Nro 38b Sunnuntaina syyskuun 26. pnä 2021 - 5 .
Itämeren seurantamatkat elokuussa:
Suomenlahdella merkkejä elpymisestä, Selkämeri huolestuttaa Suomen ympäristökeskuksen elokuun seurantamatkojen mukaan Suomenlahti on elpynyt 2010-luvun puolivälin Itämeren suolapulssien välillisesti aiheuttamasta tilan heikkenemisestä. Sään säätelemät virtaukset Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan välillä aiheuttavat vaihtelua Suomenlahden tilassa, mikä vaikeuttaa päästövähennysten vaikutuksen erottamista. Selkämeren syvänteissä happitilanne näyttää edelleen huononevan, ympäristökeskus tiedottaa. Suomenlahden rannikkovesissä pohjan tila oli kuitenkin 20-vuotisen seurantajakson parhaita. Valtaosassa havaintoasemia pintasedimentti oli hapettunut ja niissä esiintyi myös pohjaeläimiä.
Huonompi happitilanne Itämereen tuli vuosina 2014-2016 suolaisen veden pulsseja Pohjanmereltä. Niiden edellään työntämän suolaisen, hapettoman ja ravinnepitoisen veden epäsuotuisat vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Suomenlahden happitilanteessa elokuussa 2019. Tänä vuonna happitilanne oli avoimella Suomenlahdella huonompi kuin kesällä 2020,
johtunevat pääaltaan veden vaikutuksesta. Itämeren pääaltaan syvänteissä fosforipitoisuus on edelleen kasvanut. Syväveden hapettomuus estää fosforin sitoutumisen pohjasedimenttiin.
mutta kuitenkin parempi kuin vuonna 2019. Samoin Suomenlahdella fosforipitoisuudet pohjalla olivat korkeampia kuin vuonna 2020, mutta silti pääosin matalampia kuin edellisvuonna. Suomenlahden keskiosassa mitattiin elokuussa 50-vuotisen seurantahistorian korkeimmat biologisesti käyttökelpoisen fosforin ja typen pitoisuudet. Ne selittynevät SYKE:n mukaan Itämeren pääaltaalta tulleella eristyksiin jääneellä vedellä, johon pohjasta vapautuneet ravinteet ovat kertyneet.
Matkat karmeissa keleissä
Syvänteiden tila ennallaan Pohjan tila on parantunut ulkosaaristossa ja ulkomeren tuntumassa. Sen sijaan sisäsaariston pienialaisten ja vedenvaihdoltaan heikkojen rannikkosyvänteiden tila ei ole seurantajakson aikana parantunut. Suomenlahden fosforikuormitus on pienentynyt 2000-luvulla noin 60 prosenttia. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus on silti itäisellä Suomenlahdellakin samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella. Samaan aikaan kun kuormitus on vähentynyt, Itämeren pääaltaan suolaisuuden
Näytteenottoa rannikkoseurantamatkalla. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomenlahti on elpynyt 2010-luvun puolivälin Itämeren suolapulssien välillisesti aiheuttamasta tilan heikkenemisestä. (Kuva: Seppo Knuuttila) harppauskerros on kohonnut ja suuria fosforimääriä on päässyt virtaamaan pääaltaan syväveden mukana Suomenlahdelle. Kuormituksen aleneminen voi osin selittää rehevöitymisen taittumista itäisellä Suomenlahdella, missä Venäjän mittavat päästövähennykset pitäisikin havaita.
Saaristomeri keskiarvoissa Itämeren
pääaltaalla
ja
Selkämerellä happitilanne oli tänä kesänä varsin samanlainen kuin kesällä 2019 ja 2020. Pääaltaalla 70-80 metriä syvemmällä oleva vesikerros on hapeton. Selkämerellä happitilanne on 2000-luvulla heikentynyt ja sen happipitoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava varsinkin, kun samaan aikaan fosforipitoisuudet ovat nousseet ja laajat sinileväkukinnat yleistyneet. Myös Ahvenanmeren sy-
vänteen happipitoisuudet olivat aiempia vuosia alhaisemmat. Saaristomerellä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Saaristomeren eteläosissa happea oli kuitenkin pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna vähemmän. Eteläosan syvänteessä mitattiin myös Saaristomeren korkeimmat ravinnepitoisuudet. Alentunut happipitoisuus ja kohonneet ravinnepitoisuudet
Tutkimusalus Aranda tekee vuosittain neljä Itämeren tilan seurantamatkaa ja lisäksi tehdään pienemmällä aluksella elokuun rannikkoseurantamatka Suomenlahdella. Näytteenotto ei ole ns. lasten leikkiä varsinkaan pienemmällä aluksella. -Seurantamatkat jouduttiin keskeyttämään karmeiden kelien vuoksi tänä vuonna ensimmäisen kerran 20 vuoteen ja sen jälkeenkin näytteitä jouduttiin ottamaan varsin huonoissa säissä, ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Eija Järvinen kertoo. Matkat ovat osa SYKE:n ja Ilmatieteen laitoksen Itämeren tilan pitkäaikaismuutosten seurantaa. Havainnot perustuvat tutkimusalus Arandan, rannikkoseurantamatkan ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen tutkimusalus Svealla tehtyihin heinä- ja elokuun matkoihin.
Kansanedustajilta kirjallinen kysymys
Länsi-Uudenmaan liikenneparannuksiin halutaan vauhtia Kokoomuksen espoolaiset kansanedustajat Pia Kauma ja Kari Tolvanen ovat tehneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Hangon sataman raide- ja maantieliikenneyhteyksien sekä valtatien 25 liikenneturvallisuuden parantamisesta. He haluavat tietää, miten hallitus kehittää tavarajunien kohtaamispaikkoja täyspitkille junille sopiviksi Hanko-Hyvinkää -radalla ja sen, mihin toimiin hallitus ryhtyy radan asuinalueiden läheisyydessä olevien osuuksien uudistamiseksi junaliikenteen tuoman tärinähaitan vähentämiseksi.
Kuolemanloukut pois valtatieltä Lisäksi Kauma ja Tolvanen kysyvät, mitä suunnitelmia hallituksella on lähitulevaisuudessa parantaa valtatien 25 liikenneturvallisuutta eri-
tyisesti Meltolan mutkissa. Kansanedustajien mukaan nyt olisi tärkeää tehdä rahoituspäätös valtatien 25 liikenneturvallisuuden parantamiseksi, koska kaksikaistainen sekaliikennetie ei täytä päätieverkolle asetettuja tavoitteita. Tieosuuden onnettomuustiheys on myös suuri valtateiden keskiarvoon verrattuna. Liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta Meltolan ja Mustion välinen osuus on kansanedustajien mukaan yksi keskeisimmistä. Osuudella kulkee lähes 5.000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus on noin 800 ajoneuvoa. ”Alueen pahin ongelma on tien mutkaisuus, joka johtaa vähäisiin ohitusnäkemiin ja huonoihin ohitusmahdollisuuksiin. Nk. Meltolan mutkien kuolemanloukkujen
! 50
CALLUNAT MEILTÄ Laadukkaat
Ruukkukoot 11-23 cm
alk.
Myös paljon kaikkea muuta kivaa syksyn ruukkuistutuksiin!
Esim. marjakanerva, kultasypressi, syklaami, muratti, arabiansulkahirssi, koristekaali.
94
kpl
Aukioloajat: ma-pe 9-17 la 9-16 su 10-16
poistamiseksi on suunnitelmat valmiina ja Väyläviraston mukaan kustannusarvio olisi noin 13,5 miljoonaa euroa”, kansanedustajat mainitsevat.
Hanko on jo neljänneksi suurin Kauma ja Tolvanen toteavat lisäksi, että viimeisten viiden vuoden aikana Hangon sataman tavaravolyymit ovat kasvaneet reilusta 3,5 miljoonasta tonnista 6,2 miljoonaan tonniin. Odotettavissa on, että Koverharin satamassa syksyllä 2019 aloittaneen satamaoperaattorin transitoliikenne kasvattaa kokonaismääriä entisestään merkittävästi. Vuoden 2019 satamatilastojen mukaan Hangon satama oli jo Suomen neljänneksi suurin kaupallinen satama
Hamina-Kotkan, Helsingin ja Kokkolan satamien jälkeen, kun Kilpilahden ja Naantalin öljysatamia ei lueta mukaan. Hanko on samalla Suomen toiseksi suurin kumipyöräsatama ja yksi Suomen suurimmista raskaan satamaliikenteen keskittymistä. Satamaan ja satama-alueelle kulkee yli 300.000 raskasta kulkuneuvoa vuosittain.
040 767 6889
hittämiseksi olisi viipymättä lisättävä ja pidennettävä myös tavarajunien kohtaamispaikkoja täyspitkille junille sopiviksi”, kansanedustajat kirjoittavat.
Karjaalla MEILTÄ SÄHKÖISET
PASSIKUVAT
Keskuskatu 83 | ma–pe 9–17 | 019 239 0789
Tel./Puh. 040 729 8204, info@lyckan.fi Västerby Strandväg 25 Västerbyn Rantatie, Ekenäs/Tammisaari Öppet/Avoinna: må-fre 8-17 ma-pe
KATTOREMONTIT TAKRENOVERINGAR Peltikatot, huopakatot, tiilikatot Plåttak, filttak, tegeltak Pyydä tarjous / Be om offert Dennis Pettersson 044 - 704 7611 dennis.pettersson@walttia.fi
Kemiöntie 241, Perniö
www.lehtisenpuutarha.fi
”Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen on alueen kehittämisen kannalta tärkeä hanke, mutta radan kapasiteetin lisäämiseksi ja Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän ke-
walttiaoy
Walttia Oy
Service på alla båtmotorer Kaikkien venemoottoreiden huoltoa Förvaring/Säilytys Reservdelar/Varaosat
