Toipuminen ja taide Espoon sairaalassa

Toipuminen â&#x20AC;&#x160; ja taide ESPOON SAIRAALASSA

Sisällys 6

IDEA Espoon sairaala – tulevaisuuden palvelukonsepti Juha Metso, perusturvajohtaja

INNOVAATIO Kuntoutuminen on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus Jorma Teittinen, johtava ylilääkäri

IHMINEN Yhden hengen potilashuoneessa Elina Kylmänen, projektipäällikkö

Sairaalan arkkitehtuuri Kari Palaste, pääsuunnittelija

Taide osana toipumisen ympäristöä – Espoon sairaalan taideohjelma Henna Paunu, intendentti, kokoelmat

Hiljaisessa huoneessa Minna Nyqvist, EMMAn projektiassistentti Taideteosten tie EMMAsta Espoon sairaalaan. Henkilökunnan taideraati Liisa Smeds, amanuenssi, kokoelmat Mieluisaa taidetta työtiloihin Liisa Smeds & Minna Nyqvist

Taide yhteisen kokemuksen ja elämyksen lähteenä – iloa ja empatiaa Espoon sairaalassa Reetta Kalajo, intendentti, yleisöpalvelut

Käytännön vinkkejä teosten katsomiseen ja teoksista keskustelemiseen Maria Vähäsarja, museolehtori

Suolaheinä ja Ketohanhikki Minna Nyqvist, EMMAn projektiassistentti Teosluettelo

Taiteessa on voimaa. Hyvä taide koskettaa ja tekee näkymättömästä näkyvää.

monipuolinen ja rajoja ylittävä – ja toteuttaa sote-uudistusta käytännössä. Palvelemme Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaita. Hoito- ja kuntoutusosastojen, saattohoidon ja geriatrisen päivystyksen lisäksi palveluihin kuuluvat etäkuntoutus, kotisairaala, poliklinikat, hammashoitola ja apuvälinepalvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat vain yhdyskäytävän päässä, HUS-Jorvin sairaalassa. Hyödynnämme yhteisiä tukipalveluja HUS-Jorvin kanssa. ihmistä varten, mukana arjessa Meillä potilas on pääosassa. Aktiivista kuntoutumista on kuusi tuntia päivässä. Läheiset ja henkilökohtainen valmentaja ovat kuntoutuksessa potilaan tukena. Yhden hengen potilashuoneet tarjoavat yksityisyyttä. Yhteisölliset oleskelutilat sekä jokaisessa potilashuoneessa olevat tablettitietokoneet ja etäyhteydet auttavat säilyttämään kontaktit arkielämään. laadukas ja tehokas Asiat sujuvat kuin liukumäessä: nopeasti hoitoon, kuntoutukseen ja takaisin kotiin mahdollisimman hyvässä kunnossa.

esteettinen ja viihtyisä Arkkitehtuuri, taide ja luonto tuovat iloa, positiivisuutta ja huumoria kuntoutumiseen. Taide palvelee kaikkien sairaalan käyttäjien ja myös henkilöstön hyvinvointia. Sairaalaa varten on suunniteltu kuusi uutta tilausteoskokonaisuutta, ja lisäksi potilashuoneisiin ja muihin tiloihin on sijoitettu noin 270 taideteosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. ekologinen Muunneltavat tilat, aurinkokeräimet ja lämmön talteenotto ovat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. edelläkävijä tietotekniikan hyödyntäjänä Potilaspääte tuo jokaiseen huoneeseen tietoa, hyötyä ja viihdettä: kuntouttavia pelejä, päivän kuntoutus- ja hoitoaikataulut, radio, TV, videoyhteys lähiomaisen kanssa. Toimintakykyä edistävän ajan sovellus seuraa, täyttyykö kuusi tuntia aktiivista kuntoutumista päivässä. Kaatumistunnistusjärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisenä sairaalana maailmassa. Etäkuntoutus tuo palvelut kotiin. Ratkaisut on toteutettu muuntojoustavasti siten, että uudet tarpeita ja ideat on mahdollisimman helppo toteuttaa.

Ympäristöystävällisyys

Laadun ja kustannusten hallinta

Monikäyttöisyys ja muunneltavuus

Sujuvat prosessit ja logistiikka

espoon sairaala Tulevaisuuden palvelukonsepti 5

Asiakaskeskeisyys

Kuntouttava ja esteetön ympäristö

Toimivat työolosuhteet henkilöstölle

Uudet teknologiset ratkaisut

Faktoja Espoon sairaala on kuntoutus- ja kotiutussairaala, osa Jorvin kampuksen kattavia sairaalapalveluja. Olemme ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaaja sekä kotona asumisen tukipalvelu. ”Haluamme olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä Suomessa ja peräti Euroopassa.” Sairaala otettiin käyttöön 6.3.2017.

▲

▲ ▲ ▲ ▲ ▲

5 osastoa, 255 potilaspaikkaa: Haavanhoito, psykogeriatria, ortopedinen kuntoutus, neurologinen kuntoutus, infektiot 15 saattohoitopaikkaa: Villa Glims 22 akuutin geriatrian päivystyspaikkaa Hammashoitola Apuvälinepalvelut 400 hoidon ja kuntoutuksen ammattilaista työssä

▲

▲ ▲ ▲ ▲ ▲ ▲ ▲ ▲ ▲ ▲

270 taideteosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon ja Saastamoisen säätiön kokoelmista 13 000 betonielementtiä 24 km ilmanvaihtokanavaa 110 km putkistoja 30 km kaapeliarinoita 1 500 km sähkö- ja telekaapeleita 1 400 vesipistettä 40 sähkö-, tele- ja turvajärjestelmää 700 sähkö- ja telejärjestelmäkeskusta 10 000 valaisinta 8 aurinkokeräintä

IDEA /

Espoon sairaala â&#x20AC;&#x201C; tulevaisuuden palvelukonsepti Juha Metso, perusturvajohtaja

illaisessa sairaalassa toivoisit omia vanhempiasi, muita läheisiäsi tai itseäsi hoidettavan? Ikäihmiset toivovat voivansa asua omassa kodissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Espoon sairaala tukee tätä toivetta, sillä tehtävämme on tarjota kotona asumisen tukipalvelua. Uudet toimintamallit ja tilat mahdollistavat sen, että hoito ja kuntoutus ovat tuloksekkaita. Meiltä pääsee nopeasti hoitoon ja ta-

Yhteydet läheisiin ja arkielämään säilyvät sairaalassaolon aikana.

kaisin kotiin mahdollisimman hyvässä kunnossa. Palvelumme eivät rajoitu sairaalan seinien sisäpuolelle, sillä hoito ja kuntoutus voivat jatkua kotona. Espoon sairaalan on tehty etupäässä ikäihmisille, joita pidämme kuntapalvelujen VIPasiakkaina. Jokainen ansaitsee parasta mahdollista hoitoa ja kannustusta. Toimintaperiaatteemme ovat yksilö- ja perhekeskeisiä, joten otamme myös läheiset mukaan kuntoutumi

seen. Kysymme jokaiselta potilailta, mikä juuri hänelle on tärkeää. Sairaalan arkkitehtuuri tarjoaa jokaiselle sopivassa mittakaavassa sekä yksityisyyttä että yhteisöllisyyttä. Luonto, valo

ja taide ovat voimaannuttavia ja tuovat iloa sekä potilaille, läheisille että henkilöstölle. Nämä ovat myös valtteja osaavan henkilöstön rekrytoinnissa.

Valoisa yhdyskäytävä yhdistää Espoon sairaalan Jorvin sairaalaan.

Espoon sairaalan toimintamalleja ja viihtyisiä tiloja on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Sairaalan tilat ja tekniikka tukevat tiimityöskentelyä, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Espoon sairaalassa jokainen saa keskittyä

ydintehtäväänsä: hoitaja tekee työtä potilaiden kanssa ja keskellä. Hän ei hautaudu kansliaan, pura pakkauksia eikä tarkista tilauslistoja. Kuljetukset, tavarantoimitukset hankitaan logistiikka-alan ammattilaisilta.

Samalla kun Espoon sairaala on asiakaskeskeinen ja henkilöstöystävällinen, se on myös käytännön sote-integraatio. Jorvin kampuksella yhdistyvät Espoon sairaalan geriatrinen osaaminen, HUS-Jorvin erikoissairaanhoidon osaaminen ja yhteiset ympärivuorokautiset tukipalvelut. Kokonaisuuteen kuuluvat myös apuvälinepalvelut, hammashoitola, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä selviämishoitoaseman palvelut.

Miten tähän tultiin Espoon sairaalan historia alkaa jo vuodesta 1917. Silloin ryhdyttiin suunnittelemaan Espoon ensimmäistä sairaalarakennusta, Muuralan sairaalaa. Vuonna 1977 valmistui Puolarmetsän sairaala, joka oli oman aikansa moderni kuntoutussairaala. Sairaalapalvelujen lisäksi Puolarmetsässä oli tarjolla myös pitkäaikaishoitoa, aluksi pienimuotoisesti. Vuonna 2002 Puolarmetsän osastot profiloituivat siten, että syntyi pitkäaikaishoitoa tarjoava Puolarkoti ja kolme geriatrista kuntoutusosastoa. 2000-luvun alkuvuosina lähestyi myös Puolarmetsän peruskorjauksen aika. Alkuperäisenä ideana oli korjata Puolarmetsän tilat ja rakentaa samaan yhteyteen lisäpalveluja. Näine ajatuksinemme lähdimme muutaman asiantuntijan voimin tutustumismatkalle Hollantiin, jossa oli tehty innovatiivisia ratkaisuja ikäihmisten kuntoutuksessa. Matka oli silmiä avaava: kuntoutuksessa on mahdollista saavuttaa paljon enemmän kuin olimme kuvitelleet. Jo kotimatkalla alkoi kiteytyä ajatus, että vanhan rakennuksen paikkaaminen ei riitä. Espoossa asuvat ikäihmiset ansaitsevat uusitut tilat ja ennen kaikkea kokonaan uudenlaiset kuntoutuksen toimintamallit. Tästä ajatuksesta lähti rakentumaan kahdeksankulmainen sairaalakonsepti, jossa asiakas on keskiössä. Mitä lonkkamurtumasta tai aivohalvauksesta toipuva asiakas tarvitsee?

Asiakkaan ympärille lähtivät kuin luonnostaan piirtymään kuntoutukseen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen, työolosuhteisiin, teknologiaan, logistiikkaan, monikäyttöisyyteen, laatuun, kustannuksiin ja ekologisuuteen liittyvät näkökohdat. ”Pois sängystä, mukaan elämään ja arkeen” oli yksi kantavista periaatteista. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että uusi sairaala rakennetaan Puolarmetsän sairaalan tontille, ja samaan kokonaisuuteen sijoitettaisiin myös elä ja asu -seniorikeskus. Vuonna 2008 Espoon kaupunki järjesti kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun, jonka voittajaksi valittiin Orkidea, nimensä mukaisesti orkidean muotoinen kokonaisuus. Orkidea toteutti varsin tarkasti sairaalakonseptissa määriteltyjä asioita, ja lisäksi se oli arkkitehtuuriltaan varsin poikkeava sairaalarakennukseksi. Orkidealle päätettiin hakea rakentajaa 25–30 vuoden elinkaarimallilla. Rakentajilla ei kuitenkaan ollut valmiuksia lähteä mukaan elinkaarimalliin, joten hanke kariutui. Uusi sairaala kuitenkin tarvittiin. Nopeasti syntyi idea sijoittaa se Jorvin sairaalan viereen – tästä saataisiin lukuisia synergiaetuja, kuten yhteiset tukipalvelut sekä saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen välille. Elinkaarimallista luovuttiin, ja sairaala päätettiin toteuttaa suunnittele ja rakenna periaatteella. Tämä sairaala tehtäisiin nimenomaan sairaalahoitoa varten, ei pitkäaikaiseen asumiseen. Pitkäaikaishoito järjestettäisiin kodinomaisissa hoivakodeissa. Uusi sairaala on edelleen alkuperäisen toimintakonseptin mukainen, vaikkakin arkkitehtonisesti pelkistetympi kuin Orkidea. Siinä ei ole pitkiä käytäviä, potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, ja niiden lisäksi on runsaasti yhdessä olemisen tilaa. Potilaita kannustetaan aktiviteetteihin, jotka edistävät kuntoutumista ja hyvinvointia. Myös kestävän rakentamisen periaatteet säilyvät: energiankulutus optimoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan.

Sairaalan valmistuminen on vaatinut monen eri ammattiryhmĂ¤n panosta.

Aarteita matkan varrelta Uuden sairaalan luominen on ollut riemullinen matka. Voi sanoa, että lähdimme matkaan tyhjällä avolavakuormurilla, ja nyt meillä on lava on täynnä aarteita: suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut, tietotekniikan hyödyntäminen etäkuntoutuksessa ja yhteydenpidossa, yhteiset tukipalvelut HUS-Jorvin sairaalan kanssa, taideteokset EMMA – Espoon modernin taiteen museon ja Saastamoisen säätiön kokoelmista. Rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen rinnalla kulki koko ajan ajatus siitä, että toiminnan kehittäminen on kaikkein tärkeintä. Tähän haimme oppia monelta suunnalta, sekä Suomesta että ulkomailta. Opimme henkilö- ja perhekeskeistä ajattelua sekä arvon tuottamisen

ja hukan vähentämisen tärkeyttä. Mukaan tulivat kuntouttava työote, kuusi tuntia kuntoutusta päivässä -periaate ja hoitohenkilökunnan hyödyntäminen täysimääräisesti varsinaiseen potilastyöhön eikä kuljetuksiin tai tavaroiden hyllyttämiseen. Uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa. Merkittävää on myös se, että yhteistyökumppanimme HUS, Kauniainen ja Kirkkonummi luottivat Espoon sairaalan konseptiin ja toimintamalliin. Nyt meillä on iso kampus, ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointihyödyn tuottamisen yli 300 000 asukkaalle.

INNOVAATIO /

Kuntoutuminen on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus Jorma Teittinen, johtava ylilääkäri

airastuminen vaikuttaa kehon ja elimistön toimintaan ja myös mieleen. Maailma voi mullistua hetkessä, kun toimintakyky romahtaa ja terve ihminen joutuu turvautumaan toisen apuun. Aikaisemmin itsestään selvät asiat eivät yhtäkkiä onnistukaan – on opeteltava istumaan, seisomaan, liikkumaan, syömään, puhumaan. Sairaalahoito katkaisee yhteydet sosiaalisiin verkostoihin: konsertti tai kirjastokäynti ei olekaan mahdollinen, mökille ei pääse ja kalareissukin jää haaveeksi.

Läheiset ja taide houkuttelevat kuntoutumaan Läheisillä on tärkeä kannustajan ja rohkaisijan tehtävä. Videoyhteys sairaalasta kotiin tai lapsenlapseen Lontoossa motivoi harjoittelemaan ja kuntoutumaan, palaamaan omaan arkeen. Tapiola Sinfonietta tuo konsertin sairaalan tiloihin, ja musiikkiterapeutti auttaa omilla tiedoillaan ja taidoillaan. Toimintaterapeutin kanssa harjoitellaan päivittäisiä toimintoja, ja fysioterapeutti huolehtii lihasvoiman ja liikkeen palautumisesta. Hoitajat ja lääkärit tekevät työtä kuntouttavalla työotteella: tämä tarkoittaa sitä, että potilas on aktiivisesti mukana kaikessa, mihin hän itse kykenee, ja häntä autetaan silloin, kun hän apua tarvitsee. Espoon sairaalan tilat tukevat kuntoutumista - sairaalaan tulvii valoa ja valo kulkee isojen ikkunapintojen kautta tilasta toiseen. Käytävät ovat avaria ja liikkuminen on esteetöntä. Osastoilla on parvekkeita ja terasseja ja kuntoutuminen jatkuu ulkoilmassa. Tilojen yhteys luontoon on vahva. Yhteisöllisyyttä koetaan

pienryhmien oleskelu- ja ruokailutiloissa sekä ryhmäkuntoutuksessa. Omaa rauhaa ja yksityisyyttä on tarjolla jokaiselle yhden hengen potilashuoneessa. Ja mikä ainutlaatuista, taidetta on kaikkialla. Se toivottaa tervetulleeksi sairaalan aulassa ja pysäköintihallissa, yleisissä tiloissa ja jokaisessa potilashuoneessa. Taide auttaa toipumaan – taiteella on parantavaa ja mieltä eheyttävää voimaa. Se vie katsojan huomiota pois ahdistavista asioista ja vähentää stressiä. Hyvä taide koskettaa katsojan tunnetta, ja se tekee näkymättömästä näkyvää. Taide voi auttaa ihmistä tulemaan omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Kaikki tämä auttaa kuntoutumaan. Houkuttelevat ympäristö vetää puoleensa, pois sängystä ja potilashuoneesta. Lähdemme siitä, että sairaalassa ei maata, vaan kuntoudutaan. Täältä suunnataan kotia kohti. Saattohoito on tästä poikkeus. Villa Glimsissä luomme kodinomaista rauhaa osastolle. Tätä tukevat niin yhteisten oleskelutilojen kalustus, taidevalinnat, saunatila kuin piha-aluekin.

Seinillä ja ilman Kun hieno sairaalarakennus taiteineen kaikkineen on valmis, saattaa tuntua kummalliselta, että olemme suunnitelleet myös seinätöntä sairaalaa. Tietenkin potilaamme tarvitsevat sairaalaa, sen tiloja, laitteita, turvaa ja hoitoa, mutta näemme tulevaisuuden sairaalan myös laajemmin. Sairaala on verkosto, jossa palvelut jatkuvat seinien tuolle puolen. Ei tarvitse olla sairaalassa saamassa hoitoa ja kuntoutusta, kun toimintakyky on korjaantunut siihen pisteeseen, että kotonakin pärjää. Korostamme kaikissa palveluissamme yksilö- ja perhekeskeistä lähestymistapaa. Kotikuntoutus ja muut kotiin vietävät hoitopalvelut ovat tätä parhaimmillaan. Kysymme potilaalta, mitkä asiat ovat hänelle tärkeimpiä, ja aidosti huomiomme ne. Miksi emme siis kuntouttaisi potilasta hänen omassa kodissaan, omassa ympäristössään ja omilla välineillään? Tuntuu oudolta ajatella, että aiemmin saatoimme ottaa potilaita kotoa sairaalan osastoille harjoittelemaan kotona arjessa pärjäämistä. Yhdessä kotihoidon väen kanssa voimme tuoda kotiin niin paljon tukea ja apua, että olo on turvallinen ja arki sujuu. Puhe- ja fysioterapia onnistuu mainiosti videoyhteyden välityksellä. Videoyhteydet auttavat myös pitämään läheiset lähellä. Miten tärkeätä onkaan, että isovanhemman ja lapsenlapsen lämmin yhteys säilyy välimatkoista ja sairauksista huolimatta. Eikä meidän kannata edellyttää omaisilta satojen kilometrien automatkaa, jotta he voivat osallistua mummin hoitoneuvotteluun sairaalassa, kun asiat hoituvat helposti etäyhteyksien välityksellä.

Potilaita ohjataan liikkumaan ja kuntolaitteita on tarjolla osastojen yhteisissä tiloissa.

Poliklinikan odotustila Ulla Virta Pikaritulppaani, 1999 puupiirros pahville EMMA â&#x20AC;&#x201C; Espoon modernin taiteen museon kokoelma

IHMINEN /

Yhden hengen potilashuoneessa Elina Kylmänen, projektipäällikkö

spoon sairaalan yhden hengen potilashuoneet saivat paljon huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Monen mieleen saattoi vilahtaa ajatus siitä, ollaanko sairaalamaailmaan tuomassa turhaa ylellisyyttä, joka ei sinne kuulu. Tarvitseeko sairas yhden hengen huonetta? Kysytäänpä toisin päin: haluaisitko itse toipua vaikka lonkkaleikkauksesta tai aivohalvauksesta vierekkäisissä sängyissä vieraiden ihmisten kanssa? Yhden hengen potilashuoneiden idea ei ole luksuselämysten tarjoamisessa. Kyse on järkevistä, potilaan edun mukaisista hoitokäytännöistä. Yhden hengen huoneet edistävät paranemista eli tuottavat arvoa asiakkaalle. Ne myös vähentävät tilojen tyhjäkäyntiä eli hukkaa. Paremmat hoitotulokset ja kustannussäästöjä – aika hyvä yhtälö!

Jo ensimmäiset viikot sairaalan avaamisen jälkeen osoittivat, että potilaat nukkuivat paremmin omassa rauhassaan. Kun ihmiset ovat sairaita, on tärkeää suojata sitä, mikä heille on tärkeintä. Keskeisimpiä asioita ovat levon mahdollisuus, yksityisyys ja läheisten mukanaolo. Lepo on toipumisessa olennaista. Kun tarjolla on kuusi tuntia aktiivista kuntoutusta päivässä, sen vastapainoksi on tärkeää, että pystyy öisin nukkumaan rauhassa. Mahdollisuus lepoon on yhden hengen huoneessa aivan omaa luokkaansa. Kukaan ei tule vahingossa sänkyysi, availe kaappejasi tai televisiota keskellä yötä. Huonekaverin tarvitsemat valvontakäynnit tai monitorointilaitteiden piippaukset eivät myöskään herättele öisin.

Sairaalainfektiot vähenevät yhden hengen huoneissa. Erityisesti oma wc-tila vähentää kontaktiriskimahdollisuuksia. Tarttuvien tautien varalta ei myöskään tarvitse raivata erillisiä eristyshuoneita, kun jokainen huone on valmiiksi oma yksikkönsä. Logistiikka helpottuu, kun jokainen huone on käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen. Henkilöstön ei tarvitse käyttää aikaa se pohtimiseen, millaisia huoneita missäkin ja milloinkin on vapaana, onko huoneissa miehiä vai naisia, tarvitaanko huoneita erityksissä oleville potilaille. Potilaita ei tarvitse siirrellä, eikä tarvitse jättää tyhjiä potilaspaikkoja sen vuoksi, että osastolla on viisi naista ja viisi miestä tai joku on saanut vatsataudin.

Jokaisessa potilashuoneessa on peili harjoituksia varten (edellisellä aukeamalla). Läheiset voivat viettää aikaa ja yöpyä potilashuoneessa. Ilmoitustaululla voi kertoa päivän tunnelmista.

Myös intimiteettisuoja kohenee. Moni potilas tarvitsee apua intiimeihinkin asioihin. Yhden hengen huoneessa ja siihen sisältyvässä omassa wc:ssä jokaista voidaan auttaa yksityisesti. Ketään ei riisuta, pestä eikä kärrätä wc:hen julkisesti. Lääkärikierrot ja hoitoneuvottelut eivät kuulu verhon takana olevalle naapurille.

Maljakkopuun maljakot ovat vapaasti otettavissa käyttöön potilashuoneisiin. COMPANYn Aamu Song teoksen äärellä.

Yhteydet läheisiin ja normaaliin arkeen on tärkeä säilyttää toipumisen aikana. Läheisten kanssa voi keskustella omassa rauhassa yksityisistä asioista, joko kasvokkain tai etäyhteydellä; jokaisessa potilashuoneessa on laitteet tätä varten. Asioita ei jää sanomatta sen takia, että puhumiselle ei löytyisi tilaa. Saattohoidossa myös lemmikkejä voi tuoda kyläilemään – tästä tuli useita tiedusteluja sairaalan avaamisen yhteydessä. Myös kukat ovat sallittuja, mikä on sairaalamaailmassa harvinaista. Kukkia ei enää tarvitse vältellä muiden ihmisten allergioiden vuoksi. Jokaisella osastolla on Maljakkopuu, jonka oksilta voi poimia maljakon kukille. Läheiset voivat myös yöpyä potilashuoneessa. Jokaisessa potilashuoneessa on nojatuoli, joka muuntuu käden käänteessä omaisen sängyksi. Yöpymistä varten ei tarvitse tehdä erityisjärjestelyjä. Läheisillä on myös keskeinen rooli kuntoutumisen kannustajina. Seurustelun ei tarvitse jäädä potilashuoneen seinien sisälle, sillä sairaalassa on elämää, joka houkuttelee liikkumaan: kahvila-ravintola, pienimuotoisia kaupallisia palveluja, minikirjasto ja taidetta. Käytävien kuntolaitteilla voi harjoitella ja näyttää läheisille omaa edistymistään. Jokaisen potilashuoneen ikkunasta näkyy hyvin ulos. Sään, luonnon ja kadun tai pihan tapahtumien seuraaminen on usein tärkeää potilaille. Siksi potilashuoneiden ikkunat ovat suuret, ja ikkunoiden alareuna on mahdollisimman alhaalla. Ulos näkee sekä istumakorkeudelta että vuoteesta. Sairaalapäivä on asiakkaan näköinen. Päiviä ei määritä se, että kaikille tehdään tietyt asiat tiettyyn aikaan, vaan sairaalassakin arki voi jatkua oman näköisenä. Omassa potilashuoneessa voi nukkua pitkään, ei tarvitse herätä aamuvirkun huonekaverin tahtiin. Päätteeltä voi seurata itselle tärkeitä asioita, oli se sitten urheilua, pörssikursseja, konsertteja tai saippuasarjoja.

Espoon sairaalan arkkitehtuuri Kari Palaste, pĂ¤Ă¤suunnittelija

Sairaalan julkisivu lounaan puolelta

SR – Suunnittele ja rakenna

spoon sairaala on suunniteltu täyttämään jo suunnittelukilpailuvaiheessa tilaajan ja käyttäjän Kiinteistö Oy Espoon sairaalan edustajien sekä tulevan henkilökunnan asettamat tavoitteet ja vaatimukset mahdollisimman hyvin. Rakennus on suunniteltu toiminnoiltaan selkeäksi, sisätiloiltaan valoisaksi ja helposti hahmotettavaksi sekä liikenteen kannalta yksinkertaiseksi ja esteettömäksi. Näiden ominaisuuksien ansiosta se myös ylsi kaksivaiheisen laatukilpailun selkeästi parhaimmaksi. Hankintasopimuksen jälkeen sairaalan tilaja rakennusrunkosuunnittelu jatkui hyvin nopealla tahdilla. Maanrakennustyöt käynnistyivät samanaikaisesti. Suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä SR-urakoitsijan ja pääsuunnittelijan ohjaamina sairaalan tulevien käyttäjien ja tilaajan edustajien kanssa. Toiminnallisen ti-

lamitoituksen pääperiaatteiden varmistuttua rakennuksen runkojärjestelmän sekä ulkovaipan suunnittelu pystyttiin eriyttämään sisäpuolisten toiminnallisten tilojen tarkentuvasta suunnittelusta, mikä loi edellytykset nopealle rakentamisaikataululle.

Pysäköintilaitos Espoon sairaalassa sairaalatoiminnan tilat sijoittuvat neljään maanpäällisen kerrokseen. Noin 1000 auton paikoitustilat on toteutettu kolmeen alimpaan kerrokseen sairaalatilojen alapuolelle. Säältä suojattu saattoliikenne ohjautuu näistä ylimpään eli K1-kerrokseen, minne myös sairaskuljetusajoneuvot mahtuvat. Pysäköintitilojen jokaisesta kerroksesta on kulkuyhteys Espoon sairaalaan rakennuksen keskellä sijaitsevaa hissiryhmää tai sairaalan pääporrasta

Potilasosastoilla on käytetty tunnistusvärejä ja pehmeää muotokieltä.

käyttäen. Koska autopaikoitus palvelee suurelta osin myös HUS:in Jorvin sairaalaa, on kulkuyhteys Jorvin sairaalaan huomioitu. Hissiryhmän ja portaan kautta pääsee 2. kerroksen tasolla olevalle, sairaaloiden väliin rakennetulle uudelle lasiseinäiselle yhdyskäytävälle.

Ensimmäinen kerros Sairaalan pääsisäänkäynti sijaitsee 1. kerroksessa, missä sairaalan keskeiseen pääaulaan liittyvät välittömästi aula- ja yleisöpalvelutilat kokoustiloineen, kahvila-ravintolatiloineen sekä kaupalliset palvelut. 1. kerroksessa sijaitsevat sairaalatoimintojen osalta poliklinikka- ja kuntoutuspalvelut, kotisairaalan tilat, hammashoitola, apuvälinekeskus, saattohoitoyksikkö Villa Glims sekä lisäksi sairaalan koko henkilökuntaa palveleva iso taustatyötila, Konttori.

Potilasosastot Potilasosastot on sijoitettu 2. ja 3. kerrokseen siten, että molemmissa kerroksissa sijaitsee yksi neljän pienryhmän ja yksi kolmen pienryhmän osasto. Näiden välissä on sairaalan keskeinen pääporras ja hissiryhmä. 4. kerroksessa on lisäksi vielä yksi kolmen pienryhmän potilasosasto. Jokaisessa pienryhmässä on 15 potilashuonetta, jolloin potilasosastoista muodostuu joko 45 tai 60 potilaan suurosastoja. Sairaalarakennuksen ulkoakin havaittavaan perusmuotoon vaikuttaa oleellisesti 270 potilashuoneen vaatima suuri ulkoikkunoiden määrä ja julkisivupinta-alatarve, koska kaikki rakennuksen yhden hengen potilashuoneet sijaitsevat rakennuksen ulkoseinällä. Asemakaavan rajoittaessa rakennuksen ylimpien räystäiden korkeusasemia ei rakennuksesta voitu suunni-

Sairaalan yhteys luontoon on vahva.

tella korkeampaa. Tästä johtuen suuri ikkunaja ulkoseinäpinta-alatarve on toteutettu rakennuksen kampamaisella perusmuodolla.

Tilojen muotokieli Sairaalarakennuksen kampamainen rakenne helpottaa asiakkaiden ja vierailijoiden liikkumista sekä tilakokonaisuuksien hahmottamista sairaalan sisätiloissa. Avarilla näkymillä ulos luontoon ja sisäpihoille sekä runsaalla luonnonvalolla, monipuolisella valaistuksella, harkituilla väreillä ja materiaaleilla myös osaltaan vahvistetaan viestiä tilojen käyttötarkoituksesta, mikä edesauttaa tilakokonaisuuksien tunnistamista. Sisätilojen arkkitehtuurille on ominaista väljät ja polveilevat käytävä- ja aulanäkymät. 1. kerroksen tasolla käytävätilat ovat lasiseinin ja automaattisesti avautuvin lasiovin yhteydessä sisäpihoihin, joita käytetään ulkoiluun sekä aktiivisesti kuntoutukseen ja apuvälineiden testaukseen, saattohoito-osastolla potilaiden ja omaisten yhteisiin hetkiin. Aula- ja käytävätiloja hyödynnetään potilasosastoilla vapaan oleskelun lisäksi sekä omaehtoiseen että ohjattuun kuntoutukseen erilaisine kuntoutuslaitteineen. Sairaalan suorakulmaisuuden vastapainoksi suunniteltiin potilasosastojen keskeisiin tiloihin poikkeava, pyörein kulmin ja erisuuntaisin seinin rakennettu tilasarja pilkkomaan ja elävöittämään laajoja yhtenäisiä sisätilakokonaisuuksia. Tämä tilanoppasarja on myös väritykseltään muista sisäväreistä poikkeava edesauttamaan tilakokonaisuuden tunnistettavuutta asiakkaita ja vieraita ajatellen.

Sisätilojen väritys on rauhallista ja valoisaa. Jaakko Mattila Materia, 2016 EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Yleisilme Sairaalan sisätilojen avaraksi haluttuun yleisilmeeseen vaikutetaan laajasti toteutetuilla käytävä- ja huonetiloja rajaavilla lasiseinillä ja yläikkunanauhoilla. Niiden kautta mahdollistuvat monipuoliset näkymät tiloista toisiin ja jopa toisten tilojen kautta ulos asti. Jokaiseen potilashuoneeseen on myös sairaalan henkilökunnan toiveesta suunniteltu iso sisäikkuna pienryhmän yhteisten tilojen suuntaan edesautta-

maan yhteisöllisyyden syntymistä asiakkaiden välille ja asiakkaiden ja henkilökunnan kesken sekä tarvittaessa helpottamaan valvottavuutta. Sisäseinien läpinäkyvyyttä voidaan haluttaessa rajoittaa ja ehkäistä erilaisin järjestelyin. Sairaalan sisätilojen värimaailma on tietoisesti suunniteltu rauhalliseksi ja valoisaksi. Tässä on myös otettu huomioon käyttäjän tekemien merkittävien kuvataidetilausten ja -hankintojen sekä EMMAn mittavan taidekokoel-

man esillepanoa. Värisuunnittelussa on kuitenkin huomioitu riittävät kontrastit huonosti näkeviä ihmisiä ajatellen. Osassa aula- ja käytävätilojen seiniä sekä sisäovi- ja ikkunarakenteissa on käytetty voimakkaampia värisävyjä. Irtokalusteissa valitut värisävyt ovat enimmäkseen maanläheisiä, mutta paikoitellen niissäkin on käytetty iloisia ja kirkkaita värejä piristykseksi.

Sairaala ja miljöö Ulkoarkkitehtuuriltaan Espoon sairaala muodostaa itsenäisen kokonaisuuden Jorvin sairaala-alueella ja rajaa samalla selkeästi Jorvin sairaala-alueen läntisen reunan Karvasmäentien suuntaan. Sairaalan ulkoarkkitehtuuri on suunniteltu esteettisesti korkeatasoiseksi, ihmisläheiseksi, helposti lähestyttäväksi sekä luontevasti ympäristöönsä sopivaksi. Potilasosastosiipien päätyjen sinisävyisten lasiverhousten valkoiset kehysaiheet rytmittävät länsi- ja itäjulkisivuja voimakkaan graafisesti kun taas sisäpihoilla potilassiipien väleissä arkkitehtuuri on rauhallisempaa nauhaikkuna-aiheineen. Sisäpihat rajautuvat omiksi tiloikseen ja samalla osaksi rakennuksen kokonaisuutta, joita rajaavat ylimpien kerrosten maisemapalkistot. Pääsisäänkäynti- ja sisäpihatasoilla julkisivuverhouksen lasielementeissä sekä ulkotilojen alakatoissa on käytetty lämpimiä värisävyjä kun taas ylemmissä kerroksissa lasielementtien värisävyt lähestyvät potilassiipien päätyjen sinertäviä sävyjä. Maanpäälliset sairaalaosat ovat kokonaisväritykseltään vaaleita myös rakennusvalvonnan toiveesta. Pysäköintitilojen ulkoväritys on poikkeavasti tummahko viestittäen erilaisesta toiminnasta ulkoseinien sisäpuolella. Pysäköinnin alimmat kerrokset on lisäksi maisemoitu puu- ja pensasistutetuin korkein maapenkerein Karvasmäentien laskiessa Turuntien suuntaan. Piha- ja liikennetilat on suunniteltu huolellisesti osaksi sairaalakokonaisuutta. Sisäpihoilla puu- ja pensasistutukset on toteutettu betonisiin istutusaltaisiin ja pihat varusteltu istuskeluryhmin ja pihakalustein sekä kuntoutus- ja testilaittein. Kaikilta pihoilta on esteetön kulkuyhteys sairaalan sisätiloihin.

Taide osana toipumisen ympäristöä – Espoon sairaalan taideohjelma Henna Paunu, intendentti, kokoelmat

spoon sairaalan taideohjelmaan ja tilausteosten toteuttamiseen osallistuminen on laajin julkisen taiteen hanke, johon EMMA – Espoon modernin taiteen museo on osallistunut. Sairaalaan on sijoitettu ennätysmäärä EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista. Taidehankkeen linjauksista, valinnoista ja ohjauksesta vastasi sitä varten perustettu oma taidetoimikunta, johon kuuluivat EMMAn lisäksi sairaalan rakennuttajan ja käyttäjän sekä suunnittelijan edustajat. Taidetoimikunta määritteli tavoitteet taideohjelmalle ja taiteen sijoituspaikat. Taiteen tarkoitus sairaalassa on edistää hyvinvointia, hyviä elämäntapoja ja tervehtymistä. Taide myös pysäyttää, tuo iloa, herättää ajattelemaan, luo vuorovaikutusta ihmisten välille, lisää viihtyisyyttä ja välittää niitä arvoja, joihin sairaalan toiminta perustuu. Sairaalan erityisyys taiteen

sijaintipaikkana huomioitiin taiteilija- ja teosvalinnoissa. Tilausteosten suunnittelussa pyrittiin teosten integroimiseen arkkitehtuuriin ja tilallisten kokemusten luomiseen. Taiteen itseisarvo pyrittiin silti säilyttämään ja taiteilijoille annettiin vapautta ideoimiseen. Teokset edustavat laaja-alaisesti erilaisia tekniikoita sekä toteutustapoja, mutta ne muodostavat samalla sisällöllisesti yhtenäisen temaattisen ja visuaalisen kokonaisuuden. Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille tulee esille monissa teoksissa. Espoon sairaalan taideohjelma koostuu kuudesta tilausteoksesta, poliklinikan odotustilan videoteoksesta sekä potilashuoneisiin, tauko- ja yleisiin tiloihin sijoitetusta lähes kolmestasadasta teoksesta, joiden valintaan sairaalan henkilökunta osallistui. Kyseessä on myös EMMAn ensimmäinen julkisen taiteen hanke, jossa museon yleisötyö on mittavassa roolissa.

Espoon sairaalan taidetoimikuntaan kuuluivat perusturvajohtaja Juha Metso (pj), suunnittelupäällikkö Juha Iivanainen, museonjohtaja Pilvi Kalhama, projektipäällikkö Elina Kylmänen, pääsuunnittelija, arkkitehti Kari Palaste, intendentti Henna Paunu ja teatterinjohtaja Kirsi Siren. Hankkeen taide koordinaattorina toimi kuvataiteilija, taiteen tohtori Matti Tainio.

Uudet teokset COMPANY eli Aamu Song ja Johan Olin suunnittelivat Maljakkopuu-teoskokonaisuuden sairaalan potilasosastoille. Yksittäinen maljakkopuu muodostuu metallisesta runko-osasta, jonka haarakkeisiin voi asettaa erikokoisia ja -värisiä suupuhalletusta lasista valmistettuja liukuvärjättyjä maljakoita. Puu elää ja muuntuu jatkuvasti, kun maljakoita asetetaan eri tavoin ja

käytetään potilashuoneissa. COMPANYn teos on kaikkien kävijöiden ulottuvissa: kaksi puuta löytyy jokaisen seitsemän vuodeosaston pienryhmien sisäänkäyntien tuntumasta sekä saattohoito-osastolta. Maljakkopuita on sairaalassa yhteensä 18 kappaletta. Puhallettujen maljakoiden valmistuksesta on vastannut nuutajärveläinen Lasisirkus -yritys.

COMPANY / Aamu Song, Johan Olin Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA â&#x20AC;&#x201C; Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Kirsi Kivivirran teokset koostuvat metallilevyn päälle liimatuista keramiikkapaloista. Viimeistelyvaiheessa reunasaumat häivytettiin.

Kirsi Kivivirran keramiikkateokset koostuvat valkoisista keraamisista paloista, joista yhdessä muodostuu orgaanisia ja yhtenäisiä reliefimäisiä pintoja. Teokset ovat harmonisia, niissä on esittäviä elementtejä veden olomuotoihin liittyen. Aihe kuvaa veden merkitystä elämälle ja liittyy alueella sijainneisiin terveyslähteisiin.

Kokonaisuuteen kuuluu kuusi reliefiä ja ne sijaitsevat yhden keskeisimmän sisääntuloreitin yhteydessä parkkihallien hissiauloissa kolmessa kerroksessa, kussakin on aina kaksi teosta. Alimmassa kerroksessa teoksissa kuvattu vesi virtaa vapaana ja ylimmässä se on kuvattu astioissa.

Kirsi Kivivirta Vedet, 2016 lasitettu posliini EMMA â&#x20AC;&#x201C; Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Jaakko Mattila on toteuttanut teoskokonaisuuden sairaalan saattohoito-osastolle. Teossarja koostuu suurikokoisista abstrakteista akvarelleista, joiden väri- ja muotomaailma on läpikuultavaa, kirkasta ja kevyttä. Teokset ovat luonteeltaan metafyysisiä tuoden esiin fysikaalisen todellisuuden ulkopuolisia symbolisia tasoja. Mattilan mukaan teokset eivät esitä tai pyri sanomaan mitään erityistä eivätkä ole sidottuja aikaan tai paikkaan. Teoksissa esiintyy ympyröitä ja valumajälkiä, joista syntyy liikkeen ja tilan vaikutelmia. Kuvat ovat monitulkintaisia - niissä voi nähdä palan mikro- tai makrokosmosta.

Jaakko Mattila toteutti neljä teosta sairaalan saattohoito-osastolle. Valon dialogi, 2016 akvarelli EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Poliklinikan odotusaula Happy Hour, 2013 video, pituus 2 h 2 min EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Renja Leinon videoteos Happy Hour hankittiin ostoteoksena sairaalan poliklinikan odotustilaan. Teoksessa on kuvattu lintujen talviruokintapaikkaa, jossa on tarjolla siemeniä ja talia runsaana ripustuksena. Teos on virtuaalinen ikkuna suomalaiseen luontoon, kuin uudenlainen helppohoitoinen ja eettinen akvaario, joka tarjoaa katsottavaa ja kuunneltavaa odottaville asiakkaille. Ihminen on iät ajat ruokkinut lintuja, jotta ne säilyisivät hengissä talven yli ja niiden elämää on samalla kiehtova seurata.

NioRautiainenToikka, eli Leena Nion, Taneli Rautiaisen ja Jenni Toikan muodostama ryhmä, on työskennellyt yhdessä tilallisten, toiminnallisten ja usein motorisoitujen teosten toteuttajana. He ovat käyttäneet teoksissaan yllättäviä ja arkisia, materiaaleja kuten siimaa, heijastimia tai kaihtimia. Teoksissa olennaista on paikkasidonnaisuus, minimalistinen pelkistetty muotokieli ja valon käyttäminen osana teosta. Työryhmän teos (In)Sight on Espoon sairaalan Hiljaisessa huoneessa, joka sijaitsee sairaalan pohjakerroksessa muiden palveluiden lähettyvillä. Tilaa käytetään pienimuotoisiin

tilaisuuksiin ja hiljentymiseen. Teos on rakennettu pitkistä lasisoiroista, jotka on pinottu päällekkäin seinämäksi. Röpelöinen pinta läpäisee ja heijastaa valoa luoden veden kaltaisen, välkehtivän ja orgaanisen pinnan vihertävän sävyn eri tummuusasteissa; mitä paksumpi lasi, sen tummempi väri. Katsojan liike teoksen edessä luo heijastuksia. Teokseen muodostuva horisontaalinen kuviointi tasapainottaa ja antaa kiinnekohdan katseelle. Lasi on kerätty sairaalan rakentamisessa mukana olleen yrityksen ylijäämämateriaalista.

Hiljaisessa huoneessa Minna Nyqvist, EMMAn projektiassistentti

Nio, Rautiainen ja Toikka toimivat itsenäisinä taiteilijoina, mutta ovat toteuttaneet yhteistyöprojekteja kymmenen vuoden ajan. Taiteilijat tutustuivat toisiinsa Kuvataideakatemiassa. Kädenjälki, tekniikka ja katsontatapa ovat jokaisella omanlaisensa, mutta tilallisen ajattelun voisi sanoa yhdistävän heitä. (In)Sight oli Niolle ja Toikalle ensimmäinen julkisen taiteen teos. Taiteilijat kertovat, että huumori on ryhmän voimavara. Kaikissa teoksissa on tietyt työvaiheet: rakentamista on paljon ja notkahdukset, toisen kannattelu ja usko asioiden ratkeamiseen aaltoilevat. Kaikki ideat prosessoidaan lävitse keskustellen, eli töihin liittyy myös kielellinen taso.

Merkittävä tila ”Lasi vertautuu ihmiselämän haurauteen: se on kovaa, mutta helposti särkyvää. Ajateltiin, että se sopii sairaalamiljööseen ja Hiljaiseen huoneeseen”, Rautiainen muisteli lasin valintaa materiaaliksi. Alussa taiteilijat kokivat lasin materiaalina haastavaksi. Teoksesta ei haluttu koristeellista. He ryhtyivät pohtimaan aihetta sakraalitaiteen ja kirkkoarkkitehtuurin kautta käymällä lävitse Aalto-yliopiston kirjaston arkkitehtuuriosastoa. Otaniemen kappeliin tehty

ratkaisu tuntui kiinnostavalta. Siellä alttaritaulun kohdalla avautuu suuri maisemallinen ikkuna. Samoin he vierailivat Tapiolan kirkossa, missä oli sattumalta käynnissä siunaustilaisuus. Sen vuoksi he eivät päässeet sisälle kappeliin. Kokemus havainnollisti niitä monia tunnelmia, joita tilassa saatetaan kokea.

Hukkalasista uudeksi elementiksi Taiteilijat päätyivät käyttämään sairaalaan ikkunat toimittaneen firman ylijäämälasia. Kierrätyslasi sopi budjettiin ja oli ideologinen valinta. Ekologisista syistä ei haluttu kuluttaa enempää uutta materiaalia. Kun lasifirma valmistaa ikkunaelementin, se suoristetaan oikeankokoiseksi arkiksi 90 asteen kulmaan leikkaamalla reunasta kapea soiro pois. Teoksen muoto ratkesi näin monen tekijän summana: kun lasiarkin pitkä sivu sattui täsmäämään huoneen mittoihin, voitiin sävyjen rytmiä alkaa hahmotella. Lattia vahvistettiin yli 3000 kg painavan teoksen alla. Kun lasisoirot päätettiin koota yhteen UV-liimalla, löytyi asiantuntija ja liimamestari Virosta. Taiteilijoiden mukaan monet heidän projekteistaan ovatkin olleet tutustumismatkoja uusille ammatillisille alueille.

NioRautiainenToikka (Leena Nio, Taneli Rautiainen, Jenni Toikka) (In)Sight, 2016 lasi, metalli EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Oona Tikkaojan teos kohoaa sairaalan pääoven ulkopuolella. Takana näkyy Jorvin sairaalaan vievä yhdyskäytävä. Helix, 2016 alumiini, ledivalaistus EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Oona Tikkaojan geometrinen veistos Helix sijoittuu ulkotilaan sisäänkäyntialueen katoksen pylonien väliin. Teos on muodoltaan säännöllinen kierre, joka koostuu tasasivuisista alumiinikolmioista. Kierre muistuttaa luonnon tarkoista rakenteista ja tuo mieleen DNA:n kaksoiskierteen ja molekyylit. Teos on ulkopuolelta mattavalkoinen, sisäpuolen värityksenä on erilaisia sinisen sävyjä kiiltävänä. Värit korostavat muotoja ja liittyvät sairaalan arkkitehtuuriin. Spiraalimuodon voi nähdä linkittyvän myös lääketieteen symboliin Asklepioksen sauvaan. Teoksen elementtinä oleva kolmiomuoto liittyy Jorvin sairaalan yhdyssillan tukirakenteisiin. Hanna Vihriälä käyttää usein teoksissaan yllättäviä materiaaleja. Sairaalan teosten lähtökohdat löytyvät luonnonkasveista ketohanhikista ja suolaheinästä. Teokset rakentuvat eri-

kokoisista, teräsvaijereihin pujotelluista akryylihelmistä, jotka muodostavat rasteroidun ja lähes abstraktin, kolmiulotteisen kuvan kasveista. Teosten sijoittuminen kattoon mahdollistaa suuren koon ja runsaan materiaalin käytön. Teoksissa on kaiken kaikkiaan noin 350 000 eriväristä ja erikokoista helmeä. Aulatilassa Ketohanhikki luo odottamisen hetkiin rauhallisen, valoisan tunnelman. Teoksen rakenne on ympyränomainen ja ornamentaalinen muistuttaen mandalaa. Suolaheinä on muodoltaan pitkänomainen toistaen käytävämäistä tilaa, jossa se sijaitsee ravintolan edustalla. Teokset hahmottuvat alapuolelta, mutta niitä voi katsella myös eri suunnista. Kaukaa ne näyttävät väripilviltä. Taiteilija on halunnut luoda paikkoja pysähtymiselle, havainnoille ja vahvistaa hetkellisyyden kokemuksia ja hakenut visuaalista vastapainoa sairaalan pelkistetylle arkkitehtuurille.

Hanna Vihriälän teokset muodostuvat kattoon ripustetuista helminauhoista. Ketohanhikki, 2016 teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

EMMAn kokoelmat sairaalassa Uusien teosten lisäksi sairaalaan on sijoitettu teoksia EMMAn ja Saastamoisen säätiön kokoelmista. Suurimman kokonaisuuden muodostavat potilashuoneiden sekä osastojen yhteisissä tiloissa ja henkilökunnan taukotiloissa olevat teokset. Uudet ja vanhemmat teokset muodostavat suunnitellun eheän kokonaisuuden, jonka lähtökohtana on ollut sairaalan arkkitehtuurin ja toimintojen huomioiminen. Espoon sairaalan taideohjelman toteutus on ollut EMMAlle suuri ponnistus ja erittäin positiivinen hanke. Sairaalan rakennuttajan ja käyttäjäm tahtotila taiteen merkityksestä sairaalan toiminnassa on ollut taideohjelman toteutumisessa ratkaisevan tärkeää. Pääsuunnittelijan ja koordinaattorin kiinteä osallistuminen taiteilijoiden työskentelyn mahdollistamiseen on luonut puitteet parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pyrkimiselle. Yhdessä toimimalla on saatu aikaan vaikuttava julkisen taiteen kokonaisuus, josta Espoo voi olla ylpeä. EMMAssa ollaan valmiita taas uusiin julkisen taiteen tehtäviin Espoossa.

Osasto 1:ssä tulijaa vastaanottaa Jim Wichmannin hehkuvansininen teos. Still alive II, 1993 EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Taideteosten tie emmasta Espoon sairaalaan Liisa Smeds, amanuenssi, kokoelmat

Henkilökunnan taideraati

uteen sairaalaan siirtyvä henkilökunta otettiin hyvissä ajoin mukaan taidevalintoihin, jotka koskivat ensisijaisesti heidän omia tauko- ja taustatyötilojaan. Henkilökunta valitsi keskuudestaan kymmenhenkisen taideraadin, jossa oli edustettuna sairaalan eri yksiköt. Ryhmä kokoontui kolme kertaa EMMAn tiloissa huhti-toukokuussa 2016. Teosten esivalinta oli tehty EMMAn toimesta jättäen raadille runsaasti vaihtoehtoja. Henkilökunnan taideraadilla oli apuna val-

kokankaalle heijastetut sairaalan pohjapiirustukset mittoineen ja A4-kokoiset kuvat teoksista. Tietokoneiden aikakaudella harvinaiset, kädessä pidettävät teoskuvat toivat työskentelyyn konkretiaa, ja niitä oli helppo pyöritellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Kolmiulotteisen kuvan hahmottaminen sairaalan tiloista pohjapiirustusten avulla tuntui ongelmalliselta. EMMA sijoittaa jatkuvasti kokoelmaansa Espoon kouluihin, päiväkoteihin, virastoihin ja laitoksiin. Taideteokset valitaan yleensä siinä vaiheessa, kun tilat ovat valmiina kalustusta myöten.

Vasemmalla Irma Weckmanin keramiikkareliefiä (Ikaros, 1988) ripustetaan pääaulan seinälle. Sairaalan henkilökunta valitsi teoksia yhdessä EMMAn kanssa.

Uuden tilanteen edessä, pientä jännitystä tuntien EMMAssa valmistauduttiin henkilökuntaraadin saapumiseen. Työskentely pelkkien pohjapiirustusten avulla ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan taideraatilaisia. He kävivät työhön innostuneina ja pian iloinen puheensorina täytti EMMAn neuvotteluhuoneen. Saman pöydän ääressä välillä istuen ja välillä seisten teoksia soviteltiin tuleviin tiloihin ja tulokset kirjattiin ylös. Vaikka ryhmän jäsenet eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, kaikki osallistuivat valintoihin tasavertaisesti ja löysivät itseään miellyttävät vaihtoehdot. Työskentelyä leimasi innostuksen lisäksi varma taiteellinen näkemys. Parituntiset istunnot kuluivat nopeasti ja monet valinnaisiksikin tarkoitetut teokset päätyivät valittujen listalle. Teosten esivalinnan aikana tietyt värit herättivät keskustelua EMMAn oman henkilökunnan keskuudessa. Pohdittiin esimerkiksi, voiko paljon punaista sisältäviä teoksia valita sairaalaympäristöön. Raatilaiset sitä vastoin suhtautuivat kaikkiin väreihin yhtä suurella innostuksella. He halusivat työtiloihinsa paljon värejä tuomaan iloa joskus rankkaankin sairaalatyöhön. Kaksi taidemaalari Ipi Kärjen kirkkaanpunaista maalausta raati valitsi ilman epäilyksen häivää osasto 2:lle. Suosikeiksi nousivat myös mm. Espoossa pitkään työskennelleen, taidemaalari, koloristi Marjaana Savanderin maalaukset, jotka valittiin useampaan henkilökun-

nan taukotilaan. Entisistä työtiloistaan Jorvin sairaalasta henkilökunta halusi ottaa mukaansa espoolaisen taidemaalari Pekka Muinosen kirkkaankeltaisen maalauksen (1999). Maalaus löytyy nyt osaston 4 sisääntulon seinältä. Henkilökunnan osallistumisen taideteosten valintaan toivotaan vaikuttavan työssä viihtymiseen ja sitä kautta lisäävän työhyvinvointia. Kun henkilökunta on voinut itse vaikuttaa päätöksiin, teokset tulevat läheisemmiksi ja niistä halutaan myös pitää huolta. Oli hienoa nähdä, kuinka raatilaiset jo teoksia ja sijaintipaikkoja valitessaan huomioivat teosten kunnossa säilymisen. Teoksia on sijoitettu myös Espoon sairaalan päivystysosastolle, joka sijaitsee Jorvin sairaalan uudessa laajennusosassa. Tälle osastolle taideteokset valittiin ja ripustettiin jo vuoden 2016 puolella. 65

Potilashuoneiden taide Sairaalan potilashuoneiden viihtyvyyden ja kodinomaisuuden lisäämiseksi jokaiseen käyttöön otettuun (225 kpl) yhden hengen huoneeseen sijoitettiin taideteos EMMAn kokoelmista. Saastamoisen säätiö oli halukas tulemaan mukaan omalla taidekokoelmallaan, mikä osaltaan kasvatti teosten valikoimaa. Valintatyö alkoi syksyllä 2015 EMMAn oman henkilökunnan toimesta. Valinnassa oli hyvänä tukena Puolarmetsän sairaalaan rakennettu mallihuone, missä oli mahdollista käydä luomassa kokonaiskuva tulevasta potilashuoneesta ja ottamassa mitat taiteelle varatusta seinästä.

Osmo Kivimäen teokset sijaitsevat osasto 3:n sisäänkäynnin yhteydessä.

Potilashuoneiden taiteen tekniikaksi valittiin käytännöllisyyden vuoksi grafiikka, jonka kehykseen kuuluu aina teosta suojaava lasi. EMMAn kokoelmassa on paljon grafiikkaa. Teoksista osaa on säilytetty ilman kehyksiä ja osan kehykset olivat taas huonokuntoisia. Oli siis pyöräytettävä vauhtiin melkoinen ruletti teosten valinnan jälkeen: nouto teosten säilytystiloista, konservaattorin tarkastus ja toimenpiteet, kehystäminen ja valokuvaus. Monen museoammattilaisen aikaa ja panostusta vaatinut valmistelutyö koski myös muiden tilojen taidetta. Veistokset puhdistettiin, maalaukset tarpeen vaatiessa konservoitiin ja kehystettiin siinä missä grafiikkakin.

Teosten ripustaminen toteutettiin noin kahden viikon aikana keväällä 2017.

Teosten valinnassa huomioitiin niiden sopivuus sairaalaympäristöön. Haluttiin myös tuoda esille Espoon sairaalan perusajatusta taiteen eheyttävästä vaikutuksesta ja luonnon merkityksestä parantavana voimana. Mukana on paljon seesteisiä maisemia ja kasvi- ja eläinaiheita sekä kodikkaita asetelmia 1900- ja 2000-luvuilta. Abstraktia taidetta edustavat esim. kuvataiteilija Ernst Mether-Borgströmin kirkkaat väri- ja muotosommitelmat. Taideteosten kautta välittyvät taiteen eri aikakaudet ja tyylisuunnat. Espoon sairaalan myötä toiminta Puolarmetsän sairaalassa päättyi ja henkilökunnan toiveesta osa taiteesta siirtyi heidän mukanaan uuteen sairaalaan. Taidemaalari Erkki Hienoselta tilattiin 1978 Puolarmetsän sairaalan aulaan abstrakti maalaus (1979). Kun teos saatiin irrotettua seinästä, se kuljetettiin EMMAan puh-

distettavaksi. Monumentaalisen teoksen kokonaismitta on 270x540 cm ja se koostuu viidestä osasta. Konservoinnin jälkeen näyttävä maalaus ripustettiin Espoon sairaalan 4. kerroksen hissiaulaan. Puolarmetsän sairaalaan aikanaan hankitut veistokset saivat paikkansa uuden sairaalaan toimistotiloissa, Kari Juvan pronssiveistos Äiti ja lapsi, (1977) sekä Jussi Koivusalon graniittiveistos , (1977). Kumpikin taiteilija asui ja työskenteli Espoossa. Potilasosastoille sijoitettiin Tapiolan Nallenpolun ateljeetalossa pitkään asuneen ja työskennelleen taidegraafikko Erkki Hervon grafiikan vedokset vuodelta 1978. Kolme taidemaalari Seppo Pohjosen maalausta sarjasta (1999) löytyy poliklinikan käytävältä, 1. kerroksesta. Joulukuussa 2016 alkoivat sairaalan tilat ja kalustaminen olla niin pitkällä, että voitiin käy-

dä teoskuvien ja metrimitan kanssa toteamassa, olivatko teosvalinnat onnistuneet. Vaikka valintatyössä oli ollut käytettävissä pohjapiirustukset mittoineen, jotkut tilat ja seinät osoittautuivat arvioitua pienemmiksi. Esimerkiksi Suun hygieniaosaston taukotilaan valituista, kuvataiteilija Elsa Ytin grafiikan vedoksista vain toinen mahtui. Kalusteiden voimakkaiden värien vuoksi valittiin teoksista vaaleampi (1987). Kun EMMAn kokoelmien 272 teosta olivat

valmiina lähtöön, ne pakattiin tulevan sijaintipaikan mukaan järjestettyinä ja kuljetettiin sairaalaan. Kokeneelta työparilta vei teosten ripustaminen sairaalan seinille runsaat kaksi viikkoa, mikä oli arvioitua vähemmän. Kun tietyt paikka- ja mittakoordinaatit oli selvitetty potilashuoneissa, ripustaminen sujui ripeästi. Muissa tiloissa täsmällisen paikan ja korkeuden löytyminen vei enemmän aikaa ja vaati tarkkaa silmää: ”Korkeus on hyvä, mutta sivusuunnassa hiukan vasemmalle. Nyt on hyvä!”.

Mieluisaa taidetta työtiloihin Liisa Smeds, Minna Nyqvist

Suun terveydenhuollossa työskentelevät osastonhoitaja Birgitta Oksanen ja hammashoitaja Cristina Dahlström osallistuivat taideraatiin, jossa valittiin teos muun muassa Suun hygieniaosaston taukotilaan. Taideraatia ohjasi amanuenssi Liisa Smeds. Oksanen kertoo käyvänsä silloin tällöin taidenäyttelyissä. Dahlströmin kiinnostus on suuntautunut erityisesti sisustamiseen, vaikka mielellään hänkin kertoo katselevansa taidetta. Matalan kynnyksen projekti Oksanen mainitsee sattumankaupasta, jossa Tapani Mikkosen teos Toinen mahdollisuus II päätyi odotustilan seinälle. Kun hän oli nähnyt teosten ripustajat työssään, hän oli maininnut odotustilan tyhjältä tuntuvasta seinästä. Hämmästyksekseen hän huomasi, että paikkaan tarjottiin

juuri sitä teosta, jota hän oli aikaisemmin ihaillut teoskuljetusvaunussa. Mieluinen yllätysteos ripustettiin aulaan saman tien. Iltapäivällä oli tulossa oman henkilökunnan avajaiset, jossa teosta saatettiin yhdessä ihailla maljoja kohotellen. Vaikutukset Oksanen korosti taideprojektin tärkeyttä, sillä sen myötä hoitolan tilat tulivat oman tuntuisiksi. Kun on ollut mukana suunnittelemassa tiloja, syntyy oma suhde tilaan. Työviihtyvyyttä lisää ajatus siitä, että on itse saanut vaikuttaa asioihin. Nyt ei päästä kritisoimaan tehtyjä valintoja - ja mieluisat teokset lisäävät työhyvinvointia. Haastateltavat pitivät sairaalaa hyvänä miljöönä taiteelle, sillä sairaalat saattavat tuntua joskus steriileiltä ja kylmiltä. Taide on osa hoitoa, sillä henkinen puoli on tärkeä sairauksien hoidossa.

Teoskuvia käytettiin avuksi sijoituspaikkoja suunniteltaessa.

Kokoushuone Kvartsi Leonhard Lapin CODE XXXXII, 2006 akryyli, silkkipainotekniikka levylle EMMA â&#x20AC;&#x201C; Espoon modernin taiteen museon kokoelma

Erkki Hienosen abstrakti maalaus Kesän keskipäivää, 1979, palautui Puolarmetsän sairaalasta EMMAan konservointia varten. Puhdistuksen jälkeen maalaus jatkoi matkaa Espoon sairaalaan. Sitä voi käydä ihailemassa 4. kerroksen hissiaulassa.

Taide yhteisen kokemuksen ja elämyksen lähteenä – iloa ja empatiaa Espoon sairaalassa Reetta Kalajo, intendentti, yleisöpalvelut

aiteen vahva olemassaolo luo sekä sairaalan henkilökunnalle että sen asiakkaille reittejä kohtaamisiin ihmisten välillä, puheenaiheita, mietittävää, koettavaa. Teokset eri puolilla sairaalaa voivat olla vuorovaikutuksen ja keskustelun synnyttämisen välineitä. Suhteessaan taiteeseen ihmiset ovat tasavertaisessa asemassa, kokijoina ja havaitsijoina: Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakaan roolit voi hetkeksi unohtaa. Kun keskustelualustana on taide, tieto ei ole absoluuttista eikä kukaan ole toista korkeampi asiantuntija: asioista voidaan turvallisesti olla omaa mieltä. Eräällä rakkaallani on syöpä. Keskustelimme siitä, mitkä voimat maailmassa saisivat hänet paranemaan. Kaksi tehokkainta lääkettä olivat ilo ja kiukku, jotka kumpikin ovat asennekysymyksiä. Seuraavat asiat olivat läheisten olemassaolo, ihmiset ympärillä ja hyvät keskustelut. Kuvataide, kuten taide yleisestikin on kieli, jolla tuodaan esiin tuntemuksia, asioita ja ilmiöitä – sellaisiakin, joita sanat ja kielelliset ilmaisut pakenevat. Taide kommentoi maailman ilmiöitä, ihmisenä olemista ja ympäröivää todellisuutta. Taiteen lukeminen on erilaista kuin kielellisen tekstin: on oltava avoin omalle kokemukselle, uskallettava katsoa, tutkia ja havaita, uskallettava tuntea. Sairaala on paikka, missä tunteet voivat olla voimakkaita: pelko, suru, toivo, usko ja ilokin ovat terveydenhoitotyössä arkipäivää. Kun on kysymys elämästä, ovat panokset kovat. Iloa ja uskoa tarvitaan yhtä lailla kuin kiukun voimaa. Vaikeissa, omaa ja läheisten terveyttä koskevissa tilanteissa tunteet ovat pinnalla. Taide on

Vierailijat tutustumassa sairaalan taiteeseen. Ylhäällä on Seppo Pohjosen maalauksia sarjasta Kohtaamisia, 1999, ja alhaalla Jorma Hautalan serigrafia Valoa huoneisiin, 1981.

kieli, jolla tunteita voi käsitellä ja kuvata jopa ilman sanoja. Koska taiteen kokeminen on aina henkilökohtaista, toimii se usein tunteiden tasolla: Joku teos voi visualisoida pelon, herättää haikeuden tai kiteyttää riemun ja toivon tunteet.

Taide ja ihmiset ympärillä Taide sairaalassa vahvistaa puitteita paranemiselle ja toipumiselle, mutta se on myös osa ammattilaisten työympäristöä. Sairaalan ja sen parantavan voiman luovat ihmiset, jotka sen toimintoja pyörittävät. Hoito tapahtuu ihmisten toimesta. Hyvällä työkulttuurilla ja -välineistöllä saadaan aikaan positiivisia tuloksia, terveitä ja onnellisia asiakkaita. Kun sairaalan toiminta on lähtenyt rullaamaan, tulee taiteen käyttöönoton vuoro. EMMAn henkilökunnan tuella ja opastuksella terveydenhuollon ammattilaiset saavat tutustua taiteeseen, harjoitella siihen syventymistä ja löytää tapoja käyttää taideteoksia omassa arjessaan ja työssään. Tämä on julkisen taiteen hankkeissa erityislaatuista ja harvinaista. Tavoitteena museon yleisötyön ja pedagogisen osaamisen tuomisessa taidehankkeeseen oli varmistaa, että taiteen merkitys Espoon sairaalassa laajenee viihtyisyyden lisääjästä, visuaalisesta elementistä syvemmälle ihmisten kokemuksiin, vuorovaikutukseen ja arkeen. EMMAn yleisötyön tiimin antamia katsomisen ja taiteen merkitysten löytämisen eväitä henkilökunta voi hyödyntää omassa arjessaan sekä asiakkaiden että heidän omaistensa kohtaamisessa. Sairaalan työntekijöille suunniteltiin taiteeseen perehtymisen kokonaisuus. Sen tarkoitus on avata heidän työympäristössään olevien teosten taustoja ja syntytarinaa, mutta myös luoda edellytyksiä taiteesta nauttimiseen, sen kokemiseen ja teosten äärellä kohtaamiseen.

Taiteellinen työ on monesti materiaalien ja ideoiden sekä erilaisten mahdollisuuksien tutkimista. Tiettyyn tilaan ja tarkoitukseen tehty teos syntyy sitä varten, osaksi kokonaisuutta. Teosten materiaalien ja taiteilijan työn avaaminen henkilökunnalle auttaa heitä näkemään pintaa syvemmälle ja löytämään teoksista kosketuspintoja. Näitä kosketuspintoja pyrittiin avaamaan teoksista ja niiden taustoista kertovilla luennoilla sairaalan avautumisen jälkeen. EMMAn yleisöpalveluiden tuottama taiteen tuntemisen ja kokemisen ohjelma henkilökunnalle oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa puhuttiin taiteesta, sen syntyvaiheista

Sairaalan taide on herättänyt paljon kiinnostusta. Hannu Väisänen Laulurausku, 2012 öljymaalaus kankaalle EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma

ja esiteltiin teosten teemoja, sisältöjä ja tekniikoita suuremmassa ryhmässä. Toisessa vaiheessa syvennyttiin pienemmissä ryhmissä taiteen katsomisen ja kokemisen tapoihin, tutkimaan omaa suhdetta teoksiin eri tekniikoiden ja metodien avulla. Taidetta tarkasteltiin muun muassa käyttämällä keskustelevaa taiteen tarkastelun tekniikkaa (Visual Thinking Strategies), tarinankerrontaa ja hoitotyöhön sopivia harjoitteita. Jatkossa on mahdollista laajentaa talossa jo olemassa olevien taideteosten teemoista ja lähteä etsimään taiteiden välisiä yhtymäpintoja: musiikin, liikkeen ja draaman läsnäolo sairaalassa tuntuu luontevalta, kun puit-

teet antavat virikkeitä luovaan ajatteluun ja kokemiseen. Kuvataide on hyvä lähtökohta erilaisiin avauksiin. Henkilökohtainen kokemus - hyvä tai huono, pieni tai suuri - auttaa ihmistä muodostamaan suhteen taideteokseen. Kun mahdollisimman monella sairaalan henkilökunnasta on eväät luoda suhteensa teoksiin, saavat ne syvemmän merkityksen niin ihmisten arjessa kuin parantavassa ympäristössään. Työympäristö on jokaisella arkea. Sen laatu ja esteettisyys saa työn tekemisen tuntumaan mielekkäämmältä. EMMAn lähtökohta on se, että yhtälailla kuin henkilökunta saa arvoa arkeensa taitees-

ta, teokset tarvitsevat sairaalan henkilökunnan sitoutumista. Kun henkilökunta tuntee taiteen omakseen ja on tietoinen teosten sisällöistä ja materiaaleista, on myös todennäköistä, että he huolehtivat teosten säilymisestä sitoutuneemmin. Espoon sairaalassa on enemmän EMMAn hallinnoimiin taidekokoelmiin kuuluvia teoksia kuin missään muualla. Museolle on tärkeää, että teokset säilyvät ja niistä välitetään. Siksi myös museon näkökulmasta on tärkeää, että henkilökunta luo suhteensa taiteeseen.

Vaikutus laajenee, keskustelu kantaa EMMAn näkökulmasta yleisötyö museon seinien ulkopuolella tässä mittakaavassa on uutta. Julkisen taiteen, arjen keskellä vaikuttavien taideteosten tapauksessa korostuu ympäristön toiminta ja erityispiirteet. Sairaalassa taiteen katsominen, siitä puhuminen virittyy ympäristön taajuudelle, siihen mitä muuta tilassa tapahtuu. Se on museon yleisötyön kannalta tärkeää. Työ henkilökunnan kanssa tulee toivottavasti jatkumaan ja saamaan uusia muotoja, jotka nousevat sairaalan elämästä. Julkisen taiteen merkitys Espoossa korostuu, kun keskeinen ja suurin terveydenhuollon yksikkö tunnistaa taiteen merkityksen hyvinvoinnin osana ja tarjoaa taidemuseon kanssa myös henkilökunnalleen mahdollisuuden opiskella ja syventyä taiteen käyttämiseen. Tämä toimintamalli avaa näkymiä laajempaan työhön espoolaisten kanssa julkisen taiteen parissa esimerkiksi kouluissa, terveyskeskuksissa tai virastoissa. Suhde taideteokseen on mahdollista rakentaa, kun tarkastelee sitä ja samalla itseään. Omasta taidesuhteestaan voi keskustella ja rakentaa samalla siltoja samassa ympäristössä vaikuttaviin ihmisiin.

Käytännön vinkkejä teosten katsomiseen ja teoksista keskustelemiseen Maria Vähäsarja, museolehtori

aiteen tarkastelutapojen moninaisuutta tuodaan esiin sairaalan henkilökunnalle pidettävillä vuorovaikutteisilla luennoilla, jolloin omaan työympäristöön sijoitettu taide tulee käytettäväksi, jaettavaksi ja keskusteltavaksi. Seuraavassa on ehdotuksia keskusteluhetkiin taiteen äärellä. Luontoon liittyvä tematiikka toistuu tilausteoksissa. Voit pohtia teosten kohdalla luontoon liittyviä elementtejä ja kuinka ne mielestäsi näkyvät. Tarkastele teoksia kohta kerrallaan, ja mieti mikä teoksessa perustelee vastauksesi. Ei ole sattumaa, mikä näkymä ikkunasta näkyy tai kuinka teos on sijoitettu, arkkitehtuurin ja taiteen kokonaisuus on huolella ajateltu. Voit aloittaa pohtimalla Kirsi Kivivirran teosten äärellä veden kiertokulkua.

Hanna Vihriälän Ketohanhikin tai Suolaheinän näennäisesti ei-esittävien teosten rohdoskasveja kuvaava nimet tuovat katsomiseen uusia kerroksia. Ketohanhikin kansanomainen nimi on ollut kiroheinä, jonka kerrottiin auttavan kateellisten aiheuttamien tautien poistamisessa. Suolaheinän tiedettiin myös lisäävän ruokahalua, ja siksi teos lienee sijoitetun oivallisesti juuri ravintolan tuntumaan. Muistatko muita kansanperinteen vinkkejä? Ehkä näiden rohtojen parantava voima tänä päivänä on enemmän henkistä laatua, vaikuttaen mieleemme ja ajatteluumme positiivisesti antamansa elämyksen avulla. Teoksen abstrakti muoto antaa tilaa ajattelulle kuvaten luontokokemusta laajemmin, myös valon, heijastusten ja tunnelmien kautta. Nykytaiteen tyypilliset tekniikat toistavat aikaamme. Renja Leinon Happy Hour -video poliklinikan aulassa ohjaa meidät katsomaan arjen kauniita ja pieniä tapahtumia. Tavallista arkea oppii arvostamaan kun katsoo elämäänsä etäämmältä. Minkä arkisen tapahtuman näet itse kauniina, tallentamisen arvoisena?

NioRautiainenToikka-taiteilijaryhmän teoksen äärellä sairaalan hiljaisessa huoneessa ajatus seilaa kaukaisuuteen antaen tarvittavan horisontin jota vasten peilata. Rauhoittua, hengittää, ja antaa voimaa. Minkä paikan materiaali tuo mieleesi, minne matkustat mielikuvissasi? Saatko rauhoituttua, mielesi tyyneksi? Villa Glimsissä Jaakko Mattilan teosten äärellä voi hyvin olla hiljaa. Kevyet, henkäyksenomaisen herkät akvarellit ovat hienovaraisia ja viitteellisiä, hyvin monimerkityksisiä ja allegorisia kaikessa ei-esittävyydessään. Sopisiko teoksen rinnalle runo sanoittamaan hetken? COMPANYn Aamu Songin ja Johan Olinin Maljakkopuu -teos sijoittuu leikkisästi taiteen ja muotoilun rajapintaan. Taide on ihmisen kokoista, kaunista ja käytettävää. Taiteilijapari on kehottanut kokemaan teoksen lattialla puun alla istuen. Ehkä voit siirtää tuolin lähemmäs, katsoa eri näkökulmasta, jopa lattialta! Teoksen äärellä voi myös pohtia lasinpuhallusperinteen jatkumoa Nuutajärvellä, jossa Lasisirkus tekee puun ”kukinnot”.

Oona Tikkaoja: ”Ilmava teos rauhoittaa ja toimii pienillä elementeillä. Helix on kiinteä osa sairaalarakennusta, arkkitehtuuria ja paikkaa.”

NioRautiainenToikka -ryhmän teos rakennettiin paikan päällä.

Kuvaako Oona Tikkaojan Helix sairaalan sisäänkäynnin luona sinulle Dna:n kaksoisnauhaa, geneettistä materiaalia, joka kopioituu ja jatkaa elämäänsä seuraavien ihmisten kantamana? Vai tuleeko mieleesi ehdotettu Asklepioksen sauva, lääkärien ja lääketieteen symboli? Käärmeen muoto ja teoksen kulmat ehdottavat myös Rubikin käärmettä, sitä kuuluisan kuution leikkisää muunnelmaa. Näin ollen koko rakennuksen arkkitehtuuria tulee katsoneeksi uusin silmin. Mitä sinä ajattelet? Mikä potilashuoneiden teoksista on jäänyt mieleesi? Onko jonkun äärellä tapahtunut mie-

leenpainuva kohtaaminen? Onko sinulla ollut aikaa viivähtää sen äärellä? Voit ehkä jakaa kokemuksesi toisen ihmisen kanssa. Teos voi toimia myös vuorovaikutuksen aloittajana tai sen edistäjänä hoitotilanteessa. Se voi herättää tunteita tai tuoda muistoja pintaan. Oma kokemus teoksesta voi auttaa ottamaan taiteen omaksi ja jaetuksi, osana elämää. Taidetta voi katsoa kerta toisensa jälkeen uudelleen. Kerran sen ohi voi kulkea, kokonaan teosta huomaamatta. Toisella kertaa se saattaakin imaista mukaansa muuttuen rinnalla kulkevaksi voimavaraksi.

Suolaheinä Ja Ketohanhikki Minna Nyqvist, EMMAn projektiassistentti

Hanna Vihriälän teoksia Suolaheinä ja Ketohanhikki on mahdotonta ohittaa: Näyttävät helmimeret tervehtivät kulkijaa sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Mutta miltä teos näyttää konservaattorin silmin? EMMAn konservaattori Katja Oijusluoma on ollut teosten kanssa tekemisissä niiden ripustusvaiheesta lähtien. Esille nousee kiinnostavia näkökulmia julkisessa tilassa olevan, museon kokoelmaan kuuluvan teoksen suhteen. EMMAn konservoinnin vastuulla on pitää julkiseen tilaan sijoitetut teokset talletuskuntoisina. Teoksissa saa näkyä käytön ja ikääntymisen jälkiä tiettyyn rajaan asti, ja uudenveroisilta teosten ei tarvitse eikä ole mahdollistakaan aina näyttää. Teosten julkiseen esittämiseen liittyy riskien ennakointi. Taiteilijalta saatetaan kysyä etukäteen ehdotuksia teoksen huoltamiseen liittyen, mutta konservaattori tekee konservointiin liittyvät päätökset eri näkökulmat huomioiden. Suolaheinässä ja Ketohanhikissa konservaattori kiinnittää huomiota kolmeen asiaan.

Helmien sävyjä tarkkaillaan, jotta nähdään aiheuttaako valaistus niissä sävymuutoksia. Toiseksi seurataan vaijereita, jos ne ovat menneet vahingossa sekaisin. Taiteilija on antanut ohjeita lankojen selvittelyyn. Lisäksi mietitään helmien pölyyntyminen ja pölyn puhdistaminen pidemmällä aikavälillä. Konservaattori pohtii korjaustoimenpiteitä käytännön kannalta. Teokset sijaitsevat varsin keskeisellä paikalla. Minne telineet voidaan pystyttää, ettei sairaalan muu toiminta häiriinny? Teokset on mahdollista myös siirtää museoon konservoitavaksi. Julkisessa tilassa olevan teoksen sijoittelulla on iso merkitys. Asiakkaille ei haluta aiheuttaa vaaratilanteita. Samoin teokset halutaan ripustaa niin, ettei niitä vahingossa kosketeltaisi. Mitä paremmin teokset pysyvät kunnossa, sitä paremmin voidaan edistää kaikkea teosten talletustyötä. Tärkeät terveiset sairaalassa vieraileville ovatkin: Nautitaan katsomalla!

Sairaalan taideavajaisia vietettiin helmikuussa 2017.

Espoon sairaalan taide 1. KERROKSEN TAIDE SAIRAALAAN TILATUT JA HANKITUT TEOKSET POTILASOSASTOT KERROKSISSA 1-3 COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA HISSIAULAT KERROKSISSA K1-K3 Kirsi Kivivirta Vedet, 2016 lasitettu posliini EMMA POLIKLINIKAN ODOTUSTILA Renja Leino Happy Hour, 2013 video, pituus 2 h 2 min EMMA

SAATTOHOITO-OSASTO, OMAISTEN TILA Jaakko Mattila Circle in Ground, 2015 akvarelli EMMA YHTEISTILA Jaakko Mattila Maisema, 2016 akvarelli, pigmentti, guassi EMMA RUOKAILUTILA Jaakko Mattila Valon dialogi, 2016 akvarelli EMMA

PIENRYHMÄTILA Jaakko Mattila Materia, 2016 akvarelli EMMA HILJAINEN HUONE NioRautiainenToikka (Leena Nio, Taneli Rautiainen, Jenni Toikka) (In)Sight, 2016 lasi, metalli EMMA SISÄÄNKÄYNNIN ULKORAKENTEET Oona Tikkaoja Helix, 2016 alumiini, ledivalaistus EMMA

AULA Hanna Vihriälä Ketohanhikki, 2016 teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet EMMA KAHVILA RAVINTOLA SUOLAHEINÄ Hanna Vihriälä Suolaheinä, 2016 teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet EMMA

KOKOELMATEOKSET SISÄÄNTULOAULA Jorma Hautala Valoa huoneisiin (6 osaa) 1981 serigrafia EMMA Irma Weckman Ikaros, 1988 keramiikka EMMA

KOKOUSHUONE KVARTSI Leonhard Lapin CODE XXXXII, 2006 akryyli, silkkipainotekniikka levylle EMMA

PALLOKIVEN EDUSTA Markus Konttinen Tulppaani, 1995 öljymaalaus kankaalle Saastamoisen säätiö Markus Konttinen KOKOUSHUONE PALLOKIVI Orkidea, 1997 Hannu Väisänen öljymaalaus kankaalle Laulurausku, 2012 Saastamoisen säätiö öljymaalaus kankaalle EMMA Markus Konttinen Gerbera, 1994 öljymaalaus kankaalle Saastamoisen säätiö

Markus Konttinen Anemona, 1996 öljymaalaus kankaalle Saastamoisen säätiö Markus Konttinen Krysanteemi, 1996 öljymaalaus kankaalle Saastamoisen säätiö Markus Konttinen Kissanlilja, 1995 öljymaalaus kankaalle Saastamoisen säätiö

KOKOELMATEOKSET, SAATTOHOITO-OSASTO VILLA GLIMS HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Juha Elomaa Kaupunkikuva, 1961 puupiirros EMMA 1G PIENRYHMÄTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Juhani Suna nimeämätön, 1957 litografia EMMA potilashuone 2 Ilppo Heikuri Katu, 1959 puupiirros EMMA

potilashuone 3 Juhana Blomstedt Grafiikan salkusta 11 suomalaista maalaria, 1977 serigrafia EMMA potilashuone 4 Esa Riippa Nostalgia, 2002 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 5 Simo Hannula Pilvihyrrä, 1975 viivasyövytys EMMA potilashuone 6 Rafael Wardi Grafiikansalkusta Varjojen valo: 4 Rantatie / Strandväg, 2008 litografia EMMA

potilashuone 7 Hannes Wagnstedt Sillinpyytäjät litografia EMMA potilashuone 8 Rafael Wardi Grafiikansalkusta Varjojen valo: 1 Puisto / Parken, 2007 litografia EMMA potilashuone 9 Helmi Kuusi Vuoksi, 1955 litografia EMMA potilashuone 10 Osmo Nissinen Varhaisaamu, 1984 akvatinta, pehmeäpohja EMMA potilashuone 11 Voitto Vikainen Vahtiparaati, 1959 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Marko Suomi Grafiikan salkusta Axis: Keltakeisarimalawiahven, 2001 EMMA potilashuone 13 Tapani Mikkonen Grafiikan salkusta Hehku1: Niin lähellä, 2003 litografia EMMA potilashuone 14 Tuula Lehtinen Grafiikan salkusta Axis: Kaksi ruusua, 2001 heliogravyyri, akvatinta, kuivaneula, viivasyövytys EMMA potilashuone 15 Tapani Mikkonen Kinikiniba, 2000 litografia EMMA

KOKOELMATEOKSET, APUVÄLINEYKSIKKÖ ODOTUSTILA Markku Hakuri Rakkaan kasvot voi nähdä junan ikkunassa I-II (2 osaa), 1983 akryylimaalaus pahville EMMA

HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Marjaana Savander Barallierin kanalassa, 1991 öljymaalaus kankaalle EMMA

KOKOELMATEOKSET, SUUN HYGIENIAYKSIKKÖ KÄYTÄVÄ Sam Vanni Violetti-oranssi, 1982 serigrafia EMMA

Sam Vanni Vihreä-keltainen, 1982 serigrafia EMMA

ODOTUSTILA Tapani Mikkonen Toinen mahdollisuus II, 2000 litografia EMMA

HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Elsa Ytti Aurinkoranta, 1987 serigrafia EMMA

KOKOELMATEOKSET, POLIKLINIKKAYKSIKKÖ ODOTUSTILA, PALVELUTISKIÄ VASTAPÄÄTÄ Renja Leino Happy Hour, 2013 video, pituus 2 h 2 min EMMA ODOTUSTILA, LÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT Ulla Virta Pikaritulppaani, 1999 puupiirros pahville EMMA

ODOTUSTILA, KUNTOUTUS Kristian Krokfors Punainen Andalucia, 1999 serigrafia EMMA HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Marjaana Savander Posetiivari, 1989 öljymaalaus kankaalle EMMA

KÄYTÄVÄ Seppo Pohjonen Kohtaamisia II, 1999 akryylimaalaus kankaalle EMMA Seppo Pohjonen Kohtaamisia III, 1999 akryylimaalaus kankaalle EMMA Seppo Pohjonen Kohtaamisia IV, 1999 akryylimaalaus kankaalle EMMA

Erkki Hervo 40–82 II, 1982 puupiirros EMMA

Kari Juva Äiti ja lapsi, 1977 pronssi EMMA

TAUSTATYÖTILA Jussi Koivusalo Valssi, 1977 graniitti EMMA Elsa Ytti Pitkä askel I, 1987 serigrafia EMMA

KONTTORI KONTTORI Sofia Wilkman Kulkue (4 osaa), 1992 maali balsapuulle EMMA

2. kerroksen taide KOKOELMATEOKSET, OSASTO 2 2A PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Pentti Lumikangas Valaistu torni, 1980 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 2 Tapio Tapiovaara Ilta Kökarissa, 1960 litografia EMMA

potilashuone 3 Pentti Lumikangas Venetsian portaat, 1978 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 4 Rafael Wardi Grafiikansalkusta Varjojen valo: 3 Sisäkuva II, 2008 litografia EMMA potilashuone 5 Simo Hannula Auringonkukkakesä, 1979 akvatinta, kuivaneula EMMA

potilashuone 9 Tapio Haili Veneitä Marbellasta, 1960 puupiirros EMMA potilashuone 7 potilashuone 10 Rafael Wardi Vilho Askola Grafiikansalkusta Varjojen Suovillaa valo: 2 Sisäkuva I, 2008 puupiirros litografia EMMA EMMA potilashuone 11 potilashuone 8 Tuulikki Pietilä Inari Krohn Fiesole Grafiikan salkusta Pro puupiirros Marrasjärvi: Jäkälä nosti EMMA pikarinsa hauraan, 2001 puupiirros, viivasyövytys EMMA potilashuone 6 Erkki Hervo Kompositio 4–82w, 1982 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Kuutti Lavonen Grafiikan salkusta Axis: Dea, 2001 akvatinta, pehmeäpohja EMMA

2B PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Topi, 1969 serigrafia EMMA potilashuone 2 Kristoffer Albrecht Grafiikan salkusta Armor: L’ocean Atlantique, 1990 fotogravyyri EMMA potilashuone 3 Jyrki Siukonen Leibnitzin puutarha, 1989 litografia EMMA

potilashuone 13 Simo Hannula Lumpeenkukkatanssi, 1978 kuivaneula EMMA

potilashuone 14 Markus Konttinen Kukan jälki I, 1997 akvatinta, pehmeäpohjasyövytys EMMA

potilashuone 15 Lars-Gunnar Nordström Sini-valko-musta-sommitelma II, 1980-1986 offset EMMA

potilashuone 4 Maria Kähönen Hellyys II, 1977 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 5 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Gnu, 1969 serigrafia EMMA potilashuone 6 Maria Kähönen Abstrakti, 1966 kuivaneula EMMA potilashuone 7 Onni Mansnerus Maisema, 1954 litografia EMMA

potilashuone 8 Maria Kähönen Hevosia kuivaneula EMMA potilashuone 9 Jorma Hautala Harkittu ele, 1980–1981 serigrafia EMMA potilashuone 10 Outi Heiskanen Pelisali, 1981 viivasyövytys, kuivaneula EMMA potilashuone 11 Matti Kujasalo Grafiikan salkusta Galerie Artek – 35 vuotta, 1985 serigrafia EMMA

potilashuone 12 Nauna Hustad Ikkuna, kirjoja 101, 1982 kuivaneula EMMA potilashuone 13 Ilkka Väätti Arcturus serigrafia EMMA potilashuone 14 Sirkka-Liisa Kortelainen Grafiikan salkusta Dimensio: Louhenportti II, 1988 serigrafia EMMA potilashuone 15 Erkki Kulovesi Asetelma litografia EMMA

KÄYTÄVÄ Timo Aalto Karjala III, 1976 serigrafia EMMA

Jim Wichmann Still alive II (6 osaa), 1993 öljymaalaus levylle EMMA

Timo Aalto Kunnianosoitus, 1979 serigrafia EMMA

Tapani Mikkonen Näky, 1997 litografia Saastamoisen säätiö

Timo Aalto Karjala IV, 1976 serigrafia EMMA

HENKILÖKUNAN TAUKOTILA Hannele Kumpulainen Puhelinlangat laulaa, 2010 temperamaalaus kankaalle EMMA

2C PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Jouko Bergqvist Hopeinen, 1966 serigrafia EMMA

potilashuone 2 Harry Henriksson Linnan puisto, 1952 puupiirros EMMA potilashuone 3 Pentti Lumikangas Temppeli, 1969 akvatinta, kuivaneula EMMA

potilashuone 4 Simo Hannula Yliarkkitehdin kultahäämarssi, 1961 viivasyövytys, pehmeäpohja EMMA potilashuone 5 Pentti Lumikangas Tornit, 1968 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 6 Aune Mikkonen Maassa kiinni, 1962 serigrafia EMMA

2D PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Kaarina Sepponen Fantasia I, 1984 serigrafia EMMA potilashuone 2 Povel Londl E.T., 1976 puupiirros EMMA potilashuone 3 Aukusti Tuhka Tenojoelta, 1955 litografia EMMA

potilashuone 7 Erkki Hienonen Muunnelma amfista, 19891991 serigrafia EMMA potilashuone 8 Aukusti Tuhka Lapin kesä, 1956 litografia EMMA potilashuone 9 Erkki Hienonen Harmoniaa amfissa, 1989– 1991 serigrafia EMMA

potilashuone 10 Hannu Kotivalo Viipurin asema, 1970 akvatinta, viivasyövytys EMMA

potilashuone 4 Vilho Askola Taponjärven rantaa, 1962 puupiirros EMMA potilashuone 5 Hanna Varis Kuolema, 1988 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 6 Outi Heiskanen Minä syytän, 1986 akvatinta, viivasyövytys, kuivaneula, pehmeäpohja EMMA potilashuone 7 Jouko Bergqvist Varjostuminen, 1965 litografia EMMA

potilashuone 8 Pilvi Ojala Konvehdit, 2000 carborundum EMMA potilashuone 9 Teija Immonen Pitkospuut, 1999 carborundum, kuivaneula EMMA potilashuone 10 Annu Vertanen Grafiikan salkusta Axis: Wallpaper Experiences: Hype, 2001 puupiirros EMMA potilashuone 11 Jorma Hautala Grafiikan salkusta Dimensio: Valaistu näkymä, 1988 serigrafia EMMA

potilashuone 13 Simo Hannula Jäänmurtaja, 1978 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 11 potilashuone 14 Vappu Johansson Aukusti Tuhka Suhteita VI, 1992 Lapin kesä, 1956 akvatinta, pehmeäpohjalitografia syövytys EMMA EMMA potilashuone 15 potilashuone 12 Vappu Johansson Helge Riskula Suhteita IV, 1992 Siirto, 1977 akvatinta, pehmeäpohjalinopiirros syövytys EMMA EMMA

potilashuone 12 Jan Kenneth Weckman Grafiikan salkusta Axis: Meeting, 2001 EMMA potilashuone 13 Soile Yli-Mäyry nimeämätön, 1998 serigrafia EMMA potilashuone 14 Daryk Dimming Seinen silta litografia EMMA potilashuone 15 Inari Krohn Lähtö / Kotelostaan perhonen…, 1994 akvatinta, viivasyövytys EMMA

2E PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Teija Immonen Rantapeli, 1999 carborundum, akvarelli Saastamoisen säätiö potilashuone 2 Tapio Haili Veneitä, 1962 puupiirros Saastamoisen säätiö potilashuone 3 Kristian Krokfors Vihreä vuori, 1997 litografia Saastamoisen säätiö

KÄYTÄVÄ Erkki Hervo 8-83, 1983 puupiirros EMMA Ipi Kärki Äiti ja tytär, 1989 akryylimaalaus, valokopio vanerille EMMA HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Ipi Kärki Joseph Beuys Seychellien saarella, 1989 akryylimaalaus, valokopio vanerille EMMA

potilashuone 4 Tapio Haili Purjeveneitä, 1960 puupiirros Saastamoisen säätiö potilashuone 5 Erkki Hervo Tutkielma, 1992 puupiirros Saastamoisen säätiö potilashuone 6 Esa Riippa Eväät, 2004 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 7 Tapio Haili Perhoset, 1962 puupiirros Saastamoisen säätiö

2F PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Elina Luukanen Väliaika, 1996 akvatinta, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 2 Esa Riippa Nuorikko, 2004 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö

potilashuone 8 Tuomas von Boehm Valkoisia lippuja, nro 29, 1951 puupiirros Saastamoisen säätiö potilashuone 9 Tuntematon Asetelma litografia Saastamoisen säätiö potilashuone 10 Päivi Lempinen 3. torni, 2004 akvatinta, pehmeäpohja, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 11 Päivi Lempinen 3. Kaakko, 2004 akvatinta, pehmeäpohja, kuivaneula Saastamoisen säätiö

potilashuone 3 Elina Luukanen Vilkaisu, 1995 akvatinta, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 4 Elina Luukanen Pariisilaisportaat, 1995 akvatinta, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 5 Esa Riippa Yin ja Jang, 2001 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 6 Päivi Lempinen 2. obeliski, 2004 akvatinta, pehmeäpohja, kuivaneula Saastamoisen säätiö

potilashuone 12 Elina Luukanen Elokuu, 1995 akvatinta Saastamoisen säätiö potilashuone 13 Päivi Lempinen Pohjoinen, 2003 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 14 Pekka Hannula Sypressi, 1993 viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 15 Pekka Hannula Ikaros, 1992–2002 viivasyövytys Saastamoisen säätiö

potilashuone 7 Päivi Lempinen Tuulten torni, 2003 akvatinta, pehmeäpohja, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 8 Esa Riippa Tumma, 2002 akvatinta, viivasyövytys Saastamoisen säätiö potilashuone 9 Kari Laitinen Tuntematon, 2002 puupiirros Saastamoisen säätiö potilashuone 10 Jaakko Somersalo Kulkijat, 1951 puupiirros Saastamoisen säätiö

potilashuone 11 Väinö Rouvinen Kukkakedolla, 1975 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 12 Simo Hannula Karuselli, 1975 viivasyövytys EMMA

2G PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Erkki Hervo Kompositio 8-70, 1970 puupiirros EMMA potilashuone 2 Pentti Lumikangas Torni, 1973 offset EMMA potilashuone 3 Erkki Hervo Kompositio 3–70, 1970 puupiirros EMMA

100

potilashuone 13 Erkki Hervo Kompositio 22–69, 1969 puupiirros EMMA

potilashuone 14 Tapio Tapiovaara Väinämöinen ja Pohjan neito, 1977 litografia EMMA

potilashuone 15 Erkki Hervo Kompositio 5–70, 1970 puupiirros EMMA

potilashuone 4 Outi Heiskanen Tuppo, 1978 viivasyövytys, kuivaneula EMMA potilashuone 5 Marjatta Nuoreva Grafiikan salkusta Axis: Rantakivet, 2001 viivasyövytys EMMA potilashuone 6 Outi Heiskanen Palava sydän viivasyövytys EMMA potilashuone 7 Åke Hellman Porvoo, 1953 litografia EMMA

potilashuone 8 Elina Luukanen Kabinetti, 1995 akvatinta, kuivaneula Saastamoisen säätiö potilashuone 9 Kaarina Sepponen Gafiikan salkusta Dimensio: Memory, 1988 serigrafia EMMA potilashuone 10 Esa Riippa Grafiikan salkku Axis: Fichi Freschi, 2001 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 11 Outi Heiskanen Labyrintti, 1981 viivasyövytys, kuivaneula EMMA

potilashuone 12 Helmi Kuusi Kylä vuoren juurella, 1959 viivasyövytys EMMA potilashuone 13 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Kudu, 1969 serigrafia EMMA potilashuone 14 Markus Konttinen Kukan jälki II, 1997 akvatinta, pehmeäpohjasyövytys EMMA potilashuone 15 Elina Luukanen Yhteys, 1984 akvatinta, viivasyövytys EMMA

3. kerroksen taide KOKOELMATEOKSET, OSASTO 3 3A PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Marjatta Nuoreva Ranta, 1977 mezzotinto, viivasyövytys EMMA potilashuone 2 Maria Kähönen Lierihattupoika, 1977 viivasyövytys EMMA potilashuone 3 Matti Koskela Sarjasta Kasvu nro X, 1981 serigrafia EMMA

3B PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Tapani Mikkonen Portti, 1982 linopiirros EMMA potilashuone 2 Outi Heiskanen G, 1984 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 3 Pentti Lumikangas Heijastus, 1977 akvatinta, kuivaneula EMMA

potilashuone 4 Maria Kähönen Pakkaspoika, 1977 viivasyövytys EMMA potilashuone 5 Erkki Hervo 8–85, 1985 puupiirros EMMA potilashuone 6 Maria Kähönen Abstrakti, 1969 viivasyövytys EMMA potilashuone 7 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Impala, 1969 serigrafia EMMA

potilashuone 4 Outi Heiskanen Rendez-vous, 1974 akvatinta, viivasyövytys EMMA

potilashuone 8 Maria Kähönen Välipala, 1977 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 9 Helmi Kuusi Laivaa odottavat, 1955 litografia EMMA potilashuone 10 Kristoffer Albrecht Grafiikan salkusta Armor: Benodet, 1990 fotogravyyri EMMA potilashuone 11 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Oribi, 1969 serigrafia EMMA

potilashuone 8 Pentti Kaskipuro Valkoinen purkki, 1976 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 5 potilashuone 9 Carolus Enckell Ernst Mether-Borgström Grafiikan salkusta Galerie Sarjasta Antilooppi: Artek - 35 vuotta: Nòmoi, Topi, 1969 1985 serigrafia serigrafia EMMA EMMA potilashuone 10 potilashuone 6 Maria Kähönen Maria Kähönen Kultaisen linnan ritari, 1977 Abstrakti, 1969 akvatinta, viivasyövytys viivasyövytys EMMA EMMA potilashuone 11 potilashuone 7 Lauri Ahlgren Tuulikki Pietilä Rakentajat, 1955 Mykonoksen kalastajia, 1960 litografia puupiirros EMMA EMMA

potilashuone 12 Maria Kähönen Abstrakti, 1969 viivasyövytys EMMA potilashuone 13 Simo Hannula Syntymäpäivät, 1981 viivasyövytys EMMA potilashuone 14 Marko Lampisuo Takahuone 2, 1997 heliogravyyri, pehmeäpohjasyövytys EMMA potilashuone 15 Ernst Mether-Borgström Sarjasta Antilooppi: Oryx, 1969 serigrafia EMMA

potilashuone 12 Maria Kähönen Ritari Rillisilmä, 1977 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 13 Hannu Väisänen Maytreya, 1997 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 14 Maria Kähönen Nalle Näkevä III, 1977 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 15 Helmi Kuusi Naisia rannalla, 1955 litografia EMMA

101

Sairaalan rakentamiseen käytettiin mm. 1500 km sähkö- ja telekaapeleita.

KÄYTÄVÄ Erkki Hervo 6–78, 1978 puupiirros EMMA Erkki Hervo 6–79, 1979 puupiirros EMMA Erkki Hervo 8–78, 1978 puupiirros EMMA

3C PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko potilashuone 1 Olavi Vepsäläinen Leikki, 1960 puupiirros EMMA potilashuone 2 Pentti Kaskipuro Osmo Kivimäki Mies ja tuubi, 1970-l Musta-ruskea, 1989 akvatinta, kuivaneula maali levylle EMMA EMMA potilashuone 3 Osmo Kivimäki Väinö Rouvinen Onnenpyörä I, 1989 Teekannuasetelma, 1957– maali levylle 1959 EMMA akvatinta, viivasyövytys EMMA Osmo Kivimäki Onnenpyörä II, 1989 potilashuone 4 maali levylle Outi Heiskanen EMMA Kaaliooppera, 1998 akvatinta, viivasyvytys HENKILÖKUNNAN EMMA TAUKOTILA Jan Kenneth Weckman Kuutamo, 1987 väriliitu, guassi paperille EMMA

104

potilashuone 5 Onni Mansnerus Kylätie PohjoisKarjalassa, 1957 puupiirros EMMA potilashuone 6 Outi Heiskanen Rakennus, 1976 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 7 Hanna Varis Rakastavaiset, 1988 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 8 Onni Mansnerus Tukaani, 1952 puupiirros EMMA potilashuone 9 Marjatta Nuoreva Ranta ja pilviä, 1979 mezzotinto, viivasyövytys EMMA potilashuone 10 Jyrki Markkanen Grafiikan salkusta Axis: X-ray archive, 2001 polymeerigravyyri EMMA

potilashuone 11 Tore Ahnoff Liedellä, 1957 litografia EMMA potilashuone 12 Inari Krohn Grafiikan salkusta Axis: Viitta, 2001 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 13 Lars-Gunnar Nordström Sini-valko-mustasommitelma V, 1981–1986 offset EMMA potilashuone 14 Tapani Mikkonen Grafiikan salkusta Axis: Hohovi, 2001 litografia EMMA potilashuone 15 Simo Hannula Kumpusaari, 1971 viivasyövytys EMMA

3D PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Tuulikki Pietilä Sellisti, 1961 puupiirros EMMA potilashuone 2 Outi Heiskanen Simpukka, 1989 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 3 Tuulikki Pietilä Hanurinsoittaja, 1957 litografia EMMA

3E PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Outi Heiskanen Damspel, 1981 akvatinta, viivasyövytys, kuivaneula EMMA potilashuone 2 Outi Heiskanen Lautta, 1976 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 3 Simo Hannula Auringonkukkien ihailijat, 1979 viivasyövytys EMMA

potilashuone 4 Anita Jensen Grafiikan salkusta Pro Marrasjärvi: Kevätlauluja, 2001 polymeerigravyyri EMMA potilashuone 5 Teemu Saukkonen Teiskolaiset airot litografia EMMA potilashuone 6 Tuulikki Pietilä Punaiset vuoret, 1961 litografia EMMA potilashuone 7 Simo Hannula Kesäkorennot, 1975 kuivaneula EMMA

potilashuone 8 Outi Heiskanen Tintagiloe, 1986 EMMA potilashuone 9 Sisko Riihiaho Grafiikan salkusta Dimensio: Vaihtuvat kuviot, 1987 akvatinta EMMA potilashuone 10 Hilkka Silvekoski Peräkamari, 1962 litografia EMMA potilashuone 11 Simo Hannula Observatorio, 1979 viivasyövytys EMMA

potilashuone 4 Heli Salonen Valkeita öitä I, 1980 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 5 Inari Krohn Normandia, 1982 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 6 Outi Heiskanen Ryysyillä koreilija, 1981 viivasyövytys, pehmeäpohja EMMA potilashuone 7 Tapio Haili Kaisloja, 1961 puupiirros EMMA

potilashuone 8 Kari Huhtamo Meri, 1976 serigrafia EMMA potilashuone 9 Matti Peltokangas Grafiikan salkusta Hehku1: Älä unohda minua, 2003 litografia EMMA potilashuone 10 Outi Heiskanen Matkaseurue, 1976 akvatinta, kuivaneula EMMA potilashuone 11 Erkki Hervo 10–85, 1985 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Toimi Kiviharju Suvi-ilta, 1961 litografia EMMA potilashuone 13 Outi Heiskanen Shakki, 1980 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 14 Onni Mansnerus Aamu saaristossa, 1957 puupiirros EMMA potilashuone 15 Erkki Hervo Sininen, 1966 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Jouko Bergqvist Otaniemen riihi, 1965 serigrafia EMMA potilashuone 13 Inari Krohn Vapaus, 1994 viivasyövytys, väritela EMMA potilashuone 14 Kari Huhtamo Meri, 1976 serigrafia EMMA potilashuone 15 Kirsi Tiittanen Pylväs II, 1986 litografia EMMA

105

KÄYTÄVÄ Pekka Muinonen Auringon kehrät, 1999 akryylimaalaus kankaalle EMMA Marjaana Savander Pelikortti, 1987 öljymaalaus kankaalle EMMA HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA Marjaana Savander Joulu, 1993 öljymaalaus kankaalle EMMA

potilashuone 2 Pentti Kaskipuro Mies ja kala, 1971 kuivaneula EMMA potilashuone 3 Siri Rathsman Kukka, 1957 litografia EMMA

3G PIENRYHMÄN KUNTOUTUSTILA COMPANY (Aamu Song, Johan Olin) Maljakkopuu, 2016 lasi, metallitanko EMMA potilashuone 1 Kari Huhtamo Kevät, 1976 serigrafia EMMA potilashuone 2 Maria Kähönen Käsine II, 1983 akvatinta, viivasyövytys, EMMA

potilashuone 3 Simo Hannula Elämän tanssi, 1975 viivasyövytys EMMA potilashuone 4 Maria Kähönen Muotokuva, 1990 viivasyövytys EMMA

potilashuone 7 Kari Huhtamo Kevät, 1976 serigrafia EMMA potilashuone 8 Peter Wiklund Grafiikan salkusta Axis: Nimetön, 2001 polymeerigravyyri EMMA potilashuone 4 Antti Ukkonen potilashuone 9 Grafiikan salkusta Dimensio: Tuulikki Pietilä Kevätpäivä, 1988 Musta kamina/Vytina serigrafia Kreikka, 1961 EMMA serigrafia 3F EMMA PIENRYHMÄN potilashuone 5 KUNTOUTUSTILA Sam Vanni potilashuone 10 COMPANY (Aamu Song, Styx, 1978 Tapio Haili Johan Olin) serigrafia Nimeämätön, 1972 Maljakkopuu, 2016 EMMA akvatinta, viivasyövytys lasi, metallitanko EMMA EMMA potilashuone 6 Helmi Kuusi potilashuone 11 potilashuone 1 Sunnuntai, 1957 Seppo Kärkkäinen Jorma Hautala viivasyövytys Grafiikan salkusta 11 Toteemi, 1980–1981 EMMA suomalaista maalaria, 1977 serigrafia serigrafia EMMA EMMA

106

potilashuone 5 Simo Hannula Sarjasta Ulottuvuuksia: Nokturni, 1969 viivasyövytys EMMA

potilashuone 6 Aune Mikkonen Helmenpujottajat, 1957 akvatinta, viivasyövytys, kuivaneula EMMA potilashuone 7 Jorma Hautala Hommage à Seurat, 1986 serigrafia EMMA potilashuone 8 Veikko Kiljunen Nunna, 1952 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Outi Heiskanen Vauva, 1980 viivasyövytys EMMA potilashuone 13 Teija Immonen Lappi, 1999 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 14 Helmi Kuusi Laitakaupunki, 1960 viivasyövytys EMMA potilashuone 15 Annu Vertanen Maisema (Hommage a Chi Tao), 1996 puupiirros EMMA

potilashuone 9 Outi Heiskanen Yöperhonen, 1992 akvatinta, viivasyövytys EMMA potilashuone 10 Pentti Kaskipuro Aamu, 1956 kuivaneula EMMA potilashuone 11 Erkki Hervo Kompositio 12–75, 1975 puupiirros EMMA

potilashuone 12 Tapio Tapiovaara Ballaadi - Äls armas Annani vaalene..., 1935 puupiirros EMMA

potilashuone 13 Erkki Hervo 10–78, 1978 puupiirros EMMA

potilashuone 14 Anita Ermala Kemistä, 1953 kuivaneula, pehmeäpohja EMMA

potilashuone 15 Teija Immonen Liikkeellä, 2007 syvä- ja kohopaino, Chine collé EMMA

4. kerroksen taide HISSISAULA Erkki Hienonen Kesän keskipäivää, 1979 öljymaalaus kankaalle EMMA

107

Kotona 100-vuotiaana: Espoon sairaala on mukana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmassa.

EMMA – Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 53/2017 Julkaisun toimittaja: Minna Nyqvist Toimituskunta: Outi Huida, Reetta Kalajo, Elina Kylmänen, Henna Paunu Kirjoittajat: Reetta Kalajo, Elina Kylmänen, Juha Metso, Minna Nyqvist, Kari Palaste, Henna Paunu, Liisa Smeds, Jorma Teittinen, Maria Vähäsarja Valokuvat: Yehia Eweis Olli Häkämies, 6–7 HUS/Tero Hanski, 26 Graafinen suunnittelu: Anne Kaikkonen / Timangi Värierottelu: Asko Rokala / BEE2 Käännökset: Espoon kaupungin käännöspalvelut Kirjapaino: Erweko oy Paperi: Lumisilk

EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo, www.emma.museum

Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Espoon sairaala, Karvasmäentie 6, Espoo, www.espoo.fi/espoonsairaala © EMMA - Espoon modernin taiteen museo, kirjoittajat, valokuvaajat ISBN 978-952-5509-53-3 ISSN 1796-735X

Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa. Toipuminen ja taide Espoon sairaalassa kertoo sairaalan suunnittelun lähtökohdista, toteutuksesta ja uuden toimintakonseptin myötä avautuvista mahdollisuuksista. Sairaalassa on ainutlaatuinen taidekokonaisuus. Nautitaan katsomalla!

ESPOON SAIRAALA on ikääntyneiden kuntoutus- ja kotiutussairaala, jossa potilas on pääosassa. Kuusi tuntia kuntouttavaa toimintaa päivässä, läheisten osallistumismahdollisuus, yhden hengen potilashuoneet, yhteisölliset oleskelutilat, monipuoliset kuntoutustilat ja etäpalvelut viitoittavat tietä sairaalasta takaisin kotiin. Sairaala on suunniteltu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.