Biokaasun hyödyntämisen käsikirja—jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja Miten biomassasta tulee biokaasua: tuotantoprosessi ja kaasun kuljetus.

Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi: biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena, sähkönä ja lämpönä.

Yritysten välinen työnjako kun biokaasusta tehdään liiketoimintaa.

Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Sisältö

Johdanto: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi . . . . . . . . . . . . . 3 I

Biokaasun tuotanto

5

Biomassat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Biokaasulaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Biokaasun hyödyntämisen käsikirja—jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi © 2008, PBI—Research Institute for Project–Based Industry, Turku, Finland PBI—Research Institute for Project–Based Industry, Linnankatu 10, 20100 Turku, Finland

Biokaasun kuljetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 II

Kaasukäyttöiset ajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Biokaasun ympäristöedut liikennekäytössä . . . . . . . . . . . . . . . 17 Kaasun tankkausasemat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Biokaasu lämmön– ja sähköntuotannossa . . . . . . . . . . . . . . . 22 III

ISBN 978–952–99076–5–6

25

Liiketoimintamalli: Biometaani liikennekäytössä . . . . . . . . . . . . 28 Liiketoimintamalli: Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto . . . . . . . 32

Ulkoasu: Michael Diedrichs Huhtikuu 2008; toinen painos, toukokuu 2008

Biokaasu liiketoimintana

Yritysten välinen työnjako eli arvoketju . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Kaikki julkaisussa mainitut hyperlinkit löytyvät osoitteesta www.pbi–institute.com/biokaasu

Paino: Newprint, Raisio

11

Kaasu liikennepolttoaineena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, Turku, Finland Haluamme kiittää Jukka Perttua ja Arno Seiroa luvasta käyttää heidän kirjoittamiansa artikkeleita kaasun liikennekäytöstä; Jussi Vainikkaa Gasumista ja professori Harri Kallbergia Tieliikenteen Tietokeskuksesta asiantuntevasta tuesta; FT Emma Vironmäkeä käsikirjoituksen editoinnista ja kieliasun työstämisestä sekä TkT Magnus Hellströmiä ja DI Tommy Rantaa biokaasuprojektissa tekemästään työstä. Lopuksi haluamme kiittää TEKESiä projektin rahoittamisesta ja tukemisesta.

Biokaasun hyödyntäminen

IV

Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä

37

Biovakka, Watrec, Gaia Power, St1, Autotuojat ry, Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, PBI—Research Institute of Project–Based Industry . . . . . . . . . . . 38

III

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Sisältö

Johdanto: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi . . . . . . . . . . . . . 3 I

Biokaasun tuotanto

5

Biomassat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Biokaasulaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Biokaasun hyödyntämisen käsikirja—jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi © 2008, PBI—Research Institute for Project–Based Industry, Turku, Finland PBI—Research Institute for Project–Based Industry, Linnankatu 10, 20100 Turku, Finland

Biokaasun kuljetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 II

Kaasukäyttöiset ajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Biokaasun ympäristöedut liikennekäytössä . . . . . . . . . . . . . . . 17 Kaasun tankkausasemat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Biokaasu lämmön– ja sähköntuotannossa . . . . . . . . . . . . . . . 22 III

ISBN 978–952–99076–5–6

25

Liiketoimintamalli: Biometaani liikennekäytössä . . . . . . . . . . . . 28 Liiketoimintamalli: Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto . . . . . . . 32

Ulkoasu: Michael Diedrichs Huhtikuu 2008; toinen painos, toukokuu 2008

Biokaasu liiketoimintana

Yritysten välinen työnjako eli arvoketju . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Kaikki julkaisussa mainitut hyperlinkit löytyvät osoitteesta www.pbi–institute.com/biokaasu

Paino: Newprint, Raisio

11

Kaasu liikennepolttoaineena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, Turku, Finland Haluamme kiittää Jukka Perttua ja Arno Seiroa luvasta käyttää heidän kirjoittamiansa artikkeleita kaasun liikennekäytöstä; Jussi Vainikkaa Gasumista ja professori Harri Kallbergia Tieliikenteen Tietokeskuksesta asiantuntevasta tuesta; FT Emma Vironmäkeä käsikirjoituksen editoinnista ja kieliasun työstämisestä sekä TkT Magnus Hellströmiä ja DI Tommy Rantaa biokaasuprojektissa tekemästään työstä. Lopuksi haluamme kiittää TEKESiä projektin rahoittamisesta ja tukemisesta.

Biokaasun hyödyntäminen

IV

Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä

37

Biovakka, Watrec, Gaia Power, St1, Autotuojat ry, Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, PBI—Research Institute of Project–Based Industry . . . . . . . . . . . 38

III

IV

| Kuvat, kaaviot ja taulukot

Eri biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) . . . . . . . . . . . . . 5 Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) . . . . . 5 Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla (kuva). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen (kaavio) . . . . . . . . . . . . . 7 Kaasuautojen polttoainekulutus (taulukko) . . . . . . . . . . . . . . . 12 Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää (taulukko) . . . . . . . . . 17 Kaasun tankkausverkosto Suomessa (kartta) . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla (kuva). . . . . . . . . . . 20 Kaasun tankkauksen vaiheet (kuva) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kW Jenbacher moottorilla (taulukko) . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Biokaasun hyödyntämisen arvoketju (kaavio) . . . . . . . . . . . . . . 24 B iometaanin käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli (kaavio). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistäminen (kaavio). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja —jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi Dosentti Magnus Gustafsson DI Robert Stoor PBI—Research Institute for Project–Based Industry Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio

IV

| Kuvat, kaaviot ja taulukot

Eri biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) . . . . . . . . . . . . . 5 Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) . . . . . 5 Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla (kuva). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen (kaavio) . . . . . . . . . . . . . 7 Kaasuautojen polttoainekulutus (taulukko) . . . . . . . . . . . . . . . 12 Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää (taulukko) . . . . . . . . . 17 Kaasun tankkausverkosto Suomessa (kartta) . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla (kuva). . . . . . . . . . . 20 Kaasun tankkauksen vaiheet (kuva) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kW Jenbacher moottorilla (taulukko) . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Biokaasun hyödyntämisen arvoketju (kaavio) . . . . . . . . . . . . . . 24 B iometaanin käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli (kaavio). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistäminen (kaavio). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja —jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi Dosentti Magnus Gustafsson DI Robert Stoor PBI—Research Institute for Project–Based Industry Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio

2

| Johdanto

.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasu: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi

Biokaasun kaupallinen hyödyntäminen on Suomessa vielä toistaiseksi hyvin vähäistä. Niinpä tämän käsikirjan tavoitteena on kertoa, mitä mahdollisuuksia ala tarjoaa sekä miten kokonaan uusi toimiala rakentuu. Kirjassa kuvataan biokaasun hyödyntämiseen osallistuvien yritysten toimintamallit sekä niiden välinen roolijako.

Biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia kaupalliseen toimintaan sekä liikennepolttoaineena että lämmön– ja sähköntuotannossa. Biokaasun tuotanto edistää ja hyödyttää nimenomaan paikallista liiketoimintaa. Paitsi että biokaasun hyödyntäminen lisää liiketoimintaa, se myös keventää jätehuoltokustannuksia ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia.

Biokaasu on korkealaatuinen polttoaine, jota tuotetaan pääosin eloperäisistä jätteistä. Sen tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Biokaasua tuotetaan hapettomassa mädätysprosessissa joko biokaasureaktoreissa tai keräämällä kaatopaikoilta. Tuotannossa voidaan hyödyntää myös pieniä raaka–ainevarantoja.

Biokaasua voidaan jalostaa biometaaniksi, jolloin se on ensiluokkainen liikennepolttoaine. Kaasukäyttöisiä autoja on runsas valikoima kaikissa kokoluokissa, ja kaasun tankkauspisteitä on jo kattavasti Etelä–Suomessa. Kaasuautot voivat käyttää polttoaineenaan sekä biometaania että

maakaasua. Biokaasu on siis jalostettuna verrattavissa maakaasuun—sillä erolla että biokaasu on uusiutuva energianlähde. Kaasu on edullinen polttoaine: kirjan kirjoitushetkellä vastaava määrä bensiiniä maksaisi 66 senttiä litralta.

Yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti pienessä kokoluokassa, jossa tänä päivänä käytetään pääosin öljyä.

Biokaasun hyödyntämisen arvoketju alkaa biomassasta ja päätyy kaasun hyödyntämiseen joko liikenteessä tai lämmön– ja sähköntuotannossa. Käsikirjassa käsitellään jokaisen osapuolen tehtävät biokaasuprojektin eri vaiheissa, sillä sen tavoitteena on edesauttaa yritysten yhteistoimintaa biokaasun hyödyntämisessä, ja madaltaa alalle tulemisen kynnystä.

Käsikirjan on valmistellut Åbo Akademin teollisuustalouden laboratorio ja PBI–Research Institute yhteistyössä Biovakan, Watrecin, St1:n, Gaia Powerin ja Autotuojat ry:n kanssa. Yritykset edustavat biokaasun hyödyntämisen arvoketjun kaikkia eri vaiheita.

3

2

| Johdanto

.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasu: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi

Biokaasun kaupallinen hyödyntäminen on Suomessa vielä toistaiseksi hyvin vähäistä. Niinpä tämän käsikirjan tavoitteena on kertoa, mitä mahdollisuuksia ala tarjoaa sekä miten kokonaan uusi toimiala rakentuu. Kirjassa kuvataan biokaasun hyödyntämiseen osallistuvien yritysten toimintamallit sekä niiden välinen roolijako.

Biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia kaupalliseen toimintaan sekä liikennepolttoaineena että lämmön– ja sähköntuotannossa. Biokaasun tuotanto edistää ja hyödyttää nimenomaan paikallista liiketoimintaa. Paitsi että biokaasun hyödyntäminen lisää liiketoimintaa, se myös keventää jätehuoltokustannuksia ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia.

Biokaasu on korkealaatuinen polttoaine, jota tuotetaan pääosin eloperäisistä jätteistä. Sen tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Biokaasua tuotetaan hapettomassa mädätysprosessissa joko biokaasureaktoreissa tai keräämällä kaatopaikoilta. Tuotannossa voidaan hyödyntää myös pieniä raaka–ainevarantoja.

Biokaasua voidaan jalostaa biometaaniksi, jolloin se on ensiluokkainen liikennepolttoaine. Kaasukäyttöisiä autoja on runsas valikoima kaikissa kokoluokissa, ja kaasun tankkauspisteitä on jo kattavasti Etelä–Suomessa. Kaasuautot voivat käyttää polttoaineenaan sekä biometaania että

maakaasua. Biokaasu on siis jalostettuna verrattavissa maakaasuun—sillä erolla että biokaasu on uusiutuva energianlähde. Kaasu on edullinen polttoaine: kirjan kirjoitushetkellä vastaava määrä bensiiniä maksaisi 66 senttiä litralta.

Yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti pienessä kokoluokassa, jossa tänä päivänä käytetään pääosin öljyä.

Biokaasun hyödyntämisen arvoketju alkaa biomassasta ja päätyy kaasun hyödyntämiseen joko liikenteessä tai lämmön– ja sähköntuotannossa. Käsikirjassa käsitellään jokaisen osapuolen tehtävät biokaasuprojektin eri vaiheissa, sillä sen tavoitteena on edesauttaa yritysten yhteistoimintaa biokaasun hyödyntämisessä, ja madaltaa alalle tulemisen kynnystä.

Käsikirjan on valmistellut Åbo Akademin teollisuustalouden laboratorio ja PBI–Research Institute yhteistyössä Biovakan, Watrecin, St1:n, Gaia Powerin ja Autotuojat ry:n kanssa. Yritykset edustavat biokaasun hyödyntämisen arvoketjun kaikkia eri vaiheita.

3

4

| Biokaasun tuotanto

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

I

Biokaasun tuotanto

Biomassat Biomassoja on monenlaisia. Kaupallisessa mielessä merkittävin ero niiden välillä on siinä, että mikäli kyseessä on jäte, lanta tai liete, toimii biokaasulaitos jätteenkäsittelylaitoksena ja biomassan toimittaja maksaa porttimaksun sen ottamiseksi käsittelyyn. Sen sijaan kasviperäinen vihreä massa on itsessään raaka–aine, josta biomassan toimittajalle maksetaan.

Toinen huomattava ero biomassojen välillä piilee niiden kyvyssä tuottaa metaania. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, paras metaanintuottokyky on teollisuuden biojätteillä kuten teurastamojätteellä. Myös yhdyskuntalietteen metaanintuottokyky on suhteellisen hyvä, kun se taas lannalla on alhaisempi.

Lähde

5

Metaani, Nm3 / 1 000 kg

Laatu

Jätevesiliete, esikuivattu

33 Nm3

Jäte

Biojäte

3

123 Nm

Jäte

Teurastamojätteet

150 Nm3

Jäte

Sian lietelanta

16 Nm

Jäte

Vihreä biomassa

52 Nm

Raaka–aine

3 3

Taulukko 1: Eri biomassojen metaanintuottokyky, Nm3/1 000 kg biomassaa. Lähteet: Annimari Lehtomäki, Biogas production from energy crops and crop residues, Jyväskylän Yliopisto 2006; www.wabio.com.

Nm3 = Normaalikuutiometri.

Vihreällä biomassalla pystytään nostamaan ja säätelemään metaanin tuotantoa. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vihreiden biomassojen metaanintuottokyky vaihtelee jonkin verran.

Biomassa

Metaani, Nm3 / 1 000 kg

Metaani, Nm3 / 1 000 kg kuiva–ainetta

Ruokohelpi

68 Nm3

420 Nm3

Timotei–apilanurmi

3

60 Nm

370 Nm3

Järviruoko

55 Nm3

340 Nm3

Kauran olki

3

52 Nm

320 Nm3

Puna–apila

48 Nm3

300 Nm3

Rapsin olki

39 Nm3

240 Nm3

Rypsin olki

35 Nm

220 Nm3

3

Taulukko 2: Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky. Lähde: Lehtomäki 2006.

Yksi kuutio metaania vastaa energiamäärässä noin litraa öljyä tai kymmentä kilowattituntia.

Esimerkiksi ruokohelpeä saadaan viljeltäessä runsaat 60 tonnia per hehtaari, jolloin yhdeltä hehtaarilta saadaan noin 420 kuutiometriä metaania. Tämä vastaa 420 litraa öljyä tai 4,2 megawattituntia. Keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa.

4

| Biokaasun tuotanto

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

I

Biokaasun tuotanto

Biomassat Biomassoja on monenlaisia. Kaupallisessa mielessä merkittävin ero niiden välillä on siinä, että mikäli kyseessä on jäte, lanta tai liete, toimii biokaasulaitos jätteenkäsittelylaitoksena ja biomassan toimittaja maksaa porttimaksun sen ottamiseksi käsittelyyn. Sen sijaan kasviperäinen vihreä massa on itsessään raaka–aine, josta biomassan toimittajalle maksetaan.

Toinen huomattava ero biomassojen välillä piilee niiden kyvyssä tuottaa metaania. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, paras metaanintuottokyky on teollisuuden biojätteillä kuten teurastamojätteellä. Myös yhdyskuntalietteen metaanintuottokyky on suhteellisen hyvä, kun se taas lannalla on alhaisempi.

Lähde

5

Metaani, Nm3 / 1 000 kg

Laatu

Jätevesiliete, esikuivattu

33 Nm3

Jäte

Biojäte

3

123 Nm

Jäte

Teurastamojätteet

150 Nm3

Jäte

Sian lietelanta

16 Nm

Jäte

Vihreä biomassa

52 Nm

Raaka–aine

3 3

Taulukko 1: Eri biomassojen metaanintuottokyky, Nm3/1 000 kg biomassaa. Lähteet: Annimari Lehtomäki, Biogas production from energy crops and crop residues, Jyväskylän Yliopisto 2006; www.wabio.com.

Nm3 = Normaalikuutiometri.

Vihreällä biomassalla pystytään nostamaan ja säätelemään metaanin tuotantoa. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vihreiden biomassojen metaanintuottokyky vaihtelee jonkin verran.

Biomassa

Metaani, Nm3 / 1 000 kg

Metaani, Nm3 / 1 000 kg kuiva–ainetta

Ruokohelpi

68 Nm3

420 Nm3

Timotei–apilanurmi

3

60 Nm

370 Nm3

Järviruoko

55 Nm3

340 Nm3

Kauran olki

3

52 Nm

320 Nm3

Puna–apila

48 Nm3

300 Nm3

Rapsin olki

39 Nm3

240 Nm3

Rypsin olki

35 Nm

220 Nm3

3

Taulukko 2: Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky. Lähde: Lehtomäki 2006.

Yksi kuutio metaania vastaa energiamäärässä noin litraa öljyä tai kymmentä kilowattituntia.

Esimerkiksi ruokohelpeä saadaan viljeltäessä runsaat 60 tonnia per hehtaari, jolloin yhdeltä hehtaarilta saadaan noin 420 kuutiometriä metaania. Tämä vastaa 420 litraa öljyä tai 4,2 megawattituntia. Keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa.

6

| Biokaasun tuotanto

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasulaitos

On hyvä huomata, että biokaasun tuotannossa voi hyödyntää monia sellaisia kasveja, joita ei perinteisesti ole pidetty viljelykasveina tai edes korjattu, kuten ruokohelpeä tai järviruokoa. Näin ollen tuottamattomanakin pidettyä raaka–ainetta voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Biokaasulaitoksen suunnittelu alkaa kartoittamalla paikallisesti saatavilla olevat biomassat.

Eri biomassoja voidaan myös yhdistellä. Näin ollen yksittäinen biokaasulaitos voi esimerkiksi olla kokonaisratkaisu, jossa käsitellään paikalliset biohajoavat jätteet, nostetaan kaasuntuotantoa pienemmällä määrällä vihreää massaa ja samalla parannetaan vesistöjä estämällä ravinteiden valumista.

Lisäksi biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Korjaamalla esimerkiksi ruokoa valuma– altaista tai kosteikoista tai heinää jokiin viettäviltä pelloilta otetaan talteen ravinteita jotka muuten rehevöittäisivät vesistöjä. Pitää kuitenkin varmistaa etteivät korjuutoimenpiteet aiheuta ravinnepäästöjä.

Saatavilla olevia biomassoja kartoitettaessa kannattaa myös huomioida niiden oheisvaikutukset—biokaasulaitos tuottaa nimittäin biokaasun ohella myös korkealaatuista kompostia. Tämän kompostin käyttömahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin jonkin verran riippuen siitä, mitä sen tuotannossa on käytetty.



Biokaasulaitos on tyypillinen prosessilaitos joka koostuu seuraavista järjestelmistä (kaavio): 1. Vastaanotto ja esikäsittely, jossa biomassat otetaan vastaan ja esikäsitellään mädätystä varten.

2. Hygienisointi, jossa biomassa kuumennetaan mahdollisten haitallisten elementtien poistamiseksi. Tämä vaihe tasaa biomassan laatua ja parantaa mädätystä.

3. Mädätys jossa kaasu tuotetaan.

4. Lietteenkäsittely. Biokaasutuotannon sivutuotteena syntyy lietettä jota voidaan käyttää kompostina.

5. Rikinpoisto. Biokaasussa on jonkin verran rikkiyhdisteitä, jotka poistetaan ennen biokaasun syöttämistä lämmön– ja sähköntuotantoon.

6. Kaasuvarasto, joka mahdollistaa kaasun kulutuksen säätelyn vuorokausitasolla.

7. Kaasun jalostus ja paineistus. Mikäli kaasua tuotetaan maakaasuverkkoon tai liikennekäyttöön, biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja muita mahdollisia yhdisteitä. Tällöin saadaan biometaania, joka on verrattavissa maakaasuun. Jalostuksen jälkeen biometaani paineistetaan ja syötetään kuljetusta varten joko maakaasuverkkoon tai pullopatteriin.

Kuva: Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla.

Kaavio: Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen.

7

6

| Biokaasun tuotanto

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasulaitos

On hyvä huomata, että biokaasun tuotannossa voi hyödyntää monia sellaisia kasveja, joita ei perinteisesti ole pidetty viljelykasveina tai edes korjattu, kuten ruokohelpeä tai järviruokoa. Näin ollen tuottamattomanakin pidettyä raaka–ainetta voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Biokaasulaitoksen suunnittelu alkaa kartoittamalla paikallisesti saatavilla olevat biomassat.

Eri biomassoja voidaan myös yhdistellä. Näin ollen yksittäinen biokaasulaitos voi esimerkiksi olla kokonaisratkaisu, jossa käsitellään paikalliset biohajoavat jätteet, nostetaan kaasuntuotantoa pienemmällä määrällä vihreää massaa ja samalla parannetaan vesistöjä estämällä ravinteiden valumista.

Lisäksi biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Korjaamalla esimerkiksi ruokoa valuma– altaista tai kosteikoista tai heinää jokiin viettäviltä pelloilta otetaan talteen ravinteita jotka muuten rehevöittäisivät vesistöjä. Pitää kuitenkin varmistaa etteivät korjuutoimenpiteet aiheuta ravinnepäästöjä.

Saatavilla olevia biomassoja kartoitettaessa kannattaa myös huomioida niiden oheisvaikutukset—biokaasulaitos tuottaa nimittäin biokaasun ohella myös korkealaatuista kompostia. Tämän kompostin käyttömahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin jonkin verran riippuen siitä, mitä sen tuotannossa on käytetty.



Biokaasulaitos on tyypillinen prosessilaitos joka koostuu seuraavista järjestelmistä (kaavio): 1. Vastaanotto ja esikäsittely, jossa biomassat otetaan vastaan ja esikäsitellään mädätystä varten.

2. Hygienisointi, jossa biomassa kuumennetaan mahdollisten haitallisten elementtien poistamiseksi. Tämä vaihe tasaa biomassan laatua ja parantaa mädätystä.

3. Mädätys jossa kaasu tuotetaan.

4. Lietteenkäsittely. Biokaasutuotannon sivutuotteena syntyy lietettä jota voidaan käyttää kompostina.

5. Rikinpoisto. Biokaasussa on jonkin verran rikkiyhdisteitä, jotka poistetaan ennen biokaasun syöttämistä lämmön– ja sähköntuotantoon.

6. Kaasuvarasto, joka mahdollistaa kaasun kulutuksen säätelyn vuorokausitasolla.

7. Kaasun jalostus ja paineistus. Mikäli kaasua tuotetaan maakaasuverkkoon tai liikennekäyttöön, biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja muita mahdollisia yhdisteitä. Tällöin saadaan biometaania, joka on verrattavissa maakaasuun. Jalostuksen jälkeen biometaani paineistetaan ja syötetään kuljetusta varten joko maakaasuverkkoon tai pullopatteriin.

Kuva: Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla.

Kaavio: Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen.

7

8

| Biokaasun tuotanto

Koska biokaasulaitos on prosessilaitos, se ei rakennu minkään erityisen teknologian ympärille.

Biokaasulaitoksen haastavuus on prosessin hallinnassa. Biokaasun tuotanto on biologinen prosessi, joka edellyttää asiantuntemusta sekä laitosta suunniteltaessa että sen käyttövaiheessa.

Prosessissa on ylläpidettävä suotuisat olosuhteet mädätysbakteereille, muuten tuotantoprosessi pysähtyy. Prosessi on myös pidettävä tasapainossa, jotta tuotannosta ei synny hajuhaittoja. Tämän takia on suositeltavaa hankkia laitos kokeneelta toimittajalta, joka pystyy toimittamaan vakioratkaisuihin perustuvan laitoksen.

Vakioratkaisu merkitsee testattua ratkaisua.

Tällöin yksittäisen osaprosessin toimintatapa osana kokonaisuutta ja muuta laitosta on tunnettu. Biokaasulaitoksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä prosessissa useimmiten sekoittuvat erilaiset biomassat.

Laitoksen toimittajan kokemus sekä vakioratkaisujen hyödyntäminen on erityisen tärkeää, mikäli tarkoituksena on prosessoida biokaasua tai biometaania energiantuotantoon tai liikennekäyttöön.

Koska eri biomassat eroavat toisistaan huomattavasti, kannattaa laitosta suunnitellessa olla aikaisessa vaiheessa yhteydessä joko laitostoimittajaan tai muuhun asiantuntijaan, joka pystyy antamaan selkeän arvion kaasuntuottomahdollisuuksista.

Erityisesti Jyväskylän yliopiston biologian laitos on perehtynyt biokaasun tuotantoon.

Biokaasun kuljetus Kaasu voidaan kuljettaa putkessa tai paineistetussa, vaihtolavan tavoin toimivassa pullopatterissa. Molemmilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa.

Kaasuputki on investointina suuri mutta käyttövaiheessa edullinen. Se edellyttää vakaan ja tarpeeksi suuren kulutuskohteen, jotta investointi kannattaisi. Kaasuputkena voidaan käyttää muoviputkea, jossa kaasu siirretään neljän tai kahdeksan baarin paineessa. Kaasuputki kestää pakkasta, joten sitä ei tarvitse kaivaa yhtä syvälle kuin vesiputkea. Tarkemmat tiedot kaasuputken asennuksesta löytyvät Maakaasuyhdistyksen kotisivuilta.

Pullopatteri antaa suuremman vapauden toimittaa kaasua eri kohteisiin. Niitä on myös saatavissa eri kokoluokissa. Pullopatterissa kaasu paineistetaan 200–300 baariin, minkä takia biokaasulaitoksella on oltava paineistusjärjestelmä.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

9

8

| Biokaasun tuotanto

Koska biokaasulaitos on prosessilaitos, se ei rakennu minkään erityisen teknologian ympärille.

Biokaasulaitoksen haastavuus on prosessin hallinnassa. Biokaasun tuotanto on biologinen prosessi, joka edellyttää asiantuntemusta sekä laitosta suunniteltaessa että sen käyttövaiheessa.

Prosessissa on ylläpidettävä suotuisat olosuhteet mädätysbakteereille, muuten tuotantoprosessi pysähtyy. Prosessi on myös pidettävä tasapainossa, jotta tuotannosta ei synny hajuhaittoja. Tämän takia on suositeltavaa hankkia laitos kokeneelta toimittajalta, joka pystyy toimittamaan vakioratkaisuihin perustuvan laitoksen.

Vakioratkaisu merkitsee testattua ratkaisua.

Tällöin yksittäisen osaprosessin toimintatapa osana kokonaisuutta ja muuta laitosta on tunnettu. Biokaasulaitoksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä prosessissa useimmiten sekoittuvat erilaiset biomassat.

Laitoksen toimittajan kokemus sekä vakioratkaisujen hyödyntäminen on erityisen tärkeää, mikäli tarkoituksena on prosessoida biokaasua tai biometaania energiantuotantoon tai liikennekäyttöön.

Koska eri biomassat eroavat toisistaan huomattavasti, kannattaa laitosta suunnitellessa olla aikaisessa vaiheessa yhteydessä joko laitostoimittajaan tai muuhun asiantuntijaan, joka pystyy antamaan selkeän arvion kaasuntuottomahdollisuuksista.

Erityisesti Jyväskylän yliopiston biologian laitos on perehtynyt biokaasun tuotantoon.

Biokaasun kuljetus Kaasu voidaan kuljettaa putkessa tai paineistetussa, vaihtolavan tavoin toimivassa pullopatterissa. Molemmilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa.

Kaasuputki on investointina suuri mutta käyttövaiheessa edullinen. Se edellyttää vakaan ja tarpeeksi suuren kulutuskohteen, jotta investointi kannattaisi. Kaasuputkena voidaan käyttää muoviputkea, jossa kaasu siirretään neljän tai kahdeksan baarin paineessa. Kaasuputki kestää pakkasta, joten sitä ei tarvitse kaivaa yhtä syvälle kuin vesiputkea. Tarkemmat tiedot kaasuputken asennuksesta löytyvät Maakaasuyhdistyksen kotisivuilta.

Pullopatteri antaa suuremman vapauden toimittaa kaasua eri kohteisiin. Niitä on myös saatavissa eri kokoluokissa. Pullopatterissa kaasu paineistetaan 200–300 baariin, minkä takia biokaasulaitoksella on oltava paineistusjärjestelmä.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

9

10 | Biokaasun hyödyntäminen

II

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasun hyödyntäminen

Kaasu liikennepolttoaineena Kaasukäyttöiset autot kulkevat joko maakaasulla tai jalostetulla biokaasulla, jota kutsutaan biometaaniksi. Biometaani on ominaisuuksiltaan verrattavissa maakaasuun ja niitä voidaan käyttää rinnakkain, sillä molempien keskeinen ainesosa on metaani CH4. Ainoa olennainen ero biometaanin ja maakaasun välillä on, että biometaani on uusiutuva ja perustuu paikallisten jätteiden ja biomassojen hyödyntämiseen, kun taas maakaasu on fossiilinen polttoaine.

Biometaani ja maakaasu ovat liikennekäytössä puhtaita polttoaineita. Hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti alhaisempia kuin bensiinillä, ja hiukkas– ja typpipäästöt huomattavasti dieseliä alhaisempia. Toisin kuin maakaasu, biometaani on hiilidioksidineutraali eli sen käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä.

Biometaani ja maakaasu ovat turvallisia polttoaineita. Molemmat ovat ilmaa kevyempiä eli haihtuvat nopeasti mahdollisen vuodon sattuessa.

Tämän lisäksi biometaanin ja maakaasun syttymislämpötila on korkea (600 astetta) ja syttymisalue kapea (5–15 tilavuusprosenttia).

Kaasukäyttöiset autot käyvät läpi samat törmäystestit kuin bensiini– ja dieselautot. Kaasusäiliöt ovat kestäviä, niiden sijoitus turvallinen, ja ne on varustettu varo– ja sulkuventtiilein, jotka mahdollisen vuodon sattuessa katkaisevat kaasun syötön.

Kaasu on liikennepolttoaineena edullinen. Tankkausasemilla maakaasu on pysynyt huomattavan huokeana (1,03 euroa per kilo tammikuussa 2008), mikä vastaa noin 0,66 euron litrahintaa.

Kaasukäyttöinen auto kulkee mallista riippuen 200–450 kilometriä tankillisella. Useimmissa autoissa on varasäiliö bensiinille, jolla auto kulkee useita satoja kilometrejä (taulukko3).

11

10 | Biokaasun hyödyntäminen

II

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasun hyödyntäminen

Kaasu liikennepolttoaineena Kaasukäyttöiset autot kulkevat joko maakaasulla tai jalostetulla biokaasulla, jota kutsutaan biometaaniksi. Biometaani on ominaisuuksiltaan verrattavissa maakaasuun ja niitä voidaan käyttää rinnakkain, sillä molempien keskeinen ainesosa on metaani CH4. Ainoa olennainen ero biometaanin ja maakaasun välillä on, että biometaani on uusiutuva ja perustuu paikallisten jätteiden ja biomassojen hyödyntämiseen, kun taas maakaasu on fossiilinen polttoaine.

Biometaani ja maakaasu ovat liikennekäytössä puhtaita polttoaineita. Hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti alhaisempia kuin bensiinillä, ja hiukkas– ja typpipäästöt huomattavasti dieseliä alhaisempia. Toisin kuin maakaasu, biometaani on hiilidioksidineutraali eli sen käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä.

Biometaani ja maakaasu ovat turvallisia polttoaineita. Molemmat ovat ilmaa kevyempiä eli haihtuvat nopeasti mahdollisen vuodon sattuessa.

Tämän lisäksi biometaanin ja maakaasun syttymislämpötila on korkea (600 astetta) ja syttymisalue kapea (5–15 tilavuusprosenttia).

Kaasukäyttöiset autot käyvät läpi samat törmäystestit kuin bensiini– ja dieselautot. Kaasusäiliöt ovat kestäviä, niiden sijoitus turvallinen, ja ne on varustettu varo– ja sulkuventtiilein, jotka mahdollisen vuodon sattuessa katkaisevat kaasun syötön.

Kaasu on liikennepolttoaineena edullinen. Tankkausasemilla maakaasu on pysynyt huomattavan huokeana (1,03 euroa per kilo tammikuussa 2008), mikä vastaa noin 0,66 euron litrahintaa.

Kaasukäyttöinen auto kulkee mallista riippuen 200–450 kilometriä tankillisella. Useimmissa autoissa on varasäiliö bensiinille, jolla auto kulkee useita satoja kilometrejä (taulukko3).

11

12 | Biokaasun hyödyntäminen

Citroën Berlingo 1,4 Bivalent

146

185

12

55

226

699

Rallia ilmastonmuutosta vastaan­—Jani Paasonen uskoo kisaavansa maakaasuautolla ensi vuoden SM–sarjassa

Citroën C3 1,4 Bivalent

157

211

18

45

315

501

Mitsubishin N–ryhmän ralliauto nuolaisee penkkaa ja hyökkää

Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power

161

218

21,6

60

369

647

Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER

161

216

26,5

38

453

413

Automalli

CO2 g/km CO2 g/km metaanilla bensiinillä

metaani- bensiini- Kaasun Bensiinin säiliö säiliö riittävyys riittävyys (kg) (l) (km) (km)

ahnaasti avautuvalle suoralle. Matka jatkuu vauhdilla yli kahden

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja | Hän on luottavainen sen suhteen, että voisi tehdä historiallisen maakaasuauton ensiesiintymisen SM–rallissa ensi vuonna. ”Auto pitää saada luokiteltua Suomen sarjaan, mutta se on aivan normaalia toimintaa, joka koskee jokaista uutta ralliautoa”, Paasonen sanoo. ”Uskon, että maakaasuautolla ajetaan rallin MM–sarjaa N–ryhmässä kahden vuoden kuluttua.”

Maakaasuauton turvallisuus tulipalon sattuessa ei huolestuta Stohlia.

nyppylän ja parin vatsanpohjia kutkuttavan mutkan jälkeen

”Sytytimme Itävallassa yhden auton tuleen, eikä kaasu räjähtä-

ollaan maalissa. Kokemus on parempi kuin Linnanmäen

nyt. Siitä pitää huolen säiliön turvaventtiili, joka laskee kaasun ulos hallitusti. Silloin se myös palaa hallitusti”, Stohl sanoo.

Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas

114

146

12

30

289

483

parhaista vauhtilaitteista saatavat.

Fiat Punto 1,2 8V Natural Power

119

150

11

47

254

736

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että auton polttoaineena on

Maakaasuyhtiö Gasumin myyntijohtaja Jussi Vainikka pitää

Ford Focus C–MAX 2,0 CNG

158

16,5

55

287

maakaasu. Otetaan kypärä pois päästä ja annetaan auton

maakaasua varteenotettavana vaihtoehtona muille polttoaineille.

Ford Focus Limousine CNG

158

19,4

55

338

Mercedes–Benz E 200 NGT

168

215

18

62

295

678

Opel Combo 1,6 CNG Erdgas

133

199

19

14

393

165

Opel Zafira 1,6 CNG

138

219

21

14

418

150

Peugeot Partner 75 Bivalent

146

185

12

55

226

699

Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent

150

187

13

50

238

628

Volkswagen Caddy 2,0 Gas

157

26

13

455

VW Touran 2008 EcoFuel Concept 2,0

155

18

13

319

Volvo S60 Bi–Fuel CNG

159

208

Volvo V70 Bi–Fuel CNG

169

215

Taulukko 3: Kaasuautojen polttoainekulutus.

Lähde: Professori Harri Kallberg / Tieliikenteen Tietokeskus.

kuljettajan kertoa.

vanhaa, maan sisään syntynyttä hiilidioksidia possautellaan

käytetään hitaissa joukkoliikennevälineissä. Mutta näillä autoilla

ilmakehään?

pääsee samaa vauhtia kuin bensakäyttöisilläkin. Tehoa tässä N–ryhmän autossa on 280 hevosvoimaa eli saman verran kuin bensalla kulkevassa”, Manfred Stohl kertoo. Itävaltalainen on tuttu nimi rallia seuraaville ihmisille. Hän ajoi lajin MM–sarjaa 17 vuotta.

Nyt hänen sydämessään palaa halu tehdä ympäristöteko ralliautoilulle. Stohl on kehittänyt maakaasukäyttöisestä autosta kelpo ralliaseen Itävallan rallisarjaan.

Autolla on voitettu jo kolmen rallin yleiskilpailua. Ja Stohl on

17,6

29

286

317

innostanut suomalaisen huippukuskin Jani Paasosen asiasta. ”Tämä on ralliautoilun tulevaisuus. Ei ralliautoilua voida lopettaa. Laji voi jatkossakin toimia testikenttänä tavallisille autoille.

Haluan omalta osaltani auttaa siinä, että tavallinen autonkäyttäjä alkaa uskoa maakaasuautoon”, Paasonen sanoo.

Paasonen ajoi rallin MM–sarjassa vielä 2005. Nyt hän tähtää edelleen rallipoluille, mutta asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut.

PGO Cévennes Turbo–CNG: Tyylikäs kaasukäyttöinen roadsteri.

Lisätietoja autosta osoitteesta pgo.cngpower.eu

Mutta eikö maakaasussa ole kyse siitä, että tuhansia vuosia

”Ihmisten käsitys maakaasusta liikenteessä on se, että sitä

”Olen saanut kokea rallin puolella lähes kaiken, ajaa tehdasautollakin MM–sarjaa. Ei minun tarvitse enää kisata Sebastien Loebia vastaan. Nyt haluan ottaa uuden askelen lajissa”, Paasonen sanoo.

”Kyllä. Kyseessä on fossiilinen polttoaine. Mutta maakaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat 25 prosenttia pienemmät kuin bensakäyttöisen. Hiukkaspäästöt ovat käytännössä nolla. Yleensä maakaasuauton typenoksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin dieselmoottorissa”, Vainikka sanoo. ”Jos käytetään biokaasua, esimerkiksi kaatopaikoilta hankittua, niin laskennallisesti niiden hiilidioksidipäästöt ovat nolla”, Vainikka lisää.

Henkilöautokäyttöön maakaasuauto houkuttelee ympäristöystävällisyytensä lisäksi alhaisilla käyttökustannuksillaan.

Polttoainekulut ovat vain hieman yli puolet bensakäyttöiseen verrattuna. Maakaasulla liikkuvia henkilöautoja saa ainakin Fiatilta, Mercedekseltä, Opelilta ja Volkswagenilta. Mitsubishiltä tulee perheauto vuoden kuluttua.

Suomessa saa maakaasua kahdeksalta huoltoasemalta, joista kolme sijaitsee pääkaupunkiseudulla. ”Huoltamoita tulee lisää ja samoin käyttäjiä. Uskon, että kaupungeissa maakaasuautot voivat yltää kymmenen prosentin osuuteen”, Vainikka sanoo.

Lähde: Helsingin Sanomat, Urheilu / Arno Seiro, 22.2.2008.

13

12 | Biokaasun hyödyntäminen

Citroën Berlingo 1,4 Bivalent

146

185

12

55

226

699

Rallia ilmastonmuutosta vastaan­—Jani Paasonen uskoo kisaavansa maakaasuautolla ensi vuoden SM–sarjassa

Citroën C3 1,4 Bivalent

157

211

18

45

315

501

Mitsubishin N–ryhmän ralliauto nuolaisee penkkaa ja hyökkää

Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power

161

218

21,6

60

369

647

Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER

161

216

26,5

38

453

413

Automalli

CO2 g/km CO2 g/km metaanilla bensiinillä

metaani- bensiini- Kaasun Bensiinin säiliö säiliö riittävyys riittävyys (kg) (l) (km) (km)

ahnaasti avautuvalle suoralle. Matka jatkuu vauhdilla yli kahden

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja | Hän on luottavainen sen suhteen, että voisi tehdä historiallisen maakaasuauton ensiesiintymisen SM–rallissa ensi vuonna. ”Auto pitää saada luokiteltua Suomen sarjaan, mutta se on aivan normaalia toimintaa, joka koskee jokaista uutta ralliautoa”, Paasonen sanoo. ”Uskon, että maakaasuautolla ajetaan rallin MM–sarjaa N–ryhmässä kahden vuoden kuluttua.”

Maakaasuauton turvallisuus tulipalon sattuessa ei huolestuta Stohlia.

nyppylän ja parin vatsanpohjia kutkuttavan mutkan jälkeen

”Sytytimme Itävallassa yhden auton tuleen, eikä kaasu räjähtä-

ollaan maalissa. Kokemus on parempi kuin Linnanmäen

nyt. Siitä pitää huolen säiliön turvaventtiili, joka laskee kaasun ulos hallitusti. Silloin se myös palaa hallitusti”, Stohl sanoo.

Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas

114

146

12

30

289

483

parhaista vauhtilaitteista saatavat.

Fiat Punto 1,2 8V Natural Power

119

150

11

47

254

736

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että auton polttoaineena on

Maakaasuyhtiö Gasumin myyntijohtaja Jussi Vainikka pitää

Ford Focus C–MAX 2,0 CNG

158

16,5

55

287

maakaasu. Otetaan kypärä pois päästä ja annetaan auton

maakaasua varteenotettavana vaihtoehtona muille polttoaineille.

Ford Focus Limousine CNG

158

19,4

55

338

Mercedes–Benz E 200 NGT

168

215

18

62

295

678

Opel Combo 1,6 CNG Erdgas

133

199

19

14

393

165

Opel Zafira 1,6 CNG

138

219

21

14

418

150

Peugeot Partner 75 Bivalent

146

185

12

55

226

699

Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent

150

187

13

50

238

628

Volkswagen Caddy 2,0 Gas

157

26

13

455

VW Touran 2008 EcoFuel Concept 2,0

155

18

13

319

Volvo S60 Bi–Fuel CNG

159

208

Volvo V70 Bi–Fuel CNG

169

215

Taulukko 3: Kaasuautojen polttoainekulutus.

Lähde: Professori Harri Kallberg / Tieliikenteen Tietokeskus.

kuljettajan kertoa.

vanhaa, maan sisään syntynyttä hiilidioksidia possautellaan

käytetään hitaissa joukkoliikennevälineissä. Mutta näillä autoilla

ilmakehään?

pääsee samaa vauhtia kuin bensakäyttöisilläkin. Tehoa tässä N–ryhmän autossa on 280 hevosvoimaa eli saman verran kuin bensalla kulkevassa”, Manfred Stohl kertoo. Itävaltalainen on tuttu nimi rallia seuraaville ihmisille. Hän ajoi lajin MM–sarjaa 17 vuotta.

Nyt hänen sydämessään palaa halu tehdä ympäristöteko ralliautoilulle. Stohl on kehittänyt maakaasukäyttöisestä autosta kelpo ralliaseen Itävallan rallisarjaan.

Autolla on voitettu jo kolmen rallin yleiskilpailua. Ja Stohl on

17,6

29

286

317

innostanut suomalaisen huippukuskin Jani Paasosen asiasta. ”Tämä on ralliautoilun tulevaisuus. Ei ralliautoilua voida lopettaa. Laji voi jatkossakin toimia testikenttänä tavallisille autoille.

Haluan omalta osaltani auttaa siinä, että tavallinen autonkäyttäjä alkaa uskoa maakaasuautoon”, Paasonen sanoo.

Paasonen ajoi rallin MM–sarjassa vielä 2005. Nyt hän tähtää edelleen rallipoluille, mutta asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut.

PGO Cévennes Turbo–CNG: Tyylikäs kaasukäyttöinen roadsteri.

Lisätietoja autosta osoitteesta pgo.cngpower.eu

Mutta eikö maakaasussa ole kyse siitä, että tuhansia vuosia

”Ihmisten käsitys maakaasusta liikenteessä on se, että sitä

”Olen saanut kokea rallin puolella lähes kaiken, ajaa tehdasautollakin MM–sarjaa. Ei minun tarvitse enää kisata Sebastien Loebia vastaan. Nyt haluan ottaa uuden askelen lajissa”, Paasonen sanoo.

”Kyllä. Kyseessä on fossiilinen polttoaine. Mutta maakaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat 25 prosenttia pienemmät kuin bensakäyttöisen. Hiukkaspäästöt ovat käytännössä nolla. Yleensä maakaasuauton typenoksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin dieselmoottorissa”, Vainikka sanoo. ”Jos käytetään biokaasua, esimerkiksi kaatopaikoilta hankittua, niin laskennallisesti niiden hiilidioksidipäästöt ovat nolla”, Vainikka lisää.

Henkilöautokäyttöön maakaasuauto houkuttelee ympäristöystävällisyytensä lisäksi alhaisilla käyttökustannuksillaan.

Polttoainekulut ovat vain hieman yli puolet bensakäyttöiseen verrattuna. Maakaasulla liikkuvia henkilöautoja saa ainakin Fiatilta, Mercedekseltä, Opelilta ja Volkswagenilta. Mitsubishiltä tulee perheauto vuoden kuluttua.

Suomessa saa maakaasua kahdeksalta huoltoasemalta, joista kolme sijaitsee pääkaupunkiseudulla. ”Huoltamoita tulee lisää ja samoin käyttäjiä. Uskon, että kaupungeissa maakaasuautot voivat yltää kymmenen prosentin osuuteen”, Vainikka sanoo.

Lähde: Helsingin Sanomat, Urheilu / Arno Seiro, 22.2.2008.

13

14 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Kaasukäyttöiset ajoneuvot Kaasukäyttöiset autot ovat varteenotettava vaihtoehto henkilöautoissa, pakettiautoissa sekä kuorma– ja linja–autoissa. Kaasukäyttöisessä autossa on kaasulla toimiva otto– eli bensiinimoottori.

Bensiinikäyttöisistä autoista poiketen niissä on kaasusäiliöt, jotka on sijoitettu niin, että ne eivät haittaa auton tilankäyttöä. Kaasusäiliöiden lisäksi useimmissa tehdasvalmisteisissa henkilö– ja pakettiautoissa on myös varasäiliö bensiinille. Kaasukäyttö voidaan myös tehdä jälkiasennuksena.

Kaasukäyttöisten autojen tarjonta on Suomessa tänä päivänä rajattua, mutta Euroopassa se on jo huomattavasti laajempi. Esimerkiksi Ruotsissa on yli 12 000 kaasuautoa ja yli 80 kaasun tankkausasemaa, joista huomattava osa syöttää biometaania—54% prosenttia tankatusta kaasusta on paikallisesti valmistettua biometaania.

Kaasuautojen ja tankkausasemien lisääntyessä kaasuautojen jälleenmyyntiarvo on myös noussut Ruotsissa. Tilanne elää koko ajan ja uusia malleja tulee markkinoille jatkuvasti. Tarkemmat tiedot saatavilla olevista autoista löytyvät maahantuojien kotisivuilta.

Kaasukäyttöisten autojen tarjonta Euroopassa vuoden 2007 lopussa:

kuorma–autot

henkilöautot

Iveco Euro Tech UT 190 E 22 CNG

Citroën Berlingo 1,4 Bivalent

Iveco Euro Tech UT 260 E 26 CNG

Citroën C3 1,4 Bivalent

Mercedes–Benz Econic

Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas Fiat Punto 1,2 8V Natural Power Ford Focus C–MAX 2,0 CNG Ford Focus Limousine CNG Mercedes–Benz E 200 NGT Mercedes–Benz B 170 NGT Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Opel Zafira 1,6 CNG Peugeot Partner 75 Bivalent Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent Volkswagen Caddy 2,0 Gas

pakettiautot Fiat Doblo Cargo Iveco Daily CNG Peugeot Partner Bivalent Citroën Berlingo 1,4 L CNG Renault Kangoo Rapid Volkswagen Caddy Kasten Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Mercedes–Benz Sprinter NGT

linja–autot MAN Mercedes–Benz (Evobus)

Volkswagen Touran 2008 EcoFuel Concept 2,0

Scania

Volvo S60 Bi–Fuel CNG (tuotanto keskeytetty)

Volvo

Volvo V70 Bi–Fuel (tuotanto keskeytetty)

15

14 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Kaasukäyttöiset ajoneuvot Kaasukäyttöiset autot ovat varteenotettava vaihtoehto henkilöautoissa, pakettiautoissa sekä kuorma– ja linja–autoissa. Kaasukäyttöisessä autossa on kaasulla toimiva otto– eli bensiinimoottori.

Bensiinikäyttöisistä autoista poiketen niissä on kaasusäiliöt, jotka on sijoitettu niin, että ne eivät haittaa auton tilankäyttöä. Kaasusäiliöiden lisäksi useimmissa tehdasvalmisteisissa henkilö– ja pakettiautoissa on myös varasäiliö bensiinille. Kaasukäyttö voidaan myös tehdä jälkiasennuksena.

Kaasukäyttöisten autojen tarjonta on Suomessa tänä päivänä rajattua, mutta Euroopassa se on jo huomattavasti laajempi. Esimerkiksi Ruotsissa on yli 12 000 kaasuautoa ja yli 80 kaasun tankkausasemaa, joista huomattava osa syöttää biometaania—54% prosenttia tankatusta kaasusta on paikallisesti valmistettua biometaania.

Kaasuautojen ja tankkausasemien lisääntyessä kaasuautojen jälleenmyyntiarvo on myös noussut Ruotsissa. Tilanne elää koko ajan ja uusia malleja tulee markkinoille jatkuvasti. Tarkemmat tiedot saatavilla olevista autoista löytyvät maahantuojien kotisivuilta.

Kaasukäyttöisten autojen tarjonta Euroopassa vuoden 2007 lopussa:

kuorma–autot

henkilöautot

Iveco Euro Tech UT 190 E 22 CNG

Citroën Berlingo 1,4 Bivalent

Iveco Euro Tech UT 260 E 26 CNG

Citroën C3 1,4 Bivalent

Mercedes–Benz Econic

Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas Fiat Punto 1,2 8V Natural Power Ford Focus C–MAX 2,0 CNG Ford Focus Limousine CNG Mercedes–Benz E 200 NGT Mercedes–Benz B 170 NGT Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Opel Zafira 1,6 CNG Peugeot Partner 75 Bivalent Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent Volkswagen Caddy 2,0 Gas

pakettiautot Fiat Doblo Cargo Iveco Daily CNG Peugeot Partner Bivalent Citroën Berlingo 1,4 L CNG Renault Kangoo Rapid Volkswagen Caddy Kasten Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Mercedes–Benz Sprinter NGT

linja–autot MAN Mercedes–Benz (Evobus)

Volkswagen Touran 2008 EcoFuel Concept 2,0

Scania

Volvo S60 Bi–Fuel CNG (tuotanto keskeytetty)

Volvo

Volvo V70 Bi–Fuel (tuotanto keskeytetty)

15

16 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Taksiautoilija kehuu kaasu–Mersuaan

Biokaasun hyödyt liikennekäytössä

Helsinkiläinen taksiautoilija Roman Fehrmann on ajanut Mercedes–Benz E 200 NGT –merkkisellä metaaniautolla kesäkuusta lähtien, yhteensä 26 000 kilometriä. ”Olen tyytyväinen autoon.”

Kaasukäyttöinen auto on ympäristöystävällinen.

Hiukkaspäästöt ja typenoksidit ovat selvästi alhaisempia kuin dieselillä, ja hiilidioksidipäästöt bensiiniä alhaisempia. Autovero suosii siksi kaasukäyttöisiä autoja.

Dieseliin verrattuna polttoainekuluissa säästyy 15 prosenttia. Kaasuautosta ei joudu myöskään maksamaan käyttövoimaveroa, dieselverona tunnettua maksua.

Siinä missä maakaasu ja öljy ovat fossiilisia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä, on biokaasu liikennekäytössä hiilidioksidineutraali. Näin ollen kaasukäyttöisen auton selkein ympäristöetu on mahdollisuus käyttää biokaasusta jalostettua biometaania. Polttoaineena biokaasua voi verrata öljyyn, jota myös jalostetaan ennen kuin se sopii liikennekäyttöön.

Kun biokaasu jalostetaan biometaaniksi, kaasun metaanipitoisuutta nostetaan hiilidioksidipitoisuutta vähentämällä.

”Ajettavana auto on täysin verrattavissa bensa– Mersuun.”

Metaani–Mersu tosin maksoi 8 000 euroa dieselversiota enemmän. Vararengasta autossa ei ole, sillä tavaratilan kannen alla on kaksi kaasusäiliötä. Lisäksi tavaratilan ja takaistuinten välissä on kaksi säiliötä.

Tavaratila riittää silti aivan hyvin taksikäyttöön, tilaa on yhä neljälle matkalaukulle.

Helsingin ruuhka–ajossa kaasu riittää kerralla vain 200 kilometrille. Kaasua pitääkin käydä lisäämässä yhtenään. ”Tankkaan 45 kertaa kuukaudessa.”

Biokaasun tuotanto perustuu pitkälti paikallisten jätteiden hyödyntämiseen. Biokaasun tuotannossa voidaan myös hyödyntää biomassoja, joiden kerääminen parantaa vesistöjen laatua ja vähentää leväkuormitusta.

Autossa on myös 65–litrainen bensasäiliö, ja se käy yhtä hyvin kaasulla ja bensiinillä. ”Käytän kuitenkin vain edullisempaa kaasua”, Fehrmann lausuu.

Lähde: Helsingin Sanomat, Auto / Jukka Perttu, 13.10.2007.

Koska biokaasu perustuu paikallisten raaka– aineiden hyödyntämiseen, lisää biokaasun käyttö autossa paikallista liiketoimintaa, verotuloja ja polttoaineomavaraisuutta (taulukko 4). Biometaani voidaan ottaa käyttöön rinnakkain maakaasun kanssa—jopa samassa putkessa. Paikallisesti tuotettu metaani mahdollistaa kaasukäyttöisten autojen käyttöönoton myös siellä missä kaasuputkea ei ole.

Tonnia

Puhdistettua kaasua

Henkilöautoja

Takseja

Busseja

Yhdyskuntalietettä

20 000

680 000

330

80

20

Lantaa

20 000

295 000

145

35

10

10 000

595 000

280

70

20

50 000

1 570 000

755

185

50

Vihreää massaa

Taulukko 4: Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää.

17

16 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Taksiautoilija kehuu kaasu–Mersuaan

Biokaasun hyödyt liikennekäytössä

Helsinkiläinen taksiautoilija Roman Fehrmann on ajanut Mercedes–Benz E 200 NGT –merkkisellä metaaniautolla kesäkuusta lähtien, yhteensä 26 000 kilometriä. ”Olen tyytyväinen autoon.”

Kaasukäyttöinen auto on ympäristöystävällinen.

Hiukkaspäästöt ja typenoksidit ovat selvästi alhaisempia kuin dieselillä, ja hiilidioksidipäästöt bensiiniä alhaisempia. Autovero suosii siksi kaasukäyttöisiä autoja.

Dieseliin verrattuna polttoainekuluissa säästyy 15 prosenttia. Kaasuautosta ei joudu myöskään maksamaan käyttövoimaveroa, dieselverona tunnettua maksua.

Siinä missä maakaasu ja öljy ovat fossiilisia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä, on biokaasu liikennekäytössä hiilidioksidineutraali. Näin ollen kaasukäyttöisen auton selkein ympäristöetu on mahdollisuus käyttää biokaasusta jalostettua biometaania. Polttoaineena biokaasua voi verrata öljyyn, jota myös jalostetaan ennen kuin se sopii liikennekäyttöön.

Kun biokaasu jalostetaan biometaaniksi, kaasun metaanipitoisuutta nostetaan hiilidioksidipitoisuutta vähentämällä.

”Ajettavana auto on täysin verrattavissa bensa– Mersuun.”

Metaani–Mersu tosin maksoi 8 000 euroa dieselversiota enemmän. Vararengasta autossa ei ole, sillä tavaratilan kannen alla on kaksi kaasusäiliötä. Lisäksi tavaratilan ja takaistuinten välissä on kaksi säiliötä.

Tavaratila riittää silti aivan hyvin taksikäyttöön, tilaa on yhä neljälle matkalaukulle.

Helsingin ruuhka–ajossa kaasu riittää kerralla vain 200 kilometrille. Kaasua pitääkin käydä lisäämässä yhtenään. ”Tankkaan 45 kertaa kuukaudessa.”

Biokaasun tuotanto perustuu pitkälti paikallisten jätteiden hyödyntämiseen. Biokaasun tuotannossa voidaan myös hyödyntää biomassoja, joiden kerääminen parantaa vesistöjen laatua ja vähentää leväkuormitusta.

Autossa on myös 65–litrainen bensasäiliö, ja se käy yhtä hyvin kaasulla ja bensiinillä. ”Käytän kuitenkin vain edullisempaa kaasua”, Fehrmann lausuu.

Lähde: Helsingin Sanomat, Auto / Jukka Perttu, 13.10.2007.

Koska biokaasu perustuu paikallisten raaka– aineiden hyödyntämiseen, lisää biokaasun käyttö autossa paikallista liiketoimintaa, verotuloja ja polttoaineomavaraisuutta (taulukko 4). Biometaani voidaan ottaa käyttöön rinnakkain maakaasun kanssa—jopa samassa putkessa. Paikallisesti tuotettu metaani mahdollistaa kaasukäyttöisten autojen käyttöönoton myös siellä missä kaasuputkea ei ole.

Tonnia

Puhdistettua kaasua

Henkilöautoja

Takseja

Busseja

Yhdyskuntalietettä

20 000

680 000

330

80

20

Lantaa

20 000

295 000

145

35

10

10 000

595 000

280

70

20

50 000

1 570 000

755

185

50

Vihreää massaa

Taulukko 4: Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää.

17

18 | Biokaasun hyödyntäminen

Kaasun tankkausasemat Suomessa kaasua liikennepolttoaineena myyvät Gasum, St1 ja Metener Oy; näistä Gasumin verkosto on kattavin.

Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2008) kaasua voi tankata Helsingissä (Malmilla ja Sörnäisissä), Kouvolassa, Karhulassa, Tampereella, Haminassa (St1), Espoossa ja Lappeenrannassa sekä Leppävirralla Jyväskylän lähellä, jossa Metener Oy:llä on biokaasun tankkausasema.

Gasum aikoo rakentaa vuoteen 2010 mennessä kattavan tankkausasemaverkoston maakaasuputken alueella.

Kartassa ilmenee kirjan kirjoitushetkellä olemassa olevat (sininen) ja suunnitteilla olevat (vaaleansininen) kaasun tankkausasemat, sekä olemassa oleva (vihreä linja) ja suunnitteilla oleva (vihreä katkoviiva) maakaasuputki.

Tarkemmat tiedot tankkausasemien sijainnista löytyvät Gasumin kotisivuilta (www.gasum.fi). Myös Ruotsissa ja Saksassa on kattava kaasun tankkausasemaverkosto (esim: www.fordonsgas. se tai www.erdgasfahrzeuge.de).

Myös kotitankkausasemakin on mahdollinen. Tällöin polttoaineen hinta on entistäkin alhaisempi.

Kartta: Kaasun tankkausverkosto Suomessa.

18 | Biokaasun hyödyntäminen

Kaasun tankkausasemat Suomessa kaasua liikennepolttoaineena myyvät Gasum, St1 ja Metener Oy; näistä Gasumin verkosto on kattavin.

Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2008) kaasua voi tankata Helsingissä (Malmilla ja Sörnäisissä), Kouvolassa, Karhulassa, Tampereella, Haminassa (St1), Espoossa ja Lappeenrannassa sekä Leppävirralla Jyväskylän lähellä, jossa Metener Oy:llä on biokaasun tankkausasema.

Gasum aikoo rakentaa vuoteen 2010 mennessä kattavan tankkausasemaverkoston maakaasuputken alueella.

Kartassa ilmenee kirjan kirjoitushetkellä olemassa olevat (sininen) ja suunnitteilla olevat (vaaleansininen) kaasun tankkausasemat, sekä olemassa oleva (vihreä linja) ja suunnitteilla oleva (vihreä katkoviiva) maakaasuputki.

Tarkemmat tiedot tankkausasemien sijainnista löytyvät Gasumin kotisivuilta (www.gasum.fi). Myös Ruotsissa ja Saksassa on kattava kaasun tankkausasemaverkosto (esim: www.fordonsgas. se tai www.erdgasfahrzeuge.de).

Myös kotitankkausasemakin on mahdollinen. Tällöin polttoaineen hinta on entistäkin alhaisempi.

Kartta: Kaasun tankkausverkosto Suomessa.

20 | Biokaasun hyödyntäminen

Kaasun tankkausasema (kuva 1) koostuu kaasuvarastosta, kompressorista, välivarastosta ja täyttöpisteestä sekä maksuautomaatista. Kaasu tuodaan paikan päälle joko putkessa tai vaihdettavassa pullopatterissa.

Kaasun tankkausasemalla pullopatteri tai kaasuputki kytketään kompressoriin, joka nostaa paineen noin 250 baariin. Kompressorista kaasu johdetaan täyttöpisteeseen, ja siitä edelleen autoon. Tankkausaseman välivaraston korkea paine nopeuttaa auton tankkausta. Itse tankkaus muistuttaa pitkälti bensiinin tai dieselin tankkausta: Auto tankataan kytkemällä kaasuletku auton kaasuliittimeen jolloin kaasusäiliöt täyttyvät (kuva 2).

Koska kaasu on ilmaa kevyempää ja helposti haihtuvaa, on kaasun tankkausasema kevyempi ratkaisu kuin nestemäisten polttoaineiden tankkausasema. Investointina kaasun tankkausasema on kuitenkin kalliimpi kuin bensiinin ja dieselin tankkausasema. Tankkausasemia saa myös käytettyinä Saksasta.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Siirtotavasta riippumatta kannattaa varmistaa että tankkausasemaan voidaan tarvittaessa kytkeä esimerkiksi pullopatteristo. Näin kaasua voidaan tuoda säiliössä kauempaa, mikäli (bio)kaasun tuotannossa tapahtuu häiriö tai seisahdus. Tarkempia tietoja kaasutankkausaseman perustamisesta löytyy osoitteesta www.maakaasuyhdistys.fi.

Verrattaessa pullopatteria ja kaasuputkea toisiinsa, on molemmilla etunsa. Kaasuputken investointikustannukset ovat korkeammat mutta siirtokustannukset pienemmät. Pullopatteri vaatii pienemmät investoinnit, mutta sen kuljetuskustannukset ovat korkeammat. Se mahdollistaa myös tankkausaseman sijoittamisen kuluttajiin nähden sopivaan paikkaan. Esimerkiksi Ruotsissa on monta kaasuasemaa, joihin biometaani viedään pullopattereissa. Näin ollen biokaasulaitoksen ja tankkausaseman välinen etäisyys voi olla jopa 50 kilometriä.

Kuva 2: Kaasun tankkauksen vaiheet.

Lähde: www.fordonsgas.se.

Kuva 1: Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla.

Lähde: Gasum.

21

20 | Biokaasun hyödyntäminen

Kaasun tankkausasema (kuva 1) koostuu kaasuvarastosta, kompressorista, välivarastosta ja täyttöpisteestä sekä maksuautomaatista. Kaasu tuodaan paikan päälle joko putkessa tai vaihdettavassa pullopatterissa.

Kaasun tankkausasemalla pullopatteri tai kaasuputki kytketään kompressoriin, joka nostaa paineen noin 250 baariin. Kompressorista kaasu johdetaan täyttöpisteeseen, ja siitä edelleen autoon. Tankkausaseman välivaraston korkea paine nopeuttaa auton tankkausta. Itse tankkaus muistuttaa pitkälti bensiinin tai dieselin tankkausta: Auto tankataan kytkemällä kaasuletku auton kaasuliittimeen jolloin kaasusäiliöt täyttyvät (kuva 2).

Koska kaasu on ilmaa kevyempää ja helposti haihtuvaa, on kaasun tankkausasema kevyempi ratkaisu kuin nestemäisten polttoaineiden tankkausasema. Investointina kaasun tankkausasema on kuitenkin kalliimpi kuin bensiinin ja dieselin tankkausasema. Tankkausasemia saa myös käytettyinä Saksasta.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Siirtotavasta riippumatta kannattaa varmistaa että tankkausasemaan voidaan tarvittaessa kytkeä esimerkiksi pullopatteristo. Näin kaasua voidaan tuoda säiliössä kauempaa, mikäli (bio)kaasun tuotannossa tapahtuu häiriö tai seisahdus. Tarkempia tietoja kaasutankkausaseman perustamisesta löytyy osoitteesta www.maakaasuyhdistys.fi.

Verrattaessa pullopatteria ja kaasuputkea toisiinsa, on molemmilla etunsa. Kaasuputken investointikustannukset ovat korkeammat mutta siirtokustannukset pienemmät. Pullopatteri vaatii pienemmät investoinnit, mutta sen kuljetuskustannukset ovat korkeammat. Se mahdollistaa myös tankkausaseman sijoittamisen kuluttajiin nähden sopivaan paikkaan. Esimerkiksi Ruotsissa on monta kaasuasemaa, joihin biometaani viedään pullopattereissa. Näin ollen biokaasulaitoksen ja tankkausaseman välinen etäisyys voi olla jopa 50 kilometriä.

Kuva 2: Kaasun tankkauksen vaiheet.

Lähde: www.fordonsgas.se.

Kuva 1: Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla.

Lähde: Gasum.

21

22 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasu lämmön– ja sähköntuotannossa Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa pienissä, alle 10 tai 20 megawatin tai jopa alle 500 tai 100 kilowatin kokoisissa voimaloissa. Yleisin tuotantotapa on yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto, jolloin hyödynnetään myös sähköntuotannossa syntyvä lämpöenergia.

Pieni voimalaitos ei tarvitse laajaa kaukolämpöverkkoa tai suurta määrää lämpöasiakkaita. Voimala voi toimia yksittäisen kiinteistön, teollisuushallin tai asuntoalueen lämpökeskuksena samalla kuin se tuottaa sähköä paikalliseen jakeluverkkoon.

Yhdistetyssä sähkön– ja lämmöntuotannossa käytetään perinteisesti moottoreita tai mikroturbiineja. Teknologia on vakiintunutta ja tuottaa korkealaatuista sähköä. Voimalat toimitetaan paikalle ns. konttiratkaisuina ja niiden asennus on yksinkertainen: Voimalat tarvitsevat vain perustuksen, kytkennän sähkö– ja lämpöverkkoon sekä polttoainesyöttöön.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Jotta sähköntuotanto olisi kannattavaa, on myös voimalan tuottama lämpö hyödynnettävä. Pienen voimalan etu on, että sen voi kytkeä pieneen lämpökohteeseen, joita Suomessa on paljon— esimerkiksi keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa (taulukko 5).

Pienet voimalat ovat etäkäyttöisiä eli miehittämättömiä. Nykyaikainen automaatio mahdollistaa yksittäisen voimalan käytön tavalla, jossa lämmöntarve ja sähkön hinta yhdistetään optimaalisesti. Voimalaan voi myös liittää lämpövaraajan, ns. lämpöakun, joka käytännössä on vesisäiliö. Tällöin voimalan käyttö voidaan ajoittaa sähkönkulutuksen huippuihin vuorokauden aikana. Myös kylmäntuotanto on mahdollista, jolloin voimalaa voidaan käyttää hyvällä teholla ympäri vuoden—tuottamalla lämpöä talvella ja kylmää kesällä.

Pieni voimala voidaan myös kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka puolestaan voi perustua moneen pieneen voimalaan. Tällä tavalla voidaan rakentaa laajempi paikallisten lämmitystarpeisiin perustuva paikallinen sähköntuotantolaitos.

Lämmön– ja sähköntuotanto edellyttää korkealaatuisia polttoaineita, mikä käytännössä tarkoittaa kaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Biokaasu on sopiva polttoaine yhdistettyyn lämmön– ja sähköntuotantoon. Koska sähköä sitoudutaan tuottamaan tiettyinä tunteina, pitää kaasuntuottajan pystyä takaamaan että tarvittava kaasumäärä on saatavilla ja laadultaan hyvää.

Biokaasu on teknisesti korkealaatuinen polttoaine. Biokaasulla on mahdollista ajaa pientä, miehittämätöntä lämmön– ja sähköntuotantolaitosta, mikä ei ole mahdollista esimerkiksi kiinteillä polttoaineilla kuten hakkeella. Koska biokaasua voidaan tuottaa suhteellisen pienissä tuotantolaitoksissa, voidaan myös pienemmät biomassojen lähteet hyödyntää. Näin ollen voidaan yhdistää esimerkiksi paikallinen vedenpuhdistus, karjankasvatus, elintarviketeollisuuden jätteet ja peltobiomassat tuottamaan sekä lämpöä että sähköä paikalliselle yhdyskunnalle.

Lämmön– ja sähköntuotannossa voidaan käyttää joko jalostettua biometaania kuten autoissa, tai niin sanottua raakakaasua, jonka metaanipitoisuus on alhaisempi. Kaasu voidaan tuoda paikalle kuten tankkausasemille; joko kaasuputkessa tai pullopatterissa.

Biokaasu sopii hajautettuun lämmön– ja sähköntuotantoon myös kaupallisesti, sillä biokaasulaitos on kannattava jo pienessä kokoluokassa. Tällöin laitos voidaan mitoittaa paikallisen kaasunkulutuksen ja biomassojen saatavuuden mukaan.

Tonnia vuodessa märkäpaino

Biokaasua kuutiometriä metaani 65%

Sähköteho MWh

Lämpöteho MWh

Yhdyskuntalietettä

10 000

500 000

1 290

1 530

Sikalantaa

10 000

250 000

630

750

Ruokohelpeä

1 000

80 000

200

240

Yhteensä

21 000

830 000

2 120

2 520

Taulukko 5: Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kW Jenbacher moottorilla.

Hajautettu energiajärjestelmä on luotettava, koska se koostuu monesta maantieteellisesti erillään olevasta yksiköstä. On hyvin epätodennäköistä, että kaikki laitokset pysähtyisivät samaan aikaan.

Hajautettua energiantuotantoa voidaan kasvattaa kulutuksen mukaan, minkä takia järjestelmä on jatkuvasti lähes optimaalisen kokoinen. Koska hajautetussa energiantuotannossa tuotantokapasiteettia voidaan lisätä lähellä kulutusta, vältytään myös investoinneista sähkön siirtoverkkoon.

23

22 | Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasu lämmön– ja sähköntuotannossa Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa pienissä, alle 10 tai 20 megawatin tai jopa alle 500 tai 100 kilowatin kokoisissa voimaloissa. Yleisin tuotantotapa on yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto, jolloin hyödynnetään myös sähköntuotannossa syntyvä lämpöenergia.

Pieni voimalaitos ei tarvitse laajaa kaukolämpöverkkoa tai suurta määrää lämpöasiakkaita. Voimala voi toimia yksittäisen kiinteistön, teollisuushallin tai asuntoalueen lämpökeskuksena samalla kuin se tuottaa sähköä paikalliseen jakeluverkkoon.

Yhdistetyssä sähkön– ja lämmöntuotannossa käytetään perinteisesti moottoreita tai mikroturbiineja. Teknologia on vakiintunutta ja tuottaa korkealaatuista sähköä. Voimalat toimitetaan paikalle ns. konttiratkaisuina ja niiden asennus on yksinkertainen: Voimalat tarvitsevat vain perustuksen, kytkennän sähkö– ja lämpöverkkoon sekä polttoainesyöttöön.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Jotta sähköntuotanto olisi kannattavaa, on myös voimalan tuottama lämpö hyödynnettävä. Pienen voimalan etu on, että sen voi kytkeä pieneen lämpökohteeseen, joita Suomessa on paljon— esimerkiksi keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa (taulukko 5).

Pienet voimalat ovat etäkäyttöisiä eli miehittämättömiä. Nykyaikainen automaatio mahdollistaa yksittäisen voimalan käytön tavalla, jossa lämmöntarve ja sähkön hinta yhdistetään optimaalisesti. Voimalaan voi myös liittää lämpövaraajan, ns. lämpöakun, joka käytännössä on vesisäiliö. Tällöin voimalan käyttö voidaan ajoittaa sähkönkulutuksen huippuihin vuorokauden aikana. Myös kylmäntuotanto on mahdollista, jolloin voimalaa voidaan käyttää hyvällä teholla ympäri vuoden—tuottamalla lämpöä talvella ja kylmää kesällä.

Pieni voimala voidaan myös kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka puolestaan voi perustua moneen pieneen voimalaan. Tällä tavalla voidaan rakentaa laajempi paikallisten lämmitystarpeisiin perustuva paikallinen sähköntuotantolaitos.

Lämmön– ja sähköntuotanto edellyttää korkealaatuisia polttoaineita, mikä käytännössä tarkoittaa kaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Biokaasu on sopiva polttoaine yhdistettyyn lämmön– ja sähköntuotantoon. Koska sähköä sitoudutaan tuottamaan tiettyinä tunteina, pitää kaasuntuottajan pystyä takaamaan että tarvittava kaasumäärä on saatavilla ja laadultaan hyvää.

Biokaasu on teknisesti korkealaatuinen polttoaine. Biokaasulla on mahdollista ajaa pientä, miehittämätöntä lämmön– ja sähköntuotantolaitosta, mikä ei ole mahdollista esimerkiksi kiinteillä polttoaineilla kuten hakkeella. Koska biokaasua voidaan tuottaa suhteellisen pienissä tuotantolaitoksissa, voidaan myös pienemmät biomassojen lähteet hyödyntää. Näin ollen voidaan yhdistää esimerkiksi paikallinen vedenpuhdistus, karjankasvatus, elintarviketeollisuuden jätteet ja peltobiomassat tuottamaan sekä lämpöä että sähköä paikalliselle yhdyskunnalle.

Lämmön– ja sähköntuotannossa voidaan käyttää joko jalostettua biometaania kuten autoissa, tai niin sanottua raakakaasua, jonka metaanipitoisuus on alhaisempi. Kaasu voidaan tuoda paikalle kuten tankkausasemille; joko kaasuputkessa tai pullopatterissa.

Biokaasu sopii hajautettuun lämmön– ja sähköntuotantoon myös kaupallisesti, sillä biokaasulaitos on kannattava jo pienessä kokoluokassa. Tällöin laitos voidaan mitoittaa paikallisen kaasunkulutuksen ja biomassojen saatavuuden mukaan.

Tonnia vuodessa märkäpaino

Biokaasua kuutiometriä metaani 65%

Sähköteho MWh

Lämpöteho MWh

Yhdyskuntalietettä

10 000

500 000

1 290

1 530

Sikalantaa

10 000

250 000

630

750

Ruokohelpeä

1 000

80 000

200

240

Yhteensä

21 000

830 000

2 120

2 520

Taulukko 5: Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kW Jenbacher moottorilla.

Hajautettu energiajärjestelmä on luotettava, koska se koostuu monesta maantieteellisesti erillään olevasta yksiköstä. On hyvin epätodennäköistä, että kaikki laitokset pysähtyisivät samaan aikaan.

Hajautettua energiantuotantoa voidaan kasvattaa kulutuksen mukaan, minkä takia järjestelmä on jatkuvasti lähes optimaalisen kokoinen. Koska hajautetussa energiantuotannossa tuotantokapasiteettia voidaan lisätä lähellä kulutusta, vältytään myös investoinneista sähkön siirtoverkkoon.

23

24 | Biokaasu liiketoimintana

III

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasu liiketoimintana

Yritysten välinen työnjako eli arvoketju Biokaasun laaja–alainen hyödyntäminen liikenteessä ja energiantuotannossa on kokonaan uusi toimiala. Uusi toimiala ei synny itsestään vaan rakentuu arvoketjun yritysten välisen liiketoiminnan kautta. Arvoketjulla tarkoitetaan kaikkia niitä yrityksiä, joiden toiminnan kautta raaka–aine jalostuu lopputuotteeksi. Arvoketjun jokaisella yrityksellä on kokonaisuuden kannalta oma, merkittävä roolinsa (kaavio).

Jotta biokaasun hyödyntäminen toteutuisi kannattavasti, on jokaisen osapuolen oltava tietoinen omasta vastuualueestaan. Lisäksi jokaisen yrityksen on oltava tietoinen muiden osapuolten

vastuualueista—erityisesti niiden, joiden kanssa on suorassa liikeyhteydessä, tai joiden toimintaan on jonkinlainen epäsuora vaikutussuhde.

Esimerkiksi biokaasun tuottaja on polttoainetta toimittaessaan suorassa yhteydessä polttoaineen jakelijaan. Samalla biokaasun tuottajalla on yhteys automyyjiin. Näin ollen kumpikin osapuoli vaikuttaa omalla toiminnallaan toisen osapuolen toimintaedellytyksiin. Automyyjä varmistaa, että kaasua kuluttavia autoja on saatavilla ja kaasuntuottaja varmistaa, että kaasua on saatavilla, jotta autoja voidaan myydä.

Kaupungit voivat myös suosia biokaasun käyttöä eri tavoin, esimerkiksi vapauttamalla kaasuautoja pysäköintimaksuista.

Kaavio: Biokaasun hyödyntämisen arvoketju.

Biokaasulaitoksen toimittaja Lämmön ja sähkön tuotanto Biomassan tuotanto

Biokaasun tuotanto

Kaasun kuljetus

Loppuasiakkaat Kaasun jakelu

Automyynti

Kaupunki tai kunta

25

24 | Biokaasu liiketoimintana

III

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biokaasu liiketoimintana

Yritysten välinen työnjako eli arvoketju Biokaasun laaja–alainen hyödyntäminen liikenteessä ja energiantuotannossa on kokonaan uusi toimiala. Uusi toimiala ei synny itsestään vaan rakentuu arvoketjun yritysten välisen liiketoiminnan kautta. Arvoketjulla tarkoitetaan kaikkia niitä yrityksiä, joiden toiminnan kautta raaka–aine jalostuu lopputuotteeksi. Arvoketjun jokaisella yrityksellä on kokonaisuuden kannalta oma, merkittävä roolinsa (kaavio).

Jotta biokaasun hyödyntäminen toteutuisi kannattavasti, on jokaisen osapuolen oltava tietoinen omasta vastuualueestaan. Lisäksi jokaisen yrityksen on oltava tietoinen muiden osapuolten

vastuualueista—erityisesti niiden, joiden kanssa on suorassa liikeyhteydessä, tai joiden toimintaan on jonkinlainen epäsuora vaikutussuhde.

Esimerkiksi biokaasun tuottaja on polttoainetta toimittaessaan suorassa yhteydessä polttoaineen jakelijaan. Samalla biokaasun tuottajalla on yhteys automyyjiin. Näin ollen kumpikin osapuoli vaikuttaa omalla toiminnallaan toisen osapuolen toimintaedellytyksiin. Automyyjä varmistaa, että kaasua kuluttavia autoja on saatavilla ja kaasuntuottaja varmistaa, että kaasua on saatavilla, jotta autoja voidaan myydä.

Kaupungit voivat myös suosia biokaasun käyttöä eri tavoin, esimerkiksi vapauttamalla kaasuautoja pysäköintimaksuista.

Kaavio: Biokaasun hyödyntämisen arvoketju.

Biokaasulaitoksen toimittaja Lämmön ja sähkön tuotanto Biomassan tuotanto

Biokaasun tuotanto

Kaasun kuljetus

Loppuasiakkaat Kaasun jakelu

Automyynti

Kaupunki tai kunta

25

26 | Biokaasu liiketoimintana

Biokaasun hyödyntäminen on paikallista toimintaa.

Siksi on tärkeää tietää, ketkä muodostavat paikallisen arvoketjun, jonka osapuolena toimii tai haluaisi toimia.

Osapuolten välinen yhteydenpito ja luottamus ovat arvoketjun toimivuuden kannalta keskeisiä.

Jos jonkun osapuolen toiminta on puutteellista, koko arvoketjun toiminta— laatu, toimitusvarmuus ja kannattavuus—kärsii.

Arvoketjut muodostuvat toimijoista, jotka esitellään seuraavaksi:

Biomassan toimittaja (kaikissa ketjuissa)

Lämmön– ja sähköntuottaja

Biomassan tuottaja vastaa biomassan tuotannosta. Biomassan laadusta riippuen sen tuottaja joko maksaa jätehuoltomaksun (esim. lanta) tai perii siitä tuotantomaksun (esim. viljelykasvit).

Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto (alalla käytetään yleisesti englanninkielistä lyhennettä CHP, Combined Heat and Power) on kannattavaa varsinkin silloin, kuin tuotettu sähkö voidaan hyödyntää paikallisesti ilman syöttöä jakeluverkkoon. Käytännössä yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto merkitsee kuitenkin sitä, että sähköä tuotetaan siellä missä lämpöä tarvitaan.

Biokaasun tuottaja (kaikissa ketjuissa) Biokaasun tuottaja vastaa biokaasun tuottamisesta, jalostuksesta, myynnistä ja toimittamisesta. Tuottaja omistaa biomassan keräämiseen tarvittavan laitteiston ja biokaasulaitoksen sekä hallitsee biologisen prosessin, johon biokaasun tuotanto perustuu. Biokaasun tuottaja vastaa näin ollen myös biokaasun laadusta ja saatavuudesta.

Kaasu toimitetaan joko kaasuputkessa tai paineistetuissa pullopattereissa.

Laitostoimittaja (kaikissa ketjuissa) Laitostoimittaja vastaa biokaasulaitoksen suunnittelusta sekä prosessin suunnittelusta ja toimivuudesta. Laitostoimittajan tulee hallita biologinen prosessi, johon tuotanto perustuu.

Laitostoimittajan tulisi kyetä toimittamaan vakioratkaisuihin perustuva laitos. Vakioratkaisu tarkoittaa sitä, että kokonaisuus on tunnettu ja testattu.

Lämmön– ja sähköntuottaja vastaa niiden tuotannosta ja myynnistä. Polttoaine toimitetaan paikalle joko säiliössä tai putkessa. Laitos ostetaan toimivana kokonaisuutena sisältäen huollon.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Polttoaineen jakelija

Kaupungit ja kunnat

Polttoaineen jakelija vastaa liikennepolttoaineen jakelusta ja myynnistä. Polttoaine toimitetaan paikalle joko pullopattereissa tai kaasuputkessa.

Asema ostetaan toimivana kokonaisuutena sisältäen huollon.

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen liikenteessä tai energiantuotannossa on paikallista liiketoimintaa, joka perustuu paikallisten biomassojen jalostukseen.

Biokaasun hyödyntäminen lisää paikallista liiketoimintaa ja vähentää energiantuontia sekä jätemaksuja, sillä biokaasun tuotanto mahdollistaa paikallisten jätteiden hyödyntämisen energiankulutuksessa. Mikäli kaasua syötetään maakaasuputkeen voidaan puhua jopa energiaviennistä.

Biokaasun käyttö liikenteessä vähentää sekä kasvihuonekaasuja että pienhiukkaspäästöjä. Biokaasun tuotannossa voidaan niinikään hyödyntää vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja.

Automyynti Autonmyyjät edistävät aktiivisesti kaasuautojen myyntiä biokaasulaitoksen alueella. Koska kaasuautot ovat vielä uusia Suomen markkinoilla, automyyjien kannattaa olla yhteydessä maahantuojiin. Automyyjien kannattaa olla yhteydessä myös biokaasun tuottajaan ja polttoaineen jakelijaan jotta kaasun kulutus ja tarjonta kehittyisivät tasaisesti.

Kaupunki tai kunta voi tukea toimintaa muun muassa hankkimalla kaasuautoja omaan käyttöönsä tai tukemalla ympäristöystävällisesti tuotettua lämpöä ja sähköä. Suuremmat kaupungit voivat myös tukea kaasun käyttöä liikenteessä esimerkiksi vapauttamalla kaasuautot pysäköintimaksuista. Biokaasun hyödyntämisen suosiminen ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan tukee myös paikallista liiketoimintaa.

27

26 | Biokaasu liiketoimintana

Biokaasun hyödyntäminen on paikallista toimintaa.

Siksi on tärkeää tietää, ketkä muodostavat paikallisen arvoketjun, jonka osapuolena toimii tai haluaisi toimia.

Osapuolten välinen yhteydenpito ja luottamus ovat arvoketjun toimivuuden kannalta keskeisiä.

Jos jonkun osapuolen toiminta on puutteellista, koko arvoketjun toiminta— laatu, toimitusvarmuus ja kannattavuus—kärsii.

Arvoketjut muodostuvat toimijoista, jotka esitellään seuraavaksi:

Biomassan toimittaja (kaikissa ketjuissa)

Lämmön– ja sähköntuottaja

Biomassan tuottaja vastaa biomassan tuotannosta. Biomassan laadusta riippuen sen tuottaja joko maksaa jätehuoltomaksun (esim. lanta) tai perii siitä tuotantomaksun (esim. viljelykasvit).

Yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto (alalla käytetään yleisesti englanninkielistä lyhennettä CHP, Combined Heat and Power) on kannattavaa varsinkin silloin, kuin tuotettu sähkö voidaan hyödyntää paikallisesti ilman syöttöä jakeluverkkoon. Käytännössä yhdistetty lämmön– ja sähköntuotanto merkitsee kuitenkin sitä, että sähköä tuotetaan siellä missä lämpöä tarvitaan.

Biokaasun tuottaja (kaikissa ketjuissa) Biokaasun tuottaja vastaa biokaasun tuottamisesta, jalostuksesta, myynnistä ja toimittamisesta. Tuottaja omistaa biomassan keräämiseen tarvittavan laitteiston ja biokaasulaitoksen sekä hallitsee biologisen prosessin, johon biokaasun tuotanto perustuu. Biokaasun tuottaja vastaa näin ollen myös biokaasun laadusta ja saatavuudesta.

Kaasu toimitetaan joko kaasuputkessa tai paineistetuissa pullopattereissa.

Laitostoimittaja (kaikissa ketjuissa) Laitostoimittaja vastaa biokaasulaitoksen suunnittelusta sekä prosessin suunnittelusta ja toimivuudesta. Laitostoimittajan tulee hallita biologinen prosessi, johon tuotanto perustuu.

Laitostoimittajan tulisi kyetä toimittamaan vakioratkaisuihin perustuva laitos. Vakioratkaisu tarkoittaa sitä, että kokonaisuus on tunnettu ja testattu.

Lämmön– ja sähköntuottaja vastaa niiden tuotannosta ja myynnistä. Polttoaine toimitetaan paikalle joko säiliössä tai putkessa. Laitos ostetaan toimivana kokonaisuutena sisältäen huollon.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Polttoaineen jakelija

Kaupungit ja kunnat

Polttoaineen jakelija vastaa liikennepolttoaineen jakelusta ja myynnistä. Polttoaine toimitetaan paikalle joko pullopattereissa tai kaasuputkessa.

Asema ostetaan toimivana kokonaisuutena sisältäen huollon.

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen liikenteessä tai energiantuotannossa on paikallista liiketoimintaa, joka perustuu paikallisten biomassojen jalostukseen.

Biokaasun hyödyntäminen lisää paikallista liiketoimintaa ja vähentää energiantuontia sekä jätemaksuja, sillä biokaasun tuotanto mahdollistaa paikallisten jätteiden hyödyntämisen energiankulutuksessa. Mikäli kaasua syötetään maakaasuputkeen voidaan puhua jopa energiaviennistä.

Biokaasun käyttö liikenteessä vähentää sekä kasvihuonekaasuja että pienhiukkaspäästöjä. Biokaasun tuotannossa voidaan niinikään hyödyntää vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja.

Automyynti Autonmyyjät edistävät aktiivisesti kaasuautojen myyntiä biokaasulaitoksen alueella. Koska kaasuautot ovat vielä uusia Suomen markkinoilla, automyyjien kannattaa olla yhteydessä maahantuojiin. Automyyjien kannattaa olla yhteydessä myös biokaasun tuottajaan ja polttoaineen jakelijaan jotta kaasun kulutus ja tarjonta kehittyisivät tasaisesti.

Kaupunki tai kunta voi tukea toimintaa muun muassa hankkimalla kaasuautoja omaan käyttöönsä tai tukemalla ympäristöystävällisesti tuotettua lämpöä ja sähköä. Suuremmat kaupungit voivat myös tukea kaasun käyttöä liikenteessä esimerkiksi vapauttamalla kaasuautot pysäköintimaksuista. Biokaasun hyödyntämisen suosiminen ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan tukee myös paikallista liiketoimintaa.

27

28 | Biokaasu liiketoimintana

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Liiketoimintamalli: Biometaanin liikennekäyttö Biometaanin käyttöönotto liikennepolttoaineena lähtee hyödynnettävissä olevien biomassojen määrästä ja autokannan potentiaalisesta koosta.

Biomassat määrittävät kuinka paljon biometaania voi tuottaa, autokanta määrittää polttoaineen kulutuksen ja sen kautta projektin kannattavuuden.

Koko biokaasun käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli on esitetty kaaviossa.

Biomassan tuottaja:

Kaasuntuottaja:

Saatavuus ja koostumus

Biomassan saatavuuden kartoitus

Polttoaineen jakelija:

Automarkkinoiden kartoitus

Soveltuvuusarviointi ja konseptisuunnittelu: CH4–määrä ja hinta–arvio



Automyyjät:

Tankkausasemien paikkojen kartoitus

Neuvotteluiden tukeminen

YVA ja tarkennuksia

Neuvotteluja biomassan tuotannosta/käsittelemisestä

Biomassan tuotannon ja keräilyn valmistelut

Neuvotteluja biokaasun myynnistä ja ostamisesta sopimus

sopimus

Biokaasulaitoksen hankintapäätös

Tankkausasemien hankinta

Kaasuautojen markkinointi

Projektin edistymisen raportointi muille asianosaisille

Biomassan tuotanto ja kuljetus

Biometaanin tuotanto ja kuljetus

Biometaanin jakelu

Polttoaineen myynti Kaavio: Biometaanin käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli.

Automyynti

29

28 | Biokaasu liiketoimintana

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Liiketoimintamalli: Biometaanin liikennekäyttö Biometaanin käyttöönotto liikennepolttoaineena lähtee hyödynnettävissä olevien biomassojen määrästä ja autokannan potentiaalisesta koosta.

Biomassat määrittävät kuinka paljon biometaania voi tuottaa, autokanta määrittää polttoaineen kulutuksen ja sen kautta projektin kannattavuuden.

Koko biokaasun käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli on esitetty kaaviossa.

Biomassan tuottaja:

Kaasuntuottaja:

Saatavuus ja koostumus

Biomassan saatavuuden kartoitus

Polttoaineen jakelija:

Automarkkinoiden kartoitus

Soveltuvuusarviointi ja konseptisuunnittelu: CH4–määrä ja hinta–arvio



Automyyjät:

Tankkausasemien paikkojen kartoitus

Neuvotteluiden tukeminen

YVA ja tarkennuksia

Neuvotteluja biomassan tuotannosta/käsittelemisestä

Biomassan tuotannon ja keräilyn valmistelut

Neuvotteluja biokaasun myynnistä ja ostamisesta sopimus

sopimus

Biokaasulaitoksen hankintapäätös

Tankkausasemien hankinta

Kaasuautojen markkinointi

Projektin edistymisen raportointi muille asianosaisille

Biomassan tuotanto ja kuljetus

Biometaanin tuotanto ja kuljetus

Biometaanin jakelu

Polttoaineen myynti Kaavio: Biometaanin käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli.

Automyynti

29

30 | Biokaasu liiketoimintana

Projektin valmistelu: ■■

Kaasuntuottaja selvittää biokaasulaitoksen perustamisen edellytykset: saatavilla olevan biomassan määrän ja sen perusteella tuotettavissa olevan kaasun määrän. ✓✓

✓✓

Biomassan tuottaja ilmoittaa saatavilla olevan biomassan koostumuksen (kuiva– aine–, kiinteä aine–, typpi– ja fosforipitoisuus) sekä mahdolliset kausivaihtelut biomassan saatavuudesta.

Laitostoimittaja käyttää joko kaasuntuottajan arviota tai tekee oman selvityksen alueen biomassavarannoista. Selvityksen pohjalta tehdään laitoksen konseptisuunnittelu, jonka tuloksena saadaan tuotettavissa oleva metaani– ja energiamäärä sekä laitoksen kokoluokka ja kustannusarvio.

Konseptisuunnittelua käytetään a) YVA– ym. lupien hakemiseen, b) muiden liiketoimintaan liittyvien osapuolten kanssa käytävien neuvottelujen pohjana ja c) laitoksen toteuttamisen lähtökohtana.

■■

Automyyjät arvioivat myytävien autojen määrän.

■■

Alkuselvitysten perusteella solmitaan aiesopimus biometaanin tuotannon käynnistämisestä sekä laaditaan projektisuunnitelma.

■■

Automyyjät ja kaasuntuottaja ovat yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan selvittääkseen, millä toimilla kaupunki voisi tukea paikallisesti tuotetun polttoaineen käyttöä.

■■

■■

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Projekti: ■■

Kaasuntuottaja antaa laitostoimittajalle tehtäväksi biokaasulaitoksen projektinjohdon ja toteutuksen. Laitostoimittaja tekee suunnittelun, hankkii tarvittavat laitteet sekä rakennuttaa laitoksen ja valvoo laitteiden asennuksen. Laitostoimittaja suorittaa myös laitoksen käyttöönoton sekä testauksen. ✓✓

Automyyjät aloittavat kaasukäyttöisten autojen markkinoinnin.

Kaasuntuottaja ottaa yhteyden polttoainejakelijaan.

■■

■■

■■

Laitostoimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

Biokaasulaitoksen toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

Polttoaineen jakelija rakennuttaa tankkausaseman. ✓✓

Polttoaineen jakelija tekee tankkausaseman mitoitus–, sijoitus–, lupa– ja muut selvitykset.

✓✓

Polttoaineen jakelija ilmoittaa automyyjille ja kaasuntuottajalle tankkausasemien käyttöönottoaikataulun ja sijainnin.

Automyyjät markkinoivat aktiivisesti kaasukäyttöisiä autoja. ✓✓

Automyyjät raportoivat kuukausittain polttoaineen jakelijalle ja kaasuntuottajalle myynnin edistymisestä.

Käyttö: ■■

Automyyjät markkinoivat aktiivisesti kaasukäyttöisiä autoja ja raportoivat autokannan kasvun polttoaineen jakelijalle ja kaasuntuottajalle.

■■

Polttoaineen jakelija ennakoi kaasun kysynnän ja ilmoittaa sen kaasuntuottajalle.

■■

Kaasuntuottaja varmistaa kaasun laadun ja saatavuuden ja toimittaa sen tankkausasemalle. ✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa polttoaineen jakelijalle kaasuntuotannon profiilin.

✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa biomassan tuottajille raaka–ainetarpeet.

On oleellista, että automyyjät, polttoaineen jakelija ja kaasuntuottaja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa projektin edistymiseen liittyvissä asioissa sekä tiedottavat mahdollisista myöhästymisistä tai aikataulumuutoksista.

31

30 | Biokaasu liiketoimintana

Projektin valmistelu: ■■

Kaasuntuottaja selvittää biokaasulaitoksen perustamisen edellytykset: saatavilla olevan biomassan määrän ja sen perusteella tuotettavissa olevan kaasun määrän. ✓✓

✓✓

Biomassan tuottaja ilmoittaa saatavilla olevan biomassan koostumuksen (kuiva– aine–, kiinteä aine–, typpi– ja fosforipitoisuus) sekä mahdolliset kausivaihtelut biomassan saatavuudesta.

Laitostoimittaja käyttää joko kaasuntuottajan arviota tai tekee oman selvityksen alueen biomassavarannoista. Selvityksen pohjalta tehdään laitoksen konseptisuunnittelu, jonka tuloksena saadaan tuotettavissa oleva metaani– ja energiamäärä sekä laitoksen kokoluokka ja kustannusarvio.

Konseptisuunnittelua käytetään a) YVA– ym. lupien hakemiseen, b) muiden liiketoimintaan liittyvien osapuolten kanssa käytävien neuvottelujen pohjana ja c) laitoksen toteuttamisen lähtökohtana.

■■

Automyyjät arvioivat myytävien autojen määrän.

■■

Alkuselvitysten perusteella solmitaan aiesopimus biometaanin tuotannon käynnistämisestä sekä laaditaan projektisuunnitelma.

■■

Automyyjät ja kaasuntuottaja ovat yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan selvittääkseen, millä toimilla kaupunki voisi tukea paikallisesti tuotetun polttoaineen käyttöä.

■■

■■

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Projekti: ■■

Kaasuntuottaja antaa laitostoimittajalle tehtäväksi biokaasulaitoksen projektinjohdon ja toteutuksen. Laitostoimittaja tekee suunnittelun, hankkii tarvittavat laitteet sekä rakennuttaa laitoksen ja valvoo laitteiden asennuksen. Laitostoimittaja suorittaa myös laitoksen käyttöönoton sekä testauksen. ✓✓

Automyyjät aloittavat kaasukäyttöisten autojen markkinoinnin.

Kaasuntuottaja ottaa yhteyden polttoainejakelijaan.

■■

■■

■■

Laitostoimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

Biokaasulaitoksen toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

Polttoaineen jakelija rakennuttaa tankkausaseman. ✓✓

Polttoaineen jakelija tekee tankkausaseman mitoitus–, sijoitus–, lupa– ja muut selvitykset.

✓✓

Polttoaineen jakelija ilmoittaa automyyjille ja kaasuntuottajalle tankkausasemien käyttöönottoaikataulun ja sijainnin.

Automyyjät markkinoivat aktiivisesti kaasukäyttöisiä autoja. ✓✓

Automyyjät raportoivat kuukausittain polttoaineen jakelijalle ja kaasuntuottajalle myynnin edistymisestä.

Käyttö: ■■

Automyyjät markkinoivat aktiivisesti kaasukäyttöisiä autoja ja raportoivat autokannan kasvun polttoaineen jakelijalle ja kaasuntuottajalle.

■■

Polttoaineen jakelija ennakoi kaasun kysynnän ja ilmoittaa sen kaasuntuottajalle.

■■

Kaasuntuottaja varmistaa kaasun laadun ja saatavuuden ja toimittaa sen tankkausasemalle. ✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa polttoaineen jakelijalle kaasuntuotannon profiilin.

✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa biomassan tuottajille raaka–ainetarpeet.

On oleellista, että automyyjät, polttoaineen jakelija ja kaasuntuottaja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa projektin edistymiseen liittyvissä asioissa sekä tiedottavat mahdollisista myöhästymisistä tai aikataulumuutoksista.

31

32 | Biokaasu liiketoimintana

Liiketoimintamalli: Biokaasu yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa Biokaasun käyttöönotto yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa perustuu hyödynnettävissä olevien biomassojen määrään sekä lämmitettävien kohteiden kokoon ja lukumäärään. Biomassat määrittävät kuinka paljon biometaania voi tuottaa, lämpökohteet puolestaan polttoaineen kulutuksen ja sitä myöten projektin kannattavuuden.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biomassan tuottaja:

Kaasuntuottaja:

Energiantuottaja:

Saatavuus ja koostumus

Biomassan saatavuuden kartoitus

Lämpökohteiden kartoitus

Soveltuvuusarviointi ja konseptisuunnittelu: CH4–määrä ja hinta–arvio

Sähkö–, lämpö– ja Ippakohteiden kartoitus ja oman sähköntuotannon strategisuus

Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistämisen liiketoimintamalli on esitelty seuraavassa kaaviossa:

YVA ja tarkennuksia

Neuvotteluja biomassan tuotannosta/käsittelemisestä

Biomassan tuotannon ja keräilyn valmistelut

Neuvotteluja biokaasun myynnistä ja ostamisesta sopimus

sopimus

Biokaasulaitoksen hankintapäätös

CHP:n hankinta

Projektin edistymisen raportointi muille asianosaisille

Biomassan tuotanto ja kuljetus

Biometaanin tuotanto ja kuljetus

Energiantuotanto

Lämmön myynti Kaavio: Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistäminen.

Sähkön myynti

33

32 | Biokaasu liiketoimintana

Liiketoimintamalli: Biokaasu yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa Biokaasun käyttöönotto yhdistetyssä lämmön– ja sähköntuotannossa perustuu hyödynnettävissä olevien biomassojen määrään sekä lämmitettävien kohteiden kokoon ja lukumäärään. Biomassat määrittävät kuinka paljon biometaania voi tuottaa, lämpökohteet puolestaan polttoaineen kulutuksen ja sitä myöten projektin kannattavuuden.

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Biomassan tuottaja:

Kaasuntuottaja:

Energiantuottaja:

Saatavuus ja koostumus

Biomassan saatavuuden kartoitus

Lämpökohteiden kartoitus

Soveltuvuusarviointi ja konseptisuunnittelu: CH4–määrä ja hinta–arvio

Sähkö–, lämpö– ja Ippakohteiden kartoitus ja oman sähköntuotannon strategisuus

Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistämisen liiketoimintamalli on esitelty seuraavassa kaaviossa:

YVA ja tarkennuksia

Neuvotteluja biomassan tuotannosta/käsittelemisestä

Biomassan tuotannon ja keräilyn valmistelut

Neuvotteluja biokaasun myynnistä ja ostamisesta sopimus

sopimus

Biokaasulaitoksen hankintapäätös

CHP:n hankinta

Projektin edistymisen raportointi muille asianosaisille

Biomassan tuotanto ja kuljetus

Biometaanin tuotanto ja kuljetus

Energiantuotanto

Lämmön myynti Kaavio: Biokaasun yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotannon käytön käynnistäminen.

Sähkön myynti

33

34 | Biokaasu liiketoimintana

Projektin valmistelu: ■■

■■

Kaasuntuottaja selvittää biokaasulaitoksen perustamisen edellytykset: saatavilla olevan biomassan määrän ja sen perusteella tuotettavissa olevan kaasun määrän. ✓✓

✓✓

✓✓

Biomassan tuottaja ilmoittaa saatavilla olevan biomassan koostumuksen (kuiva– aine–, kiinteä aine–, typpi– ja fosforipitoisuus) sekä mahdolliset kausivaihtelut biomassan saatavuudesta.

Laitostoimittaja käyttää joko kaasuntuottajan arviota tai tekee oman selvityksen alueen biomassavarannoista. Selvityksen pohjalta tehdään laitoksen konseptisuunnittelu, jonka tuloksena saadaan tuotettavissa oleva metaani– ja energiamäärä sekä laitoksen kokoluokka ja kustannusarvio.

Konseptisuunnittelua käytetään a) YVA– ym. lupien hakemiseen, b) muiden liiketoimintaan liittyvien osapuolten kanssa käytävien neuvottelujen pohjana ja c) laitoksen toteuttamisen lähtökohtana.

Energiantuottaja selvittää lämpökohteiden määrän, koon ja sijainnin.

Energiantuottaja selvittää lämmön tarpeen ja mahdollisen sähkön tarpeen ja optimoi laitoskoon yhdessä laitostoimittajan kanssa.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntarpeen kaasuntuottajalle.

✓✓

Energiantuottaja solmii lämpösopimuksen lämpöasiakkaan kanssa.

✓✓

Energiantuottaja selvittää sähkökytkennän jakeluverkon haltijan kanssa.

■■

Energiantuottaja ja kaasuntuottaja sopivat kaasun siirtotavasta ja hinnasta.

■■

Energiantuottaja tilaa laitoksen kokonaistoimituksena (mukaan lukien automaatio, asennus ja huolto).

■■

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntuottajalle laitosten käyttöönottoaikataulu. ✓✓

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Projekti: ■■

Kaasuntuottaja antaa laitostoimittajalle tehtäväksi biokaasulaitoksen projektinjohdon ja toteutuksen. Laitostoimittaja tekee suunnittelun, hankkii tarvittavat laitteet sekä rakennuttaa laitoksen ja valvoo laitteiden asennuksen. Laitostoimittaja suorittaa myös laitoksen käyttöönoton sekä testauksen. ✓✓

Laitostoimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

■■

Biokaasulaitoksen toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

■■

Energiantuottaja rakennuttaa yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän.

Energiantuottaja ja kaasuntuottaja ovat yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan selvittääkseen millä toimilla kaupunki voisi tukea paikallisesti tuotetun polttoaineen käyttöä.

✓✓

✓✓

■■

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja toimittaa suunnitelmat lupahakemusta varten energiantuottajan ilmoittamalle suunnittelutoimistolle, joka valmistelee lupahakemuksen.

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa energiantuottajalle joka raportoi kaasuntuottajalle ja lämpöasiakkaille.

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja vastaa asennuksesta ja käyttöönotosta. Tämä pitää koordinoida kaasulaitoksen valmistumisen kanssa, jotta koeajoa varten on polttoainetta.

Käyttö: ■■

■■

Kaasuntuottaja varmistaa kaasun laadun ja saatavuuden, ja vastaa sen toimittamisesta lämmön– ja sähköntuotantolaitokseen. ✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa energiantuottajalle kaasuntuotannon profiilin.

✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa biomassan tuottajille raaka–ainetarpeet.

Energiantuottaja pitää kaasuntuottajan ajan tasalla kaasun tarpeesta. ✓✓

Lähivalvontaa (päivystys) ja yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä varten palkataan paikallinen toimija joka voi suorittaa nämä toimet muiden töidensä ohella. Jos CHP– laitos sijaitsee biokaasulaitoksen läheisyydessä, biokaasulaitoksen operaattori on hyvä ehdokas.

✓✓

Laitostoimittaja vastaa laitoksen vaativimmista ylläpitotehtävistä.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntuottajalle kaasun tarpeen.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa laitostoimittajalle laitoksen käyttöprofiilin huolto– toimenpiteitä varten.

On oleellista, että energiantuottaja ja kaasuntuottaja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa projektin edistymisestä sekä mahdollisista myöhästymisistä tai muutoksista.

35

34 | Biokaasu liiketoimintana

Projektin valmistelu: ■■

■■

Kaasuntuottaja selvittää biokaasulaitoksen perustamisen edellytykset: saatavilla olevan biomassan määrän ja sen perusteella tuotettavissa olevan kaasun määrän. ✓✓

✓✓

✓✓

Biomassan tuottaja ilmoittaa saatavilla olevan biomassan koostumuksen (kuiva– aine–, kiinteä aine–, typpi– ja fosforipitoisuus) sekä mahdolliset kausivaihtelut biomassan saatavuudesta.

Laitostoimittaja käyttää joko kaasuntuottajan arviota tai tekee oman selvityksen alueen biomassavarannoista. Selvityksen pohjalta tehdään laitoksen konseptisuunnittelu, jonka tuloksena saadaan tuotettavissa oleva metaani– ja energiamäärä sekä laitoksen kokoluokka ja kustannusarvio.

Konseptisuunnittelua käytetään a) YVA– ym. lupien hakemiseen, b) muiden liiketoimintaan liittyvien osapuolten kanssa käytävien neuvottelujen pohjana ja c) laitoksen toteuttamisen lähtökohtana.

Energiantuottaja selvittää lämpökohteiden määrän, koon ja sijainnin.

Energiantuottaja selvittää lämmön tarpeen ja mahdollisen sähkön tarpeen ja optimoi laitoskoon yhdessä laitostoimittajan kanssa.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntarpeen kaasuntuottajalle.

✓✓

Energiantuottaja solmii lämpösopimuksen lämpöasiakkaan kanssa.

✓✓

Energiantuottaja selvittää sähkökytkennän jakeluverkon haltijan kanssa.

■■

Energiantuottaja ja kaasuntuottaja sopivat kaasun siirtotavasta ja hinnasta.

■■

Energiantuottaja tilaa laitoksen kokonaistoimituksena (mukaan lukien automaatio, asennus ja huolto).

■■

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntuottajalle laitosten käyttöönottoaikataulu. ✓✓

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

Projekti: ■■

Kaasuntuottaja antaa laitostoimittajalle tehtäväksi biokaasulaitoksen projektinjohdon ja toteutuksen. Laitostoimittaja tekee suunnittelun, hankkii tarvittavat laitteet sekä rakennuttaa laitoksen ja valvoo laitteiden asennuksen. Laitostoimittaja suorittaa myös laitoksen käyttöönoton sekä testauksen. ✓✓

Laitostoimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

■■

Biokaasulaitoksen toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa kaasuntuottajalle, joka raportoi edelleen arvoketjun muille osapuolille.

■■

Energiantuottaja rakennuttaa yhdistetyn lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän.

Energiantuottaja ja kaasuntuottaja ovat yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan selvittääkseen millä toimilla kaupunki voisi tukea paikallisesti tuotetun polttoaineen käyttöä.

✓✓

✓✓

■■

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja toimittaa suunnitelmat lupahakemusta varten energiantuottajan ilmoittamalle suunnittelutoimistolle, joka valmistelee lupahakemuksen.

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja raportoi toimituksen edistymisestä kerran kuukaudessa energiantuottajalle joka raportoi kaasuntuottajalle ja lämpöasiakkaille.

Lämmön– ja sähköntuotantojärjestelmän toimittaja vastaa asennuksesta ja käyttöönotosta. Tämä pitää koordinoida kaasulaitoksen valmistumisen kanssa, jotta koeajoa varten on polttoainetta.

Käyttö: ■■

■■

Kaasuntuottaja varmistaa kaasun laadun ja saatavuuden, ja vastaa sen toimittamisesta lämmön– ja sähköntuotantolaitokseen. ✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa energiantuottajalle kaasuntuotannon profiilin.

✓✓

Kaasuntuottaja ilmoittaa biomassan tuottajille raaka–ainetarpeet.

Energiantuottaja pitää kaasuntuottajan ajan tasalla kaasun tarpeesta. ✓✓

Lähivalvontaa (päivystys) ja yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä varten palkataan paikallinen toimija joka voi suorittaa nämä toimet muiden töidensä ohella. Jos CHP– laitos sijaitsee biokaasulaitoksen läheisyydessä, biokaasulaitoksen operaattori on hyvä ehdokas.

✓✓

Laitostoimittaja vastaa laitoksen vaativimmista ylläpitotehtävistä.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa kaasuntuottajalle kaasun tarpeen.

✓✓

Energiantuottaja ilmoittaa laitostoimittajalle laitoksen käyttöprofiilin huolto– toimenpiteitä varten.

On oleellista, että energiantuottaja ja kaasuntuottaja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa projektin edistymisestä sekä mahdollisista myöhästymisistä tai muutoksista.

35

36 | Käsikirjan osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden esittely

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

IV

Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen muodostavat täysin uuden liiketoiminnan alan. Tämäkin käsikirja on lähtenyt tilanteesta, jossa eri osapuolet eivät tunteneet toisiaan eivätkä tienneet miten kokonaisuus tulee muodostumaan.

Käsikirjan tavoitteena onkin ollut esittää, miten arvoketju rakentuu, eli kenen panoksia tarvitaan, jotta jätteestä voi tulla kannattavaa liiketoimintaa.

Jotta arvoketju toimii, tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyökykyä ja –halua.

Biokaasun tuotanto mahdollistaa jätteen hyödyntämisen energiana. Lisäksi energiana voi hyödyntää kasveja, jotka vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Niinpä biokaasu on eittämättä tulevaisuuden ja ympäristön kannalta merkittävä liiketoiminnan ala.

Tämä kappale esittelee käsikirjassa mukana olleet yritykset ja organisaatiot yhteystietoineen.

Kaikkien asianosaisten yhteystiedot samoin kuin muut käsikirjassa esiintyneet hyperlinkit löytyvät osoitteesta www.pbi–institute.com/biokaasu

37

36 | Käsikirjan osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden esittely

Biokaasun hyödyntämisen käsikirja |

IV

Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen muodostavat täysin uuden liiketoiminnan alan. Tämäkin käsikirja on lähtenyt tilanteesta, jossa eri osapuolet eivät tunteneet toisiaan eivätkä tienneet miten kokonaisuus tulee muodostumaan.

Käsikirjan tavoitteena onkin ollut esittää, miten arvoketju rakentuu, eli kenen panoksia tarvitaan, jotta jätteestä voi tulla kannattavaa liiketoimintaa.

Jotta arvoketju toimii, tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyökykyä ja –halua.

Biokaasun tuotanto mahdollistaa jätteen hyödyntämisen energiana. Lisäksi energiana voi hyödyntää kasveja, jotka vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Niinpä biokaasu on eittämättä tulevaisuuden ja ympäristön kannalta merkittävä liiketoiminnan ala.

Tämä kappale esittelee käsikirjassa mukana olleet yritykset ja organisaatiot yhteystietoineen.

Kaikkien asianosaisten yhteystiedot samoin kuin muut käsikirjassa esiintyneet hyperlinkit löytyvät osoitteesta www.pbi–institute.com/biokaasu

37

38 | Käsikirjan osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden esittely

Biovakka

Watrec

Gaia Power

St1

Autotuojat

Biovakka on johtava biokaasuntuottaja. Biokaasu tuotetaan paikallisista orgaanisista jätteistä kuten lannasta, yhdyskuntalietteestä ja teurasjätteistä sekä myös vihreästä biomassasta. Biovakka tuottaa biokaasua yhdistettyyn lämmön– ja sähköntuotantoon ja biometaania liikennekäyttöön. Biovakka panostaa voimakkaasti kaasuntuotannon laatuun sekä myös toiminnan sivuvaikutuksien kuten hajuhaittojen ja kierrätysravinteiden laadun hallintaan.

Watrec on ympäristöalan asiantuntijayritys, jonka ydinosaamiseen kuuluu biokaasuteknologia, jäte– ja prosessivesien käsittely sekä ympäristö– ja energiaosaamiseen liittyvä konsultointi. Watrec suunnittelee ja toimittaa biokaasulaitoksia avaimet käteen –periaatteella.

Watrec tarjoaa myös käyttövaiheen asiantuntijatukea.

Gaia Power on hajautettuihin energiaratkaisuihin ja yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon erikoistunut asiantuntijayritys. Gaia Powerin kehittämällä Gaia Calculator –ohjelmistolla voidaan suunnitella optimaalinen laitos erilaisiin sovelluskohteisiin. Gaia Optimizer –ohjelmistolla voidaan lämmön– ja sähköntuotanto optimoida reaaliajassa huomioiden muun muassa kulutuskohteen sähkön ja lämmön tarve sekä sähkön markkinahinta sähköpörssissä. Laajennetulla Gaia Optimizer EMS –ohjelmistolla voidaan puolestaan hallita ja optimoida samanaikaisesti useita lämmön– ja sähköntuotantolaitoksia ja toteuttaa useiden pienten yksiköiden muodostama voimaloiden verkosto.

St1 on energia–alan yritys joka panostaa vahvasti hiilidioksidivapaaseen energiaan sekä liikennepolttoaineissa että lämmön– ja sähköntuotannossa.

St1 on muun muassa kehittänyt menetelmän tuottaa etanolia paikallisista elintarvikejätteistä.

St1 kehittää paikallisten jätteiden hyödyntämiseen perustuvaa hajautettua lämmön– ja sähköntuotantokonseptia jolla voidaan vähentää paikallista öljynkulutusta.

Autotuojat ry. on autojen maahantuontiyritysten yhdistys, jolla on 27 jäsentä. Yhdistyksen jäsenten osuus Suomen uusien autojen markkinoista on yli 98 %. Autotuojat on asiantuntijaorganisaatio, joka seuraa autoalaa koskevaa lainsäädäntöä ja on mukana sen valmistelussa.

Yhdistys osallistuu myös alaa koskevan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Tieliikenteen verotus, ajoneuvoja koskeva tekninen lainsäädäntö, liikenneturvallisuus ja tieliikenteen ympäristöasiat ovat keskeisessä asemassa Autotuojien työssä.

Autotuojat ry. neuvoo kaasun (maakaasun ja biometaanin) käytön mahdollisuuksista ja hyödyistä.

Yhteyshenkilö: Juhani Suvilampi, toimitusjohtaja FT

Yhteyshenkilöt:

Puhelin: 0400–801 416

Jyrki Heilä, hallituksen puheenjohtaja

Sähköposti: juhani.suvilampi@watrec.fi

Puhelin: 0400–533 213 Sähköposti: jyrki.heila@biovakka.fi Janne Lehtonen, toimitusjohtaja Puhelin: 050–5755 755 Sähköposti: janne.lehtonen@biovakka.fi

www.watrec.fi

Yhteyshenkilö: TkT Juha Vanhanen, toimitusjohtaja Puhelin: (09) 686 66 20 Sähköposti: juha.vanhanen@gaia.fi

www.biovakka.fi www.gaiapower.net

Yhteyshenkilö: Janne Savelainen, johtaja sähköliiketoiminnat Puhelin: 050–366 6652 Sähköposti: janne.savelainen@st1.fi www.st1.fi

Yhteyshenkilö: Mikael Rehula, tekninen asiamies Puhelin: 050–525 0258 Sähköposti: mikael.rehula@autotuojat.fi www.autotuojat.fi

Åbo Akademin Teknisen PBI Research Institute tiedekunnan teollisuus– PBI Research Institute on projektiliiketoimintaan keskittyvä talouden laboratorio itsenäinen tutkimusinstituutti.

Teollisuustalouden laboratorion tutkimus keskittyy osaamis– ja teknologiapainotteisiin toimialoihin, erityisesti projektitoimintaan ja projektiteollisuuteen. Tutkimustoiminnassaan laboratorio toimii läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Laboratorio toimii osana CIEM:a (Center for Industrial Engineering and Management) ja tekee yhteistyötä PBI Research Instituten kanssa.

Instituutti luo ja soveltaa uutta tietoa läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimusaloja ovat teollisuudenalojen ansaintalogiikka, yritysten väliset suhteet, organisaatiot ja johtaminen sekä kompetenssi ja etiikka. PBI keskittyy erityisesti, ja tekee yhteistyötä energia–, laivanrakennus– ja prosessiteollisuuden kanssa.

Yhteyshenkilöt:

Yhteyshenkilö:

Dosentti Magnus Gustafsson, tutkimuspäällikkö

Professori Kim Wikström

Puhelin: 040–554 0507

Puhelin: 040–553 3289

Sähköposti: magnus.gustafsson@pbi–institute.com

Sähköposti: kim.wikstrom@abo.fi

DI Robert Stoor web.abo.fi/fak/tkf/indek/

Puhelin: 050–369 9229 Sähköposti: robert.stoor@pbi-institute.com www.pbi–institute.com

38 | Käsikirjan osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden esittely

Biovakka

Watrec

Gaia Power

St1

Autotuojat

Biovakka on johtava biokaasuntuottaja. Biokaasu tuotetaan paikallisista orgaanisista jätteistä kuten lannasta, yhdyskuntalietteestä ja teurasjätteistä sekä myös vihreästä biomassasta. Biovakka tuottaa biokaasua yhdistettyyn lämmön– ja sähköntuotantoon ja biometaania liikennekäyttöön. Biovakka panostaa voimakkaasti kaasuntuotannon laatuun sekä myös toiminnan sivuvaikutuksien kuten hajuhaittojen ja kierrätysravinteiden laadun hallintaan.

Watrec on ympäristöalan asiantuntijayritys, jonka ydinosaamiseen kuuluu biokaasuteknologia, jäte– ja prosessivesien käsittely sekä ympäristö– ja energiaosaamiseen liittyvä konsultointi. Watrec suunnittelee ja toimittaa biokaasulaitoksia avaimet käteen –periaatteella.

Watrec tarjoaa myös käyttövaiheen asiantuntijatukea.

Gaia Power on hajautettuihin energiaratkaisuihin ja yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon erikoistunut asiantuntijayritys. Gaia Powerin kehittämällä Gaia Calculator –ohjelmistolla voidaan suunnitella optimaalinen laitos erilaisiin sovelluskohteisiin. Gaia Optimizer –ohjelmistolla voidaan lämmön– ja sähköntuotanto optimoida reaaliajassa huomioiden muun muassa kulutuskohteen sähkön ja lämmön tarve sekä sähkön markkinahinta sähköpörssissä. Laajennetulla Gaia Optimizer EMS –ohjelmistolla voidaan puolestaan hallita ja optimoida samanaikaisesti useita lämmön– ja sähköntuotantolaitoksia ja toteuttaa useiden pienten yksiköiden muodostama voimaloiden verkosto.

St1 on energia–alan yritys joka panostaa vahvasti hiilidioksidivapaaseen energiaan sekä liikennepolttoaineissa että lämmön– ja sähköntuotannossa.

St1 on muun muassa kehittänyt menetelmän tuottaa etanolia paikallisista elintarvikejätteistä.

St1 kehittää paikallisten jätteiden hyödyntämiseen perustuvaa hajautettua lämmön– ja sähköntuotantokonseptia jolla voidaan vähentää paikallista öljynkulutusta.

Autotuojat ry. on autojen maahantuontiyritysten yhdistys, jolla on 27 jäsentä. Yhdistyksen jäsenten osuus Suomen uusien autojen markkinoista on yli 98 %. Autotuojat on asiantuntijaorganisaatio, joka seuraa autoalaa koskevaa lainsäädäntöä ja on mukana sen valmistelussa.

Yhdistys osallistuu myös alaa koskevan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Tieliikenteen verotus, ajoneuvoja koskeva tekninen lainsäädäntö, liikenneturvallisuus ja tieliikenteen ympäristöasiat ovat keskeisessä asemassa Autotuojien työssä.

Autotuojat ry. neuvoo kaasun (maakaasun ja biometaanin) käytön mahdollisuuksista ja hyödyistä.

Yhteyshenkilö: Juhani Suvilampi, toimitusjohtaja FT

Yhteyshenkilöt:

Puhelin: 0400–801 416

Jyrki Heilä, hallituksen puheenjohtaja

Sähköposti: juhani.suvilampi@watrec.fi

Puhelin: 0400–533 213 Sähköposti: jyrki.heila@biovakka.fi Janne Lehtonen, toimitusjohtaja Puhelin: 050–5755 755 Sähköposti: janne.lehtonen@biovakka.fi

www.watrec.fi

Yhteyshenkilö: TkT Juha Vanhanen, toimitusjohtaja Puhelin: (09) 686 66 20 Sähköposti: juha.vanhanen@gaia.fi

www.biovakka.fi www.gaiapower.net

Yhteyshenkilö: Janne Savelainen, johtaja sähköliiketoiminnat Puhelin: 050–366 6652 Sähköposti: janne.savelainen@st1.fi www.st1.fi

Yhteyshenkilö: Mikael Rehula, tekninen asiamies Puhelin: 050–525 0258 Sähköposti: mikael.rehula@autotuojat.fi www.autotuojat.fi

Åbo Akademin Teknisen PBI Research Institute tiedekunnan teollisuus– PBI Research Institute on projektiliiketoimintaan keskittyvä talouden laboratorio itsenäinen tutkimusinstituutti.

Teollisuustalouden laboratorion tutkimus keskittyy osaamis– ja teknologiapainotteisiin toimialoihin, erityisesti projektitoimintaan ja projektiteollisuuteen. Tutkimustoiminnassaan laboratorio toimii läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Laboratorio toimii osana CIEM:a (Center for Industrial Engineering and Management) ja tekee yhteistyötä PBI Research Instituten kanssa.

Instituutti luo ja soveltaa uutta tietoa läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimusaloja ovat teollisuudenalojen ansaintalogiikka, yritysten väliset suhteet, organisaatiot ja johtaminen sekä kompetenssi ja etiikka. PBI keskittyy erityisesti, ja tekee yhteistyötä energia–, laivanrakennus– ja prosessiteollisuuden kanssa.

Yhteyshenkilöt:

Yhteyshenkilö:

Dosentti Magnus Gustafsson, tutkimuspäällikkö

Professori Kim Wikström

Puhelin: 040–554 0507

Puhelin: 040–553 3289

Sähköposti: magnus.gustafsson@pbi–institute.com

Sähköposti: kim.wikstrom@abo.fi

DI Robert Stoor web.abo.fi/fak/tkf/indek/

Puhelin: 050–369 9229 Sähköposti: robert.stoor@pbi-institute.com www.pbi–institute.com

PBI—Research Institute for Project–based Industry, Turku | Puhelin (02) 272 1282, faksi (02) 233 0494 | www.pbi–institute.com