näytön paikka Sote-uudistus vaikuttaa monin tavoin järjestöihin

Teksti Vesa Keinänen

Sote-uudistus on myös järjestöille näytön paikka

Vuoden 2023 alusta vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Merkittävä muutos vaikuttaa monilla tavoin myös sosiaali- ja terveysjärjestöihin.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että sote-järjestöt ovat aktiivisesti vaikuttaneet uudistuksen valmisteluun. – Emme ole jääneet pelkäämään muutosta, vaan osallistumme ja vaikutamme. Työtä on paljon, koska hyvinvointialueiden valmistelu on tapahtunut hyvin eritahtisesti.

Särkelä näkee sote-uudistuksen isona mahdollisuutena, joka toteutetaan ihmisiä varten. Lähtökohtana on yhdenmukaisten palveluiden varmistaminen kaikille. – Nykyinen tilannehan ei ole häävi. Sote-palveluihin kuluu rahaa, ihmiset eivät tule autetuiksi ja epätasa-arvo kasvaa koko ajan.

Lakiin saatu kirjattua keskeisiä asioita

Historialliseen uudistukseen liittyy Särkelän mukaan mahdollisuuksien

– Vaikutimme myös siihen, että järjestöjä tulee jatkossakin kuulla säännöllisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Särkelä painottaa sitä, että jokaisella hyvinvointialueella on turvattava järjestöjen toiminta-avustukset sekä kumppanuustoiminta. – Järjestöjen pitää vahtia, että toiminta-avustukset säilyvät ja hyvinvointialueet varaavat rahoitusosuutensa kumppanuustoimintaan.

Emme ole jääneet pelkäämään muutosta.

lisäksi sote-järjestöjen kannalta myös huolia. – Voidaan ajatella, että ne ovat vain paikallisia vapaaehtoispuuhastelijoita tai yritysten kaltaisia palveluntuottajia, eikä tunnisteta toiminnan monipuolisuutta.

Huolta on liittynyt myös järjestöjen toimintaedellytyksiin.

Ensi- ja turvakotien liitto onkin tehnyt muiden järjestöjen kanssa paljon työtä sen eteen, että uuteen sotelakiin on kirjattu hyvinvointialueille velvoite tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyön tekeminen niiden kanssa.

Pitää uskaltaa ajatella isosti

Riitta Särkelä huomauttaa, että soteuudistus ei onnistu, jos ei samalla uudisteta toimintatapoja. Tärkeintä ihmisille on sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteys.

Viereisellä sivulla: Jatkossa yhteistyön merkitys painottuu nykyistäkin enemmän.

On nähtävä yli kuntarajojen.

– Nyt jos koskaan pitäisi uskaltaa ajatella rohkeasti ja isosti. Sote-järjestöillä on ollut sellaista osaamista, mitä monilta kunnilta on puuttunut. Myös uusilla hyvinvointialueilla meillä on paljon annettavaa.

Jatkossa yhteistyön merkitys painottuu nykyistäkin enemmän. Esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskuksissa järjestöt voivat toimia osana moniammatillisia tiimejä. – Järjestöjen osaamisen ja niiden tarjoaman tuen tulee näkyä hyvinvointialuestrategioissa ja osana uutta palveluverkkoa.

Sote-uudistus on näkynyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa laajemmin tammikuussa 2022 aluevaalien yhteydessä. – On tärkeää saada aluevaltuustoihin järjestöihmisiä, jotka aidosti tuntevat sosiaali- ja terveydenhuollon, Särkelä sanoo.

Substanssiosaamisen lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri kaipaa uusilta päättäjiltä kykyä nähdä kuntarajojen yli. – Aluevaltuuston jäsenten tulee pystyä hahmottamaan koko hyvinvointialueen tarpeet. Millainen palvelurakenne palvelee meidän aluettamme kaikkein parhaiten?

”Malttia ja yhteistä valmistelutyötä”

Kysyimme hyvinvointialueiden keskeisiltä vaikuttajilta, miten järjestöt on otettu huomioon valmistelussa. Vastaajina ovat Turun sosiaali-ja terveysjohtaja Riitta Liuksa, Tampereen sosiaalija terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimialajohtaja Mika Forsberg sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Kysymykset:

1. Miten hyvinvointialueenne valmistelussa sote-järjestöt on otettu mukaan ja millä tavalla olette huomioineet valmistelussa järjestöjen osaamisen sekä niiden toimintaedellytysten tukemisen jatkossa? 2. Millaisia odotuksia ja viestejä teillä on sotejärjestöille? 3. Miltä hyvinvointialueenne valmistelu näyttää tällä hetkellä ja millaisia haasteita hyvinvointialueenne valmistelussa erityisesti on?

Riitta Liuksa

Turun sosiaali-ja terveysjohtaja

1. varsinais-suomessa sote-järjestöt ovat hyvin järjestäytyneet ja siten yhteistyön toteuttaminen on helppoa.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan liittyen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on tehnyt Hyvinvointialueen järjestöystävällisen toimintamallin. Vate on järjestänyt sote-järjestöjen neuvottelukunnan kanssa järjestöille avoimen etätilaisuuden 15.12.2021 valmistelun yhteistyön käynnistämiseksi. Toimintamallin ja kiinteän yhteistyön avulla rakennetaan pohja terveelle yhteistyölle, jossa huomioidaan sekä järjestöjen osaaminen että luodaan taloudellinen pohja hyvinvointialueella toteutettavalle yhteistoiminnalle asukkaiden hyväksi.

2. tässä valmisteluvaiheessa tarvitaan malttia ja yhteistä valmistelutyötä. Kaikki ei ole millään valmiina vuoden 2023 alussa. Kehittämistyö tulee jatkumaan useita vuosia, samoin uusien toimintatapojen omaksuminen vie aikaa. Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää, mutta yhteistyötä tarvitaan myös kuntien kanssa. Aktiivinen kannattaa olla molempiin suuntiin.

3. varsinais-suomessa valmistelu pohjautuu sisältökysymyksissä pitkälti voimassaolevaan terveydenhuoltolain mukaiseen järjestämissuunnitelmaan ja sen sisällä aktiivisesti työtä tekeviin työryhmiin, joissa järjestöillä on ollut merkittävä rooli. Tämä tehty ja tekeillä oleva työ valjastetaan hyvinvointialueen valmisteluun. Suurin haasteemme valmistelussa on tietojärjestelmien hajanaisuus.

Taru Kuosmanen

Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja

1. Pirkanmaalla järjestöt ovat mukana hyvinvointialueen valmistelussa järjestöfoorumin kautta ja järjestöillä on edustajansa yhdyspintajaostossa, jonka tehtävänä on suunnitella yhteistyön rakenteet erityisesti hyvinvointialueen ja kuntien välille. Järjestöjen rooli on merkityksellinen myös Pirkanmaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistelussa, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulevia toimintamalleja rakennettaessa. Pirkanmaalla kuntien toimintatavat sote-järjestöjen toiminta-avustusten osalta ovat olleet varsin kirjavat. Tämä on yksi syy siihen, että toimintaedellytysten turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Pidän tärkeänä, että tämän kevään aikana kykenemme rakentamaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä tältäkin osin murrosvaiheen yli kestävän ja toimintaedellytykset turvaavan ratkaisun.

2. järjestöjen rooli on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä.

Itse uskon, että siirryttäessä yhden sote-järjestäjän malliin järjestökentän ja hyvinvointialueen kumppanuus tulee vähitellen selkeytymään ja syvenemään, mutta vaatii aluksi paljon yhteistä keskustelua ja suunnittelua, johon tarvitaan myös kuntakenttää edelleen mukaan. Toivon, että pystyisimme toiminnan käynnistyttyä mahdollisimman nopeasti luomaan sellaisen yhteisen näkymän tulevaisuudesta, jonka varaan pirkanmaalainen järjestökenttä voisi lähteä rakentamaan myös omia strategioitansa. Järjestöjen rooli alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä on tulevaisuudessakin vähintäänkin yhtä tärkeä kuin se on tälläkin hetkellä.

Vastavalo

Järjestötoimijoiden näkemykset ovat tärkeitä.

3. valmistelu etenee kohti järjestämisvastuun siirtoa suunnitellusti. Suurimmat haasteet Pirkanmaalla liittyvät tällä hetkellä puutteelliseen ict-rahoitukseen sekä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Useisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin pohjautuva toiminta mm. hidastaa digitaalisten palvelujen kehittämistä. Lisäksi tilanne vaikeuttaa tiedolla johtamisen edistämistä. Tärkeintä tältä osin on turvata asiakastyöhön sekä talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvien perusjärjestelmien toimivuus vuoden 2023 alussa.

Mika Forsberg

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimialajohtaja

1. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelussa on otettu järjestötoimijoiden edustajia mukaan palvelutuotanto- ja hyte-työryhmiin. Valmistelun aikana on hyödynnetty myös järjestötoimijoiden erilaisia foorumeita yhteisen vuoropuhelun edistämiseksi valmisteluun liittyen. Päijät-Hämeessä hyvinvointialueuudistus ei ole edellyttänyt suurta valmistelutyötä vaan kykenemme hyvinvointialueella jatkamaan yhteistyötä järjestöjen kanssa jo olemassa olevilla käytännöillä ja rakenteilla. Kehittämistyötä on vielä edessä ja yksi sellainen on toimintaedellytysten tukemiseen liittyvät kysymykset yhteistyössä kuntien kanssa.

2. Hyvinvointialuevalmistelussa tarvitaan aktiivista vuoropuhelua erilaisilla valmistelun foorumeilla. Järjestötoimijoiden näkemykset ja kokemukset ovat tärkeitä asiakaslähtöisten palvelujen ja yhteistyörakenteiden luomiseksi.

3. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdat poikkeavat monen muun hyvinvointialueen lähtökohdista merkittävästi, koska alueella on toiminut vuodesta 2017 alkaen lähes koko tulevan hyvinvointialueen kattava integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Heinolan ja Sysmän perustason sosiaali- ja terveydenhuollon mukaantuloa hyvinvointialueella helpottaa alueella tehty yhteinen kehittämistyö.

Merkittävimmät valmistelutarpeet liittyvätkin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen siirtymiseen sekä erityishuoltopiirien purkautumisesta aiheutuvien uudelleenjärjestelyjen pohtimiseen.

Timo Aronkytö

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muutosjohtaja

1. Sote-järjestöt ovat osallistuneet kehittämistyöhön hankkeen alusta alkaen osallistumalla mm. työryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin sekä hankekokonaisuuden ohjausryhmän työskentelyyn. Hankkeessa on oma alueellinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestöverkosto. Lisäksi on toteutettu haastatteluita, yhteisiä blogikirjoituksia ja aktiivista viestintää ja tiedotusta järjestöjen suuntaan.

2. Valmistelun näkökulmasta on tärkeää, että myös järjestöt järjestäytyvät keskenään ja koordinoivat järjestöyhteistyötä omalta osaltaan. Esimerkiksi kaikkien Keravan ja Vantaan kunnissa toimivien järjestöjen toimintaa koordinoiva verkostojärjestö voisi toimia hyvänä tahona ja vastinparina alueen koordinoinnille.

3. Hyvinvointialueen valmistelu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden osalta etenee suunnitellusti. Keskeistä kevään 2022 valmistelutyössä HYTEtyön ja osallisuuden osalta on toiminnan johtamisen, koordinoinnin, työryhmien sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen sekä osallisuusohjelman työstäminen.

Lisäksi vaikuttamistoimielimet tulee asettaa kevään 2022 aikana.