Mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee?

Mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee? THL:n Mika Martiskainen kertoo, millaista oikeuslääkärin työ todellisuudessa on

Joskus henkirikos paljastuu vasta ruumiinavauksen myötä.

Mika Martiskainen, 46, kuuluu oikeuslääkärien harvaan joukkoon Suomessa. Koko maassa heitä työskentelee vain noin kolmisenkymmentä. Oikeuslääkärin tehtävänkuvaan kuuluu ihmisten kuolemansyyn selvittäminen ja ruumiinavaukset tapauksissa, joissa kuoleman epäillään olleen ei-luonnollinen tai joissa kuolema on ollut yllättävä. Tällaisia tapauksia tulee koko maassa eteen vuosittain noin 9000.

Millainen on sitten tyypillinen tapaus ruumiinavaussalissa? - Tutkittavana on usein vainaja, jonka kuolinsyy on epäselvä, kuolema on ollut yllättävä ja kuolemaa ei voida todeta varmuudella taudin aiheuttamaksi. Suuri osa tapauksista tulee tämänkaltaisilla lähtötiedoilla, joissa henkilöllä ei esimerkiksi ollut taustalla lääkärissäkäyntejä ja tiedossa ei ole kuolemaa aiheuttavaa perussairautta, ja/tai kuolemaan liittyvissä olosuhteissa on epäselvyyttä, Mika Martiskainen kertoo Elsa Newsin haastattelussa.

- Henkilön kuolinsyy sitten selvitetään oikeuslääketieteellisesti, ja kuolemaan liittyvät olosuhteet tarkentuvat poliisitoiminnan kautta. Usein kuolinsyyksi todentuu tauti, kuten sepelvaltimotauti tai alkoholinkäyttöön liittyvät sairaudet. Toisinaan taustalta löytyy muitakin syitä, kuten tapaturmia, ja harvakseltaan herää rikosepäilyjäkin, Martiskainen paljastaa.

Kuoleman naamiointi perusolettama

Oikeuslääkärin työhön liittyy joskus myös hyvin julmia ja raakoja tapauksia. Toisinaan vastaan tulee jopa tilanteita, joissa kuoleman epäillään olevan naamioitu esimerkiksi itsemurhaksi.

- Epäilyjä tulee toisinaan vastaan, mutta todentuneita sitäkin harvemmin. Tutkittavana kyseinen tilanne on haastava, on arvioitava erilaisten löydösten aiheuttajamekanismien olemassaoloa ja poissuljettava Lääketieteen ja oikeuslääketieteen hyvä taso sekä poliisin tehokas toiminta edesauttavat Martiskaisen mukaan tällaisten tapausten selvittämisessä. Toisinaan apu saattaa tulla jopa vainajan naapurilta. - Suomessa on myös uteliaita naapureita, joten joku on usein kuullut tai nähnyt jotakin kuolintapaukseen liittyvää, Martiskainen sanoo.

Itsessään naamioinnin ja teon peittelyn olettamus tulee oikeuslääkärin mukaan huomioida kaikissa tutkittavana olevissa tapauksissa. Toisinaan vasta ruumiinavauksessa ja siihen liittyvissä lisätutkimuksissa herää epäily siitä, että toinen henkilö on vaikuttanut kuolemaan.

- Peittely ja naamiointi voivat sinänsä liittyä jokaiseen itsemurhaksi sopivaan kuolintapaan, esimerkiksi henkilön tönäisy verrattuna hyppäämiseen korkealta paikalta tai tönäisy verrattuna liikkuvan kulkuvälineen eteen menemiseen, Martiskainen toteaa ja jatkaa listaa:

- Hirttäytyminen verrattuna kuristamiseen tai lavastettuun hirttäytymiseen; tai hukuttaminen vs hukkuminen; suuren lääke/ huumausaineannoksen ottaminen vs antaminen; tulipalot ja muut onnettomuudet ja niin edelleen. Tämä on yksi tekijä, miksi mm. itsemurhatapaukset tutkitaan, vaikka kuolinsyy lähtötilanteessa vaikuttasikin selvältä, kuten myös esimerkiksi onnettomuuksien ja tapaturmien ollessa kyseessä, Martiskainen avaa.

Poikkitieteellisiä yhtymäkohtia

Kun Martikaiselta kysytään, mikä hänen työssään on parasta, nousevat ensimmäisenä esiin työn mielenkiintoisuus ja monipuolisuus. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään runsaasti.

- Teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kuten poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos, työterveyslaitos, Valvira, aluehallintoviras-

tot, ministeriöt, terveyden- ja sairaanhoidon organisaatiot, yliopistot. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämistoiminnan ohella työhön sisältyy valvonta- ja ohjaustehtäviä. Lisäksi työhön liittyy alan kehitystehtäviä, sekä mahdollisuus tutkimustyöhön.

-Kliininen oikeuslääketiede on lisääntynyt myös työnkuvassa, eli elävien henkilöiden tutkiminen (rikoksista epäillyt, tullin kiinniottamat). Lisäksi annamme asiantuntijanäkemystä mm. seksuaalirikosten uhrien tutkintaan liittyvissä lääkärinlausunnoissa, Martiskainen jatkaa.

Ruumiinavausten suorittamisen lisäksi kuolemansyyn selvittäminen sisältää myös esimerkiksi kudosnäytteiden ja muiden tutkimuslöydösten merkitysten arviointia kuolemissa, tapahtumatietoja ja olosuhteita unohtamatta.

Myös korovirustauti on tuonut oman lisänsä oikeuslääkärin työhön. Tautiin kuolleita henkilöitä on ohjautunut oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvitykseen esimerkiksi hoitokuolemaepäilyn vuoksi tai muusta syystä.

-Henkilöllä on voinut myös olla samanaikaisesti covid19-infektion kanssa tapaturma, kuten kaatuminen ja pään loukkaaminen, tai muu syy, ja kuoleman perussyytä on sitten selvitelty. Covid19-positiiviset löydökset ovat puolestaan olleet hyvin harvinaista niissä tapauksissa, kun kuolemansyyn selvityksen tapahtumatiedoissa on mainittu hengitystietulehdusoireista ja olemme keränneet Covid19-näyteet infektion poissulkumielessä, Martiskainen sanoo.

Moderni ja motivoiva työ

Oikeuslääketieteestä kiinnostunutta opiskelijaa Martiskainen kehottaa ehdottomasti hakeutumaan alalle. Vaikka työ voi vaikuttaa hänen mukaansa raskaalta, on se hänen mukaansa myös hyvin motivoivaa.

-Käytössä olevat menetelmät ja toimintatavat ovat moderneja, ja ala on monipuolistunut esimerkiksi kliinisen oikeuslääketieteen tehtävien myötä. Yhteistyötä on eri alojen toimijoiden kanssa, mutta itsenäistä työskentelyä on myös runsaasti. Työ sisältää myös erilaisia asiantuntijatehtäviä, Martiskainen toteaa.

Myös jaksamiseen on keinonsa.

- Ajattelisin, että suurelta osin ammatillisuus, tieteellinen lähestymistapa ja lääketieteen antama ymmärrys eliöissä tapahtuviin ja vaikuttaviin prosesseihin tukevat jaksamista, vaikka työssä kohtaakin erilaisia elämän päättymisiä, Martiskainen toteaa.