnistaminen viittomakielellä
Viittomakielisten omissa yhteisöissä järjestettävät muistitapahtumat, luennot ja yksilöllinen muistineuvolatoiminta levittävät tietoa muistiasioista. Henkilökohtaisen viittomakielisen ohjauksen ja neuvonnan on todettu parhaiten saavuttavan viittovan ihmisen sekä hänen yhteisönsä; sen vuoksi näitä menetelmiä täytyy kehittää edelleen.
Muistisairauden oikea-aikainen tunnistaminen on tärkeää hoidon aloittamiseksi. Viittomakielisillä ihmisillä muistisairautta ei ole aina tunnistettu ja hoidon aloittaminen on tämän vuoksi viivästynyt. Memo-ohjelmassa on jo aiemmin toimitettu Cerad-muistitestistä viittomakielinen versio. Testin käy-
Viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia Suomessa on tuotettu paljon infomateriaalia, on neuvontaa ja opastusta muis24
töstä on hyviä kokemuksia ja nyt niiden olemassaolosta ja käytöstä pyritään tiedottamaan laajemmin terveydenhuollon kentälle sekä viittomakielen tulkkeina toimiville ja alalle opiskeleville. Memo-ohjelman muistiasiantuntijat tekevät Cerad-testejä ja toimivat näin yhteistyössä terveydenhuollon muiden ammattilaisten kanssa. Samalla pyritään juurruttamaan hyviä toimintatapoja ja ollaan mukana rakentamassa muistiystävällistä Suomea. Memo-ohjelman toiminta on valtakunnallista ja sitä tekevät kaksi viittomakielistä muistiasiantuntijaa: Johanna Lajunen Jyväskylästä ja Inkeri Vyyryläinen Turusta käsin.
Lisätietoja: www.kuurojenpalvelusaatio. fi Memo-ohjelmalla on oma Facebooksivu ja blogi: http://memoohjelmablogspot.fi
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi
Teksti: Katja Briny Toimittanut: Tiina Hailla
Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke tarjoaa tukea tarvitsevalle Turun Kaupunkilähetys ry perustettiin vuonna 1880 tukemaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Nykyisin yhdistyksessä tehdään monenlaista työtä nuorten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi, esimerkiksi Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa IKÄTUKI-hankkeessa.
Y
hdistyksen seniori-ikäisille suunnatussa toiminnassa on vuosien varrella koettu, että kaikille ei ryhmämuotoinen tuki syystä tai toisesta sovi, vaan tarvetta olisi yksilöllisemmälle tuelle. Nuorten Tuetun asumisen eli TUAS -toiminnasta saadut kokemukset yksilöllisestä tukemisesta rohkaisivat uuden toimintamallin kehittämisessä ikääntyneille. Samanaikaisesti käydyt neuvottelut eri järjestöjen, kaupungin ja seurakunnan kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että tarvetta tämän kaltaiselle tukimuodolle on. IKÄTUKI on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke vuosille 2013–2016 ja pyrkii osaltaan edistämään ikääntyneiden hyvää arkea, heidän toimijuuttaan ja osallisuuttaan. IKÄTUKI-hankkeen kohderyhmänä ovat ne kotona asuvat yli 60-vuotiaat, jotka elämäntilanteensa vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä. Tällaisia elämäntilanteita voivat olla esimerkiksi puolison tai muun läheisen kuolema, oma tai puolison sairastuminen, muutto paikkakunnalta toiselle tai eläköitymisen aiheuttama kriisi.
IKÄTUKI on yksilöllistä Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti koordinoitua vapaaehtoistoimintaa, jossa hankkeen työntekijät vastaavat Vanhustyö 3-4 • 2013
tukihenkilöiden koulutuksesta, tuesta, ohjauksesta ja virkistyksestä. Tukihenkilö on vapaaehtoinen, joka toimii rinnalla kulkijana vaikean elämänvaiheen yli. Tavoitteena on tukea ikääntyneen omia voimavaroja, hänen yksilöllisyyttään kunnioittaen. Tuen lähtökohtana on elämäntilanteen kartoitus, jonka perusteella määritellään tarvittava tuki sekä tuen sisältö ja tavoitteet. Tukisuhde on määräaikainen, tavoitteellinen ja perustuu yhteiseen sopimukseen.
toimintaan ohjaavina tahoina. Myös ikääntyneet itse tai heidän läheisensä voivat ottaa yhteyttä hanketyöntekijöihin. Hankkeessa on lisäksi tarkoitus kokeilla ja kehittää läheisneuvonpito-menetelmää välineeksi, jonka avulla saadaan suunnitelmallisesti ikääntyneen ympärille verkosto tukemaan hänen omaehtoista suoriutumistaan. IKÄTUKI-hanke tuo esiin ikääntyneiden hyvinkin erilaisia elämäntilanteita ja niihin liittyviä avuntarpeita.
Yhteistyötä ja tiedonjakoa
Lisätietoja: www.tukenasi.fi
IKÄTUKI- hanke perustuu paikalliseen verkostoyhteistyöhön kunnan, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Verkostotyön avulla taataan tukea tarvitsevan henkilön asioita hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö ja tiedonjako. Samalla asiakkaalle voidaan tarjota hänen tarpeitaan vastaava ammatillinen apu. Verkostoyhteistyökumppaneilla on merkittä- Kuvassa IKÄTUKI-hankkeen Katja Briny (vas.), Minna Pelkonen ja MEMOvä rooli myös IKÄ- ohjelman Inkeri Vyyryläinen tutustuvat Eloisa ikä -ohjelman esitteeseen, jota jaettiin Turussa 15.-16.5.2013 järjestetyssä TERVE-SOS tapahtuTUKI-hankkeen massa. 25
Teksti: Arja Anttila Toimittanut: Tiina Hailla
Likioma-projekti rakentaa yhteisöllisyyttä tamperelaislähiöön Tampereen Kaupunkilähetyksen Likioma-projektissa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia toimijuuden kautta. Nelivuotinen projekti Härmälän kaupunginosassa kestää vuoden 2016 loppuun saakka.
L
ikioma-projektissa kehitetään kotona asuvien ikäihmisten kanssa osallistavaa yhteisömallia - hyvää ja omannäköistä arkielämää. Tarkoituksena on hyödyntää hyvinvointiteknologiaa arjessa pärjäämisessä ja kotona asumisen tukena. Yhdessä ikäihmisten kanssa luodaan uusia arjen kohtaamispaikkoja eri puolelle Härmälän kampuksen aluetta.
Yhteisöä rakennetaan yhdessä Ikäihmisten osallisuuden mahdollistamisessa ja vahvistamisessa ovat mukana erilaiset ihmiset ja tahot, jotka ovat kiinnostuneita ikääntymisestä ja haluavat löytää uusia mahdollisuuksia esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Toimijoina voivat olla yksityiset ihmiset, taloyhtiöt ja naapurustot, yhdistyk-
Arjen yhteisöllisyys Muutokset kuuluvat elämään ja iän karttuessa eteen tulee monenlaisia muutoksia. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hänellä on turvallinen yhteisö ja yhteisössään merkityksellinen rooli. Se auttaa kohtaamaan vaikeitakin asioita. Arjen yhteisöllisyys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia nauttia elämästä. Aina arjen yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan sen kasvattamiseen tarvitaan apua. Ensinnäkin tarvitaan tahtoa ja liikkeelle panevaa tunnetta. Toimintatahto syntyy läheisestä suhteesta omaan ympäristöön ja omista kannustavista kokemuksista. Toiseksi tarvitaan aloitteentekijä, joka rakentaa mahdollisuuksia kohtaamiseen. Yhteisöllisyyttä ei voi rakentaa toisille, mutta ihmisiä voi saattaa yhteen. 26
”Ihmisen koti on siellä, missä sinua ymmärretään”, sanoo viisas ajattelija. set ja erilaiset järjestöt, yritykset, kaupunki ja sen eri toimijat, seurakunta sekä vapaaehtoistyötä tekevät. Toimintamallin rakentamisessa verkotutaan Härmälän kampuksella eri toimijoiden kanssa ja luodaan näin tukirakenteita, toimintamahdollisuuksia
ja vahvistetaan positiivista mielikuvaa ikääntymisestä. Toimintamalli rakennetaan pala palalta ja ideana on hyödyntää asukkaiden ja asukasryhmien toimintatapoja, tiedottaa syntyneistä toimintatavoista ja monistaa niitä sekä rikastuttaa edelleen. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneet, itsensä yksinäisiksi kokevat, elämänkriisiä elävät ja uusia sosiaalisia verkostoja kaipaavat ikäihmiset, mutta myös ne ihmiset, jotka haluavat jakaa osaamistaan ja voimavarojaan muille vertaistuen, ryhmien tai toimintojen ohjaamisen kautta. Likioman työntekijät Arja Anttila ja Maarit Kurunmäki ovat jo saaneet Härmälästä oman toimitilan ja tervetulokahvit keitetään 15.6.2013 Liki Oma -päivän yhteydessä. Lisätietoja: www.tamperecitymission.fi
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi